opetussuunnitelma perusopetuksen Halsuan kunnanfile/download...tietoverkot, sosiaalinen media ja...

Halsuan kunnanperusopetuksen

opetussuunnitelma

Nimi Halsuan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaKunta HalsuaKoulu Halsuan YhtenäiskouluHyväksymispäivämäärä 7.12.2015

SISÄLTÖ

1. Perusopetuksen arvoperusta!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

2. Perusopetuksen oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

3. Paikallinen tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

4. Kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

5. Opetuksen mahdolliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö. . . . . . . 8

7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat. . . . . . . . . . . 9

8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. . . 12

10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . 13

11. Perusopetuksen tehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. . . . . . . 15

13. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013.1. Halsuan yhtenäiskoulun toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

14. Oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

15. Työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

16. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . 2516.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3017.1. Oppilaiden osallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3017.2. Kodin ja koulun yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3117.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. . . . . 32

18. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. . . . . . . . . . . . 33

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

21. Yhdysluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

22. Joustava perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

23. Opetus erityisissä tilanteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. . . . . . . . . . 39

25. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

26. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4326.1. Arviointi alkuopetuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

26.2. Arviointi lukuvuoden aikana Halsuan kunnan perusopetuksessa. . . 49

27. Päättöarvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

28.1. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5328.1.1. Uusi tekstikappale. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

28.2. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5328.3. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5428.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5828.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

29. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. . . . . 6029.1. Halsuan yhtenäiskoulun oppilashuoltosuunnitelma. . . . . . . . . . . . 63

30. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

31. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

32. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

33. Vuosiluokat 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8133.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 8133.2. Koululaiseksi kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8133.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 8233.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . 8333.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8333.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

33.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8933.6.2. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9133.6.3. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9633.6.4. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10033.6.5. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10533.6.6. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11333.6.7. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11733.6.8. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11833.6.9. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121

33.6.10. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125

33.6.11. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126

33.6.12. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133

34. Vuosiluokat 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13734.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 13734.2. Oppijana kehittyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13734.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 13834.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . 13834.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13834.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142

34.6.1. ATK1 (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14234.6.2. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14334.6.3. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14434.6.4. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15234.6.5. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16534.6.6. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17934.6.7. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19134.6.8. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21234.6.9. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22334.6.10. Ruotsin kieli (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22434.6.11. Tekstiilityö (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22534.6.12. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22634.6.13. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230



34.6.15. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26834.6.16. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27834.6.17. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304

35. Vuosiluokat 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30835.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 30835.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30835.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen

siirtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30935.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . 30935.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30935.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313

35.6.1. ATK1 (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313

35.6.2. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31435.6.3. Elämän eväät (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32635.6.4. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32735.6.5. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32835.6.6. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33535.6.7. Ihmisen anatomia ja fysiologia 1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34435.6.8. Ihmisen anatomia ja fysiologia 2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34535.6.9. Kansainvälinen gastronomia (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . 34635.6.10. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34635.6.11. Kertausta ja kokkausta på svenska / ruotsi (valinnainen). . . . 36235.6.12. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36335.6.13. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37235.6.14. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38235.6.15. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38735.6.16. Liikuntaa monipuolisesti 1 (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . 40035.6.17. Liikuntaa monipuolisesti 2 (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . 40135.6.18. Maantieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40235.6.19. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41435.6.20. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41635.6.21. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42635.6.22. Peruskunto paremmaksi 1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43435.6.23. Peruskunto paremmaksi 2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43535.6.24. Peruskunto paremmaksi 3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43635.6.25. Peruskunto paremmaksi 4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43735.6.26. Tekninen työ 1 (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43735.6.27. Tekninen työ 2 (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43835.6.28. Tekstiilityö 1 (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44035.6.29. Tekstiilityö 2 (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44035.6.30. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44135.6.31. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 458

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45935.6.32. Tähtään lukioon / englanti (valinnainen). . . . . . . . . . . . . . 46735.6.33. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468



35.6.35. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494

35.6.36. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501

1. Perusopetuksen arvoperusta!Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilason ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteenmittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistätukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänenoppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, ettävoi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaanoppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekäpaikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan,luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksientoteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiäelinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalittietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaanarvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaanomaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyöluovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoinja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin jakasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteenja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteetpyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluutaito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää.Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisenasemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyydennäkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautuaitseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminenpyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttäätietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omastakehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niidenpuolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia,demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laajayhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaantaloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaitauskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saakäyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut jamuotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössäänsekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisenmoninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo sitenpohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvatmonenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta!

1

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta!

elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- jakatsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetusantaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaanmyönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämänymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävänkehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti jaohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavanulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisensivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvonloukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samallarakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekäpyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensapohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen jaluonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviäristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin japitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myöskehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin.Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

2

2. Perusopetuksen oppimiskäsitysOpetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilason aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisönhyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisenkannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaanoppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uuttaluova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaanluottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteenantaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta.

Per

usop

etuk

sen

oppi

mis

käsi

tys

3

Pai

kalli

nen

tunt

ijako

3. Paikallinen tuntijako

4

Halsuan yhtenäiskoulussa toteutetaan pääosin perusteiden mukaista tuntijakoa. Seuraavatoppiaineet kuitenkin poikkeavat valtakunnallisista tuntimääristä.

A1-kieli, englanti, aloitetaan Halsuan perusopetuksessa jo toisella vuosiluokalla yhdelläviikkotunnilla.

B1-kielen, ruotsin, opiskelu aloitetaan valtakunnallisten perusteiden mukaan kuudennella luokallajatkuen seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla. Yhdeksännellä luokalla ruotsin kieltä eiopiskella pakollisena aineena ollenkaan.

Neljännen luokan historian tunti on käytännössä yhteiskuntaopin perusteiden opiskelua jatkuenylemmillä luokilla ja historiaa opiskelu aloitetaan vasta viidennellä luokalla.

Vuosiluokkien 1 ja 2 matematiikan tuntimääriin on lisätty paikallisesti sovittu painotus.Näillä vuosiluokilla matematiikkaa opiskellaan valtakunnallisista perusteista poiketen kolmenvuosiviikkotunnin sijasta neljä vuosiviikkotuntia.

Vuosiluokille 3-6 on paikallisesti lisätty yksi uskonnon ja kaksi käsityön vuosiviikkotuntia.

Kuudennen vuosiluokan valinnaisainetta opiskellaan yhden vuosiviikkotunnin verran. Valittaviaaineita ovat ruotsi, atk, musiikkiliikunta ja tekstiilityö. Valinnaisaineiksi ovat valikoituneet yläkoulunvalinnaisainetarjonnasta kuudennen luokan oppilaille soveltuvimmat kurssit, joiden sisällötovat toimivia vuosiluokkaan katsomatta. Valinnaisaineiden sisältö on siis sama kuin 8. ja9.luokkalaisilla. Tällä tavalla pystytään pienessäkin koulussa takaamaan oppilaille aito valinnanmahdollisuus.

8. ja 9. luokan valinnaistuntimäärä on neljä vuosiviikkotuntia.

Taito- ja taideaineet on kohdennettu vuosiluokille seuraavasti:

1. lk KU

3. lk KU

4. lk LI

5. lk MU, KU, LI

6.lk KS

7. lk KS

8.lk

9.lk KO

Halsuan yhtenäiskoulun perusopetuksen kokonaistuntimäärä poikkeaa valtakunnallisistenperusteiden 222 tunnista 228 tuntiin.

Pai

kalli

nen

tunt

ijako

5

Kie

liohj

elm

a

4. KieliohjelmaHalsuan yhtenäiskoulussa A1 kieli, englanti, alkaa toisen vuosiluokan alussa.

B1 kieli, ruotsi, alkaa kuudennen vuosiluokan alussa.

6

5. Opetuksen mahdolliset painotukset

Ope

tuks

en m

ahdo

llise

t pai

notu

kset

7

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

6. Perusopetuksen yhtenäisyys jasiirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenäkokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän jakasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työnpitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestäriippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteethallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaanmyös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa.Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on senhistoriallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää jamuuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuurivaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vaiei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteitaja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvätoppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen jakorjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännötrakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tuleetukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumistakoulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin javuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta

8

7. Opetussuunnitelmaa täydentävätsuunnitelmat ja ohjelmat

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä javahvistaa koulutukssellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen japerusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Halsuan yhtenäiskoulussaopetussuunnitelmaa täydentävät varhaiskasvatuksen suunnitelma, esiopetuksen suunnitelma,aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, Kokkolan kaupungin ja peruspalveluliikelaitosJytan yhdessä laatima Aikaa lapselle, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2019,oppilashuollon suunnitelma, TVT-strategia sekä kestävän kehityksen suunnitelma. Halsuanyhtenäiskoulussa toteutetaan lukuvuosittain perusopetuksen laadunarviointi- ja kehitystyötämaakunnallisen arviointisuunnitelman mukaisesti.

Ope

tuss

uunn

itelm

aa tä

yden

tävä

t suu

nnite

lmat

ja o

hjel

mat

9

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

8. Oppilaanohjauksenohjaussuunnitelma

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnannäkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä,perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaidenkoulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainenoppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaanelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiinvalmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää,opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avullaoppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluunja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseenja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan jakiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksentavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö,koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelmantavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuuttanivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajienvälisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä.Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistäsekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistäänsyrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidotedistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnanyhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa.Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksellaedistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellenkasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saadaohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteidensaavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksentavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotkamahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmänjäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen.Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa.Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviävalintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin jatyöelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirinammateista.

Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen jakoulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppituntejaopetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessämuiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksivoivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

10

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä,vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetäänoppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisiaopiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnantaitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkinoppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen jaryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistäkäsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia ettätoisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan,valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana.Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä jalähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaamuotoutua.

Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin jaelinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitelläoppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaidenammatillisen kiinnostuksen heräämistä.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa.Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun javalintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataanedelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaanhahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänäyhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystäjatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä,työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksentoteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissaelämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivatkäyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksellavahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassapäätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksiaperuskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavanoppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuunsaattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistäperusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

11

Yht

eist

yö k

unna

n so

siaa

li- ja

terv

eyde

nhuo

llon

vira

nom

aist

en k

anss

a

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon viranomaistenkanssa

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivänyhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekäkodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollontehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntienkanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaanhuolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaasuunnitelmien ja koulutyön laatua.

12

10. Opetussuunnitelman seuranta,arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuuttasekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksenkehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman jalukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätätehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointienja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Halsuanyhtenäiskoulussa toteutetaan vuosittain perusopetuksen laadun arviointia maakunnallisenarviointisuunnitelman mukaisesti ennalta määrätyille vuosiluokille. Arviointi kohdistuu vuosittaineri opetuksen,arvioinnin, oppimisympäristön, toimintakulttuurin, johtamisen ja henkilöstönosaamisen arviointiin. Lisäksi yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssaedistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistäpaikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaaopetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtienja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

Ope

tuss

uunn

itelm

an s

eura

nta,

arv

ioin

ti ja

keh

ittäm

inen

13

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

11. Perusopetuksen tehtäväPerusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaakoulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustanmuodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisenasteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuuttaoppimisen keinoin.

Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisentehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetääninkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetäänhuoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaaoppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa.Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Serakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetusedistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnanjäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen japuolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta jaoikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa.koostuu osaamisesta jasosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksentehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistäsekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissasekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaantunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleensidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista jakulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisenpääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaahahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissajokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen jahyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeitaavoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavistavalinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselleja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtätehdäänmahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksenkehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavanamuutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

14

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessaopetussuunnitelmassa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaidenomaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nouseeympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisenatoimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävääosaamista.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiainerakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisenkehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, mitentyöskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palautesekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niidenmerkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteenaon perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukeaihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävänelämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan omaerityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueidenmäärittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseenosaamiseen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselleoppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina jaovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemäänhavaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisestipäättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote,yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun jaoppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssaongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uudenkeksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti erinäkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemäänvaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyäänolemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muuttoiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiäluovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvätvähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiäyhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

15

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämäänoppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleensopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekähyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaanperusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti jakatsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessaympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuuristaosaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen jaarvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen.Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omiasosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaanpohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataannäkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitäohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassaja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voidaihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässäyhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavastieri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaanhyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria jakulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitäja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavastija toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien,erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa.Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessatoiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaanmielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä,turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessatoimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestäväänelämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämäänympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämäänhyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä

16

työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaantunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista erielämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sentoimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataanteknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudestahuolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen,mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseenkäyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksenaikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja,jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekärakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettistensymbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkitaja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessamuodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaasen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata,tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaistenvälineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitäkehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoonsisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voidaharjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissäoppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osanamonilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, ettäkaikilla oppilailla on mahdollisuudet tietoja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, erioppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tietoja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

17

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

käyttämään tietoja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaanniiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.Yhdessä pohditaan, miksi tietoja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä jayhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- javiestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta jatoimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:nkäytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä,mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja taloudenglobalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen.Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta jamyönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia,jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekäoman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivatkartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteostasekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässätarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon javuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointija hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaanryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaanmuutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisestija etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksenkohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan,perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voioppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetusluo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisestikäyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

18

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsäja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön jaoppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksiakansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestätyöskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisenluontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään senmahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa javastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksenmerkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaanomia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksiaharjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistätarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuudenja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiäyhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen,elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

19

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

13. Yhtenäisen perusopetuksentoimintakulttuuri

Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiäja kouluja toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti kouluntoimintaa. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumisellekouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luodatoimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioonottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoamukanaoloa yhteisön kehittämisessä.

Oppiva yhteisö toimintakultturin ytimenä

Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisökehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisönoppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimistaedistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen.Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisenedellytyksistä huolehtimiseen.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myöstutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaiseejokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukeevahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen jarealistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassayhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvastaelämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua jatyön loppuunsaattamista.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat sitenedellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisentyöskentelyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuussekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan.Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaistakoulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä jaoppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta jaystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseenkäytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen.Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen jahyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimistaja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisenmoninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausilleja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille jaelämyksille.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyäpyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseentyöskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulunulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus

20

ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen jayhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellärakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämäänvuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossapaikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävätrinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys ontärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekäomaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta.Se tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittääyksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössätunnistetaan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Kulttuuritraditioihintutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusiatapoja toimia yhdessä.

Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisönjäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana jakieliä arvostetaan. Kielitietoisessä yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvistaasenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa jayhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisellaoppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet jasymbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestäkäsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli jamyös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksiatoteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksikansalaisiksi.

Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseenja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä.Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niilletoimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaidenosallistumiselle. Muut toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyötai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavatyhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien,järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta jakansalaisyhteiskunnassa toimimisesta. Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa lisäävätglobalisoituneessa maailmassa toimimisen taitoja.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi jakohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuusei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien jaosallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista.

Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudestakehittyy. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukeeoppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista.Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan erioppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottujaroolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämälläluodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

21

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavanvälttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumistaympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintojaja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystähyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä.Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaaekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuudenedellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä,kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailmanmoninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

13.1. Halsuan yhtenäiskoulun toimintakulttuuriHalsuan yhtenäiskoulussa vaalimme kotiseudullemme tyypillisiä yhdessä tekemisen perinteitä,voimamme on yhteisöllisyydessä. Koulullamme pyritään keskustelevaan ilmapiiriin, jossajokaisella kouluyhteisömme jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi ja mahdollisuus antaa rakentavaapalautetta. Koulun tulee olla lapselle ja nuorelle paikka, jossa hän voi turvallisesti ja ikätasonsamukaisesti opetella vaikuttamista ja vastuunottoa kasvaakseen aktiiviseksi kansalaiseksi. Aikuisetomalla esimerkillään ovat suvaitsevaisia, avoimia ja kannustavia toisiaan kohtaan. Näitä piirteitätoivomme oppilailtakin. Luotamme aitoon ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, mutta olemmerohkeita, kokeilunhaluisia ja ennakkoluulottomia kohtaamaan teknologian koulussamme.

Koulussa kannustamme toinen toisiamme liikunnallisuuteen, myös oppiminen saa tapahtualiikkuen. Välitunnit ovat oppilaille ja opettajille tapa virkistäytyä ja kerätä voimia työskentelyyn.Uusi koulu tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen välituntitoimintaan, myös valvottuihinsalivälitunteihin. Oppitunnit on rytmitetty niin, että kaikilla koulumme oppilailla on yksi pitkä välituntilyhyempien välituntien lisäksi, jolloin on aikaa peleihin ja leikkeihin.

Koulun säännöt luodaan yhteistyössä oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan kesken.Koko kouluyhteisö sitoutuu yhdessä sovittuihin sääntöihin.Tutut rutiinit, kuten päivän aloituksetja lopetukset sovitulla tavalla luovat turvallisuutta. Oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudestahuolehdimme puuttumalla havaittuihin epäkohtiin ja ei toivottuun käytökseen mahdollisimmannopeasti. Kiusaamistilanteissa toimimme KiVa-ohjelman mukaan. Harjoittelemme uhkaavissa jakriisitilanteissa toimimista säännöllisesti. Koululla järjestetään pelastusharjoitus vähintään kerranlukuvuoden aikana.

Halsuan yhtenäiskoulussa pyrimme kiireettömyyteen. Annamme jokaiselle mahdollisuuden edetäoman tasonsa mukaisesti. Käytämme vaihtelevia työtapoja, uskaltaudumme oppimaan luokanulkopuolellekin. Jätämme luovuudelle ja leikille tilaa!

Koulullamme toimii oppilaskunta, jota johtaa luokkien edustajista koottu oppilaskunnan hallitus.Jokaisella luokalla tulee olla edustaja oppilaskunnan hallituksessa. Oppilaskunnan yhtenäkeskeisenä tehtävänä on tutustuttaa oppilaita demokratian toimintatapoihin.

Kouluyhteisömme pyrkii ekologiseen toimintakulttuuriin, jonka suunnitteluun ja toteuttamiseenkaikkia kannustetaan. Oppilaita tuetaan ymmärtämään oma vastuunsa kestävän tulevaisuudenrakentamisessa: ajattelemme kriittisesti kestäviin valintoihin pyrkien. Suosimme maukastalähiruokaa.

Aktiivinen yhteistyö halsualaisten yhdistysten, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa onmeille tärkeää.

22

14. OppimisympäristötOppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissaopiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut jamateriaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisönkasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaanoppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumistaja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulunulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa.

Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavatpedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon erioppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihinsekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjenkehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myöskoulun ulkopuolella.

Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaanhuomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojenvalaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen,varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä jaoppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritäänsaamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun.Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa jarakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muutyhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä.

Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Senavulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaanoppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaanhuomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tietoja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaankäyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaankäyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samalla varmistetaan, että kaikillaoppilailla on mahdollisuus tietoja viestintäteknologian käyttöön.

Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissainnostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjenkehittämiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisettarpeet. Näin voidaan ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta. Tuen tarpeen mukaanräätälöidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan suunnitelmallista tukea.

Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaankokonaisvaltainen hyvinvointi. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaidenikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaita ohjataan vastuulliseenja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä. Hyvä työrauha sekä ystävällinen jakiireetön ilmapiiri tukevat oppimista.

Opp

imis

ympä

ristö

t

23

Työt

avat

15. TyötavatTyötapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekäoppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa kokoopetusryhmän ja jokaisen oppilaan oppimista. Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiinoppimistilanteisiin soveltuvia työtapoja. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaaoppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Työtapojen valinnassa kiinnitetäänhuomiota myös sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eriikäkausille ominaista luovaa toimintaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eriaistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota.Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisentunnetta. Draamatoiminta sekä muut taiteelliset ilmaisukeinot edistävät oppilaiden kasvua itsensätunteviksi, itsetunnoltaan terveiksi ja luoviksi ihmisiksi. Tällöin oppilaat pystyvät ilmaisemaanitseään monipuolisesti ja toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten jaryhmien kanssa. Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossaosaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppilaita ohjataantoimimaan erilaisissa rooleissa, jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekähenkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista.

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisenosaamisen kehittäminen. Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneidentietorakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista. Oppimisen kannalta tärkeitä ovattiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen,arvioinnin ja luomisen taidot. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksenkäyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä jaluovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.

Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Eriyttäminen perustuu oppilaantuntemukseenja on kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta. Se koskee opiskelun laajuutta ja syvyyttä,työskentelyn rytmiä ja etenemistä sekä oppilaiden erilaisia tapoja oppia. Eriyttäminen perustuuoppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia työtapoja jaedetä yksilöllisesti. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaiden väliset yksilöllisetja kehitykselliset erot. Eriyttämällä tuetaan oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota sekä turvataanoppimisen rauhaa. Eriyttämisellä myös ehkäistään tuen tarpeen syntymistä.

Myös opetuksen eheyttäminen ohjaa työtapojen valintaa.

Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tietoja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaidenmahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Siten valmiudet tiedonomatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja luovaan tuottamiseenkarttuvat. Työtapojen valinnassa hyödynnetään pelien ja pelillisyyden tarjoamat mahdollisuudet.

Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisestiuusien työtapojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen. Oppimaan oppimisen taidotkehittyvät parhaiten silloin, kun opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaantyöskentelytapojaan. Tämä motivoi ja auttaa oppilaita ottamaan vastuuta oppimisesta jatyöskentelystä kouluyhteisössä. Yhteinen tavoitteiden ja arviointiperusteiden pohdinta sitouttaatavoitteiden mukaiseen työskentelyyn.

24

16. Opetuksen eheyttäminen jamonialaiset oppimiskokonaisuudet

Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria.Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden jakeskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojentietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessatoisten kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksotohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedonyhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioidenmerkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla hesaavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.

Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogistalähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäentarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa jakesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. Eheyttämistä voidaantoteuttaa mm:

• rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessasamanaikaisesti

• jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi• toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia,

kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja• suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden

toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittujaeheyttämistapoja

• muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia• kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.

Jotta voidaan turvata kaikkien oppilaiden mahdollisuus kokonaisuuksien tarkasteluun jaoppilaita kiinnostavaan tutkivaan työskentelyyn, opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, ettäoppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.Monialaisten oppimis-kokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja toteuttamistavat päätetäänpaikallisessa opetussuunnitelmassa ja ne täsmennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaasyventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti japitkäjänteisesti. Paikallisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa voidaan päättäämyös muista opetuksen eheyttämistavoista.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteidensaavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheetsuunnitellaan paikallisesti ilmentämään perusteessa kuvattuja toimintakulttuurin periaatteita.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisiavoimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun jamuun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus jayhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaidenosallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena onkäsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jollointavoitteena on

• vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskeluntavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa

• nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niidenkäsittelyyn ja edistämiseen

• lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä jatyöskennellä useiden eri aikuisten kanssa O

petu

ksen

ehe

yttä

min

en ja

mon

iala

iset

opp

imis

koko

nais

uude

t

25

Ope

tuks

en e

heyt

täm

inen

ja m

onia

lais

et o

ppim

isko

kona

isuu

det

• tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön• antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin

vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin• vahvistaa tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön sekä harjaannuttaa kestävän

elämäntavan mukaista toimijuutta• innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä erilähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä.Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessakulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitääntoimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajienväliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisiatarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä.

Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaanosoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaamuodostettaessa.

16.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudetMonialaiset oppimiskokonaisuudet Halsuan yhtenäiskoulussa

1. luokka: Ihmeellinen ihminen

Tavoitteet

• Oppilas tutustuu ihmiskehon toimintaan (fyysinen) ja terveyteen.• Oppilas saa tietoa terveistä elämäntavoista ja terveellisestä ruuasta sekä hygieniasta.• Oppilas eläytyy erilaisiin tunteisiin ja tunetilanteisiin sekä opettelee tulkitsemaan ilmeitä ja

eleitä.• Oppilas huomaa, että lapset eri puolilla maailmaa tarvitsevat samoja asioita (perustarpeita)

kuin hän.• Oppilas harjoittelee suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta erilaisia lapsia ja perheitä kohtaan.• Oppilas huomaa isovanhemmuuden merkityksen

Sisällöt ja toteuttamistapaehdotuksia:

• erilaiset mittaukset (esim. pituus, paino, syke, voima)• keskustelut, kyselyt, haastattelut, animaatiot, power point-/keynote-esitykset• kouluterveydenhoitajan/hammashoitajan/fysioterapeutin/ravintoterapeutin vierailu• laulut, leikit, askartelut, piirrokset• KiVa-tunnit

2. luokka: Suomi - isänmaamme

Tavoitteet

• Oppilas oppii miltä, Suomi näyttää kartalla• Oppilas huomaa, kuinka erilaiselta Suomi näyttää maan eri osissa.• Oppilas oppii tietämään Suomen presidentin ja pääkaupungin.• Oppilas tutustuu Suomen naapurimaihin ja osaa nimetä muutamia niistä.• Oppilas osaa piirtää Suomen lipun ja tutustuu naapurimaiden lippuihin.• Oppilas harjoittelee käyttämään euroja maksuvälineenä.• Oppilas opettelee seuraamaan Suomea koskevia uutisia.• Oppilaalle selviää asioita, joista Suomi maailmalla tunnetaan.• Oppilas oppii ymmärtämään, mitä työtä ihmiset Suomessa tekevät ja miksi. (esim. omat

vanhemmat)• Oppilas oppii Maamme-laulun.

26

Sisällöt ja toteuttamistapaehdotuksia:

• Erilaiset kartat• Suomen symbolit• keskustelut, tutkimukset, kyselyt, tietojen etsiminen• opetusvideot• haastattelu• matkamuistonäyttely• tvt-materiaalin käyttäminen• piirrokset, askartelut• laulut, leikit

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointitapoja 1. ja 2. vuosiluokalla:

• kirjallisten tuotosten, piirrosten, suunnitelmien, esitysten itse- ja pariarviointia opettajansuorittaman arvioinnin lisäksi

• työskentelyn aikana ohjaavaa palautetta, jatkuvaa arviointikeskustelua oppilaan kanssa• työpisteillä itsearviointia annettujen ohjeiden mukaan• tuotosten esittely kotona, jolloin vanhempien antama palaute on merkityksellistä• tarrat, hymynaamat, arviointileimat,

3. luokka: Turvataidot tutuksi

Tavoitteet:

• Oppilas harjoittelee tekemään ja tulkitsemaan diagrammeja ja taulukoita.• Oppilas tunnistaa yleisimmät liikennemerkit ja osaa toimia niiden mukaan.• Oppilas harjoittelee turvallista liikennekäyttäytymistä.• Oppilas oppii tekemään hätäilmoituksen.• Oppilas harjoittelee pyörän renkaan täyttämistä sekä muuta polkupyörän perushuoltoa.• Oppilas tutustuu yleisimpiin ensiaputaitoihin.

Sisällöt ja toimintatapaehdotuksia:

• 112 - hätäilmoituksen tekeminen (ai, yo)• haastattelut (ai)• tutkimusten dokumentointi (ai, ma, ku)• liikenneseuranta (esim. Kuinka moni käyttää pyöräilykypärää? Kuinka moni pysähtyy stop-

merkin kohdalla?) (yo)• tilastojen ja diagrammien tekeminen (ma)• liikennekäyttäytymisen harjoittelu (yo, li)• taitoradat (yo, li)• ensiaputaitojen harjoittelu (vierailijat) (yo)• pelastautumisharjoitus (yo)• polkupyörän huoltopaja (yo)

4. luokka: Kotiseutuni

Tavoitteet:

• Oppilas tutustuu omaan kotiseutuunsa.• Oppilas osaa tunnistaa tyypillisiä kotiseutunsa kasveja ja eläimiä.• Oppilas tietää, millainen on hänen kotiseutunsa tyypillinen maisemakuva.• Oppilas osaa hahmottaa oman kotikuntansa osana maakuntaa/Suomea.• Oppilas osaa nimetä asioita, mistä Halsua tunnetaan.• Oppilas harjoittelee vaihtelevien työtapojen käyttämistä.


• kotiseudun maisema (ku)• valokuvaus (ku) O

petu

ksen

ehe

yttä

min

en ja

mon

iala

iset

opp

imis

koko

nais

uude

t

27

Ope

tuks

en e

heyt

täm

inen

ja m

onia

lais

et o

ppim

isko

kona

isuu

det

• pesäpallo (li)• kansantanssi (mu, li)• raviurheilu (ma, li)• Halsualla vaikuttavat seurakunnat ja niiden toiminta (us)• Perhonjokilaakso (yo)• paikallinen luonto ja eläimistö (yo)• kansanmusiikki (mu)• murre tutuksi (ai)• haastattelut (ai)• runot (ai)• tietotekstit (ai)• kotiseudun historia (hi)

5. luokka: Ihminen ( murrosikä)

• Oppilas tietää ja tunnistaa murrosiän merkit.• Oppilas tutustuu ihmiseen toiminnalisena kokonaisuutena.• Oppilas ymmärtää terveelisen ruuan ja liikunnan merkityksen omalle hyvinvoinnilleen.• Oppilas harjoittelee mittaamista ja mittayksiköiden muunnoksia.• Oppilas harjoittelee ihmisen mittasuhteita piirtämällä. (myös ilmeet)• Oppilas harjoittelee ilmaisemaan tunteitaan kirjallisesti ja suullisesti.


• ihmisen kehitys (hi)• fyysinen ihminen: lihaksisto, luut, verenkierto, ruuansulatus, aivot, hermosto, hengitys (yo)• psyykkinen ihminen: tunteet (yo)• sosiaalinen: ryhmään kuuluminen, hyväksytyksi tuleminen, ystävyys (yo)• mittaaminen (ma)• mittasuhteet (ma, ku)• ihmisen piirtäminen (ma, ku)• päiväkirjan kirjoittaminen (ai)• esitelmät (ai)• terveysliikunta (li)• haastattelut (ai)• diagrammit ja taulukot (ma)

6. luokka: Say it in english! (englanninkielinen toimintakokonaisuus)

Tavoitteet:

• Oppilas rohkaistuu käyttämään englanninkieltä vaihtelevissa tilanteissa.• Oppilas tutustuu englantilaiseen kulttuuriin ja harjoittelee käyttäytymään "maassa maan

tavalla".• Oppilas tutustuu kemiallisiin ilmiöihin arjen tilanteissa. (esim. tiskaus, leivonta--> taikinan

kohottaminen)• Oppilas kertaa vetomittoja ja niiden yksikkömuunnoksia.


• tea party (englantilaiset teekutsut) (en)• fish and chips (ko)• tarjoilu• kohteliaat pöytätavat• englantilainen kulttuuri (esim. jalkapallo, tennis ja biljardi) (li, mu, ku)• vetomitat (leivonnassa) (ma)• yksikkömuunnokset (amerikkalaiset mittayksiköt suomalaisiksi)• teekutsujen kutsukortit (ku)• Iso-Britannian karttakuvan mieleenpalauttaminen (yo)

28

• peliliivin, kannustusviirin/-lipun valmistus (ks)• Mistä Iso-Britannia tunnetaan? (yo)• musikaalin katominen (mu, en)• tunnetun brittiläisen ohjelman katselu ilman tekstitystä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointitapoja vuosiluokilla 3-6

• Tärkeimpänä oppimisen arviointitapana on työskentelyn aikana tapahtuva palaute- jaohjauskeskustelu. Oppilaan kanssa tarkastellaan työvaiheissa tehtyjä ratkaisuja ja häntäohjataan muuttamaan huonoiksi kokemiaan tapoja toisenlaisiksi. Oppilasta ohjataanhuomaamaan, miten valittu työtapa vaikuttaa lopputulokseen.

• Kirjallisista tuotoksista opettaja antaa joko sanallisen arvion tai numeroarvioinnin. Saatuarviointi huomioidaan ko. oppiainetta arvioidessa.

• Pari- tai ryhmäarviointia käytetään tilanteen ja opeteltavan sisällön antamienmahdollisuuksien mukaan.

Ope

tuks

en e

heyt

täm

inen

ja m

onia

lais

et o

ppim

isko

kona

isuu

det

29

Yht

eine

n va

stuu

kou

lupä

iväs

tä ja

yht

eist

yö

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä jayhteistyö

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä.Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamistaja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaidenhyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnastaja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä.Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta.Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset javahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinäsekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaasiitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävällekoulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon jatuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissaoppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisenesteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla onvastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavatnäihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaidenoppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaanarvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminensekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaidenoikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttäävuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisestioppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisenakoulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekäyhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn jatyörauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä.Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisestija käyttäytymään asiallisesti. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaallevain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lainedellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttuapoissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

17.1. Oppilaiden osallisuusKoulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen.Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnastaomassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luontevatapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaidenosuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnanja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuusosallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännönvalmisteluun. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta.Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa,vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään,toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut30

osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitojakäytännössä.

Halsuan yhtenäiskoulun oppilaskunnan rakennetta ja toimintatapoja on kuvattu jo luvussaHalsuan yhtenäiskoulun toimintakulttuuri.

17.2. Kodin ja koulun yhteistyöPerusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaankasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa jatarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua jakehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessäon keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan,luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittavasiitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voisuorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksenoppimäärää vastaavat tiedot. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksestaja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinenkunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet.Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaistavuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulunyhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen jakasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaanopetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista,oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista jatodistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista.Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä.Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista jakoulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisenja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamistenlisäksi yhteistyössä hyödynnetään tietoja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan jakasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstönja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin jakoulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaavanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavatyhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Halsuan yhtenäiskoulussa kodin ja koulun välinen yhteistyö koetaan tärkeäksi. Lukuvuosittainjärjestetään vaihdellen yleisiä vanhempainiltoja, vierailijatilaisuuksia, vanhemapinvartteja,kolmikantakeskusteluja, jatko-opintoihin sekä ainevalintoihin liittyviä infotilaisuuksia sekä erilaisiaarviointikeskusteluja. Yhteistyömuotoja pyritään vaihtelemaan ja kehittämään vanhemmilta jaoppilailta saadun palautteen perusteella.

Yleinen tiedottaminen luokan yleisistä asioista tapahtuu Pedanetissa näkyvien luokkasivujenkautta, myös keväällä 2016 yhtenäiskoulumme siirtyy sähköiseen Wilma-järjestelmään. Siinätapahtuva tiedottaminen on lähinnä oppilaskohtaista tiedottamista sekä oppimis- ja kehitystulostenseuraamista.

Yht

eine

n va

stuu

kou

lupä

iväs

tä ja

yht

eist

yö

31

Yht

eine

n va

stuu

kou

lupä

iväs

tä ja

yht

eist

yö

17.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muidentahojen kanssa

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden jalaadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvuntukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuudensekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumistaarvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista.Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen.Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivanayhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksiensuunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollontoteuttamisessa.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistäja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksennivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmienopetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujenvälistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistääpedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksensekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu-ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-,liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muidenlähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisääoppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

32

18. Kasvatuskeskustelut jakurinpidollisten keinojen käyttö

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelunesteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla,joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunottoja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriävahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä onoikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myöskasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissanoudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen.Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut tekotai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtiakeinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussakäyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissatapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus jamääräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaanluokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksityörauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljelläolevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuuskärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvätoiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelmanyhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä janiihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojenlaillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myöskoulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössäänkasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelmavoidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaankoulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovatyhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessavoidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaanhallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisestihyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätäsamanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioonraskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikäja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tailoukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista.Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun.Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukeesuunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelmanhyväksymistä tai päivittämistä.

Kas

vatu

skes

kust

elut

ja k

urin

pido

llist

en k

eino

jen

käyt

tö

33

Etä

yhte

yksi

ä hy

ödyn

tävä

ope

tus

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

34

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuos

iluok

kiin

sito

mat

on o

pisk

elu

35

Yhd

yslu

okka

opet

us

21. YhdysluokkaopetusYhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiinsitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmääränpienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaakokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen.Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta jajohdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojenkehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaisetviikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasataoppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaanoikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyyvuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään,oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osansuorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomanaperusopetusasetuksen mukaisesti. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassaopintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskeakaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttäämonialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais-ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myösetäyhteyksiä hyödyntäen

Halsuan yhtenäiskoulussa järjestetään yhdysluokkaopetusta sekä niin että oppisisältöjäopiskellaan vuorokursseittain, mutta myös sitomattomasti esimerkiksi taitoaineissa.

36

22. Joustava perusopetus

Jous

tava

per

usop

etus

37

Ope

tus

erity

isis

sä ti

lant

eiss

a

23. Opetus erityisissä tilanteissaOppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaaesimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Perusopetustavoidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena, koulukodissa, vastaanottokodissa tai-keskuksessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena.

Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalleopetusta siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Hoidostavastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossaolevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä,pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteethuomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslaintai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Myös kunta, jossaon erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voi järjestää opetusta erikoissairaanhoidossaolevalle oppilaalle. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimistaja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinentavoite. Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävätmoniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseentai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle. Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntäämyös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaankotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista.

Halsuan yhtenäiskoulussa oppilaan sairaalajakson yhteydenpidosta sairaalakouluun, huoltajiinja moniammatilliseen yhteistyöryhmään vastaa ensisijaisesti luokanopettaja tai - ohjaaja. Hänenollessaan estynyt yhteydenpidosta vastaa rehtori tai opo. Koulu toimittaa sairaalajaksonopetuksesta vastaavalle taholle tiedot oppilaan lukujärjestyksestä sekä kurssien sisällöistä.Opiskelun tavoitteet riippuvat oppilaan terveydentilasta, joten tavoitteiden asettelu jää sairaalan,sairaalakoulun ja oppilaan tehtäväksi. Sairaalajakson aikaisen opiskelun arvioinnin suorittaasairaalakoulu.

Muutoin vaikeassa elämäntilanteessa, esim. syrjäytymisvaarassa, olevan oppilaanopetuksen järjestämisestä sovitaan tapauskohtaisesti yhteistyössä moniammatillisessaasiantuntijaryhmässä.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta, johon lapsi on sijoitettu.Lastensuojelulaitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu, joslaitoksella on opetuksen järjestämislupa. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaidenkotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. Oppivelvollisuusikäistenvankilaopetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijaitsee.

38

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteitatukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa jamuuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnanjärjestämisestä ja laajuudesta. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset,juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkatjärjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle jahyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä jaturvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttävahvistavan ja vaihtelevan päivän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaaohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetäänlukuvuosisuunnitelmassa.

Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulunkasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetustaja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria.Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhottarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätäharrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia.Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaanja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätäoppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.

Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnanjärjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuuttatukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnanjärjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötäsekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnanjärjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muidensidosryhmien osaamista.

Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaasitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaanoppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinenkoulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luooppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Koulun kirjasto ja muutkirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja.Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiinlukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä jaarvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaidenyksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessäkoulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekäruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänätäysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä jaohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen,sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetäänkestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana.Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Ope

tuks

en ja

kas

vatu

ksen

tavo

ittei

ta tu

keva

muu

toim

inta

39

Ope

tuks

en ja

kas

vatu

ksen

tavo

ittei

ta tu

keva

muu

toim

inta

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaankouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajathuolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulunmuiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotienkanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan jaruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailunjärjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseensekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailustavastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimistaja seurannasta.[3]

Halsuan perusopetuksen kaikenikäiset oppilaat menevät kouluruokalaan ohjatusti. Ruokailuavalvova opettaja tai muu aikuinen on velvollinen huolehtimaan ruokailun sujumisesta niin,että sekä ruokailutilanne edistää oppilaan kehittymistä ruokaa ja ruokailutilannetta arvostavanaihmisenä.

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttiaja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajastavoidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiintapahtumiin. Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntienjärjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat ollamuun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskeakoko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetäänperusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työaloitetaan lyhyellä päivänavauksella.

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekäopiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumatovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Nevahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista jakielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksiaoppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eritoimijoiden kanssa.

Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaanopetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisiatoimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessäotetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitäopastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muidenturvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Koulukuljetusten järjestämisestä ja niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan huoltajillekoulun Pedanet-sivustolla julkaistavassa koulukuljetusoppaassa. Luokanopettaja- tai ohjaajatiedottaa tästä huoltajille jokaisen lukuvuoden aluksi Wilma-viestillä. Samoin lukuvuoden aluksiluokanopettaja tai -ohjaaja käy oppilaiden kanssa läpi koulumatkoihin ja odotustunteihin liittyvättoimintatavat. Mikäli koulumatkojen järjestelyissä tapahytuu muutoksia luokanopettaja tai -ohjaajatiedottaa niistä oppilaalle ja huoltajille.

Koulukuljetusta odottaville oppilaille järjestetään ohjattua ja valvottua toimintaa. Vastuuhenkilöistäsovitaa jaksoittain. Koulu ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneestakiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleidenoppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukee huoltajia asian selvittämisessä.

40

https://virkailija.opintopolku.fi/eperusteet-app/#_ftn3

25. Arviointikulttuurin paikallisetpainotukset

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin.Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.

Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin

Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisenoppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessaopetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan eiverrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihinhenkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovatoppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessatavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.

Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetäänopetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä.Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaanopettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaanne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavantason.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimääränmukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiinedellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä taiuseammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissasuhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihinhänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellämainittuja arviointikriteerejä.

Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuolisetarviointikäytännöt

Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden jaedellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin jaoppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen.

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestäoppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioonoppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisenosoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointija näyttötilanteissa varmistetaan, että kukinoppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksihuolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tietoja viestintäteknologiaa ja antaasuullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudestasekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaidenmahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioonarviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioonoppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkinoppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaaedistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta,arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin jajoustaviin arviointitapoihin.

Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen jaopintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin A

rvio

intik

ulttu

urin

pai

kalli

set p

aino

tuks

et

41

Arv

ioin

tikul

ttuur

in p

aika

llise

t pai

notu

kset

yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttaviatekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niidensaavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.

Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaanonnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavistatavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistäpalautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmilläluokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta omanoppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaa oppilaitatoimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaidenkeskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilaillaon mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin javertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, mitenitse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.

42

26. Opintojen aikaisen arvioinnintoteuttaminen

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin japalautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosinoppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaaopiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyymyös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedotteinja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojenedistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Arviointi lukuvuoden aikana

Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihenperustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta jatyöskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutustaoppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuuttakehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessäpohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtiaanalysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia jatyöskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämäänoman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palauteauttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita jakäyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tuleeauttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään

• mitä heidän on tarkoitus oppia• mitä he ovat jo oppineet• miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioidenjäsentymistä tietoja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja jatyöskentelytaitoja.

Arviointi lukuvuoden päättyessä

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaidenosaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa taiarviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessäoppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä,miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissaoppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisenarviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuodenedistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestäseuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksenjärjestäjän päätöksen mukaisesti. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia.Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjenoppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjänpäättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myösniiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

43

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoasuhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointiakäyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta.Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänenedistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaanmyös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisenedistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästimonipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastellariittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaistaerityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien,vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassajäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa onvaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan jaoppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviätietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavallevuosiluokalle.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensajossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavanvuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuottakoskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassaoppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuusopetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot jataidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavallayksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen koe voi sisältäämonipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaitenkykenee osoittamaan osaamisensa.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaankoulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaanne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa onvuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä onpidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalletulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti

Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevaoppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytystisuorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle.Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen,jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelmanmukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksenperusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi,kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaakoulusta.

Arviointi nivelkohdissa

44

Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisestiperusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa.Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksenjärjestäjän päättämällä tavalla. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana javahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessämyös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan,oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekähuoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.

Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvianäkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaansiitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat:

• edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti• kysymisen ja kuuntelemisen taidot• vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

• edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti• taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä

• edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä

Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa.Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteethyväksyttävästi.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muutaohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Palautteessa kiinnitetään huomiotaerityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myösedistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteenantaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvankäsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaationtukemiseen.

Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisinoppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavallesanalliselle arviolle tai numeroarvosanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla on kuvattu, millaistaosaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät oleoppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanallista arviota taiarvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassamääriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihinarviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisenarvion tai numeroarvosanan kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa hyvääosaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaakeskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkintavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta.

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat:

1. Lukuvuositodistus2. Välitodistus3. Erotodistus4. Päättötodistus

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

45

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Lukuvuositodistus

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Todistukseen merkitään oppilaanopinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, miten oppilason saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Sanallista arviota voidaan käyttäätodistuksissa vuosiluokilla 1-7. Sanallisistakin arvioista tulee käydä ilmi, onko oppilas suoriutunuthyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa.Merkittäessä arvio todistukseen numerona, todistukseen merkitään myös perusopetusasetuksen10 §:n mukainen arviointiasteikko. Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaannumeroarvosanaa aina täydentää sanallisilla arvioilla ja näin antaa palautetta sekä osaamisentasosta että edistymisestä.

Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosanamerkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaanaina todistuksen liitteellä.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvio tai arvosana merkitään lukuvuositodistukseen jamahdollisiin välitodistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaaoppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitätodistuksiin. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitääntodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisenyhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25 % on opetettu muulla kuin koulunopetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan todistuksessakäyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Toiminta-alueittainopiskeltaessa käytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. Sanallisesta arviosta on käytäväilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty,että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan,varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksenlisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineetyksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Lukuvuositodistukseen merkitään:

• todistuksen nimi• opetuksen järjestäjän ja koulun nimi• oppilaan nimi ja syntymäaika• todistuksen antamispäivä• opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus• oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on

saavuttanut tavoitteet• arvio oppilaan käyttäytymisestä• oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli

ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät• luokalta siirtyminen tai mahdollinen luokalle jättäminen• merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman

perusteiden mukainen.

Välitodistus

Lukuvuoden aikana voidaan antaa välitodistuksia paikallisessa opetussuunnitelmassapäätettävällä tavalla. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskiensanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, käyttäytymisen arviointimerkintää, uskonnon jaelämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaistaopiskelua.

46

Erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Yhdeksännen luokan oppilaalle annettavaa välitodistusta vartenoppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa. Arviota oppilaankäyttäytymisestä ei merkitä 9. vuosiluokalla annettavaan välitodistukseen.

Välitodistukseen merkitään:

• todistuksen nimi• opetuksen järjestäjän ja koulun nimi• oppilaan nimi ja syntymäaika• todistuksen antamispäivä• opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus• oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on

saavuttanut tavoitteet• oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli

ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät• arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta 9. luokalla annettavaa välitodistusta)• merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman

perusteiden mukainen.

Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei olesaanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tuleeolla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistäerotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämääntoiseen kouluun.

Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tainumeroarvosanan käyttöä, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltäsekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisenarvioita.

