Opinnäytetyö Rakennusterveysasiantuntija, RTA 2015 - 2017 ... · 0 Opinnäytetyö...

0

Opinnäytetyö

Rakennusterveysasiantuntija, RTA

2015 - 2017

Leena Stenlund

HOMEKOIRATARKASTUS– ohjeet jatkotutkijalle

1

Tiivistelmä

Työn tavoitteena on lisätä homekoiratarkastuksia tilaavan tahon ja homekoiran jälkeen

kohteeseen tulevan jatkotutkijan ymmärrystä homekoiratyöstä, koiran käytön rajoituksista ja

homekoiratyön hyödyistä. Homekoiran käynnin jälkeen tarvitaan kohteessa jatkotutkimuksia,

joten jatkotutkijan on tärkeää osata havainnoida koiran ilmaisukohtia niin, että kohtiin voidaan

valita oikeat jatkotoimenpiteet ja vaurion tai hajun syy selviää. Homekoiran

käyttömahdollisuudet ovat laajat, tavoitteena on lisätä tietoa homekoiran käytön erilaisista

mahdollisuuksista. Eniten homekoiraa käytetään yksityisasunnoissa vaurioiden

paikantamiseen, mutta käyttö on monipuolistunut erilaisiin kohteisiin ja käyttötarkoituksiin.

Homekoira-alaa voidaan viedä eteenpäin tuottamalla jatkotutkijoille ja homekoiraa käyttäville

tahoille asiantuntijanäkemystä, julkaisuja ja asiallista tietoa homekoiran käytöstä. Näin voidaan

saada lisättyä laatuvaatimuksia ja läpinäkyvyyttä homekoiratyöhön.

2

Abstract

The objective of this thesis is to increase the understanding of using mould detection dogs and

the limitations and the benefits of using them. After an inspecion by a mould detection dog,

further inspections have to be carried out, so it is important that the building investigator is able

to correctly observe the places indicated by the dogs so that the relevant inspections can be

chosen and the cause of the damage or smell can be established. There are many opportunities

for utilizing mould detection dogs and the secondary objective is to increase the knowledge of

potential uses. Mould detection dogs are mostly used in locating damages in private homes, but

utilization has diversified into different locations and uses. The mould detection dog trade can

be developed by producing expert insight, literature and factual knowledge on the use of mould

detection dogs. By doing this it is possible to increase the quality requirements and transparency

of using mould detecting dogs.

3

Sisällysluettelo

Tiivistelmä ............................................................................................................................ 1

Abstract ................................................................................................................................ 2

Sisällysluettelo ...................................................................................................................... 3

1 Johdanto ........................................................................................................................ 8

2 Homekoiran käyttö ........................................................................................................ 8

4.1 Käyttötarkoitus .................................................................................................. 8

4.2 Tarkastukset asuinrakennuksissa...................................................................... 10

4.3 Tarkastukset suurissa kiinteistöissä .................................................................. 10

4.4 Tarkastus saneerauskohteissa ........................................................................... 11

4.5 Tarkastus asuntokauppakohteissa .................................................................... 13

4.6 Hyödyt laajassa sisäilmatutkimuksessa ............................................................ 13

4.6.1 Kosteusmittaukset ........................................................................................... 14

4.6.2 Rakenneavaukset ............................................................................................. 15

4

4.6.3 Mikrobianalysointi .......................................................................................... 16

4.6.4 Aistinvarainen havainnointi ............................................................................. 17

5 Homekoiran työskentely .............................................................................................. 18

5.1 Etsintätyö ........................................................................................................ 18

5.2 Koiran ilmaisu ................................................................................................. 19

5.3 Vaurion laajuus ............................................................................................... 19

5.4 Hajut eri korkeuksista ...................................................................................... 20

5.5 Huonetilan kalusteet ........................................................................................ 21

5.6 Huonetilan muoto ja rakenteelliset ominaisuudet ............................................. 21

5.7 Homehtuneet tavarat ja kalusteet ..................................................................... 22

5.8 Kukkamulta ja takkapuut ................................................................................. 23

5.9 Roska-astiat ja viemärit ................................................................................... 23

5.10 Kylpyhuoneen pintahome ja laatoitus .............................................................. 23

5.11 Puhdistetut pinnat ............................................................................................ 24

5.12 Lääkkeet ja lääkekaapit.................................................................................... 25

5.13 Sisätilojen muut hajut ...................................................................................... 26

5

5.14 Ilmanvaihdon ominaisuudet ............................................................................. 26

6 Haju ja sen ominaisuudet ............................................................................................. 27

6.1 Homeen tunnistaminen ja hajukuva ................................................................. 28

6.2 Hajun kulkeutuminen rakenteiden läpi ............................................................. 29

6.3 Itiöt ja partikkelit ............................................................................................. 30

6.4 Muut hajut ....................................................................................................... 30

7 Homekoiraohjaajan ja homekoiran osaaminen ............................................................. 33

7.1 Ohjaajan pätevyys ........................................................................................... 33

7.2 Raportointi ...................................................................................................... 35

7.3 Homekoiran ominaisuudet ............................................................................... 36

8 Homekoiran havainnointiin vaikuttavat asiat ............................................................... 37

8.1 Hajun aistittavuus ja ympäristön olosuhteet ..................................................... 37

8.2 Mikrobikasvuston olosuhteet ........................................................................... 38

8.3 Ilman virtaukset ............................................................................................... 38

8.4 Paine-ero ......................................................................................................... 39

9 Homekoiran rajoitukset ............................................................................................... 40

6

9.1 Koirayksilöiden erot ........................................................................................ 40

9.2 Vaurion tarkka kohta ei löydy .......................................................................... 40

9.3 Vauriota ei löydy koiran ilmaisukohdasta ........................................................ 41

9.4 Koira ei löydä vauriota .................................................................................... 42

9.5 Koiran havainnon merkittävyys ....................................................................... 43

10 Havaintokohdat rakenteissa ja tarvittavat toimenpiteet ................................................. 44

10.1 Jatkotoimenpiteiden valinta ............................................................................. 45

10.2 Ilmavuodot ja rakenteelliset epätiiveydet ......................................................... 45

10.3 Ilmanvaihto ..................................................................................................... 46

10.4 Sisäilman ja pintojen olosuhdemittaukset......................................................... 46

10.5 Rakenneavaukset ja mikrobinäytteenotto ......................................................... 47

10.6 Kosteusmääritykset.......................................................................................... 48

10.7 Jatkotoimenpiteitä tekevä taho ......................................................................... 49

10.8 Omakotitalo ..................................................................................................... 49

10.9 Taloyhtiö ......................................................................................................... 51

10.10 Kiinteistön omistajataho, manageri .................................................................. 52

7

11 Esimerkkikohteita........................................................................................................ 53

11.1 Esimerkkirakennus 1 ....................................................................................... 53









11.10 Esimerkkirakennus 10 ..................................................................................... 62



12 Lopputyön kuvaus ja pohdinta ..................................................................................... 66

13 Kirjallisuusluettelo ...................................................................................................... 67

8

1 Johdanto

Tähän rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen lopputyöhön on koottu tietoa homekoiran

käytöstä, homekoiran havaintoihin vaikuttavista syistä, tarvittavista jatkotutkimuksista ja

homekoiran tekemien havaintojen merkityksen arvioinnista. Tavoitteena on lisätä tietoutta

homekoiratyöstä.

Homekoiran avulla voidaan paikantaa sisätilaan tulevia mikrobikasvuston hajuja.

Homekoiratarkastuksen jälkeen tilaa tutkivan henkilön on ymmärrettävä homekoiran käytön

perusteet ja rajoitukset, sekä homekoiran toimintatapa. Koira ilmoittaa kohdan mistä haju tulee

sisätilaan. Kohteeseen koiran jälkeen saapuvalle jatkotutkijalle, remontoijalle, mittaajalle,

näytteenottajalle, korjaussuunnittelijalle tai jatkotoimenpiteiden tarpeita arvioivalle

isännöitsijälle voi jäädä koiran havaitsemien kohtien tarkastaminen, sopivien toimenpiteiden

valitseminen ja korjaussuunnittelu. Terveystarkastaja voi ottaa kantaa tilan mahdolliseen

terveyshaittaan. Homekoiran havaintoihin vaikuttavat ilman virtaukset, rakenteiden ja

materiaalien ominaisuudet sekä niiden asennustapa, rakenteiden tiiveys, ilmanvaihdon

toiminta, painesuhteet sekä mikrobikasvustojen monet ominaisuudet. Jatkotutkijan tulee osata

arvioida homekoiran tekemien ilmaisujen merkitystä ja kohtiin sopivia jatkotoimenpiteitä.

2 Homekoiran käyttö

4.1 Käyttötarkoitus

Homekoiran avulla voidaan paikantaa rakenteiden sisällä tai materiaalien pinnoilla olevaa

mikrobikasvustoa, ilmavuotojen kautta maaperästä tai kauempaa tulevia hajuja. Homekoiran

on mahdollista haistaa huomattavan pieniä hajumääriä, sillä koiran hajuaisti on kymmeniä

tuhansia kertoja parempi kuin ihmisen hajuaisti.

Ilman laadun mittauksilla voidaan havaita sisäilman sisältämiä toksiineja, VOC-yhdisteitä

(haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja muita merkkejä mikrobikasvustosta, mutta homekoira on

ainoa pintoja rikkomaton menetelmä, joka pystyy paikantamaan vaurion tarkempaa paikkaa ja

9

mahdollisesti laajuutta. Homekoiran tekemä tarkastus ei kuitenkaan ole luonteeltaan

poissulkeva, eli jos koira ei havaitse hajua rakennuksessa, ei voida poissulkea vaurion

mahdollisuutta. Homekoiran tekemä työ on yksi apuväline sisäilmaan pääsevien

mikrobikasvuston hajujen paikantamisessa. Homekoiran työskentelyyn kuuluu aina

epävarmuustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon koiran tekemien havaintokohtien merkitystä

ja jatkotoimenpiteitä arvioidessa.

Homekoiratarkastuksia tehdään kaikenlaisiin lämpimiin ja puolilämpimiin sisätiloihin, missä

mikrobikasvuston on mahdollista kasvaa. Ulkotiloja, kylmiä varastoja, ryömintätilaisia tai

maapohjaisia (esim. kallio-/sora-/hiekkapohja) kellaritiloja ei ole suositeltavaa tarkistaa

homekoiran avulla, sillä tiloissa voi olla normaalitilassa runsaasti mikrobeita.

Lämmittämättömissä ulkotilaan yhteydessä olevissa tiloissa, kuten varastotiloissa ja

rakennuksen ulkolaudoituksessa voi olla mikrobikasvustoa pinnoissa ilman, että siitä olisi

välttämättä haittaa sisätiloissa. Yläpohjassa, eristetilassa ja rakenneosien ulkopuolisiin

laskettavissa osissa, on asumisterveysohjeen mukaan sallittua olla mikrobikasvustoa, jos

mikrobikasvuston hajua ei pääse sisätilaan. Yläpohjatilan tai eristetilan tutkiminen homekoiran

avulla ei yleensä ole tarvittavaa, tai edes mahdollista koiran työskentelyn ja turvallisuuden

kannalta, mutta tietyissä tilanteissa näiden tilojen jonkinlainen tarkastaminen voi olla

mahdollista myös koiran avulla. Yläpohjan ja ryömintätilaisen alapohjatilan tarkastaminen on

osa rakennuksen huoltotoimenpiteitä, jotka kuuluvat asukkaan tai huoltoyhtiön tehtäviin.

Käytännössä homekoiran avulla tarkastetaan vain lämpimät tai puolilämpimät sisätilat.

Homekoiratarkastuksia tehdään kaikenlaisiin asuinrakennuksiin kerrostaloasunnoista

omakotitaloihin, myös vapaa-ajanrakennuksiin, kesämökkeihin, halleihin, liikuntatiloihin,

terveyskeskuksiin, sairaaloihin, teattereihin, jäähalleihin, kouluihin, päiväkoteihin, liiketiloihin

ja työ- sekä toimistotiloihin. Homekoiratarkastus on mahdollista myös asuntoautossa,

henkilöautossa tai linja-autossa, joissa sisäverhoilussa tai sen alla rakenteissa oleva

mikrobikasvusto voi aiheuttaa terveysoireita aivan kuin asuntojenkin sisätiloissa.

Kaikenikäiset rakennukset ovat alttiita mikrobivauriolle, tosin eri vuosikymmenten

rakennuskannassa on erilaisia riskirakenteita ja mahdollisia vauriorakenteita. Homeen

ilmaantuminen ei katso rakennuksen käyttötarkoitusta tai ikää, riittää että rakennuksessa on

10

edellytykset homeen kasvulle. Homekoiratarkastuksia tehdään sekä vanhempaan, jopa 1800-

luvun asuntokantaan, että juuri valmistuneisiin tai valmistumassa oleviin rakennuksiin.

4.2 Tarkastukset asuinrakennuksissa

Homekoiraa käytetään usein ensimmäisenä selvityskeinona asuinrakennuksissa, kun epäillään

homevauriota. Asukas oireilee tai on havainnut jälkiä sisäpintojen materiaaleissa, ja haluaa

selvittää asiaa. Haju on aina varoitusmerkki mahdollisesta ongelmasta, mutta hajun alkuperä

tai kohta ei ehkä ole selvillä. Mikrobikasvusto ei välttämättä haise lainkaan, joten raikas

hajuton ilma asunnossa ei poissulje vaurion mahdollisuutta. Tyypillisesti asukas on havainnut

tunkkaista hajua jossain kohdassa asuntoa, mutta ei tiedä miten asiassa tulisi edetä tai mistä

tarkalleen haju johtuu. Asukkaalla saattaa olla pidempiaikaista oireilua, tai oireiden syitä on

alettu selvittää. Homekoiran käynnin jälkeen asukkaan on selvitettävä koiran ilmaisemia

kohtia, jotta päästään tekemään jatkotöitä, kuten tutkimistyötä, purkutyötä ja

korjaussuunnittelua.

4.3 Tarkastukset suurissa kiinteistöissä

Yleensä kiinteistön omistaja, isännöitsijä tai kiinteistömanageri haluaa selvittää tarkemmin

kiinteistön kuntoa. Homekoiratarkastuksia tehdään toimistotaloihin, kouluihin, päiväkoteihin,

sairaaloihin, halleihin, varastotiloihin, tuotantotiloihin ja liikekiinteistöihin, kaikkialle missä

on lämmintä tai puolilämmintä sisätilaa. Tyypillisesti kohteessa on ollut eri asteisia

sisäilmaongelmia pitkään, jopa vuosia tai vuosikymmenen, joku tekijä on saattanut aiheuttaa

ongelman tai ongelmat ovat tulleet vähitellen ja ajan mittaan pahentuneet. Erilaisia tutkimuksia

on voitu tehdä vuosien aikana lukemattomia, jotain on ehkä korjattukin, mutta tilankäyttäjien

oireilu jatkuu edelleen. Oireilua voi olla vain osalla tilankäyttäjistä, oirekuva voi olla

vaihteleva. Osa työntekijöistä tai tilankäyttäjistä eivät pysty olemaan tiloissa, työntekijöiden

työhuoneita on voitu vaihtaa keskenään tai työntekijöitä on sijoitettu väistötiloihin tai muihin

yksiköihin. Joskus työntekijöiden työmoraalin puutetta tai psyykkisiä ongelmia mietitään

oireilun syyksi. Sisätiloista on saatettu havaita ilman mikrobimittauksilla kohonneita, raja-

arvot ylittäviä mikrobimääriä, mutta mikrobilähdettä ei ole pystytty löytämään. Tällöin

11

erityisesti homekoirasta on usein apua ongelmakohtien löytämisessä, jotta korjaustoimenpiteet

tai selvitystyöt saadaan kohdennettua oikein.

Uusissa kiinteistöissä voi tilankäyttäjillä olla oireilua jo pian rakennuksen valmistumisen

jälkeen. On tavallista, että alle vuoden ikäisessä rakennuksessa voidaan havaita hajuja tai

tilankäyttäjillä voi olla oireilua johtuen uusista materiaaleista, jolloin kyse voi olla VOC-

yhdisteistä. Oireilun syynä voi olla mikrobikasvusto johtuen rakennusaikaisesta kosteudesta,

rakennusvirheestä tai muusta rakennusaikaisesta kosteudesta.

Nykyään homekoiraa käytetään suurissa kiinteistöissä myös alkuselvityksissä selvittämään

korjaustarpeita. Jos erityisesti epäillään homevauriota hajun tai rakenteiden perusteella,

voidaan homekoiran avulla saada lisätietoa mikrobiperäisten hajujen pääsystä sisätilaan.

Homekoiran tekemien havaintojen perusteella jatkotutkimukset voidaan kohdentaa oikein, ja

saadaan parempi kuva mahdollisten ongelmien syystä ja laajuudesta. Homekoiraa käytetään

kiinteistöissä myös ennakoivissa sisäilmatarkistuksissa, joissa tarkastus tehdään ilman että

tilassa olisi erityisiä viitteitä ongelmista. Kiinteistön hyvä sisäilma on yksi osa kiinteistön

käytettävyyttä ja arvoa, ja suuri tekijä mietittäessä kiinteistöä osto- tai sijoitusmielessä.

Ennakoivaa sisäilmatarkastusta suositellaan tehtäväksi osana kiinteistön korjaustarveselvitystä

ja kuntoselvitystä. Näin kiinteistöstä saatavasta tuotosta voi saada paremman kuvan.

4.4 Tarkastus saneerauskohteissa

Homekorjauskohteissa homekoiran avulla voidaan selvittää vauriokohdan laajuutta tai

vaurioiden lukumäärää jo ennen kuin tehdään laajempaa korjaussuunnittelua, avataan

rakenteita tai suunnitellaan muiden tilojen käyttömahdollisuuksia remontin aikana. Etenkin jos

rakenteita on jo osittain avattu tutkimuksia varten tai purkutoimenpiteinä, koira pääsee helposti

haistelemaan aukinaisten rakenteiden sisältä ja vaurion paikannus on helpompaa. Jos

vauriokohta on tiedossa, vaurioituneet materiaalit voidaan poistaa ennen koiran käyntiä, jolloin

koira voi tarkistaa korjauksen onnistumista ja korjauslaajuuden riittävyyttä.

Homekorjauksen jälkeen, voidaan tehdä homekoiratarkastus heti ja esimerkiksi muutaman

vuoden välein, jolloin päästään seuraamaan korjauksen onnistumista ja korjausten ajallista

12

kestävyyttä ja vaurion mahdollista uusimista. Erityisesti, jos riskirakennetta tai vaurioitunutta

rakennetta ei jostain syystä korjata, säännöllinen kohdan tutkinta on tärkeää.

Rakenteiden tiivistäminen tai jonkinasteinen kapselointi ovat joskus osa homekorjausta.