Erotodistukseen merkitään:

• todistuksen nimi• opetuksen järjestäjän ja koulun nimi• oppilaan nimi ja syntymäaika• todistuksen antamispäivä• rehtorin allekirjoitus• oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on

saavuttanut tavoitteet• oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli

ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät• merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman

perusteiden mukainen.Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinninja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokillapääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjataja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja.Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin,arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaatietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

47

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

26.1. Arviointi alkuopetuksessaHalsuan yhtenäiskoulussa alkuopetuksen lähtökohtana on kannustavuus. Kaikessa uudenoppimisessa oppilasta ohjataan toimimaan itselle luontevalla tavalla, mutta myös uusia toiminta- jaoppimistapoja kokeillen, ja niiden myötä laajentamaan omia mahdollisuuksia oppijana. Oppilaillekerrotaan, että heitä ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaidenpersoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Opettajan tehtävänä on luoda ja muokata vaihtelevia arviointikäytäntöjä. Arvioinnin tulee ollariittävän helppotajuista, jotta oppilas ymmärtää, mitä opettaja arvioinnillaan haluaa viestittää.Tämän vuoksi erilaiset leimat, tarrat, hymynaamat, peukut, jne. ovat hyviä palautteenantotapojapienillä koululaisilla. Näiden ohella opettajan tulee vielä kertoa oppilaalle, miten tämä ontehtävässä onnistunut ja miten voisi vielä suorituksiaan parantaa. Tämän ohella opettaja kokoaatietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. ErilaisetKasvun kansiot ja port foliot ovat toimivia vaihtoehtoja.

Erikseen järjestettyjä koe- ja arviointitilanteita on alkuopetuksessa vähän, mutta tällaisissavarsinaisissa arviointija näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksiannon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Palautteen antaminen tulee suunnitellaja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oppimista edistävä palaute onluonteeltaan laadullista ja kuvailevaa. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaidenonnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen. Myös oppilastaohjataan havainnoimaan omaa edistymistään. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielistenoppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomenkielen taito.

Alkuopetuksessa itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaanja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista.Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta jaosoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Kaverin tai ryhmän antamapari-/vertaisarviointi on helppo ja hyvin toimiva arviointitapa alkuopetuksessa.

Vuosiluokkien 1 ja 2 päättyessä oppilas lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisestiilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyymyös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaankoko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaansiirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Mikäli oppilaan edistyminen ei ole ollut toivottavaa ja hänellä on tukimuodoista riippumattavaikeuksia saavuttaa asetetut tavoitteet, mahdollisesta luokalle jättämisestä keskustellaanhuoltajan kanssa jo hyvissä ajoin. Luokallejättämistä harkittaessa kuullaan erityisopettajannäkemys asiasta.

Alkuopetuksessa on yleistä, että opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaanoman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oman opinto-ohjelman mukaanopiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonnahyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavallevuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttääluokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat.

Alkuopetuksen vuosiluokilla 1 ja 2 noudatetaan Halsuan perusopetuksenarviointisuunnitelmaa, jonka mukaan lukuvuoden aikana järjestetään vähintään yksiosaamiskeskustelua(arviointikeskustelu). Osaamiskeskustelut toteutetaan syksyllä ennenviikkoa 42 ja keväällä tarvittaessa ennen viikkoa 9. Poikkeuksena nivelvaiheiden eli toisen

48

vuosiluokan ja kuudennen vuosiluokan kohdalla. Tällöin toinen arviointikeskustelu järjestetäänvasta lukuvuoden lopulla. Lukuvuositodistukset annetaan lukuvuoden lopuksi.

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisenarvioinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautettaarviointikeskustelussa, johon kutsutaan oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa. Tavoitteenaon tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota.Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea.Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. Ontärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.

Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvianäkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaansiitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat:

• edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti

• kysymisen ja kuuntelemisen taidot• vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

• edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti

• taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä• edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä

Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa.Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteethyväksyttävästi.

26.2. Arviointi lukuvuoden aikana Halsuan kunnanperusopetuksessa

Halsuan kunnan perusopetuksessa noudatetaan seuraavaa arviointisuunnitelmaa aikatauluineen.

Osaamiskeskusteluja (arviointikeskusteluja) järjestetään vuosiluokilla 1-6 vähintään kerran kunkinlukuvuoden aikana.

Osaamiskeskustelut toteutetaan syksyllä ennen viikkoa 42 ja keväällä tarvittaessa ennen viikkoa9.

Ensimmäisen osaamiskeskustelun tavoitteena on muodostaa oppilaan vahvuuksien kauttatavoitteet lukuvuoden aikaiselle oppimiselle yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajan kanssa.Toisessa osaamiskeskustelussa tavoitteena on arvioida oppilaan tavoitteeissa edistymistä sekäpohtia yhdessä, miten oppilas voi itse vaikuttaa koulutyönsä onnistumiseen.

Osaamiskeskustelujen järjestämisessä on poikkeus nivelvaiheiden eli toisen vuosiluokan jakuudennen vuosiluokan kohdalla. Tällöin toinen arviointikeskustelu voidaan järjestää lukuvuodenlopulla.

Jokaisen lukuvuoden päättyessä annetaan vuosiluokilla 1-5 sanallinen lukuvuositodistus.Kuudennen luokan lukuvuositodistus voi olla sanallinen ja/tai numerotodistus.

Vuosiluokilla 7-9 ensimmäisen ja kolmannen jakson jälkeen oppilaalle annetaan sanallinenarviointi. Tämän arvioinnin tavoitteena on kiinnittää huomiota oppilaan opiskelu- jatyöskentelytaitoihin sekä käyttäytymiseen. Luokanohjaajan tehtävänä on koota aineenopettajientäyttämät arviointilomakkeet huoltajan ja oppilaan kanssa käytävää arviointikeskustelua varten.Arviointikeskusteluun osallistuvat luokanohjaaja, oppilas, huoltaja ja tarvittaessa aineenopettaja.

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

49

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

Mikäli huoltajalla ei ole mahdollisuutta osallistua, keskustelu voidaan käydä oppilaan jaluokanohjaajan kesken. Numeroarviointi annetaan toisen ja neljännen jakson jälkeen.

50

27. Päättöarvioinnin toteuttaminen

Pää

ttöar

vioi

nnin

tote

utta

min

en

51

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuenkäytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset

Oppimista ja koulunkäyntiä voidaan tukea kolmella tasolla: yleisellä, tehostetulla ja erityisellätuella. Näistä oppilas voi kerrallaan saada vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissasäädettyjä tukimuotoja ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelutsekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voidaan käyttää kaikilla kolmella tuen tasollajoko yksittäin tai samanaikaisesti toisiaan täydentäen. Tukea annetaan niin kauan kuin se ontarpeellista.

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana tulee olla kunkin oppilaan ja opetusryhmänvahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Erityishuomiota tulee kiinnittää oppimisenesteettömyyteen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Tuentehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä ongelmienpitkäaikaisvaikutuksia. On tärkeää mahdollistaa oppilaalle onnistumisen kokemuksia oppimisessaja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tukea oppilaan myönteista käsitystä itsestäänja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja monialainen yhteistyö opettajien ja tuenammattihenkilöiden kesken on ensisijaisen tärkeää tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissasekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiksi opettajien ja henkilöstön tulee arvioida oppilaidenoppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta jatkuvasti. Ensimmäiseksi tulee tarkastellakoulussa vallitsevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niidensoveltuvuutta oppilaalle - voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaaparemmia sopivia pedagogisia ratkaisuja. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti hänen omassaopetusryhmässään ja koulussaan erilaisin joustavin järjestelyin. Erityisesti kiinnitetään huomiotatuen jatkumisesta oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisälläsekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle. Perusopetuksen nivelvaiheet toiseltaluokalta kolmannelle luokalle sekä kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle vaativat erityistähuomioita opettajien, oppilaan ja huoltajan välisessä yhteistyössä.

Jokaisen opettajan tulee ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineidenopiskelussa. Tämä ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaanarviointipalautteeseen. Tavoitteena on vahvistaa tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta,itsearviointi- ja oppimaan oppimisen taitoja sekä kykyä suunnitella tulevaisuutta. Ohjauksellapyritään siihen, että oppilas oppii asettamaan itse tavoitteita oppimiselleen ja ottamaanvastuuta opiskelustaan. Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvettatehostettuun ja/tai erityiseen tukeen. Myös oppimissuunnitelmaan ja/tai HOJKSiin kirjataanohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdääntiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajien kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon jamahdollisesti oppilasta avustavan henkilöstön asiantuntemusta.Peruskoulun päättövaiheessaohjauksessa etsitään yhdessä oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvitetäänoppilaan tarvitseman tuen jatkuminen toisella astella. Tässä tehdään yhteistyötä oppilaan,huoltajien, oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö korostuu, kun oppilaalla on tuen tarve. Opettaja ja/taikoulun henkilöstön tulee olla yhteydessä kotiin heti, kun oppilaalla ilmenee oppimisen taikoulunkäynnin ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Oppilaille ja huoltajilletulee antaa tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, tuen kolmiportaisuudesta sekä käytössäolevista tukimuodoista. Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi ja suunnittelu on osakodin ja koulun säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaanja huoltajan kanssa. Perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta ei voi kuitenkaankieltäytyä. Yksilökohtaisen oppilashuollon tuki perustuu sen sijaan vapaaehtoisuuteen ja seedellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta.

52

28.1. Yleinen tukiYleinen tuki on ensimmäinen tuen muoto, jolla yritetään vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Oppilassaa yleistä tukea heti, kun tuen tarve ilmenee, eikä tämän tuen antaminen edellytä erityisiätutkimuksia tai päätöksiä. Yleinen tuki järjestetään opettajien ja muun henkilökunnan yhteistyönä.Yleiseen tukeen lasketaan kuuluvaksi kaikki opetustoimen, koulun ja opettamisen tasollatapahtuvat toimet, joilla pyritään hyvään opetukseen ja kasvatukseen. Yleinen tuki tarkoittaa kodinja koulun välistä yhteistyötä, oppilaan opiskelun ohjausta, tukiopetusta, oppimissuunnitelmankäyttöä, oppilashuoltoa ja kerhotoimintaa. Yleisellä tuella voidaan ehkäistä ja poistaa oppimisenesteitä ja näin vähentää oppilaan tarvetta tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaalle voidaan jotässä vaiheessa laatia oppimissuunnitelma osana yleistä tukea.

Yleistä tukea voidaan järjestetään seuraavin menetelmin:

- eriyttämällä oppimateriaalia ja -ainesta oppilaan tarpeiden mukaan (sekä hitaammin ettänopeammin edistyville): tämä on ensisijainen keino oppilaan oppimisen tukemiseksi

- tarjoamalla tukiopetusta lyhytaikaista tukea tarvitseville tai opinnoissaan tilapäisestijälkeenjääneille oppilaille - niin usein ja laajasti kuin oppilaan oppimisen kannalta ontarkoituksenmukaista

- toteuttamalla opetus samanaikaisopetuksena ja/tai tiimiopetuksena: so.opettajien ja/taierityisopettajan toteuttamaa opetusta yhdessä, jolloin mahdollistuu henkilökohtaisemmanohjauksen ja eriyttämisen antaminen

- käyttämällä joustavia opetusmenetelmiä: opettajan käytössä tulee olla useita eriopetusmenetelmiä ja -malleja, joita hän käyttää tarkoituksenmukaisesti ja vaihtelevasti erilaisissaopetustilanteissa. Opetusmenetelmä valitaan opetusryhmän, erilaisen oppijan ja opetettavanasian perusteella

- käyttämällä joustavia oppilasryhmittelyjä ja työ- ja toimintatapoja, joissa huomioidaan oppilaanyksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet sekä kehitysvaiheet. Oppilaita voidaan ryhmitellä joustavastitilannekohtaisesti yli luokkarajojen ja -asteiden, huomioiden oppilaiden erilaiset oppimistyylit

- antamalla osa-aikaista erityisopetusta oppilaille, joilla on vaikeuksia oppimisessaan,kehityksessään tai koulunkäynnissä yleisesti. Opettaja ilmoittaa tarpeen erityisopettajalle jaopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat yhdessä annettavan erityisopetuksen sisällön, laadun jamäärän

- käyttämällä avustajapalveluja ja oppimisen apuvälineitä: opetustoimi päättää avustajapalvelunmyöntämisestä ja avustajan käytöstä. Avustajan rooli määrittyy sen mukaan, minkälaisentuen tarpeessa oppilas on. Apuvälineillä pyritään helpottamaan oppilaan oppimista jatukemaan mahdollisimman hyvin oppilaan koulunkäyntiä ja vuorovaikutusta oppimis- jakoulunkäyntitilanteissa.

- ohjaus- ja tukipalveluina: opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja erioppiaineiden opiskelussa, jotta kyettäisiin ehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistäja/tai kasaantumista. Lisäksi opettajan tehtävänä on tukea oppilaan persoonallista kasvua,kehitystä ja osallisuutta.

28.1.1. Uusi tekstikappale

28.2. Tehostettu tukiMikäli yleisen tuen tarjoama apua ei riitä ja oppilas tarvitsee opiskelussaan säännöllistätukea tai samanaikaisesti useampia tukimuotoja, on hänelle annettava tehostettua tukea.Opettajan tulee olla yhteydessä vanhempiin mahdollisimman pian huomatessaan yleisen tuenriittämättömyyden. Tehostetun tuen antaminen perustuu pedagogisen arvion pohjalta tehtyynoppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki perustuu laadultaan ja määrältään oppilaan yksilöllisiintarpeisiin. Tehostetun tuen muotoina voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, O

ppim

isen

ja k

oulu

nkäy

nnin

tuen

käy

tänn

ön jä

rjest

ämis

een

liitty

vät k

eske

iset

linj

auks

et

53

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

lukuunottamatta erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimääränyksilöllistämistä. Tehostettu tuki järjestetään opettajan ja muun henkilökunnan yhteistyönä, jaannettava tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelman kirjaa opettaja, tarvittaessayhteistyössä erityisopettajan kanssa. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on erityisen tärkeää,jotta tuen suunnittelu ja toteutus onnistuu oppilaan kannalta mahdollisimman hyvin.

Kirjallisen pedagogisen arvion laatii opettaja, tarvittaessa yhteistyössä erityisopettajan ja eriaineiden opettajien kanssa. Opettaja kirjaa pedagogisen arvion. Arviossa kuvataan:

- oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne koulun, oppilaan ja huoltajiennäkökulmasta

- oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksesta oppilaan oppimiseen/koulunkäyntiin

- oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen/koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

- arvio siitä, millaisilla tukimuodoilla oppilasta voidaan parhaiten tukea sekä arvio tehostetun tuentarpeesta

Oppimissuunnitelma:

- perustuu pedagogisen arvion tietoihin

- on kirjallinen suunnitelman oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, tarvittavistaopetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta - tavoitteena oppilaaneteneminen opinnoissaan ja hänen hyvinvointinsa edistäminen

- pohjana oppilaan edistymisen arvioinnille ja huoltajan tiedonsaantiin

- laaditaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa

- laatimisessa voidaan käyttää apuna tarvittaessa kuraattoria/kouluterveydenhoitajaa/muitaasiantuntijoita

- tulee sisältää tiedot: oppilaskohtaisista tavoitteista, pedagogisista ratkaisuista, tuenedellyttämästä yhteistyöstä ja palveluista, tuen seurannasta ja arvioinnista

- ei sisällä kuvausta oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia

- arvioidaan säännöllisesti, so. vähintään kaksi kertaa vuodessa

- arviointiin osallistuvat kaikki ne tahot, jotka ovat laatineet suunnitelman

- toteutetaan niin kauan, kunnes tuen tarve poistuu (ja palataan yleiseen tukeen) tai tehdäänpäätös erityisestä tuesta

Oppimissuunnitelmaa käytetään, vaikka oppilas ei saisi tehostutettua tukea, mikäli:

- oppilas etenee opinnoissaan oman opintosuunnitelman mukaisesti

- opetus järjestetään erityisin opetusjärjestelyin

- vuosiluokkien 7 - 9 oppilas on otettu joustavan perusopetuksen toimintaan

28.3. Erityinen tukiMikäli oppilaan kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu muutoinriittävästi, annetaan hänelle erityistä tukea. Tavoitteena on antaa oppilaalle kokonaisvaltaistaja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjanperuskoulun jälkeisille opinnoille. Erityisellä tuella pyritään vahvistamaan oppilaan itsetuntoa,

54

http://www.oph.fi/download/176006_pedagoginen_arvio_2016.pdf

http://www.oph.fi/download/176007_oppimissuunnitelma_tehostetun_tuen_aikana_2016.pdf

opiskelumotivaatiota, mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa.Samoin pyritääntukemaan oppilaan vastuunottoa omasta opiskelustaan ja oppilaan osallisuutta.

Erityistä tukea järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistätukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Jos opiskelu tapahtuuoppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditunhenkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.Oppilaallaon oikeus saada oppimisen tueksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myösosana erityisopetusta. Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksierityistä tukea saavalla oppilaalla on oikeus myös muuhun tukeen, kuten esimerkiksiohjaukseen, henkilökohtaiseen oppilashuoltoon, tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä erityisiinapuvälineisiin.

Ennen erityisen tuen päätöstä oppilasta tehdään kirjallinen pedagogisen selvitys. Tämänselvityksen laativat yhteistyössä opettaja, erityisopettaja ja moniammatillinen oppilashuolto.Selvityksen kirjaa opettaja, yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Selvityksessä kuvataan:

- oppilaan oppimisen eteneminen

- oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan ja huoltajiennäkökulmasta

- oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksesta

- oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimivalmiudet sekä oppimiseen/koulunkäyntiinliittyvät erityistarpeet

- arvio niistä tukijärjestelyistä, joilla oppilasta voidaan tukea

- arvio erityisen tuen tarpeesta

- arvio ja perustelut oppilaan tarpeelle yksilöllistettyyn oppimäärään yhdessä tai useammassaaineessa

Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia myös muita lausuntoja,kuten psykologinen ja/tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikälioppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntää laatimisessahuoltajan luvalla. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä oppilasta ja hänenhuoltajiaan on kuultava.

Erityinen tuki on kirjallinen hallinnollinen päätös, jonka perustelut sisältyvät pedagogiseenselvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Erityisen tuen päätöksen tekee ja tarvittaessa purkaasivistysjohtaja. Yleensä erityisen tuen päätös tehdään, jos oppilaan saama tehostettu tuki ei oleriittänyt, ja se voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista/aikana, mikäli psykologisentai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, ettei oppilaan opetusta erityisen syyn vuoksivoida muutoin antaa. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekäennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä ja aina, jos oppilaan tuen tarve muuttuu sellaisissaasioissa, joistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdäänuusi pedagoginen selvitys. Jos tarpeen todetaan jatkuvan, tehdään uusi päätös erityisestätuesta - jos katsotaan, ettei oppilas enää tarvitse erityistä tuke, tehdään päätös erityisen tuenlopettamisesta ja oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea. Ennen purkupäätöstä edeltääseurantavaihe ja tähän voidaan liittää psykologinen testaus.

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalla laaditaan henkilökohtainenopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tämä perustuu pedagogisessaselvityksessä tuotettuun tietoon ja erityisen tuen päätöksen sisältöön. HOJKSin laatimisessavoidaan hyödyntää myös jo tehtyä oppimissuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa/muitasuunnitelmia, mikäli oppilaalla niitä on. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan opettajien,oppilaan ja huoltajien kesken. Tarvittaessa laatimiseen osallistuvat myös asiantuntijat. HOJKSinkirjaa erityisopetteja.

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

55

http://www.oph.fi/download/176016_pedagoginen_selvitys_20161.pdf

http://www.oph.fi/download/176016_pedagoginen_selvitys_20161.pdf

http://www.oph.fi/download/176008_hojks_yksilollistetyt_oppimaarat_2016.pdf

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot:

- oppilaskohtaiset tavoitteet

- pedagogiset ratkaisut

- opetusken järjestämistä koskevat tiedot

- tuen edellyttämät yhteistyötahot ja palvelut

- tuen seuranta ja arviointi

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimääränmukaan, HOJKSiin tulee kirjata edellä mainittujen lisäksi:

- luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä

- näiden aineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt

- yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltavien oppiaineiden arviointi suhteessaHOJKSissa määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen lisäksi:

- oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt toiminta-alueittain

- oppilaan edistymisen seuranta suhteessa HOJKSissa hänelle määriteltyihin tavoitteisiin jasisältöihin toiminta-alueittain

HOJKSissa ei kuvat oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajanantamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa ja sitä muutetaanoppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavantavoitetason määrittelemistä oppilaan edellytysten mukaiseksi. Tästä määrätään erityisen tuenpäätöksessä. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, myös alempien luokka-asteiden tavoitteita ja sisältöjävoidaan soveltaa. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisenoppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen "Lisätietoja" -kohtaantulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetynoppimäärän mukaan. Sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin sijaan kaikillavuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa.

Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18§perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelustavapauttamisesta on säädetty erityissäännöksissä. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisestivapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattuatoimintaa.

Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössäoppilaan ja huoltajien kanssa. Heidän tulee olla tietoisia näiden toimenpiteiden vaikutuksista jatko-opintoihin.

Pidennetty oppivelvollisuus on mahdollista silloin, kun perusopetukselle säädettyjä tavoitteitaei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässävuodessa. Tällöin oppivelvollisuus alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin.Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuus päättyy, kun oppilaanoppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuudenpiirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairausvoi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta

56

tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista ja tällöin lapselle tehdään myöspäätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Pidennetynoppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukaudenalussa, jolloin hän täyttää viisi vuotta. Lapsen huoltajille tulee antaa ajoissa tietoapidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Esiopetuksenkesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeenja kokonaistilanteen perusteella yhteistyössä. Pidennetyn oppivelvollisuudeen piirissä olevienoppilaiden opetus voidaan järjestään kolmella tavalla:

* lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisivuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa jaaloittaa tämän jälkeen perusopetuksen

* lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kunhän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen aloittaaperusopetuksen

* lapsi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kunhän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaaperusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta.Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksentarkistamisen yhteydessä.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus järjestetään oppiainejaon sijasta vaikeimminkehitysvammaisille oppilaille. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaanopetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain.Tästä järjestelystä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittainvain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjäoppimääriä.

Toiminta-alueet ovat:

- motoriset taidot: tavoitteena vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, kehittää kokonais- jahienomotorisia taitoja, harjoittaa taitoja arjen tilanteissa

- kieli ja kommunikaatio: tavoitteena vuorovaikutuksen aikaansaaminen, kommunikoinninymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu

- sosiaaliset taidot: tavoitteena kehittää ryhmässä toimimisen taitoja ja osallisuutta

- päivittäisten toimintojen taidot: tavoitteena lisätä aktiivista osallistumista ympäristön toimintaan,omatoimisuuden ja itsenäisyyden edistäminen

- kognitiiviset taidot: tavoitteena ympäröivän todellisuuden hahmottaminen eri aistein

Tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää mahdollisimmanitsenäisesti jokapäiväisessä elämässään. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällötsekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään jaylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan jahuoltajien kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä muun henkilökunnan ja eriasiantuntijoiden kanssa.

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

57

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

28.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodotOppilaalla on oikeus saada tukiopetusta, jos hän on tilapäisesti jäänyt opinnoissaan jälkeentai tarvitsee muutoin opiskelussaan lyhytaikaista tukea oppilaan. Tukiopetusta voidaan antaasäännöllisesti tai tarpeen vaatiessa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee yleensäopettaja, mutta myös oppilas ja/tai hänen huoltajansa voivat sitä pyytää. Huoltajien tuleeolla tietoisia tukiopetuksen antamisesta (miksi, milloin). Tukiopetus suunnitellaan yksilöllisestihuomioonottaen oppilaan tarpeet, yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa. Tukiopetuksessapyritään käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja.Tukiopetus voi ollaluonteeltaan myös ennaltaehkäisevää ja sillä voidaan vastata poissaoloista johtuvaan tuentarpeeseen. Tukiopetus pyritään järjestämään ennen koulupäivän alkua tai koulupäivän jälkeen,mutta mikäli tämä on mahdotonta, järjestetään tukiopetus mahdollisuuksien mukaan koulupäivänaikana. Tukiopetuksen hyödyllisyys arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa - tukiopetustajatketaan niin kauan, kuin siitä arvioidaan olevan oppilaan opinnoista suoriutumiseen hyötyä.Tukiopetusta annetaan tarvittaessa kaikilla tuen tasoilla

Osa-aikaista erityisopetusta voidaan käyttää tukiopetuksen rinnalla ja sen lisäksi oppilasvoi saada erityisopettajan antamaa osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen rinnalla. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen määrittää luokan-/aineenopettaja. Osa-aikaista erityisopetustaannetaan, kun oppilaalla on esim. kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia,oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa taikoulunkäynnissä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistäkoulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan toteuttaasamanaikaisopetuksena, pienryhmissä tai yksilöopetuksena. Erityisopettaja voi kartoittaa osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen yhteistyössä opettajien ja tarvittaessa muun henkilökunnankanssa. Oppilaalle ja huoltajille ilmoitetaan aina osa-aikaiseen erityisopetukseen siirron syy(t).Erityisopettaja ja opettaja suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat osa-aikaisen erityisopetustayhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla.

Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis-ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla.Jokaiselle oppilaalle tulee turvata oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyysja mahdollisuus vuorovaikutukseen jokaisena koulupäivänä. Tulkitsemispalveluita järjestetäänesimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia.Oppilas voi lisäksi tarvitapuhetta tukevia/korvaavia kommunikaatiokeinoja (symbolijärjestelmiä). Opettaja voi tällöin tukeaoppilasta kommunikoinnissa viittomien ja/tai symbolien avulla, tarvittaessa voidaan käyttääviittomakielentaitoista avustajaa. Opettaja ja avustaja suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä,ja tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. Avustajan tuki voidaan antaa yksittäiselle oppilaalle taikoko opetusryhmälle.

Oppimisen apuvälineiden käyttö voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumisen tai muuhunfyysiseen tarpeeseen ja se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Apuna voivat tällöin ollatietotekniset sovellukset, äänikirjat, matemaattiset havainnollistamisvälineet ja/tai keskittymistätukevat apuvälineet. Opetushenkilöstön tulee osata käyttää niitä apuvälineitä, joilla oppilaitapyritään auttamaan. Mikäli oppilaan opiskelun tukeminen edellyttää erityisosaamista, jota omankoulun henkilöstöllä ei ole riittävästi, hyödynnetään tällöin esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskustentarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota. Palveluiden jaapuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä ja sivistyjohtaja päättääniistä.

58

28.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelutMikäli oppilas tarvitsee opinnoissaan ja koulunkäynnissään erityisiä apuvälineita ja/tai tulkitsemis-ja avustajapalveluita, antaa sivistysjohtaja siitä kirjallisen hallinnollisen päätöksen, joka saatetaanopetushenkilöstön ja huoltajien tiedoksi.

Opp

imis

en ja

kou

lunk

äynn

in tu

en k

äytä

nnön

järje

stäm

isee

n lii

ttyvä

t kes

keis

et li

njau

kset

59

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

29. Oppilashuollon paikallisentoteuttamisen tavoitteet jatoimintatavat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolainkäsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijastakäsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteelläopetuksen järjestäjä.

Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta ontullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus-ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus.

Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminenedellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen jafyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niidenedellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisestiennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämänlisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyöon oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittavasuhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- jaopiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista,opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman jakoulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvastaoppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään omassa osiossaan.

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimenkanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaanyhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset.Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaidenhyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajienkanssa.

Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluistavastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista onkoulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekäkouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöönkuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla.Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta jaheitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajanosallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisääoppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvientyöntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksestatoisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus ontärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevateri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisenyhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojenkanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia.

Oppilashuoltoryhmät60

Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät.Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassaasiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteellamääräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaaettä ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- jakuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.

Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestäsuunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaamyös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksenjärjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloinryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä,toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksenjärjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta,tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmänkeskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisenoppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksija oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön taioppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmänmonialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmänimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muidenyhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaantai huoltajan suostumusta.

Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessäoppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmienhyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta jaesteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden,huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoidenkanssa.

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossatärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksenjärjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle,huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavatmyös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen jasosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnanturvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa.Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä.Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiseltaja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaakoulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseenosallistuneiden huoltajille.

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristönterveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat erioppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseenlaadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaanoppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttäja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitäarvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

61

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevattoimintatavat.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollonpalveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaamonialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastuksetsekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävätyhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaistakehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen jaongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioonsekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajansuostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioonhäntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muidenhenkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa jaluottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja häntulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskeviasäännöksiä.

Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmänkokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajanyksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollonyhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaanasiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaanoppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollonjärjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksiavoivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, jokaetenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataanseuraavat asiat:

• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaanhuoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa• asian aihe ja vireille panija• oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja

selvitykset• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset

tukitoimet• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden

toteuttamissuunnitelma• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksimerkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistäoppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaahenkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriintallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovatsalassa pidettäviä.

62

Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyönsäädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollonkuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla onsalassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekäoppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiäyksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saadaja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaanopetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttajajoutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätönoppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskeamuun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikkatiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksenturvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassapidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen,aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansasuostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollonasiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollonjatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedottoimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksenja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksentai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

Oppilashuoltosuunnitelmat

Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilaille järjestetään mahdollisuusosallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännönvalmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräystenvahvistamista. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muidenviranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmestasuunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmatvalmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:

• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus• paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta• koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuortenhyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessapaikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisiaoppilashuoltosuunnitelmia.

29.1. Halsuan yhtenäiskoulunoppilashuoltosuunnitelma

1. OPPILASHUOLLON TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Tässä lailla säädettiinperusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa olevan oppilaan oikeudestaoppilashuoltoon. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja tässä suunnitelmassakäytetään perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettäoppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

63

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjä vastaa oppilashuollon toteuttamisesta, arvioinnistaja kehittämisestä. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden jaheidän huoltajiensa kanssa. Esiopetuksessa vastaavat nimitykset ovat oppilashuolto, lapsi sekäesiopetus.

Oppilashuolto on toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia,pyritään terveelliseen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä jaehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään hyvinvointia.

Oppilashuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistäänmahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muitaongelmia. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen taikoulutukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville jahenkilökunnalla on velvollisuus ohjata oppilas hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja.

Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaanyhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollonohjausryhmän ja koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän. Yksittäistä oppilasta koskevat asiatkäsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksestatoisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon.

2. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO

2.1 Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Halsuan kunnassa perusopetuksen oppilaita on noin 125. Oppilashuollon yhteistyötahojenpalveluja on käytössä lukuvuonna 2015-2016 seuraavasti : terveydenhoitaja 1 pv / vko (palveluntuottaja on Jyta), kuraattori 1 pv / vko (Perho). Kuraattori on mahdollista tavoittaa myös muinapäivinä tarvittaessa. Psykologin palvelut saadaan tarpeen mukaan perheneuvolan kautta(Jyta).Vastaavan kuraattorin palvelu ostetaan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymältä.

Vuosiluokilla 1, 5 ja 8 toteutetaan laajat terveystarkastukset, jolloin tarkastuksen suorittaa sekälääkäri että terveydenhoitaja. Tarkastuksiin kutsutaan mukaan huoltaja ja pyydetään opettajaltalausunto oppilaan koulunkäynnistä. Hammastarkastukset järjestetään lukuvuosittain.

Oppilaskohtaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaat voivat hakeutua terveydenhoitajanvastaanotolle, kun tuntevat sen tarpeelliseksi. Myös vanhemmat, opettajat ja koulun muuhenkilöstö voivat ohjata oppilaita kouluterveydenhuoltoon ilmenevien vaikeuksien takia. Kuraattoritapaa vuosittain jokaisen oppilaan henkilökohtaisesti ennaltaehkäisevän keskustelun merkeissä.Kuraattori ja vastaava kuraattori tekevät tarvittavaa yhteistyötä.

2.2 Oppilashuoltoryhmät

Oppilashuolto järjestetään moniammatillisena yhteistyönä opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimenettä huoltajien ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Opetuksen järjestäjä asettaa oppilas-ja opiskeluhuollon ohjausryhmän sekä koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäisen oppilaanasioita hoitamaan kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä.

Oppilashuollon ohjausryhmä

Oppilashuollon ohjausryhmä on seutukunnallinen. Ryhmä on monialainen ja kuntiensivistysjohtajien lisäksi siinä on edustukset yhteistyötahoilta. Ohjausryhmä kokoontuuvähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmä vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta,kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Tämän ryhmän sihteerinä toimii vastaava kuraattori japuheenjohtajana sen kunnan sivistysjohtaja jossa ryhmä kokoontuu.

Halsuan yhtenäiskoulun oppilashuoltoryhmä

64

Yhteisöllinen oppilashuolto on osa Halsuan yhtenäiskoulun toimintakulttuuria. Yhteisöllisessäoppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmienhyvinvointia. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä on monialainen. Ryhmään kuuluvatrehtori, vararehtori (puheenjohtaja) opettajaedustus (luokan-/aineenopettajia), opo, kuraattori,terveydenhoitaja sekä oppilaiden ja huoltajien edustus, Ryhmän koollekutsujana toimii vararehtori.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää kouluyhteisönhyvinvointia, KiVa-koulu-toiminnan seuraaminen, yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen,oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistäminen, yhteistyö kotien kanssa, oppilashuollonkoulukohtaisen suunnitelman tekeminen ja jatkuva arviointi. Lisäksi huolehditaan kouluympäristönterveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Oppilaalla on oikeus turvalliseenopiskeluympäristöön. Rauhallinen ilmapiiri on tärkeä tapa lisätä turvallisuutta. Turvallisuudenedistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuuttakoskevat toimintatavat.

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä huolehtii, että kouluyhteisöllämme on yhtenäiset toimintatavatmyös eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Oppilashuoltoryhmä voitarvittaessa kuulla eri alojen asiantuntijoita.

3. YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaistakehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen jaongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioonsekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuoltotarkoittaa

- kouluterveydenhuoltoa

- psykologipalveluja

- kuraattoripalveluja

- monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa.

3.1 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Halsuan kunnassa

Opiskelijan yksilökohtaiseen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvillaon salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleensekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiäyksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Asiantuntijajäsen ei saa käyttääasiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin oppilashuoltoonliittyviin tehtäviin.

Kurinpito koulussa ja oppilaan opetuksen ja koulunkäynnin tuki sekä niihin liittyvä päätöksentekoja moniammatillinen yhteistyö ovat osa opetuksen järjestämistä, eikä näin ollen osa yksilökohtaistaoppilashuoltoa.

Koulu on yhteydessä huoltajiin ennen laajoja terveystarkastuksia ja lisäksi silloin, kun huolioppilaan terveydentilasta herää. Opetuksen järjestämisen kannalta tärkeä tieto voidaan siirtääterveydenhoitajalle/psykologille/lääkärille myös ilman huoltajan suostumusta.

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussakäsitellään tapauskohtaisesti tarvittavalla kokoonpanolla.

Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorinkanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija tätäon pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana taiseuraavana päivänä. Näissä tapauksissa otetaan yhteys kuraattoriin välittömästi, joka arvioitilanteen kiireellisyyden.

Jos opettaja tai muu koulun työntekijä katsoo yhteydenoton psykologiin tai kuraattoriintarpeelliseksi, tulisi yhteydenoton tapahtua yhdessä oppilaan kanssa. Jos näin ei voida toimia, O

ppila

shuo

llon

paik

allis

en to

teut

tam

isen

tavo

ittee

t ja

toim

inta

tava

t

65

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

oppilaalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistäsyistä. Oppilaan huoltajalle on annettava tieto yhteydenotosta, (jollei tässä tai muussa laissa toisinsäädetä.) Halsuan kunnassa kuraattorin ennalta sovitut vastaanottopäivät näkyvät kuraattorinvastaanottohuoneen ovesta sekä Wilmasta.

Kuva 1. Kasvun, oppimisen, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukeminen

HUOLI TOIMINTAMALLI

Huoli yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista Konsultoidaan psykologia/kuraattoria/terveydenhoitajaa

Oppilas ohjataan yksilökäynnille tai kootaanmonialainen asiantuntijaryhmä oppilaan ja/taihuoltajan suostumuksella

Vastuuhenkilö kirjaa käsitellyt ja sovitut asiatoppilashuoltokertomukseen

Huoli oppilasryhmästä tai negatiivisestäilmiöstä, jos yksittäisten opiskelijoidenhenkilöllisyys tunnistettavissa

Kutsutaan oppilashuoltoryhmä kokoon

Yhteistyö oppilashuollon muiden palveluidenkanssa

Koulun kehittämistyön eri muodot

Huoli yksittäisen oppilaan oppimisesta taikoulunkäynnistä

Tuen tarpeen arviointi (opettajat, oppilas,huoltajat, ja tarvittaessa muut arvioitsijatahot)

3.2 Monialainen asiantuntijaryhmä

Monialainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle, kun herää huoli lapsen fyysisestä, psyykkisestäja/tai sosiaalisesta hyvinvoinnista. Ryhmän koollekutsumisesta sopii se henkilö, jokaon asiaa jo huoltajien kanssa aiemmin käsitellyt. Koollekutsuja sopii huoltajien/oppilaankirjallisen suostumuksen mukaisesti muut asiantuntijatahot, joiden osallistuminen katsotaantarpeelliseksi eli keitä asia koskettaa. Kuraattori kirjoittaa asiantuntijaryhmän kokoontumisestaoppilashuoltokertomuksen Efficaan. Jos kuraattori ei ole ryhmän jäsen, terveydenhoitaja kirjaatiedot.

Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissatoimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaistenedellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työjärjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi.Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.Huomioitavaa on kuitenkin se, että ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaanasiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Monialaiseen asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain oppilaan taihänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella.

3.3 Oppilashuoltokertomuksen laatiminen

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä laaditaan asiantuntijaryhmässäoppilashuoltokertomus. Mikäli ryhmään kuuluu kuraattori hän kirjaayksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedotoppilashuoltokertomukseen. Kuraattori tekee kirjaukset Efficaan. Kertomus laaditaan jatkuvaanaikajärjestyksessä etenevään muotoon. Mikäli kuraattori ei kuulu ryhmään tekee kirjauksetterveydenhoitaja.

Kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

66

- nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen

opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

- asian aihe ja vireillepanija

- opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet

- tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet

henkilötjaheidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten

toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot

- toteutetut toimenpiteet

- kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

- asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella

tietoja on luovutettu.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksimerkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

4. TURVALLINEN ARKI

4.1 Kodin ja koulun yhteistyö

Huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan

oppimisesta kouluyhteisössä ja tukee kotia kasvatustehtävässä ja koulutyössä.

Perusopetuslaki velvoittaa kouluja yhteistyöhön kotien kanssa. Kodin ja koulun

yhteistyöllä tarkoitetaan koulun henkilöstön ja oppilaiden huoltajien välistä

vuorovaikutusta. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä,

turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö voi liittyä mm. lapsen oppimiseen, opetuksen

järjestämiseen, arviointiin, koulun toiminnan kehittämiseen ja kasvatuksen tukemiseen.

Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi:

• koulun tiedotteet

• molempiin suuntiin tapahtuva yhteydenpito Pedanetin ja Wilman kautta,

pienimmillä oppilailla käytössä lisäksi reissuvihot, puhelinsoitot ensisijaisesti

opettajien työaikana

• vanhempainillat ja -tapaamiset

• erilaiset teema- ja liikuntapäivät, retket ja juhlat

• avointen ovien päivät

Vanhempainillat

Vanhempainilta voidaan rakentaa jonkin ajankohtaisen teeman tai yhteisen tekemisen

ympärille. Sen lisäksi on tärkeää, että vanhemmilla on mahdollisuus osallistua myös

koulun toiminnan sekä luokan yhteisten asioiden suunnitteluun. Vanhempainillat

voidaan järjestää joko koko koulun yhteisinä tapahtumina tai luokkakohtaisina tilaisuuksina.

Vanhempaintapaamiset Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

67

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

Vanhempaintapaamisessa huoltajilla on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti

oman lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista opettajan kanssa. Luokanopettaja tai

luokanohjaaja kutsuu huoltajat tapaamiseen lukuvuosittain. Oppilaan osallistuminen

vanhempaintapaamiseen on suositeltavaa, kun keskustellaan hänen koulunkäyntiinsä

liittyvistä asioista. Näin edistetään oppilaan osallisuutta ja itsetunnon kasvamista.

Samalla lisätään oppilaan tietoisuutta siitä, että koti ja koulu yhdessä tukevat hänen

kasvamistaan ja koulunkäyntiään. Opettajan ja vanhempien harkinnan mukaan on

joistakin asioista tarkoituksenmukaista keskustella vain opettajan ja huoltajien kesken.

4.2 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö

Lastensuojelulaki (LSL 25§) velvoittaa viipymättä ilmoittamaan huolesta, jos mm.

sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen tai nuorisotoimen palveluksessa tai

luottamustoimessa olevat henkilöt ovat virkaa tai tointa hoitaessaan tai tehtävässään

saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon tai huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat

olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä.

Ilmoitusvelvollisuus ohittaa kaikki virkamiehiä muutoin sitovat salassapitosäännökset.

Laki kokonaisuudessaan löytyy sivuilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/

2007/20070417 .

Suositeltavaa on, että lastensuojeluilmoitus tehdään siten, että sekä vanhemmat että

oppilas ovat tietoisia ilmoituksesta.

Jokaisella koulun aikuisella on lastensuojelulain perusteella velvollisuus

ilmoittaa lasta koskevasta huolestaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle

toimielimelle.

4.3 Oppilaan vaikuttamismahdollisuudet kouluyhteisössä

Koulun toimintaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden mielipiteitä ja

toiveita. Oppilaan osallistaminen koulun toimintaan ja sen suunnitteluun tukee oppilaan

oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan,

itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.

Oppilaita kuullaan ennen opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä

järjestyssääntöjen vahvistamista ja ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti

vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. Oppilaat saavat näin mahdollisuuden osallistua asioiden

valmisteluun ja ilmaista mielipiteensä koulunsa toimintaan liittyvistä, heitä yhteisesti

koskevista asioista. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa kouluyhteisön kehittämiseen myösvaltakunnallisen kouluterveyskyselyn kautta. Kysely tehdään säännöllisesti kahden vuodenvälein. Siihen vastaavat yläkoulun 8. ja 9. vuosiluokan oppilaat.

4.3.1 Oppilaskuntatoiminta

Halsuan yhtenäiskoulussa toimii oppilaskunta. Oppilaskuntatoiminta antaa oppilaillemahdollisuuden osallistua koulun kehittämiseen. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun68

oppilaat. Oppilaskuntatoiminnan tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiäparantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja edistää oppilaiden harrastustoimintaa sekä vastuutayhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edustaa kokooppilaskuntaa. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet valitaan syksyllä mahdollisimman pian koulunalettua. Hallituksen jäsenet valitaan niin, että jokainen luokka valitsee keskuudestaan edustajanja tälle varaedustajan hallitukseen. Tehtäväänsä valittu ohjaava opettaja toimii kokouksenkoollekutsujana.

4.4 Poissaolot

Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata oppilaan poissaoloja ja pitää

ilmoitaa luvattomista poissaoloista huoltajalle. Huoltajan velvollisuus on huolehtia

siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Halsuan yhtenäiskoulussa otetaan käyttöön

kevään 2016 aikana Wilma-järjestelmä, jonka yhtenä käyttötarkoituksena on poissaolojen

seuranta.

Koulun opettajalla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli hänen ryhmässään oppilaalla ilmenee

toistuvia poissaoloja. Alakoulun luokanopettaja ja yläkoulun luokanohjaaja ilmoittavat

poissaoloista rehtorille ja kuraattorille. Aineenopettaja ilmoittaa puolestaan oppilaan yli

10 tunnin poissaolosta luokanohjaajalle.

4.4.1 Toimintaohjeet poissaolotapauksissa

Sairauspoissaolo: Oppilaan sairastuessa huoltaja on velvollinen ilmoittamaan oppilaan

poissaolosta joko luokanohjaajalle, koulusihteerille tai rehtorille, joka merkitsee

poissaolon Wilmaan. Oppilas huolehtii sairauden aikana itse koulutehtävistään.

Sairauspoissaolon jälkeen oppilas selvittää yhdessä opettajan kanssa, onko hän jäänyt

jälkeen opinnoissaan. Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta sitä tarvitessaan. Myös

sairauspoissaolon aikana mahdollisesti ollut koe järjestetään hänelle erikseen.

Muut poissaolot: Mikäli oppilas joutuu olemaan poissa koulusta muusta syystä (esim.

matka), poissaoloon on pyydettävä lupa etukäteen. Kolmen päivän poissaolon luvan

myöntää luokanopettaja / luokanohjaaja. Yli kolmen päivän poissaoloon lupa on

anottava rehtorilta ja kahta viikkoa pidempiin poissaoloihin lupa on anottava

sivistyslautakunnalta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että oppilas selvittää

etukäteen poissaolon aikana tehtävät kotitehtävät opettajilta. Tehtävät tulee olla

suoritettuna, kun oppilas palaa kouluun. Koulu ei ole velvollinen antamaan tukiopetusta

tai tekemään erityisjärjestelyjä oppilaan ylimääräisen loman johdosta. Huoltajan

vastuulla on, että oppilas ei jää loman takia jälkeen opiskelussa.

Luvaton poissaolo: Mikäli huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan sairauspoissaolosta tai

lupaa poissaoloon ei ole etukäteen pyydetty, luokanopettaja / luokanohjaaja ottaa

yhteyttä kotiin poissaolon syyn selvittämiseksi. Luokanopettaja / luokanohjaaja sopii

oppilaan kanssa korvaavien tehtävien / oppituntien suorittamisesta opettajien ohjeiden

mukaisesti.

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

69

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

4.5 Kouluruokailu

Halsuan yhtenäiskoulussa tarjotaan terveellistä ja maukasta kouluruokaa. Ruokailu on

oppilaille maksutonta ja tapahtuu ohjatusti ja valvotusti. Lounasruokailu ja

erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa koulun

oppilashuoltotyötä. Oppilas on koulussa turvallisessa oppimisympäristössä ja hänelle tarjotaankouluruokailu osana oppilashuoltoa. Joskus esimerkiksi terveydelliset syyt edellyttävätvarsinaisesta ruokalistasta poikkeavaa ruokailua. Lapsen allergian tai uskonnon erityistarpeitaotetaan huomioon hänen koulutyötään ja ruokailuaan suunniteltaessa kunnan tai kouluntoimintaperiaatteiden mukaan. Erityisdieetti toteutetaan siinä muodossa kuin kouluun toimitettuoppilaan ruokavaliosuunnitelma, kiellettyjen ruoka- aineiden kokonaisuus tai lääkärintodistusedellyttää. Tavoitteena on, että perusruokavalio sopii sellaisenaan tai pienin muutoksinmahdollisimman monelle.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositus löytyy osoitteesta:

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/

kouluruokailu_2008_kevyt_nettiin.pdf

4.6 Koulukuljetukset

Halsuan yhtenäiskoulussa noudatetaan seuraavia koulukuljetuksen järjestämissääntöjä:

Esi - ja perusopetuksen 1. Ja 2. vuosiluokkien oppilaille, joiden koulumatka on kolmea

kilometriä pidempi, kuuluu maksuton koulukuljetus. Samoin perusopetuksen

vuosiluokilla 3-9 opiskeleville järjestetään maksuton kuljetus, mikäli heidän

koulumatkansa on viittä kilometriä pidempi. Edellisistä voidaan poiketa, mikäli oppilaan ikä jamuut olosuhteet huomioon ottaen koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksitai vaaralliseksi. Päätöksen yleisistä kyyditysmääräyksistä poikkeamiseen tekee Halsuansivistyslautakunta. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi japuoli tuntia. Kolmetoista vuotta täyttäneillä koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia.

4.7 Aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Sen

lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen ennen ja jälkeen koulupäivän.

Toiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen seuraavista

näkökulmista:

• lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen

• lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen

• lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen

• varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen

Aamu-ja iltapäivätoiminnan tarve kartoitetaan jokaisen lukuvuoden alussa.

4.8 Nivelvaiheyhteistyö

Nivelvaiheella tarkoitetaan tässä oppilaan siirtymistä varhaiskasvatuksesta

esiopetukseen, esiopetuksesta alakouluun, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta jatko-

opintoihin. Opintojen nivelkohtia voivat olla myös luokan tai koulun vaihtuminen ja70

siirtyminen opettajalta toiselle. Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen

nivelvaiheissa on tärkeää, jotta opettaja pystyy huomioimaan oppilaan vahvuudet ja

tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käytännöt nivelvaiheiden huomioimisessa

mahdollistavat oppilaan koulupolun ja oppimisen kokonaisvaltaisen seurannan ja

auttavat yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeiden määrittelyssä.

Halsuan yhtenäiskunnassa noudatamme suunnitelmaa, jolla

taataan riittävä tuki, ohjaus ja tiedonsiirto kaikissa nivelvaiheissa. Yhteistoiminnan

periaatteena on ennaltaehkäisevä oppilashuolto, moniammatillisuus ja luottamuksellinen

tiedonsiirto eri työyhteisöjen ja toimijoiden välillä.

Esikouluun tulevat lapset

- 5-vuotistarkastukset (neuvolan terveydenhoitaja)

- havainnoinnit (päivähoito / koti )

- tutustumispäivä esikouluun tuleville lapsille elokuussa ennen esikoulun virallista

aloitusta

- alkusyksystä lähtötasotehtävät ja vanhempien tapaamiset – tavoitteena lapsen

vahvuuksien ja kehitettävien alueiden kartoittaminen, minkä perusteella ohjausta

ja opetusta yksilöllistetään tarvittaessa

Esikoulusta ensimmäiselle luokalle

- esikoulussa tehty havainnointi ja mahdolliset henkilökohtaiset

oppimissuunnitelmat siirretään tulevalle opettajalle

- alkuvuodesta esikouluikäisille ryhmäkouluvalmiustesti, josta palaute

esikoulunopettajalle ja vanhemmille, tarvittaessa lisätutkimukset ja

erityisopetusta koulussa tarvittaviin taitoihin

- vierailut tulevassa ekaluokassa ja tutustuminen uuteen luokkaan ja

tulevaan opettajaan

- tiedonsiirtopalaveri ensimmäisen luokan opettajan kanssa; tapaamisessa voivat olla

mukana esikoulun opettaja, erityisopettaja, ensimmäisen luokan opettaja, kuraattori ja

kouluterveydenhoitaja. Tarkoituksena on opetuksen järjestämisen kannalta

tarpeellisen tiedon siirtäminen.

- Saattaen vaihtaen –tiedonsiirtolomake liitteenä Kasvun kansiossa

Kuudennelta luokalta yläkouluun

- 6.lk:n keväällä luetun ymmärtämisen ja kirjoitustaidon kartoitus sekä

matematiikan keskeisten asioiden osaamisen kartoitus → tieto yläkoulun

aineenopettajille

- matematiikassa yläkoulussa joustavat ryhmittelyt – ryhmiin yhteistyössä alakoulun

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

71

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

opettajan ja erityisopettajan kanssa

- oppilaille oppitunti, jossa erityisopettaja, opinto-ohjaaja, rehtori ja kuraattori

kertovat oppilaille yläkoulun käytänteistä

- tiedonsiirtopalaveri, jossa mukana alakoulun puolelta luokanopettaja ja

erityisopettaja, yläkoulun puolelta erityisopettaja, tuleva luokanohjaaja,

kuraattori ja terveydenhoitaja. Tarkoituksena on opetuksen järjestämisen

kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen.

- henkilökohtainen keskustelu kuraattorin kanssa kuudennen luokan aikana ja

uudestaan seitsemännen luokan syksyllä. Tavoitteena on yläkouluun siirtymisen

mukanaan tuomista peloista ja ennakkoluuloista keskusteleminen sekä

nivelvaiheeseen sopeutuminen

- oppilaiden ja huoltajien odotusten ja toiveiden kuuleminen

- tutustumispäivä yläkouluun, omaan luokkaan ja luokanohjaajaan keväällä

Yläkoulusta toiselle asteelle

- varmistetaan, että tieto tehostetun ja erityisen tuen tarpeesta välittyy

seuraavaan oppilaitokseen

- tiedonsiirtolupa -lomake, jossa vanhemmat allekirjoittavat luvan siirtää tiedot

nuoresta perusopetuksesta toisen asteen oppilaitokseen

- tutustumiskäynnit eri toisen asteen oppilaitoksiin

- vanhanpainillat

- henkilökohtaiset keskustelut luokanohjaajan, huoltajan, opon ja kuraattorin

kanssa – aiheena opintojen tilanne, yhteishakuun liittyvät asiat,

jatko-opintosuunnitelmat ja mahdollisten haittojen ja esteiden kartoittaminen

- erityistä tukea ja ohjausta jatko-opinnoissaan tarvitsevia, ammatilliseen

koulutukseen suuntautuvia oppilaita ohjataan osallistumaan ammattiopisto Luovin

koulutuskokeiluun. Koulutuskokeilun tavoitteena on selkeyttää koulutusvalintaa

sekä ohjata oppilasta hakeutumaan hänelle sopivaan ammatilliseen koulutukseen.

Koulutuskokeilusta oppilas ja ohjaava taho saavat kirjallisen palautteen, joka toimii

työkaluna jatko-opintojen suunnittelussa ja järjestämisessä.

Koulusta toiseen muuttaminen

- varmistetaan, että tieto tehostetun tuen tarpeesta välittyy uuteen kuntaan ja/tai

kouluun

Opettajalta toiselle

- yhteistyöpalaveri, jossa mukana oppilaan edellinen opettaja, tuleva opettaja,

erityisopettaja ja mahdollinen koulunkäynninohjaaja

72

4.9 Ohjaus perusopetuksessa

Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri

vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia

tehdä opintojaan koskevia valintoja. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja

tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan

myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja

yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja

edistää tasa-arvoa. Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen kestävän jatkumon,

jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat

yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien

tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään

oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin

liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden

persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Ohjauksen toteuttamissuunnitelmassa käsitellään aihetta laajemmin. Suunnitelma löytyy

osoitteesta: http://www.peda.net/veraja/kaseopo.

4.10 Käyttäytymisohjeet ja seuraamukset

Kurinpito, säännöt ja valvonta muodostavat merkittävän osa-alueen koulurauhan

vaikuttavista tekijöistä. Halsuan yhtenäiskoulussa kasvatuskeskustelu on ensisijainen

keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käyttäytymiseen. Se kirjataan ja

siitä ilmoitetaan myös huoltajalle. Oppilasryhmän oikeuksien turvaamiseksi oppilas

voidaan poistaa luokkatunnilta. Tällöin hänet voidaan määrätä toiseen opetusryhmään,

rehtorin kansliaan, erityisopettajan opetustilaan tai luokkahuoneen ulkopuolelle.

Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa! Luokasta poistamisesta seuraa ilmoitus

huoltajille. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa koulun säännöissä

kielletty, turvallisuutta vaarantava tai opetusta häiritsevä esine tai aine. Alaikäiseltä

pois otetut tupakkatuotteet ja alkoholi voidaan luovuttaa vain huoltajalle.

Huumausaineet luovutetaan välittömästi poliisille.

Opetuksen järjestäjän tulee seurata kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien,

häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden

haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto-oikeuden käyttöä ja toimien

kehittymistä. Koulukohtaiset tiedot suositellaan käsiteltäväksi määräajoin

koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä.

4.11 Oppilaan suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluvat kaikille

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

73

http://www.peda.net/veraja/kaseopo

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

kouluyhteisössä työskenteleville. Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas

joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi.

Kiusaajia voi olla yksi tai useampia.

Kiusaaminen voi olla esimerkiksi:

• tönimistä

• lyömistä

• haukkumista ja pilkkaamista

• yksin jättämistä

• ilkeitä puheita takanapäin

• eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Kouluyhteisömme puuttuu aina häiriökäyttäytymiseen. Kiusaamiseen pyritään

puuttumaan niin pian kuin mahdollista. Perusopetuksessa toteutetaan Kiva Koulu

-ohjelmaa. Yläkoulussa kiusaamistapausten selvittelyssä voidaan käyttää lisäksi

sovittelua, jossa pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu

puolueettoman sovittelijan johdolla.

Kiva Koulu -ohjelma on suunnattu perusopetuksen vuosiluokille 1 - 9. Ohjelmassa

keskitytään paitsi kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, myös mahdollisimman

tehokkaaseen kiusaamistapauksiin puuttumiseen.

Ohjelmassa mukana olevissa kouluissa toimii vähintään kolmen henkilökuntaan

kuuluvan aikuisen muodostama koulutiimi. Halsuan perusopetuksen KivaKoulu-tiimiin kuuluuSatu Riihimäki...........................Kun vanhempi ottaa yhteyttä kouluun

kiusaamisasiassa tai oppilas kertoo opettajalle kiusaamisesta, selvitetään ensin, onko

kyseessä systemaattinen kiusaaminen, satunnaisempi konflikti tai riita tai vaikkapa

väärinkäsityksiin perustuvat loukkaantuminen. Mikäli kiusaamisen tunnusmerkit

täyttyvät, ryhtyy koulutiimi käsittelemään asiaa. Ensin keskustellaan kiusatun oppilaan

kanssa ja tämän jälkeen jokaisen kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen.

Kiusaajien kanssa sovitaan, miten he muuttavat käyttäytymistään. Tämän jälkeen

sovitaan nk. seurantakeskustelusta. Keskustelussa sekä kiusatun että kiusaajien kanssa

varmistetaan, että kiusaaminen on todella loppunut.

Vanhemmille informoidaan kaikista tiimin käsiteltävänä olleista omaa lasta koskevista

tapauksista. Tarvittaessa vanhemmat kutsutaan koululle selvittämään asiaa.

Ensisijaisesti keskustelut käydään kuitenkin koulun aikuisten ja oppilaiden välillä.

Koulut, jotka eivät ole mukana Kiva Koulu -ohjelmassa, hoitavat eteen tulevat

kiusaamistapaukset kuulemisen ja keskustelun avulla aina tilanteen mukaan. Vanhemmat

voidaan kutsua mukaan selvittämään asiaa. Lisätietoa osoitteesta www.kivakoulu.fi

Koululla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla

tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden74

kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

4.12 Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen,

psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on

oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa, ja se

on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä

turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja

kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko

yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin,

opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä

kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä.

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on

turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana

oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös

koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä

noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen

laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia.

Koulun terveydellisten olojen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein yhteistyössä

koulutuksen järjestäjän, työterveyshuollon, työsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja

kouluterveydenhuollon kanssa.

Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun

toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen

edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma.

5. Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Koulun oppilashuollon suunnitelma löytyy koulun Pedanet-sivuilta. Uuden lukuvuodenalkaessa oppilaille ja huoltajille esitellään koulun oppilashuoltopalvelut lukuvuositiedotteessaja vanhempainilloissa. Koululla on käytössä Wilma-järjestelmä. Sitä käytetään poissaolojenkirjaamisiin, tiedon välittämiseen oppilashuoltohenkilöstön välillä sekä koulun ja kodin väliseenviestintään.

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Tällöin oppilaanomat mielipiteet ja toivomukset on otettava huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa jamuiden henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. Hyvin vaativissa tilanteissa alaikäinen voipainavasta syystä kieltää huoltajaansa tai laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevanoppilashuoltoasian käsittelyyn sekä kieltää antamasta itseään koskevia salassa pidettäviäoppilashuollon tietoja huoltajalleen. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 18§)

Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja.

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

75

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

6. Oppilashuoltoasiakirjojen dokumentointi

Koulutuksen järjestäjällä on oppilashuollon kertomuksista muodostuva rekisteri, johon

tallennetaan oppilashuoltokertomukset sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat

aikajärjestyksessä edeten. Monialaisten asiantuntijaryhmien asiakirjat ovat salassa pidettäviä.Kirjaamisen tulee olla asiallisesti perusteltua, täysin paikkaansa pitävää.

Jos painavasta syystä sivulliselle annetaan kertomukseen sisältyviä tietoja, on asiakirjaan

merkittävä mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella niitä on luovutettu. Halsualla

rekisterin vastuuhenkilö on kuraattori Riitta Mäkelä.

Opetuksen ns. nivelvaiheissa tai oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän

koulutukseen, on aikaisemman koulutuksen järjestäjän pyydettävä opiskelijan tai hänen

huoltajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää

oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat

tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Kun kyse on välttämättömistä

tiedoista, voi opetuksen järjestäjä salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimittaa

tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle tai pyydettäessä antaa niitä. Tällöin

välttämättömiä tietoja voi Halsuan yhtenäiskoulussa antaa opinto-ohjaaja.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan vapaamuotoinen muistio, joka

on julkinen asiakirja.

7. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä

opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Koulutuksen

järjestäjän on arvioitava opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä

kunnan opetustoimen ja sosiaali-ja terveystoimen kanssa sekä osallistuttava mahdolliseen

ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset on

julkistettava. Halsuan yhtenäiskoulussa suoritetaan myös lukuvuosittain perusopetuksen

laadunarviointia, jonka yhtenä tavoitteena on kartoittaa koulun oppilashuollollista

kokonaistilannetta. Sivistyslautakunnan tehtävänä on tarkastaa Halsuanopiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelman päivittämisestä ja seurannasta vastaa Halsuanyhtenäiskoulun oppilashuollon vastuuhenkilö tukenaan yhtenäiskoulun opiskeluhuoltoryhmä.Seurannassa ja päivittämisessä tärkeänä tehtävänä on miettiä, mitä opiskeluhuollon kannaltaoleellista tietoa koulussa tulee kerätä ja seurata, miten tiedon kerääminen tapahtuu,millä aikataululla ja miten seurantatietoja hyödynnetään. Lisäksi tulee seurata, mitenopiskeluhuoltosuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet käytännössä koulun sisällä toimivat.

Yhteistyötahojen yhteystietoja:

Kaustisen poliisiasema 0295-440511

Koulukuraattori Riitta Mäkelä 040-5503484

Vastaava kuraattori Silva Sevola 040-3596265

Kouluterveydenhoitaja Jane Koivukoski 040-8045620

Lasten ja nuorten poliklinikka (K-PKS) 06-826420676

Nuorisopsykiatrian poliklinikka (K-PKS) 06-8263052

Perhe- ja sosiaalikeskus Pajala:

sosiaalityöntekijä Merja Heikkilä 040-8045811

(myös psykologin ajat varataan häneltä)

lastensuojelun sosiaalityöntekijät 040-8045720

040-8045721

Perhonjokilaakson Kriisiryhmä (Tunkkarin terveyskeskus) 040-8045000

Opp

ilash

uollo

n pa

ikal

lisen

tote

utta

mis

en ta

voitt

eet j

a to

imin

tata

vat

77

Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yvät

erit

yisk

ysym

ykse

t

30. Kieleen ja kulttuuriin liittyväterityiskysymykset

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekäkulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään jakunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.

Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- jamonikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja.Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioonoppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältääsoveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma.

78

31. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen

Kak

siki

elis

en o

petu

ksen

järje

stäm

inen

79

Erit

yise

en m

aailm

anka

tsom

ukse

en ta

i kas

vatu

sopi

llise

en jä

rjest

elm

ään

peru

stuv

a pe

ruso

petu

s

32. Erityiseen maailmankatsomukseentai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus

80

33. Vuosiluokat 1-2

33.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseenLapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötäesiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Tarvitaan oppimisympäristöjen,toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Yhteistyö huoltajienkanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeätä. Jokaisen lapsen tilanne,oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen jakoulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa ja tarkistetaan aamu- ja iltapäivätoimintaantai kerhotoimintaan osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet. Lapsia kannustetaan olemaanylpeitä esiopetuksen aikana opituista taidoista. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään jatoimimaan uudessa ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa.

Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötäesiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Oppilaan siirtyessä esiopetuksestaperusopetukseen järjestetään esiopetusvuoden keväällä tiedonsiirtopalaveri, johon kutsutaanainakin esikoulunopettaja, vanhemmat ja lapsen tuleva ensimmäisen luokan opettaja. Tällöinon jo tiedossa lapsen kouluvalmius erityisopettajan tekemien koulukypsyystestien perusteella.Tiedonsiirtopalaverissa on keskeistä luoda jatkumo kodin ja koulun väliselle yhteistyölle sekämahdollisille lapsen tarvitsemille tukitoimille.

Esikoululainen kutsutaan tutustumaan tulevaan koululuokkaansa ja opettajaansaesiopetusvuoden lopussa. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä turhaa jännitystä ja pelkoja, joitalapsella saattaa koulun aloittamiseen liittyä.

33.2. Koululaiseksi kasvaminenPerusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi omaerityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheenhuomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista ja turvallisista siirtymistä koulupolunnivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneenvarhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perustaoppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksiamyöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Perusopetuksen alussa jokaisen oppilaanedistymisen huolellinen seuranta on erityisen tärkeää, jotta voidaan huolehtia siitä, että oppilaallaon edellytykset opinnoissa etenemiseen.

On tärkeätä, että jokainen oppilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioidenoppimisesta nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Oppilaita kannustetaan tuomaanesiin kiinnostuksen kohteensa ja löytämään uusia. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksikunkin oppilaan tarpeita ajatellen. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivääkäyttäytymistä. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoonomista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseensamoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, ettäkehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekämielikuvitus ja tarinallisuus. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan yhdessä kotienkanssa.

Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1-2 oppiaineiksi, mutta opetusvoi olla edelleen pääosin eheytettyä. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisentaitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään toteuttamalla monialaisia

Vuos

iluok

at 1

-2

81

Vuos

iluok

at 1

-2

oppimiskokonaisuuksia. Tällöin tarjoutuu myös enemmän tilaisuuksia yhteistyöhön niinesiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa.

Perusopetuslain 27§ mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyäaikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteellaon edellytykset suoriutua opiskelusta. Lausuntoa varten tehtävät asianmukaiset testauksetja lausunnot huoltajien tulee hankkia ja kustantaa itse. Opetuksen järjestäjä voivastaavien selvitysten perusteella antaa lapselle myös luvan aloittaa perusopetus vuottasäädettyä myöhemmin. Koulun aloituksen aikaistaminen ja lykkääminen tehdään vanhempienanomuksesta. Anomus toimitetaan Halsuan koulutoimistoon ja päätöksen asiasta tekeeperusopetuksen rehtori.

Esiopetus muodostaa lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevänkokonaisuuden. Esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jossa yksilöllisesti pohditut tavoitteet(esikoulunopettaja ja huoltaja) hyödyttävät lapsen oppimista ja koululaiseksi kasvamista.Tavoitteena on vahvistaa lapsen joustavaa siirtymistä esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle,myös ennaltaehkäistä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneenvarhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perustaoppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksiamyöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Perusopetuksen alussa jokaisen oppilaanedistymisen huolellinen seuranta on erityisen tärkeää, jotta voidaan huolehtia siitä, että oppilaallaon edellytykset opinnoissa etenemiseen.

Niin koulun kuin kodinkin tärkeänä tehtävänä on tukea, rohkaista ja kannustaa pientäoppilasta tämän koulutyössä. Hänen kehittymisestään ja onnistumisistaan iloitaan. Oppilastaohjataan oikeisiin opiskelutottumuksiin ja hänen omaa vastuuta koulutyöstään lisätään ikätasonmukaisesti. Alkuopetuksen työtapojen tulee olla vaihtelevia ja lapsen luontaista toiminnallisuuttaja aktiivisuutta tukevia.

Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1-2 oppiaineiksi, mutta opetusvoi olla edelleen pääosin eheytettyä. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisentaitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään toteuttamalla monialaisiaoppimiskokonaisuuksia. Tällöin tarjoutuu myös enemmän tilaisuuksia yhteistyöhön niinesiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa.

33.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaiheSiirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta jatukea kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen,kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen jaryhmässä työskentelyn taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistätärkeämmiksi. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa koulun tarjoamasta kieliohjelmasta jaopintojen järjestelyistä, alkavista uusista oppiaineista sekä mahdollisista valinnaisista taivapaaehtoisista opinnoista. Heidän kanssaan pohditaan opiskelun asettamia vaatimuksia jamahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokanopintojen alkamista.

Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta jatukea kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen,kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen jaryhmässä työskentelyn taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistätärkeämmiksi. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan tarpeellisia tietoja uuteen luokkaan siirtymisestä,uusista alkavista oppiaineista ja muista luokan vaihtamiseen liittyvistä käytännön seikoista.

82


33.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2Laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan esiopetuksessa ja sitä edeltävässävarhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksen ensimmäisten vuosien aikana. Tavoitteena on, ettäoppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen,oman identiteetin muotoutumiseen sekä kestävään elämäntapaan. Alusta lähtien on tärkeätä, ettäkoulu tarjoaa jokaiselle oppilaalle vuorovaikutteisen ja kannustavan yhteisön, jossa oppilas voituntea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kestävään elämäntapaan koulu kasvattaaeniten omalla esimerkillään. Kestävän elämäntavan edistämisessä korostuvat erityisesti yhdessätoimimisen taidot, lähiyhteisön kulttuurisen monimuotoisuuden havainnoiminen sekä luonnossaliikkuminen ja luontosuhteen vahvistaminen.

33.5. Laaja-alaisen osaamisen alueetL1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen


Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.



Vuos

iluok

at 1

-2

83

Vuos

iluok

at 1

-2

Työskentelyn lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset, havainnot ja kysymykset.Ihmettelylle, oivaltamiselle, uuden löytämiselle ja keksimiselle, mielikuvitukselle sekä oppimisenilolle on tilaa. Oppilaita kannustetaan kysymään ja kuuntelemaan, tekemään tarkkoja havaintoja,etsimään tietoa sekä tuottamaan ja kehittelemään yhdessä ideoita ja esittämään työnsä tuloksia.Ikäkaudelle sopivien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta jakiinnostusta ympäröivän maailman ilmiöitä kohtaan sekä vahvistetaan taitoa jäsentää, nimetäja kuvailla ympäristöä. Oppilaita rohkaistaan myös kyseenalaistamaan havaitsemiaan asioita jahuomaamaan, että tieto voi olla joskus ristiriitaista ja epäselvää.

Oman ja yhteisen työn suunnittelemista, tavoitteiden asettamista ja työskentelyn arviointiaharjoitellaan. Yhdessä pohditaan, milloin työssä on onnistuttu ja mistä sen tietää. Oppilaitaohjataan havaitsemaan edistymistään, tunnistamaan omat vahvuutensa oppijoina ja iloitsemaanonnistumisistaan. Heidän kanssaan keskustellaan opintoihin liittyvistä mahdollisista valinnoista jaautetaan ymmärtämään erilaisten vaihtoehtojen merkitys.

Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä ja oppimista.Muistin, mielikuvituksen sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittymistä tuetaan satujenja tarinoiden, pelien, lorujen, laulujen ja leikkien, taiteen eri muotojen sekä monipuolisenvuorovaikutuksen avulla.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu




Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaan

84

mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

Oppilaita rohkaistaan ja ohjataan myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Oppitunnit,juhlat, leikit, pelit, ruokailuhetket sekä yhteistyö koulussa ja koulun ulkopuolella tarjoavattilaisuuksia harjoitella toimimista monenlaisten ihmisten kanssa. Oppilaita kohdellaan arvostavastija ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin.

Oppilaita ohjataan arvostamaan oman perheensä ja yhteisönsä sekä muiden perinteitäja tapoja. Koulutyössä tutustutaan läheiseen kulttuuriympäristöön sekä sen kulttuuriseenmonimuotoisuuteen. Oppilaille avataan mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön sekätaiteeseen ja muuhun kulttuuritarjontaan ja saada kokemuksia myös kansainvälisyydestä.Tärkeätä on pohtia yhdessä, miten omaan ympäristöön ja sen kulttuuriin voi vaikuttaa. Oppilaatoppivat tuntemaan Lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteet ja pohtivat, mitä ne tarkoittavatheidän elämässään ja toiminnassaan.

Koulutyössä oppilaat voivat ilmaista itseään ja itselleen merkityksellisiä asioita monipuolisiaesittämisen tapoja käyttäen. Oppilaita kannustetaan nauttimaan käden ja koko kehon taitojenkehittymisestä ja harjoittelemaan monenlaista esiintymistä. Mielikuvitus, kekseliäisyys jailmaisutaidot kehittyvät muun muassa leikkien, seikkailujen, musiikin, draaman, saduttamisen,mediaesitysten, kuvallisen ja käsityöllisen ilmaisun sekä rakentelun ja muiden käden töidenkeinoin.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot


Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämäänympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämäänhyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestätyöstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaantunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.



Vuos

iluok

at 1

-2

85

Vuos

iluok

at 1

-2

Koulun aloittaminen edellyttää uudenlaisia itsestä huolehtimisen taitoja ja itsenäisyydenlisääntymistä. Koulutyöhön kuuluu oppilaiden ikäkaudelle sopivista vastuutehtävistähuolehtiminen luokka- ja kouluyhteisössä. Yhteisten pelisääntöjen, hyvien tapojen sekäkannustavan palautteen merkitys korostuu. Oppilaita ohjataan hahmottamaan aikaan ja paikkaanliittyviä käsitteitä ja niiden käytännön merkitystä. He harjoittelevat omien tunteiden tunnistamistaja ilmaisemista ja esimerkiksi leikkien ja draaman avulla kehittävät tunnetaitojaan.

Koulussa opitaan omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviäperusasioita. Huomiota kiinnitetään itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä,turva- ja suojavälineiden käyttöön sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä japyöräilijänä. Myös erilaisissa vaaratilanteissa tarvittavan toiminnan ja avun hakemisen taitojaharjoitellaan. Oppilaiden kanssa tutkitaan arjen teknologiaa ja sen merkitystä päivittäisessäelämässä sekä opitaan, mitä teknisten laitteiden turvallinen käyttö edellyttää. Oppilaidenmuotoutuvista kulutustottumuksista keskustellaan, opitaan tarkastelemaan mainontaa ja medianvaikutuksia sekä pohditaan mahdollisuuksia oman rahankäytön suunnitteluun. Oppilaita ohjataankriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioonottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa.

L4 Monilukutaito



Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

Oppilaita ohjataan monilukutaitoisiksi, monenlaisten, ikäkaudelle ominaisten tekstien tulkitsijoiksi,tuottajiksi ja arvioijiksi. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten,numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistuatai ilmenevää tietoa. Monilukutaidon kehittymistä tuetaan perustamalla opetus moniaistisuudelle,kokonaisvaltaisuudelle ja ilmiökeskeisyydelle. Oppilaita kannustetaan käyttämään ja tuottamaanerilaisia tekstejä, nauttimaan niistä sekä ilmaisemaan itseään niiden avulla. Kirjoitettujentekstien perusluku- ja kirjoitustaito kehittyy ja sujuvoituu. Samoin kehittyy taito käsitelläarkeen liittyen numeerista informaatiota, kuten lukumäärien eroja. Oppilaita ohjataan

86

kehittämään kuvanlukutaitoa kokeilemalla kuvallisia ilmaisutapoja sekä tarkastelemaanvisuaalisen vaikuttamisen keinoja lähiympäristössä.

Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja välittämään tietoa muille. Heitäohjataan pohtimaan kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta sekä myös sitä, ettäjokaisella tekstillä on tekijänsä ja tarkoituksensa. Näin opetuksessa tuetaan kriittisen ajattelunkehittymistä. Monilukutaitoiseksi kehittyäkseen oppilaat tarvitsevat sekä rikasta tekstiympäristöäettä suojaavaa tukea median käytössä. Opetuksessa käytetään ikäkauden tarpeisiin soveltuviatekstejä, kuten lehtiä, kirjoja, pelejä, elokuvia ja musiikkia sekä monimuotoisen ympäristönhavainnointia ja oppilaiden tekemiä ja valitsemia sisältöjä. Tuottamisen taitoja kehitetääntulkitsemisen ja arvottamisen taitojen rinnalla. Oppilaille luodaan runsaasti tilaisuuksia kysyä jaihmetellä, kertoa tarinoita, esittää näkemyksiään ja jakaa kokemuksiaan monenlaisia välineitä jailmaisun keinoja käyttäen.

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen


Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tietoja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaankäyttämään tietoja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.


Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana ja koulun ulkopuolella oppilaille karttuneita tieto-ja viestintäteknologian (tvt) tietoja ja taitoja. Leikkiin perustuva työskentely on edelleen keskeistä.Tieto- ja viestintäteknologian perustaitoja harjoitellaan ja opitaan käyttämään niitä opiskelunvälineinä. Samalla opitaan keskeistä käsitteistöä. Oppilaat pohtivat myös, mihin tarkoituksiin tieto-ja viestintäteknologiaa käytetään lähiympäristössä ja mikä sen merkitys on arjessa.

Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen japalveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Samoinharjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaatsaavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekäikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimisen edistäjänä.

Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaiden kanssa keskustellaan ja luodaan yhdessä tvt:nturvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekäsopivan pituisten työjaksojen merkitykseen hyvinvoinnille.

Vuos

iluok

at 1

-2

87

Vuos

iluok

at 1

-2

Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiähakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviäeri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan tvt:n avullaideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllistenpalveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tietoja viestintäteknologiaa erilaisissavuorovaikutustilanteissa.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys



Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.


Koulutyössä oppilaat saavat monimuotoisia tilaisuuksia oppia työskentelemään yksin ja yhdessätoisten kanssa. Heitä ohjataan harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja yhteistyötä, omienideoiden sovittamista yhteen toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa. Oppilaitakannustetaan tutkimaan uusia asioita ja miettimään, missä itse on erityisen hyvä ja mitä voisitehdä toisten hyväksi koulussa ja kotona. Heitä rohkaistaan toimimaan uusissa tilanteissa itseensäluottaen. Oppilaita opastetaan tutustumaan eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella jaymmärtämään niiden ja yleensä työn merkitys yhteiskunnassa, erityisesti perheiden arjen jatoimeentulon kannalta. Yhteistyö huoltajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaatyöskentelyä.

88

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen




Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa omaaopiskeluaan ja oman ryhmänsä työn tavoitteita ja toimintatapoja, työskentelytilojen järjestämistäja viihtyisyyttä sekä ruokailuun, välitunteihin, juhliin ja retkiin sekä koulun muihin tapahtumiinliittyviä asioita. Oppilaiden kanssa keskustellaan, mitä oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuusja vastavuoroisuus merkitsevät. Omien kokemusten kautta oppilaat tutustuvat demokraattisentoiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan ja voivatosallistua itseään koskevista asioista päättämiseen ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti.Oppilaiden kanssa pohditaan, mitä heille merkitsee oikeudenmukainen ja kestävä tulevaisuusomassa maassa ja maailmassa ja mitä he voivat itse tehdä sen puolesta.

33.6. Oppiaineet

33.6.1. Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon tehtävä

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiähyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina jaluovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan jakanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitäkoskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksentuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaanajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi onkeskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaaitsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti

Vuos

iluok

at 1

-2

89

Vuos

iluok

at 1

-2

muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisenkatsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu-ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajatteluymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseäänkorjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun jaoppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestähuolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.

Elämänkatsomustiedon tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 elämänkatsomustiedon opetuksen painopiste on oppilaiden yhteistyö- javuorovaikutustaitojen, ilmaisun sekä ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämisessä. Oppilaanomaa ajattelua ja kokemuksia kuuntelemalla ja arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon jamyönteisen minäkuvan rakentumiseen.

Halsuan yhtenäiskoulussa annetaan elämänkatsomustiedon opetusta tarvittaessa. Tavoitteet jasisällöt laaditaan tuolloin.

Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvättavoitteet vuosiluokilla 1-2

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä luoda turvallinen jaavoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksija arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistäoppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioivaksija joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaantoiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.Toiminnassa otetaan huomioon lasten elinympäristön digitalisoituminen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1-2

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaaoppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukeeoppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitätutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa.Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaidenyksilöllisen tuen tarpeet otetaan huomioon työtapojen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuuosaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Se tukee ja vahvistaa oppilaiden osallisuuden jaminäpystyvyyden kokemusta. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaanajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen sekäomien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuoliset työtavat luovatoppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteitaelämänkatsomustiedossa ovat

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.90

33.6.2. Kuvataide

Oppiaineen tehtävä

Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisestimoninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden identiteettien rakentumista, kulttuuristaosaamista ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Oppilaidenomat kokemukset, mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle. Kuvataiteenopetus kehittää kykyä ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä.Oppilaille tarjotaan tapoja arvottaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Kulttuuriperinnön tuntemustavahvistamalla tuetaan traditioiden välittymistä ja uudistumista. Opetus tukee oppilaidenkriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön jayhteiskuntaan. Kuvataiteen opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalilletoimijuudelle.

Taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseenoppimiseen. Oppilaat tarkastelevat kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria historiallisista jakulttuurisista näkökulmista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä.Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja, teknologioitaja ilmaisun keinoja. Opetuksessa kannustetaan monilukutaidon kehittämiseen hyödyntämällävisuaalisuutta sekä muita tiedon tuottamisen ja esittämisen tapoja. Oppilaille tarjotaanmahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulunulkopuolisten toimijoiden kanssa. Opetuksessa tutustutaan museoihin ja muihin kulttuurikohteisiinsekä tarkastellaan kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 luodaan perustaa oppilaiden omakohtaiselle suhteelle kuvataiteeseen jamuuhun visuaaliseen kulttuuriin. Ilmaisun taitojen ja esteettisten valmiuksien kehittymistä tuetaaneri aistien ja koko kehon yhteistyöllä. Oppilaita ohjataan käyttämään mielikuvia, kuvataiteenkäsitteistöä ja kuvallisen tuottamisen keinoja. Opetuksessa hyödynnetään toiminnallisuutta jaleikinomaisuutta. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen taideoppimiseen. Kuvien tuottamistaja tulkintaa harjoitellaan myös tietoja viestintäteknologian ja verkkoympäristöjen avulla.Opetuksessa rohkaistaan toimimaan yhdessä, jakamaan kokemuksia sekä vastaanottamaan jaantamaan palautetta kuvallisesta työskentelystä.

Alkuopetuksen kuvaamataidossa pääpaino on itse tekemisessä.Oppilas on aktiivinen toimija,joka ohjatusti saa kokeilla vaihtelevia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja töitä tehdessään.Muistetaan myös jätemateriaalien uusiokäyttö Töitä valittaessa jätetään tilaa myös oppilaanomallekin kekseliäisyydelle ja mielikuvitukselle. Vähitellen oppilasta ohjataan tekemään isompia,pitkäjänteisyyttä vaativia töitä. Valmiita töitä tarkasteltaessa muistetaan kannustavuus ja rohkaisu.Harjoitellaan katsomaan kuvia ja itsetehtyjä tuotoksia eri näkökulmista sekä harjoitellaanantamaan kannustavaa palautetta.

Kuvataiteen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinenmateriaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri.Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekätutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisuntarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteena onluoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulunulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 1-2 innostetaan leikinomaiseen kokeiluun, tieto-ja viestintäteknologian käyttöön sekä taiteidenväliseen toimintaan. Opetustilanteet toteutetaan

Vuos

iluok

at 1

-2

91

Vuos

iluok

at 1

-2

kouluympäristön lisäksi erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä, luonnon ympäristöissä javerkkoympäristöissä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kuvataiteessa vuosiluokilla 1-2

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten,psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisenyksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta jahyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetustaeriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttäävaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittavaja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea.Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteidenvisuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuenjärjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviäkokemuksia.

Oppilaan oppimisen arviointi kuvataiteessa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaidenyksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnantaitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen, pitkäjänteisten työtapojen sekäitsearviointitaitojen kehittymistä. Palaute on monipuolista ja rohkaisee oppilaita omien ajatustenilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppilaat saavat palautetta kaikillatavoitteissa määritellyillä taideoppimisen alueilla.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita kuvataiteessaovat

• edistyminen tavoitteiden asettamisessa omalle toiminnalle• edistyminen materiaalien kokeilemisessa ja tekniikoiden harjoittelussa• edistyminen kuvataiteen ilmaisukeinojen käyttämisessä ja niistä keskustelemisessa• edistyminen omista ja muiden kuvista keskustelemisessa.

Vuosiluokka 1

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Omat kuvakulttuurit

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin heosallistuvat omaehtoisesti. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuvakulttuureihin. Omiakuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omienkuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa, lähiympäristössä ja vuorovaikutuksessa.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn.

92

S3 Taiteen maailmat

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia,aihepiirejä ja ilmiöitä. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessakäsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvätsisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

93

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokan tavoitteet

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja kuvia tekemällä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan erilaistenkuvallisten tuottamisen tapojen avulla

T4 innostaa oppilasta kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja tekniikoita sekäharjoittelemaan kuvallisia ilmaisutapoja

T5 kannustaa oppilasta pitkäjänteiseen kuvalliseen työskentelyyn yksin jayhdessä muiden kanssa

T6 kannustaa oppilasta tarkastelemaan kuvallisen vaikuttamisen keinojaomissa ja muiden kuvissa

T7 ohjata oppilasta käyttämään kuvataiteen käsitteistöä sekätarkastelemaan erilaisia kuvatyyppejä

T8 kannustaa oppilasta tunnistamaan erilaisia taiteen ja muun visuaalisenkulttuurin tuotteita lähiympäristössään

T9 innostaa oppilasta tekemään kuvia oman elinympäristön, eri aikojen jaeri kulttuurien tarkastelun pohjalta

T10 ohjata oppilasta tunnistamaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioonkulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys

Vuosiluokka 2



Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin heosallistuvat omaehtoisesti. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuvakulttuureihin. Omiakuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omienkuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa, lähiympäristössä ja vuorovaikutuksessa.


Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn.

94

S3 Taiteen maailmat

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia,aihepiirejä ja ilmiöitä. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessakäsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta.



T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

Vuos

iluok

at 1

-2

95

Vuos

iluok

at 1

-2


T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja kuvia tekemällä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan erilaistenkuvallisten tuottamisen tapojen avulla

T4 innostaa oppilasta kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja tekniikoita sekäharjoittelemaan kuvallisia ilmaisutapoja

T5 kannustaa oppilasta pitkäjänteiseen kuvalliseen työskentelyyn yksin jayhdessä muiden kanssa

T6 kannustaa oppilasta tarkastelemaan kuvallisen vaikuttamisen keinojaomissa ja muiden kuvissa

T7 ohjata oppilasta käyttämään kuvataiteen käsitteistöä sekätarkastelemaan erilaisia kuvatyyppejä

T8 kannustaa oppilasta tunnistamaan erilaisia taiteen ja muun visuaalisenkulttuurin tuotteita lähiympäristössään

T9 innostaa oppilasta tekemään kuvia oman elinympäristön, eri aikojen jaeri kulttuurien tarkastelun pohjalta

T10 ohjata oppilasta tunnistamaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioonkulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys

33.6.3. Käsityö


Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan.Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun jateknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinensuunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminenon tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomastierilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössäopetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekäkäyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellistahahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuuttaja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn.Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoavahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa.

Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistätoimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainentarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemusluo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden omaelämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaa

96

eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseääntekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.


Vuosiluokilla 1-2 käsityön tehtävänä on mahdollistaa oppilaiden käsityön ilmaisun, suunnittelunja tekemisen tietojen ja taitojen kehittyminen sekä kokemusten karttuminen. Oppilaita rohkaistaanja ohjataan toimimaan käsityön suunnittelijoina ja valmistajina sekä käyttämään siinä erilaisiamateriaaleja. Käsityö kehittää keskittymiskykyä ja aloitteellisuutta. Se kannustaa arvostamaan jaarvioimaan omaa ja toisten työtä ja työskentelyä. Käsityön kasvatustehtävänä on ohjata oppilaitaymmärtämään kulttuurien moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Halsuan yhtenäiskoulussa alkuopetuksen käsitöissä korostetaan tekemisen iloa ja suvaitsevuuttaerilaisiin toteutusratkaisuihin. Tehtyjä töitä arvioidaan yhdessä: mikä meni hyvin, missä tarvin vieläharjoitusta? Vähitellen pyritään siirtymään pienistä töistä pitempikestoisiin käsityöprosesseihin,joissa on useampia työvaiheita ja vaaditaan tekijältään pitkäjänteisyyttä. Tavoitteena on huomata,että aina ei tarvita uusia kaupasta ostettuja materiaaleja, vaan vanhoja muuttamalla ja korjaamallavoidaan saada hienoja ja toimivia tuotoksia aikaiseksi.

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Oppimisympäristö tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta opettajan, vertaisryhmänsekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineetja materiaalit edistävät tavoitteiden saavuttamista. Oppilaita innostetaan havainnoimaan jakäyttämään havaintojaan käsityötaitojen osana sekä vaikuttamaan ympäristöönsä. Työtapojenvalinnoilla oppilaita kannustetaan osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Ohjatunsuunnittelun ja tekemisen tukena hyödynnetään mielikuvitusta, tarinoita, draamaa, leikkiä, pelejäsekä luonnon- ja rakennettua ympäristöä. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityöntyötapoja.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 1-2

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda pedagogisesti erilaisia työtapoja javuorovaikutustilanteita, joilla tuetaan sekä yksilöllistä käsityötaitojen oppimista ja suunnitteluaettä yhteisöllistä työskentelyä. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset edellytyksetja tarpeet sekä tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien materiaalien,työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Käsityön toiminnallinen oppiminen edellyttää riittävästiaikaa, tilaa ja ohjausta.

Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myönteisen palautteen antamiseen jakannustamiseen sekä työskentelyn aikana että prosessin lopussa. Monipuolisella arvioinnillaja palautteella tuetaan laaja-alaisen käsityötiedon ja -taidon kehittymistä. Oppilaille annetaanerilaisia tapoja osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekäkehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitelläja arvioida yhdessä, jolloin oppilaat oppivat esiintymistä ja toisten työskentelyn arvostamista.

Arviointi kohdistuu kokonaiseen käsityöprosessiin ja eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinninvälineenä, joka todentaa oppilaiden edistymistä ja käsityöllisen osaamisen tasoa. Oppilaitaohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita käsityössä ovat

- edistyminen työskentelyn sujuvuudessa Vuos

iluok

at 1

-2

97

Vuos

iluok

at 1

-2

- edistyminen suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidoissa

- edistyminen tavoitteellisessa toiminnassa

- edistyminen kekseliäiden ratkaisujen tuottamisessa.

Vuosiluokka 1


S1 Ideointi

Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä,rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materiaalisiamenetelmiä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Tutkitaan liikettä jatasapainoa. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

S2 Kokeilu

Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristööntutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja,lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.

S3 Suunnittelu

Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti. Harjoitellaan prosessin ja tuotteenkuvailun taitoja.

S4 Tekeminen

Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetäänerilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetäänmateriaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

S5 Dokumentointi

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana.

S6 Arviointi

Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaanpalautetta toisille oppilaille.



T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T2 S1, S2, S3 L1, L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L7

T4 S2, S3, S4 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L3

98


T1 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemisestäsekä herättää uteliaisuutta keksivään ja kokeilevaan käsityöhön

T2 ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään omiaideoitaan kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiistatuotteesta

T3 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan käsityötuotteita taiteoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihinsa

T4 opastaa oppilasta tutustumaan moniin erilaisiin materiaaleihin ja niidentyöstämiseen sekä ohjata toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti

T5 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen,oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta

Vuosiluokka 2


S1 Ideointi

Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä,rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materiaalisiamenetelmiä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Tutkitaan liikettä jatasapainoa. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

S2 Kokeilu

Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristööntutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja,lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.

S3 Suunnittelu

Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti. Harjoitellaan prosessin ja tuotteenkuvailun taitoja.

S4 Tekeminen

Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetäänerilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetäänmateriaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

S5 Dokumentointi

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana.

S6 Arviointi

Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaanpalautetta toisille oppilaille.

Vuos

iluok

at 1

-2

99

Vuos

iluok

at 1

-2



T1 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T2 S1, S2, S3 L1, L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L7

T4 S2, S3, S4 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L3


T1 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemisestäsekä herättää uteliaisuutta keksivään ja kokeilevaan käsityöhön

T2 ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään omiaideoitaan kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiistatuotteesta

T3 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan käsityötuotteita taiteoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihinsa

T4 opastaa oppilasta tutustumaan moniin erilaisiin materiaaleihin ja niidentyöstämiseen sekä ohjata toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti

T5 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen,oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta

33.6.4. Liikunta


Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä,sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon.Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset jaliikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus jayhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttäsekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojenja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja,lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen jaeettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin.

Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitäovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristenperustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen. Oppilaat saavat tietojaja taitoja erilaisissa liikuntatilanteissa toimimiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluutoisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteidentunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Liikunta tarjoaamahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen,leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnassa oppilas saavalmiuksia terveytensä edistämiseen.

100


”Liikutaan yhdessä leikkien.”

Vuosiluokilla 1-2 opetuksen pääpaino on havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaitojenoppimisessa, yhdessä tekemisessä ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä sekä liikuntaan liittyvienmyönteisten kokemusten vahvistamisessa. Opetus tukee oppilaita auttamalla heitä kohtaamaanemotionaalisesti vaihtelevia tilanteita. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta jaomia oivalluksia.