Tällöin tiivistyksen onnistumista voidaan tarkistaa homekoiran avulla. Tiivistyskorjaus ei ole

pitkäikäinen ratkaisu, sillä tiivistettävät rakenteet saattavat liikkua tai eivät ole alun perinkään

sopivia tiivistystä ajatellen, läpivientikohdat voivat olla haastavia tiivistettäviä tai tiivistystyötä

ei tehdä riittävän huolellisesti. Tiivistyskorjauksen toimivuutta on hyvä tarkistaa muutaman

vuoden välein, esimerkiksi homekoiran avulla. Tällöin voidaan saada tietoa siitä, pääseekö

sisäilmaan mikrobikasvustosta hajuja, joka on olennaista tiivistyskorjauksen onnistumisen

kannalta. Jos tiivistys- tai kapselointimateriaali ei ole riittävän kaasutiivistä, mikrobikasvuston

tuottamat aineenvaihduntaatuotteet voivat päästä materiaalin läpi. Läpäisyaika riippuu

toksiinin tai mikrobin aineenvaihduntatuotteen ja tiivistysmateriaalin kemiallisesta ja

fysikaalisesta rakenteesta. Paksuistakin muoveista tulee ajan kanssa aineenvaihduntatuotteiden

haju läpi, käytännössä esimerkiksi paksu metallikerros tai lasi ovat riittävän kaasutiiviitä

estämään mikrobien tuottamien aineenvaihduntatuotteiden pääsyn kokonaan läpi. Jos

mikrobivaurio on hankalasti vaihdettavissa tai massiivisissa rakennusmateriaaleissa, kohde on

suojelukohde tai kokonaisvaltainen korjaaminen tulisi liian kalliiksi, voidaan tehdä

tiivistämistä tai kapselointia rakenteisiin. Tiivistäminen on joskus ainoa mahdollinen

vaihtoehto rakenteiden vaikean korjaamistavan vuoksi, tai tiivistys tehdään ensiapuna

perusteellisempaa korjausta tai väistötiloja odottaessa. Tiivistettäviä rakenteita voi olla

esimerkiksi ulkoseinän, yläpohjan, alapohjan liittymien ja läpivientikohtien rajapinnat. Myös

suurempia pintamateriaaleja (seinäpinta, lattiapinta) voidaan kapseloida suurelta pinnaltaan,

jotta mikrobikasvuston aineenvaihduntatuotteet tai muut haitalliset aineet eivät pääse sisätilaan

rakenteen läpi. Tiivistystyön suoritus on usein haastavaa ja tiivistyksen onnistumisesta ei ole

takeita. Homekoiran avulla voidaan tutkia tiivistämisen tai kapseloinnin onnistumista, tehdä

tiivistystyön laadunvarmistusta ja tutkia tiivistysrakenteen pidempiaikaista toimivuutta.

Kerroksellisen välipohjarakenteen sisätäyttö voi olla orgaanista materiaalia, joka helposti

vaurioituu kastuessaan. Materiaalissa itsessään voi olla jo vauriotumattomanakin omaa

mikrobikasvustoa johtuen täyttömateriaalista (turve, sammal), mutta vanhassa materiaalissa

13

kasvustojen pitäisi olla kuolleita vuosikymmenien kuivuudessa. Jos täyttömateriaaliin pääsee

riittävästi kosteutta, uusi mikrobikasvusto lähtee usein nopeasti kasvuun ravinteikkaassa

materiaalissa. Usein kerroksellisen rakenteen täyttömateriaalien vauriot löytyvät

todennäköisimmin ulkoseinien läheisyydestä tai märkätilojen ja läpivientikohtien kohdalla.

Homekoiran avulla voidaan kartoittaa sisätilaan pääseviä mikrobikasvuston hajuja

kerroksellisen rakenteen sisätäytön vauriosta. Tällöin voidaan havainnoida vaurioiden laajuutta

ja ilmareittejä sisätilaan. Jos välipohjarakennetta päädytään tiivistämään, tiivistyskorjauksen

laadunvarmistus ja korjauksen toiminta jatkossa on varmistettava (Hongisto (2016)). Tätä

voidaan tehdä merkkiainekokein ja aistinvaraisesti, mutta myös homekoiran avulla.

4.5 Tarkastus asuntokauppakohteissa

Suomalaisten suurin omaisuus on omistusasunto. Asuntoa ostettaessa ostajalla on yleensä

hyvin vähäiset tiedot rakennuksesta, sen historiasta ja rakenteiden kunnosta. Myyjälläkään ei

välttämättä ole kovin kattavia tietoja rakennuksesta tai käytetyistä materiaaleista. Suositeltavaa

on asuntoa ostettaessa tehdä kaikki mahdolliset tutkimukset kunnosta niin, että saa

mahdollisimman tarkan kuvan tarvittavista korjaustoimenpiteistä, riskirakenteiden kunnosta ja

korjausvelan suuruudesta. Ennen kuntotarkastusta on hyvä teettää homekoiratarkastus, josta

kuntotarkastaja saa lisätietoa omaan tutkimukseensa. Näin saadaan selville jo ennen

ostopäätöksen tekoa mahdollisia ongelmakohtia ja remonttitarpeita. Mahdollisimman laajat

tutkimukset asuntokaupan yhteydessä ovat myös myyjän etu. Homekoiran tekemät

ilmaisukohdat on hyvä selvittää ennen kaupantekoa rakenneavauksin. Vaihtoehtoisesti voidaan

kauppakirjaan kirjata esimerkiksi niin, että kaupan jälkeen ostaja selvittää koiran ilmaisemat

kohdat ja jos niissä havaitaan vaurioita, myyjä vastaa niiden korjauskustannuksista. Näin

voidaan tehdä, jos ei ilman suurempaa tarkistusta tai rakennusavauksia tiedetä vaurion laajuutta

tai syytä, tai jos myyjä ei ole halukas avaamaan rakenteita laajemmin ennen kaupantekoa.

4.6 Hyödyt laajassa sisäilma- ja kuntotutkimuksessa

Homekoiran avulla voidaan vähentää laajan sisäilma- ja kuntotutkimuksen kustannuksia, sillä

toimenpiteitä voidaan homekoiran avulla kohdentaa oikeisiin kohtiin ja valita sopivat

14

tutkimusmenetelmät. Laajassa sisäilma- ja kuntotutkimuksessa selvitetään rakennuksen

käyttöhistorian, rakennuspiirustusten ja rakenneleikkauskuvien, aiempien vauriokohtien ja

korjausten, tilankäyttäjien ja huoltohenkilökunnan havaintojen, riskirakenteiden ja

aistinvaraisen tarkastelun avulla niitä kohtia rakennuksessa, joita tutkitaan erilaisin mittauksin,

tarkastuksin tai rakenneavauksin. Näillä tutkimuksilla pyritään saamaan kokonaiskäsitys

rakennuksen tämän hetkisestä kunnosta, tapahtuneesta mahdollisesta vauriosta ja vaurion

laajuudesta.

4.6.1 Kosteusmittaukset

Kosteusmittauksia voidaan tehdä pinnasta laajemmalta alueelta pintakosteusosoittimella tai

pistemäisistä kohdista tarkemmin porareikämittauksin. Pintakosteusosoittimella voidaan saada

tietoa vain muutamien senttimetrien syvyydeltä materiaalista, porareikämittauksella

poraussyvyydeltä rakenteen kosteudesta. Kosteusmittauksia varten voidaan ottaa myös

näytepaloja, joista kuivaus-punnitus -menetelmällä saadaan mitattua kyseisen näytepalan

kosteus. Viiltomittauksin voidaan selvittää esimerkiksi muovimaton alapuolista kosteutta.

Huomioitava on, että tarkemmilla kosteusmittauksilla saadaan vain sen kohdan kosteus

selville. Laajemman alueen kosteusmittauksissa on tehtävä useita erillisiä mittauksia. Myös

kosteusmittauksissa on omat epävarmuustekijät ja rajoitukset laitteiden käytölle.

Pintakosteusmittauksella on helpompi kartoittaa laajaa aluetta, mutta pintakosteusmittauksen

tulos kertoo vain pienen kerroksen kosteudesta, ja tulokset ovat parhaimmillaan suuntaa-

antavia. Rakenteita rikkomattoman pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja,

eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat mm. rakenteen

pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä olevat putket, johdot, metalliset rakenneosat,

betonilaji sekä rakenteen erilaiset materiaalikerrokset. Kosteusmittauksin voidaan paikantaa

kosteita vauriokohtia, mutta kosteusvauriokohdat tai mikrobivauriot eivät ole aina jatkuvasti

kosteita. Rakenteisiin voi päästä kosteutta vain tiettyinä vuodenaikoina tai vain ajoittain, jolloin

mittaushetkellä ei välttämättä havaita kosteutta kohdassa. Kohtaan on voinut kastumisen

vuoksi muodostua mikrobikasvusto ja kohta on sittemmin kuivunut, mutta mikrobikasvusto on

jäänyt elämään pinnalle. Myös kuivuneet tai kuolleet vauriot on korjattava, kuivuneetkin

vauriot voivat aiheuttaa oireilua tilankäyttäjille. Kosteusmittauksilla ei voida saada näkymään

15

kuivia vauriokohtia, tai syvemmällä rakenteissa olevia kosteita kohtia.

Pintakosteusosoittimella voidaan saada kuiva tulos pinnasta, vaikka rakenteen sisällä olisi

kosteutta. Materiaalien pinnoissa ei välttämättä ole kosteusjälkiä tai muita vauriota indikoivia

merkkejä. Homekoiran avulla voidaan kohdentaa myös kosteusmittauksia niihin rakenteisiin,

joissa koira havaitsee hajua vauriosta.

4.6.2 Rakenneavaukset

Rakenneavauksin voidaan tarkemmin selvittää rakenteiden materiaaleja ja niiden kuntoa,

rakenneavaukset ovat tärkeä osa sisäilma- ja kuntotutkimuksia. Rakenneavauksesta voidaan

tehdä mikrobinäytteenottoa tai havainnoida aistinvaraisesti materiaaleja. Rakenneavaukset

kohdennetaan usein niihin kohtiin, joita voidaan epäillä vaurioituneiksi. Vaurioituneita kohtia

etsitään riskirakenteita, aiempia vauriokohtia ja muita havaintoja kartoittamalla.

Rakenneavauksessakin on omat rajoitteensa, sen avulla voidaan saada tietoa vain juuri sen

kohdan materiaalien kunnosta. Vieressä oleva vaurio voi jäädä täysin havaitsematta, jos

rakenneavauksen kohdalla materiaalit ovat kunnossa. Rakenneavaukset ovat erittäin tärkeitä

rakenteiden materiaalien selvittämisen ja niiden kunnon tarkastamisen kannalta, mutta

rakenneavauksia olisi tehtävä riittävästi eri rakenneosiin. Käytännössä rakenneavauksia

tehdään lähinnä riskirakennekohtiin ja epäiltyihin vauriokohtiin. Rakenneavauksissa

rajoitteena on tarkastuksen alueen rajattu kohta ja rakenneavaukseen sopivan kohdan

löytäminen. Runsas määrä rakenneavauksia antaa paremman kuvan rakenteiden kunnosta,

mutta kustannukset nousevat rakenneavausten määrän noustessa. Vaurio ei välttämättä ole

juuri siinä kohdassa mihin rakenneavaus kohdistuu, jolloin puhtaan kohdan avauksella voidaan

saada väärää tietoa rakenteiden kunnosta. Voi myös olla, että vaurio ei välttämättä ole lainkaan

riskirakennekohdassa, jolloin vaurio voi jäädä löytymättä, jos avauksia tehdään pääasiassa

riskirakenteisiin ja epäilykohtiin.

Kun rakenneavauksia tehdään valittuun rakenneosaan ja kohdissa havaitaan materiaaleissa

mikrobikasvustoa, ei voida tehdä suuria johtopäätöksiä vaurion laajuudesta. Voi olla, että on

osuttu juuri siihen ainoaan vaurioituneeseen kohtaan, ja muu rakenneosa on vaurioitumatonta.

16

Jos halutaan tietää vaurioituneen rakenteen laajuus, tulee avauksia tehdä useampia eri kohtiin.

Homekoiran avulla voidaan kartoittaa vaurion laajuutta ja systemaattisuutta.

Rakenneavauksen tarkastus on aistinvaraista, lisäksi osasta materiaaleista voidaan ottaa

näytteitä mikrobiviljelyä tai muuta määritystä varten. Jos materiaalit näyttävät aistinvaraisesti

olevan kunnossa ja vauriottomia, näytteitä ei välttämättä oteta. Mikrobikasvustossa ei usein ole

ihmisnenään tuntuvaa hajua, eikä kasvusto välttämättä ole silmin näkyvää. Joissain

materiaaleissa on vaikea havaita kasvustoa ilman tarkempia laboratoriotutkimuksia. Pelkästään

ihmisaisteihin perustuvalla rakenneavauksen tarkastuksella voidaan tehdä vääriä

johtopäätöksiä rakenteiden ja materiaalien kunnosta.

Homekoiran avulla voidaan kartoittaa ne kohdat, joihin rakenneavaus on tarpeellista ja

kannattavinta. Tämä parantaa todennäköisyyttä, että rakenneavaus kohdistuu vaurioituneeseen

rakenteeseen, jolloin kustannukset pienenevät ja tutkimuksen tarkkuus paranee.

Rakenneavauksia ja näytteenottoa on tehtävä homekoiran havaintokohtien lisäksi myös

laajemmin, jotta saadaan kokonaisvaltainen käsitys rakenteiden kunnosta.

4.6.3 Mikrobianalysointi

Rakenneavauksista voidaan ottaa eri kerrosten materiaaleista näytepaloja, joita voidaan

analysoida laboratoriossa mikrobikasvuston selvittämiseksi tai lajimääritystä varten.

Analysointia tehdään myös pintasivelynäytteistä, teippinäytteistä ja ilmasta tehdyistä

keräysmittauksista. Asumisterveysasetuksen mukaisesti analysointi tehdään

viljelymenetelmällä suoraviljelyllä tai laimennossarjamenetelmällä. Viljelymenetelmällä

voidaan saada näkymään vain osa näytteen mikrobeista. Ilmanäytteenoton tulkinta on

haastavaa ja tulosten luotettavuus kokonaisuudessaan epävarmaa. Mikrobikasvuston itämiseen

vaikuttavat mm. kasvuston kasvukausi, itiöiden itämisaika, viljelyalusta ja kasvustolajit.

Viljelyn onnistumiseen vaikuttavat lisäksi mm. näytteenoton onnistuminen ja puhtaus sekä

näytteiden säilytys. Rakenneavausten materiaalinäytteistä, pintasivelynäytteistä tai

ilmanäytteistä saaduista puhtaista analyyseistä ei voida poissulkea vaurion tai

mikrobikasvuston mahdollisuutta. Materiaalinäyte kertoo vain juuri sen näytteen

17

ominaisuuksista, pintasivelynäyte kertoo vain kämmenen kokoisen sivellyn alan mikrobeista.

Ilmanäytteen tulosten tulkinta ei ole yksiselitteistä, ilmanäytteessä voi näkyä vaurioituneesta

materiaaleista johtuvien mikrobien lisäksi ulkoilman mikrobit. Jotkut mikrobilajit näkyvät

harvemmin ilmanäytteissä johtuen itiön koosta ja mikrobilajin ominaisuuksista.

Viljelymenetelmällä voidaan saada näkymään vain eläviä kasvustoja. Homekoiran on

mahdollista haistaa kuolleita tai kuivuneita kasvustoja, joten pelkästään viljelytekniikalla

tehdyistä mikrobimäärityksistä voi tulla puhdas tulos, vaikka materiaalissa olisikin vanha

vaurio. Viljelyn lisäksi voi olla hyödyllistä tehdä qPCR-menetelmällä (quantitative Polymerase

Chain Reaction) analyysi, jolloin on mahdollista saada näkymään elävien mikrobien lisäksi

myös kuolleita mikrobeja ja niiden osia. Geeniteknologiaan perustuva qPCR-menetelmä mittaa

mikrobien määrää mittaamalla niiden DNA:ta (Rintala, Meklin (2014)). Menetelmässä on omat

rajoitteensa, mutta sillä voidaan saada lisätietoa mikrobikasvustojen olemassaolosta, joka on

tärkeä tieto oireilun syyn selvittämisessä ja korjaustarvetta määritettäessä. Sekä homepöly että

homeiden aineenvaihduntatuotteet voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille terveyshaittoja

(Hometalkoot (2011)).

Homekoiran avulla voidaan kohdentaa mikrobinäytteenottoa oikeisiin kohtiin ja rakenteisiin,

jolloin voidaan päästä pienempiin kustannuksiin ja informatiivisempiin näytetuloksiin

pintasivelynäytteissä ja muissa materiaalinäytteissä.

4.6.4 Aistinvarainen havainnointi

Sisäilmaongelmissa aistinvaraiset havainnot ovat osa Asumisterveysasetuksen

selvitystoimenpiteitä.

”Aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään

kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua että näkyvää mikrobikasvustoa. Homeen tai

maakellarimainen haju on tärkeä havainto mikrobikasvuston toteamisessa ja paikantamisessa.

Pitkään jatkuneen kosteusrasituksen seurauksena mikrobikasvustoa voi kehittyä rakenteiden

sisällä ilman, että rakennuksen sisäpinnoilla on havaittavissa merkkejä vauriosta. Tällaisessa

tapauksessa homeen haju tai maakellarimainen haju sekä hajun tarttuminen vaatteisiin,

18

tekstiileihin ja huoneiston irtaimistoon voivat viitata sisäpintojen alla olevaan

mikrobikasvustoon. Haju on seurausta mikrobien aktiivisesta kasvusta ja aineenvaihdunnasta,

jota muun muassa kosteusolosuhteet säätelevät. Haju voi esiintyä jatkuvasti tai sitä voi esiintyä

ajoittain, koska haisevia aineenvaihduntatuotteita ei muodostu jatkuvasti. Lisäksi rakennuksen

ilmanvaihdon toiminnasta aiheutuvat paineenvaihtelut ja ulkoiset tekijät, kuten säätila sekä

rakennuksessa tehtävät toiminnat, voivat vaikuttaa hajun esiintymiseen.”

(Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa 4 (2016))

Tilaan kuulumattomat hajut voivat antaa viitteitä rakenteiden sisällä olevista mikrobivaurioista.

Asumisterveysasetuksessa kehotetaan tekemään aistinvaraista havainnointia, mutta ihmisen

hajuaisti on hyvin alkeellinen verrattuna koiran haistamis- ja hajuerottelukykyyn. Koira on

kykeneväinen haistamaan kymmeniä tuhansia kertoja paremmin kuin ihminen, lisäksi koiralla

on ihmistä parempi kyky erotella eri hajuja toisistaan. Koiran aivojen hajualue kattaa suuren

osan aivoista. Koira havainnoi hajuja eri sieraimilla samanaikaisesti niin, että oikea sierain

tunnistaa tuttuja hajuja ja vasen vieraita hajuja. Nenän rakenne ja kaksi eri haisteluelintä

tekevät koirasta erittäin tehokkaan haistelijan. Koiran hajuaisti on monessa suhteessa

ylivertainen ihmisen hajuaistiin verrattuna. Homekoira on koulutettu paikantamaan asunnosta

löytyviä mikrobikasvuston hajuja, joten asumisterveysasetuksen suosittelemaa aistinvaraista

havainnointimenetelmää on hyvä tehostaa homekoiran avulla. Silloin kun kasvusto ei näy tai

haise ihmisnenään tai kun hajun lähdettä ei osata paikantaa, homekoira on hyvä apu.

5 Homekoiran työskentely

5.1 Etsintätyö

Etsintätyöskentely on yksi tärkeimmistä homekoiran taidoista. Ei riitä, että koira osaa

hajuerottelua ja tunnistaa homeen hajun muista hajuista, vaan koiran on osattava tehdä

etsintätyötä itsenäisesti sekä ohjattuna. Itsenäisessä työskentelyssä koira tekee haistelutyötä

vapaasti liikkuen valitussa huonetilassa. Näin koira itse kartoittaa aluetta ja paikantaa ilmatilan

hajuja. Homekoiran koulutuksessa pyritään usein työskentelytapaan, jossa koira käy itse kaikki

kohdat huonetilassa läpi, tarvittaessa koiran ohjaaja opastaa koiran tarkastamattomiin kohtiin.

19

Jos koira havaitsee mikrobiperäisen hajun, koiran tulisi etsiä hajun tulokohta, eli se kohta

rakenteessa, pinnassa tai ilmassa, missä haju tuntuu voimakkaimapana. Kun koira havaitsee

etsimänsä hajun, se saattaa kierrellä alueella ja etsiä hajualueen reunoja. Näin koira kartoittaa

alueen hajukonsentraatioiden vaihteluita ja tekee samalla hajuerottelua tilan eri hajuista.