Pienen liikkujan selkeä tavoite on liikunnan tuoma ilo ja hyvä olo! Käytämme paljon erilaisiatoimintamuotoja, harjoituksia ja alkeispelejä, jotka tukevat ja harjoittavat motoristen perustaitojenkehittymistä. Opettelemme hyväksymään erilaiset toimintaryhmät ja joukkueet korostaen jokaisenosallistujan tärkeyttä ja yritteliäisyyttä. Harjoittelemme sietämään vastoinkäymisiä ja tappioita.

Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissaoppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioonvuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudettarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta jayhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamistasekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoillesiirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 1-2

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekätukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaidenyksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin jaopetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaanoppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella.Vuosiluokilla 1-2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi ollayhteyttä muihin oppimisen ongelmiin.

Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla eli sentarkoituksena on tukea fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittymistä. Rakentavaja kannustava palaute tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Arviointi perustuumonipuoliseen näyttöön oppilaiden oppimisesta, työskentelystä ja edistymisestä.

Arvioinnissa pyritään tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeetsekä tukemaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaanterveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaiden toimintaa ja työskentelyähavainnoimalla sekä ohjaamalla oppilaita itsearviointiin.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita liikunnassa ovat

• edistyminen liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen löytämisessä• edistyminen motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelemisessa• edistyminen sovittuihin tehtäviin liittyvässä turvallisessa toiminnassa• edistyminen yhdessä työskentelyn ja itsenäisen työskentelyn taidoissa.

Vuos

iluok

at 1

-2

101

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokka 1


S1 Fyysinen toimintakyky

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan leikkejä jatehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä,juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä)erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä). Kehonhallintaaedistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaankehonhahmotusta, ilmaisua ja rytmin mukaan liikkumista.

Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina erioppimisympäristöissä. Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaattoimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.

S3 Psyykkinen toimintakyky

Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä, joissa koetaan onnistumisiasekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita kuten leikeissä, kisailuissa taipeleissä koetut tilanteet.



T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3, L6, L7

T7 S2 L2, L3, L6, L7

T8 S2 L2, L6, L7

T9 S3 L1, L2, L3

T10 S3 L1, L2

102


T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisestija yhdessä uusia, erilaisia liikuntatehtäviä sekä rohkaista ilmaisemaanitseään liikunnan avulla

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaanniitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina

T4 harjaannuttaa oppilasta liikkumaan turvallisesti erilaisissaympäristöissä, erilaisilla välineillä ja telineillä

T5 tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito

Ensimmäisellä vuosiluokalla pääpaino on vesiliikuntaan totuttautumisessa erilaisten leikkien jaleikinomaisten harjoitteiden avulla.

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla

Oppilaalle opetetaan, että eri liikuntalajeihin liittyy riskejä. Näihin riskeihin varaudutaan erilaistensuojien avulla. Oppilas oppii, että ilman suojia koulussa ei kiipeillä, pyöräillä, luistella, jne.

T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaanvuorovaikutuksellisissa liikuntatilanteissa

Oppilaita ohjataan ymmärtämään eri liikuntalajien koulusääntöjä: Mihin sääntöjä tarvitaan? Mitäseuraa, jos kaikki eivät noudata samoja sääntöjä?

T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja, kuten yhdessä sovittujen sääntöjennoudattamista, ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta

Toteutetaan erilaisia yhteistoiminnallisia pelejä, leikkejä ja harjoituksia, joissa jokaisella ryhmänjäsenellä on oma tärkeä rooli. Huomataan, mitä tapahtuu, jos kaikki ryhmän jäsenet eivät osallistutoimintaan.

T9 tukea oppilaan myönteisen minäkäsityksen vahvistumista, ohjataitsenäiseen työskentelyyn sekä itsensä monipuoliseen ilmaisemiseen.

T10 varmistaa myönteisten liikunnallisten kokemusten saaminen jarohkaista oppilasta kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja

Harjoitellaan oikeaa suhtautumista vastoinkäymisiin ja häviamiseen.

Vuos

iluok

at 1

-2

103

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokka 2



Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan leikkejä jatehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä,juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä)erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä). Kehonhallintaaedistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaankehonhahmotusta, ilmaisua ja rytmin mukaan liikkumista.

Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina erioppimisympäristöissä. Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen.


Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaattoimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.


Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä, joissa koetaan onnistumisiasekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita kuten leikeissä, kisailuissa taipeleissä koetut tilanteet.



T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3, L6, L7

T7 S2 L2, L3, L6, L7

T8 S2 L2, L6, L7

T9 S3 L1, L2, L3

T10 S3 L1, L2

104


T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisestija yhdessä uusia, erilaisia liikuntatehtäviä sekä rohkaista ilmaisemaanitseään liikunnan avulla


T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaanniitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina

T4 harjaannuttaa oppilasta liikkumaan turvallisesti erilaisissaympäristöissä, erilaisilla välineillä ja telineillä

T5 tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito

Toisella vuosiluokalla pääpaino on alkeisuinnin opettelussa leikin ja leikinomaisten harjoitustenavulla.

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla

T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaanvuorovaikutuksellisissa liikuntatilanteissa

T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja, kuten yhdessä sovittujen sääntöjennoudattamista, ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta

T9 tukea oppilaan myönteisen minäkäsityksen vahvistumista, ohjataitsenäiseen työskentelyyn sekä itsensä monipuoliseen ilmaisemiseen.

T10 varmistaa myönteisten liikunnallisten kokemusten saaminen jarohkaista oppilasta kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja

33.6.5. Matematiikka

Matematiikan tehtävä

Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaamatemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteidenymmärtämiselle sekä kehittää oppilaiden kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikankumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Konkretia ja toiminnallisuusovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Oppimista tuetaan hyödyntämällä tieto-ja viestintäteknologiaa.

Matematiikan opetus tukee oppilaiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan sekäpositiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina. Se kehittää myös viestintä-, vuorovaikutus- jayhteistyötaitoja. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa oppilaatottavat vastuuta omasta oppimisestaan.

Vuos

iluok

at 1

-2

105

Vuos

iluok

at 1

-2

Opetus ohjaa oppilaita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään jalaajemmin yhteiskunnassa. Opetus kehittää oppilaiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaamonipuolisesti.


Vuosiluokkien 1−2 matematiikan opetuksessa oppilaille tarjotaan monipuolisia kokemuksiamatemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Opetuksessahyödynnetään eri aisteja. Opetus kehittää oppilaiden kykyä ilmaista matemaattista ajatteluaankonkreettisin välinein, suullisesti, kirjallisesti ja piirtäen sekä tulkiten kuvia. Matematiikan opetusluo vahvan pohjan lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän ymmärtämiseksi sekä laskutaidolle.

Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia.Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisestija välineiden avulla. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Oppilaat tottuvattyöskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Pedagogisesti ohjatut leikit ja pelit ovat yksitärkeä työtapa. Opetuksessa ja opiskelussa käytetään tietoja viestintäteknologiaa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki matematiikassa vuosiluokilla 1-2

Koulun alkaessa selvitetään, mitä oppilaat jo osaavat ja millaisia eroja osaamisessa on.Kumulatiivisena oppiaineena matematiikan perusasioiden hallinta on välttämätön edellytys uusiensisältöjen oppimiselle. Oppilaille tarjotaan tukea puutteellisten, aiemmin opittujen tietojen jataitojen täydentämiseen sekä uusien sisältöjen oppimiseen. Matematiikan oppimisen valmiuksienkehittämiselle ja matematiikan oppimiselle varataan riittävästi aikaa ja tuetaan oppimistasystemaattisesti. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.Tarjottava tuki antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää taitojaan niin, että oppimisen ja osaamisenilo säilyvät. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksi ja luodaan mahdollisuuksiaoivaltaa ja ymmärtää itse. Oppilaille turvataan mahdollisuus riittävään harjoitteluun.

Taitaville oppilaille tarjotaan mahdollisuus syventää vuosiluokkien 1-2 sisältöjen ymmärtämistä.Sisältöalueita voivat olla esimerkiksi luonnollisten lukujen ominaisuudet, erilaiset lukujonot,geometria, luova ongelmanratkaisu ja vaativammat peruslaskutoimitusten sovellukset.

Oppilaan oppimisen arviointi matematiikassa vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea jaedistää oppilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla.Matematiikan oppimisen arviointi ja palaute on kannustavaa. Oppilaita rohkaistaanvahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Oppilaita ohjataanhuomaamaan oman oppimisensa eteneminen.

Oppilaiden matematiikan ymmärtämisen ja osaamisen tasoa voidaan selvittää puheen,välineiden, piirtämisen tai kirjallisen työskentelyn avulla. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaaedistymistään eri tavoin. On tärkeää arvioida ratkaisujen oikeellisuuden lisäksi tekemisen tapaaja sujuvuutta.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita matematiikassaovat

• edistyminen lukukäsitteen ymmärtämisessä ja lukujonotaidoissa• edistyminen kymmenjärjestelmän ymmärtämisessä• edistyminen laskutaidon sujuvuudessa• edistyminen kappaleiden ja kuvioiden luokittelun taidoissa

106

• edistyminen matematiikan käyttämisessä ongelmanratkaisussa.

Vuosiluokka 1


S1 Ajattelun taidot

Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia.Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita.Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. Tutustuminen ohjelmoinninalkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.

Ei ohjelmoinnin alkeita vielä ensimmäisellä luokalla.

S2 Luvut ja laskutoimitukset

Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Varmistetaan, että oppilaat hallitsevatlukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden. Ymmärrystä luvuista laajennetaanlaskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoavertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta,monikertoja ja puolittamista. Perehdytään lukujen 1 – 10 hajotelmiin.

Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, lukumäärän,järjestyksen ja mittaustuloksen ilmaisemisessa sekä laskutoimituksissa.

Perehdytään kymmenjärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla.

Kehitetään oppilaiden yhteen- ja vähennyslaskutaitoja ensin lukualueella 0 – 20 ja sittenlukualueella 0 – 100. Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi.Yhteen- ja vähennyslaskut konkretisoidaan erilaisissa sovellustilanteissa. Opitaan hyödyntämäänvaihdannaisuutta ja liitännäisyyttä yhteenlaskussa.

Ohjataan oppilaita ymmärtämään kertolaskun käsite konkretian avulla ja opetellaan kertotaulut1-5 ja 10. Luodaan pohja ymmärtää jakolasku sekä kerto- ja jakolaskun yhteys. Hyödynnetäänvaihdannaisuutta kertolaskussa ja tutustutaan kertolaskun liitännäisyyteen.

Pohjustetaan murtoluvun käsitettä jakamalla kokonainen yhtä suuriin osiin.

Numerosymbolit

Lukujono

Laskeminen syyslukukaudella lukualueella 0-20 ja kevätlukukaudella 0-100.

Yhteen- ja vähennyslaskut

Hajotelmat ja kymppiparit

Murtolukujen pohjustamista konkreettisten mallien ja piirrosten avulla

Vaihdannaisuus

S3 Geometria ja mittaaminen

Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tasongeometriaa. Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä.

Vuos

iluok

at 1

-2

107

Vuos

iluok

at 1

-2

Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään.Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita jatasokuviota myös luokitellaan.

Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. Käsitelläänsuureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä.Keskeisiä mittayksiköitä ovat metri ja senttimetri, kilogramma ja gramma sekä litra ja desilitra.Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.

Tuttuja geometrisia muotoja : esim. kolmio, nelikulmio, ympyrä

Viivaimen käyttö mittavälineenä

mittayksikkö cm

Tasatunnit ja puolet tunnit

S4 Tietojenkäsittely ja tilastot

Pohjustetaan oppilaiden taitoja kerätä ja tallentaa tietoja kiinnostavista aihepiireistä. Laaditaan jatulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja.

Erilaisten lapsille tuttujen asioiden tilastointia ja niiden määrän kuvaaminen esim. värittämällä,rastittamalla, jne.



T1 S1, S2, S3, S4 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4 L4

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4 L1, L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L4

T6 S2 L1, L4

T7 S2 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S3 L1, L4, L5

T10 S3 L1, L4

T11 S4 L4, L5

T12 S1 L1, L2, L4, L5


T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekämyönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Oppilas tutustuu matematiikkaan pelein ja leikein.

108

T2 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan tehdä havaintoja matematiikannäkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa

Opettaja ohjaa oppilasta havainnoimaan yhtäläisyyksiä ja eroja.

T3 kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiäänkonkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- javiestintäteknologiaa hyödyntäen

Opettaja ohjaa oppilasta harjoittelemaan vertailua, luokittelua ja arviointeja käyttäen monenlaisiahavaintovälineitä ja -materiaaleja.

T4 ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

Oppilas harjoittelee erilaisten syy-seuraussuhteiden päättelyä ja ratkoo yksinkertaisiapulmatehtäviä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä jamerkintätapoja

Oppilas harjoittelee monin eri tavoin lukumäärän, lukusanan ja numerosymbolin vastaavuutta.Oppilas oppii muodostamaan kymppipareja ja erilaisia hajotelmia.

T6 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä ja kymmenjärjestelmänperiaatteen ymmärtämisessä

Opettaja ohjaa oppilasta lukujonotaitojen harjoittelussa. Ekaluokalla pääpaino on lukujen oikeassajärjestyksessä ja vertailussa.

T7 perehdyttää oppilasta peruslaskutoimitusten periaatteisiin jatutustuttaa niiden ominaisuuksiin

Oppilas oppii yhteen- ja vähennyslaskuja ensin lukualueella 0-20, myöhemmin 0-100.

T8 ohjata oppilasta kehittämään sujuvaa peruslaskutaitoa luonnollisillaluvuilla ja käyttämään erilaisia päässälaskustrategioita

Opettaja havainnollistaa esimerkein oppilaille, mitä tarkoittaa vaihdannaisuus. Oppilaatharjoittelevat vaihdannaisuutta.

T9 tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaanniiden ominaisuuksia

Ensimmäisellä vuosiluokalla pääpaino on geometristen muotojen ja kappaleiden tunnistamisessaja nimeämisessä.

T10 ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaate

Opettaja ohjaa oppilasta käyttämään viivotinta oikein korostaen oikeaa työskentelyotetta jalukusuuntaa.

Vuos

iluok

at 1

-2

109

Vuos

iluok

at 1

-2

T11 tutustuttaa oppilas taulukoihin ja diagrammeihin

Opettaja näyttää oppilaille esimerkein erilaisia yksinkertaisia tapoja kuvata oppilaille tuttuja ilmiöitädiagrammien ja taulukoiden avulla. Oppilas harjoittelee tekemään ja lukemaan niitä.

T12 harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita jatoimimaan ohjeen mukaan

Oppilasta ohjataan antamaan matemaattisia ohjeita sekä toimimaan niiden mukaan.

Vuosiluokka 2


S1 Ajattelun taidot

Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia.Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita.Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. Tutustuminen ohjelmoinninalkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.

Yhtäläisyydet ja eroavaisuudet, säännönmukaisuus

Ohjelmoinnin alkeet


Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Varmistetaan, että oppilaat hallitsevatlukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden. Ymmärrystä luvuista laajennetaanlaskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoavertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta,monikertoja ja puolittamista. Perehdytään lukujen 1 – 10 hajotelmiin.

Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, lukumäärän,järjestyksen ja mittaustuloksen ilmaisemisessa sekä laskutoimituksissa.

Perehdytään kymmenjärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla.

Kehitetään oppilaiden yhteen- ja vähennyslaskutaitoja ensin lukualueella 0 – 20 ja sittenlukualueella 0 – 100. Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi.Yhteen- ja vähennyslaskut konkretisoidaan erilaisissa sovellustilanteissa. Opitaan hyödyntämäänvaihdannaisuutta ja liitännäisyyttä yhteenlaskussa.

Ohjataan oppilaita ymmärtämään kertolaskun käsite konkretian avulla ja opetellaan kertotaulut1-5 ja 10. Luodaan pohja ymmärtää jakolasku sekä kerto- ja jakolaskun yhteys. Hyödynnetäänvaihdannaisuutta kertolaskussa ja tutustutaan kertolaskun liitännäisyyteen.

Pohjustetaan murtoluvun käsitettä jakamalla kokonainen yhtä suuriin osiin.

kymmenjärjestelmä

matemaattiset merkit + - : x =

kertolaskun ja jakolaskun välinen yhteys

murtolukujen alkeet

1-5:n ja 10:n kertotaulut

110

vaihdannaisuus ja liitännäisyys

pulmatehtävät


Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tasongeometriaa. Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä.

Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään.Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita jatasokuviota myös luokitellaan.

Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. Käsitelläänsuureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä.Keskeisiä mittayksiköitä ovat metri ja senttimetri, kilogramma ja gramma sekä litra ja desilitra.Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.

Tuttuja tasokuvioita ja kappaleita

Matemaattiset suureet pituus, massa, tilavuus ja aika, sekä niihin liittyvät mittayksikötmetri,senttimetri, kilogramma, gramma, litra ja desilitra

Kellonajat pistemerkintänä

S4 Tietojenkäsittely ja tilastot

Pohjustetaan oppilaiden taitoja kerätä ja tallentaa tietoja kiinnostavista aihepiireistä. Laaditaan jatulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja.

Yksinkertaisten taulukoiden tulkitseminen

Pylväsdiagrammin piirtäminen



T1 S1, S2, S3, S4 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4 L4

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4 L1, L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L4

T6 S2 L1, L4

T7 S2 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S3 L1, L4, L5

T10 S3 L1, L4

T11 S4 L4, L5

T12 S1 L1, L2, L4, L5

Vuos

iluok

at 1

-2

111

Vuos

iluok

at 1

-2


T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekämyönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opettaja tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden harjoitella opittuja matemaattisia taitoja arkitilanteissaja tämän myötä oppilas saa kokemuksia, mihin hän matematiikkaa tarvitsee ja hän selviää monistaarkitilanteista matemaattisia taitojaan käyttämällä.

T2 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan tehdä havaintoja matematiikannäkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa

Varmistetaan oppilaan taitoa havainnoida yhtäläisyyksiä ja eroja sekä opetellaan löytämäänsäännönmukaisuuksia ja hahmottamaan kolmiulotteista ympäristöä.

T3 kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiäänkonkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- javiestintäteknologiaa hyödyntäen

Halsuan yhtenäiskoulussa ohjelmoinnin alkeisiin tutustutaan ensimmäistä kertaa toisellavuosiluokalla.

T4 ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

Oppilas saa mahdollisuuden harjoitella syy-seuraussuhteiden päättelyä ja ratkoo erilaisiapulmatehtäviä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä jamerkintätapoja

Toisella vuosiluokalla oppilas oppii matemaattiset merkit + - = > < x ja harjoittelee niiden käyttöämonin eri tavoin.

T6 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä ja kymmenjärjestelmänperiaatteen ymmärtämisessä

Oppilas opettelee kymmenjärjestelmää opettajan esittämien konkreettisten materiaalien avulla.

T7 perehdyttää oppilasta peruslaskutoimitusten periaatteisiin jatutustuttaa niiden ominaisuuksiin

Toisella vuosiluokalla varmistetaan opittuja yhteen- ja vähennyslaskutaitoja. Pääpaino onharjoitella kertotauluja luvuilla 1-5 sekä 10. Tarkoituksena on ohjata oppilas huomaamaan kerto- jajakolaskun välinen yhteys. Oppilas tutustuu murtoluvun käsitteeseen jakamalla kokonainen osiin/puolittaen.

T8 ohjata oppilasta kehittämään sujuvaa peruslaskutaitoa luonnollisillaluvuilla ja käyttämään erilaisia päässälaskustrategioita

Oppilas harjoittelee vaihdannaisuutta ja liitännäisyyttä.

112

T9 tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaanniiden ominaisuuksia

Toisella vuosiluokalla oppilas oppii nimeämään tasokuvioita ja kappaleita yhtäläistenominaisuuksien mukaan sekä harjoittelee tasokuvioiden piirtämistä.

T10 ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaate

Oppilas oppii mittaamisen periaatteita käyttäen suureita pituus, paino, tilavuus ja aika.

T11 tutustuttaa oppilas taulukoihin ja diagrammeihin

Toisella vuosiluokalla tehdään omia pieniä tilastointeja ja niiden pohjalta yksinkertaisia taulukoitaja diagrammeja.

T12 harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita jatoimimaan ohjeen mukaan

Oppilasta ohjataan muodostamaan laskuja rakentamisen (havaintomateriaalien) ja kertomisenkautta sekä harjoitellaan toimimaan niiden mukaan.

33.6.6. Musiikki


Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaanja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilaita tulkitsemaan musiikin moniamerkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa. Oppilaiden musiikillinenosaaminen laajenee, mikä vahvistaa myönteistä suhdetta musiikkiin ja luo pohjaa musiikinelinikäiselle harrastamiselle. Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumistamusiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

Toiminnallinen musiikin opetus ja opiskelu edistävät oppilaiden musiikillisten taitojen jaymmärryksen kehittymistä, kokonaisvaltaista kasvua ja kykyä toimia yhteistyössä muidenkanssa. Näitä vahvistetaan ottamalla musiikin opetuksessa huomioon oppilaiden musiikillisetkiinnostuksen kohteet, muut oppiaineet, eheyttävät teemat, koulun juhlat ja tapahtumatsekä koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyä kehitetääntarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen, säveltämiseensekä muuhun luovaan tuottamiseen. Musiikin opetuksessa oppilaat opiskelevat musiikkiamonipuolisesti, mikä edesauttaa heidän ilmaisutaitojensa kehittymistä.


Vuosiluokkien 1-2 musiikin opetuksessa oppilaat voivat yhdessä havaita ja kokea, kuinkajokainen on musiikissa ainutlaatuinen ja kuinka musiikillinen toiminta luo parhaimmillaaniloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikin opetus tukee kinesteettisen ja auditiivisenhahmottamiskyvyn, terveen äänenkäytön sekä myönteisen musiikkisuhteen kehittymistä.Musiikkikäsitteiden ja ilmaisukeinojen oppimisen perustana ovat laulamisen, soittamisen,säveltämisen, musiikkiliikunnan ja kuuntelun yhteydessä saadut kokemukset ja niistäkeskusteleminen. Oppilaiden luovaa musiikillista ajattelua sekä esteettistä ja musiikillistaymmärrystä edistetään luomalla tilanteita, joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisiaäänikokonaisuuksia sekä käyttää mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksin tai yhdessä muidenkanssa. Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulun arjessa ja juhlassa.

Vuos

iluok

at 1

-2

113

Vuos

iluok

at 1

-2

Alkuopetuksen musiikissa kokonaistavoitteena on löytää soiton, laulamisen ja muun musisoinninvälittämää iloa. Kannustetaan oppilaita osallistumaan innokkaasti omista lähtökohdistaan.Oppilaille tarjotaan ryhmässä musisoinnin lisäksi mahdollisuuksia rohkaistua kokeilemaan omaaääntään myös yksin. Alkuopetuksessa kuunnellaan musiikkia ja eläydytään musiikin herättämiinmielikuviin kokonaisvaltaisesti liikkuen. Oppilas harjoittelee kuuntelemalla ja kokeilemallatunnistamaan erilaisia rytmejä ja melodioita. Musiikin opetuksessa eletään lukuvuoden teemojenja juhlien mukaan.

Musiikin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolisia ja joustavia musiikin opiskelukokonaisuuksia,joissa musiikin opetuksen erilaiset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi jamuu musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaisevailmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämäänmusiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tietoja viestintäteknologiankäyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekämuiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki musiikissa vuosiluokilla 1-2

Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisettarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Niiden pohjalta tehdään muun muassa työtapoja,erilaisten välineiden käyttöä ja oppilaiden ryhmittelyä koskevat ratkaisut niin, että myös oppilaitakuullaan. Musiikin opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteismusisoinnintilanteita ja vahvistetaan näin oppilaan yhteistyötaitoja, itsetuntoa ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi musiikissa on oppilaita ohjaavaa ja rohkaisevaa. Oppilaalle annetaanpalautetta ja mahdollisuuksia oman ja ryhmän toiminnan arviointiin siten, että se kannustaayrittämiseen ja opittavien taitojen harjoittamiseen. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinnitetäänmusiikillisten yhteistyötaitojen ja musisointitaitojen edistymiseen. Oppilaan oppimisen arviointiperustuu monipuoliseen näyttöön.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita musiikissa ovat

• edistyminen musiikillisissa yhteistyötaidoissa, erityisesti toimiminen musiikillisen ryhmänjäsenenä

• edistyminen musiikin peruskäsitteiden hahmottamisessa musiikillisen toiminnan kautta.

Vuosiluokka 1


S1 Miten musiikissa toimitaan

Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengenluomiseen. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen, luontevanhengityksen, äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien jalaitteiden tarkoituksenmukainen käsittely.

114

S2 Mistä musiikki muodostuu

Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi, melodia, dynamiikka, sointiväri,harmonia ja muoto.

Ensimmäisellä luokalla harjoitellaan peruskäsitteitä voima, väri, rytmi ja dynamiikka.

S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa

Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystäomissa yhteisöissä.

S4 Musiikin opetuksen ohjelmisto

Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekäluodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaansoveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetäänhuomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Ohjelmistoonsisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdollisetoppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet.



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L4

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L4

T5 S1, S2, S3, S4 L2, L4

T7 S1, S2, S3, S4 L7

T8 S1, S2, S3, S4 L1

Vuos

iluok

at 1

-2

115

Vuos

iluok

at 1

-2


T1 ohjata oppilasta toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä oppilaanmyönteistä minäkuvaa rakentaen

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön sekä laulamaan jasoittamaan ryhmän jäsenenä

T3 kannustaa oppilasta kokemaan ja hahmottamaan ääniympäristöä,ääntä, musiikkia ja musiikkikäsitteitä liikkuen ja kuunnellen

T5 innostaa oppilasta tutustumaan musiikilliseen kulttuuriperintöönsäleikkien, laulaen ja liikkuen sekä nauttimaan musiikin esteettisestä,kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta

T7 ohjata oppilasta toimimaan vastuullisesti musisoinnissa

T8 tarjota oppilaille kokemuksia tavoitteiden asettamisen ja yhteisenharjoittelun merkityksestä musiikin oppimisessa

Vuosiluokka 2



Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengenluomiseen. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen, luontevanhengityksen, äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien jalaitteiden tarkoituksenmukainen käsittely.


Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi, melodia, dynamiikka, sointiväri,harmonia ja muoto.

Ensimmäisellä luokalla tutuksi tulleiden musiikkikäsitteiden kertaaminen (taso, kesto, voima )ja laajentaminen (sointiväri, harmonia, muoto,dynamiikka) Toisella luokalla oppilas tutustuuyksinkertaisten rytmikirjoitusten esittämiseen ja kirjoittamiseen.


Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystäomissa yhteisöissä.

S4 Musiikin opetuksen ohjelmisto

Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekäluodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaansoveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetäänhuomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Ohjelmistoonsisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdollisetoppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet.

116



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L4

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L4

T4 S1, S2, S3, S4 L5, L6

T5 S1, S2, S3, S4 L2, L4

T6 S1, S2, S3, S4 L4

T7 S1, S2, S3, S4 L7

T8 S1, S2, S3, S4 L1


T1 ohjata oppilasta toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä oppilaanmyönteistä minäkuvaa rakentaen

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön sekä laulamaan jasoittamaan ryhmän jäsenenä

T3 kannustaa oppilasta kokemaan ja hahmottamaan ääniympäristöä,ääntä, musiikkia ja musiikkikäsitteitä liikkuen ja kuunnellen

T4 antaa tilaa oppilaiden omille musiikillisille ideoille ja improvisoinnillesekä ohjaa heitä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisiasävellyksiä tai muita kokonaisuuksia käyttäen äänellisiä, liikunnallisia,kuvallisia, teknologisia tai muita ilmaisukeinoja

T5 innostaa oppilasta tutustumaan musiikilliseen kulttuuriperintöönsäleikkien, laulaen ja liikkuen sekä nauttimaan musiikin esteettisestä,kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta

T6 auttaa oppilasta ymmärtämään musiikin merkintätapojenperusperiaatteita musisoinnin yhteydessä

T7 ohjata oppilasta toimimaan vastuullisesti musisoinnissa

T8 tarjota oppilaille kokemuksia tavoitteiden asettamisen ja yhteisenharjoittelun merkityksestä musiikin oppimisessa

33.6.7. Oppilaanohjaus



Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainenoppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan

Vuos

iluok

at 1

-2

117

Vuos

iluok

at 1

-2

elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiinvalmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää,opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avullaoppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluunja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseenja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan jakiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.


Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetäänoikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekäehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot jataidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnanyhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Oppilaanohjaus vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa.Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksellaedistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellenkasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saadaohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteidensaavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksentavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotkamahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmänjäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen.Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa.Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviävalintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin jatyöelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirinammateista.

33.6.8. Toinen kotimainen kieli


Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, jajokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Seantaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle.Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät.Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Toisen kotimaisen kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissaherätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseenmoninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa kieliympäristöissä. Koulussaohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla

118

kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintojasukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekäkäyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaantyöskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksiaverkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla Pohjoismaita. Tieto-ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetustaautenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksiaosallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaantukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuortenerilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaansiltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataanhakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

33.6.9. Uskonto


Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinenyleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.Se tutustuttaa uskontoja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiinmuualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistäsekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista jaauttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekätarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon jatiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetusantaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä ettäniiden välillä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisenpyhää.

Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusteneettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä.Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojenkehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin,elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetustukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi jamaailmankansalaiseksi.


Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 1-2

Vuos

iluok

at 1

-2

119

Vuos

iluok

at 1

-2

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan omanuskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteistentavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen ja avoimen, luottamuksellisen keskusteluilmapiirinluomiseen. Opetuksessa on tärkeää, että jokainen oppilas tulee kuulluksi omine havaintoineenja kokemuksineen. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukselliseen oppimiseen, keskusteluun jaomien mielipiteiden perusteluun sekä erilaisuuden hyväksymiseen. Opetuksessa keskeistäon oppilaslähtöisyys ja oppilaan oman kokemusmaailman kunnioittaminen etenkin eettisiäkysymyksiä tarkasteltaessa. Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit jakeskustelut tukevat oppilasta kokonaisvaltaisena, kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänävuorovaikutustaitoisena ja aktiivisena oppijana. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tairyhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti tietoja viestintäteknologiaa.Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiinkäytetään tukemaan monipuolista työskentelyä ja oppimisen iloa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 1-2

Uskonnon eri oppimäärien opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustatkuten kielitaito ja kulttuuritausta. Keskeisiä käsitteitä pohditaan ja avataan niin, että niidenymmärtäminen on mahdollista kaikille oppilaille. Käytettävät työtavat sovitetaan ikäkauteen.Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan javahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuu osaksityöskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaiseeilmaisemaan ajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn,kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuolisettyötavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita uskonnossaovat:

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Ortodoksinen uskonto

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollista

120

ja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.




Halsuan yhtenäiskoulussa annetaan ortodoksista uskonnon opetusta tarvittaessa. Koska oppilaitaon eri vuosiluokilta, muodostetaan opetussuunnitelma joustavaksi eri tavoitteita ja sisältöalueitayhdistäen. Suunnitelma kirjataan opetusvuosina erikseen.

Evankelisluterilainen uskonto


Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaanomaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähänopetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaanja ilmaisemaan tunteitaan ja omia mielipiteitään sekä harjaantumaan toisten tunteidentunnistamisessa ja mielipiteiden huomioon ottamisessa. Oppilaita kannustetaan ihmettelemään,kyselemään ja osallistumaan keskusteluun. Oppilaita ohjataan toimimaan vastuullisesti jaoikeudenmukaisesti.




Vuosiluokka 1


S1 Suhde omaan uskontoon

Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun historiasta, uskonnoista jakatsomuksista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Tutustutaan kirkkovuodenkeskeisiin juhliin jouluun ja pääsiäiseen sekä niihin liittyviin Raamatun kertomuksiin ja perinteisiin.Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia, niiden sisältöä jamerkitystä. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää vuodenkiertoon ja elämänkaareen Vu

osilu

okat

1-2

121

Vuos

iluok

at 1

-2

liittyviä juhlia. Opiskellaan kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia. Tutustutaankristinuskoon ja seurakuntaan liittyviin keskeisiin käsitteisiin ja symboleihin. Tutustutaankristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen.

Ensimmäisellä luokalla tutustutaan erilaisiin perheisiin oppilaiden omista lähtökohdista jakokemuksista käsin.

Ihmisen elämänkaareen liittyvistä juhlista tutustutaan ainakin ristiäisiin ja hautajaisiin.

Kirkkovuoden juhlista tutustutaan jouluun, pääsiäiseen ja mikkelinpäivään. Tutustutaan niihinliittyviin juhlatapoihin.

Opetellaan lastenvirsiä ja hengellisiä lauluja.

Ensimmäisellä luokalla tutustutaan kristilliseen jumalakäsitykseen, mutta lapsilla on mahdollisuuskertoa ja kuvittaa, millainen hänen jumalansa ja enkelinsä on.

S2 Uskontojen maailma

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niidenkeskeisiin juhliin ja tapoihin. Otetaan huomioon myös kristinuskon monimuotoisuus sekäuskonnottomuus.

Ensimmäisellä vuosiluokalla tutustutaan vain evankelisluterilaiseen uskontoon.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa käsitellään elämän kunnioittamisen, ihmisarvon ja lasten oikeuksien merkitystä.Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä näkökulmaaniihin. Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kultainensääntö. Pohditaan oppilaiden arjesta nousevia kysymyksiä ja yhdistetään niitä valittuihinRaamatun kertomuksiin. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekäeläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. Pohditaan omia tekoja ja niidenseurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta.



T1 S1, S2, S3 L2, L4

T3 S1 L2, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

122


T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon,juhliin ja tapoihin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

Vuosiluokka 2



Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun historiasta, uskonnoista jakatsomuksista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Tutustutaan kirkkovuodenkeskeisiin juhliin jouluun ja pääsiäiseen sekä niihin liittyviin Raamatun kertomuksiin ja perinteisiin.Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia, niiden sisältöä jamerkitystä. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää vuodenkiertoon ja elämänkaareenliittyviä juhlia. Opiskellaan kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia. Tutustutaankristinuskoon ja seurakuntaan liittyviin keskeisiin käsitteisiin ja symboleihin. Tutustutaankristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen.

Tutustuminen Halsuan kirkkoon.

Perhe-ja kirkkovuodenjuhlista tutustutaan ensimmäisen luokan sisältöjen (kastajaiset, hautajaiset)lisäksi ainakin hääjuhlaan sekä loppiaiseen ja laskiasaikaan (ensimmäisellä luokalla joulu japääsiäinen).

Lauletaan kirkkovuoden ajankohtaisia virsiä ja muuta musiikkia sekä lastenvirsiä.


Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niidenkeskeisiin juhliin ja tapoihin. Otetaan huomioon myös kristinuskon monimuotoisuus sekäuskonnottomuus.

Tutustutaan evankelisluterilaisen uskonnon lisäksi ortodoksiseen uskontoon, paikallisiinherätysliikkeisiin sekä uskonnottomuuteen.

Vuos

iluok

at 1

-2

123

Vuos

iluok

at 1

-2

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa käsitellään elämän kunnioittamisen, ihmisarvon ja lasten oikeuksien merkitystä.Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä näkökulmaaniihin. Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kultainensääntö. Pohditaan oppilaiden arjesta nousevia kysymyksiä ja yhdistetään niitä valittuihinRaamatun kertomuksiin. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekäeläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta. Pohditaan omia tekoja ja niidenseurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta.



T1 S1, S2, S3 L2, L4

T2 S1 L1

T4 S2 L2, L3, L7

T5 S1, S3 L2, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T7 S3 L3, L7

T8 S1, S3 L1, L5, L6, L7

124


T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan jaopastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellistataustaa

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiinkäsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristönuskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan jatunteitaan

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisenasemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumustasekä ihmisoikeuksia

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitätarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistäja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista jaymmärtämistä

33.6.10. Vieraat kielet

Englanti, A-oppimäärä



Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetäänkiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteenja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan erikieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kieltenopiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemallaoppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemälläopetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisiatyötapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissakokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen jayhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologiatarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista jaoppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseenvaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitärohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan

Vuos

iluok

at 1

-2

125

Vuos

iluok

at 1

-2

tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltäentuudestaan osaavat voivat edistyä.

Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Koulussa ensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaa useimmiten 3. vuosiluokalla.A-oppimäärän opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo ennen 3. vuosiluokkaa. Tällöin noudatetaan A-oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä.

Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkinkieliin, kuten englantiin, saameen tai muuhun kieleen. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi.Kielen tai kielten alkeita opitaan siinä laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet valitaan oppilaitakiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden kanssa. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntienyhteydessä, osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppituntejatai opetustuokioita. Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla.

Halsuan yhtenäiskoulussa tutustuminen englannin kieleen aloitetaan toisen vuosiluokan alussa.

33.6.11. Ympäristöoppi


Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuvaintegroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöopissayhdistyy sekä luonnon- että ihmistieteellisiä näkökulmia. Ympäristöopissa oppilaat nähdäänosana ympäristöä, jossa he elävät. Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksienmukainen arvokas elämä.

Ympäristöopin opetus tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvankehittymistä sekä kasvua ihmisenä. Ympäristöopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaitatuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään jamuita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Ympäristöopin monitieteinen perustaedellyttää, että oppilaat harjaantuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään,arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa. Tieteellistä tietoa käytetään opetuksenperustana ja kriittisen ajattelun kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Ympäristöopissa kiinnitetäänhuomiota kestävän kehityksen ekologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseenulottuvuuteen. Ympäristöopin keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemienvalintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa.

Ympäristöopissa rakennetaan perustaa ympäristöopin eri tiedonalojen osaamiselle. Tavoitteenaon tunnistaa niiden merkitys ympäristössä, teknologiassa, jokapäiväisessä elämässä, ihmisessäja ihmisen toiminnassa. Biologian kannalta keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämäänluonnonympäristöä, ihmistä, elämää, sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla. Maantiedonkannalta keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä sekä ymmärtää erilaisia alueita maapallolla,niillä esiintyviä ilmiöitä ja alueilla asuvien ihmisten elämää. Fysiikan kannalta keskeistäon ymmärtää luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä, ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen myösomissa tutkimuksissa saatavaa tietoa. Kemian kannalta keskeistä on havaita erilaisia aineitaympärillämme sekä tutkia, kuvailla ja selittää niiden ominaisuuksia, rakenteita ja niissä tapahtuviamuutoksia. Terveystiedon kannalta keskeistä on oppia ymmärtämään terveyttä tukevia jasuojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa, ja edistää terveyttä, hyvinvointia jaturvallisuutta tukevaa osaamista.

Opetuksen tavoitteena on herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eritiedonaloja kohtaan. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla jokaiselle oppilaallemahdollisuuksia tutustua monipuolisesti kaikkiin ympäristöopin tiedonaloihin sekä niihin liittyväänteknologiaan ja koulutuspolkuihin.

126


Vuosiluokilla 1-2 ympäristöopin opetus jäsennetään kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaanoppilaiden omaa ympäristöä sekä oppilaita ja heidän toimintaansa yhteisön jäsenenä. Leikkiinperustuvien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostustaympäristön ilmiöitä kohtaan. Lisäksi harjoitellaan ympäristön jäsentämistä ja nimeämistä sekäomaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita.

Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 1-2

Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemuksetihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista.Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus,elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta.Ympäristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa jaympäristöissä. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksimonipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita,tietoja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötäluontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa.Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaistentutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujenpohtimisessa. Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön, teeman tai ajankohtaisenongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ympäristöopissa vuosiluokilla 1-2

Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita käyttämään monipuolisestierilaisia opiskelutapoja. Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaantoimimiseen eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioonoppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriinliittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen itseäänkoskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoillaolevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisönä toimiminentukee yhdessä oppimista ja erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä. Ohjaus ja tuki, työtapojenvalinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumistaympäristöopissa. Oppilaille annetaan mahdollisuus myös syventymiseen ja rauhoittumiseen.

Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 1-2

Opittavien asioiden jakaminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa jaarviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavanpalautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palauteja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilaatvoivat ilmaista osaamistaan kirjoitetun tekstin sijaan myös toimintana ja muuna ilmaisuna,joten oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Kokonaisuuksienlopussa arvioidaan sovittujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaanomaa oppimistaan ja toimintaansa. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet,terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita ympäristöopissaovat

• edistyminen lähiympäristössä tutkimisessa sekä toimimisessa ja liikkumisessa• edistyminen havaintojen tekemisessä• edistyminen turvallisen toimimisen taidoissa• edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa. Vu

osilu

okat

1-2

127

Vuos

iluok

at 1

-2

Vuosiluokka 1


S1 Kasvu ja kehitys

Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista jaelintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pääpiirteissään.Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamistaikäkauden mukaisesti.

Ihminen- jakso on valittu monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi ensimmäisellä luokalla.

S2 Kotona ja koulussa toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen.Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. Harjoitellaan turvallista toimimistalähiympäristössä ja liikenteessä. Perehdytään turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin ja niidenperusteluihin. Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitä kuvaamaan ilmiöitä jateknologiaa sekä arjen tilanteita ja toimintaa kuten säänmukaista pukeutumista. Harjoitellaanyhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapojaerilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä, arjenpieniä itsehoitotaitoja ja avun hakemista.

Tutustutaan turvalliseen liikkumiseen koulutiellä ja lasten lähiympäristössä.

Opetellaan tavallisimpia liikennemerkkejä: miten toimin merkin kohdatessani?

Harjoitellaan kauniita käytös- ja ruokailutapoja.

Mietimme ja harjoittelemme hyviä kaveritaitoja sekä toimimista niin, että kaikilla olisi koulussahyvä olla.

S3 Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi

Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissaluonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä. Tunnistetaan maastossa yleisimpiäeliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä rakennetun ympäristön kohteita. Havainnoidaan luonnonominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ympäristöä ja sen ilmiöitäkuten säätä kuvataan ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla. Harjoitellaan pihakartanlaatimista tutusta ympäristöstä sekä opitaan ymmärtämään kartan idea.

Päivittäisen sään havainnointia vuodenaikojen vaihtumisen mukaan.

Tutun pihakartan mukaan liikkuminen sekä yksinkertaisen luokka- ja pihakartan tekeminen.

S4 Tutkiminen ja kokeileminen

Sisällöksi valitaan luontoon, rakennettuun ympäristöön, arjen ilmiöihin ja teknologiaan sekäihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtäviä. Tehtävienavulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Arjen pulmiin kokeillaan ja keksitäänyhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Havainnoidaan liikettä ja pohditaan syitä liikkeenmuutoksiin. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä sekä kasvejakasvattamalla.

128

S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen

Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidonosalta. Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden alkuperään. Perehdytään arjenterveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Pohditaan, mitkä asiat tuottavat ihmisellehyvää mieltä ja iloa. Koulupäivän toimintatapoja kehitetään yhdessä terveyden, hyvinvoinnin jaoppimisen kannalta.

S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen

Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Omista ja yhteisistätavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekäopitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tutustutaan omaan kotiseutuun jasen merkitykseen. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinninedistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omallelähiympäristölle.

Ensimmäisellä luokalla kestävää kehitystä lähestytään lapsen omasta työympäristöstä käsin:huolehdin omista ja yhteisistä tavaroistani. Oppilaiden kanssa voidaan myös miettiä, mitä itselletarpeettomille tavaroille ja vaatteille voi tehdä.



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L6

T4 S2, S3, S4, S6 L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T15 S1, S5 L3Vu

osilu

okat

1-2

129

Vuos

iluok

at 1

-2


T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaanja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksiitselleen

T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta, omastaosaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistätyöskentelyä

T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään lähiympäristössään

T5 kannustaa oppilasta ihmettelemään ja kyselemään sekä käyttämäänyhteisiä pohdintoja pienten tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa jalähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäensekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin

T8 opastaa oppilasta toimimaan turvallisesti, noudattamaan annettujaohjeita ja hahmottamaan niiden perusteluita

T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja jatunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista

T11 ohjata oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedonhankkimisessa sekä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia kuvia, malleja ja karttojaympäristön kuvaajina

T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaannäkemystensä perustelemista

T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä, terveyttä jahyvinvointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä

Vuosiluokka 2


S1 Kasvu ja kehitys

Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista jaelintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pääpiirteissään.Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamistaikäkauden mukaisesti.

Omaan kehoon ja sen hyvinvointiin perehdytään ensimmäisellä luokalla tarkemmin.

130

S2 Kotona ja koulussa toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen.Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. Harjoitellaan turvallista toimimistalähiympäristössä ja liikenteessä. Perehdytään turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin ja niidenperusteluihin. Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitä kuvaamaan ilmiöitä jateknologiaa sekä arjen tilanteita ja toimintaa kuten säänmukaista pukeutumista. Harjoitellaanyhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapojaerilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä, arjenpieniä itsehoitotaitoja ja avun hakemista.

S3 Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi

Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissaluonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä. Tunnistetaan maastossa yleisimpiäeliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä rakennetun ympäristön kohteita. Havainnoidaan luonnonominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ympäristöä ja sen ilmiöitäkuten säätä kuvataan ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla. Harjoitellaan pihakartanlaatimista tutusta ympäristöstä sekä opitaan ymmärtämään kartan idea.

Tutut esimerkit selkärankaisista ja selkärangattomista eläimistä elinympäristöineen.

Tutustutaan erilaisiin sääilmiöihin ja säätietoihin.

S4 Tutkiminen ja kokeileminen

Sisällöksi valitaan luontoon, rakennettuun ympäristöön, arjen ilmiöihin ja teknologiaan sekäihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtäviä. Tehtävienavulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Arjen pulmiin kokeillaan ja keksitäänyhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Havainnoidaan liikettä ja pohditaan syitä liikkeenmuutoksiin. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä sekä kasvejakasvattamalla.

S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen

Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidonosalta. Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden alkuperään. Perehdytään arjenterveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Pohditaan, mitkä asiat tuottavat ihmisellehyvää mieltä ja iloa. Koulupäivän toimintatapoja kehitetään yhdessä terveyden, hyvinvoinnin jaoppimisen kannalta.

S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen

Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Omista ja yhteisistätavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekäopitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tutustutaan omaan kotiseutuun jasen merkitykseen. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinninedistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omallelähiympäristölle.

Pohditaan ja harjoitellaan lajittelua ja kierrätystä.

Tutustutaan omaan kotikuntaan mahdollisuuksien mukaan retkeillen.

Vuos

iluok

at 1

-2

131

Vuos

iluok

at 1

-2



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T4 S2, S3, S4, S6 L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S4, S6 L1, L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T15 S1, S5 L3

132


T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaanja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksiitselleen

T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta, omastaosaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistätyöskentelyä

T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilastatoimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä

T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään lähiympäristössään

T5 kannustaa oppilasta ihmettelemään ja kyselemään sekä käyttämäänyhteisiä pohdintoja pienten tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa jalähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäensekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin

T7 ohjata oppilasta kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaanmonipuolisesti eliöitä, elinympäristöjä, ilmiöitä, materiaaleja ja tilanteitasekä nimeämään niitä

T8 opastaa oppilasta toimimaan turvallisesti, noudattamaan annettujaohjeita ja hahmottamaan niiden perusteluita

T9 ohjata oppilasta tutustumaan monipuolisesti arjen teknologiaan sekäinnostaa oppilaita kokeilemaan, keksimään, rakentamaan ja luomaan uuttayhdessä toimien

T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja jatunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista

T11 ohjata oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedonhankkimisessa sekä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä

T12 ohjata oppilasta jäsentämään ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihinliittyviä ilmiöitä ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia kuvia, malleja ja karttojaympäristön kuvaajina

T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaannäkemystensä perustelemista

T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä, terveyttä jahyvinvointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä

33.6.12. Äidinkieli ja kirjallisuus


Tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminenja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineenoppimääriä.

Vuos

iluok

at 1

-2

133

Vuos

iluok

at 1

-2

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus-ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista jatulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitojalaajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen,ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotienkanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuuristaidentiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuuson monitieteinen taito-, tietoja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen.Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnanja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden jamielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisenilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystämuista kulttuureista.

Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissaviestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omienkielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoistaäidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot.Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnintaitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielenrakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä.Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan.

Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama,teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstienkirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen,elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvuntukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineentoiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtäämediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä.Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioidenmerkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaanluomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamallahuomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa,oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaidenerilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuinoppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Äidinkielen oppimäärät tekevät yhteistyötä.


Vuosiluokilla 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tehtävänä on edistääoppilaiden yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja,kielellistä tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisenperustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseenilmaisuun, draamaan, kaunokirjallisuuteen ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen jatuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta kouluunniin äidinkielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Ensimmäisellä vuosiluokalla harjoitellaan äänteiden, kirjainten, tavujen, sanojen ja pientenvirkkeiden kuuntelemista ja lukemista. Oppilaalle luetaan erilaisia tekstejä, satuja ja tarinoita.Oppilasta opetetaan kertomaan kuulemastaan ja näkemästään. Harjoitellaan ilmaisutaitojapantomiimin ja pienten näytelmien avulla. Oppilas opettelee pienaakkoset ja muodostaa niistätavuja ja sanoja. Opetellaan kirjoittamaan erisnimiä isolla alkukirjaimella ja tutustutaan virkkeenlopetusmerkkeihin.

134

Toisella vuosiluokalla lukemisen sujuvuus kehittyy ja aletaan kiinnittää huomiota eläytyväänja ymmärtävään lukemiseen. Oppilaita ohjataan ennakoivaan lukemiseen: mitä tapahtuuseuraavaksi? Satujen ja tarinoiden lisäksi tutustutaan myös asiateksteihin. Ilmaisutaitojakehitetään erilaisten harjoitusten avulla. Oppilas kirjoittaa sanoja, pieniä lauseita, viestejäja pieniä tarinoita. Oikeinkirjoituksessa harjoitellaan käyttämään isoja alkukirjaimia, sanojenoikeinkirjoitusta ja virkkeen lopetusmerkkejä.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- jakieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisiatekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltätutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetäänniin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen erioppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiintutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetäänlähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten jaelämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaahyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin,liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Työympäristö ja -tavat ops:n perusteissa mainitulla tavalla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 1-2

Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- jakirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisenja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaasanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaitaohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaitaohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavatvalitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan aloittaessa ensimmäisen luokan, opettajalla tulisi olla riittävät tiedot oppilaan kielellisistävalmiuksista, jotta opetus alkaisi oppimisedellytysten vaatimalta tasolta: lahjakkaille tarvittaviahaasteita, apua tarvitseville oikeita tukimuotoja. Tarvittaessa oppilaan tehtäviä eriytetään ja hänetohjataan erityisopetukseen.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 1-2

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteenantamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaanoppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistääoppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvankunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kauttaoppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielenoppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävätkieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevattekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaitahuomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyäänkielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös

Vuos

iluok

at 1

-2

135

Vuos

iluok

at 1

-2

opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaidenkielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen jakirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannonkarttuminen

• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen

kehittyminen• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen

merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Kielellisten taitojen arviointia tapahtuu jokaisella oppitunnilla. Oppilaalle kerrotaan monin eri tavoinhänen edistymisestään ja annetaan ohjaavaa ja rakentavaa palautetta. Oppilasta opetetaanarvioimaan omaa ja luokkatoverinsa suoriutumista suhteessa annettuun tavoitteeseen.

136

34. Vuosiluokat 3-6

34.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaiheSiirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta javahvistaa kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen,kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen ja ryhmässätyöskentelyn taitojen kehittäminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi.Koulutyön onnistumista tuetaan yhdessä kotien kanssa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoakoulun tarjoamasta kieliohjelmasta ja opintojen järjestelyistä, alkavista uusista oppiaineista sekämahdollisista valinnaisista tai vapaaehtoisista opinnoista. Heidän kanssaan pohditaan opiskelunasettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.


Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta javahvistaa kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen,kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen ja ryhmässätyöskentelyn taitojen kehittäminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi.Toisen luokan keväällä oppilas huoltajineen kutsutaan arviointikeskusteluun, jossa keskustellaanoppilaan saavuttamista taidoista ja oppimisesta sekä tuodaan esille taitoja, joissa oppilas tarvitseeharjoitusta ja millä tavoin hän voi osaamistaan kehittää. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoaseuraavan lukuvuoden opintojen järjestelyistä ja alkavista uusista oppiaineista


34.2. Oppijana kehittyminenPerusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi omaerityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheenhuomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 3-6 erityisenä tehtävänä on oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen sekäomien opiskelutapojen ja -taitojen tunnistaminen ja kehittäminen. Oppilaita rohkaistaanitsensä hyväksymiseen, omien rajojen ja oikeuksien tunnistamiseen ja puolustamiseensekä omasta turvallisuudesta huolehtimiseen. Heitä ohjataan myös velvollisuuksiensa javastuunsa ymmärtämiseen sekä rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun ja vuorovaikutukseen.Minkäänlaista kiusaamista tai syrjivää käyttäytymistä ei sallita. Oppilaiden kiinnostusta eettisiinja moraalisiin kysymyksiin hyödynnetään luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja pohdintaan sekäosallistumisen ja vastuun ottamisen harjoitteluun. Oppilaita kannustetaan tekemään valintojaomista lähtökohdistaan, sukupuolittuneita ratkaisuja välttäen. Erityistä huomiota kiinnitetäänoppilaiden ohjauksen ja tuen tarpeisiin.

Vuosiluokkien 3-6 opetuksessa vahvistetaan ja täydennetään alemmilla vuosiluokillahankittuja perustaitoja ja opitaan uusia asioita. Oppiaineiden määrä kasvaa. Opetuksessapyritään löytämään luontevia tilanteita eheyttämiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksientoteuttaminen vahvistaa oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksiaoppilaiden ikäkaudelle tärkeiden kokemusten saamiseen. Oppimiskokonaisuuksilla voidaanlisätä työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista erilaisissaoppimisympäristöissä. Oppilaiden osuus suunnittelussa vahvistuu. Oppimiskokonaisuudettarjoavat tilaisuuksia yhdessä tekemiseen, omaan ilmaisuun sekä yhteisön kannalta hyödylliseentoimintaan.

Vuos

iluok

at 3

-6

137

Vuos

iluok

at 3

-6

34.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaiheSiirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle edellyttää koulun tai koulujen henkilöstönsuunnitelmallista yhteistyötä, opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä sekäoppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen tuntemista. Kodin ja koulunvälisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu siirtymävaiheessa. Siirtymä tarkoittaa oppilailleusein uuteen ryhmään sopeutumista, uusiin opettajiin ja ympäristöön tutustumista sekä uusientyöskentelytapojen ja arviointikäytäntöjen kohtaamista. Tällöin on tärkeää, että kotona jakoulussa huolehditaan oppilaiden mahdollisuudesta tuntea olonsa turvalliseksi samalla kunheitä rohkaistaan uusien asioiden kohtaamiseen. Vastuu omasta opiskelusta lisääntyy jamonet tulevaisuuteen vaikuttavat valinnat tulevat ajankohtaisiksi. Oppilaiden kuunteleminen jaarvostaminen sekä heidän osallisuutensa omista asioista ja valinnoista päättämiseen on tärkeää.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen seitsemännelle luokallesiirtymistä.

Oppilaan siirtyessä kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle keskeistä on tarpeellisen tiedonsiirtäminen tuleville opettajille sekä toimintatapojen selkiyttäminen siirtyville oppilaille. Oppilaannäkökulmasta uuteen luokanohjaajaan sekä toimintatapoihin tutustuminen on syytä tehdä josiirtymistä edeltävänä keväänä. Oman vastuullisuuden lisääntymisestä ja omien valintojenmerkityksellisyydestä keskustellaan siirtyvien oppilaiden kanssa jo siirtymisetä edeltävänäkeväänä. Huoltajia informoidaan siirtymiseen liittyvistä asioista kuudennen vuosiluokan keväälläopettajan parhaaksi katsomalla tavalla. (esim. arviointikeskustelu tai tiedote)

Erityisen tuen päätöksien tarkistaminen tehdään ennen seitsemännelle luokalle siirtymistäyhdessä luokanopettajan, erityisopettajan, huoltajien ja oppilaan kanssa.

34.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä jatketaan systemaattisesti. Tavoitteena on, että oppilaanosaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen sekäoman identiteetin muotoutumiseen. Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten jaympäristön kanssa. Ystävyyden ja hyväksytyksi tulemisen merkitys on suuri. Ikävuodet ovaterityisen otollisia myös kestävän elämäntavan omaksumiselle ja kestävän kehityksen tarpeenpohtimiselle.



Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulun

138

muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.








Vuos

iluok

at 3

-6

139

Vuos

iluok

at 3

-6







L4 Monilukutaito



Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa

140

oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.








Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia Vu

osilu

okat

3-6

141

Vuos

iluok

at 3

-6

suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.






34.6. Oppiaineet

34.6.1. ATK1 (valinnainen)

Valinnaisen tehtävä

Syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet

Tukeen ja ohjaukseen liittyvät erityispiirteet

Arviointi

Kurssi arvioidaan hyväksytty / hylätty.142

Vuosiluokka 6






Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaaitsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeastimuuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisenkatsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu-ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajatteluymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseäänkorjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.



Vuosiluokilla 3-6 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on rohkaista ja tukeaoppilaiden pyrkimystä rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan. Opetuksessa keskeistäon tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitojen ja kulttuurisen osaamisen kehittymistä sekä kykyäilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita.



Työtapojen valinnassa oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda turvallinen ja avoinpsyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa jokainen oppilas kokee tulevansa kuulluksija arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistäoppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioon ottavaksija joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaantoiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.Toiminnallisissa aktiviteeteissä otetaan huomioon elinympäristön digitalisoituminen.

Vuos

iluok

at 3

-6

143

Vuos

iluok

at 3

-6


Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaaoppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukeeoppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitätutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa.Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaidenyksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaanhuomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.


Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa.Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan oppimisen kannaltakeskeisiä lähteitä ja piirteitä sekä tekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaanhuomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen jailmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu ilmaisu- japerustelutaito. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiotatiedon soveltamiseen sekä ajattelun ja argumentaation kehittymiseen.

Elämänkatsomustiedon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttääelämänkatsomustiedon valtakunnallisia arviointikriteereitä.

34.6.3. Historia


Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemustasekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttäkoskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä,henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataannäkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustallaesiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetinrakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnanjäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseenkäsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksihistoriantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaanmahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksentavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoidentuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekäselittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetusauttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneitamuutoksia eri aikoina.


Vuosiluokilla 4-6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedonluonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Pyrkimyksenä on herättää oppilaidenkiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan.Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiätyötapoja.

144

Halsuan yhtenäiskoulussa historian opiskelu aloitetaan viidennellä luokalla. Neljännen luokan tuntikäytetään yhteiskuntaopin perusteiden opiskeluun. (Tavoitteet ja sisällöt löytyvät ko. oppiaineenkohdalta)

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 4-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja,esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteenaon vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojentekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoaerilaisissa oppimisympäristöissä tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineenasopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 4-6

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemääntulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisestiettä kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 4-6

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteellapyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omiatulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavatsekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisensijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelunkehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historianvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen,toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön,aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminenihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Vuosiluokka 5


S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekämaanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.


S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakauttatarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

Vuos

iluok

at 3

-6

145

Vuos

iluok

at 3

-6


S3 Keskiaika

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiinja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminenhistorialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla



T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5, L6, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T8 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L7

T9 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4

T10 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T11 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L6, L7


T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiärakentavana oppiaineena

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksiArvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosananmuodostamisen perusteena. Oppilaitaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

146

Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen

Historian tietolähteiden tunnistaminen Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoaerilaisista tietolähteistä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden


Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan jatulkinnan.

T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historiaaikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä


Kronologian ymmärrys Oppilas tunnistaa keskeiset historiaanliittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaaesimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille jaaikakausille ominaisista piirteistä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja


Historiallinen empatia Oppilas pystyy eläytymään menneen ajanihmisen asemaan ja nimeämään tämäntoiminnan motiiveja.

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksiahistorian tapahtumille ja ilmiöille


Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminenhistoriassa

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejähistorian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisönhistoriassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineettarkoittaa eri asioita eri ihmisille


Vuos

iluok

at 3

-6

147

Vuos

iluok

at 3

-6


Muutoksen hahmottaminen Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa,miksi muutos ei ole sama kuin edistys.Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkienavulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaaeri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa


Jatkuvuuden tunnistaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöidenjatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä


Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissäänjoidenkin historian ilmiöiden syy- jaseuraussuhteita.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusienlähteiden tai tarkastelutapojen myötä


Tulkintojen selittäminen Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkienavulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiövoidaan tulkita eri tavoin.

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa


Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiastakertomuksen siten, että hän selittäätapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Vuosiluokka 6


S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty


148

S2 Vanha aika ja antiikin perintö


S3 Keskiaika



S4 Uuden ajan murrosvaihe



S5 Suomi osana Ruotsia

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla.



T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5, L6, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T8 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L7

T9 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4

T10 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T11 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L3, L4, L6, L7


T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiärakentavana oppiaineena


Vuos

iluok

at 3

-6

149

Vuos

iluok

at 3

-6


Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosananmuodostamisen perusteena. Oppilaitaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä


Historian tietolähteiden tunnistaminen Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoaerilaisista tietolähteistä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden


Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan jatulkinnan.

T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historiaaikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä


Kronologian ymmärrys Oppilas tunnistaa keskeiset historiaanliittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaaesimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille jaaikakausille ominaisista piirteistä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja


Historiallinen empatia Oppilas pystyy eläytymään menneen ajanihmisen asemaan ja nimeämään tämäntoiminnan motiiveja.

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksiahistorian tapahtumille ja ilmiöille


Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminenhistoriassa

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejähistorian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.

150

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisönhistoriassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineettarkoittaa eri asioita eri ihmisille


Muutoksen hahmottaminen Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa,miksi muutos ei ole sama kuin edistys.Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkienavulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaaeri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa


Jatkuvuuden tunnistaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöidenjatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä


Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissäänjoidenkin historian ilmiöiden syy- jaseuraussuhteita.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusienlähteiden tai tarkastelutapojen myötä


Tulkintojen selittäminen Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkienavulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiövoidaan tulkita eri tavoin.

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa


Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiastakertomuksen siten, että hän selittäätapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Vuos

iluok

at 3

-6

151

Vuos

iluok

at 3

-6

34.6.4. Kuvataide





Vuosiluokilla 3-6 oppilaat laajentavat omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhunvisuaaliseen kulttuuriin. Oppilaita kannustetaan erilaisten kuvailmaisun keinojen kokeiluun jaharjoitteluun sekä kuvallisten taitojen tavoitteelliseen kehittämiseen. Opetuksessa tarkastellaantaiteen ja muun visuaalisen kulttuurin vaikutuksia mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintatapoihinoppilaiden omassa elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan tutkimaan taiteilijoidenja muun visuaalisen kulttuurin tekijöiden tavoitteita ja rooleja eri aikoina sekä erilaisissakulttuurisissa yhteyksissä. Opetuksessa tuetaan oppilaiden yhdessä toimimisen edellytyksiä jakäytäntöjä. Kuvien tuottamisen ja tulkinnan taitoja syvennetään hyödyntämällä vastuullisesti tieto-ja viestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä.


Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinenmateriaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri.Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekätutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisuntarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteena onluoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulunulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 3-6 tarkastellaan laajenevan elinpiirin ajankohtaisiataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Opetuksessa ohjataan taiteidenväliseenja temaattiseen lähestymistapaan. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan kriittisesti eritietolähteisiin. Opetustilanteissa teknologioita ja verkkoympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti,vastuullisesti ja turvallisesti.

152


Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten,psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisenyksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta jahyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetustaeriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttäävaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittavaja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea.Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteidenvisuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen ja tuenjärjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiin liittyviäkokemuksia.


Oppimisen arviointi ja siihen perustuva palaute kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa,ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Palautteella tuetaan kuvantuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen,pitkäjänteisten työtapojen sekä itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilasta ohjataan omienajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Oppimisen arviointi kohdistuukaikkiin opetuksen tavoitteissa määriteltyihin taideoppimisen ulottuvuuksiin.

Antaessaan kuvataiteen sanallista arviota tai arvosanaa opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää kuvataiteenvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä havainnoidaoppilaan edistymistä kuvien tuottamiseen, vastaanottamiseen ja tulkitsemiseen liittyvien taitojenkehittämisessä.

Vuosiluokka 3



S1 Omat kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia jakuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaansuhteessa muihin kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaidenosallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä.

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin heosallistuvat omaehtoisesti. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Oppilasta ohjataan huomaamaan oman kuvakulttuurin merkitys osallistumiselle eri yhteisöissä,ympäristöissä ja yhteyksissä.


S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä,mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuistaja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneitakuvakulttuureja uudistavista, erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisenkulttuurin ilmiöistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.Opetuksessa käsitellään oppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

Vuos

iluok

at 3

-6

153

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekämediasta. Oppilas harjoittelee käyttämään ympäristön kuvakulttuureja kuvallisen työskentelynlähtökohtana.

S3 Taiteen maailmat:

S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissatuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen erilajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Opetuksen sisällöt valitaan monipuolisesti eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissatuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin ja käsitteisiin.Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Taiteen eri lajeihin ja erilaisiinkäsityksiin taiteesta tutustutaan viidenneltä luokalta lähtien.



T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T7 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5


T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitähyödyntäen


Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisenkulttuurin havainnoiminen

Oppilas osaa tehdä monipuolisia havaintojaympäristöstä ja sen kuvista käyttämälläkuvallisia välineitä

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaansekä harjoittelemaan näkemystensä perustelemista


Havaintojen ja ajatusten sanallistaminen Oppilas osaa kuvailla taiteeseen, ympäristöönja muuhun visuaaliseen kulttuuriin liittyviähavaintojaan ja perustella ajatuksiaansanallisesti

154

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisestija muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen


Havaintojen ja ajatusten kuvallinenilmaiseminen

Oppilas osaa ilmaista havaintojaan jaajatuksiaan hyödyntämällä kuvien rinnallamyös muita tiedon tuottamisen tapoja

T4 ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisentaitojaan


Kuvallisten ilmaisukeinojen käyttäminen Oppilas osaa soveltaa erilaisia materiaaleja,tekniikoita ja ilmaisukeinoja kuvallisessatuottamisessaan

T5 ohjata oppilasta tavoitteelliseen kuvallisten taitojen kehittämiseenyksin ja yhteistyössä muiden kanssa


Kuvailmaisun taitojen kehittäminen Oppilas osaa asettaa tavoitteita ja pyrkiikehittämään kuvailmaisuaan yksin ja ryhmänjäsenenä

T7 ohjata oppilasta tarkastelemaan kuvia eri lähtökohdista ja eriyhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta


Kuvien tarkastelu Oppilas osaa tarkastella sisällön, muodonja asiayhteyden vaikutusta erilaisten kuvientulkintaan

Vuosiluokka 4




Vuos

iluok

at 3

-6

155

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvatomaehtoisesti. Oppilas harjoittelee käyttämään omia kuvakulttuureja kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Oppilas harjoittelee ymmärtämään oman kuvakulttuurinsa merkityksestäosallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä.



Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekämediasta. Oppilas harjoittelee käyttämään ympäristön kuvakulttuureja kuvallisen työskentelynlähtökohtana.



Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin. Taideteoksia käytetäänkuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Taiteen eri lajeihin ja erilaisiin käsityksiin taiteestatutustutaan viidenneltä luokalta lähtien.



T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5




156

















T6 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kuvallisen viestinnän tapoihin jakäyttämään kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan


Vuos

iluok

at 3

-6

157

Vuos

iluok

at 3

-6


Kuvien avulla vaikuttaminen ja osallistuminen Oppilas osaa käyttää erilaisia kuvallisenvaikuttamisen keinoja ilmaistessaanmielipiteitään




Vuosiluokka 5




Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvatomaehtoisesti. Oppilas harjoittelee tarastelemaan omaa kuvakulttuuriaan suhteessa muihinkuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Oppilasvahvistaa ymmärrystään oman kuvakulttuurinsa merkityksestä osallistumiselle eri yhteisöissä,ympäristöissä ja yhteyksissä.



Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekämediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneita kuvakulttuureja uudistavista, erilaistenyhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisen kulttuurin ilmiöistä. Oppilas vahvistaataitoaan käyttää ympäristön kuvakulttuureja kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Oppilastaohjataan huomaamaan laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.


S3 Taiteen maailmat: Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissatuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen eri

158

lajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen javastaanottamiseen.

Oppilas harjoittelee hyödyntämään eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettuakuvataidetta oman työskentelyn taustalla. Oppilas tutustuu taiteelle ominaisiin toimintatapoihin,taiteen eri lajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Oppilas harjoittelee käyttämään taideteoksiakuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutustataiteen tekemiseen ja vastaanottamiseen.



T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5

T8 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L3, L4, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7









Vuos

iluok

at 3

-6

159

Vuos

iluok

at 3

-6

















160

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuriateoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten jakulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin


Kuvatulkinnan menetelmien käyttäminen Oppilas osaa tulkita kuvia teoksen, tekijänja katsojan näkökulmista sekä hyödyntäätulkintojaan kuvista keskusteltaessa

T9 innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisuntapoja omissa kuvissaan


Kuvailmaisun tapojen käyttäminen Oppilas osaa hyödyntää erilaisia kuvailmaisuntapoja tarkastellessaan taidetta ja muutavisuaalista kulttuuria sekä tehdessään omiakuvia

T10 ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista


Arvojen tarkasteleminen Oppilas osaa ilmaista näkemyksiääntaiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

T11 kannustaa oppilasta ottamaan huomioon kulttuurinen moninaisuus jakestävä kehitys kuvailmaisun sisältöjä ja toimintatapoja valitessaan


Kuvailmaisun sisältöjen ja toimintatapojenvalinta

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioonkulttuurisen moninaisuuteen ja kestäväänkehitykseen liittyviä näkökulmia

Vuosiluokka 6




Vuos

iluok

at 3

-6

161

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvatomaehtoisesti. Oppilas vahvistaa taitoa tarkastella omia kuvakulttuureja suhteessa muihinkuvakulttuureihin. Oppilas vahvistaa taitoaan käyttää omia kuvakulttuureja kuvallisen työskentelynlähtökohtana. Oppila harjoittelee huomaamaan omien kuvakulttuurien merkitystä osallistumiselleeri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä.



Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekämediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneita kuvakulttuureja uudistavista, erilaistenyhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisen kulttuurin ilmiöistä. Oppilas vahvistaataitoaan käyttää ympäristön kuvakulttuureja kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Oppilastaohjataan huomaamaan laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.



Oppilas tutustutuu ja vahvistaa taitoaan hyödyntää eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissatuotettua kuvataidetta oman työskentelyn taustalla. Oppilas laajentaa tuntemustaan taiteelleominaisiin toimintatapoihin, taiteen eri lajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Oppilasharjoittelee käyttämään taideteoksia kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Oppilas tutustuukulttuuri-identiteetin vaikutukseen taiteen tekemiseen ja vastaanottamiseen.

162



T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L5

T8 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L3, L4, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7













Vuos

iluok

at 3

-6

163

Vuos

iluok

at 3

-6













T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuriateoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten jakulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin


Kuvatulkinnan menetelmien käyttäminen Oppilas osaa tulkita kuvia teoksen, tekijänja katsojan näkökulmista sekä hyödyntäätulkintojaan kuvista keskusteltaessa

164

T9 innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisuntapoja omissa kuvissaan


Kuvailmaisun tapojen käyttäminen Oppilas osaa hyödyntää erilaisia kuvailmaisuntapoja tarkastellessaan taidetta ja muutavisuaalista kulttuuria sekä tehdessään omiakuvia

T10 ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista


Arvojen tarkasteleminen Oppilas osaa ilmaista näkemyksiääntaiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

T11 kannustaa oppilasta ottamaan huomioon kulttuurinen moninaisuus jakestävä kehitys kuvailmaisun sisältöjä ja toimintatapoja valitessaan


Kuvailmaisun sisältöjen ja toimintatapojenvalinta

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioonkulttuurisen moninaisuuteen ja kestäväänkehitykseen liittyviä näkökulmia

34.6.5. Käsityö



Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistätoimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainentarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemusluo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden omaelämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaaeettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseääntekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

Vuos

iluok

at 3

-6

165

Vuos

iluok

at 3

-6


Vuosiluokilla 3-6 käsityön tehtävänä on tukea ja vahvistaa oppilaiden kokonaisenkäsityöprosessin hallintaa. Opetus edistää käsityöhön liittyvien käsitteiden, sanaston ja symbolienoppimista ja soveltamista. Materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen edellyttää niiden käsityöllistätyöstämistä, jonka myötä päästään kehittämään toimivia ratkaisuja. Oppilasta ohjataan tekemäänvalintoja työstämismenetelmien, työvälineiden, koneiden ja laitteiden välillä sekä työskentelemäänniiden avulla. Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmistenkulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksennäkökulmista.


Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineet, koneet, laitteet ja materiaalit muodostavatkäsityön oppimista tukevan oppimisympäristön. Samalla ympäristö tukee käsityössätarvittavan teknologian toimintaperiaatteiden ymmärtämistä. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaamahdollisuuden käyttää erilaisia oppimateriaaleja, oppimisalustoja, piirto-ohjelmia, digitaalistenkuvien muokkausta sekä piirrosten ja mallien tekemistä oman ilmaisun ja suunnittelun tukena.Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja.

Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen jayhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Kansalliseen ja kansainväliseenkulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustutaan esimerkiksi virtuaalisesti sekä museo-, näyttely- jakirjastokäynneillä. Näyttelyihin ja yrityksiin tehtävillä opintokäynneillä tuetaan ja vahvistetaankoulussa opittua ja käyntejä hyödynnetään oppimistehtävissä. Opetustilanteissa teknologioita javerkkoympäristöjä käytetään monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.


Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on ottaa huomioon oppilaiden erilaiset edellytyksetja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksikäytettävien oppimisympäristöjen, työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Oppilasta tuetaankehittämään käsityöllisiä taitojaan joustavasti itselleen sopivalla tavalla ja kannustetaannauttimaan tekemisestään. Käsityössä tuetaan oppilaiden omia ratkaisuja sekä vahvistetaan uuttaluovan tiedon rakentamista ja käyttöönottoa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Ohjaukselle jatuelle varataan riittävästi aikaa.


Oppimisen arviointi ja siihen perustuva palaute on ohjaavaa ja kannustavaa, kokokäsityöprosessia koskevaa. Eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Palautteenantamisessa korostetaan myönteisesti oppilaan kehittymistä ja kannustetaan osaamisenlaajentamiseen ja syventämiseen. Keskeisten oppisisältöjen oppimisen ja omaksumisenrinnalla arvioidaan monipuolisesti laaja-alaisen käsityötaidon ja -tiedon kehittymistä.Arviointikeskustelussa ja muussa palautteessa osoitetaan kehittämiskohde ja ohjataankehittämään suoritusta. Oppilaat osallistuvat arviointiin ja heille tarjotaan erilaisia tapoja tehdäitse- ja vertaisarviointia. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitellä ja arvioida, jolloinoppilaat oppivat esiintymistä, asioiden selkeää ja jäsenneltyä esittämistä, toisten työskentelynarvostamista ja rakentavaa palautteen antoa.

Käsityön sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää käsityönvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä havainnoidakokonaista käsityön prosessia, monimateriaalisen tekemisen tapoja, työskentelyn sujuvuutta jatuotosten laatua sekä muissa oppiaineissa opitun soveltamista.166

Vuosiluokka 3


S1 Ideointi

Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejäja muotoja. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteidensyntymistä ja energian käyttöä.

Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejä ja muotoja.

S2 Suunnittelu

Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksituotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisestisekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa.

S3 Kokeilu

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatujatoimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teostakehitetään vielä eteenpäin.

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kutenerilaisia puulajeja, metalleja, muoveja, kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja.

S4 Tekeminen

Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseenkäytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita.Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.


S5 Soveltaminen

Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiinmateriaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseentyöskentelykulttuuriin.

Vuos

iluok

at 3

-6

167

Vuos

iluok

at 3

-6


S6 Dokumentointi ja arviointi

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdäänkäsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- jaryhmäpalautetta.




T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L3, L6


T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaakeksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön


Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaosana itsearviointia.

T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainenkäsityöprosessi ja sen dokumentointi


Oman työn suunnittelu, valmistus, arviointi japrosessin dokumentointi

Oppilas osaa toteuttaa kokonaisenkäsityöprosessin ja tehdä dokumentointiaprosessin eri vaiheista.

T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessäkäsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin


168


Tuotteen valmistaminen Oppilas osaa valmistaa omaan tai yhteiseensuunnitelmaansa perustuvan tuotteen taiteoksen, jossa on huomioitu esteettisyys jatoimivuus.

T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti,huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämääntyöhön sopivaa välineistöä


Työskentelytaidot Oppilas ottaa vastuuta omasta työstään jatoimii tavoitteellisesti. Oppilas osaa kuvatayksinkertaisten ja arkipäivään liittyvienlaitteiden toimintaperiaatteita. Oppilasosaa käyttää asianmukaisia työvälineitä,koneita ja laitteita oikein, turvallisesti jatarkoituksenmukaisesti.

Vuosiluokka 4


S1 Ideointi


Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi.

S2 Suunnittelu


Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitätarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksituotteeksi tai teokseksi.

S3 Kokeilu

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,

Vuos

iluok

at 3

-6

169

Vuos

iluok

at 3

-6

kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatujatoimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teostakehitetään vielä eteenpäin.

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja.

S4 Tekeminen



S5 Soveltaminen








T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L3, L6

170















Vuos

iluok

at 3

-6

171

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokka 5


S1 Ideointi


Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi.

S2 Suunnittelu



S3 Kokeilu


Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja.

S4 Tekeminen



172

S5 Soveltaminen








T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S3, S5 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L3, L6

T6 S1, S2, S6 L5

T7 S6 L1, L4, L7

T8 S1, S2, S3, S5 L1, L3, L7







Vuos

iluok

at 3

-6

173

Vuos

iluok

at 3

-6







T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan moniaerilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti


Käsityössä käytettävien materiaalien javalmistustekniikoiden valinta, yhdistäminen jatyöstäminen

Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttäätarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja javalmistustekniikoita. Oppilas tuntee ja osaakäyttää käsityön käsitteistöä.




T6 opastaa oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa käsityönsuunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa


Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminenomassa työskentelyssä

Oppilas osaa käyttää tieto- javiestintäteknologiaa ohjatusti käsityönsuunnittelussa, valmistuksessa jakäsityöprosessin dokumentoinnissa.

174

T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaanvuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia


Oman ja muiden työn arviointi,vertaispalautteen antaminen

Oppilas osallistuu rakentavasti oman jatoisten työn ja työskentelyn arviointiin javertaispalautteen antamiseen.

T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti


Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- jatuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren.

Vuosiluokka 6


S1 Ideointi


Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksiaja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöäuusien ideoiden kehittämiseksi. Tutkitaan rakenteiden syntymistä ja energian käyttöä. Sovelletaanmateriaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia.

S2 Suunnittelu



S3 Kokeilu

Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä.Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja,kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatuja

Vuos

iluok

at 3

-6

175

Vuos

iluok

at 3

-6

toimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teostakehitetään vielä eteenpäin.


S4 Tekeminen



S5 Soveltaminen






176



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T3 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T4 S3, S5 L4, L6

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L3, L6

T6 S1, S2, S6 L5

T7 S6 L1, L4, L7

T8 S1, S2, S3, S5 L1, L3, L7












T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan moniaerilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti


Vuos

iluok

at 3

-6

177

Vuos

iluok

at 3

-6


Käsityössä käytettävien materiaalien javalmistustekniikoiden valinta, yhdistäminen jatyöstäminen

Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttäätarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja javalmistustekniikoita. Oppilas tuntee ja osaakäyttää käsityön käsitteistöä.




T6 opastaa oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa käsityönsuunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa


Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminenomassa työskentelyssä

Oppilas osaa käyttää tieto- javiestintäteknologiaa ohjatusti käsityönsuunnittelussa, valmistuksessa jakäsityöprosessin dokumentoinnissa.

T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaanvuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia


Oman ja muiden työn arviointi,vertaispalautteen antaminen

Oppilas osallistuu rakentavasti oman jatoisten työn ja työskentelyn arviointiin javertaispalautteen antamiseen.

T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti


Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- jatuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren.

178

34.6.6. Liikunta





”Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen.”

Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessaja monipuolistamisessa sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Monipuolinen javuorovaikutuksellinen opetus tukee taitojen oppimista, oppilaiden hyvinvointia, kasvuaitsenäisyyteen ja osallisuuteen sekä luo valmiuksia liikunnalliseen elämäntapaan. Oppilaatosallistuvat kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun ja vastuulliseen toteuttamiseen.

Vuosiluokkien 3-6 liikunnassa liikutaan positiivisessa ja kannustavassa hengessä. Opettajavalitsee oppilaille vaihtelevia harjoitteita, joiden avulla vahvistetaan vuosi vuodelta motorisiaperustaitoja sekä harjoitellaan ryhmän/joukkueen jäsenenä toimimista. Opetuksessa käytetäänvaihtelevia liikuntapaikkoja Halsuan tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Uimaopetusjärjestetään Vetelin uimahallissa. Uinti- ja pelastautumistaitoja harjoitellaan uinninopettajanjohdolla 4 tuntia lukuvuodessa/luokka. Viidesluokkalaisille suoritetaan valtakunnallinen Move!-testi ennen lääkärintarkastusta.

Halsuan yhtenäiskoulussa liikunnanopetuksen kokonaistavoitteet on perusteiden mukaiset.(määritelty vuosiluokkakokonaisuudelle 3-6) Tavoitteeseen pyrkivät harjoitteet ja toimintatavatjokainen liikuntaa opettava opettaja valitsee itse huomioiden oppilaiden vaihtelevan lähtö-jataitotason ja tarjoten jokaiselle oppilaalle riittävästi haastetta mahdollisuuksien mukaan.


Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissaoppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Liikunnan opetuksessa otetaanhuomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudettarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta jayhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamistasekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan

Vuos

iluok

at 3

-6

179

Vuos

iluok

at 3

-6

liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessäedistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.


Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekätukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaidenyksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin jaopetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaanoppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella.Vuosiluokilla 3-6 kiinnitetään huomiota sellaisten perustaitojen hallintaan, joilla on merkitystäyhteiseen toimintaan osallistumisessa.


Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla jaohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana.Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaan oppimisesta ja työskentelystä.

Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekäkehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioonoppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaan toimintaa ja työskentelyähavainnoimalla. Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyntavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10),joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittaustentuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Oppilaita ohjataan itsearviointiin.

Liikunnan sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää liikunnanvaltakunnallisia arviointikriteereitä.

Vuosiluokka 3



Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisiaoppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- jaratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä,joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis- javälineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki-ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla. Liikunnan opetukseenkuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta. Oppilaille opetetaan liikkumiseen jaliikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.Opetuksessa käytetään monipuolisesti leikkejä, harjoitteita ja pelejä, jotka mahdollistavatosallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.

Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvynarviointiin. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittauksettehdään niin, että ne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

180


Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.


Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin jayhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuunottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista,jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.



T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T11 S3 L1, L2


T1 kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisialiikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.


Työskentely ja yrittäminen Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaanyleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellenerilaisia liikuntatehtäviä.

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.


Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa Oppilas tekee eri liikuntatilanteissa,kuten leikeissä ja peleissä, useimmitentarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

Vuos

iluok

at 3

-6

181

Vuos

iluok

at 3

-6

T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaanettä soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä,eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa.


Motoristen perustaitojen (tasapaino-ja liikkumistaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa tasapainoilla ja liikkua erilaisissaoppimisympäristöissä.

T4 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaanvälineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissäkäyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.


Motoristen perustaitojen(välineenkäsittelytaidot) käyttäminen eriliikuntamuodoissa

Oppilas osaa käsitellä erilaisia liikuntavälineitäerilaisissa oppimisympäristöissä.

T6 opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä japelastautumaan vedestä


Uima- ja pelastautumistaidot Oppilas on perusuimataitoinen (Osaa uida 50metriä kahta uintitapaa käyttäen ja sukeltaa 5metriä pinnan alla).

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla.


Toiminta liikuntatunneilla Oppilas osaa ottaa huomioon mahdollisetvaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkiitoimimaan turvallisesti ja asiallisesti.

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemääntoimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioonottaen.


Vuorovaikutus- ja työskentelytaidot Oppilas osaa toimia eri liikuntatilanteissayhteisesti sovitulla tavalla.

182

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksiaomasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.


Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 4










Vuos

iluok

at 3

-6

183

Vuos

iluok

at 3

-6



T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T11 S3 L1, L2





T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan elihavainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemäänliikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.


Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa Oppilas tekee eri liikuntatilanteissa,kuten leikeissä ja peleissä, useimmitentarkoituksenmukaisia ratkaisuja.





184











T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemääntoimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioonottaen.



T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksiaomasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.



Vuos

iluok

at 3

-6

185

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokka 5






Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, ettäne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.







T1 S1 L1, L3

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3

186













T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämäänfyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.


Fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen Oppilas osaa arvioida fyysisiäominaisuuksiaan ja harjoittaa nopeutta,liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa




Vuos

iluok

at 3

-6

187

Vuos

iluok

at 3

-6




T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaanvastuuta yhteisistä oppimistilanteista.


Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteitaja osoittaa pyrkivänsä vastuullisuuteenyhteisissä oppimistilanteissa.

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta javahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.


Työskentelytaidot Oppilas osaa yleensä työskennellävastuullisesti ja itsenäisesti.

Vuosiluokka 6







Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä,joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.188





T1 S1 L1, L3

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3











Vuos

iluok

at 3

-6

189

Vuos

iluok

at 3

-6




T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämäänfyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.


Fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen Oppilas osaa arvioida fyysisiäominaisuuksiaan ja harjoittaa nopeutta,liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa







T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaanvastuuta yhteisistä oppimistilanteista.


Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteitaja osoittaa pyrkivänsä vastuullisuuteenyhteisissä oppimistilanteissa.

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta javahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.


Työskentelytaidot Oppilas osaa yleensä työskennellävastuullisesti ja itsenäisesti.

190







Vuosiluokkien 3−6 matematiikan opetuksessa tarjotaan kokemuksia, joita oppilaat hyödyntävätmatemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostamisessa. Opetus kehittää oppilaidentaitoja esittää matemaattista ajatteluaan ja ratkaisujaan eri tavoilla ja välineillä. Monipuolistenongelmien ratkaisu yksin ja ryhmässä sekä erilaisten ratkaisutapojen vertailu ovat opetuksessakeskeistä. Matematiikan opetuksessa varmennetaan ja laajennetaan oppilaiden lukukäsitteen jakymmenjärjestelmän ymmärtämistä. Lisäksi kehitetään laskutaidon sujuvuutta.


Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia.Matematiikkaa opiskellaan edelleen oppimisympäristössä, jossa konkretisointi ja välineet ovatkeskeisessä asemassa. Välineet tulee olla helposti saatavilla. Opetuksessa käytetään vaihteleviatyötapoja. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa työtapojen valintaan. Työskennellään sekäyhdessä että itsenäisesti. Oppimispelit ja -leikit ovat yksi tärkeä ja oppilaita motivoiva työtapa.Tieto- ja viestintäteknologiaa sekä laskinta hyödynnetään opetuksessa ja opiskelussa.


Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkienkeskeisimmistä sisällöistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaa tukeauusien sisältöjen oppimiseksi. Matematiikan oppimiselle on varattava riittävästi aikaa ja tuenon oltava systemaattista. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojen kehittymistä seurataanjatkuvasti. Tarjottava tuki antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää taitojaan niin, että myönteinenasenne ja kyvykkyyden tunne vahvistuvat. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksija heille tarjotaan mahdollisuuksia oivaltaa ja ymmärtää itse. Jokaiselle oppilaalle turvataanmahdollisuus riittävään harjoitteluun.

Taitavia oppilaita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisia työskentelymuotoja ja rikastuttamallakäsiteltäviä sisältöjä. Sisältöalueita voivat olla esimerkiksi lukujen ominaisuudet, erilaisetlukujonot, geometria, luova ongelmanratkaisu ja matematiikan sovellukset.

Vuos

iluok

at 3

-6

191

Vuos

iluok

at 3

-6


Vuosiluokilla 3-6 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea ja edistääoppilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla. Arviointi onmonipuolista ja palaute ohjaavaa ja rakentavaa. Ne tukevat oppilaiden matemaattisten taitojenkehittymistä ja rohkaisevat tarvittaessa uuteen yrittämiseen. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaaoppimistaan ja tiedostamaan vahvuuksiaan. Palaute auttaa oppilaita ymmärtämään, mitä tietoja jataitoja tulisi edelleen kehittää ja miten. Lisäksi oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota tapaansatyöskennellä sekä tiedostamaan asennettaan matematiikan opiskelua kohtaan.

Oppilailta edellytetään aiempaa enemmän matemaattisen ajattelunsa esilletuomista puheen,välineiden, piirtämisen ja kirjallisen työskentelyn avulla. Arvioinnin kohteena ovat tekemisen tapa,ratkaisujen oikeellisuus sekä taito soveltaa opittua.

Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa jatuotosta. Palautteella ohjataan oppilaita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyn jakehittymisen merkitys. Oppilaita ohjataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen.

Vuosiluokka 3


S1 Ajattelun taidot

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaitasyy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmiagraafisessa ohjelmointiympäristössä.


Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä. Käsitystä lukujenrakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimalla ja luokittelemalla lukuja.

Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Harjoitellaan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja sekä varmistetaan niiden osaaminen. Varmistetaan kertolaskunkäsitteen ymmärtäminen ja opitaan kertotaulut 6-9. Varmistetaan kertotaulujen 1-10 osaaminen.Harjoitellaan kertolaskualgoritmia ja varmistetaan sen osaaminen. Opiskellaan jakolaskuasekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaan lukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetäänlaskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä.

Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Pohjustetaan negatiivisen luvun käsite ja laajennetaan lukualuetta negatiivisilla kokonaisluvuilla.Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murtolukujen peruslaskutoimituksia eri tilanteissa.Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisella luvulla kertomisessa ja jakamisessa.Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan peruslaskutoimituksiadesimaaliluvuilla. Perehdytään prosentin käsitteeseen. Pohjustetaan prosenttiluvun ja -arvonymmärtämistä ja harjoitellaan niiden laskemista yksinkertaisissa tapauksissa. Hyödynnetäänmurtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välisiä yhteyksiä.


Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Harjoitellaan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja. Varmistetaan kertolaskun käsitteen ymmärtäminen ja opitaankertotaulut 6-9. Varmistetaan kertotaulujen 1-10 osaaminen. Harjoitellaan kertolaskualgoritmia.192

Opiskellaan jakolaskua sekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaan lukuyksiköittäinjakamista. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä.


Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan samannimisten murtolukujen yhteen- javähennyslaskua.

Kerto- ja jakolaskussa pitäydytään luonnollisella luvulla kertomisessa ja jakamisessa.Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan yhteen- javähennyslaskua.

Prosentin käsitteeseen tutustuminen aloitetaan viidennellä luokalla.

S3 Algebra

Tutkitaan lukujonon säännönmukaisuutta sekä jatketaan lukujonoa säännön mukaan. Tutustutaantuntemattoman käsitteeseen. Tutkitaan yhtälöä ja etsitään yhtälön ratkaisuja päättelemällä jakokeilemalla.


Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin suorakulmaiseen särmiöön,ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihinja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin,nelikulmioihin ja ympyrään. Perehdytään pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin.Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksi osana taidetta.

Käsitellään koordinaatistosta ensin ensimmäinen neljännes ja laajennetaan sitten kaikkiinneljänneksiin.

Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä.Ohjataan oppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä japinta-aloja sekä suorakulmaisten särmiöiden tilavuuksia. Ohjataan oppilaita ymmärtämään,miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillämittayksiköillä.

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Tutustutaan tasokuvionja kappaleen käsitteisiin. Tutustuttavia tasokuvioita ovat kolmiot, suorakulmiot sekä ympyrä.Kappaleista tutustutaan ainakin kuutioon. Tutustutaan pisteen, janan, suoran ja kulmankäsitteisiin. Harjoitellaan kumien piirtämistä ja luokittelemista teräviin, suoriin ja tylppiin kulmiin.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen.

Koordinaatistoon tutustuminen aloitetaan neljännellä luokalla.

Aloitetaan tutustuminen mittakaavan käsitteeseen esimerkiksi ruutusuurennospiirroksen jakarttojen avulla.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustuloksen arviointiin ja mittauksentarkistamiseen. Tutustutaan piirin käsitteeseen ja harjoitellaan sen laskemista. Pinta-alojenlaskeminen aloitetaan neljännellä luokalla ja tilavuuden viidennellä. Ohjataan oppilasta

Vuos

iluok

at 3

-6

193

Vuos

iluok

at 3

-6

ymmärtämään, miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikkömuunnoksiayleisimmillä mittayksiköillä.