Koiran tulisi osata tehdä etsintätyö loppuun asti niin, että koiran ohjaaja havaitsee mistä

kohdasta hajua tulee sisäilmaan. Homekoiratyössä tyyli on vapaa, tärkeintä on, että vaurio

löytyy.

5.2 Koiran ilmaisu

Koiralle usein opetetaan jokin ilmaisutapa, jolla koira kertoo ohjaajalle, että on havainnut

etsittävän hajun. Ilmaisu on kuitenkin vain opetettava temppu, ohjaaja osaa usein ilman tätä

temppuakin havaita koiran käytöksestä, kun koira on havainnut hajun. Ilmaisun tai koiran

käytöksen hajulla tulisi olla sellainen, että koiran ohjaaja voi tulkita mistä kohdasta hajua tulee.

Koiran ilmaisusta pitäisi selvitä, tuleeko haju ylhäältä vai alhaalta päin huonetta. Koiralle

opetettuja ilmaisutapoja voi olla maahan meno, istuminen, raapiminen, tassukosketus,

nenäkosketus, haukkuminen, kurkottaminen tai hyppiminen hajun suuntaan. Mahdollisimman

tarkka ilmaisutapa auttaa selvittämään vaurion tarkkaa kohtaa tai hajun tuloreittiä sisätilaan.

Mitä pienempi ja pistemäisempi hajun kohta on, sitä helpompi koiran on kohdistaa ilmaisu

juuri kyseiseen kohtaan.

Koira ei voi erilaisilla ilmaisutavoilla ilmoittaa mikrobikasvuston ominaisuuksista ohjaajalle.

Koira voi vain haistaa hajun ja ilmaista sen olemassaoloa, koira ei voi tehdä havaintoja

kasvuston laajuudesta, mikrobilajeista, toksiineista tai terveysvaikutuksista. Ohjaajan voi olla

mahdollista tulkita koiran käytöksestä mahdollisesti koiran saaman hajun voimakkuutta, mutta

hajun voimakkuudesta ei ohjaaja voi tehdä suuria johtopäätöksiä vaurion ominaisuuksista.

5.3 Vaurion laajuus

Pistemäiset hajun tulokohdat ja pienet rajalliset vauriokohdat ovat helpoimpia koiralle. Jos

vauriokohta on laaja, koiran voi olla haastavampaa kertoa ohjaajalle mistä kaikkialta hajua

20

tulee, tai missä kohdassa haju on vahvimmillaan. Laajoissa vaurioissa hajua voi tulla laajoilta

alueilta seinän, lattian tai katon alueelta. Tällöin koiran on vaikeampaa kertoa ohjaajalle

kaikkia hajun tulokohtia ja ohjaajan on vaikeampi tulkita koiraa ja koiran havaitsemaa hajun

kohtia ja laajuutta. Jos tilassa on sekä pienempiä että suurempia hajulähteitä, koira saattaa

ilmaista vain suuremmat hajukohdat, jolloin pienemmät hajukohdat vieressä saattavat jäädä

ilmaisematta. Erityisesti, jos tilassa on runsaasti mikrobikasvuston hajua joka puolella,

pienemmät hajukohdat voivat jäädä koiralta havaitsematta tai ilmaisematta. Jos taas huonetilan

sisäilmassa ei juuri ole mikrobikasvustosta hajuja, koira voi herkistyä haistamaan pienimpiäkin

mikrobikasvuston hajuja. Puhtaassa ilmassa on helpompi erottaa pieniä hajupoikkeamia, kun

taas mikrobikasvuston hajua täynnä olevassa tilassa koiran voi olla vaikea erotella mistä

kohdasta haju tulee. Tällöin koiran voi olla vaikea tehdä mihinkään tiettyyn kohtaan ilmaisua,

jos se ei löydä hajun lähdettä. Toisaalta koira voi yrittää tehdä ilmaisua moneen paikkaan, tai

koiran kannalta johonkin helppoon paikkaan, kun se yrittää kertoa ohjaajalle, että tilassa on

vahva haju joka puolella.

5.4 Hajut eri korkeuksista

Hajun tulokorkeudella on jonkin verran merkitystä koiran havaintojen kannalta. Alhaalta päin

tulevat hajut ovat koiralle kaikista helpoimpia, sillä koiran on mahdollista päästä haistelemaan

lattiaa ja seinien alaosaa aivan läheltä. Fyysisesti lähempänä olevat hajut ovat helpommin

havaittavissa pienempinä pitoisuuksina. Katosta tai yläpohjasta päin tulevissa hajuissa koiran

on saatava haju mahdollisesti 1,5 -3 metrin etäisyydelle alas lattialle, riippuen koiran koosta ja

katon korkeudesta. Ilman pyörteily tilassa sekoittaa ja laimentaa hajua alaspäin mentäessä.

Huonetilan ilmanpainejakauma vaikuttaa hajun aistittavuuteen. Huonetilan yläosissa on

yleensä ylipaine ja alaosissa alipaine rakennuksen vaipan yli mitattuna. Ilmanvaihdon

poistoventtiili on yleensä sijoitettuna kattoon tai seinän yläosaan, joka aiheuttaa sen että ilma

nousee voimakkaasti poistoventtiiliä kohti. Näin ollen, korkealta päin tulevan hajun tulee olla

vastaavasti suurempi kuin alempaa tulevan hajun, jotta koira voisi sen yhtä helposti havaita.

Yläilmaisuja tulee lukumäärällisesti vähemmän kuin alailmaisuja. Koiraa voi olla mahdollista

myös nostella koiran koon ja työskentelykyvyn mukaan. Tätä voidaan tehdä erityisesti

21

epäilykohdissa, tai kun halutaan tarkentaa hajun tulokohtaa esimerkiksi yläpohjan suunnassa.

Laajoja tiloja ei yleensä kuitenkaan etsitä koiraa kantaen.

5.5 Huonetilan kalusteet

Etsintätyötä voi vaikeuttaa huonekalujen sijoittelu tilassa ja huonekalujen määrä. Tilassa olisi

hyvä saada siirrettyä kalusteita niin, että koira pääsee haistelemaan seinää, seinän ja lattian

rajapintaa ja myös mahdollisimman paljon lattiapintaa. Kaikki rakenteiden rajakohdat,

epätiiveyskohdat, halkeamat, raot ja läpivientikohdat tulisi päästä tarkastamaan, sekä muut

mahdolliset epäilykohdat tai aiemmat kosteusvauriokohdat. Haju koiralle voi olla suuri niin,

että koira voi haistaa sen kauempaa kalusteen takaakin, mutta pienempi haju voi olla

havaittavissa vasta aivan rakenteen vieressä. Usein kaikkia huonekaluja tai kalusteita ei siirretä

homekoiratarkastusta varten, joten kaikkia kohtia ei päästä samalla tavalla etsimään. Jos tilassa

on runsaasti erilaista tavaraa, on koiralla vastaavasti myös runsaasti haisteltavia hajuja, kun

asukkaiden tai tilankäyttäjien tavaroissa on erilaisia hajuja. Tämä lisää koiran työmäärää.

Helpointa ja nopeinta koiralle on, jos tiloissa ei ole juuri huonekaluja tai tavaroita. Tällöin koira

voi haistelutyössä keskittyä rakenteista johtuviin ja sisäilmaan pääseviin hajuihin.

5.6 Huonetilan muoto ja rakenteelliset ominaisuudet

Koiran tulisi kyetä toimimaan erilaisissa ympäristöissä, kulkea portaissa ja erilaisilla alustoilla.

Korkeat paikat ja reunat, liukkaat alustat, rappuset, ritilälattiat tai liukkaat lattiat voivat

aiheuttaa lisähaastetta etsintätyöhön, riippuen koiran yksilöllisistä ominaisuuksista. Jonkin

verran alustaherkkyyttä voidaan kouluttamalla vähentää, mutta oleellista on, miten koira

pystyy palautumaan sille jännittävästä tilanteesta ja jatkamaan etsintätyötä. Koiralle luontaista

on liikkua nopeasti eteenpäin kapeissa käytävissä, portaikossa tai tietyn muotoisissa tiloissa.

Tämä voi aiheuttaa sen, että koira haistelee huonommin näitä alueita ja joku pienempi haju voi

jäädä havaitsematta. Koiran työskentelyä voivat häiritä erilaiset huonetilassa vastaan tulevat

tilanteet, joten kaikki kohdat rakennuksessa eivät tule täsmälleen samalla tavalla haistelluksi.

Jotain kohtaa koira voi haistella tarkemmin ja havaita pieniäkin hajuja siitä, kun taas jonkun

toisen kohdan koira ohittaa kevyemmin haistellen. Ohjaajan työskentely, koiran ohjaaminen,

22

huonetilan rakenteelliset ominaisuudet ja tilan alkuvalmistelut voivat vaikuttaa koiran

havaintoihin.

Rakenteelliset seikat ja huonetilan muoto ja korkeus vaikuttavat tiloissa ilman virtaukseen ja

pyörteilyyn. Alaslaskettu kattorakenne voi vaikeuttaa yläpohjan suunnasta tulevien hajujen

havaitsemista tai hajujen paikantamista. Alaslasketun katon yläpuolella ilma voi liikkua

vaakasuoraan kattorakenteiden yläpuolella, jopa huonetiloista toiseen läpivientien kautta.

Alaslaskettu kattorakenne muuttaa huonetilan ilmanvirtauksia, joka on hyvä tiedostaa

homekoiran ilmaisukohtia arvioidessa.

5.7 Homehtuneet tavarat ja kalusteet

Huonekalut, tekstiilit tai sisustusmateriaalit voivat olla mikrobivaurioituneita, jos niihin on

päässyt kosteutta. Kalusteissa voi olla myös aiemmasta homeisesta sijoituspaikasta johtuvaa

hajua tai materiaaliin imeytynyttä MVOC-yhdistettä (mikrobien tuottama orgaaninen haihtuva

yhdiste, microbial volatile organic compound), vaikka itse materiaali ei olisikaan muuten

mikrobivaurioitunut. Koira saattaa havaita tällaisen huonekalun ja reagoida sen kohdalla tai

tehdä ilmaisun mikrobivaurioituneen materiaalin kohdalle. Sisätiloissa saattaa olla tavaroita,

joiden mikrobivaurioitumiseen ei usein kiinnitetä huomiota, kuten kuormalavat tai muut

osittain likaisissa olosuhteissa tai osittain ulkokäytössä olevat tavarat. Näkyvästi

mikrobivaurioituneet kalusteet ja tavarat on hyvä poistaa tiloista hyvissä ajoin ennen

homekoiratarkastusta.

Rakenteesta tuleva mikrobikasvuston haju voi aiheuttaa hajua myös viereisiin materiaaleihin.

Koira saattaa tehdä ilmaisun kaapistojen alaosiin, alasokkeliin tai kaapin sisälle, jos esimerkiksi

alapohjan alueelta lattian nurkasta on tullut huonetilaan mikrobikasvuston hajua ja suoraan

kohdan yläpuolella on kaapistoa. Haju voi konsentroitua suljetuissa tiloissa ja imeytyä

huokoisiin materiaaleihin. Vaikka kaappi siirrettäisiin pois kohdasta, koira saattaa tehdä

ilmaisun lattian nurkan lisäksi kaappiin. Lastulevy imee hajua ja haju on saattanut jäädä

voimakkaasti kaapin seinämien huokosiin, erityisesti alasokkeliin joka ei tilana tuuletu.

23

5.8 Kukkamulta ja takkapuut

Mullassa on aina sädesientä ja muita mikrobeja, samoin takkapuut voivat olla homeisia.

Takkapuiden sisälle tuominen voi nostaa sisätilan mikrobitasoa monikertaiseksi. Osittain samat

mikrobit ja bakteerit kasvavat kukkamullassa ja kosteusvaurioituneessa rakennusmateriaalissa,

joten koira voi etsittävässä tilassa reagoida näihin, tai kohtaan josta on poistettu multaisia

ruukkuja, takkapuita tai muita homeisia materiaaleja. Jos homekasvustoa on tippunut tai

hankaantunut huonetilan sisäpintaan, koira voi havaita nämä jäännökset. Suositeltavaa on

välttää homeisten ainesten käsittelyä sisätiloissa ennen homekoiran käyntiä.

5.9 Roska-astiat ja viemärit

Biojäteroska-astian sisällössä voi olla runsaasti mikrobikasvustoa, joka täytyy ottaa huomioon

keittiön alakaapistoja tutkiessa. Muutenkin roska-astiat on hyvä tyhjentää ennen

tarkistuskäyntiä. Koira voi tehdä ilmaisun myös lattiakaivon kohdalle, kosteassa viemäristössä

on aina runsaasti mikrobeita. Erityisesti jos lattiakaivo on puhdistamaton tai pitkään

käyttämättömänä, kaivoon alkaa muodostua mikrobikasvustoa, jonka koira voi havaita. Pitkään

paikallaan seisseet suihkukaapit ja niiden alla vuosia puhdistamattomina olevissa

lattiakaivoissa voi olla runsaat kasvustot. Lattiakaivon ilmaisukohdassa ei kuitenkaan voida

olla varmoja, että onko kohdassa vain viemärin kasvustosta johtuvaa hajua, vai onko

lattiakaivon ympäristössä jotain muutakin mikrobikasvustoa, esimerkiksi viallisesta kaivon

tiivistyksestä johtuvaa kosteusvauriota lattian pintamateriaalin alla.

5.10 Kylpyhuoneen pintahome ja laatoitus

Laatoitetussa märkätilassa voi alkaa kasvaa näkyvää mikrobikasvustoa pinnoissa, sillä

pesutiloissa olosuhteet homeen kasvulle ovat usein otolliset. Vedeneristeet ovat

nykystandardien mukaisesti tehtynä usein riittävät, mutta laatoituksen suihkunjälkeinen

kuivuminen voi kestää kauan tai kylpyhuoneen käyttöaste on korkea, jolloin olosuhteet

mikrobikasvuston muodostumiselle ovat läsnä pintamateriaaleissa pitkän aikaa.

Lattialämmitys tiloissa auttaa kosteuden poistumista, mutta lattialämmitys ja hyvä tuuletuskaan

24

eivät aina estä sauma-aineisiin ja silikoneihin pinnalle muodostuvaa mikrobikasvustoa.

Kasvustoa voi alkaa muodostua myös sauma-aineen tai laatoituksen takapuolelle, jos

materiaali pääsee irtoamaan alustastaan. Silikonien vaihtoväli nykyään on noin 3-5 vuotta.

Koira saattaa havaita pintahomeen pilkut saumoissa, erityisesti jos kasvustoa on runsaasti.

Kaakelin pinnassa voi olla kellertävää ohutta kerrosta, joka voi olla mikrobikasvustosta

johtuvaa. Koiran ilmaisusta ei voida kuitenkaan päätellä, että onko kyseessä vain pinnallinen

ongelma, vai onko mikrobikasvustoa laattojen tai vedeneristeen alla.

Myös pinnallinen ongelma voi aiheuttaa oireilua, erityisesti jos mikrobikasvusto on laajasti

levinnyt saumoihin. Saumauksia huoltamalla ja uusimalla, sekä kylpyhuoneen

mahdollisimman kuivana ja puhtaana pitäminen auttavat vähentämään mikrobikasvuston

syntymistä.

Koiran on haastavaa saada hajua vedeneristeen takana rakenteissa olevasta mikrobivauriosta

ehjän vedeneristeen, tasoitteen ja kaakeloinnin läpi, etenkin jos vaurion haju ei ole kovin suuri.

Tällöin koira voi havaita hajun toisella puolella sisäseinää, märkätilan vieressä olevassa

huonetilassa. Märkätilaa vasten olevat sisäseinät on hyvä tyhjentää kalusteista ennen

homekoiran käyntiä.

Jos rakennuksen alapohjan tai ulkoseinän suunnasta on ilmavuotoja sisätilaan ja koira tekee

ilmaisuja muualle asuntoon ulkoseinän tai lattian alueelle, on tavallista, että koira ei saa samaa

hajua laatoitetussa kylpyhuoneessa. Tällä perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöksiä

kylpyhuoneen alla olevan alapohjan tai seinärakenteen kunnosta. Toimiva vedeneriste ja ehjät

pintamateriaalikerrokset vähentävät koiralle tulevia hajuja. Saunassa on usein laatoitettu vain

lattiaosa, josta laatoitus on nostettu laattarivin verran seinälle. Tällöin koira voi saada hajun

laatoittamattoman seinärakenteen kautta.

5.11 Puhdistetut pinnat

Aiempia mikrobivauriokohtia on saatettu yrittää puhdistaa kemikaaleilla tai mikrobeja osittain

tappavilla menetelmillä. Desinfiointia, biosidien käyttöä tai otsonointia ei suositella sisätiloissa

tehtäväksi mikrobikasvuston poistoon. Desinfiointi voi poistaa osan mikrobikasvustosta, mutta

25

kaikkea se ei poista. Mikrobikasvustolla voi olla limainen pintarakenne, jolla se pyrkii

estämään hapettimen pääsyn syvälle kasvustoon. Kasvuston juuret voivat olla syvälläkin

materiaalissa, jolloin pinnasta poistettu kasvusto kasvaa ajan mittaan kohtaan uudestaan.

Mikrobikasvuston poisto suoritetaan mekaanisesti poistamalla vaurioitunut osa materiaalia

riittävällä laajuudella. Betonista voidaan esimerkiksi jyrsiä, hioa tai hiekkapuhaltaa

vaurioitunutta pintaa noin 3-5mm syvyydeltä. Kevytbetonia ja vastavia huokoisempia

materiaaleja voidaan joutua mekaanisesti puhdistamaan syvemmältäkin. Orgaanisissa

materiaaleissa vaurioitunut osa on uusittava riittävällä laajuudella, suositeltava rakenteiden

poistolaajuus on noin 300-500 mm vauriosta. Koiran optimaalisen havainnoinnin kannalta ei

ole syytä desinfioida vaurioituneita pintoja tai käsitellä pintoja muuten hankaavilla

menetelmillä ennen homekoiratarkastusta.

5.12 Lääkkeet ja lääkekaapit

On havaittu, että homekoira voi reagoida tai tehdä ilmaisun sairaalatilan lääkekaappiin tai tilaan

jossa säilytetään lääkkeitä. Vaikka kaappi olisi ollut vuosia tyhjillään lääkkeistä, lääkkeiden

haju on jäänyt säilytyskalusteeseen pinnan huokosiin ja imeytynyt materiaaliin. Koira voi

havaita lääkkeiden hajun, sillä jotkut lääkkeet, kuten esimerkiksi antibiootit, on valmistettu

mikrobikasvuston ainesosista. Streptomyces griseus -aktinomykeetistä on eristetty lääkkeenä

käytetty streptomysiini.

Homeita käytetään edelleen lääkkeiden valmistuksessa, esimerkiksi penisilliiniä valmistetaan

Penicillium-suvun mikrobeista. Statiinien lähtöaineena käytettyä lovastatiinia valmistetaan

myös fermentoimalla (Aspergillus-suku). Siklosporiinia puolestaan saadaan Tolypociadium

inflatum -homeesta. Lääkeaineita valmistetaan myös muiden mikrobien kuin homeiden avulla,

ja usein niitä modifioidaan vielä synteettisesti. (Teija Laakso, FIMEA) Sairaalatiloissa etsintää

tehtäessä on erityisesti huomioitava mahdolliset lääkesäilytystilat.

26

5.13 Sisätilojen muut hajut

Sisäilmassa on tavallisesti rakennusmateriaaleista, sisustusmateriaaleista, pesuaineista tai

hajusteista johtuvia hajuja. Hajuja on runsaasti, vaikka ihminen ei niitä haistaisi. Myös

tilankäyttäjistä tulee hajuja ihmiskehosta, vaatetuksesta, käyttötavaroista ja muusta toiminnasta

johtuen. Helpointa ja nopeinta koiralle on työskennellä, jos tilassa on vain vähän muita hajuja.

Tällöin mikrobikasvuston hajut ovat selvemmin havaittavina tilassa. Jos tilassa on runsaasti

huonekaluja ja muuta tavaraa, hajuja on tilassa enemmän haisteltavana ja etsintätyö vaatii

koiralta enemmän työskentelyä ja hajuerottelukykyä. Työssä ollessaan koira kuitenkin

keskittyy etsimään etsittävää hajua, eivätkä normaalit asunnoissa tai muissa tiloissa löytyvät

hajut haittaa etsintää. Myöskään maalit, vahvat pesuaineen hajut tai vastaavat hajusteet eivät

peitä mikrobikasvuston hajua koiralta.

Jos tilan hajuympäristö on verrattain vähähajuinen, koiralle korostuu pienemmätkin

mikrobikasvuston hajut. Vähähajuisessa ympäristössä koiran on helpompi havaita pieniä

hajuja, ja tällöin löydetty mikrobikasvuston haju voi olla hyvin vähäinen. Pieni sisäilmaan

pääsevä haju taas ei kerro vaurion laajuudesta, joten pienetkin hajukohdat on tarkistettava.

5.14 Ilmanvaihdon ominaisuudet

Ilman liikkuminen ja ilmavirran pyörteily tiloissa vaikuttavat siihen, miten koiran on

mahdollista havaita hajun tulokohta. Ilmanvaihdon päätelaitteiden ominaisuudet kuten

heittokuvio, päätelaitteiden sijoittelu ja ilmanvaihtotapa vaikuttavat siihen, miten ilma liikkuu

huonetilassa. Tarvittaessa ilman liikettä tilassa voidaan tutkia savun avulla. Erityisesti

korkeissa ja laajoissa tiloissa ilman pyörteily voi olla voimakasta. Pyörteinen ilmavirta voi

sekoittaa tilassa olevat ja tilaan tulevat hajut ja laimentaa hajuja niin, että koira ei löydä hajun

alkuperää. Tuotantohalleissa ja voimakkaasti ilmastoiduissa tiloissa voi olla koiran

työskentelyn tarkkuudelle parempi, että ilmanvaihto suljetaan etsinnän ajaksi.

27

6 Haju ja sen ominaisuudet

Hajumolekyylit ovat ilmaan haihtuneita aromaattisia molekyylejä. Molekyylit leijuvat ilmassa

jonkin aikaa ennen laskeutumista, leijunta-aika riippuu mm. molekyylin koosta ja muodosta.

Ilman virtaukset voivat nostaa niitä takaisin ilmatilaan, pienimmillä molekyyleillä voi mennä

viikkoja laskeutumiseen. Molekyylit voivat tarttua pintaan laskeutuessaan, tarttumisvoima

riippuu molekyylin pintarakenteesta ja kemiallisesta rakenteesta sekä pinnan ominaisuuksista.

Ilmassa molekyylit liikkuvat diffuusiolla, aina suuremmasta konsentraatiosta pienempään.

Liike tapahtuu Brownin liikkeen mukaisesti, jokainen molekyyli tekee itsenäisesti pientä

satunnaista siksak-liikettä eri suuntiin. Liike johtuu lämpöliikkeestä, ja se aiheuttaa

molekyylien siirtymistä ja leviämistä ympäristöön. Mitä lämpimämpi huonetila, sitä enemmän

molekyylit törmäilevät toisiinsa ja sitä enemmän molekyylit ja hajut liikkuvat. Molekyylien

nopeus on verrannollinen molekyylin massaan ja lämpötilaan.

Koiran kyky tunnistaa ja erotella hajuja on erittäin tarkkaa ja kehittynyttä. Koira voi haistaa ja

tunnistaa hajuja, jotka ovat tarttuneet pintaan vuosia aiemmin, jos olosuhteet ovat sellaiset, että

haju pysyy pinnassa. Tätä ominaisuutta hyödynnetään, kun koiria käytetään poliisikoiratyössä

tunnistamaan henkilö, joka on koskenut rikoksessa käytettyyn esineeseen. Homekoiratyössä

koira voi mahdollisesti havaita sen kohdan, jossa mikrobikasvuston hajuinen ilma on kulkenut

jonkin pinnan yli, sillä osa hajumolekyyleistä voi tarttua pintaan. Kuitenkaan ei ole toivottavaa,

että homekoira ilmaisee sitä kohtaa missä on pieniä hajujäämiä, vaan koiran pitäisi etsiä se

voimakas hajun kohta mistä haju tulee sisätilaan tai missä se on vahvimmillaan. Jatkotutkijan

on hyvä selvittää koiran ohjaajalta, ilmaiseeko koira ns. hajusiirtymiä tai mikrobikasvuston

hajuista ilmaa, vai onko koira opetettu etsimään vaurion kohtaa ja ilmaisemaan sitä.

Homevaurioisessa tilassa homeen hajua on käytännössä joka puolella jonkin verran.

Homekoiran ei ole tarkoitus ilmaista kohtia joissa homeen hajuinen ilmaa on ollut, vaan koiran

tulisi etsiä se kohta mistä haju tulee sisätilaan tai missä kasvustoa on. Pitkäkestoisessa

vauriossa kalusteet ja rakennemateriaalitkin voivat haista mikrobikasvuston

aineenvaihduntatuotteille ilman että materiaaleissa itsessään olisi vauriota, sillä haihtuvat

yhdisteet jäävät helposti huokoisiin materiaaleihin. Homekoiran ei ole toivottavaa ilmaista

homeelta haisevia huonekaluja, jos huonekalussa ei ole kasvustoa.

28

6.1 Homeen tunnistaminen ja hajukuva

Kun koira haistaa sille koulutettuun hajukuvaan sopivan hajuyhdistelmän, se tekee ilmaisun,

jolla kertoo ohjaajalleen löytäneensä hajun. Koiran hajukuva on se kokonaisuus lukuisia eri

hajuja ja hajuyhdistelmiä, joka koiralle on opetettu koulutuksessa ja vauriokohteissa.

Homeeseen liittyy arviolta satoja eri hajuja ja hajuyhdistelmiä, joita mikrobikasvustot

tuottavat. Kasvusto voi tuottaa erilaisia hajuja ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä riippuen

kasvuston iästä ja kasvuvaiheesta, kasvualustasta, ympäristön olosuhteista ja ympäröivistä

muista kasvustoista ja niiden tuottamista yhdisteistä riippuen. Ympäristön olosuhteet voivat

vaihdella vuodenajan, vuorokaudenajan tai tilankäyttäjien toimista johtuen hetkittäin.

Lämpötila, ilman virtaukset sekä ilman ja kasvualustan kosteus vaikuttavat mikrobikasvuston

tuottamiin päästöihin ja partikkeleihin (VOC, rihmaston kappaleet, itiöt). Myös elintilan määrä

ja ravinnon saatavuus vaikuttavat mikrobikasvuston kasvuolosuhteisiin, ja tätä kautta

kasvustosta erittyviin hajuihin. Koiran hajukuva muodostuu siten lukemattomista yhdisteistä

ja yhdisteiden yhdistelmästä. Jokin yksittäinen yhdiste jota löytyy myös muualta kuin

homevauriosta, ei laukaise koiran aivoissa ilmaisuun vaadittavaa ilmaisukynnystä. Kun

rakenteen sisältä tuleva haju on riittävän samanlainen kuin koulutuksen tai kokemuksen kautta

saatu hajukuva, koira havaitsee sen tavoiteltavaksi hajuksi. Jos koiralle on opetettu ilmaisu,

koira kertoo ohjaajalle ilmaisun avulla, että kohdassa haisee etsittävä haju. Koiran tulee

kuitenkin opetella lukemattomia eri hajuyhdistelmiä, jotta rakenteiden sisällä olevat,

keskenään eri hajuiset homevauriot löytyisivät.

Ei tiedetä mikä on se hajuyhdiste minkä mukaan koira tunnistaa mikrobivaurion, mutta

oletettavasti hajukuva on koiralle opetettujen kosteusvaurioindikaattorimikrobien ja niiden

aineenvaihduntatuotteiden, kitiinin (Tenhu, H. (2013)) bakteerien ja kosteusvauriosta

löytyvien hajujen yhdistelmä. Yksittäin joku haju ei saisi ylittää ilmaisukynnystä, mutta kun

haju kohdassa on riittävän samankaltainen opetetun hajun hajukuvan kanssa, koira reagoi

kohdassa (Bird, S. (2004)).

Kitiiniä (C8H13O5N)n on kaikissa mikrobeissa, mutta sitä voidaan löytää myös kovakuoriaisten

kuorimateriaalista. Koska kitiini on yhdistävä tekijä kaikille mikrobeille, koiraa voidaan

ainakin osittain opettaa pelkän kitiinin avulla havaitsemaan mikrobikasvustoja. Kitiini ei

29

kuitenkaan ole yksistään riittävä aine homekoiran kouluttamiseen, sillä mikrobikasvuston

hajukuvaan tulee kuulua myös kasvuston tuottamat aineenvaihduntatuotteet, monipuolisempi

kuva mikrobikasvustoista ja aktinomykeetit.

Kosteusvauriokohteessa mikrobikasvustot kasvavat käytännössä aina sekakasvustoina, joten

jos koira osaa tunnistaa jonkin kosteusvaurioindikaattorimikrobin hajun, se oppii itsenäisesti,

että myös muut kohdassa haisevat hajut kuuluvat hajukuvaan. Kun kohdassa on useampaa

mikrobia tai bakteereita, koira laajentaa homevaurioon liittyvää hajukuvaa oppimalla uusista

homevauriokohteista. Uusien hajujen tunnistamiseen auttaa myös mikrobikasvuston perushaju,

olkoon se sitten kitiini tai jokin muu, sillä nuori homekoiraharjoittelija pystyy tunnistamaan

muitakin mikrobikasvustoja hajuerottelutehtävässä, vaikka sille olisi opetettu vain yhtä lajia

aiemmin.

6.2 Hajun kulkeutuminen rakenteiden läpi

Koiralle asti tuleva haju rakenteiden läpi ei välttämättä ole suuri. Hajusta voi mahdollisesti

päästä rakennekerrosten tai tiivistyskerrosten läpi vain osa, pienimmät molekyylit. Koiran pitää

osata tunnistaa laajasti homekasvuston eri hajuja eri tilanteissa, sillä aina ei ole saatavilla

kasvuston aiheuttamaa koko hajua. Tiiviisti rakenteen sisällä oleva kuollut vanha

mikrobikasvusto ei tuota aineenvaihduntatuotteita ja jos ilmareittiä rakenteen läpi ei ole, haju

ei välttämättä tule koiralle asti. Jos taas kasvusto on elävä, mutta ilmareittiä ei ole, rihmaston

kappaleita tai itiöitä ei pääse rakenteen läpi tiiviissä rakenteessa. Tällöin kasvuston tuottamat

aineenvaihduntatuotteet voivat silti tulla sisätilaan esimerkiksi kipsilevyn tai tiivisteen läpi

koiran havaittavaksi. Tarkasti ei tunneta kaasumaisten VOC-yhdisteiden diffuusiota tai

diffuusionopeutta rakennusmateriaalien läpi. Tutkimusten mukaan MVOC-yhdisteet

läpäisevät helposti ainakin höyrynsulkumuovia, mutta epoksin läpi yhdisteiden pääsy oli

vähäistä laboratorio-olosuhteissa (Sievola, J. (2009)). VOC-yhdisteiden materiaalien läpäisystä

on tarpeen tehdä lisätutkimusta. Jos vesi kulkeutuu materiaalin huokosissa materiaalin läpi,

voidaan olettaa, että ajan kanssa myös kaasumaiset aineet pääsevät jossain määrin läpäisemään

materiaalia, vaikka materiaali olisikin kohtalaisen tiivistä. Koiran on näinollen tietyissä

tapauksissa mahdollista havaita suoraan materiaalikerroksen läpi tulevia hajuja ilman suoraa

30

ilmayhteyttä. Erityisesti, jos vaurio tai hajunlähde on vanha, hajulla on pitkä aika kulkeutua

rakennekerrosten läpi sisätilaan.

6.3 Itiöt ja partikkelit

Mikrobikasvuston itiöt ja hiukkaset kulkeutuvat ilmassa vesimiselleinä, jotka ilmassa

yhdistyvät klustereiksi. Itiöiden koko on noin 300 nm – 2 µm, joten ne voivat kulkeutua

pienistäkin raoista tarvittaessa. Oleellista läpäisyssä ei ole raon koko, vaan tilojen välillä

vallitseva paine-ero.

6.4 Muut hajut

Osa homekoirista on opetettu ilmaisemaan muitakin hajuja homeen hajun lisäksi. On

mahdollista, että homekoira oppii tahattomasti jonkin ylimääräisen hajun työssä tai

koulutuksessa. Jos homeen hajun yhteydessä on useita kertoja jotain muuta hajua, koira voi

yhdistää tätä hajua etsittävään hajukuvaan. Tästä syystä jatkuva kouluttaminen ja hajukuvan

selventäminen koiralle on tärkeää.

Homekoiran tulisi ilmaista vain mikrobikasvustoon viittaavaa hajua (Lorentz, et al (2001)).

Vaikka sisäilmassa on monenlaisia oireilua aiheuttavia yhdisteitä, hajuja, kaasuja ja hiukkasia,

erilaiset sisäilmaongelmat vaativat erilaisia jatkotoimenpiteitä. Tärkeää on tietää mitä hajua

koira ilmaisee. Joillekin homekoirille on opetettu mikrobikasvuston hajun lisäksi muitakin

ilmaistavia hajuja, kuten VOC-yhdisteitä. Jotkut mikrobilajit voivat tuottaa

aineenvaihduntatuotteinaan VOC-yhdisteitä, mutta samoja yhdisteitä voi vapautua sisäilmaan

vaurioituneista tai vauriottomista rakennus- ja sisustusmateriaaleista, maaleista, tasoitteista ja

puhdistusaineista. Jatkotutkijan on selvitettävä koiralle opetetut hajut, jolloin jatkotutkimukset

ja korjaussuunnittelu voidaan kohdentaa oikein.

Homekasvua ei voida perustaa jonkin tietyn yhdisteen (MVOC) löytymiseen rakennuksen

sisäilmasta, sillä samoilla yhdisteillä on useita lähteitä ympäristössä, eikä sellaisia yhdisteitä

ole vielä löytynyt, jotka olisivat peräisin ainoastaan mikro-organismeista. Joissakin

31

tutkimuksissa on lisäksi osoitettu, että yleisimpien MVOC:ien löytyminen indikoi mieluummin

liiallista rakennusmateriaalin kosteutta, kuin mikrobikasvustoa. MVOC-yhdisteitä ei yksistään

voida pitää homevaurion indikaattorina. (Salo (2014))

Koiran tulee osata tehdä hajuerottelua ja valita puhtaiden ja homevaurioituneiden

rakennusmateriaalien väliltä niin, että koira ei ilmaise rakennuksissa käytettäviä puhtaita

materiaaleja tai märkiä materiaaleja, vaikka ne olisivat vanhoja. Vain mikrobivaurioisia

materiaaleja tulee ilmaista. Hyvin koulutettu homekoira ei käytännössä ilmaise vanhoja

rakennusmateriaaleja, likaa, pölyä tai muuta rakennuksissa vastaantulevaa ainesta.

Rakennus- ja sisustusmateriaaleista emittoituu sisäilmaan VOC-yhdisteitä. Nämä päästöt ovat

haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), joita tulee tyypillisesti mm. uusista materiaaleista ja

asennukseen käytetyistä liimoista, tasoitteista ja maaleista. Suurimmat päästöt tulevat

rakennusmateriaalin käyttöhistorian alkupäässä, materiaalin asennuksen tai levittämisen

jälkeen. Suurimmillaan VOC-päästöt ovat keskimäärin ensimmäisen puolen vuoden aikana,

mutta runsaalla tuulettamisella ja ilmanvaihdolla sisäilman päästöjä voidaan vähentää.

Valtaosa päästöistä haihtuu ensimmäisen puolen vuoden tai vuoden aikana, mutta osaa

päästöistä voidaan havaita vielä vuosien tai kymmenien vuosien päästä asunnosta, kuten

esimerkiksi vanhasta lastulevystä ilmaan emittoituva formaldehydi. Erityisesti kastuessaan tai

mikrobivaurioituessaan, rakennusmateriaaleista voi alkaa enenevässä määrin haihtua VOC-

päästöjä, joissakin voi alkaa kosteuden tai korkean lämpötilan aiheuttamana muodostua uusia

VOC-yhdisteitä hajoamistuotteena tai kemiallisen reaktion lopputuotteina. Myös jo pelkästään

korkea lämpötila voi aiheuttaa VOC-päästöjen lisääntymistä muuten vauriottomassa

materiaalissa.

TXIB (2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentanediolidiisobutyraatti) on viskositeetin säätäjä, jota voidaan

löytää vauriottomista materiaaleista mm. muovimatoissa, lattialiimoissa, pehmitinaineissa ja

maaleissa. TXIB voi aiheuttaa oireilua tilankäyttäjille, mutta samoin kuin muissakin erillisissä

yhdisteissä, TXIB:n poistamiseen jatkotoimenpiteet ovat osittain erilaiset kuin homevauriossa.

Kiire rakennustyömaiden urakoinnissa on aiheuttanut sen, että lattiamateriaali asennetaan

märän betonin päälle, josta rakennusaikainen kosteus ei ole vielä ehtinyt poistua. Puutteellinen

32

sääsuojauskin voi lisätä rakenteiden kosteutta ja hidastaa kuivumista. Betonin

rakennusaikainen kosteus voi aiheuttaa kemiallisen reaktion muovimaton tasoiteaineen ja

liiman kanssa. Vaikka betoni kuivuisikin nopeasti, kemiallinen reaktio on jo alkanut, ja

muovimaton hajoaminen jatkuu kuivumisesta huolimatta. On havaittu useissa tutkimuksissa,

että sisäilman kohonnut 2-etyyli-1-heksanolipitoisuus voi viitata kohonneeseen

rakennekosteuteen (Järnström (2005)). Yhdistettä voi vapautua ilmaan myös vauriottomista

materiaaleista. Jos homekoira on opetettu ilmaisemaan 2-etyyli-1-heksanolia, koira voi

ilmaista täysin homeettomiakin rakenteita. Monet VOC-päästöt aiheuttavat hajuhaitan lisäksi

oireilua ja herkistymistä kemikaaleille, mutta näiden päästöjen etsintään tulisi käyttää

pelkästään yhdelle kemialliselle yhdisteelle opetettua koiraa tai muuta mittausvälinettä.

Homekoiran tulisi ilmaista vain hometta, muiden sisäilman ongelmien etsimiseen voidaan

käyttää muita menetelmiä, tai koiraa joka ei ilmaise hometta. Vaikka asukkaan oireilun

kannalta voi olla aivan sama mikä asunnossa on oireita aiheuttamassa, jatkotoimien kannalta

on erittäin tärkeää tietää mitä koira ilmaisee ja mille hajuille se on opetettu. Homevauriossa on

syytä selvittää mistä kosteus pääsee rakenteisiin ja miten vaurio on syntynyt, jotta vaurion

synty voidaan estää jatkossa. Home- ja kosteusvauriossa vaurion laajuus ja vaikutusalue ovat

usein erilaiset kuin rakennusmateriaalista johtuvat. Muita VOC-päästöjä korjataan erilaisin

toimenpitein mm. vaihtamalla materiaaleja tai kapseloimalla pintoja. Jatkotoimenpiteiden ja

korjaussuunnittelun kannalta on oleellista tietää, onko koiran ilmaisemassa kohdassa

homekasvustoa vai jotain muuta hajua aiheuttavaa yhdistettä. Jatkotutkijan on hyvä selvittää

mitä hajuja koira on opetettu ilmaisemaan, jotta vaurion tutkinta ja korjaussuunnittelu voidaan

kohdentaa oikein.