S5 Tietojenkäsittely, tilastot ja todennäköisyys

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Käsitellään tilastollisistatunnusluvuista suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

Tutustutaan todennäköisyyteen arkitilanteiden perusteella päättelemällä, onko tapahtumamahdoton, mahdollinen vai varma.

Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien avulla. Tilastollistentunnuslukujen käsittely aloitetaan viidennellä luokalla.

Todennäköisyyksiin tutustuminen aloitetaan viidennellä luokalla.



T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T10 S2 L1, L3, L6

T11 S4 L4, L5

T12 S4 L1, L3, L6


T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaansekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta


Ei vaikuta arvion tai arvosananmuodostamiseen. Oppilaita ohjataanpohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä


194


Opittujen asioiden yhteydet Oppilas tunnistaa ja antaa esimerkkejäoppimiensa asioiden välisistä yhteyksistä

T3 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdäperusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta


Kysymysten esittäminen ja päättelytaidot Oppilas osaa esittää matematiikan kannaltamielekkäitä kysymyksiä ja päätelmiä.

T4 kannustaa oppilasta esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muillekonkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- javiestintäteknologiaa hyödyntäen


Ratkaisujen ja päätelmien esittäminen Oppilas esittää ratkaisujaan ja päätelmiään eritavoin.

T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä


Ongelmaratkaisutaidot Oppilas käyttää ongelmanratkaisussaanerilaisia strategioita.

T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä jatuloksen mielekkyyttä


Taito arvioida ratkaisua Oppilas osaa pääsääntöisesti arvioidaratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä.

T7 ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitäja merkintöjä


Matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen jakäyttö

Oppilas käyttää pääsääntöisesti oikeitakäsitteitä ja merkintöjä.

Vuos

iluok

at 3

-6

195

Vuos

iluok

at 3

-6

T8 tukea ja ohjata oppilasta vahvistamaan ja laajentamaan ymmärrystäänkymmenjärjestelmästä

Desimaali- ja prosenttilukuihin perehdytään vasta viidennestä luokasta lähtien.


Kymmenjärjestelmän ymmärtäminen Oppilas hallitsee kymmenjärjestelmänperiaatteen, myös desimaalilukujen osalta.

T10 opastaa oppilasta saavuttamaan sujuva laskutaito päässä jakirjallisesti hyödyntäen laskutoimitusten ominaisuuksia


Laskutaidot ja peruslaskutoimitustenominaisuuksien hyödyntäminen

Oppilas laskee melko sujuvasti päässä jakirjallisesti.

T11 ohjata oppilasta havainnoimaan ja kuvailemaan kappaleidenja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä tutustuttaa oppilasgeometrisiin käsitteisiin


Geometrian käsitteet ja geometristenominaisuuksien havainnointi

Oppilas osaa luokitella ja tunnistaa kappaleitaja kuvioita. Oppilas osaa käyttää mittakaavaasekä tunnistaa suoran ja pisteen suhteensymmetrisiä kuvioita.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaanmittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaanmittaustuloksen järkevyyttä


Mittaaminen Oppilas osaa valita sopivan mittavälineen,mitata ja arvioida mittaustuloksenjärkevyyttä. Oppilas osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän hallitsee yleisimmätmittayksikkömuunnokset.

Vuosiluokka 4


S1 Ajattelun taidot

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaita

196

syy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmiagraafisessa ohjelmointiympäristössä.






Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä ja laajennetaan sitä0–10000. Käsitystä lukujen rakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimallaja luokittelemalla lukuja.

Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Vahvistetaan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja sekä varmistetaan niiden osaaminen.

Varmistetaan kertotaulujen 1-10 osaaminen. Varmistetaan kertolaskualgoritmien osaaminen.Opiskellaan jakolaskua sekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Harjoitellaan lukuyksiköittäinjakamista ja jakolaskun algoritmi. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiäyhteyksiä.

Oppilaat harjoittelevat pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivatarvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissatilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Pohjustetaan negatiivisen luvun käsite ja laajennetaan lukualuetta negatiivisilla kokonaisluvuilla.Syvennetään perehtymistä desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan yhteen-ja vähennyslaskua desimaaliluvuilla.

Vahvistetaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murto- ja sekalukujen yhteen- ja vähennyslaskua.

Prosentin käsitteeseen tutustuminen aloitetaan viidennellä luokalla.

S3 Algebra


Vuos

iluok

at 3

-6

197

Vuos

iluok

at 3

-6







Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Kerrataan tasokuvioista kolmiot, suorakulmiot sekäympyrä ja tutustutaan monikulmioihin ja suunnikkaisiin. Kappaleista kerrataan kuutio jatutustutaan suorakulmaiseen särmiöön, ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin.Luokitellaan tasokuviot monikulmioihin ja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia.Kerrataan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin. Kerrataan kumien piirtämistä jaluokittelemista teräviin, suoriin ja tylppiin kulmiin.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen.

Aloitetaan tutustuminen koordinaatistoon.

Jatketaan tutustumista mittakaavan käsitteeseen esimerkiksi ruutusuurennospiirroksen jakarttojen avulla.

Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä ja pinta-aloja.Tilavuuden laskemista aletaan harjoitella viidennellä luokalla. Ohjataan oppilaita ymmärtämään,miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillämittayksiköillä.




Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Tilastollisten tunnuslukujenkäsittely aloitetaan viidennellä luokalla.

Todennäköisyyksiin tutustuminen aloitetaan viidennellä luokalla.

198



T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S2 L1, L4

T10 S2 L1, L3, L6

T11 S4 L4, L5

T12 S4 L1, L3, L6

T13 S5 L4, L5











Vuos

iluok

at 3

-6

199

Vuos

iluok

at 3

-6

















T9 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä positiivisiinrationaalilukuihin ja negatiivisiin kokonaislukuihin


Lukukäsite Oppilas osaa käyttää positiivisiarationaalilukuja ja negatiivisia kokonaislukuja.

200












T13 ohjata oppilasta laatimaan ja tulkitsemaan taulukoita ja diagrammejasekä käyttämään tilastollisia tunnuslukuja sekä tarjota kokemuksiatodennäköisyydestä


Taulukoiden ja diagrammien laatiminen jatulkinta

Oppilas osaa laatia taulukon annetustaaineistosta sekä tulkita taulukoita jadiagrammeja. Oppilas osaa laskea keskiarvonja määrittää tyyppiarvon.

Vuosiluokka 5


S1 Ajattelun taidot

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaita Vu

osilu

okat

3-6

201

Vuos

iluok

at 3

-6







Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä ja laajennetaan sitämiljooniin. Käsitystä lukujen rakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimallaja luokittelemalla lukuja.

Vahvistetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Kerrataan yhteen- javähennyslaskualgoritmeja sekä varmistetaan niiden osaaminen.

Kerrataan kertotaulujen 1-10 osaaminen. Varmistetaan kertolaskualgoritmien osaaminen.Opiskellaan jakolaskua sekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Kerrataan jakolaskun algoritmi.Harjoitellaan lukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niidenvälisiä yhteyksiä.


Kerrataan desimaaliluvun käsite ja niillä yhteen- ja vähennyslasku. Opiskellaan desimaalilukujenkerto- ja jakolaskua.

Vahvistetaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murto- ja sekalukujen yhteen- ja vähennyslakuasekä niiden kertomista ja jakamista kokonaisluvulla. Tutustutaan murtolukujen supistamiseen jalaventamiseen.

Perehdytään prosentin käsitteeseen. Pohjustetaan prosenttiluvun ja -arvon ymmärtämistäja harjoitellaan niiden laskemista yksinkertaisissa tapauksissa. Hyödynnetään murtoluvun,desimaaliluvun ja prosentin välisiä yhteyksiä.

S3 Algebra


202







Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin ympyrään. Luokitellaantasokuviot monikulmioihin ja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia. Perehdytäänpisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin. Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista jaluokittelemista.

Tarkastellaan symmetriaa suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita.

Kerrataan koordinaatiston käyttö.

Kerrataan mittakaavan käsite ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä. Ohjataanoppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

Kerrataan mittaamisen periaate ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksenarviointiin ja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioidenpiirejä ja pinta-aloja. Mitataan myös kulmia. Ohjataan oppilaita ymmärtämään, mitenmittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillämittayksiköillä.






Vuos

iluok

at 3

-6

203

Vuos

iluok

at 3

-6



T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S2 L1, L4

T10 S2 L1, L3, L6

T11 S4 L4, L5

T12 S4 L1, L3, L6

T13 S5 L4, L5











204




















Vuos

iluok

at 3

-6

205

Vuos

iluok

at 3

-6
















Vuosiluokka 6


S1 Ajattelun taidot

Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetääntaitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaita206







Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä ja laajennetaansitä miljardeihin. Käsitystä lukujen rakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaantutkimalla ja luokittelemalla lukuja.

Vahvistetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Varmistetaan yhteen- javähennyslaskualgoritmien osaaminen.

Kerrataan kertotaulujen 1-10 osaaminen. Varmistetaan kertolaskualgoritmien osaaminen.Kerrataan jakolaskua sekä sisältö- että ositusjakotilanteissa. Vahvistetaan jakolaskun algoritmi.Harjoitellaan lukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niidenvälisiä yhteyksiä.


Kerrataan desimaaliluvun käsite ja niillä yhteen- ja vähennyslasku. Vahvistetaan desimaalilukujenkerto- ja jakolaskua.

Kerrataan murtoluvun käsite ja vahvistetaan murtolukujen peruslaskutoimituksia, supistamista jalaventamista eri tilanteissa.

Vahvistetaan prosenttiluvun ja -arvon ymmärtämistä ja harjoitellaan niiden laskemista.Hyödynnetään murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välisiä yhteyksiä.

S3 Algebra


Vuos

iluok

at 3

-6

207

Vuos

iluok

at 3

-6







Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Luokitellaan kappaleetlieriöihin, kartioihin ja muihin kappaleisiin. Tutustutaan tarkemmin suorakulmaiseen särmiöön,ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon, pyramidiin ja mahdollisuuksien mukaan myös muihinkappaleisiin. Luokitellaan tasokuviot monikulmioihin ja muihin kuvioihin sekä tutkitaan niidenominaisuuksia. Perehdytään tarkemmin kolmioihin, nelikulmioihin ja kerrataan ympyrä. Kerrataanpisteen, janan, suoran ja kulman käsitteet. Kerrataan kulmien piirtäminen, mittaaminen jaluokitteleminen.

Kerrataan symmetria suoran suhteen. Ohjataan oppilaita havaitsemaan myös kierto- jasiirtosymmetrioita ympäristössä esimerkiksi osana taidetta.

Jatketaan koordinaatiston käsittelemistä.

Kerrataan mittakaavan käsite ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä. Ohjataanoppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

Kerrataan mittaaminen ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiinja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä japinta-aloja sekä suorakulmaisten särmiöiden tilavuuksia. Ohjataan oppilaita ymmärtämään,miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillämittayksiköillä.




Kehitetään edelleen oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä.Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Kerrataan tilastollisistatunnusluvuista suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

208

Jatketaan tutustumista todennäköisyyteen arkitilanteiden perusteella päättelemällä, onkotapahtuma mahdoton, mahdollinen vai varma.



T1 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L2, L4, L5

T5 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L4

T8 S2 L1, L4

T9 S2 L1, L4

T10 S2 L1, L3, L6

T11 S4 L4, L5

T12 S4 L1, L3, L6

T13 S5 L4, L5

T14 S1 L1, L4, L5, L6










Vuos

iluok

at 3

-6

209

Vuos

iluok

at 3

-6



















210

















Vuos

iluok

at 3

-6

211

Vuos

iluok

at 3

-6




T14 innostaa oppilasta laatimaan toimintaohjeita tietokoneohjelminagraafisessa ohjelmointiympäristössä


Ohjelmointi graafisessaohjelmointiympäristössä

Oppilas osaa ohjelmoida toimivan ohjelmangraafisessa ohjelmointiympäristössä.

34.6.8. Musiikki





Vuosiluokkien 3-6 musiikin opetuksessa oppilaat oppivat suhtautumaan avoimesti jakunnioittavasti toisten kokemuksiin sekä luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässään.Samalla he tottuvat jäsentämään aiempaa tietoisemmin musiikillisia kokemuksia ja ilmiöitäsekä musiikkikulttuureja. Oppilaiden ymmärrys musiikkikäsitteistä ja ilmaisukeinoista syveneeja laajenee samalla, kun taidot laulaa, soittaa, säveltää, liikkua ja kuunnella kehittyvät.Ääniin ja musiikin ilmaisukeinoihin liittyvää luovaa ja esteettistä ajattelua edistetään luomallatilanteita, joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisia musiikillisia tai monitaiteellisiakokonaisuuksia. Näissä tehtävissä oppilaat käyttävät mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksintai yhdessä muiden kanssa. Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulunarjessa ja juhlassa. Oppilaiden käsitys itsestään musiikillisena toimijoina rakentuu myönteistenoppimiskokemusten kautta.


Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolinen ja joustava musiikin opiskelukokonaisuus,joissa erilaiset musiikilliset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muu

212

musiikillinen yhteistoiminta on mahdollista jokaiselle oppilaalle. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluunrohkaiseva ennakkoluuloton ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämyksetinnostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksiatieto- ja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. Opetuksessa hyödynnetääntaide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.


Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisettarpeet, aikaisempi oppiminen ja kiinnostuksen kohteet. Niiden pohjalta tehdään muun muassatyötapoja, opetusvälineiden käyttöä ja ryhmätyöskentelyä koskevat ratkaisut niin, että myösoppilaita kuullaan. Ratkaisuilla luodaan oppimista edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita sekävahvistetaan jokaisen oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.


Musiikin opetuksessa oppilaat tarvitsevat ohjaavaa ja rohkaisevaa palautetta erityisestiyhteistoiminnan ja musiikillisten taitojen harjoittelemisessa. Palaute ohjaa jokaista oppilastahahmottamaan musiikkia ja musiikkikäsitteitä sekä kehittämään toimintaansa ryhmän jäsenenäsuhteessa soivaan musiikilliseen kokonaisuuteen.

Antaessaan musiikin sanallista arviota tai arvosanaa opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessapaikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisentasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää musiikin valtakunnallisiaarviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä seurata erityisesti oppilaanyhteismusisointitaitojen, käsitteellisen ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä.

Vuosiluokka 3



Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaaäänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimienperussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojenja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.


Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi,melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisenkehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaanmusiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan jamusiikin ilmaisullisiin keinoihin.


Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia jahavaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella.Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja omiin yhteisöihin sekä pohditaanmusiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.

Vuos

iluok

at 3

-6

213

Vuos

iluok

at 3

-6

S4 Ohjelmisto

Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin, kulttuuriperinnönvaalimiseen ja kulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisestimuun muassa lastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, taidemusiikkia, populaarimusiikkiaja kansanmusiikkia. Musisointitilanteissa syntyneet oppilaiden luovat tuotokset ja sävellyksetsisältyvät myös ohjelmistoon.

Ohjelmistossa otetaan huomioon myös vuoden kierron eri juhla-ajat ja niihin liittyvä musiikki.



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T7 S1, S2, S3, S4 L4


T1 rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaanmyönteistä yhteishenkeä yhteisössään


Musiikilliset yhteistyötaidot Oppilas ottaa huomioon ryhmän muut jäsenetyhteismusisoinnissa.

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön ja laulamiseen sekäkehittämään keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien soittotaitoaanmusisoivan ryhmän jäsenenä


Laulaminen ja soittaminen ryhmän jäsenenä Oppilas osallistuu yhteislauluun ja soittoonpyrkien sovittamaan osuutensa osaksimusiikillista kokonaisuutta.

T3 kannustaa oppilasta keholliseen musiikin, kuvien, tarinoiden jatunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen


Musiikkiliikunta Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttääkehoaan musiikilliseen ilmaisuun.

214

T4 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikinelämykselliseen kuunteluun sekä ohjata häntä jäsentämään kuulemaansasekä kertomaan siitä


Musiikin kuuntelu Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia jaesittää näkemyksiään kuulemastaan.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään musiikkikäsitteitä ja musiikinmerkintätapojen periaatteita musisoinnin yhteydessä


Musiikin merkintätapojen ymmärtäminen Oppilas toimii opiskeltujen musiikillistenmerkintöjen mukaisesti musisoinninyhteydessä.

Vuosiluokka 4








S4 Ohjelmisto


Vuos

iluok

at 3

-6

215

Vuos

iluok

at 3

-6

Ohjelmistossa otetaan huomioon myös vuoden kierron eri juhla-ajat ja niihin liittyvä musiikki.



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L5, L6

T7 S1, S2, S3, S4 L4













216



T5 rohkaista oppilasta improvisoimaan sekä suunnittelemaanja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisiakokonaisuuksia eri keinoin ja myös tietoja viestintäteknologiaa käyttäen


Luovan musiikillisen ajattelun ilmaiseminen erikeinoin

Oppilas keksii omia ratkaisuja käyttäenääntä, musiikkia, kuvaa tai muitailmaisutapoja ja osaa tarvittaessa ohjatustihyödyntää musiikkiteknologian tarjoamiamahdollisuuksia.




Vuosiluokka 5








Vuos

iluok

at 3

-6

217

Vuos

iluok

at 3

-6

S4 Ohjelmisto


Ohjelmistossa otetaan huomoiin myös vuoden kierron eri juhla-aikoihin liittyvä musiikki.



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L5, L6

T6 S1, S2, S3, S4 L2

T7 S1, S2, S3, S4 L4

T8 S1, S2, S3 L3

T9 S1, S2, S3, S4 L1










218










T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikillisia kokemuksiaanja musiikillisen maailman esteettistä, kulttuurista ja historiallistamonimuotoisuutta


Musiikin merkitysten havainnointi Oppilas esittää näkemyksiä musiikilliseentoimintaan liittyvistä havainnoistaan jakokemuksistaan.




T8 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia hyvinvointiin sekähuolehtimaan musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Vuos

iluok

at 3

-6

219

Vuos

iluok

at 3

-6


Välineiden ja laitteiden turvallinen käyttö Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaenhuomioon muun muassa äänen ja musiikinvoimakkuuteen liittyvät tekijät.

T9 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelunavulla, osallistumaan tavoitteiden asettamiseen ja arvioimaanedistymistään suhteessa tavoitteisiin


Oppimaan oppiminen ja työskentelytaidot Oppilas asettaa tavoitteen musiikillisenosaamisensa kehittämiseksi ja toimiitavoitteen mukaisesti yhteismusisoinnissa.

Vuosiluokka 6








S4 Ohjelmisto


Ohjelmistossa otetaan huomioon myös vuoden kierron eri juhla-aikoihin liittyvä musiikki.

220



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L1, L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T5 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L5, L6

T6 S1, S2, S3, S4 L2

T7 S1, S2, S3, S4 L4

T8 S1, S2, S3 L3

T9 S1, S2, S3, S4 L1













Vuos

iluok

at 3

-6

221

Vuos

iluok

at 3

-6







T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikillisia kokemuksiaanja musiikillisen maailman esteettistä, kulttuurista ja historiallistamonimuotoisuutta


Musiikin merkitysten havainnointi Oppilas esittää näkemyksiä musiikilliseentoimintaan liittyvistä havainnoistaan jakokemuksistaan.




T8 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia hyvinvointiin sekähuolehtimaan musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta


Välineiden ja laitteiden turvallinen käyttö Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaenhuomioon muun muassa äänen ja musiikinvoimakkuuteen liittyvät tekijät.

222

T9 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelunavulla, osallistumaan tavoitteiden asettamiseen ja arvioimaanedistymistään suhteessa tavoitteisiin


Oppimaan oppiminen ja työskentelytaidot Oppilas asettaa tavoitteen musiikillisenosaamisensa kehittämiseksi ja toimiitavoitteen mukaisesti yhteismusisoinnissa.








Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen jakoulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppituntejaopetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessämuiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksivoivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä,vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetäänoppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia

Vuos

iluok

at 3

-6

223

Vuos

iluok

at 3

-6

opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnantaitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkinoppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen jaryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistäkäsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia ettätoisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan,valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana.Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä jalähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaamuotoutua.

Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin jaelinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitelläoppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaidenammatillisen kiinnostuksen heräämistä.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa.Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun javalintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

34.6.10. Ruotsin kieli (valinnainen)


Kurssilla kerrataan ruotsin tärkeimpiä perusasioita ja hankitaan uskallusta selvitä ruotsin kielelläelämän eri tilanteissa. Tutustutaan myös ruotsalaiseen ruokakulttuuriin, sanastoon ja ruokiin.Kielitaito karttuu resepteihin tutustumalla. Välillä myös poiketaan keittiössä valmistamassapikkupurtavaa ja leipomassa tyypillisiä ruotsalaisia herkkuja.


Painotetaan rauhallista ja turvallista työskentelyä keittiössä ja luokassa. Vahvistetaanryhmätyötaitoja.


Arviointi

Hyväksytty / hylätty.

Huomioidaan ryhmätyötaidot, työskentely ja aktiivisuus.

Vuosiluokka 6


S1 Haetaan tietoa ruotsalaisesta ruokakulttuurista, verrataan sitä suomalaiseen ruokakulttuuriin.

S2 Sanavaraston laajentaminen resepteihin tutustumalla. Fraasien opettelua pienimuotoisissakielenkäyttötilanteissa.

224


34.6.11. Tekstiilityö (valinnainen)


Valinnaisessa tekstiilityössä syvennetään tekstiilityön tietoja ja taitoja suunnittelemalla javalmistamalla omaperäisiä, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita. Oppiaine antaamahdollisuuden kokea iloa itse tehdystä ja suunnitellusta. Se tukee oppilasta ihmisenäkasvamisessa sekä yksilönä että ryhmässä


Valinnaisen tekstiilityön opiskeluympäristön ilmapiiri on turvallinen, kiireetön jahyväksyvä. Työskentelyssä painotetaan oppilaan omaa ajattelua, kokeilua, oivaltamista jaongelmanratkaisutaitoja. Työskentelyssä pyritään jatkuvan suunnittelun periaatteeseen. Työnedistymistä dokumentoidaan koko valmistusprosessin ajan.


Opettaja rohkaisee oppilaita omaan suunnitteluun ja ideointiin. Oppilaita ohjataan myös omantyön arvostamiseen.

Arviointi

Hyväksytty / hylätty

Työskentelyn jatkuva arviointi. Oppilaan pitämä oppimispäiväkirja. Töiden laatu ja määrä.Asennoituminen työskentelyyn ja aktiivisuus tunneilla. Itsenäinen työskentely. Dokumentointi.

Vuosiluokka 6






Toisen kotimaisen kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissaherätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseenmoninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa kieliympäristöissä. Koulussaohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavallakielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintojasukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekäkäyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Vuos

iluok

at 3

-6

225

Vuos

iluok

at 3

-6




Ruotsin kieli, B1-oppimäärä

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussakielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista jaoppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessäoppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteidensaavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draamanavulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myösasenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaitaohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaanEurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivänyhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myösmahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se onmahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla3-6

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukeeoppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kouluntarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetussuunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltäentuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla3-6

Arviointi ja palaute on luonteeltaan oppimista ohjaavaa ja kannustavaa ja antaa oppilaillemahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinen arviointi tarjoaamahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia

226

tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttääesimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen B1-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä,että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointikohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuunsuomalaiseen sovellukseen.

Vuosiluokka 6


S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Tarkastellaan ja verrataan ruotsin kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiäja eroja.

Tarkastellaan Suomea kaksikielisenä maana pohtien ruotsin kielen ja entuudestaan tuttujenkielten yhtäläisyyksiä ja eroja verrattuna suomen kieleen.

S2 Kielenopiskelutaidot

Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan toimintaa yhdessä. Selvitetään, missä ruotsin taitoa tarvitaanja missä sitä voi käyttää. Opetellaan huomaamaan, miten ruotsin kieli näkyy erilaisissa arkisissayhteyksissä.

Harjaannutaan omien tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen arvioimisessa.Tutustutaan ruotsinkielisiin lähialueisiin. Rohkaistaan oppilasta pohtimaan ruotsin kielen taidonmerkitystä omassa elämässään: missä ruotsin kielen taitoa tarvitaan ja missä ruotsin kieltä voikäyttää.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaatekstejä

Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten aihepiirien yhteydessä, kuten minä itse, perheeni,koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto. Lisäksi valitaan yhdessä kiinnostavia kielenkäytönaihepiirejä. Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomesta poikkeavat foneettiset merkit ja niidenluonteva ääntäminen. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Harjoitellaan tulkitsemaan ja tuottamaan ikätasolle sopivia pienimuotoisia tekstejä. Opetellaantoimimaan kohdekielellä erilaisissa viestintätilanteissa ottaen huomioon luonteva ääntäminen.Rakenteista kuudennella luokalla käydään läpi mm. seuraavat: pää- ja kysymyslauseensanajärjestys, kielteinen lause, substantiivien taivutus, verbien perus- ja preesensmuodot,yleisimmät apuverbit, persoonapronominien subjektimuodot, possessiivipronominit yksikössäsekä adjektiivit yksikössä ja monikossa.

Vuos

iluok

at 3

-6

227

Vuos

iluok

at 3

-6



T1 S1 L1, L2, L4

T2 S1 L2

T3 S2 L1, L3, L5

T4 S2 L3, L5

T5 S3 L4

T6 S3 L4

T7 S3 L4

T8 S3 L4

T9 S3 L4


T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kieltenkeskinäisestä suhteesta


Kielten keskinäissuhteiden hahmottaminen Oppilas osaa kuvata, mihin kielikuntiin hänenosaamansa ja opiskelemansa kielet kuuluvat.

T2 tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä sekäruotsin kielen vaikutukseen suomen kieleen


Ruotsin kielen aseman ja merkityksentunteminen Suomessa

Oppilas osaa nimetä syitä, joiden vuoksiSuomessa käytetään ruotsia ja mainitaruotsista suomeen lainautuneita sanoja.

T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassaopiskeluilmapiirissä ja myös tietoja viestintäteknologiaa käyttäen sekäottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan


Toiminta opiskelutilanteessa Oppilas harjaannuttaa ruotsin taitoaanryhmässä myös tietoja viestintäteknologiaakäyttäen, huolehtii kotitehtävistään sekäosallistuu ryhmän työskentelyyn myönteisellätavalla. Oppilas osaa arvioida ruotsin taitonsakehittymistä suhteellisen realistisesti.

228

T4 rohkaista oppilasta näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistäoppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielistenoppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulunulkopuolella


Ruotsin kielen käyttöalueiden ja –mahdollisuuksien tunnistaminen omassaelämässä

Oppilas osaa mainita joitakin ruotsin kielenkäyttöalueita ja -mahdollisuuksia.

T5 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia, erityisesti suullisiaviestintätilanteita


Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso: A1.2: Oppilas selviytyysatunnaisesti yleisimmin toistuvista,rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuenvielä enimmäkseen viestintäkumppaniin.

T6 rohkaista oppilasta käyttämään viestinsä perille saamiseksimonenlaisia, myös ei-kielellisiä keinoja ja pyytämään tarvittaessa toistoaja hidastusta


Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso: A1.2: Oppilas tukeutuuviestinnässään kaikkein keskeisimpiinsanoihin ja ilmauksiin. Oppilas tarvitsee paljonapukeinoja ja osaa pyytää toistamista taihidastamista.

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia kohteliaisuuden ilmauksia


Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso: A1.2: Oppilas osaa käyttäämuutamia kaikkein yleisimpiä kielelleominaisia kohteliaisuuden ilmauksiarutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

T8 rohkaista oppilasta ottamaan selvää tilanneyhteyden avulla helpostiennakoitavasta ja ikätasolleen sopivasta puheesta tai kirjoitetustatekstistä


Vuos

iluok

at 3

-6

229

Vuos

iluok

at 3

-6


Tekstien tulkintataidot Taitotaso A1.1: Oppilas ymmärtää harjoiteltua,tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältäväämuutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiäja hidasta puhetta. Oppilas tunnistaa tekstistäyksittäisiä tietoja.

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaahyvin pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista


Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A1.1: Oppilas osaa ilmaistaitseään puheessa hyvin suppeastikäyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltujavakioilmaisuja. Oppilas ääntää joitakinharjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi.Oppilas osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanojaja sanontoja.

34.6.13. Uskonto





Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

230

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessaharjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- jakouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.





Asioita tarkastellaan kerronnallisuuden, draaman, kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden jayhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden alustava käsitteellistäminen.Uskonnon opetuksessa käytetään sisältöjen oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksiasiten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa korostetaankiireettömyyttä ja keskustelua. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntäävierailuja ja vierailijoita. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myösoppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Tavoitteena on ilmentää koulussaedustettujen uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti.


Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioidenoppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat ja kehittyvä kielitaito. Keskeistenkäsitteiden ymmärtämistä tuetaan. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviäyhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.


Uskonnon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritäänrohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan uskontojen keskeisiä lähteitä ja piirteitä sekätekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen jasuullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen.Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisenmuistamisen sijaan arvioinissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekäajattelun kehittymiseen.

Uskonnon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää uskonnonvaltakunnallisia arviointikriteereitä.



Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin Vu

osilu

okat

3-6

231

Vuos

iluok

at 3

-6

sekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.








Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnonperustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiinsekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaanihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriinsekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaatharjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistäetsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.





232

Vuosiluokka 3



Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin ja Mikael Agricolan merkitykseenuskonnon uudistajina. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin,jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana,sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta.Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa.Pohditaan Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymisellemaailmanuskonnoksi. Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen,tieteen ja kulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa.Opetuksessa syvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekäniihin liittyvästä moninaisesta tapakulttuurista. Tutustutaan syvällisemmin kirkkoon uskonnollisenarakennuksena, kirkkoarkkitehtuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan. Opetuksessa otetaanhuomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Perehdytään luterilaisuuden opin rukouksiin, jumalanpalvelukseen ja seurakunnantoimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana, sen erilaisia tyylilajeja sekäuskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta. Opetuksessa perehdytään Jeesuksenelämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa. Opetuksessa otetaan huomioon virret ja muuhengellinen musiikki.


Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaanalustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin jakertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteinaovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen jaEuroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta.Alustavasti tutustutaan ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä tarkastellaan uskontoja mediasta japopulaarikulttuurista otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä.

Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tärkeinätarkastelun kohteina ovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossaja eri uskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvojaVanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovatihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen jaluonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansa taustalla vaikuttaviaarvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidotja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitäeettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytäväänkeskusteluun.

Vuos

iluok

at 3

-6

233

Vuos

iluok

at 3

-6

Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä,tunteita ja arvoja Vanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitäsisältöjä ovat ihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämänkunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansataustalla vaikuttavia arvoja. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidot jakokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitäeettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen.



T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1


T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin jakertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin


Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen,uskonnon monilukutaito

Oppilas osaa nimetä opiskeltavan uskonnonlähteitä ja tekstejä sekä kuvata niidenkeskeisiä sisältöjä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin jatapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin



Oppilas osaa kertoa esimerkkien avullaopiskeltavan uskonnon keskeisistärituaaleista, tavoista ja pyhistä paikoista sekäkuvata niiden merkitystä.

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekäkäyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissaja tilanteissa


234


Uskonnon monilukutaito Oppilas tietää, miten toimitaan ja pyrkiitoimimaan asianmukaisesti ja kunnioittavastierilaisissa uskonnollisissa tilanteissa japaikoissa.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiinsekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

Viidenneltä luokalta eteenpäin tavoitteena on ohjata oppilas perehtymän eri uskontoja yhdistäviineettisiin periaatteisiin.


Etiikkaa koskeva tieto Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä opiskeltavanuskonnon eettisiä opetuksia sekä uskontoja jakatsomuksia yhdistäviä eettisiä periaatteita.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:nLapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisönnäkökulmasta


Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n Lapsen oikeuksiensopimuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoaesimerkkejä ihmisoikeuksista.

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaantoiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestäväntulevaisuuden näkökulmasta


Eettinen pohdinta Oppilas osaa kertoa arjen esimerkkejäkestävän tulevaisuuden rakentamisesta.Hän osaa soveltaa opiskelemansa uskonnoneettisiä periaatteita omassa pohdinnassaan.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä,ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitellaperustelemaan omia näkemyksiään


Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun,osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään.

Vuos

iluok

at 3

-6

235

Vuos

iluok

at 3

-6

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistämaailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään


Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

Vuosiluokka 4




Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Perehdytään luterilaisuuden opin rukouksiin, jumalanpalvelukseen ja seurakunnantoimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana, sen erilaisia tyylilajeja sekäuskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta. Opetuksessa perehdytään Jeesuksenelämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa. Opetuksessa otetaan huomioon virret ja muuhengellinen musiikki.




236

S3 Hyvä elämä


Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä,tunteita ja arvoja Vanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitäsisältöjä ovat ihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämänkunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansataustalla vaikuttavia arvoja. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidot jakokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitäeettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen.



T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1








Vuos

iluok

at 3

-6

237

Vuos

iluok

at 3

-6
















238







Vuosiluokka 5




Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia.Sisältöjen valinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuusosana kristinuskoa. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin,jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana,sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta.Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa.Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen, tieteen jakulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa. Opetuksessasyvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekä niihin liittyvästämoninaisesta tapakulttuurista. Tutustutaan syvällisemmin kirkkoon uskonnollisena rakennuksena,kirkkoarkkitehtuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan. Opetuksessa otetaan huomioon virret jamuu hengellinen musiikki.

Vuos

iluok

at 3

-6

239

Vuos

iluok

at 3

-6




S3 Hyvä elämä


Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkaudenkaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä,tunteita ja arvoja Vanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitäsisältöjä ovat ihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämänkunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansataustalla vaikuttavia arvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot,itsetuntemus, tunnetaidot ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tuleeantaa oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekäuskonnoista käytävään keskusteluun.



T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1

240










T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta


Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoakoskevaa tietoa erilaisista lähteistä


Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa


Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.

Vuos

iluok

at 3

-6

241

Vuos

iluok

at 3

-6















242






Vuosiluokka 6




Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjenvalinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osanakristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin ja Mikael Agricolan merkitykseenuskonnon uudistajina. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana, sen erilaisia tyylilajejasekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta. Opetuksessa perehdytäänJeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa. Pohditaan Paavalin ja varhaisenkristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymiselle maailmanuskonnoksi. Tutustutaan Raamatunkeskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa sekä tarkastellaankristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa. Opetuksessa otetaan huomioon virret ja muuhengellinen musiikki.


Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaanalustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin jakertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteinaovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen jaEuroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta.

Vuos

iluok

at 3

-6

243

Vuos

iluok

at 3

-6

Alustavasti tutustutaan ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä tarkastellaan uskontoja mediasta japopulaarikulttuurista otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä.

S3 Hyvä elämä





T1 S1 L1

T2 S1 L1, L2

T3 S1, S2 L2, L3, L4

T4 S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 S1, S2 L1, L2

T6 S2, S3 L2

T7 S1, S2, S3 L2, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L2

T10 S2, S3 L1, L3, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 S3 L1




244





Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaanalustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin jakertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteina ovatkoulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen ja Euroopanuskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta. Opetuksessatutkitaan Suomen ja Euroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekäuskonnottomuutta.




T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä javertauskuvallisuutta


Uskonnon kielen ja symbolien analysointi Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoakoskevaa tietoa erilaisista lähteistä


Oppimaan oppimisen taidot uskonnonopiskelussa

Oppilas osaa hakea tietoa useasta lähteestä.Oppilas harjoittelee arvioimaan löytämänsätiedon luotettavuutta ja objektiivisuutta.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin jakatsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan


Vuos

iluok

at 3

-6

245

Vuos

iluok

at 3

-6


Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas tunnistaa uskontojen merkityksiäyhteiskuntien kehityksessä, kulttuurissa jamediassa ja osaa antaa niistä esimerkkejä.Hän osaa kuvata suomalaisen jaeurooppalaisen uskonnollisuuden juuriapääpiirteissään.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin janiiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa


Uskontoa ja kulttuuria koskeva tieto Oppilas osaa kuvata juutalaisuuden,kristinuskon ja islamin pääpiirteet sekä niidenkeskinäiset suhteet.










246















Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissakokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja

Vuos

iluok

at 3

-6

247

Vuos

iluok

at 3

-6

yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologiatarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista jaoppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseenvaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.


Englannin A-oppimäärä vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3 – 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussakielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti myös A2-kielessä, joka on A-kielen valinnainen oppimäärä.

Useat oppilaat käyttävät englantia kasvavassa määrin vapaa-aikanaan. Tämä oppilaideninformaalin oppimisen kautta hankkima taito otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa jasisältöjä valittaessa.

Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvättavoitteet vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista jaoppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessäoppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteidensaavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draamanavulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myösasenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaitaohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaanEurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivänyhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myösmahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina kun se onmahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3-6

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukeeoppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kouluntarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetussuunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englannin kieltäentuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3-6

Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoisiksiomista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinenarviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviäoppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissavälineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Englannin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää englannin A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä,että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi

248

kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuunsuomalaiseen sovellukseen.

Vuosiluokka 3



Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen mm.internetissä. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa kielen jakulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöävuorovaikutustilanteissa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan eri tapoja kirjoittaa, tehdään havaintojasanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa tehden vertailuja kohdekielen maiden kulttuureihin(esimerkiksi juhlat ja nimien käyttö puhuteltaessa). Tehdään havaintoja kohdekielenesiintymisestä lähiympäristössä. Vertaillaan oman äidinkielen ja kohdekielen erilaisuutta jasamanlaisuutta äänne- ja sanatasolla. Rohkaistaan kommunikoimaan vähäiselläkin kielitaidolla.


Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sananmerkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksiEurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Harjoitellaan työskentelemään ryhmässä ja parin kanssa positiivisessa hengessä totutellenantamaan ja vastaanottamaan palautetta. Opetellaan ottamaan vastuuta läksyjenmerkitsemisestä ja tekemisestä sekä tuntityöskentelystä. Opetellaan asettamaan tavoitteita.Opetellaan ikätasolle sopivia kielenopiskelustrategioita.


Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista.Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekäelämä ja toiminta englanninkielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjenvalinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekäajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia,kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoaja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien,haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampiakielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään englanninkielistä aineistoa esimerkiksi ympäristöstä,verkosta ja kirjastosta. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon englannin kielenlevinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaastiääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaanenglannin kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Keskeisiä aihealueita vuosiluokittain laajentaen ja syventäen ovat minä itse, perheeni, ystäväni,koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisessäympäristössä. Harjoitellaan ääntämistä ja tutustutaan äännemerkkeihin. Harjoitellaan viestintääyksinkertaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan mm. seuraavia perusrakenteita: Vu

osilu

okat

3-6

249

Vuos

iluok

at 3

-6

-be, have, can

-persoonapronominien perusmuodot

-persoonapronominien yksikön omistusmuodot

-substantiivien yksikkö ja säännöllinen monikko

-perusluvut

-kysymyssanoja

-paikan prepositioita



T1 S1 L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L2

T4 S1 L2, L3

T5 S2 L1, L3

T6 S2 L1, L4, L5, L6

T7 S3 L2, L4, L5, L7

T8 S3 L4

T9 S3 L2, L4

T10 S3 L4

T11 S3 L3, L4, L5, L7


T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinenja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema globaalin viestinnänkielenä

Rohkaistaan oppilasta tekemään havaintoja omasta ja kohdekielen kulttuurista.


Kielellisen ympäristön hahmottaminen Oppilas osaa kuvata pääpiirteissään, millaisiakieliä on hänen lähiympäristössään, mitkäovat maailman eniten puhutut kielet ja mitenlaajalti levinnyt englannin kieli on.

T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansasekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaanihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia

Ohjataan oppilasta arvostamaan oman sekä kohdekielen kulttuurista rikkautta.

250


Ei käytetä arvosanan muodostamisenperusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaankokemuksiaan osana itsearviointia.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitäsekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

Luodaan mahdollisuuksia havaita sanastotasolla yhtälaisyyksiä oman äidinkielen ja kohdekielenvälillä.


Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintoja englanninkielen ja äidinkielensä tai muun osaamansakielen rakenteellisista, sanastollisista taimuista eroista ja yhtäläisyyksistä.

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään, että englanniksi on saatavilla runsaastiaineistoa ja valitsemaan niistä omaa oppimistaan edistävää, sisällöltään javaikeustasoltaan sopivaa aineistoa

Oppilas alkaa tutustua ikäkaudelleen sopiviin materiaaleihin.


Englanninkielisen aineiston löytäminen Oppilas osaa kertoa, millaistaenglanninkielistä hänen omaa oppimistaanedistävää aineistoa on saatavilla.

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda sallivaopiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustavayhdessä oppiminen

Ohjataan oppilasta käyttämään kohdekieltä rohkeasti ja hyvässä yhteistyössä muiden kanssa.


Tietoisuus tavoitteista ja toiminta ryhmässä Oppilas osaa kuvata opiskelun tavoitteita jaosallistuu ryhmän yhteisten tehtävien tekoon.

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan jakannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- javiestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppiakieliä sopivat hänelle parhaiten

Ohjataan oppilasta ottamaan vastuuta opiskelutarvikkeistaan ja läksyjen teosta. Vuos

iluok

at 3

-6

251

Vuos

iluok

at 3

-6


Kielenopiskelutavoitteiden asettaminen jalöytäminen

Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen,harjoittelee erilaisia tapoja opiskella kieliäkäyttäen myös tietoja viestintäteknologiaa,harjaannuttaa ja arvioi taitojaan

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltäänmonenlaisissa tilanteissa rohkaisten viestinnän jatkumiseen mahdollisistakatkoksista huolimatta

Ohjataan oppilasta käyttämään oppimaansa yksinkertaisissa suullisissa viestintätilanteissa.


Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy vaihtamaanajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissätilanteissa sekä toisinaan ylläpitämäänviestintätilannetta.

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäenmonenlaisia viestinnän jatkamisen keinoja

Rohkaistaan oppilasta käyttämään myös ilmeitä ja eleitä viestinnän ylläpitämiseksi.


Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso A2.1: Oppilas osallistuu enenevässämäärin viestintään. Oppilas turvautuuharvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin. Oppilasjoutuu pyytämään toistoa tai selvennystämelko usein. Oppilas osaa jonkin verransoveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassaviestinnässään.

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamallamahdollisuuksia harjoitella monipuolisia sosiaalisia tilanteita

Aloitetaan harjoitella kohdekielellä kohteliaita ilmauksia.


Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso A2.1: Oppilas selviytyy lyhyistäsosiaalisista tilanteista. Oppilas osaakäyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä japuhuttelumuotoja sekä esittää kohteliaastiesimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia jaanteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin.

252

T10 ohjata oppilasta työskentelemään vaativuudeltaan monentasoistenpuhuttujen ja kirjoitettujen tekstien parissa käyttäen erilaisiaymmärtämisstrategioita

Aloitetaan tutustuminen erilaisiin tekstityyppeihin.


Tekstien tulkintataidot Taitotaso A2.1: Oppilas ymmärtää helppoja,tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeääpuhetta sisältäviä tekstejä. Oppilasymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseäänkiinnostavien viestien ydinsisällön ja tekstinpääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä,ennakoitavasta tekstistä. Oppilas pystyy hyvinyksinkertaiseen päättelyyn asiayhteydentukemana.

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitustaaihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiinrakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

Aletaan harjoitella yksinkertaisten viestien tuottamista kohdekielellä.


Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy kertomaanjokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselleentärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisialauseita ja konkreettista sanastoa. Oppilasosaa helposti ennakoitavan perussanaston jamonia keskeisimpiä rakenteita. Oppilas osaasoveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjämuissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Vuosiluokka 4




Aletaan tutustua käsitteisiin Yhdistynyt kuningaskunta ja Iso-Britannia tarkemmin sekäkohdekieleen lingua franca –termin kautta. Tutkitaan edelleen oman äidinkielen ja kohdekieleneroja ja yhtäläisyyksiä käyttäen apuna äidinkielestä tuttuja kieliopillisia termejä.

Vuos

iluok

at 3

-6

253

Vuos

iluok

at 3

-6



Palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelu jatkuu. Vahvistetaan itse-ja vertaisarviointia. Opeteltavana olevan sanaston puhutun ja kirjoitetun muodoneroavuuksien ymmärryksen lisääminen erilaisten sanastojen käyttöä harjoiteltaessa (tieto- javiestintäteknologian tuki). Vastuunottoa omasta opiskelusta opetellaan edelleen.



Keskeisiä aihealueita vuosiluokittain laajentaen ja syventäen ovat minä itse, perheeni, ystäväni,koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisessäympäristössä. Vahvistetaan ääntämistä ja äännemerkkeihin tutustumista äänne-, sana- jalausetasolla. Harjoitellaan uusia, suullisia ja kirjallisia, vuorovaikutustilanteita ja opitaan uusiakohteliaaseen kielenkäyttöön liittyviä ilmaisuja. Vahvistetaan ja laajennetaan edellisen luokka-asteen rakenteita ja uutena harjoitellaan mm. seuraavia:

-kesto- ja yleispreesens

-persoonapronominien monikon omistusmuodot

-epäsäännöllinen monikko

-s-genetiivi nimen yhteydessä

-artikkelin käytön perusteita

-lisää prepositioita

-kysymyssanoja

-ajanilmaisuja (kello, päivät, kuukaudet)

254



T1 S1 L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L2

T4 S1 L2, L3

T5 S2 L1, L3

T6 S2 L1, L4, L5, L6

T7 S3 L2, L4, L5, L7

T8 S3 L4

T9 S3 L2, L4

T10 S3 L4

T11 S3 L3, L4, L5, L7



Syvennetään oppilaan tutustumista kohdekielen maiden kulttuureihin.




Ohjataan oppilasta arvostamaan omaa sekä kohdekielen kulttuurista rikkautta.




Jatketaan samankaltaisuuksien ja eroavuuksien havainnointia. Vuos

iluok

at 3

-6

255

Vuos

iluok

at 3

-6




Jatketaan ikäkaudelle sopiviin materiaaleihin tutustumista.




Korostetaan sallivaa ja kannustavaa opiskeluilmapiiriä ja yhteistyötaitojen merkitystä.




Vahvistetaan sanojen ja fraasien opiskelustrategioita. Harjaannutaan edelleen itse-ja vertaisarvioinnissa. Vastuunottoa omasta kielenopiskelusta vahvistetaan. Harjoitellaankuulusteluihin valmistautumisen jaksottamista. Ymmärrys säännöllisen harjoittelun merkityksestäkasvaa.




256


Vahvistetaan ja laajennetaan kohdekielen käyttöä erilaisissa suullisissa ja kirjallisissaviestintätilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen.