VOC-yhdisteitä ilmaiseva koira ilmaisee hajupoikkeamia, VOC-yhdisteitä, joita löytyy mm.

maaleista, lattiavahoista, siivousaineista, kestopuusta, käsitellystä materiaalista ja uusista

rakennusmateriaaleista. Jotta koiran ilmaisukohtien merkitystä voidaan arvioida, on tiedettävä,

että onko koira opetettu havainnoimaan muita hajupoikkeamia mikrobikasvuston hajun lisäksi.

33

7 Homekoiraohjaajan ja homekoiran osaaminen

7.1 Ohjaajan pätevyys

Koiran ohjaajan ammattitaito on yhtä tärkeä osa onnistunutta homekoiratarkastusta kuin koiran

osaaminen. Koiran ohjaaja tekee tulkinnan koiran työskentelystä ja koiran ilmaisemista

kohdista. Suomessa kaikki homekoiraohjaajat ovat käytännössä itse kouluttaneet omat

homekoiransa, joten he osaavat parhaiten lukea koiransa käytöstä. Ohjaajan tulisi tuntea

perusteet homeiden mikrobiologiasta, ilmanvaihdon merkityksestä, rakennetekniikasta,

kosteus- ja homevaurioiden syntymekanismeista ja sisäilmaongelmista laajemmin. Lisäksi

ohjaajan on tunnettava hyvin homekoiratyö ja koiran koulutus. (von Dickoff, M. (2011)) Jotta

homekoiratarkastuksen tilaaja saisi parhaan mahdollisen tiedon homekoiran tekemistä

havainnoista, koiran ohjaajalla tulisi olla riittävästi tietoa homekoiratyön lisäksi tarvittavista

jatkotutkimuksista ja mittauksista, sekä home- ja kosteusvaurion korjausmenetelmistä.

Ohjaajan osaaminen korostuu, mitä luotettavampia asiantuntevampia tuloksia

homekoiratarkastuksesta halutaan.

Valtaosa alalla vallitsevista epävarmuustekijöistä johtuu ohjaajien ammattitaidon puutteesta

(Vierinen (2015)). Homekoiraohjaajakoulutuksessa tulisi opetussuunnitelmaan kuulua

riittävästi sisäilmanongelmien tutkimisessa tarvittavia oppiaineita, kuten rakennustekniikkaa,

ilmanvaihtotekniikka, mikrobibiologiaa ja juridiikkaa. Ainoa vaadittavassa laajuudessa

järjestettävä homekoiraohjaajakoulutus on Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston

homekoiraohjaajalinja. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. On muitakin kaupallisia tahoja, jotka

tarjoavat homekoiraohjaajan tai homekoiran nimellä kulkevaa koulutusta, näissä koulutuksen

kesto on muutamista viikoista puoleen vuoteen. Joissain koulutuksissa koulutuksen vetäjällä ei

ole taustaa tai osaamista sisäilma-alalta tai homekoiratyöstä. Suppea asiasisältö ja riittämätön

koulutus ajallisesti eivät riitä homekoiran tai ohjaajan koulutukseksi.

Suomessa toimii muutamia pidemmän aikaa toimineita homekoirayrittäjiä, jotka ovat

itseoppineita. Ilman oppilaitoksen järjestämää koulutusta on mahdollista kouluttaa

homekoiraa, mutta luonnollisesti vaadittavat tiedot ja taidot on opeteltava vuosien saatossa.

34

Ilman homekoira-alan tuntemusta koiran kouluttaminen homekoiraksi on erittäin haastavaa ja

vie aikaa. Suomessa ei ole virallista sertifiointia homekoiraohjaajalle tai homekoiralle, eikä

ammattinimike ole suojattu. Tästä syystä homekoirapalveluja voi tarjota käytännössä kuka

tahansa ilman koulutusta tai osaamista alalta, joten ymmärrettävästi homekoirien ja ohjaajien

taso vaihtelee. Kosteusvauriokohteeseen tulevan jatkotutkijan on hyvä selvittää homekoiran ja

ohjaajan osaamistaustaa, jotta voidaan saada parempi kuva koiran havaintojen ja ohjaajan

tekemien tulkintojen luotettavuudesta.

Homekoirien työkykyä ja ohjaajien taitoja voidaan havainnoida ja tarkistaa tasotestauksella.

Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston homekoiraohjaajalinjan koulutuksessa järjestetään

tasotestiä, jossa virkakoiraohjaajavetoisesti arvioidaan koiran ja ohjaajan osaamista.

Vastaavanlaista testausta on myös virkakoirapuolella poliisikoirilla, Puolustusvoimien

sotakoirilla, Rajavartiolaitoksen rajakoirilla ja Rikosseuraamusviraston huumekoirilla.

Valtakunnallista tasotestausjärjestelmää on yritetty tehdä Suomessa viime vuosien aikana,

tasotestausta kehitetään edelleen homekoira-alaa ja asiakkaita hyödyttäväksi kokeeksi, joka

kertoo koirakon pätevyydestä. Jotkut suomalaiset homekoiraohjaajat ovat läpäisseet Saksassa

aloitetun vastaavaan homekoirien tasotestauksen. Tasotestaus ja toimijoiden osaamisen

varmentaminen ovat tärkeä osa homekoira-alan luotettavuuden arviointia.

Suomessa on joitakin kymmeniä homekoiraohjaajia, alalle tulee uusia muutamia vuosittain.

Ala voi ulkopuoliselle vaikuttaa helpolta, mutta käytännössä homekoiratyö on erittäin

haasteellista ja vastuullista. Alan haastavuus voi yllättää alalle opiskelevan tai homekoiratyötä

aloittelevan. Suuri osa Suomessa homekoiratyötä tekevistä tekee homekoiratutkimuksia

sivutoimisesti, tai niin että yritys tuottaa muitakin palveluja homekoiratyön lisäksi.

Suomessa suurin osa homekoiraohjaajista on koiraharrastuspohjalta alkanut ammattiin, osalla

on muuta rakennusteknistä tai sisäilma-alan osaamista ja muutamalla on jatkotutkijan koulutus

(Rakennusterveysasiantuntija, RTA). Jos homekoiraohjaajalla ei itsellään ole jatkotutkijan

osaamista, voi homekoiraohjaajan parina kohteessa kiertää homekoiratyöhön perehtynyt

sisäilma-asiantuntija tai rakennusterveysasiantuntija. Tällöin voidaan heti kohteessa saada

parempi käsitys koiran havaitsemista kohdista ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

35

7.2 Raportointi

Homekoiran käynnin jälkeen koiran ohjaaja tekee käynnistä raportin. Ammattimaiseen ja

asialliseen homekoiratoimintaan kuuluu tarkastuksen raportointi, jokainen käynti raportoidaan.

Raportti kertoo tarkastushetken tilanteesta. Hometalkoot on määritellyt (Hometalkoot (2013))

raportin vähimmäissisältöä. Raportissa tulee lukea homekoirayrittäjän yhteystiedot ja yrityksen

tiedot, tarkastetusta tilasta osoitetietoja ja muita saatavilla olevia rakenneteknisiä tietoja.

Tarkastuksen ajankohta ja läsnäolijat, sekä tarkastuksen tehneen koiran tiedot. Myös

tarkastusta häiritsevät seikat ja koiran rajoitukset on kerrottava. Raportissa tulee selkeästi lukea

mille hajuille koira on opetettu. Jos koira ilmaisee homeen lisäksi muita hajuja, se on

selvennettävä raportissa, jotta jatkotoimenpiteet osataan kohdentaa oikeanlaisina. Tällöin

asiakkaalle on kerrottava jo ennen käyntiä, jos koiran ilmaisujen perusteella ei voida sanoa

onko löydös homeeseen viittaavaa vai johonkin muuhun hajuun viittaavaa.

Raporttiin on liitettävä selkeä pohjapiirros asunnosta tai kiinteistöstä, jossa näkyy koiran

etsimät alueet ja mahdolliset koiran havainnot. Havaintokohdat on merkittävä

pohjapiirustukseen ja kohdat on selostettava raportin tekstissä, jotta käy selvästi ilmi mistä

kohdasta haju on tullut koiralle ja miltä alueelta koira saa hajua. Raporttiin on kirjattava

tarvittavat jatkotoimenpiteet koiran ilmaisemiin kohtiin. Jokainen homekoiraohjaaja tekee

oman rakennustekniseen osaamiseen ja sisäilmaosaamiseen pohjautuvat ohjeistukset koiran

ilmaisukohtien avaamiseen, korjaamiseen tai ohjeet kohteen jatkotutkijalle tai remontoijalle.

Raportoinnin laajuus riippuu homekoiraohjaajan omasta osaamisesta. Pelkistetyimmillään

raportissa on lähtötietojen lisäksi pohjapiirustukseen tai valokuvaan merkittynä koiran

havaintokohdat. Tällöin kohteeseen tulevan jatkotutkijan on tehtävä tulkinnat koiran

havainnoista ja suunniteltava kohtiin sopivia jatkotoimenpiteitä. Homekoiran tekemät

havaintokohdat on aina tarkastettava asianmukaisesti.

Jos koiran ohjaajalla ei ole riittävästi osaamista tai pätevyyttä home- ja

kosteusvauriokohteiden tarkastamisesta ja korjaamisesta, hänen tulee pidättäytyä tarkempien

jatkotoimenpiteiden tai lausuntojen esittämisestä. Asetuksen 545/2015 (Sosiaali- ja

terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä

36

ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista) mukaan home- ja

kosteusvauriokohteissa tarkastuksia tekevillä tulee olla riittävä koulutus asiaan, kuten

esimerkiksi sisäilma-asiantuntijan tai rakennusterveysasiantuntijan pätevyys.

Raportin avulla voidaan tuottaa tietoa asunnon sisäilmaan pääsevistä mikrobiperäisistä hajuista

asunnon tai kiinteistön isännöitsijälle, omistajataholle tai jatkotutkijoille.

Homekoiratarkastusraportti on annettava tiedoksi asuntokauppakohteessa, aivan niin kuin

muutkin asunnon kunnosta kertovat tutkimustiedot, havainnot ja dokumentit. Raporttia

voidaan käyttää todisteena oikeudessa, samoin kuin muitakin mittaus- ja

tutkimusdokumentteja. Homekoiraohjaaja voi todistaa oikeudessa asiantuntijan roolissa,

jolloin homekoiran tekemien havaintokohtien luotettavuutta arvioidaan ohjaajan

ammattitaidon kautta.

Raportin avulla jatkotutkija voi selvittää mitkä tilat kohteessa on tarkastettu ja mitä koira on

tiloissa havainnut. Jos raportista puuttuu oleellisia tietoja, jatkotukijan kannattaa olla

yhteydessä homekoiratoimijaan lisätietojen saamiseksi.

7.3 Homekoiran ominaisuudet

Ennen työkäyttöä homekoiralla tulee olla noin 1,5-2 vuotta koulutusta etsintätyöskentelystä ja

hajuerottelusta sekä runsaasti kokemusta oikeista vaurioista.

Homekoiran hajukuvan muodostukseen tarvitaan riittävästi harjoitusta erilaisissa

vauriokohteissa ja oikeanlaista koulutusta. Pelkästään homemaljoilla tai homeisella

rakennusmateriaalilla kouluttaminen ei riitä, homekoiran on saatava kokemusta oikeista

homevauriokohteista, karkeasti arvioiden kymmenien tai lähemmäs sadan vauriokohteen

harjoituksen verran. Tällöin koira on ehtinyt törmätä todennäköisesti yleisimpiin

kosteusvaurioindikaattorihomeisiin ja ainakin osaan niiden aiheuttamista hajuyhdistelmistä.

On selvää, että lyhyellä hajuerottelukurssilla ei päästä riittäviin harjoittelumääriin. On arvioitu,

että homekoiran kouluttaminen vie satoja tunteja (Bird, S. (2004)). Yhdysvalloissa homekoiran

koulutuskeskuksessa homekoiran koulutusaika on noin tuhat tuntia (Viitamäki (2013)).

37

Peruskoulutuksen jälkeenkin homekoira on kuitenkin vasta uransa alussa ja saa kokemusta

jokaisesta uudesta homevauriokohteesta.

Todennäköisesti parhaimmat lähtökohdat homeen tunnistamiseen on homekoiralla, jolle on

tuotu koulutusta varten riittävästi erilaisia hajuja, eri materiaaleilla ja eri kasvuvaiheissa olevia

kasvustoja, sekä suomalaisissa rakennuksissa löytyvät kosteusvaurioindikaattorimikrobilajit ja

sädesieni (aktinobakteeri). Aktinobakteeri ei ole taksonomisesti homeen kaltainen, mutta

tavattavissa kosteusvauriokohteissa. Kokeneella homekoiralla on keskimäärin paremmat

edellytykset löytää ja tunnistaa rakennuksista homeita kuin aloittelevalla homekoiralla.

8 Homekoiran havainnointiin vaikuttavat asiat

Jokainen koira on yksilö, jokainen etsintäkerta on omanlaisensa. Sisätilan huonekalut ja tilan

rakenteelliset muodot vaikuttavat siihen, miten helposti koira pystyy liikkumaan ja

havainnoimaan hajuja tilassa.

8.1 Hajun aistittavuus ja ympäristön olosuhteet

Hajun haihtuvuus materiaalista määrittää sen, miten suurena hajuna koira havaitsee sen.

Kosteassa ilmassa hajut ovat helpommin aistittavissa. Ilman virtaukset ja kaasumaisten

molekyylien taipumus diffundoitua suuremmasta pitoisuudesta pienempään, levittävät hajua

sisätilassa. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän kaasumaiset aineet ilmassa liikkuvat,

Brownin liike vie siksak-liikkeellä molekyylejä vähitellen kauemmas toisistaan. Näin

molekyylit levittäytyvät laajalle alueelle ilman että tilassa on varsinaista ilmamassan liikettä.

Koiran on havaittu havaitsevan pieniä pitoisuuksia ilmassa, jopa 1 ppb hajuja (Bird, S. (2004)).

Rakennusmateriaalissa kasvavien homeiden tuottamia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu

kasvustosta ympäröivään ilmaan. Päästönopeus riippuu yhdisteen höyrynpaineesta materiaalin

pinnalla, yhdisteen höyrynpaineesta ympäröivässä ilmassa sekä massansiirtokertoimesta. (Salo

(2014))

38

Mikrobikasvuston tuottamat molekyylit ja hiukkaset voivat tulla läpi hyvinkin pienistä raoista.

Oleellista läpäisevyydessä ei ole raon koko, vaan vallitseva paine-ero. Kaasumaiset aineet

pystyvät läpäisemään mm. muoveja, kumeja, maalikerroksia, kipsilevyä, höyrynsulkumuovia

ja monia muita rakennusmateriaaleja. Pienen kokonsa vuoksi molekyylit voivat diffundoitua

huokoisen betonin, tiilen tai metallikalvon läpi. Tarkkaan ei kuitenkaan tunneta VOC-

yhdisteiden diffuusiota tai diffuusionopeutta rakennusmateriaalien läpi (Laine (2014)).

8.2 Mikrobikasvuston olosuhteet

Mikrobikasvuston ominaisuudet vaikuttavat suurelta osin siihen, kuinka helposti koiran on

mahdollista havaita mikrobivaurio. Kasvukauden vaihe, ympäristön lämpötila, paikalliset

ilmavirtaukset ja ilman vaihtuvuus, kasvualueen koko ja kosteus vaikuttavat siihen, miten

kasvusto itiöi, kasvattaa rihmastoja ja tuottaa aineenvaihduntatuotteita. Koiran on mahdollista

havaita myös kuivuneet tai kuolleet kasvustot, mutta näiden havaitseminen on oletettavasti

vähäisemmän hajun vuoksi vaikeampaa kuin rehevästi kasvavan tai runsaasti hajuja

diffundoivan kasvuston. Rehevästi kasvava kasvusto taas ei välttämättä tuota runsaasti

aineenvaihduntatuotteita, mutta VOC-hajujen emittointi voi alkaa runsastua kasvuston

olosuhteiden muuttuessa huonommiksi, tai ylipäätään olosuhteiden muuttuessa toisenlaisiksi.

Taistelu elintilasta ja ravinnosta voivat aiheuttaa runsasta aineenvaihduntatuotteiden tuottoa

kasvustojen ympäristöön.

8.3 Ilman virtaukset

Huonetilassa ilman virtaukset vaikuttavat oleellisesti siihen, miten helposti ja tarkasti koira

pystyy havaitsemaan hajuja. Lämmityslaitteista tulevat nousevat ilmavirtaukset,

ilmavuotokohdista (ikkunat, korvausilmareitit, rakenteelliset epäjatkuvuuskohdat) tulevat

ilmavirtaukset ja ilmanvaihdon vaikutus liikuttavat ilmaa tilassa. Pyörteisessä ilmassa tai

voimakkaan ilmanvaihdon vaikutuksesta koiran on vaikeaa paikantaa hajun lähdettä. Nousevat

ilmavirrat ja ilmanvaihto vievät hajua ylöspäin poistoilman suuntaan, jolloin koira ei

välttämättä saa ylempää tulevaa hajua, jos haju ei laskeudu alas koiran havaittavaksi.

39

8.4 Paine-ero

Paine-ero rakenteen yli on yksi suurimmista tekijöistä, joka vaikuttaa koiran havaintojen

määrään rakennuksessa. Paine-eron vaikutuksesta rakennuksesta on joko alipaine tai ylipaine,

yleensä paineolosuhteet vaihtelevat sääolosuhteiden, tilojen käytön, ilmanvaihtolaitteiston

toimintaperiaatteen ja ilmanvaihdon automaation asetusten mukaan.

Rakennuksessa on ilmanpaineen neutraaliakseli noin keskikorkeudessa huonetilaa, katon

suunnassa on ylipainetta ja lattian suunnassa alipainetta. Ylipaine huoneen ylimmissä osissa

aiheuttaa sen, että koiran on helpompi havaita keskikorkeuden alapuolelta tulevia hajuja seinän

alaosan ja lattian suunnasta. Neutraalitason korkeus riippuu tuulen, ilmanvaihdon ja

savupiippuvaikutuksen suuruudesta, ilmanvaihdon toiminnasta ja ilmanvaihtolaitteiston

sijoittelusta sekä rakenteellisista tekijöistä. Tuulen vaikutus rakennuksen toisella seinustalla

voi aiheuttaa sen, että koiran havainnot tuulen vastaisella seinustalla korostuvat ja

vastakkaisella seinustalla voivat olla vähäiset. Vaikutuksen suuruus riippuu rakenteiden

tiiveysominaisuuksista. Tuulen vaikutus voi olla jopa 100 Pa. Laskennallisesti voidaan

määrittää tuulen vaikutus paine-eroihin tuulen suunnan ja nopeuden sekä rakennuksen

korkeuden avulla (Katainen, Vähämaa (2015)). Tavallinenkin puuskittainen tuuli voi 10

sekunnin mittausjakson sisällä voi vaihdella kymmenien pascalien verran (Seppänen, K.

(2010)). Puuskittainen tai pyörteinen tuuli voi luoda pumppaavaa tai äkillistä painevaikutusta

asuntoon, jolloin ajoittain haju rakenteiden sisältä tulee voimakkaasti sisätilaan.

Ilman paineen vaikutukset tulee huomioida myös rakenteellisissa ratkaisuissa. Liikuntasalin

puulattia voi toimia isoina palkeina, jolloin lattian tärinä ja liike voivat aiheuttaa lattiapinnan

alta pumppaavalla liikkeellä hajua sisäilmaan. Hissikuilussa paineaalto kulkee hissikorin

mukana niin, että hissin edellä kuilussa on ylipaine ja toisella puolella alipaine. Tällöin ilmaa

voi pumppaantua kuilusta hissin kerrosväleistä, kuilun rakenteiden raoista ja muista

läpivientikohdista muihin tiloihin. Nämä ja vastaavat paikalliset rakenteista johtuvat vaihtelut

voivat aiheuttaa painevaihteluita sisätiloihin.

40

9 Homekoiran rajoitukset

Etsintätyöskentelyssä ja vaurion paikantamisessa on useita mahdollisia virhelähteitä, joista osa

johtuu koirasta, osa ohjaajasta ja osa tiloista ja ympäristöstä. Koiran jatkuvalla kouluttamisella

ja ohjaajan ammattitaidolla voidaan ehkäistä osa virhelähteistä ja epätarkkuuksista.

9.1 Koirayksilöiden erot

Etsittävässä kohteessa voi käydä useampi homekoira läpi samat alueet. Ensimmäinen koira

tekee havainnon, toista koiraa käytetään vahvistamaan ensimmäisen koiran havainto ja

tarkentamaan havaintokohtia. Koirat ovat jokainen yksilöitä, ja yksilölliset erot näkyvät

ilmaisutavassa ja siinä miten tarkkaan ja laajasti koira osaa ilmaista vaurion kohtaa.

Koiralla voi olla huono hetki johtuen hormonaalisesta toiminnasta, yllättävistä tapahtumista,

sairauksista tai mistä tahansa muista koiran keskittymistä häiritsevistä asioista. Koirat ovat

muiden eläinten tavoin taitavia peittämään kipua ja vaivoja, jolloin koiran ohjaaja ei havaitse

koiraa häiritsevää sairautta, kipua tai stressiä. Kahta koiraa käyttämällä voidaan mahdollisesti

saada tarkempi kuva koiran havainnoista. Koiran kokemuksessa ja koiralle opetetuissa hajuissa

ja etsintätyylissä voi myös olla jonkin verran eroa, joten yksilöillä voi olla toisistaan eroavaisia

ilmaisukohtia. Joku koira voi rodunomaiselta käytökseltään olla lähtökohtaisesti maavainuinen

ja joku toinen ilmavainuinen, joka saattaa vaikuttaa siihen mistä koira ensisijaisesti hakee

hajuja. Koiran kehittämä hajukuva muodostuu osittain niistä kohteista missä koira on ollut.

Saman homekoiratoimijan usealla koiralla voi olla toisistaan hieman poikkeavat hajukuvat,

jolloin koirayksilöiden erot voivat tulla näkyviin. Useampaa koiraa voidaan käyttää tarvittaessa

vauriokohdan varmistamiseksi, laajuuden selvittämiseksi ja mahdollisimman tarkan

etsintätyön varmistamiseksi.

9.2 Vaurion tarkka kohta ei löydy

Hyvällä etsintätyöskentelyllä koiran on mahdollista paikantaa materiaalien mikrobivaurioita

tai maaperästä sisälle päin tulevia ilmavuotokohtia. Koira saattaa tehdä ilmaisun kun on

41

hajualueella, eli esimerkiksi siinä huoneen osassa missä hajua tuntuu eniten. Tällöin tarkka

kohta vauriolle ei selviä. Tämä voi johtua siitä, että koira ei osaa tai jostain syystä kykene

tekemään etsintätyötä loppuun asti. Haju koiralle voi myös olla erittäin vähäinen, ilma

pyörteistä tai tilojen puolesta muuten voi olla haastavaa löytää kohtaa josta haju tulee. Vaurion

luonteesta ja ilmareittien määrästä ja paikasta riippuen, hajua voi tulla monesta paikasta tai

haju voi olla tasaisesti runsas sisäilmassa, jolloin koiran on vaikea tehdä ilmaisua mihinkään

tarkkaan kohtaan. Jos hajua on runsaasti joka puolella, koira saattaa tehdä ilmaisun johonkin

kohtaan tilassa, jolla se yrittää kertoa ohjaajalle, että tilassa on hajua, mutta koira ei pysty

paikantamaan tarkkaa kohtaa hajulle. Koiran ilmaisemalla alueella on hyvä etsiä muitakin

viitteitä vaurioista ja riskirakenteita. Tarkistuksen tai rakenneavausten tulisi olla riittävän

laajat, jotta vaurio saadaan paikannettua, vaikka koira ei olisi löytänyt tarkkaa kohtaa. On hyvä

muistaa, että alueella saattaa olla useampi eri syystä johtuva tai useissa eri materiaaleissa oleva

mikrobivaurio.

9.3 Vauriota ei löydy koiran ilmaisukohdasta

Koirasta tai ohjaajasta johtuvista syistä koira voi tehdä myös virheellisiä ilmaisuja. Koira voi

paineistua etsinnässä, väsyä tai muusta syystä tehdä ilmaisua sellaiseen kohtaan missä se ei

havaitse mikrobikasvuston hajua. Virheilmaisujen havaitseminen, koiran käytöksen

tunteminen ja koiran koulutuksellinen tukeminen ovat osa ohjaajan ammattitaitoa.

Jos vauriota ei löydy heti rakenneavauksella tai muun tarkastuksen avulla, se ei tarkoita

useinkaan sitä, että koira olisi tehnyt virheilmaisun. Yleensä syy vaurion löytymättömyyteen

on se, että jatkotutkimukset eivät ole olleet riittävät tai niitä ei ole kohdistettu oikeaan kohtaan.

Koira voi ilmoittaa vain sen kohdan mistä haju sille tulee, jatkotutkijan on löydettävä vaurion

tai hajun tarkempi kohta ja syy vauriolle. Koira voi havaita myös pieniä pitoisuuksia, joiden

tarkan alkuperän löytäminen voi olla haasteellista.

Koiran ilmaisu voi johtua myös sisätiloissa käyttäjistä johtuvista kosteuskuormista, jolloin

kyseessä ei välttämättä ole rakenteiden laaja kosteusvaurio. Runsas siivousvesien käyttö on

menneinä vuosina voinut aiheuttaa kiinteistöissä laajasti pientä mikrobikasvustoa lattialistojen

42

taakse tai lattiapinnan alle. Joissain paikoissa vielä nykypäivänäkin käytetään liiallisesti vettä

siivouksessa. Runsas kosteus voi aiheuttaa lattialistojen lisäksi laajempiakin kosteusvaurioita

rakenteisiin. Koiran ilmaisukohta on aina tarkistettava, jotta tarkempi syy mikrobikasvuston

hajulle löydetään.

Homekoiran tulisi ilmaista vain mikrobikasvustoon viittaavia hajuja. Jos koiralle on opetettu

muitakin hajuja, koiran ilmaisemasta kohdasta ei välttämättä löydy lainkaan hometta, vaan

siinä voi olla jokin muu hajupoikkeama tai VOC-haju.

9.4 Koira ei löydä vauriota

Voidaan arvioida, että homekoira löytää keskimäärin noin 50-100 % rakennuksen

mikrobivaurioista. Karkea arvio perustuu käytännön havainnointiin ja kokemukseen

homekoiratyöstä ja kosteusvauriokohteista. Koira toimii vain hajuaistinsa ja

etsintäkokemuksensa varassa, joten jos koira ei saa hajua, se ei voi siitä kertoa ohjaajalle.

Mikrobikasvustosta, rakenteista, ilmareiteistä tai muista olosuhteista johtuen haju ei

välttämättä tule koiralle. Vain ajoittain tai satunnaisesti tapahtuvat painevaihtelut tai ilman

virtaukset voivat aiheuttaa sen, että koira ei havaitse käynnin aikana hajua.

Tutkimuksissa on yritetty selvittää homekoiran luotettavuutta ja tarkkuutta ja koiran

tarkkuudeksi on saatu noin 64-94%, kun tutkimusta on tehty hajuerottelumenetelmällä

purkkirata-asetelmalla (Griffith et al (2007), Kauhanen et al (2001)). Tutkimusasetelmat ovat

lähtökohtaisesti haastavat, sillä käytettyjen koirien osaamistaso ei ole ollut riittävä ja lavastetun

hajuerottelutehtävän luonne on kuitenkin loppujen lopuksi erilainen kuin todellinen

etsintätehtävä rakennuksessa. Tutkimuksissa on saatu kuitenkin lisätietoa koiran

havainnointikyvystä.

Jos tiloissa on ajoittain tai satunnaisesti tapahtuvia painevaihteluita, olosuhteet voivat muuttua

hetkittäin. Tuuliolosuhteet, ilmanpaine ja muut ympäristön olosuhteet vaihtelevat

sääolosuhteiden, vuorokaudenajan tai vuodenajan mukaan ja voivat aiheuttaa sen, että koira ei

havaitse käynnin aikana hajua.

43

Homekoira voi paikantaa rakenteiden sisältä tulevia hajuja, mutta homekoiratarkastuksen

avulla ei voida sanoa, että tilat ja rakenteet olisivat täysin homeettomat, vaikka koira ei tilassa

hajua havaitsisikaan. On oletettavaa, että vain osa mikrobivaurion lähteistä löytyy käynnin

yhteydessä, aivan kuin muitakin mittaus- ja tutkimustapoja käytettäessä.

Homekoiratarkastuksen epätäydellinen lopputulos on hyväksyttävä osana eläimen hajuaistiin

perustuvaa tarkastusta.

9.5 Koiran havainnon merkittävyys

Koiran ilmaisukohdan merkittävyyden arviointi on jatkotutkijan tehtävä. Homekoira voi kertoa

vain hajukohdan, koiran ilmaisun perusteella ei voida tehdä suuria johtopäätöksiä vaurion

laajuudesta, syystä tai mahdollisesta terveyshaitasta. Jatkotutkijan on tarkistettava aluetta ja

tehtävä tarvittavat mittaukset ja tutkimukset. Homekoiran ilmaisun kohta on aina tarkistettava

riittävällä laajuudella, tai syy koiran ilmaisulle on muuten löydettävä ympäristöstä. Syy koiran

ilmaisulle voi olla rakenteessa oleva mikrobivaurio, kauempaa ilmareittiä pitkin tuleva

mikrobikasvuston haju tai alapohjan alueelta sisäilmaan tuleva maaperän haju. Syy hajulle voi

olla harvarakenteisen talon vaurioitunut ulkolaudoitus, puisesta tippalistasta tai vastaavasta

ulkopinnan rakenteen mikrobivauriosta tuleva haju. Mikrobikasvuston tuottamia VOC-

yhdisteitä, toksiineita, elinkykyä tai muita kasvuston ominaisuuksia ei voida todentaa koiran

ilmaisun avulla. Koira ei voi ilmaista vauriossa kasvavia eri homelajeja eri tavoin tai muuten

kertoa ohjaajalle homesuvuista tai niiden määristä. Koiran ilmaisusta voidaan todeta vain se,

että kohtaan on tullut koiralle jostain mikrobikasvustoon viittaavaa hajua.

Jos koira ilmaisee yhteen kohtaan tilassa, sen perusteella ei voida sanoa vaurion koosta. Jos

koira ilmaisee useissa vastaavissa rakennekohdissa laajalti tiloissa, koiran ilmaisut antavat

viitteitä siitä, että laajempi osa rakenteesta voi olla vaurioitunut. On kuitenkin huomioitava,

että yhdestä vauriokohdasta haju voi kulkeutua rakenteiden tai ilmareittien kautta laajemmalle,

jolloin koira havaitsee saman vaurion useista kohdista huonetilassa. Hajua voi tulla monesta

kohdasta koiralle, mutta koira ilmaisee ne kohdat, joista haju tulee sille voimakkaimmin.

Tällöin pienemmät hajukohdat voivat jäädä ilmaisematta.

44

Mikrobikasvuston ominaisuuksien, hajun haihtuvuuden ja ilmareittien mukaisesti koira voi

saada voimakkaan hajun pienestäkin vauriokohdasta. Samoin laaja vaurio voi olla hädin tuskin

koiralle havaittava.

Maaperässä on aina runsaasti mikrobeja. Alapohjan alueelta tai maanvaraisen ulkoseinän

alueelta voi päästä ilmavuotoa sisätilaan, ja hajun myötä voi päästä myös mikrobiperäisiä

hajuja. Tällöin aina ei ole vauriota rakenteissa ja tiivistys voi riittää, mutta alue on tarkistettava

ennen korjauspäätöstä. Koiran ilmaisun perusteella ei voida tietää mikrobikasvustoon viittavan

hajun syytä. Homekoiratarkastuksesta tehty raportti antaa tietoa tutkimuspäivän tilanteesta.

Lopullisia johtopäätöksiä ei tule kuitenkaan perustaa pelkästään homekoiratutkimukseen,

koiran ilmaisu tarkoittaa yleensä jatkotutkimuksen tarvetta.

Homekoiran ilmaisujen perusteella ei voida sanoa löytyneen mikrobiperäisen hajun

vaikutuksista tilankäyttäjiin tai asukkaisiin. Jos koira ei havaitse hajua esimerkiksi yläpohjan

eristetilassa olevasta vauriosta, voidaan pohtia, onko yläpohjan vaurio vaaraksi tilankäyttäjille

tarkastusta vastaavissa olosuhteissa. Jos olosuhteet muuttuvat, voiko vauriosta olla haittaa,

onko mahdollista, että joissain olosuhteissa hajua tuleekin sisätilaan? Jatkotutkijan on

selvitettävä, onko vaurioituneesta tilasta ilmareittiä tai muuta reittiä huokoisen materiaalin läpi

tai läpivientien kautta, jolloin vauriosta voi olla haittaa sisäilman laadulle. Jokainen rakennus

ja vaurio ovat omanlaisia, ja vaativat jatkotutkimuksia asiantuntevan tahon toimesta.

10 Havaintokohdat rakenteissa ja tarvittavat toimenpiteet

Rakennuksessa mikrobikasvustoa voi olla pintahomeena materiaalin pinnalla, rakenteiden

sisällä tai rakenteiden ulkopuolella maaperässä tai ulkopinnoitteessa. Koira voi havaita

rakenteiden sisällä olevia hajuja ilmareittien kautta raoista, halkeamista, rakenteiden

epäjatkuvuuskohdista ja liitoskohdista. Kohdassa ei välttämättä tarvitse olla ilman virtausta

sisätilaan, pelkkä ilmayhteys mahdollistaa hajujen leviämisen. Materiaalien väleissä hajut

kulkeutuvat helposti eristemateriaaleissa, huokoisissa tai uritetuissa materiaaleissa, tai

koolauksen välissä. Hajut ja VOC-yhdisteet voivat tulla myös materiaalien läpi sisäilmaan.

Pienimmät yhdisteet voivat läpäistä ajan kanssa tiiviitäkin rakennusmateriaaleja, joka täytyy

45

muistaa tiivistyskorjausta suunnitellessa. Läpivientikohdat patteriputkille, sähköjohdotukselle

ja viemäriputkille ovat hyviä reittejä ilman kululle.

10.1 Jatkotoimenpiteiden valinta

Jatkotoimenpiteinä on valittava koiran ilmaisemaan kohtaan ja tiloihin sopivia

tutkimusmenetelmiä. Rakenneteknisellä tarkastelulla on pohjapiirustuksista, rakennekuvista ja

muista rakennukseen liittyvistä dokumenteista selvitettävä rakennuksen riskirakenteet ja

rakennusfysikaaliset riskitekijät Asukkaiden tai tilankäyttäjien oirekyselyllä ja havainnoilla

sisäilman laadusta voidaan selvittää sitä, miten tilassa olijat kokevat ympäristönsä. Ihminen on

hyvä mittari sisäilman laadulle.

10.2 Ilmavuodot ja rakenteelliset epätiiveydet

Homekoiran ilmaisujen kohdissa on selvitettävä mahdolliset ilmareitit ja vuotokohdat

rakenteissa ulkoilmasta, muista kerroksista tai viereisistä tiloista. Ilmavuotoja voidaan selvittää

merkkisavun avulla, merkkiainekokein tai talvikaudella lämpökameran avulla. Ilmanvaihdon

toiminta, tulo- ja poistoilmanvaihtojen reitit ja ilmanvaihdon tehon asetusarvo on selvitettävä.

Rakennuksen ali- tai ylipaineisuus on selvitettävä mittaamalla rakennuksessa paine-eroa

vaipan yli. Paine-eroa on hyvä tarkastella suurissa rakennuksissa eri puolilta rakennusta ja eri

kerroksista. Paine-eroa on hyvä selvittää myös kuilurakenteiden, porraskäytävän, alapohjan

putkikanaalin tai muiden vastaavien erillisten rakenneosien ja sisätilan välillä. Hetkellisillä

mittauksilla saadaan näkymään vain sen hetken tilanne, eniten tietoa rakennuksen olosuhteista

saadaan pidempiaikaisilla seurantamittauksilla. Seurantamittauksissa saadaan näkymään

ilmanvaihtolaitteiston ajallinen toiminta sekä käyttäjistä johtuvat vaihtelut ilmanpaineeseen.

Vaikka keskiarvoisesti ilmanpaine-ero pysyisi sopivana tilojen käyttöön nähden,

seurantamittauksissa usein nähdään suuria hetkellisiä painevaihteluita, jolloin paine-eron

vuoksi epäpuhtauksia voi päästä sisäilmaan mikrobivaurioituneista rakenteista. Paine-

erokäyrät seurantamittauksissa voivat olla erilaisia eri huonetiloissa, joten seurantamittauksia

on hyvä tehdä useisiin huonetiloihin kattavien painevaikutusten arvioinnissa. Voimakas

hetkellinen alipaine huonetilassa voi aiheuttaa syöksymäisen ilmavirtauksen rakenteen sisältä,

46

jolloin huonetilaan purskahtaa epäpuhtauksia. Vaikka paine-ero suurimman osan

vuorokaudesta olisi sopivalla tasolla, kerran tai pari päivässä tapahtuva

epäpuhtauskontaminaatio pinnoille ja sisäilmaan voi aiheuttaa oireilua tilankäyttäjissä. Tällöin

edes tilojen hyvä viikkosiivoaminen ei juuri auta. Erityisesti homeelle herkistyneille henkilöille

on tärkeää, että sisäilmaan ei pääse haitallisia epäpuhtauksia edes pientä hetkeä vuorokaudessa.

Vaikka suoranaista ilmavuotoa tiloissa ei olisikaan, ilmareitti jo yksistään voi mahdollistaa

hajun ja epäpuhtauksia kulkeutumisen sisätilaan. Hajun ominaisuutena on levittäytyä

pienemmästä pitoisuudesta suurempaan, joten vaikka ilma olisi paikallaan, pitoisuudet voivat

levitä ilman mukana vähitellen tiloihin. Rakenteellinen tiiveys estää hajujen leviämistä.

10.3 Ilmanvaihto

Ilmanvaihtolaitteiston tulisi olla toiminnassa jatkuvasti ilman katkoja, myös öisin ja

viikonloppuisin. Ilman tulee vaihtua rakennuksessa, se poistaa tiloista epäpuhtauksia, kosteutta

ja vie hiilidioksidia pois tiloista. Poisto- ja tuloilmanvaihdon yhteisvaikutus ja ohjaus tulee

suunnitella tiloihin ja tilankäyttöön sopivaksi ja tarkastaa toimintaa säännöllisin väliajoin. Jos

tilassa on hiilidioksidiin, lämpötilaan tai kellonaikaan sidottu ilmanvaihto (tulo- ja/tai

poistoilmanvaihto), on varmistuttava siitä, että ilmanvaihto toimii myös ääriolosuhteissa, eikä

aiheuta suuria paine-erovaihteluita tiloihin. Ilmanvaihto on syytä tasapainottaa käyttöön

sopivaksi erityisesti silloin, kun rakenteissa on havaittu epäpuhtauksia ja niiden kulkeutumista

sisätiloihin yritetään estää.

10.4 Sisäilman ja pintojen olosuhdemittaukset

Sisäilman olosuhteita mittaamalla voidaan selvittää riskitekijöitä liittyen ilman kosteuteen ja

lämpötilaan. Pintalämpötilojen ja pintakosteuden kartoitusta on hyvä tehdä vähintään koiran

ilmaisemiin kohtiin, epäilyalueille ja riskirakenteisiin. Rakennusfysikaalinen osaaminen auttaa

selvittämään rakenteisiin kohdistuvia riskitekijöitä mittaustulosten perusteella. Kun koiran

ilmaisemalla alueella on löydetty joku todennäköinen syy koiran havainnolle, voidaan

rakennetta rikkovat toimenpiteet kohdentaa oikeille alueille ja sopivassa laajuudessa.