Ei-kielellisten viestintätapojen rinnalla pohditaan sopivia tilannesidonnaisia kielellisiäviestintätapoja.




Syvennetään kulttuurisesti sopivan vuorovaikutuksen harjoittelua monipuolisissa tilanteissa.




Vuos

iluok

at 3

-6

257

Vuos

iluok

at 3

-6

Syvennetään tutustumista erilaisiin tekstityyppeihin.




Syvennetään yksinkertaisten viestien tuottamista kohdekielellä.



Vuosiluokka 5




Syvennetään tietämystä kohdekielen maista. Tutustutaan Yhdysvaltoihin tarkemmin.Laajennetaan kielten vertailua lausetasolle.


Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautettaja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen jarakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sanan

258

merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksiEurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Ohjataan oppilasta löytämään itselleen tehokkaimpia tapoja opiskella ja oppia (vahvuudet jahaasteet kielenoppijana).



Keskeisiä aihealueita vuosiluokittain laajentaen ja syventäen ovat minä itse, perheeni, ystäväni,koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisessäympäristössä.Vuorovaikutustilanteiden harjoittelu ryhmissä ja pareittain syventyy. Vahvistetaanoikeaa/sopivaa reagoimista eri viestintätilanteissa . Työskennellään eritasoisten kirjoitettujen japuhuttujen tekstien parissa. Tuotetaan omia,sopivan haastavia kirjallisia ja suullisia tekstejäunohtamatta ääntämisen harjoittelua.

Vahvistetaan ja laajennetaan edellisten luokka-asteiden rakenteita sekä harjoitellaan uusia, kuten:

- yksikön ja monikon s-genetiivi

-lyhyiden ja pitkien adjektiivien vertailu

-persoonapronominien objektimuodot

-lisää pronomineja (demonstratiivipronominit)

.there is/there are –rakenne

-be going to

-järjestysluvut

-lisää prepositioita

Vuos

iluok

at 3

-6

259

Vuos

iluok

at 3

-6



T1 S1 L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L2

T4 S1 L2, L3

T5 S2 L1, L3

T6 S2 L1, L4, L5, L6

T7 S3 L2, L4, L5, L7

T8 S3 L4

T9 S3 L2, L4

T10 S3 L4

T11 S3 L3, L4, L5, L7



Jatketaan havaintojen tekemistä omasta ja kohdekielen kulttuurista sekä syvennetääntutustumista kohdekielen maiden kulttuureihin.




Motivoidaan oppilasta näkemään oma taustansa apuna uuden oppimisessa ja arvostamaanmonikulttuurisuutta.



260


Edelleen kohdekielen vertailua omaan äidinkieleen, mahdollisesti muihin oppilaan tuntemiinkieliin.




Jatketaan ikäkaudelle sopiviin materiaaleihin tutustumista.




Kohdekielen rohkea käyttäminen hyvässä yhteistyössä sekä salliva ja kannustavaopiskeluilmapiiri että yhteistyötaidot ovat edelleen ohjauksen kohteina.




Korostetaan järjestelmällistä ja pitkäjänteistä työtä sekä vastuun ottamista omasta että ryhmänkanssa tehdystä työstä.

Työn suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja oman työn arviointia vahvistetaan.


Vuos

iluok

at 3

-6

261

Vuos

iluok

at 3

-6





Vahvistetaan ja laajennetaan kohdekielen käyttöä erilaisissa suullisissa ja kirjallisissaviestintätilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen.




Harjoitellaan kohdekielen kulttuuriin sopivien viestintästrategioiden käyttöä.




Syvennetään kulttuurisesti sopivan vuorovaikutuksen harjoittelua monipuolisissa tilanteissa.



262


Syvennetään tutustumista erilaisiin tekstityyppeihin.




Syvennetään eri viestintäkanavien monipuolista käyttoä ja erilaisten tekstityyppien tuottamista.



Vuosiluokka 6




Syvennetään tietämystä kohdekielen maista. Tarkastellaan lähemmin Australiaa ja Kanadaa.

Vuos

iluok

at 3

-6

263

Vuos

iluok

at 3

-6



Sovelletaan ja harjoitellaan jo opittuja tapoja oppia kieltä.



Keskeisiä aihealueita vuosiluokittain laajentaen ja syventäen ovat minä itse, perheeni, ystäväni,koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisessäympäristössä. Vahvistetaan oppilaan taitoa osallistua erilaisiin viestintätilanteisiin omiavahvuuksiaan hyväksikäyttäen. Vahvistetaan kielen eri osa-alueita tarjoten monipuolisiamahdollisuuksia aihepiirejä laajentaen. Vahvistetaan ja laajennetaan edellisten luokka-asteidenrakenteita ja harjoitellaan uusia,mm.

-SPOTPA sanajärjestys

-lisää pronomineja (indefiniittipronominit)

-of-genetiivi

-will/won't

-imperfekti

264



T1 S1 L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L2

T4 S1 L2, L3

T5 S2 L1, L3

T6 S2 L1, L4, L5, L6

T7 S3 L2, L4, L5, L7

T8 S3 L4

T9 S3 L2, L4

T10 S3 L4

T11 S3 L3, L4, L5, L7



Syventäen sama kuin edellisillä luokka-asteilla.








Syventäen sama kuin edellisillä luokka-asteilla. Vuos

iluok

at 3

-6

265

Vuos

iluok

at 3

-6
















266
















Vuos

iluok

at 3

-6

267

Vuos

iluok

at 3

-6







34.6.15. Yhteiskuntaoppi


Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi jayritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksiaja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen japeriaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisenvaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä jatapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppiahankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaansitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaanaktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään,että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoistenmahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Yhteiskuntaopin tehtävä vuosiluokilla 4-6

Vuosiluokilla 4-6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseenelämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita,ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa.Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä

268

sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä,työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon javastuullisen kuluttamisen perusasioihin.

Yhteiskuntaopin opiskelu aloitetaan Halsualla neljännellä luokalla jatkuen siitä eteenpäin.Historian opiskelu alkaa viidennellä luokalla jatkuen siitä eteenpäin. (Tavoitteet ja sisällöt löytyvätko. oppiaineen kohdalta.)

Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 4-6

Yhteiskuntaopin tavoitteiden kannalta on keskeistä käyttää vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiäja toiminnallisia työtapoja tiedon luomisessa, kuten simulaatioita, opetuskeskusteluja, väittelyitäja draamaa. Niiden kautta harjoitellaan yhteistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamistalähiyhteisössä. Oppilaiden arki harrastuksineen ja omat kokemukset sekä oma luokka, kouluja oppilaskunta sekä muut lähiyhteisön toimijat ovat osallistumisen harjoittelemisen kannaltaerityisen tärkeitä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tarjoaa luontevan keinon yhteiskuntaakoskevan tiedon etsimiseen ja osallistumiseen yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 4-6

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaat näkemään itsensäyhteiskunnan jäseninä, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tukea heidän kasvuaanyhteistyökykyisiksi erilaisten yhteisöjen jäseniksi. Oppilaita tuetaan erityisesti yhteiskuntaa jataloutta koskevan tiedon etsimisessä, ymmärtämisessä ja soveltamisessa, jolla on merkitystäheidän oman elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta. Oppilaita kannustetaan osallisuuteen jakeskusteluun. Oppiaineen käsitteellinen luonne otetaan huomioon avaamalla ja konkretisoimallasiinä käytettäviä keskeisiä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 4-6

Yhteiskuntaopissa oppimisen arvioinnilla ja palautteella oppilaita ohjataan ja kannustetaantoimimaan aktiivisesti ja rakentavasti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännössäyhteiskunnasta oppimiaan tietoja ja taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisiatoiminnan ja tuottamisen tapoja. Huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojenhallintaan.

Yhteiskuntaopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää yhteiskuntaopinvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppilashahmottaa ympäröivän yhteiskunnan toimintaa sekä näkee itsensä osana kansalaisyhteiskuntaaomat vaikuttamismahdollisuutensa ja vastuunsa tiedostaen.

Vuosiluokka 4


S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta

Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan yksilön, perheen ja muiden lähiyhteisöjen näkökulmasta.Pohditaan, kuinka jokainen voi itse vaikuttaa lähiyhteisön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen.Lisäksi perehdytään työntekoon, ammatteihin, omaan rahan käyttöön ja talouden hoitoon sekävastuulliseen kuluttamiseen arjen tilanteissa.

Vuos

iluok

at 3

-6

269

Vuos

iluok

at 3

-6

S2 Demokraattinen yhteiskunta

Perehdytään erilaisiin oppilasta lähellä oleviin yhteisöihin, niiden jäsenten oikeuksiinja velvollisuuksiin, sekä harjoitellaan yhteistä päätöksentekoa. Opetuksessa tarkastellaandemokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekäyhdenvertaisuutta. Tutustutaan Suomen eri kulttuureihin ja vähemmistöryhmiin.

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen

Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassatoimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenäesimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa sekätaloudellisessa toiminnassa. Harjoitellaan yhteistyötä lähiyhteisön toimijoiden kanssa.

S4 Taloudellinen toiminta

Tarkastellaan taloudellista toimintaa ja sen merkitystä. Perehdytään rahankäyttöön jaansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lisäksi tutustutaan käytännöntilanteiden kautta paikallisen talouden toimintaan, kuten lähiympäristön yrityksiin, työpaikkoihin japalveluiden tuottajiin.



T1 S1, S2, S3, S4

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L7

T4 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T5 S1, S4 L3, L4, L6, L7

T7 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T8 S1, S4 L3

T9 S1, S3 L3, L4, L5, L7


T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta jayhteiskuntaopista tiedonalana


Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosananmuodostamisessa. Oppilaita ohjataanpohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjenjäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekähahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita


270


Yhteisten sääntöjen ja tasa-arvonperiaatteiden tarkastelu

Oppilas osaa selittää yhteisten sääntöjenmerkityksen ja toimia niiden mukaisesti.Oppilas osaa perustella, miksi ihmisoikeudetovat tärkeitä ja mihin oikeusjärjestelmäätarvitaan.

T4 ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassaarjessa ja yhteiskunnassa


Median roolin tarkastelu Oppilas osaa kuvailla, millainen merkitysmedialla on hänen omassa elämässäänja miten erilaisia medioita voidaan käyttäävaikuttamisen välineenä.

T5 ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkityksenlähiyhteisössään


Työnteon ja yrittäjyyden merkityksentarkastelu

Oppilas osaa antaa esimerkkejä työnteonja yrittäjyyden merkityksestä perheentoimeentulon lähteenä ja yhteiskunnantoimivuuden perustana.

T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisenperustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä


Demokraattisen vaikuttamisen perustaitojensekä yhteisössä toimimisen tietojen ja taitojensoveltaminen käytännössä

Oppilas osaa soveltaa demokraattisessayhteisössä toimimisen periaatteita ja taitoja,kuten kuuntelemista, kantaa ottamista,sopeutumista enemmistöpäätöksiin sekävaikuttamista lähiyhteisössä.

T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojenperusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja


Rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteidensoveltaminen

Oppilas osaa perustella omaanrahankäyttöönsä sekä kuluttamiseen liittyviäratkaisuja sekä pystyy kertomaan, millaisiamuihin ihmisiin sekä ympäristöön ulottuviavaikutuksia hänen kuluttamispäätöksillään on.

Vuos

iluok

at 3

-6

271

Vuos

iluok

at 3

-6

T9 kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisten yhteisöjen toimintaanja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja yhteiskunnallisestitiedostavalla tavalla


Mediataidot Oppilas osaa käyttää mediaayhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnanvälineenä sekä pohtia sen käyttämiseenliittyviä turvallisuusnäkökulmia.

Vuosiluokka 5










272



T1 S1, S2, S3, S4

T2 S1, S2, S3, S4

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L7

T4 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T5 S1, S4 L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T8 S1, S4 L3

T9 S1, S3 L3, L4, L5, L7





T2 tukea oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyenerilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin


Eettistä arviointikykyä ei käytetä arvosananmuodostamisen periaatteena. Oppilaitaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.





Vuos

iluok

at 3

-6

273

Vuos

iluok

at 3

-6








T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaanyhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia jatarkoitusperiä


Erilaisten arvojen, näkökulmien jatarkoitusperien hahmottaminen

Oppilas osaa selittää esimerkkien avulla, ettäeri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseentietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia jatarkoitusperiä.







274







Vuosiluokka 6










Vuos

iluok

at 3

-6

275

Vuos

iluok

at 3

-6



T1 S1, S2, S3, S4

T2 S1, S2, S3, S4

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L7

T4 S1, S2, S3, S4 L2, L4, L5

T5 S1, S4 L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4

T7 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T8 S1, S4 L3

T9 S1, S3 L3, L4, L5, L7





T2 tukea oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyenerilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin


Eettistä arviointikykyä ei käytetä arvosananmuodostamisen periaatteena. Oppilaitaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.





276








T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaanyhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia jatarkoitusperiä


Erilaisten arvojen, näkökulmien jatarkoitusperien hahmottaminen

Oppilas osaa selittää esimerkkien avulla, ettäeri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseentietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia jatarkoitusperiä.







Vuos

iluok

at 3

-6

277

Vuos

iluok

at 3

-6







34.6.16. Ympäristöoppi


Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuvaintegroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöopissayhdistyy sekä luonnon- että ihmistieteellisiä näkökulmia. Ympäristöopissa oppilaat nähdäänosana ympäristöä, jossa he elävät. Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksienmukainen arvokas elämä.

Ympäristöopin opetus tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvankehittymistä sekä kasvua ihmisenä. Ympäristöopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaitatuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään jamuita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Ympäristöopin monitieteinen perustaedellyttää, että oppilaat harjaantuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään,arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa. Tieteellistä tietoa käytetään opetuksenperustana ja kriittisen ajattelun kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Ympäristöopissa kiinnitetäänhuomiota kestävän kehityksen ekologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseenulottuvuuteen. Ympäristöopin keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemienvalintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa.

Ympäristöopissa rakennetaan perustaa ympäristöopin eri tiedonalojen osaamiselle. Tavoitteenaon tunnistaa niiden merkitys ympäristössä, teknologiassa, jokapäiväisessä elämässä, ihmisessäja ihmisen toiminnassa. Biologian kannalta keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämäänluonnonympäristöä, ihmistä, elämää, sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla. Maantiedonkannalta keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä sekä ymmärtää erilaisia alueita maapallolla,niillä esiintyviä ilmiöitä ja alueilla asuvien ihmisten elämää. Fysiikan kannalta keskeistäon ymmärtää luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä, ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen myösomissa tutkimuksissa saatavaa tietoa. Kemian kannalta keskeistä on havaita erilaisia aineitaympärillämme sekä tutkia, kuvailla ja selittää niiden ominaisuuksia, rakenteita ja niissä tapahtuviamuutoksia. Terveystiedon kannalta keskeistä on oppia ymmärtämään terveyttä tukevia jasuojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa, ja edistää terveyttä, hyvinvointia jaturvallisuutta tukevaa osaamista.

Opetuksen tavoitteena on herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eritiedonaloja kohtaan. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla jokaiselle oppilaalle

278

mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti kaikkiin ympäristöopin tiedonaloihin sekä niihin liittyväänteknologiaan ja koulutuspolkuihin.


Vuosiluokilla 3-6 ympäristöopin opetus voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaanympäröivää maailmaa sekä oppilaita ja heidän toimintaansa yhteisön jäsenenä. Oppilaita ohjataantunnistamaan omaa kasvuaan ja kehitystään. Ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avullasyvennetään kiinnostusta ympäristön ilmiöitä kohtaan. Vuosiluokkakokonaisuuden loppupuolellapohditaan myös eri tiedonalojen ominaispiirteitä.

Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 3-6

Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemuksetihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista.Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus,elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta.Ympäristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa jaympäristöissä. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksimonipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita,tietoja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötäluontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa.Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaistentutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujenpohtimisessa. Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön, teeman tai ajankohtaisenongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6

Ympäristöopin tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita käyttämään monipuolisestierilaisia opiskelutapoja. Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaantoimimiseen eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioonoppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä kehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriinliittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataan kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen itseäänkoskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoillaolevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisönä toimiminentukee yhdessä oppimista ja erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä. Ohjaus ja tuki, työtapojenvalinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumistaympäristöopissa. Oppilaille annetaan mahdollisuus myös syventymiseen ja rauhoittumiseen.

Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6

Työskentelyn jäsentäminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa,tukee monipuolista arviointia. Tutkimuksissa ja projekteissa keskitytään arvioimaan vainmuutamaa osa-aluetta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaita ohjataan tunnistamaanomia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavanpalautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palaute jakannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilailletarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Arviointi perustuu monimuotoistentuotosten lisäksi oppilaiden työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Sisällön lisäksiarvioidaan olennaisen hahmottamista, tiedonhakua ja ilmaisun selkeyttä. Kokonaisuuksienlopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat omienvahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kannustamaan toisiaan oppimisessa.

Vuos

iluok

at 3

-6

279

Vuos

iluok

at 3

-6

Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus,temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet.

Ympäristöopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamistasuhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessäänosaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ympäristöopinvaltakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen jatoimimisen taitojen lisäksi myös tiedonalojen osaaminen.

Vuosiluokka 3


S1 Minä ihmisenä

Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihinsekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksenajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkaudenmukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan omankehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytäänterveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin,sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisuaja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

Harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä.

S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen

Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissätoimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojenkäsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaanturvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-,sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinenkoskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissayhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystähyvinvoinnille.

Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita.

S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalinymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessakäytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomenluonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksenrakentamisessa käytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa. Keskeisiä näkökulmiaovat luonnon moninaisuuden arvostaminen.

280

S4 Ympäristön tutkiminen

Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekäympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaantutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimallakappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä jaelinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudunerilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaanympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tutkimalla kappaleidenliikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöönliittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetään huomiota elolliseen ja elottomaanluontoon.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut

Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineensäilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisenja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaanääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekämaapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnanvuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnontuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita.Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoanreitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinenvaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalillatasolla.

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin,eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaaomassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan mahdollisuuksien mukaanyhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella taiglobaalilla tasolla.

Vuos

iluok

at 3

-6

281

Vuos

iluok

at 3

-6



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4, L5

T15 S1, S3, S4, S5, S6 L1

T16 S3, S4, S5, S6 L1, L5


T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön jaympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan kaikkiympäristöopin tiedonalat merkityksellisiksi itselleen


Ympäristöopin merkityksen hahmottaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejäympäristöopin tiedonalojen merkityksestä.

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjataoppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissäänkestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksenmerkitystä itselle ja maailmalle


Kestävän kehityksen tiedot ja taidot Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullakestävän tulevaisuuden rakentamistatukevia ja uhkaavia tekijöitä. Oppilas osaakuvata erilaisia keinoja lähiympäristön ja -yhteisöjen vaalimiseen, kehittämiseen janiihin vaikuttamiseen sekä toimia ohjatustiyhteisessä vaikuttamisprojektissa.

T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekäkäyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana


282


Kysymysten muodostaminen Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviäkysymyksiä, joita voidaan yhdessä kehittäätutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdaksi.

T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia,tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissäeri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen


Tutkimisen taidot: suunnittelu, havainnointi jamittaukset

Oppilas osaa toimia, havainnoida, mitata jadokumentoida tuloksia ohjeiden mukaisesti.Oppilas osaa suunnitella pieniä tutkimuksiayksin tai yhdessä muiden kanssa.

T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuuttatoiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaanturvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen


Turvallisuuden edistäminen ja turvataidot Oppilas osaa esitellä keskeisiä hyvinvointiinja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä esimerkkienavulla. Oppilas osaa kuvata turvallisuusohjeitaja toimintatapoja erilaisissa vaara- jaensiaputilanteissa, osaa käyttää niitäoppimistilanteissa sekä harjoittelee niidenperustelemista ympäristöopin eri tiedonalojenavulla.

T9 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan jaretkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä


Ympäristössä toimiminen ja tutkiminen Oppilas osaa toimia, liikkua ja retkeilläluonnossa ja rakennetussa ympäristössäohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa tehdätutkimuksia ympäristössä ohjatusti sekä yksinettä ryhmän jäsenenä.

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimistaerilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilastailmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaanvalmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan


Vuos

iluok

at 3

-6

283

Vuos

iluok

at 3

-6


Vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen sekätunteiden tunnistaminen ja säätely

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avullaryhmässä toimimiseen, kohteliaaseenkäytökseen sekä tunteiden ilmaisuun janiiden säätelyyn liittyviä toimintamalleja jaharjoittelee niiden soveltamista eri rooleissa.

T14 ohjata oppilasta hankkimaan luotettavaa tietoa, ilmaisemaanperustellen erilaisia näkemyksiä sekä tulkitsemaan ja arvioimaankriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia


Näkemyksien ilmaiseminen ja kriittinenlukutaito

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisistatietolähteistä ja valita joitakin luotettaviatietolähteitä. Oppilas harjoittelee erilaistennäkemysten perustelemista ja osaa nimetäeroja eri näkökulmissa.

T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjentunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisenrakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen


Biologian tiedonala: Luonnon tutkiminen,eliöiden ja elinympäristöjen tunnistaminen,ihmisen rakenne, elintoiminnot ja kehitys

Oppilas osaa havainnoida luontoa, tunnistaayleisimpiä kasvilajeja ja niiden tunnusomaisiaelinympäristöjä. Oppilas laatii ohjatusti pienenkasvion, osaa tutkia kokeellisesti kasvienkasvua yksin ja yhdessä muiden kanssa sekäosaa pääpiirteittäin kuvata ihmisen rakenteen,elintoiminnat ja kehityksen.

T16 ohjata oppilasta maantieteelliseen ajatteluun, hahmottamaan omaaympäristöä ja koko maailmaa sekä harjaannuttamaan kartankäyttö- jamuita geomediataitoja


Maantiedon tiedonala: Maapallonhahmottaminen, kartta- ja muutgeomediataidot

Oppilas osaa tunnistaa eri aluetasot,jäsentää omaa ympäristöään, hahmottaaopiskelemiaan alueita ja koko maapallonkarttakuvaa sekä osaa kuvata alueellistamonimuotoisuutta maapallolla. Oppilas osaakäyttää karttoja ja muita geomedialähteitätiedonhaussa ja esittämisessä.

284

Vuosiluokka 4


S1 Minä ihmisenä


Kehitetään tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukeviaasioita.



Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita.



Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomenja Pohjoismaiden luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa. Maailmankuvan ja sen alueellisenviitekehyksen rakentamisessa käytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa. Keskeisiänäkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen.



Vuos

iluok

at 3

-6

285

Vuos

iluok

at 3

-6

Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tutkimalla kappaleidenliikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöönliittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetään huomiota elolliseen ja elottomaanluontoon.



Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita.Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoanreitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.



Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin,eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaaomassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinen vaikuttamisprojekti,jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla. Projektivoidaan toteuttaa esimerkiksi osana neljännen luokan monialaista oppimiskokonaisuutta.

286



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4, L5

T15 S1, S3, S4, S5, S6 L1

T16 S3, S4, S5, S6 L1, L5


T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön jaympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan kaikkiympäristöopin tiedonalat merkityksellisiksi itselleen


Ympäristöopin merkityksen hahmottaminen Oppilas osaa antaa esimerkkejäympäristöopin tiedonalojen merkityksestä.




T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekäkäyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana


Vuos

iluok

at 3

-6

287

Vuos

iluok

at 3

-6


Kysymysten muodostaminen Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviäkysymyksiä, joita voidaan yhdessä kehittäätutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdaksi.













288
















Vuos

iluok

at 3

-6

289

Vuos

iluok

at 3

-6

Vuosiluokka 5


S1 Minä ihmisenä


Tutustutaan ihmisen kasvuun ja kehitykseen yleisesti sekä tarkemmin seksuaaliseen kehitykseen,ihmisen lisääntymiseen, ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Harjoitellaantunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä. Perehdytään terveyden osa-alueisiin javoimavaroihin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Keskustellaanarjen terveystottumuksista ja miten niihin voi vaikuttaa.



Harjoitellaan turvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla:liikenne-, palo-, sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy,fyysinen ja henkinen koskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaanselittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojen käsitteillä ja malleilla.



Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessa käytetään monipuolisestikarttoja ja muuta geomediaa. Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuudenarvostaminen sekä globaalin ymmärryksen vahvistaminen.


Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetäänhuomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä

290

ympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaantutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimallakappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä jaelinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudunerilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaanympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tutkimalla kappaleidenliikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöönliittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetään huomiota elolliseen ja elottomaanluontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä ympäristön ilmiöihin, materiaaleihinja teknologisiin sovelluksiin. Kotiseudun erilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myöshyvinvoinnin näkökulmasta.






Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan mahdollisuuksienmukaan yhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamistapaikallisella tai globaalilla tasolla.

Vuos

iluok

at 3

-6

291

Vuos

iluok

at 3

-6



T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L5

T7 S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4, L5

T15 S1, S3, S4, S5, S6 L1

T16 S3, S4, S5, S6 L1, L5

T17 S2, S4, S5, S6 L1

T18 S2, S4, S5, S6 L1

T19 S1, S2, S3, S6 L1, L3


T2 ohjata ja kannustaa oppilasta asettamaan omia opiskelutavoitteitaja työskentelemään pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi sekätunnistamaan omaa ympäristöopin osaamistaan


Tavoitteellinen työskentely ja oppimaanoppiminen

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienillekokonaisuuksille ja työskennellä yhteistentavoitteiden saavuttamiseksi.



292







T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemäänjohtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaaneri tavoin


Tutkimisen taidot: johtopäätösten tekeminenja tulosten esittäminen

Oppilas harjoittelee ohjatusti syy-seuraussuhteiden tunnistamista ja osaatehdä yksinkertaisia johtopäätöksiä tuloksista.Oppilas osaa esittää tuloksiaan selkeästi.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään arjen teknologisten sovellusten käyttöä,merkitystä ja toimintaperiaatteita sekä innostaa oppilaita kokeilemaan,keksimään ja luomaan uutta yhdessä toimien


Teknologinen osaaminen ja yhteistyöteknologisessa ongelmanratkaisussa

Oppilas osaa kuvata joidenkin arjenteknologisten sovellusten toimintaperiaatteitaja antaa esimerkkejä niiden merkityksestä.Oppilas osaa työskennellä kokeiluissa jakeksimisessä yhdessä toimien.



Vuos

iluok

at 3

-6

293

Vuos

iluok

at 3

-6










T11 ohjata oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksenvälineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti


Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen Oppilas osaa käyttää tieto-viestintäteknologiaa tutkimusprosessineri vaiheissa ja vuorovaikutuksenvälineenä. Oppilas osaa kuvata tieto- javiestintäteknologian vastuullista, turvallista jaergonomista käyttöä.

T12 ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa janiihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämään

294

käsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistäkäyttöä


Käsitteiden käyttö Oppilas osaa kuvata ympäristöä,ihmisen toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitäympäristöopin tiedonalojen keskeisilläkäsitteillä ja omin sanoin. Oppilas osaayhdistää käsitteitä loogisesti toisiinsa.

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään, käyttämään ja tekemään erilaisiamalleja, joiden avulla voidaan tulkita ja selittää ihmistä, ympäristöä janiiden ilmiöitä


Mallien käyttäminen Oppilas osaa käyttää ja tulkita erilaisiakonkreettisia malleja. Oppilas harjoitteleeabstraktien mallien käyttöä.









Vuos

iluok

at 3

-6

295

Vuos

iluok

at 3

-6





T17 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään fysikaalisiailmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä rakentamaan perustaaenergian säilymisen periaatteen ymmärtämiselle


Fysiikan tiedonala: Fysikaalisten ilmiöidentutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen

Oppilas osaa havainnoida ja kuvatayksinkertaisia fysikaalisia ilmiöitä arjessa,luonnossa ja teknologiassa sekä harjoitteleeniihin liittyviä selityksiä. Oppilas osaa käyttääenergia-, voima- ja liikekäsitteitä arkisissatilanteissa ja osaa antaa esimerkkejä energiansäilymisen periaatteesta.

T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisiailmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaaaineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle


Kemian tiedonala: Kemiallisten ilmiöidentutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen

Oppilas osaa havainnoida ja kuvataolomuotoja ja tuttujen aineiden ominaisuuksiasekä harjoittelee niihin liittyviä selityksiä.Oppilas osaa selittää aineen säilymisenperiaatteen avulla esimerkiksi vedenkiertokulkua tai kierrätystä.

T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjenterveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden januoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilastaharjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa


296


Terveystiedon tiedonala: Terveyden osa-alueiden ja arjen terveystottumuksientuntemus sekä niiden merkityksen pohtiminen,ikäkauteen liittyvän kasvun ja kehityksentunnistaminen ja kuvaaminen

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueitaja antaa esimerkkejä siitä, miten terveyttävoidaan arjessa edistää. Oppilas osaakuvata elämänkulun eri vaiheita ja selittäämurrosikään liittyviä keskeisiä kasvun jakehityksen tunnuspiirteitä ja niiden yksilöllistävaihtelua.

Vuosiluokka 6


S1 Minä ihmisenä


Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä. Perehdytään terveyden osa-alueisiinja voimavaroihin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin.



Harjoitellaan turvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla:liikenne-, palo-, sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy,fyysinen ja henkinen koskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaantoimimista erilaisissa yhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjenmerkitystä hyvinvoinnille. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eritiedonalojen käsitteillä ja malleilla.



Vuos

iluok

at 3

-6

297

Vuos

iluok

at 3

-6

Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen,Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessa käytetään monipuolisestikarttoja ja muuta geomediaa. Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuudenarvostaminen sekä globaalin ymmärryksen vahvistaminen.



Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tutkimalla kappaleidenliikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöönliittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetään huomiota elolliseen ja elottomaanluontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä ympäristön ilmiöihin, materiaaleihinja teknologisiin sovelluksiin. Kotiseudun erilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myöshyvinvoinnin näkökulmasta. Tunnistetaan eliöitä ja elinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekätutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua.






298

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutosja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, omankulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnanglobaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiinihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullistatoimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan mahdollisuuksienmukaan yhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamistapaikallisella tai globaalilla tasolla.



T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L5

T7 S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3

T9 S2, S3, S4, S5, S6 L3

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T14 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4, L5

T15 S1, S3, S4, S5, S6 L1

T16 S3, S4, S5, S6 L1, L5

T17 S2, S4, S5, S6 L1

T18 S2, S4, S5, S6 L1

T19 S1, S2, S3, S6 L1, L3


T2 ohjata ja kannustaa oppilasta asettamaan omia opiskelutavoitteitaja työskentelemään pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi sekätunnistamaan omaa ympäristöopin osaamistaan


Tavoitteellinen työskentely ja oppimaanoppiminen

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienillekokonaisuuksille ja työskennellä yhteistentavoitteiden saavuttamiseksi.

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjataoppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään

Vuos

iluok

at 3

-6

299

Vuos

iluok

at 3

-6

kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksenmerkitystä itselle ja maailmalle







T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemäänjohtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaaneri tavoin


Tutkimisen taidot: johtopäätösten tekeminenja tulosten esittäminen

Oppilas harjoittelee ohjatusti syy-seuraussuhteiden tunnistamista ja osaatehdä yksinkertaisia johtopäätöksiä tuloksista.Oppilas osaa esittää tuloksiaan selkeästi.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään arjen teknologisten sovellusten käyttöä,merkitystä ja toimintaperiaatteita sekä innostaa oppilaita kokeilemaan,keksimään ja luomaan uutta yhdessä toimien



Oppilas osaa kuvata joidenkin arjenteknologisten sovellusten toimintaperiaatteitaja antaa esimerkkejä niiden merkityksestä.Oppilas osaa työskennellä kokeiluissa jakeksimisessä yhdessä toimien.

300











T11 ohjata oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksenvälineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti


Vuos

iluok

at 3

-6

301

Vuos

iluok

at 3

-6


Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen Oppilas osaa käyttää tieto-viestintäteknologiaa tutkimusprosessineri vaiheissa ja vuorovaikutuksenvälineenä. Oppilas osaa kuvata tieto- javiestintäteknologian vastuullista, turvallista jaergonomista käyttöä.

T12 ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa janiihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämäänkäsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistäkäyttöä


Käsitteiden käyttö Oppilas osaa kuvata ympäristöä,ihmisen toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitäympäristöopin tiedonalojen keskeisilläkäsitteillä ja omin sanoin. Oppilas osaayhdistää käsitteitä loogisesti toisiinsa.

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään, käyttämään ja tekemään erilaisiamalleja, joiden avulla voidaan tulkita ja selittää ihmistä, ympäristöä janiiden ilmiöitä


Mallien käyttäminen Oppilas osaa käyttää ja tulkita erilaisiakonkreettisia malleja. Oppilas harjoitteleeabstraktien mallien käyttöä.







302








T17 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään fysikaalisiailmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä rakentamaan perustaaenergian säilymisen periaatteen ymmärtämiselle


Fysiikan tiedonala: Fysikaalisten ilmiöidentutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen

Oppilas osaa havainnoida ja kuvatayksinkertaisia fysikaalisia ilmiöitä arjessa,luonnossa ja teknologiassa sekä harjoitteleeniihin liittyviä selityksiä. Oppilas osaa käyttääenergia-, voima- ja liikekäsitteitä arkisissatilanteissa ja osaa antaa esimerkkejä energiansäilymisen periaatteesta.

T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisiailmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaaaineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle


Kemian tiedonala: Kemiallisten ilmiöidentutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen

Oppilas osaa havainnoida ja kuvataolomuotoja ja tuttujen aineiden ominaisuuksiasekä harjoittelee niihin liittyviä selityksiä.Oppilas osaa selittää aineen säilymisenperiaatteen avulla esimerkiksi vedenkiertokulkua tai kierrätystä.

Vuos

iluok

at 3

-6

303

Vuos

iluok

at 3

-6

T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjenterveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden januoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilastaharjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa


Terveystiedon tiedonala: Terveyden osa-alueiden ja arjen terveystottumuksientuntemus sekä niiden merkityksen pohtiminen,ikäkauteen liittyvän kasvun ja kehityksentunnistaminen ja kuvaaminen

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueitaja antaa esimerkkejä siitä, miten terveyttävoidaan arjessa edistää. Oppilas osaakuvata elämänkulun eri vaiheita ja selittäämurrosikään liittyviä keskeisiä kasvun jakehityksen tunnuspiirteitä ja niiden yksilöllistävaihtelua.





Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotienkanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuuristaidentiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuuson monitieteinen taito-, tietoja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen.Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnanja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden jamielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisenilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystämuista kulttuureista.



304



Vuosiluokilla 3–6 opetuksen erityisenä tehtävänä on oppilaiden ilmaisu- javuorovaikutustaitojen sekä lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen ja strategioidensujuvoittaminen ja tekstilajivalikoiman laajentaminen. Oppilaita ohjataan toimimaantarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti entistä monipuolisemmissa, myösmonimediaisissa vuorovaikutustilanteissa, ja heitä ohjataan tulkitsemaan, tuottamaan jaarvioimaan yhä monimuotoisempia tekstejä osana oppimaan oppimista. Tietoa kielestä,kirjallisuudesta, mediasta ja muusta kulttuurista opitaan kielellisten taitojen kehittämisen jatekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä. Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus jaantaa välineitä kielen havainnointiin, lukuharrastukseen ja monenlaiseen ilmaisuun sekä tarjotakieleen ja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä.

3. luokka

Kolmannella luokalla vahvistetaan sanojen oikeinkirjoitusta. Huomiota kiinnitetään muunmuassa diftongiin, geminaattaan sekä äng-äänteeseen. Kerrataan yleis- ja erisnimet. Jatketaanlausetason kirjoittamisen harjoittelemista ja kerrataan isot alkukirjaimet sekä lopetusmerkit.Harjoitellaan tunnistamaan erilaiset päälausetyypit (toteamus-, kysymys- sekä huudahduslause).Vahvistetaan puheviivan käyttämistä vuorosanojen kirjoittamisessa. Tutustutaan luetteloidenkirjoittamiseen. Harjoitellaan oman tekstin tuottamista esimerkiksi pienten viestien, tarinoiden jaasiatekstien avulla.

Vahvistetaan sujuvaa lukutaitoa sekä luetun ymmärtämistä erilaisten tekstien kautta. Kuuntelun,keskustelun, kysymysten tekemisen sekä perustelun avulla tutustutaan teksteihin myöstarkemmin ja opitaan käyttämään tekstejä lähdemateriaaleina erilaisiin tuotoksiin.

Suullista ilmaisua harjoitellaan esimerkiksi esittämällä omia tai ryhmän tuotoksia.

Aloitetaan sanaluokkien opetteleminen. Tutustutaan nomineihin (substantiivit, adjektiivit,pronominit sekä numeraalit) ja verbeihin.

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kirjoittamisessa,lukemisessa ja erilaisten esitysten tekemisessä. Tutustutaan esimerkiksikymmensormijärjestelmään ja tekstinkäsittelyyn (esimerkiksi fontin koko, rivinvaihto).

4. luokka

Neljännellä luokalla vahvistetaan sanojen oikeinkirjoitusta. Huomiota kiinnitetään muun muassadiftongiin, geminaattaan sekä äng-äänteeseen. Kerrataan yleis- ja erisnimet. Jatketaanlausetason kirjoittamisen harjoittelemista ja kerrataan isot alkukirjaimet sekä lopetusmerkit.Kerrataan erilaiset päälausetyypit (toteamus-, kysymys- sekä huudahduslause) ja tutustutaansivulauseisiin. Vahvistetaan puheviivan käyttämistä vuorosanojen kirjoittamisessa ja tutustutaanlainausmerkkien käyttämiseen. Kerrataan luetteloiden kirjoittaminen. Harjoitellaan oman tekstintuottamista esimerkiksi pienten tarinoiden ja asiatekstien avulla.


Suullista ilmaisua harjoitellaan esimerkiksi esittämällä omia tai ryhmän tuotoksia.

Vuos

iluok

at 3

-6

305

Vuos

iluok

at 3

-6

Jatketaan sanaluokkien opettelemista. Kerrataan nominit (substantiivit, adjektiivit, pronominit sekänumeraalit) ja verbit. Tutustutaan verbien aikamuotoihin (preesens ja imperfekti).

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kirjoittamisessa,lukemisessa ja erilaisten esitysten tekemisessä. Tutustutaan esimerkiksikymmensormijärjestelmään ja tekstinkäsittelyyn (esimerkiksi fontin koko, rivinvaihto, fontinvaihtaminen, lihavointi ja kursivointi).

5. luokka

Viidennellä luokalla vahvistetaan sanojen oikeinkirjoitusta. Kerrataan yleis- ja erisnimet.Kerrataan lausetason kirjoittaminen, isot alkukirjaimet sekä lopetusmerkit. Tutustutaan myöskappalejakoon. Kerrataan erilaiset pää- ja sivulausetyypit. Kerrataan ja vahvistetaan puheviivanja lainausmerkkien käyttämistä vuorosanojen kirjoittamisessa. Harjoitellaan tuottamaan erilaisiatekstejä (esimerkiksi tarinat, runot, asiatekstit).


Suullista ilmaisua käytetään asianmukaisesti erilaisissa tilanteissa. Harjoitellaan rakentavanpalautteen antamista ja vastaanottamista. Tutustutaan väittelyyn.

Jatketaan sanaluokkien opettelemista. Kerrataan nominit (substantiivit, adjektiivit, pronominit sekänumeraalit), verbit ja partikkelit. Tutustutaan verbien aikamuotoihin. Tutustutaan sijamuotoihin.

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kirjoittamisessa,lukemisessa ja erilaisten esitysten tekemisessä. Tutustutaan esimerkiksikymmensormijärjestelmään ja tekstinkäsittelyyn (esimerkiksi fontin muotoilu, tekstin kopioiminen,leikkaaminen ja liittäminen sekä kuvan liittäminen).

6. luokka

Kuudennella luokalla vahvistetaan sanojen oikeinkirjoitusta. Kerrataan yleis- ja erisnimet.Kerrataan lausetason kirjoittaminen, isot alkukirjaimet sekä lopetusmerkit. Kerrataan erilaisetpää- ja sivulausetyypit. Kerrataan ja vahvistetaan puheviivan ja lainausmerkkien käyttämistävuorosanojen kirjoittamisessa. Tutustutaan tekstitason kirjoittamiseen. Vahvistetaan erilaistentekstien tuottamista (esimerkiksi tarinat, runot, asiatekstit).

Vahvistetaan sujuvaa lukutaitoa sekä luetun ymmärtämistä erilaisten tekstien kautta. Kuuntelun,keskustelun, kysymysten tekemisen sekä perustelun avulla tutustutaan teksteihin myöstarkemmin ja opitaan käyttämään tekstejä lähdemateriaaleina erilaisiin tuotoksiin. Oppilas pyrkiilukemaan taitojaan vastaavan kokonaisteoksen, jota voidaan käsitellä esimerkiksi kirjaesitelmientai draaman kautta.

Suullista ilmaisua käytetään asianmukaisesti erilaisissa tilanteissa. Harjoitellaan rakentavanpalautteen antamista ja vastaanottamista. Tutustutaan väittelyyn.

Jatketaan sanaluokkien opettelemista. Kerrataan nominit (substantiivit, adjektiivit, pronominit sekänumeraalit), verbit ja partikkelit. Tutustutaan verbien aikamuotoihin. Tutustutaan sijamuotoihin.

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kirjoittamisessa,lukemisessa ja erilaisten esitysten tekemisessä. Tutustutaan esimerkiksikymmensormijärjestelmään ja tekstinkäsittelyyn (esimerkiksi fontin muotoilu, tekstin ja kuvankopioiminen, leikkaaminen, liittäminen ja tasaaminen).

306

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaidennäkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin jayhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaidenitse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaanoppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinenkulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisenja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetustaeheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- jadraamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetustayhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.


Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan lukuja kirjoitustaidonoppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaansanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä javuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuudenja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekäsopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaidentekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekäyhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteidenottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstitja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.


Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitojakehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseendokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekätulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimistatukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaantietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitäniiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaansuhteessa lukuja kirjoitustaitoon.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioioppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttäävaltakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielenja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit jaoppimisstrategiat.

Vuos

iluok

at 3

-6

307

Vuos

iluok

at 7

-9

35. Vuosiluokat 7-9

35.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaiheSiirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle edellyttää koulun tai koulujen henkilöstönsuunnitelmallista yhteistyötä, opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä sekäoppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen tuntemista. Kodin ja koulun välisenvuorovaikutuksen merkitys korostuu siirtymävaiheessa. Siirtymä tarkoittaa oppilaille usein uuteenryhmään sopeutumista, uusiin opettajiin ja ympäristöön tutustumista. Koulun tehtävä on huolehtia,että myös näillä vuosiluokilla työskentelytavat ja arviointikäytännöt ovat oppilaiden ikäkauteenja edellytyksiin soveltuvia. Tärkeää on, että kotona ja koulussa huolehditaan myös oppilaidenmahdollisuudesta tuntea olonsa turvalliseksi samalla kun heitä rohkaistaan uusien asioidenkohtaamiseen. Monet tulevaisuuteen vaikuttavat valinnat tulevat ajankohtaisiksi. Oppilaidenkuunteleminen ja arvostaminen sekä heidän osallisuutensa omista asioista ja valinnoistapäättämiseen on tärkeää.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen seitsemännelle luokallesiirtymistä.

35.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminenPerusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi omaerityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheenhuomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 7-9 erityisenä tehtävänä on ohjata ja tukea oppilaita näiden voimakkaidenkehitysvuosien aikana, huolehtia perusopetuksen oppimäärän opiskelun loppuunsaattamisestaja kannustaa kaikkia oppilaita opintojen jatkamiseen. Erityistä huolta pidetään siitä, ettäjokainen oppilas saisi mahdollisimman hyvät edellytykset perusopetuksen jälkeisille opinnoilleja osaisi pohtia ratkaisujaan realistisesti ja tietoon perustuen. Oppilaiden väliset yksilöllisetkehityserot, myös poikien ja tyttöjen usein erilainen kehitysrytmi, alkavat näkyä aiempaaselvemmin ja vaikuttavat koulutyöhön. Oppilaita ohjataan oman kehityksensä ymmärtämiseenja rohkaistaan itsensä hyväksymiseen sekä vastuunottoon itsestä ja omista opinnoista,kavereista ja lähiympäristöstä. Oppilaita tuetaan yhteisöllisyyteen, joka ei hyväksy minkäänlaistakiusaamista, seksuaalista häirintää, rasismia eikä muuta syrjintää. Välittämisellä, yksilölliselläkohtaamisella sekä työskentelytapojen ja oppimisympäristöjen monimuotoisuudella vahvistetaanopiskelumotivaatiota. Opintojen aikaisen arvioinnin ja palautteen antamisen käytännötsuunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne ovat vuorovaikutteisia ja oppimista ohjaavia sekäkannustavat oppilaita työskentelemään tavoitteellisesti yksilöinä ja ryhmänä. Kodin ja koulunyhteistyö saa uusia muotoja ja sisältöjä. Se on edelleen kasvavan nuoren tärkeä tuki.Yhteisistä pelisäännöistä ja hyvistä käytöstavoista sopiminen oppilaiden ja huoltajien kanssa luoturvallisuutta ja edistää koulutyön onnistumista.

Vuosiluokkien 7-9 aikana oppilaat luovat perustaa aikuisidentiteetilleen, kartuttavat osaamistaansekä suuntautuvat ja valmistautuvat perusopetuksen jälkeiseen elämään. Opetuksessasyvennetään, rikastetaan ja laajennetaan alemmilla vuosiluokilla opittua. Uusina yhteisinäoppiaineina alkavat kotitalous ja oppilaanohjaus. Fysiikan ja kemian, biologian ja maantiedonsekä terveystiedon opetus eriytyy ympäristöopista viideksi eri oppiaineeksi. Oppilaille tarjoutuulisää valinnaisia aineita. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja valinnaiset aineet tarjoavatmahdollisuuksia oppilaiden kiinnostuksen kohteiden syventämiseen ja vapaa-ajalla opitunyhdistämiseen koulutyöhön. Ne luovat tilaisuuksia itsenäisyyden ja vastuullisuuden harjoitteluunesimerkiksi taiteellisissa produktioissa, tutkimushankkeissa tai yhteiskunnallisissa projekteissa.