47

10.5 Rakenneavaukset ja mikrobinäytteenotto

Rakenneavaukset ovat tärkein yksittäinen toimenpide, mitä on suositeltavaa tehdä vähintään

koiran ilmaisemiin kohtiin. Vain rakenteita avaamalla voidaan saada selville rakenteiden

materiaalit, mahdolliset vauriot ja vuotojäljet, rakennustavat ja sen, vastaavatko havainnot

rakennepiirustuksia. Tarvittaessa voidaan ottaa mikrobinäytteitä materiaaleista mikrobiviljelyä

tai mikroskopointia varten. Mikrobiviljelyllä voidaan saada selville lajikirjon avulla vaurion

mikrobilajistosta, josta voi saada viitteitä mm. kosteusvaurion iästä. Selvästi vaurioituneista

materiaaleista ei ole välttämättä tarvetta ottaa näytteitä. Kohteessa voi olla homevauriosta

johtuva asuntokaupan reklamaatiotilanne tai muusta syystä tarve todistaa koiran havaitsemassa

vauriokohdassa mikrobikasvuston olemassaolo. Tällöin kattavat mikrobinäytteenotot ovat

paikallaan. Näytteenotto on syytä jättää asiantuntijalle, joka osaa myös tulkita laboratorion

vastauksen mikrobikasvustosta.

On huomioitava, että mikrobikasvusto ei ole aina helposti näkyvissä materiaalissa. puhtaalta ja

terveeltä näyttävät materiaalit voivat olla pahoin mikrobivaurioituneita. Jos mikrobikasvusto

on silmin nähtävää, kohdassa on jo valtava määrä mikrobeja. Rakenneavauksessa on tehtävä

myös aistinvaraista tarkastelua. Kaikki kastuneen näköiset, tummuneet, laikukkaat tai

vaurioituneen näköiset materiaalit on uusittava tai niiden mikrobikasvustoa on selvitettävä.

Vaurioituneiden rakenteiden uusimislaajuus on oltava riittävä. Erityisen tärkeää on selvittää

vaurion syy ja poistaa vaurion aiheuttaja. Korjaustoimenpiteillä on varmistuttava siitä, että

vaurio ei synny uudestaan, ja että uusitut materiaalit ovat sopivia kyseiseen kohtaan ja

käyttötarpeeseen.

Jos kohdassa on ollut aiemmin vaurio, mikrobikasvusto ei välttämättä lähde kasvuun

viljelytekniikalla tehdyssä mikrobianalyysissä. Tällöin voidaan tehdä qPCR-analyysiä

materiaaleista, jolloin voidaan saada näkymään myös kuolleet kasvustot. Rakenneavauksia

tehtäessä on muistettava, että avauksella voidaan saada tietoa vain avauksen kohdasta, puolen

metrin päässä tilanne voi olla toinen. Rakenneavauksia olisikin hyvä tehdä riittävä määrä ja

tarkoin harkittuihin kohtiin.

48

10.6 Kosteusmääritykset

Rakennekosteusmittauksilla ja pintakosteusmittauksilla voidaan saada tietoa rakenteiden

kosteudesta. Pintakosteusmittaus antaa suuntaa-antavaa tietoa vain juuri pinnan läheisyydessä

olevasta kohonneesta kosteuspitoisuudesta. Pintakosteusmittauksella on omat rajoituksensa ja

parhaimmillaankin mittaus on suuntaa-antava. Kaikki rakenteiden pinnasta mittaavat laitteet

ovat pintakosteusosoittimia tai -mittareita, riippumatta mittapään muodosta.

Rakennekosteusmittaukset tehdään rakenteita rikkoen esimerkiksi porausmittauksella tai

viiltomittauksella pintamateriaaliin. Rakennekosteusmittauksen avulla voidaan saada lisätietoa

rakenteen tai materiaalikerroksen sisällä olevasta kosteudesta. Runsas ja jatkuva kosteus voi

aiheuttaa mikrobivaurioitumista tai lahovauriota rakenteissa. Jos pintakosteusmittauksin tai

rakennekosteutta mittaamalla ei saada viitteitä rakenteiden kohonneista kosteusarvoista, se ei

kuitenkaan poissulje mahdollista vauriota. Rakenteiden ja pintojen kosteuspitoisuus voi

vaihdella muiden olosuhteiden, vuodenajan tai käyttäjästä johtuvien vaikutusten mukaan,

jolloin osan aikaa vuodesta voivat rakenteet olla kosteina. Kun kosteus on pidempikestoista

edes osan aikaa vuodesta, olosuhteet voivat olla otolliset mikrobikasvuston kasvulle. Tarvittava

kosteuspitoisuus ja kosteuden kestoaika riippuvat rakenteiden materiaaleista. Kun kosteutta on

riittävästi, mikrobikasvusto kasvaa. Kun materiaali kuivuu, kasvusto jää odottamaan seuraavaa

kosteaa kautta. Dormantissa tilassa, eli lepotilassa oleva mikrobikasvusto ryhtyy nopeaan

kasvuun taas heti kosteutta saadessaan, vaikka kosteusjaksojen välillä olisi ollut pitkiäkin

aikoja. Rakenteen tai materiaalin kuiva pinta ei kerro rakenteen sisäisestä tai pinnan

mikrobikasvustosta, myös kuivat vauriot on tutkittava ja korjattava.

Punnitus-kuivausmenetelmällä saadaan materiaalinäytteestä mitattua tarkempi kosteusmäärä.

Tämä soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa helpointa on ottaa näytemateriaalia laboratorioon

analysoitavaksi, tai jos analysoitavasta materiaalista tarvitaan tarkka arvo kosteusmäärälle.

Kaikki kosteusmittaukset on suositeltavaa suorittaa asiantuntevan tahon toimesta.

49

10.7 Jatkotoimenpiteitä tekevä taho

Jatkotoimenpiteet tulee aina teettää ammattitaitoisella ja home- ja kosteusvaurioihin

perehtyneellä asiantuntijataholla. Sisäilmaongelmien tai homevaurioiden tarkempia

tutkimuksia tai korjaussuunnittelua ei suositella tehtävän ilman asianmukaista koulutusta ja

pätevyyttä. Asetus 545/2015 määrittelee home- ja kosteusvauriokohteen tutkijoiden

pätevyyden. Rakennusterveysasiantuntija (RTA) ja sisäilma-asiantuntija (SISA) ovat

kouluttautuneet sisäilmaongelmien ratkaisemiseen, kosteusvaurionkuntotutkija (KVKT)

erityisesti rakenteiden kuntotutkimiseen.

10.8 Omakotitalo

Omakotitalossa kiinteistön omistaja on vastuussa homevaurion tutkimus- selvitys- ja

korjaustöistä. Vaurio on syytä korjata nykyisiä rakennusmääräyksiä vastaavaksi ja

asianmukaisesti, sillä myyntitilanteessa kiinteistön omistaja vastaa maakaaren mukaisesti

asunnon mahdollisista vaurioista osittain vielä viisi vuotta myynnistä.

Yksityishenkilön on tärkeää löytää sopiva jatkotutkija tai riittävän pätevä

kosteusvauriokohteiden korjaaja asuntoon. Sisäilmaongelmakohteessa on usein tiedettävä

runsaasti kosteus- ja homevaurioista, niiden löytämisestä, korjaamisesta ja tarvittavista

toimenpiteistä. Jos asukkaalla ei ole riittävästi tietoa ongelmasta, vaurion havaitseminen tai

korjaaminen voivat jäädä puolitiehen. Tarjolla on tekijöitä, joiden osaaminen ei riitä home- ja

kosteusvaurion tutkimiseen tai korjaamiseen. Asiaan perehtymättömän yksityishenkilön voi

olla vaikeaa erottaa mainospuheista sitä mikä on välttämätöntä, tarpeellista tai hyödyllistä, tai

mitä ei suositella tehtäväksi homevauriokohteessa. Otsonointeja ja desinfiointeja tarjotaan

suositusten vastaisesti homeesta eroon pääsemiseen ja tiivistyksiä tarjotaan ilman että vaurioita

tutkitaan kunnolla. Tärkeintä yksityishenkilölle on löytää pätevä tekijä, jonka avulla vaurio ja

sen syy selvitetään ja korjaustoimenpiteet tehdään asianmukaisesti.

Homekoiran havaitsemat kohdat voivat olla etukäteen jo osittain tiedossa tai kohdat ovat

voineet olla epäilyn alaisena. Esimerkiksi jos koira ilmaisee vanhan korjaamattoman

putkivuodon kohdan, voidaan suoraan lähteä etsimään sopivaa korjaussuunnittelijaa tai

50

homevaurioiden saneerausyritystä, jolloin korjaukset voidaan tehdä asianmukaisesti. Jos

yksityishenkilö tekee remonttia itse, on huomioitava oikeanlainen homevaurioiden korjaus,

tilojen osastointi ja alipaineistus, purkutyötä tekevien henkilöiden suojaus ja hyvä remontin

aikainen ja sen jälkeinen siivous. Lisäksi on huomioitava tarvittavat asbesti- ja haitta-

aineselvitykset. Homevaurioiden korjaussuunnittelussa on tärkeää tuntea materiaalien ja

rakenneratkaisujen riskit ja ominaisuudet, jotta uusitut materiaalit sopivat rakenteisiin ja

käyttötarkoitukseen. Ehdottoman tärkeää on selvittää vaurion syy ja poistaa se, jotta sama

ongelma ei toistu pian materiaalien uusimisen jälkeen.

Jos koiran havaitseman vaurion kohta ja syy eivät ole selviä, jos vaurio on suurempialainen tai

vaativa korjaustavaltaan, suositeltavaa on teettää tarvittavat tutkimukset asiantuntijalla, joka

on erikoistunut home- ja kosteusvauriokohteiden tutkimiseen ja korjaamiseen. Laadukkaalla

korjaussuunnittelulla voidaan rakenteista saada rakennukseen toimiva pitkäikäinen ratkaisu.

Remontoinnin jälkeen, tai kun vaurioituneet materiaalit on purettu, voidaan tehdä

homekoiratarkastus uudelleen. Näin voidaan selvittää purkulaajuuden riittävyydestä ja

remontin onnistumisesta.

Rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä voi olla

vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Korjausrakentamisessa määräykset ovat sitovia soveltuvin osin, riippuen rakennustyön

laajuudesta ja rakennuksen käyttötarkoituksesta, velvoittavuuden ratkaisee kunnan

rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus päättää

tulkinnanvaraisen määräyksen noudattamisesta. (Abell, M. (2016)) Kun

kosteusvauriokorjauksen luonne on vähäinen, lupaa ei tarvita. Kosteusvaurion korjaustyön

suunnittelutehtävä on tavanomainen, kun kosteus- tai homevauriot ovat selkeästi määritettäviä

ja rajattavia. Esimerkiksi vauriot pääosin pintarakenteissa tai rakenteiden sisäiset vauriot ovat

selvästi rajattavalla alueella ja vauriot ovat yksinkertaisin menetelmin havaittavia. Tällöin

kosteusvauriokorjauksen luvanvaraisuus on selvitettävä.

51

10.9 Taloyhtiö

Osakeyhtiössä taloyhtiön hallituksella on suuri vastuu asuntojen kunnosta ja korjaamisesta.

Yleensä maallikkojäsenistä koostuva hallitus tekee tutkimis- ja korjauspäätöksiä, usein ilman

suurempaa osaamista sisäilma-asioista tai home- ja kosteusvauriokohteista. Taloyhtiön

isännöitsijälläkään ei yleensä ole riittäviä tietoja sisäilmaongelman selvittelystä ilman

ulkopuolista apua. Taloyhtiön on suositeltavaa ottaa suoraan paikalle asiantunteva taho,

esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija, arvioimaan tutkimis- ja korjaustarvetta. Näin voidaan

välttyä turhilta korjausyrityksiltä ja kustannuksilta.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan rakennuksen ja sen ulkopuolisten osien kunnossapitovastuu

kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiölle. Ulkoseinien, alapohjan, yläpohjan ja yhteisten tilojen

lisäksi taloyhtiö vastaa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto-,

ja vastaavista perusjärjestelmistä. Rakenneosissa taloyhtiölle kuuluu itse rakenteiden lisäksi

eristeet, kuten lämmitys-, ääni- ja vesieristeet. Osakkaalle kuuluvat sisäpuoliset pinnoitteet,

kuten kylpyhuoneen laatoitus, tapetit, maalit ja lattian pintamateriaalit. Vastuun jaosta voidaan

myös poiketa, silloin se on kirjattu taloyhtiön yhtiöjärjestykseen. Homekoiran havaintojen

selvitysvastuu on taloyhtiöllä, kun voidaan epäillä taloyhtiölle kuuluvien rakenneosien

vauriota. Tällöin taloyhtiön edustajan, joka on usein isännöitsijä, tulee selvittää mahdolliset

vauriot ja korjauttaa rakenteet asianmukaisesti. Kustannuksista vastaa taloyhtiö.

Taloyhtiössä kaikki osakkaat maksavat kaikkien taloyhtiön piiriin kuuluvista korjauksista. Jos

korjauskustannukset saadaan pidettyä pieninä ja ajoissa puututtua mahdollisiin vauriokohtiin,

voidaan päästä huomattavasti pienemmillä korjauskustannuksilla. Taloyhtiössä rakenteissa voi

olla vastaavia ongelmia useissa asunnoissa tai rakennuksissa. Jos yhdessä asunnossa havaitaan

homekoiran avulla korjattavia kohtia rakenteissa, on suositeltavaa tarkistaa muutkin asunnot

vastaavan vaurion varalta.

Vuokralainen tai taloyhtiön osakas voi saada kunnan terveystarkastajalta apua saadakseen

asuntoon riittäviä tutkimuksia, mutta ensisijaisesti taloyhtiön tulisi olla aktiivisesti

selvittämässä mahdollisia taloyhtiön vastuulle kuuluvia sisäilmaongelmia.

52

10.10 Kiinteistön omistajataho, manageri

Suuren kiinteistön omistajalle on tärkeää kiinteistön hyvä kunto ja toimivuus. Tilojen hyvä

kunto ja terveellinen sisäilma edistävät vuokralaisten viihtyvyyttä. Tilojen kuntoa on hyvä

tarkkailla jatkuvasti, jotta mahdollisiin vauriokohtiin päästään puuttumaan jo silloin, kun

vaurio on vasta aluillaan. Homevaurion kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna

ennakoivan korjaamisen remonttikustannuksiin. Homekoiran avulla voidaan tehdä ennakoivaa

tarkastusta suuriin kiinteistöihin. Tarkastuksen avulla voidaan saada lisätietoa siitä, mihin

kannattaa suunnata korjaustoimenpiteitä. Pienilläkin korjauksilla voidaan saada estettyä

suurempi ongelma.

Toimi- ja työtilojen, toimistojen tai liikekiinteistöjen vuokralainen voi tutkituttaa homekoiran

avulla omaa vuokratilaansa. Usein työntekijöillä on ollut oireilua tiloissa ja he ovat halunneet

selvittää syytä oireilulle homekoiran avulla. Kiinteistön omistajan on suositeltavaa ottaa

asiantuntija selvittämään homekoiran ilmaisukohtia. Kun sisäilman laatu saadaan nopeasti

korjattua, kiinteistö pysyy arvossaan ja tuottavana.

53

11 Esimerkkikohteita

11.1 Esimerkkirakennus 1

Homekoiran havaintojen ja vaurioiden yhteyttä on hyvä tarkastella esimerkkien avulla.

Esimerkkirakennus 1 (kuva 1) kuvastaa tuulen, paine-eron, ilmanvaihdon ja rakenteellisten

seikkojen vaikutuksista koiran havaintoihin. Rakennuksessa yläpohjan alueelta on valunut

vettä seinärakenteen sisällä alapohjan eristeisiin asti ja aiheuttanut mikrobivauriota. Koira

havaitsee mikrobikasvustoon viittaavan hajun tiiviiden rakenteiden liitoskohdissa kahdella

reunalla, joista on ilmareitti sisätilaan. Koira ilmaisee ne kohdat, josta haju tulee sille

voimakkaimmin. Esimerkkirakennus 1:ssä on ryömintätilainen alapohjarakenne. Sama haju

kulkeutuu alapohjan alueella myös toiselle seinustalle havaittavaksi koiralle, vaikka vauriota

ei juuri tässä kohdassa ole. Yläpohjan vaurio jää löytymättä, sillä huonetilassa on

normaalitilassa ylemmissä osissa ylipaine. Ylipaine estää osaltaan hajujen ja ilmavirtojen

pääsyä sisäilmaan, jolloin koiralle ei tule hajua vauriosta. Yläpohjan suunnasta tuleva tuuli tai

ilmavirta, tai hetkellinen muutos rakennuksen painesuhteissa voi aiheuttaa hajua yläpohjan

suunnasta sisätiloihin. Yläpohjan vaurioille on tyypillistä, että haju ei välttämättä tule koiralle

alempiin kerroksiin johtuen rakennuksen painesuhteista.

54

Kuva 1. Esimerkkirakennus tuulen,

paine-eron, ilmanvaihdon ja

rakenteellisten seikkojen vaikutuksista

koiran havaintoihin. Mikrobivaurion

kohta materiaaleissa, sekä koiran

havaitsema mikrobiperäinen haju on

merkitty kuvaan. Tuuli ja rakennuksen

paineolosuhteet vaikuttavat koiran

havaintoihin.


Lämmityslaitteista, ilmanvaihdosta ja puhaltimista tulee tiloihin ilmavirtoja, jotka vaikuttavat

hajujen kulkureitteihin ja ilmavirtojen pyörteilyyn tiloissa, ja näin koiran havainnointiin.

Esimerkkirakennuksessa (kuva 2) ulkoseinälle sijoitettu lämmityspatteri luo ylöspäin

suuntautuvan lämpimän ilmavirtauksen, joka kulkeutuu tilan yläosan kautta ja laskeutuu

toisella seinustalla alas. Seinän yläosan ja yläpohjan mikrobivaurio on aktiivisessa vaiheessa

ja tuottaa runsaasti aineenvaihduntatuotteita. Rakenteiden välisistä liittymäkohdista irtonaisen

höyrynsulun kautta laskeutuu hajua sisätilaan. Lämmin ilmavirtaus kuljettaa mikrobivaurion

hajua koiran aistittavaksi, josta johtuen koira havaitsee hajun seinän yläosassa/katossa väärällä

seinällä. Kun koira tekee havaintoja suuntautuen ylöspäin, on tarkistettava tilojen yläosia

silmämääräisesti laajemmalta alueelta ja mahdollisuuksien mukaan selvittää tilan ilmavirtojen

kulkua. Yläpohjan kautta hajut voivat tulla sisätilaan rakojen, halkeamien, läpivientien ja

rakenteiden epätiiveyskohtien kautta ilmareitin avulla, mutta myös suoraan höyrynsulun tai

levyrakenteen läpi diffundoitumalla.

55

Kuva 2. Lämmityslaitteista, ilmanvaihdosta ja puhaltimista tulee tiloihin ilmavirtoja, jotka

vaikuttavat hajujen kulkureitteihin ja ilmavirtojen pyörteilyyn tiloissa, ja näin koiran

havainnointiin. Mikrobikasvuston kohta ja koiran havaitseman hajun kohta on merkitty

kuvaan.


Esimerkkirakennus 3 (kuva 3) on rinnetontilla oleva kaksikerroksinen 1960-luvun

kaksikerroksinen rakennus, jossa osa alemman kerroksen seinärakenteesta on maanvastaista

seinää. Maan kaadot viettävät rakennusta kohti ylärinteen puolella, maanvastaisen seinän

vedeneristys on teknisen käyttöikänsä päässä. Kellarikerroksen sisäseinää ja lattiarakennetta

on paneloitu, puukoolaukset ja eristevillat ovat betonirakenteessa kiinni. Koira havaitsee

kellaritilan pintamateriaalien taakse muodostuneen mikrobivaurion, lisäksi koira tekee

ilmaisun ylemmän kerroksen puolelle välipohjan läpiviennin kohdalle. Haju kellarista nousee

läpiviennin kautta koiran havaittavaksi. Kun koira ilmaisee oletettuun läpivientikohtaan, on

hyvä tarkistaa myös läpivientikohtien ympäröivää rakennetta mahdollisen paikallisen vaurion

varalta. Yläkerran wc-tilaan on asennettu koneellinen poistoilmanvaihto. WC-tilan

alaslasketun katon yläpuolella on vesikaton läpiviennistä johtuva mikrobivaurio. Koira ei

56

havaitse yläpohjan mikrobivauriota, sillä huippuimuri luo voimakkaan ylöspäin suuntautuvan

ilmavirran. Ilmanvaihtoa sulkemalla voi olla mahdollisuus saada yläpohjan vaurio

havaittavaksi.

Kuva 3. Rinnetontilla kaksikerroksinen 1960-luvun esimerkkirakennus. Maanvastaisessa

rakenteessa kellarissa on mikrobivauriota, samoin yläkerran wc-tilassa. Wc-tilassa on nuolen

osoittamaan suuntaan voimakas ilmavirta johtuen poistoilmanvaihdosta. Koira havaitsee

mikrobiperäisen hajun kellarissa vaurion kohdalla ja ylemmän kerroksen kohdalla läpiviennin

kohdalla.


1950-luvun esimerkkikerrostalossa (kuva 4) on kerroksellinen välipohjarakenne.

Rakennusajan tapaan välipohjien täyte on orgaanista ainesta, jossa jo itsessään voi olla

57

runsaasti vanhaa mikrobikasvustoa. Kosteutta täyttömateriaaliin voi tulla ulkoseinän

läheisyyteen johtuen ulkoseinän kautta pääsevästä kosteudesta tai kylmäsiltojen

kondensoivasta vaikutuksesta. Kosteutta voi päästä välipohjan laattojen väliin myös

läpivientien ja vesipisteiden läheisyydessä. Koiran avulla voidaan kartoittaa niitä kohtia

rakennuksessa, joissa välipohjan mikrobivaurioituneesta täyttömateriaalista pääsee sisätilaan

mikrobikasvuston hajuja. Välipohjaan ja ulkoseinään on tehtävä rakenneavaukset tai muuten

selvitettävä vaurion tarkka kohta. Esimerkkirakennuksessa ylimmän kerroksen

ilmanvaihtokonehuoneessa on raitisilmakammio tulvinut lumien sulamisvesistä, tulokoneen

suodattimet ovat kastuneet pahoin ja mikrobivaurioituneet. Koira tekee ilmaisun

asuinkerroksessa huoneen yläosaan, jossa on tuloilmakanavan päätelaite.

Kuva 4. 1950-luvun esimerkkikerrostalossa on kerroksellinen, paikoitellen vaurioitunut

välipohjarakenne. Mikrobivauriota on myös tuloilmakoneen suodattimessa ja paikoitellen

ulkoseinässä.

58


Kaksikerroksisessa esimerkkiomakotitalossa tuulettuvan rossipohjan tuuletus ei ole riittävä, ja

alapohjan materiaaleihin on muodostunut mikrobikasvustoa, kosteus helmeilee alapohjassa.

Rakennuksessa on hyvin tehdyt tiivistykset alapohjarakenteessa. Koira saa hajua alapohjan

vauriosta sähköjohtojen suojaputken kautta. Haju kulkeutuu yläkertaan, jossa koira tekee

ilmaisun ulkoseinärakenteeseen sähköpistokkeen ympäristöön. Suojaputkessa on

hormivaikutusta, joka aiheuttaa ilman virtausta ylöspäin putkessa. Alakerran pistorasian

kohdalla koira ei havaitse alapohjan vauriota, siitä ilman virtaus on kohdassa seinän sisälle

päin.

Kuva 5. Esimerkkirakennuksessa hormivaikutus sähkön johdotuksen suojaputkessa. Sähkön

johdotus lähtee alapohjan alueelta ja päättyy yläkertaan. Alapohjan alueelta hajut ja

epäpuhtaudet voivat kulkeutua muihin kerroksiin ilmareittien kautta.

59


Esimerkkirakennuksessa 6 on ulkoseinän eristetilassa mikrobivaurio. Koira havaitsee

mikrobikasvuston hajua ympyröidyllä alueella seinän ja lattiarakenteen rajapinnassa. Kohdassa

on ilmareitti eristetilaan epätiiviiden liitoskohtien kautta, eristetilassa ilma kiertää

eristemateriaalin sisällä koko seinän alueella. Vaurion tarkka kohta ja laajuus voidaan selvittää

vain avaamalla rakenteita. Yleinen koiran ilmaisukohta huonetilassa on ilmaisu lattian ja seinän

rajapintaan. Koiralle haju tulee helpoimmin rakenteiden epäjatkuvuuskohdista, lattia- ja

seinäpinnan liitoskohdissa ilmavirta ja haju kulkeutuvat sisätilaan helpoimmin. Ilmaisu

ulkoseinän ja lattian rajapintaan viittaa usein joko ulkoseinärakenteessa tai lattian alueella

olevaan vaurioon. Lattiarakenne voi olla alapohjarakennetta tai välipohjarakennetta.

Mikrobivaurio voi olla rakenteiden sisällä, pinnassa tai haju koiralle voi tulla ilmavuotojen

kautta pidemmältä. Hajut ja VOC-yhdisteet voivat tulla materiaalikerrosten läpi myös ilman

suoranaista ilmareittiä tai ilmavuotoa. Jos koira tekee ilmaisun materiaalien rajapintaan, on

syytä selvittää liitokseen liittyvien materiaalikerrosten mahdolliset vauriot.

Kuva 6. Esimerkkirakennuksessa on ulkoseinän eristetilassa mikrobivaurio, jonka koira

havaitsee seinän ja lattian rajapinnassa rakenteellisten epätiiveyskohtien kautta. Koiran

havaintokohdat on merkitty punaisella ympyröinnillä.

60


Esimerkkirakennuksen yläpohjassa on mikrobivaurio. Yläpohjan kautta on vedetty sisätilan

antennijohdotus suojaputkessa. Ilma virtaa suojaputken sisällä asuintiloihin yläpohjasta ja

koira havaitsee mikrobikasvuston hajua antennin pistorasian kohdalla ja lähiympäristössä

seinän ja lattian rajapinnassa.

Kuva 7. Esimerkkirakennuksen yläpohjassa on mikrobivaurio, jonka koira havaitsee

pistorasian kohdalla.


Esimerkkirakennuksessa 8 on maanvaraisen betonilaatan päälle asennettu laminaattilattia ja

askeläänieriste. Maaperästä nouseva kosteus on päässyt nousemaan kapillaarisesti

materiaalikerroksiin ja aiheuttanut mikrobivauriota. Haju koiralle tulee seinän ja lattian

rajapinnasta useista kohdista, vaikka vaurio on paikallinen.

61

Kuva 8. Esimerkkirakennuksessa on maanvaraisen laatan päälle asennettu laminaattilattia ja

askeläänieriste, jotka ovat vaurioituneet paikallisesti maaperän kosteudesta. Koira havaitsee

mikrobiperäistä hajua ympyröidyissä alueissa seinän ja lattian rajapinnassa.


Esimerkkirakennuksessa 9 kaksoislaattarakenteen välinen eristemateriaali on

mikrobivaurioitunut, koira saa hajua vauriosta alapohjaan suuntautuvien vanhojen

ummistamattomien läpivientien kautta. Vastakkainen ulkoseinä on kärsinyt kosteusvauriosta,

eristemateriaalin alaosaan on muodostunut mikrobivauriota. Koira saa hajua vauriosta

patteriputkien läpivientikohdasta lattialta. Näissä kohdissa haju pääsee rakenteista pienten

rakojen ja halkeamien kautta sisätilaan. Läpivientejä on yritetty tiivistää silikonilla.

62

Kuva 9. Esimerkkirakennuksessa kaksoislaattarakenteen välinen eristemateriaali ja

ulkoseinän alaosan materiaali ovat mikrobivaurioituneita. Koira havaitsee hajua vaurioista

läpivientien kautta.


Koiran havaitsee mikrobiperäistä hajua esimerkkikerrostaloasunnossa keittiön kaapiston alla

ja kylpyhuoneessa putkikoteloinnin kohdalla. Koiran ilmaisemat kohdat on merkitty punaisella

ympyröinnillä pohjakuvaan (kuva 10). Kohdissa on käyttövesiputkien ja viemäriputkien

nousulinjat kerrosten välillä. Kylpyhuoneessa nousulinjat on koteloitu seinän sisään, keittiössä

nousukohta on näkymättömissä kalusteiden takana. Putkien läpivientireittejä ei ole tiivistetty.

Alipaineinen asunto imee ilmaa kuiluista, haju kulkeutuu putkikuilujen kautta asuntoon

alemmista kerroksesta. Vaurio voi olla jopa kellarikerroksessa putkikanaalissa tai kuilujen

pohjalla, josta nouseva ilmavirta levittää hajun koko rakennukseen. Koiran ilmaisukohdat on

tarkistettava ja syy ilmaisulle löydettävä. Aina vaurio ei ole tarkastetussa tilassa, vaan se voi

löytyä huomattavasti kauempaakin.

63

Kuva 10. Esimerkkiasunto: Koiran ilmaisut kerrostaloasunnossa keittiön kaapiston alle ja

kylpyhuoneessa putkikoteloinnin kohdalle. Koiran ilmaisemat kohdat on merkitty punaisella

ympyröinnillä pohjakuvaan. Ilmaisujen kohdalla on ilmareitti putkikuiluihin.


Esimerkkirakennus 11 on toimistotila Etelä-Suomessa. Tilassa on havaittu hajuja ja

tilankäyttäjillä on ollut oireilua. Homekoira tarkasti tiloja kaksi kertaa, käyntien välissä tehtiin

lisäselvityksiä ja ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä. Homekoiran ilmaisukohdat (musta

ympyröinti) ja 3kk myöhemmin (katkoviiva) on merkitty pohjakuvaa (kuva 1). Koiran

ilmaisukohdista suurin osa sijoittui ulkoseinien ja lattian rajapintaan. Mustat ympyröinnit

keskemmällä johtuivat kattokaivojen vuotokohdista, kattoalueen korjaamisen jälkeen koira ei

havainnut niissä kohdissa hajua toisella käyntikerralla. Käyntien välisenä aikana oli

64

viemäreistä vesi noussut lattialle ja kaapistoihin, joka aiheutti toisella käynnillä katkoviivalla

merkityn ilmaisukohdan keskellä kerrostilaa. Ulkoseinän aluetta ei korjattu käyntien välissä,

ainoastaan paine-ero sisätilan ja ulkoilman välillä muutettiin alipaineisesta ylipaineiseksi

säätämällä ilmanvaihtoa. Ensimmäisellä käynnillä hetkellinen paine-ero rakennuksen vaipan

yli oli -6 Pa, toisella käynnillä +4 Pa. Pohjakuvasta voidaan havainnoida, että koiran

ilmaisukohdat ovat vähentyneet selvästi kyseisessä kerroksessa. Noin 10 Pa:n muutos

alipaineisesta hieman ylipaineiseksi puolitti koiran ilmaisukohtien lukumäärän ulkoseinän

läheisyydessä. Ylipaineisuus ei kuitenkaan poista täysin sisäilmaan pääseviä hajuja rakenteiden

mikrobikasvustoista. Vaikka paine-ero on mitoitettu ja säädetty hieman ylipaineiseksi,

käytännössä on mahdotonta saada paine-ero pysymään jatkuvasti joka puolella ja tasaisesti

valitussa paine-erossa.

Kuva 11. Toimistotila Etelä-Suomessa, ylimmän kerroksen pohjakuva. Tilassa on havaittu

hajuja ja tilankäyttäjillä on ollut oireilua. Homekoiran ilmaisukohdat (musta ympyröinti) ja

3kk myöhemmin (katkoviiva). Ensimmäisellä käynnillä hetkellinen paine-ero rakennuksen

vaipan yli oli -6 Pa, toisella käynnillä +4 Pa. Pohjakuvasta voidaan havainnoida, että koiran

65

ilmaisukohdat ulkoseinän alueella ovat vähentyneet selvästi kyseisessä kerroksessa

ilmanvaihdon toimintaa muuttamalla.


Toimistorakennuksessa on havaittu ulkoseinän eristemateriaalissa mikrobikasvustoa,

ilmantiiveyskokeissa havaittiin ilmavuotoa ikkunan karmirakenteen kautta sisätilaan. On

päätetty, että tiivistys ja ilmanvaihdon tasapainotus ovat riittäviä toimenpiteitä toimitilaan.

Kaikki ulkoseinärakenteen ikkunankarmit on tiivistetty tiivistämiseen soveltuvalla tuotteella,

työtä on valvottu ja työ on suoritettu tiivistysmateriaalin valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Homekoira havaitsi mikrobikasvustoon viittaavaa hajua osassa ikkunankarmeista (punainen

ympyröinti), tiivistystyöstä on tarkastushetkellä kulunut alle vuosi. Tilassa on lisäksi havaittu

alapohjan kautta tulevaa ilmavuotoa yhdellä seinustalla, havaittu kohta on tiivistetty

paikallisesti (vihreä viiva). Alapohjan hajun alkuperää ei ole selvitetty. Homekoira havaitsi

mikrobiperäisen hajun tiivistyksen reunoilla, vuotoilma on löytänyt uuden reitin tiivistysalueen

reunoilta. Suositeltavaa on ensisijaisesti selvittää mahdollinen vauriokohta ja syy vauriolle,

sekä poistaa vaurioituneet materiaalit. Tiivistystyöt eivät yleensä ole pitkäaikaisia ratkaisuja,

mutta jos niitä tehdään, tiivistykset on tehtävä riittävän laajasti. Homekoiran avulla voidaan

tarkastaa tiivistystyön onnistumista ja tehdä pitkäaikaisseurantaa tiivistyksen jälkeisinä

vuosina.

66

Kuva 12. Toimistorakennuksessa on havaittu ulkoseinän eristemateriaalissa mikrobikasvustoa,

ilmantiiveyskokeissa havaittiin ilmavuotoa ikkunan karmirakenteen kautta sisätilaan. Koira

havaitsi mikrobiperäistä hajua tiivistetyissä kohdissa sekä tiivistysalueiden reunoilla

(punainen ympyröinti).

12 Lopputyön kuvaus ja pohdinta

Jatkotutkijoilla ei usein ole riittävästi tietoa saatavilla homekoiratyöstä.

Homekoiratarkastuksen jälkeen homekoiran tekemiin havaintokohtiin ei aina saada

asianmukaisia tutkimus- ja tarkastustoimenpiteitä. Tämä lopputyö on yksi keino tuoda

homekoiratoimintaa tutummaksi ja tuottaa asiallista tietoa homekoiratyöstä ja homekoirien

käytöstä. Kun jatkotutkija ymmärtää paremmin koirien toimintaa, kohteeseen saadaan

varmemmin sopivat jatkotoimenpiteet ja korjaustoimenpiteet. Perusteelliset homekorjaukset,

hyvä sisäilma ja terveet rakenteet ovat kaikkien etu.

Tätä lopputyötä varten tietoa homekoiratyöstä, homekoiran kouluttamisesta ja alan

vaatimuksista on saatu hankkimalla tietoa alan julkaisuista, homekoiraohjaajakoulutuksessa,

tekemällä homekoiratyötä asuntokohteissa ja erilaisissa kiinteistökohteissa, harjoittelemalla

säännöllisesti muiden homekoiraohjaajien kanssa ja osallistumalla aktiivisesti alan

yhdistystyöhön. Homekoira-ala on vaativa ja työn luonne erikoinen. Toisten

67

homekoiratoimijoiden tuki ja yhdessä alan edistäminen ovat avainasemassa oman osaamisen

kehittämiseen ja alan luotettavuuden parantamiseen.

Osia tästä lopputyöstä on julkaistu vuoden 2017 Sisäilmastoseminaarin seminaarijulkaisussa

(Stenlund (2017)). Jatkossa homekoiratyöstä ja homekoiran erilaisista käyttöominaisuuksista

pyritään tekemään lisää tutkimusta erilaisin menetelmin. Luotettava ja tutkimuksen kautta

saatu tieto auttaa antamaan realistisemman kuvan homekoiratoiminnasta ja sen antamista

mahdollisuuksista. Kun asiakkaat osaavat vaatia enemmän, myös homekoira-alan toimijoiden

on vastattava läpinäkyvällä ja ammattimaisella toiminnalla vaatimuksiin.

13 Kirjallisuusluettelo

Abell, M. (2016): Kosteusvauriokorjausten lupamenettely, opinnäytetyö Savonia

ammattikorkeakoulu.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa 4 (2016): Asumisterveysasetus § 20, Valvira

Bird, S. (2004): Using canines in source detection of indoor air pollutants. EPA Science Forum.

von Dickoff, M. (2011) Homekoiran käyttö kiinteistötarkastuksissa. Aducate.

Griffith, R. et al (2007): Differentiation of Toxix Molds via Headspace SPME-GC/MS and

Canine Detection, Sensors.

Hometalkoot (2013): Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen

tarkastuksessa – Tilaajan ohje.

Hometalkoot (2011): Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja

homevauriokorjausten jälkeen.

Hongisto, L. (2016): Kaksoislaattapalkiston korjausmenetelmät sisäilman laadun

parantamiseksi, Opinnäytetyö.

68

Järnström, H. (2005): Muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen VOC-emissiot

sisäilmaongelmatapauksissa, VTT Publications. (s.28-32)

Kauhanen, E. et al (2001): Validity of detection of microbial growth in buildings by trained

dogs, Environment International 28.

Katainen V., Vähämaa K. (2015): Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden

vaihtelu rakennuksissa Opinnäytetyö, Aducate.

Laakso, Teija, vanhempi erikoistutkija, FIMEA. Sähköpostikeskustelu 9.2.2017.

Laine, K. (2014): Rakenteiden ilmatiiveyden korjaaminen sisäilmakorjauksessa. Aducate.

Lorentz, W., Diederich, T. (2001): How to find microbial growth with a mold dog. IAQ.

Rintala H., Meklin, T. (2014): Rakennusmateriaalinäytteiden qPCR-tulosten tulkinnasta.

Sisäilmastoseminaari 2014.

Salo, J. (2014): Rakennuksen homeiden aineenvaihduntatuotteiden mittaamiseen perustuvan

analytiikan kehittäminen, Diplomityö Helsingin Yliopisto. (s.27-28)

Sievola, J. (2009): Tutkimusselostus UZIN PE 460 haitta-aineiden läpäisevyystutkimus,

Vahanen.

Seppänen, K. (2010): Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli. Opinnäytetyö Aducate.

Stenlund, L. (2017): Homekoiratarkastus – ohjeet jatkotutkijalle, Sisäilmastoseminaari 2017.

Tenhu, H. (2013): Vaihtoehtoinen menetelmä homekoiran kouluttamiseen. Aducate.

Vierinen, H. (2015): Haitalliset kosteusvauriohomeet ja homekoiran käyttö

kosteusvaurioepäilyn yhteydessä, Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulu. (s.35)

Viitamäki, K. (2013): Homekoiratoiminta ja sen kehittäminen, Insinöörityö Metropolia.

Opinnäytetyö Rakennusterveysasiantuntija, RTA 2015 - 2017 ... · 0 Opinnäytetyö...

Documents

Transcript of Opinnäytetyö Rakennusterveysasiantuntija, RTA 2015 - 2017 ... · 0 Opinnäytetyö...