308

35.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaankoulutusvaiheeseen siirtyminen

Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa oppilaat suuntautuvat jatko-opintoihin ja tekevätpäätöksiä koulutus- ja uravalinnoistaan. Siirtymä edellyttää suunnitelmallista ja monialaistayhteistyötä sekä vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaillemahdollisimman hyvät valmiudet edetä perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen sekäturvata opiskelun edellytykset ja hyvinvointi. Siirtyminen kohti uutta elämänvaihetta edellyttäänuorilta lisääntyvää elämänhallintaa, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Koulu tukee oppilaita tässäkehitysprosessissa, jolloin oppilaanohjauksen ja oppilashuollon merkitys korostuu. Oppilaattarvitsevat runsaasti tietoa erilaisista peruskoulun jälkeisistä mahdollisuuksista sekä monipuolistaohjausta niin opinto-ohjaajalta kuin eri oppiaineiden opettajiltakin. On tärkeä varata aikaakeskustella oppilaiden kanssa heidän suunnitelmistaan ja auttaa oppilaita ymmärtämään jatko-opintojen asettamia vaatimuksia sekä tekemään realistisia valintoja.

35.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9Laaja-alaisen osaamisen yleistavoitteet on määritelty luvussa 3. Tässä kuvataan, mitkätavoitenäkökulmat painottuvat vuosiluokilla 7-9.

Edellytykset laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle vahvistuvat oppilaiden kasvun myötä.Toisaalta oppiaineiden välisen yhteistyön ja kouluarjen hallinnan haasteet lisääntyvät. Kouluvoi parhaimmillaan tarjota yhteisön, jonka murrosiässä oleva nuori voi kokea itselleenmerkitykselliseksi ja joka auttaa jäsentämään sekä omaa kehitystä että ympäröivää maailmaa.Erityisen tärkeätä on luoda mahdollisuuksia itsetuntoa vahvistaviin osaamisen ja onnistumisenkokemuksiin sekä ohjata jokaista oppilasta tunnistamaan oma erityislaatunsa ja omatvahvuutensa ja näkemään realistisesti myös kehittymistarpeensa.

Näinä vuosina jatketaan kestävän elämäntavan ja hyvinvoinnin pohjan rakentamista ja pohditaanoppilaiden kanssa kestävän kehityksen sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekäkulttuurisia ja ekologisia edellytyksiä. Opetukseen tuodaan esimerkkejä, käytäntöjä ja teoreettistapohdintaa siitä, miten kestävän kehityksen eri ulottuvuudet ovat yhteydessä toisiinsa ja mitäkestävä elämäntapa käytännössä merkitsee.

Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä tuetaan kaikissa oppiaineissa kullekin oppiaineelleluontevalla tavalla. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessäoppilaiden kanssa tähtää erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen.



Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulun Vu

osilu

okat

7-9

309

Vuos

iluok

at 7

-9

muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.








310







L4 Monilukutaito



Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa

Vuos

iluok

at 7

-9

311

Vuos

iluok

at 7

-9

oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.








Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia312

suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.






35.6. Oppiaineet

35.6.1. ATK1 (valinnainen)


Tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia.



Arviointi

Hyväksytty / hylätty Vuos

iluok

at 7

-9

313

Vuos

iluok

at 7

-9

Vuosiluokka 8


S1 Tutustua tietokoneen rakenteeseen sekä toiminnan perusteisiin, käyttöliittymään,tekstinkäsittelyyn, kuvankäsittelyyn, taulukkolaskentaan ja esitysgrafiikkkan. Opetuksentavoitteina on lisäksi antaa hyvät perustaidot tietotekniikan tärkeimmistä osa-alueista siten ettäopetus sisällöllisesti ja vaadittavan osaamistason suhteen vastaa kehittyvän tietoyhteiskunnanvaatimuksiin. Tavoitteina on ymmärtää tietotekniikan merkitys yhteiskunnassa sekä tiedostaa senvaikutukset koulutukseen, työelämään ja vapaa-aikaan. Tavoitteena on, että oppilas osaa käyttäätietotekniikan mahdollisuuksia monipuolisesti eri oppiaineissa ja saavuttaisi riittävät valmiudettavallisimpien työvälineohjelmien tarkoituksenmukaiseen käyttöön.


Vuosiluokka 9


S1 Tutustua tietokoneen rakenteeseen sekä toiminnan perusteisiin, käyttöliittymään,tekstinkäsittelyyn, kuvankäsittelyyn, taulukkolaskentaan ja esitysgrafiikkkan. Opetuksentavoitteina on lisäksi antaa hyvät perustaidot tietotekniikan tärkeimmistä osa-alueista siten ettäopetus sisällöllisesti ja vaadittavan osaamistason suhteen vastaa kehittyvän tietoyhteiskunnanvaatimuksiin. Tavoitteina on ymmärtää tietotekniikan merkitys yhteiskunnassa sekä tiedostaa senvaikutukset koulutukseen, työelämään ja vapaa-aikaan. Tavoitteena on, että oppilas osaa käyttäätietotekniikan mahdollisuuksia monipuolisesti eri oppiaineissa ja saavuttaisi riittävät valmiudettavallisimpien työvälineohjelmien tarkoituksenmukaiseen käyttöön.


35.6.2. Biologia


Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä,kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemientoimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä perinnöllisyyden ja evoluution perusteita.

Biologian opetuksessa työskennellään myös luonnossa ja ohjataan oppilaita tutkivan oppimisenavulla tutustumaan biologisen tiedonhankinnan luonteeseen. Luonnon tutkimisessa käytetäänsekä maasto- että laboratoriotyömenetelmiä. Elämyksellinen ja kokemuksellinen oppiminenvirittää oppimisen iloa ja herättää kiinnostusta tarkkailla elinympäristön tilaa ja siinä tapahtuviamuutoksia. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologiaa. Teknologiankäyttö edistää oppilaiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa biologian opetuksessa.

Biologian opetuksessa tuetaan oppilaiden ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitojen sekäyhteisöllisyyden kehittymistä ja annetaan valmiuksia biologiaa hyödyntävien alojen opiskeluunsekä työelämään.

Biologian opetus auttaa oppilaita ymmärtämään, miten biologian tietoja ja taitoja voidaansoveltaa ja hyödyntää omassa elämässä, eettisissä pohdinnoissa, ajankohtaisten biologiaanliittyvien uutisten seurannassa sekä siinä, kuinka yhteiskunnalliseen päätöksentekoon voidaanvaikuttaa. Biologian opetus kehittää oppilaiden ympäristötietoisuutta ja halua vaalia luonnonmonimuotoisuutta. Oppilaat saavat valmiuksia vaikuttaa ja osallistua oman lähiympäristönsäkehittämiseen ja sen säilymiseen elinvoimaisena. Oppilaita ohjataan kestävään elämäntapaan jaglobaalin vastuun ymmärtämiseen.

314

Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on, että biologian opetuksessa oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissatutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että koulun ulkopuolella.Maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä oppilaita ohjataan havainnoimaan ja käyttämään biologialleominaisia tutkimusmenetelmiä. Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on, ettäoppilaita ohjataan käyttämään myös sähköisiä oppimisympäristöjä biologisen tiedon hankinnassa,käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä.

Biologian työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioonoppilaiden erilaiset tarpeet. Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisiakokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä jaharjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Biologianopetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävätoppilaiden taitoa pohtia omia arvovalintoja. Lisäksi oppilaille kehittyy taito tarkastella kriittisestiilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita omakohtaiseenhavainnointiin ja tutkimiseen itsenäisesti ja ryhmissä sekä erilaisissa oppimisympäristöissä.Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaanhuomioon. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet huomioidaan erilaisten työmenetelmienvalinnassa. Kasvua, kehitystä sekä oppimisen iloa tukevat tutkimuksellisuus, yhdessä tekeminen,vastuullisuus omasta työskentelystä, luontosuhteen syveneminen sekä tiedon liittäminen joennestään opittuun. Biologian tavoitteiden kannalta on keskeistä tiedostaa oppilaiden mahdollisetvaikeudet laboratorio- ja maastotyöskentelyssä. Oppilaita tuetaan työskentelyssä kunkinomien vahvuuksien pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaiden taitoja eri tukimuotojahyödyntäen. Eriyttäminen on mahdollista yhteisissä tutkimustehtävissä, joissa oppilaat toimivaterilaisissa rooleissa ja etenevät yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Oppilaan oppimisen arviointi biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaidenmotivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa jokaista löytämäänomat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä jasuoriutumisesta suhteessa asetettuihin biologian tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaitarohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaankäytännössä oppimaansa biologista tietoa. Biologian arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuusosoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaan tiedolliseen osaamiseenettä biologisiin taitoihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Opettaja seuraa oppilaantaitoa tehdä havaintoja, kerätä, käsitellä, tulkita, arvioida ja esittää erilaisia aineistoja. Lisäksiarvioidaan oppilaan taitoa käyttää biologialle ominaista välineistöä, tietoja viestintäteknologiaasekä taitoa toteuttaa pienimuotoisia kokeita ja tutkimuksia koulussa ja sen ulkopuolella. Arvioinninja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona biologian opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutbiologian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso biologian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Biologiassa oppilaanosaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka.Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinninkriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessaopetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärinkriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteidenosalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuos

iluok

at 7

-9

315

Vuos

iluok

at 7

-9

Vuosiluokka 7


S1 Biologinen tutkimus

Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnankautta tutuiksi.

7.luokan sisältöalueisiin perehdytään vesi-ja suoekosysteemien pohjalta. Biologista tutkimustatehdään em. ekosysteemeihin tutustumisen

yhteydessä. Tutkimme mm. kalan rakennetta.

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön

Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsänja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan jaarvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

Mm. kasvien opiskelun yhteydessä teemme tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön.

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta

Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekäihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja vesi-, suo-,tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiinvuorovaikutussuhteisiin. Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessapainotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

7.luokan biologiassa perehdymme erityisesti vesi-ja suoekosysteemeihin unohtamatta muitakaanekosysteemejä. Oppilaat keräävät

kasvikokoelman.

S4 Mitä elämä on?

Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin.Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteenperehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä. Tutustutaanperinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Tarkastellaan bioteknologian mahdollisuuksia jahaasteita.

S5 Ihminen

Sisällöissä keskitytään tutkimaan ihmiskehon toimintaa ja syvennetään tietämystä ihmisenrakenteesta, elintoiminnoista ja säätelyjärjestelmistä. Tarkastellaan kasvuun, kehitykseen jaterveyteen vaikuttavien biologisten tekijöiden perusteita. Tutustutaan, miten perimä ja ympäristövaikuttavat ihmisen eri ominaisuuksien kehittymiseen.

S6 Kohti kestävää tulevaisuutta

Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojenkestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävänkäytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa

316

sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksiakestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin jasaavutuksiin.



T1 S1, S2, S3, S4, S6 L4, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S6 L4, L7

T6 S6 L4, L7

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T8 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L5

T9 S1, S2, S3, S4, S6 L5, L6, L7


T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta jatoimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja

7.luokan sisältöalueisiin perehdymme aluksi vesiekosysteemien pohjalta.Oppilaat keräävätkasveja. Lajintuntemusta parannetaan.


Ekosysteemin rakenteen ja toiminnanhahmottaminen

Oppilas osaa kuvata metsäekosysteeminperusrakennetta ja toimintaa sekätunnistaa erilaisia ekosysteemejä ja niidenravintoverkkojen lajeja. Oppilas osaa kuvatamonimuotoisuuden merkitystä ekosysteemientoiminnalle sekä pohtia metsien kestävänkäytön merkitystä eliöille ja ihmiselle.

T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekäymmärtämään eliökunnan rakennetta


Eliökunnan rakenteen jaa eliöiden rakenteenja elintoimintojen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata eliökunnan luokittelunperiaatteita, osaa nimetä eliöiden rakenteitasekä osaa kuvata eliöiden elintoimintoja.Oppilas osaa vertailla eri eliöryhmiensukulaisuutta rakenteellisten ja toiminnallistensopeutumien pohjalta sekä tunnistaa,luokittelee ja vertailee eliöryhmiä.

Vuos

iluok

at 7

-9

317

Vuos

iluok

at 7

-9

T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihinja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnonmonimuotoisuudelle


Eliöiden sopeutumisen ja elinympäristöjenmonimuotoisuuden hahmottaminen

Oppilas osaa tehdä havaintoja lajienesiintymisestä ja osaa kuvata lajiensopeutumista eri elinympäristöihin. Oppilastunnistaa lähiympäristön tyypillisiä eliölajejaja ymmärtää niiden merkityksen luonnonmonimuotoisuudelle.

T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuviamuutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämäänekosysteemipalveluiden merkitys


Luonnonympäristössä tapahtuvien muutostenhavainnointi

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja pieniätutkimuksia omassa lähiympäristössätapahtuvista luonnollisista ja ihmisentoiminnan aiheuttamista luonnonympäristönmuutoksista. Oppilas ymmärtäämaapallon luonnonvarojen rajallisuuden jaekosysteemipalveluiden merkityksen sekätuntee kestävän elämäntavan perusteet jajokamiehen oikeudet ja velvollisuudet.

T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekäsyy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä


Luonnontieteellinen ajattelutaito Oppilas osaa esittää mielekkäitä kysymyksiäluonnosta ja luonnonilmiöistä, osaa käyttääbiologialle ominaisia peruskäsitteitä sekätutkimus- ja tiedon-hankintamenetelmiä.Oppilas osaa esittää perusteltujaluonnontieteellisiä käsityksiä ja päätelmiä.

T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- javiestintäteknologiaa


318


Biologisen tutkimusvälineistön ja teknologiankäyttö

Oppilas osaa työskennellä turvallisesti jatavoitteellisesti laboratoriossa ja maastossa.Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisestibiologian tutkimusvälineistöä ja tieto- javiestintäteknologiaa.

T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasvejabiologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi

Perinnöllisyys,evoluutio ja ihmisen biologia käsitellään 9.luokalla. Metsien biologia ja suotkäsitellään 8.luokalla. Vesiekosysteemeihin tutustutaan 7.luokalla. Sisältöjen ja tavoitteiden sekälaaja-alaisen osaamisen alueiden osalta noudatamme valtakunnallista opetus-

suunnitelmaa.

7.luokan biologian arviointi suoritetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman ohjeiden japeriaatteiden mukaisesti.


Eliökokoelman laatiminen ja kasvienkokeellinen kasvattaminen

Oppilas osaa koostaa ohjeiden mukaisestiperinteisen tai digitaalisen kasvikokoelmantai muun digitaalisen eliökokoelman. Oppilastoteuttaa ohjatusti kasvatuskokeen.

Vuosiluokka 8




8.luokan biologiassa perehdymme erityisesti suomalaiseen metsäekosysteemiin, joka ontutkimuksemme ja tutustumisemme

pääkohteena.



Myöskin 8. luokalla teemme tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön.

Vuos

iluok

at 7

-9

319

Vuos

iluok

at 7

-9



8. luokan biologian päätutustumiskohteena on metsäekosysteemi, jonka tuntemusta syvennetäänedelleen. Myöskin muiden ekosysteemien

tuntemusta kehitetään.



S5 Ihminen



Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojenkestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävänkäytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoasekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksiakestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin jasaavutuksiin.



T1 S1, S2, S3, S4, S6 L4, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S6 L4, L7

T6 S6 L4, L7

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T8 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L5

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

320


T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta jatoimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja

8.luokan biologiassa tutustumme metsien ja soiden ekosysteemeihin.Kehitämme edelleenlajituntemusta mm.maastoretkien avulla. Noudatamme tavoitteiden,sisältöjen ja laaja-alaisenosaamisen alueiden suhteen valtakunnallista opetussuunnitelmaa.


Ekosysteemin rakenteen ja toiminnanhahmottaminen

Oppilas osaa kuvata metsäekosysteeminperusrakennetta ja toimintaa sekätunnistaa erilaisia ekosysteemejä ja niidenravintoverkkojen lajeja. Oppilas osaa kuvatamonimuotoisuuden merkitystä ekosysteemientoiminnalle sekä pohtia metsien kestävänkäytön merkitystä eliöille ja ihmiselle.

T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekäymmärtämään eliökunnan rakennetta


Eliökunnan rakenteen jaa eliöiden rakenteenja elintoimintojen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata eliökunnan luokittelunperiaatteita, osaa nimetä eliöiden rakenteitasekä osaa kuvata eliöiden elintoimintoja.Oppilas osaa vertailla eri eliöryhmiensukulaisuutta rakenteellisten ja toiminnallistensopeutumien pohjalta sekä tunnistaa,luokittelee ja vertailee eliöryhmiä.

T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihinja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnonmonimuotoisuudelle


Eliöiden sopeutumisen ja elinympäristöjenmonimuotoisuuden hahmottaminen

Oppilas osaa tehdä havaintoja lajienesiintymisestä ja osaa kuvata lajiensopeutumista eri elinympäristöihin. Oppilastunnistaa lähiympäristön tyypillisiä eliölajejaja ymmärtää niiden merkityksen luonnonmonimuotoisuudelle.

T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuviamuutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämäänekosysteemipalveluiden merkitys


Vuos

iluok

at 7

-9

321

Vuos

iluok

at 7

-9


Luonnonympäristössä tapahtuvien muutostenhavainnointi

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja pieniätutkimuksia omassa lähiympäristössätapahtuvista luonnollisista ja ihmisentoiminnan aiheuttamista luonnonympäristönmuutoksista. Oppilas ymmärtäämaapallon luonnonvarojen rajallisuuden jaekosysteemipalveluiden merkityksen sekätuntee kestävän elämäntavan perusteet jajokamiehen oikeudet ja velvollisuudet.








T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulunulkopuolella

8.luokan sisältöalueisiin perehdymme suo-ja metsäekosysteemien pohjalta.



Biologisen tutkimuksen tekeminen Oppilas osaa havainnoida ja tallentaakeräämiään tietoja laboratoriossa jamaastossa. Oppilas osaa esittää hypoteesejaja tehdä ohjatusti pienimuotoisen biologisentutkimuksen ja osaa raportoida sen tuloksia.

322

Vuosiluokka 9




9.luokan biologiassa biologista tutkimusta eri muodoissa sovelletaan moneen eri osa-alueeseentutustumisen yhteydessä.

Erityisesti perehdytään eliöiden solurakenteeseen,ihmisen anatomiaan jafysiologiaan,perinnöllisyyteen ja evoluutioon.







Kasvien kasvatusta voidaan toteuttaa opettajan omalla kasvimaalla ja ehkä pienimuotoisestiluokan varastossa. Sisältöihin perehdytään

valtakunnallisen OPS-perusteiden mukaisesti.

S5 Ihminen


Noudatamme ihmisen biologiassa valtakunnallisen OPS-perusteiden ohjeistusta.


Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojenkestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän

Vuos

iluok

at 7

-9

323

Vuos

iluok

at 7

-9

käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoasekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksiakestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin jasaavutuksiin.

Käsittelemme tässäkin sisältöosiossa OPS-perusteiden mukaisia sisältöjä valtakunnallisenohjeistuksen mukaisesti.



T4 S1, S4, S5 L1

T5 S5 L3

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T8 S1, S2, S3, S4, S5 L1, L5

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L5

T11 S6 L2, L3, L7

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L7

T13 S6 L7

T14 S6 L5, L7


T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluutionperusperiaatteita

9.luokan biologiassa perehdymme ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan,solujen rakenteeseen jatoimintaan,perinnöllisyystieteen perusasioihin ja evoluutioon.


Perinnöllisyyden ja evoluutionperusperiaatteiden hahmottaminen

Oppilas ymmärtää ja osaa kuvataperimän ja ympäristön vaikutusta eliöidenyksilönkehityksessä. Oppilas osaa kuvatamiten elämä ja luonnon monimuotoisuus ovatkehittyneet maapallolla evoluution tuloksena.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistönperustoimintoja


Ihmiselimistön rakenteen ja toiminnanhahmottaminen

Oppilas osaa kuvata ihmiselimistönperusrakenteita ja elintoimintoja sekä osaaselostaa ihmisen kasvun ja kehittymisenpääperiaatteita.

324








T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulunulkopuolella


Biologisen tutkimuksen tekeminen Oppilas osaa havainnoida ja tallentaakeräämiään tietoja laboratoriossa jamaastossa. Oppilas osaa esittää hypoteesejaja tehdä ohjatusti pienimuotoisen biologisentutkimuksen ja osaa raportoida sen tuloksia.

T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassaelämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa


Biologisten tietojen ja taitojen soveltaminenarjessa

Oppilas osaa kuvata, miten biologisiatietoja ja taitoja voi hyödyntää omassaarjessa ja yhteiskunnassa sekä osaaperustella näkemyksiä biologisen tietämyksenpohjalta. Oppilas osallistuu lähiluonnonvaalimisprojektiin, sen toteuttamiseen jatulosten raportointiin.

Vuos

iluok

at 7

-9

325

Vuos

iluok

at 7

-9

T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitäkohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta


Luontosuhteen ja ympäristötietoisuudenmerkityksen hahmottaminen

Oppilaan osaa perustella esimerkkien avullamiten luonnossa toimitaan kestävällä jaluonnon monimuotoisuutta säilyttävällätavalla.

T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja


Eettisten kysymysten pohdinta Oppilas osaa hyödyntää biologian tietojaja taitoja ihmiseen ja ympäristöön liittyvienvastuukysymysten arvioinnissa ja esittääperusteluja eettisesti kestäville valinnoille.

T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuudenrakentamiseksi

9.luokalla käsitellään ihmisen biologiaa,perinnöllisyyttä ja evoluutiota.



Kestävän tulevaisuuden rakentamisen tiedotja taidot

Oppilas osaa kuvata, miten toimitaankestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

35.6.3. Elämän eväät (valinnainen)


Valinnaisaineen tehtävänä on vahvistaa oppilaan arjenhallintataitojen kehittymistä.


Valinnaisaineessa hyödynnetään oppilaskeskeisiä työtapoja ja oppitunnit sisältävät runsaastikäytännön työskentelyä.


Arviointi

Valinnaisaineesta annetaan numeroarviointi, joka perustuu käytännöntyöskentelyn jatkuvaanarviointiin, oppilas-ja vertaisarviointiin sekä kirjallisiin kokeisiin.

326

Vuosiluokka 8


S1 Syvennetään tietoja ja taitoja ruoanvalmistuksen ja kodinhoidon perusasioista.

S2 Harjoitellaan valmistamaan tarjottavaa arkeen ja juhlaan.


Vuosiluokka 9


S1 Syvennetään tietoja ja taitoja ruoanvalmistuksen ja kodinhoidon perusasioista.

S2 Harjoitellaan valmistamaan tarjottavaa arkeen ja juhlaan.





Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaaitsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeastimuuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisenkatsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu-ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajatteluymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseäänkorjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.



Vuosiluokilla 7-9 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on kasvattaaoppilaiden kykyä oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja suunnittelemiseen. Oppilaidenidentiteetin ja elämänkatsomuksen rakentamisen tukemisessa otetaan erityisesti huomioonyleissivistävän tietoperustan laajentaminen sekä oppilaiden omakohtaiset valinnatperusopetuksen jälkeen. Oppilaita tuetaan omakohtaisten hyvän elämän mallien löytämisessä.

Vuos

iluok

at 7

-9

327

Vuos

iluok

at 7

-9



Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoinoppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi.Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristönrakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaatelävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat.Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainenyhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksenpedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen.


Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaaoppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukeeoppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitätutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa.Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissäkysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuentarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioontyötapojen ja sisältöjen valinnassa.


Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin jaargumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällönlisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista,perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista,käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia javertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutelämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamallaoppilaan osaamisen taso elämänkatsomustiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin.Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä.Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinninkriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessaopetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärinkriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteidenosalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

35.6.5. Fysiikka


Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekämaailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologianmerkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus tukeeoppilaiden valmiuksia keskustella fysiikan ja teknologian asioista ja ilmiöistä. Opetus välittääkuvaa fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan

328

uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinninturvaamisessa. Opetus ohjaa oppilaita ottamaan vastuuta ympäristöstään.

Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea fysiikkaan liittyvien käsitteiden rakentumista sekäilmiöiden ymmärtämistä. Vuosiluokilla 7-9 opiskelun pääpaino on kvalitatiivisella tasolla, muttaoppilaiden abstraktin ajattelun ja matemaattisten taitojen kehittyessä laajennetaan työskentelyäjoidenkin ilmiöiden osalta kvantitatiiviselle tasolle. Aikaisemmat kokemukset, uudet havainnotja näkökulmat muokkautuvat oppilaiden ja opettajien vuorovaikutuksessa johdonmukaiseksikokonaisuudeksi kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästätodellisuudesta. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojenkäyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiineri tilanteissa.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat luonnosta ja teknologisesta ympäristöstä tehdyt havainnotja tutkimukset. Tutkimusten tekemisellä on oleellinen merkitys käsitteiden omaksumisessa jaymmärtämisessä, tutkimisen taitojen oppimisessa ja luonnontieteiden luonteen hahmottamisessa.Tutkimusten tekeminen kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekäinnostaa oppilaita fysiikan opiskeluun.

Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita hahmottamaan fysiikan osaamisen merkitystä myösjatko-opintojen ja työelämän kannalta. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamallaoppilaille mahdollisuuksia soveltaa fysiikkaa erilaisissa konteksteissa sekä tutustua monipuolisestiammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

Fysiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan fysiikan tavoitteiden saavuttamista.Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista.Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaistentutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaantyöturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia.

Oppimisympäristöissä käytetään tietoja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta fysiikan jateknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetäänpaikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoidenkanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Fysiikan tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseentyöskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistätuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessatyöskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillävoidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisestiajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaaoppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuustoiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvanvahvistumista.

Oppilaan oppimisen arviointi fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi,joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisentyöskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti työskentelyn, havainnoinnin ja mittaamisenperustaidoista ohjeistettuihin tutkimustehtäviin ja lopulta avoimiin tutkimuksiin. Oppilaita ohjataantunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä

Vuos

iluok

at 7

-9

329

Vuos

iluok

at 7

-9

ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisestitutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaanasetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita.Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällönlisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheenrajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttäja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan jaoppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona fysiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutfysiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso fysiikan päättöarvioinnin kriteereihin. Fysiikassa oppilaan osaaminenkehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosananmuodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumattasiitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilassaa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoaheikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7


S1 Luonnontieteellinen tutkimus

Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjätarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaantarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista,suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia jakäsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tietoja viestintäteknologianhyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä

Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisestiterveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinentoimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Joihinkinlämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla.

S3 Fysiikka yhteiskunnassa

Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnantoiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässäenergiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaanfysiikan osaamista.

S4 Fysiikka maailmankuvan rakentajana

Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä, energian säilymisenperiaate sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myöstutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäiväntutkimukseen.

330

S5 Vuorovaikutus ja liike

Sisällöt liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksiin ja kappaleiden liiketiloihin. Kahden kappaleenvuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden vaikutukseenkappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muuttuvan liikkeen malleilla myöskvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan.

S6 Sähkö

Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitätarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisestimittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaanmyös kodin sähköturvallisuuteen sekä sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinenvarautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapiirien ilmiömaailmaan.



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L6, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L5

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3, L5

T9 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L5

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T14 S5, S6 L1

T15 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L6


T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun



Vuos

iluok

at 7

-9

331

Vuos

iluok

at 7

-9

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikanosaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekätyöskentelemään pitkäjänteisesti


Tavoitteellinen työskentely ja oppimaanoppimisen taidot

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pientenkokonaisuuksien osalta ja työskennellä niidensaavuttamiseksi. Oppilas osaa kuvata omaaosaamistaan opettajan antaman palautteen,vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella.

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassaelämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa


Fysiikan merkityksen arvioiminen Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, mitenfysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissatilanteissa. Oppilas osaa kuvata fysiikanosaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestäväntulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaanenergiavarojen kestävän käytön kannalta


Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fysiikankannalta

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla,miten fysiikan osaamista tarvitaan kestäväntulevaisuuden rakentamiseksi. Oppilas osaakuvata erilaisia valintoja energiavarojenkestävän käytön kannalta.

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavistailmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muuntoiminnan lähtökohdiksi


Kysymysten muodostaminen sekä tutkimustenja muun toiminnan suunnittelu

Oppilas osaa muodostaa kysymyksiätarkasteltavasta ilmiöstä. Oppilas osaatarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muuntoiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamallamuuttujia.

332

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössämuiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti


Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen Oppilas osaa työskennellä turvallisesti sekätehdä havaintoja ja mittauksia ohjeidentai suunnitelman mukaan. Oppilas osaatoteuttaa yhteistyössä muiden kanssa erilaisiatutkimuksia.

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omientutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia


Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen jaarviointi

Oppilas osaa käsitellä, tulkita ja esittäätutkimusten tuloksia. Oppilas osaa arvioidatulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekäosaa kuvata tutkimusprosessin toimivuutta.

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellustentoimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaanyksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun,kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa



Oppilas osaa kuvata joitakin teknologisiasovelluksia ja niiden toimintaperiaatteita.Oppilas osaa työskennellä yhteistyössäteknologisen ratkaisun ideoinnissa,suunnittelussa, kehittämisessä jasoveltamisessa.

T9 opastaa oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedon jamittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukeaoppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla


Tieto- ja viestintätekniikan käyttö Oppilas osaa käyttää tieto- javiestintäteknologisia välineitä tai sovelluksiatiedon ja mittaustulosten hankkimiseen,käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaatehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta.

Vuos

iluok

at 7

-9

333

Vuos

iluok

at 7

-9

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekäjäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioidenmukaisia käsityksiä


Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen Oppilas osaa kuvata ja selittää ilmiöitä fysiikankeskeisten käsitteiden avulla. Oppilas osaayhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudetja ominaisuuksia kuvaavat suureet.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessaja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä


Mallien käyttäminen Oppilas osaa käyttää yksinkertaisia mallejaja tehdä ennusteita sekä harjoitteleeyksinkertaisten mallien muodostamistamittaustuloksista. Oppilas osaa kuvata malliaja nimetä mallin rajoituksia tai puutteita.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitäsekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalleominaisella tavalla


Argumentointi-taidot ja tietolähteidenkäyttäminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisistatietolähteistä ja valita joitakin luotettaviatietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista japerustella erilaisia näkemyksiä fysiikalleominaisella tavalla.

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnettaja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa


Luonnontieteellisen tiedon luonteenhahmottaminen

Oppilas osaa kuvata fysiikkaan liittyvienesimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedonluonnetta ja kehittymistä. Oppilas osaa kuvataesimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaatietoa.

T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä


334


Tiedollisten jatko-opinto-valmiuksiensaavuttaminen

Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen jaliikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä,olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita,malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.

T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaanmonialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksiatutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa,elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä


Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa Oppilas osaa käyttää fysiikantietojaan ja taitojaan monialaisessaoppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossafysiikkaa sovelletaan eri ympäristöissä.

35.6.6. Historia


Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemustasekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttäkoskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä,henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataannäkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustallaesiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetinrakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnanjäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseenkäsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksihistoriantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaanmahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksentavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoidentuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekäselittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetusauttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneitamuutoksia eri aikoina.


Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisentiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttääkulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisiaja tutkimuksellisia työtapoja.

Vuos

iluok

at 7

-9

335

Vuos

iluok

at 7

-9

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällötyhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksierilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimienoppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaaoppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä,elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistäarviointikykyään niiden avulla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin japuheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessaerilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissäkäytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovatsellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessäkonkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin janäkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioonoppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijastaarvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessäsaavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamallajokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin.Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjäkäytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessaotetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, millevuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saaarvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoaheikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7


S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekämaailmaa.

Tutustumme teolliseen vallankumoukseen ja sen moninaisiin vaikutuksiin.

336

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa

Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, mitenihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

Tämä sisältöosio käsitellään valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisenSuomen alkutaipaleeseen.

Perehdymme sisältöosioon valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti.

S4 Suurten sotien aika

Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallistenihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kutenholokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomiensaavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattienyleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaistenpoliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

Tutustumme sisältöosion aihepiireistä mm. Amerikan asuttamiseen ja valloitukseen sekäimperialismin aikaan eri puolilla maapalloa

sekä näiden tapahtumien syihin ja seurauksiin.

Esim. Amerikan asuttamista voidaan käsitellä rinnakkain maantiedon kanssa.

7.luokan historian opiskelu aloitetaan Ranskan suuresta vallankumouksesta ja Napoleonin ajanEuroopasta.

Vuos

iluok

at 7

-9

337

Vuos

iluok

at 7

-9



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4

T9 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L7

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4, L5

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4, L5

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7


T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiärakentavana oppiaineena


Ei käytetä arvosanan muodostumisenperiaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaankokemuksiaan osana itsearviointia.

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaantiedonlähteiden luotettavuutta


Historiatiedon hankkiminen Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisistahistorian tiedonlähteistä ja havaitsee niidenluotettavuudessa eroja.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkitaeri tavoin


Lähteiden tulkitseminen Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.

338

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviäkäsitteitä


Kronologian ymmärtäminen Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansaasiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avullaaikajärjestykseen.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoonvaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa


Historiallinen empatia Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajanihmisen asemaan ja kuvailemaan tämäntoiminnan motiiveja.

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille jailmiöille


Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminenhistoriassa

Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumiatai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmäntärkeistä.

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta


Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen Oppilas osaa selittää, miksi joillainelämänalueilla toimittiin ennen samoin taitoisin kuin nykyään.

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen


Historian tulkitseminen Oppilas osaa muodostaa historiantapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltujatulkintoja.

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä


Vuos

iluok

at 7

-9

339

Vuos

iluok

at 7

-9


Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnantarkoitusperiä

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkitaja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojenluotettavuutta


Historiallisten tulkintojen selittäminen jaarvioiminen

Oppilas osaa arvioida historian tapahtumistatai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaanniitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta


Historiatiedon tuottaminen Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviinkysymyksiin käyttämällä eri lähteistäsaamaansa informaatiota.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtojahistoriatietämyksensä avulla


Historiatietoisuus Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyydentulkinnoilla perustellaan tulevaisuudenvalintoja

Vuosiluokka 8


S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekämaailmaa.

Tutustumme mm. talouselämään maailmansotien aikana ja niiden välillä.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa

Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, mitenihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

Tämän sisältöosion asiat liittyvät moneen 8.luokan historian aihepiiriin.

340

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisenSuomen alkutaipaleeseen.

Tutustumme sisältöosiossa miten taiteen keinoin taisteltiin Venäjän sortoa vastaan ja itsenäisenSuomen monivaiheiseen

alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika

Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallistenihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kutenholokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

Tässä sisältöosiossa tutustumme monipuolisesti maailmansotien,kylmän sodan ,erilaistenvainojen jne. syihin,tapahtumiin ja

seurauksiin sekä mm. siihen,miten vastaavilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomiensaavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattienyleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

Tämä sisältöosio toteutetaan valtakunnallisen ohjeistuksen periaatteiden mukaisesti.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaistenpoliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

Sisältöosioon syvennytään valtakunnallisia ohjeita noudattaen.

Vuos

iluok

at 7

-9

341

Vuos

iluok

at 7

-9



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4

T9 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L7

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4, L5

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L4, L5

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7


T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiärakentavana oppiaineena



T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaantiedonlähteiden luotettavuutta


Historiatiedon hankkiminen Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisistahistorian tiedonlähteistä ja havaitsee niidenluotettavuudessa eroja.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkitaeri tavoin


Lähteiden tulkitseminen Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.

342

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviäkäsitteitä


Kronologian ymmärtäminen Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansaasiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avullaaikajärjestykseen.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoonvaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa


Historiallinen empatia Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajanihmisen asemaan ja kuvailemaan tämäntoiminnan motiiveja.

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille jailmiöille


Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminenhistoriassa

Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumiatai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmäntärkeistä.

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta


Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen Oppilas osaa selittää, miksi joillainelämänalueilla toimittiin ennen samoin taitoisin kuin nykyään.

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen


Historian tulkitseminen Oppilas osaa muodostaa historiantapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltujatulkintoja.

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä


Vuos

iluok

at 7

-9

343

Vuos

iluok

at 7

-9


Ihmisen toiminnan selittäminen Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnantarkoitusperiä

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkitaja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojenluotettavuutta


Historiallisten tulkintojen selittäminen jaarvioiminen

Oppilas osaa arvioida historian tapahtumistatai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaanniitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta


Historiatiedon tuottaminen Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviinkysymyksiin käyttämällä eri lähteistäsaamaansa informaatiota.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtojahistoriatietämyksensä avulla


Historiatietoisuus Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyydentulkinnoilla perustellaan tulevaisuudenvalintoja

35.6.7. Ihmisen anatomia ja fysiologia 1




Arviointi

Numeroarviointi.

Vuosiluokka 8


Perehdytään elimistömme rakenteeseen ja toimintaan. Aloitamme solusta ja tutustumme kaikkiinelimistömme keskeisiin osiin sekä344

niiden toimintaan.


Vuosiluokka 9


Perehdytään elimistömme rakenteeseen ja toimintaan. Aloitamme solusta ja tutustumme kaikkiinelimistömme keskeisiin osiin sekä

niiden toimintaan.


35.6.8. Ihmisen anatomia ja fysiologia 2




Arviointi

Numeroarviointi.

Vuosiluokka 8


S1 Perehdytään elimistömme rakenteeseen ja toimintaan. Jatkamme elimistömme anatomiaanja fysiologiaan tutustumista.

Käymme läpi kaikki elimistömme keskeiset osat sekä tutustumme niiden fysiologiaan.


Vuosiluokka 9


S1 Perehdytään elimistömme rakenteeseen ja toimintaan. Jatkamme elimistömme anatomiaanja fysiologiaan tutustumista.

Käymme läpi kaikki elimistömme keskeiset osat sekä tutustumme niiden fysiologiaan.

Vuos

iluok

at 7

-9

345

Vuos

iluok

at 7

-9


35.6.9. Kansainvälinen gastronomia (valinnainen)


Opetuksen tehtävänä on laajentaan oppilaan tuntemusta kansainvälisestä ruokakulttuurista.Samalla opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan käytännön ruuanvalmistustaitoja.


Oppilas perehtyy valintansa mukaan johonkin uuteen ruokakulttuuriin. Oppilaan kokemuksialaajentaa vertaisryhmän muut tutustumiskohteet.


Opettaja rohkaisee oppilasta itsenäiseen päätöksentekoon ja kokeiluun.Tuetaan tiedon etsimistämonenlaisista tietolähteistä.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota itsenäisen työskentelyn sekä tiedonhankinnan taitojenkehittymiseen. Arvioinnissa hyödynnetään opettajan jatkuvan arvioinnin lisäksi oppilaan itse- javertaisarviointia. Monipuolista arviointia tukevat mahdolliset kirjalliset kokeet.

Vuosiluokka 8



Vuosiluokka 9



35.6.10. Kemia


Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekämaailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään kemian ja sen sovellustenmerkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa.Opetus tukee oppilaiden valmiuksia tehdä valintoja sekä käyttää tietoja ja taitoja elämän eritilanteissa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa:kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinninturvaamisessa. Opetus ohjaa oppilaita ottamaan vastuuta ympäristöstään.

Kemian opetuksen tehtävänä on tukea kemiaan liittyvien käsitteiden rakentumista sekäilmiöiden ymmärtämistä. Vuosiluokilla 7-9 opiskelun pääpaino on makroskooppisella tasolla,mutta oppilaiden abstraktin ajattelun kehittyessä yhteyttä submikroskooppisiin ja symbolisiinmalleihin vahvistetaan. Oppilaiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöidenkuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseenkemian merkkikielellä. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan,

346

tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksenarviointiin eri tilanteissa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointi jatutkiminen. Tutkimusten tekemisellä on oleellinen merkitys käsitteiden sisäistämisessä, tutkimisentaitojen oppimisessa ja luonnontieteiden luonteen hahmottamisessa. Tutkimusten tekeminenkehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa oppilaitakemian opiskeluun.

Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita hahmottamaan kemian osaamisen merkitystä myösjatko-opintojen ja työelämän kannalta. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamallaoppilaille mahdollisuuksia soveltaa kemiaa erilaisissa konteksteissa sekä tutustua monipuolisestiammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

Kemian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan kemian tavoitteiden saavuttamista.Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista.Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaistentutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaankemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitäkoskevia rajoituksia.

Oppimisympäristöissä käytetään tietoja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Jotta kemian jateknologian soveltamiseen voidaan tutustua monipuolisesti, koulun tilojen lisäksi hyödynnetäänpaikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoidenkanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kemiassa vuosiluokilla 7-9

Kemian tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseentyöskentelyyn sekä tunnistamaan oppimistapojaan. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistätuetaan, jotta oppilaille muodostuu käsitteistä selkeitä kokonaisuuksia. Kokeellisessatyöskentelyssä oppilaita ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Tutkimustehtävillävoidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisestiajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaaoppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuustoiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvanvahvistumista.

Oppilaan oppimisen arviointi kemiassa vuosiluokilla 7-9

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi,joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisentyöskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti turvallisen työskentelyn periaatteista taitotehtäviinja suljetuista tutkimustehtävistä aina avoimiin tutkimuksiin asti. Oppilaita ohjataan tunnistamaanomia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavanpalautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojenkehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujentavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointiperustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksiarvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheenrajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttäja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta sekä opettajan jaoppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Vuos

iluok

at 7

-9

347

Vuos

iluok

at 7

-9

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessäsaavuttanut kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamallaoppilaan osaamisen taso kemian päättöarvioinnin kriteereihin. Kemiassa oppilaan osaaminenkehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosananmuodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumattasiitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilassaa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoaheikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7



Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle.Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejäsuljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisestitutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyntoteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä.Tutustutaan tietoja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisestiterveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinentoimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen.Tutkitaan olomuotojen muutoksia.

S3 Kemia yhteiskunnassa

Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinninja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteidenelinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin jaammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

S4 Kemia maailmankuvan rakentajana

Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energiansäilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminenkemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne

Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- jarasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseenatomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioitakäytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin jaravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään.

348

S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset

Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaanreaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun jasen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkienyhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L6, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L5

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3, L5

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T14 S5, S6 L1


T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun



T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan,asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemäänpitkäjänteisesti




Vuos

iluok

at 7

-9

349

Vuos

iluok

at 7

-9

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassaelämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa


Kemian merkityksen arvioiminen Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, mitenkemian tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissatilanteissa. Oppilas osaa kuvata kemianosaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestäväntulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaanluonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta


Kestävän kehityksen tiedot ja taidot kemiankannalta

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla,miten kemian osaamista tarvitaan kestäväntulevaisuuden rakentamiseksi. Oppilas osaakuvata erilaisia valintoja luonnonvarojenkestävän käytön ja tuotteen elinkaarenkannalta.







Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen Oppilas hallitsee perustyötaidot, osaatyöskennellä turvallisesti sekä tehdähavaintoja ohjeiden tai suunnitelman mukaan.Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä muidenkanssa suljettuja ja avoimia tutkimuksia.

350





T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassasekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin,suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muidenkanssa



Oppilas osaa kuvata joitakin esimerkkejäkemian soveltamisesta teknologiassa.Oppilas osaa työskennellä yhteistyössäyksinkertaisen kemiaa soveltavan ratkaisunideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä jasoveltamisessa.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan jaselittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä


Mallien käyttäminen Oppilas osaa kuvata aineen rakennetta jakemiallisia ilmiöitä malleilla tai kuvauksilla.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitäsekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialleominaisella tavalla


Argumentointitaidot ja tietolähteidenkäyttäminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisistatietolähteistä ja valita joitakin luotettaviatietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista japerustella erilaisia näkemyksiä kemialleominaisella tavalla.



Vuos

iluok

at 7

-9

351

Vuos

iluok

at 7

-9



Oppilas osaa kuvata kemiaan liittyvienesimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedonluonnetta ja kehittymistä. Oppilas osaa kuvataesimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaatietoa.

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineenominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista


Tiedollisten jatko-opintovalmiuksiensaavuttaminen

Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien,rakenteiden ja aineiden muutoksien keskeisiäkäsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissatilanteissa.

Vuosiluokka 8










352







T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L6, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L5

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3, L5

T9 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L5

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T14 S5, S6 L1

T15 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L6





Vuos

iluok

at 7

-9

353

Vuos

iluok

at 7

-9
















354












T9 ohjata oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedon jatutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekätukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla


Tieto- ja viestintätekniikan käyttö Oppilas osaa käyttää tieto- javiestintäteknologisia välineitä tai sovelluksiatiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen,käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaatehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta.

Vuos

iluok

at 7

-9

355

Vuos

iluok

at 7

-9

T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekäjäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioidenmukaisia käsityksiä


Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen Oppilas osaa käyttää kemian keskeisiäkäsitteitä oikeassa asiayhteydessä ja yhdistääniitä toisiinsa. Oppilas osaa kuvata ja selittääilmiöitä kemian keskeisten käsitteiden avulla.














356




T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaanmonialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksiatutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa,elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä


Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa Oppilas osaa käyttää kemiantietojaan ja taitojaan monialaisessaoppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossakemiaa sovelletaan eri ympäristöissä.

Vuosiluokka 9










Vuos

iluok

at 7

-9

357

Vuos

iluok

at 7

-9







T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T2 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L6

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L6, L7

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L7

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L5

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L5

T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L3, L5

T9 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L5

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4

T14 S5, S6 L1

T15 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L6





358
















Vuos

iluok

at 7

-9

359

Vuos

iluok

at 7

-9












T9 ohjata oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedon jatutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekätukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla


Tieto- ja viestintätekniikan käyttö Oppilas osaa käyttää tieto- javiestintäteknologisia välineitä tai sovelluksiatiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen,käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaatehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta.

360

T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekäjäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioidenmukaisia käsityksiä


Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen Oppilas osaa käyttää kemian keskeisiäkäsitteitä oikeassa asiayhteydessä ja yhdistääniitä toisiinsa. Oppilas osaa kuvata ja selittääilmiöitä kemian keskeisten käsitteiden avulla.














Vuos

iluok

at 7

-9

361

Vuos

iluok

at 7

-9




T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaanmonialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksiatutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa,elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä


Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa Oppilas osaa käyttää kemiantietojaan ja taitojaan monialaisessaoppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossakemiaa sovelletaan eri ympäristöissä.

35.6.11. Kertausta ja kokkausta på svenska / ruotsi(valinnainen)


Kurssilla kerrataan ruotsin tärkeimpiä perusasioita ja hankitaan uskallusta selvitä ruotsin kielelläelämän eri tilanteissa. Tutustutaan myös ruotsalaiseen ruokakulttuuriin, sanastoon ja ruokiin.Kielitaito karttuu resepteihin tutustumalla. Välillä myös poiketaan keittiössä valmistamassapikkupurtavaa ja leipomassa tyypillisiä ruotsalaisia herkkuja.


Painotetaan rauhallista ja turvallista työskentelyä keittiössä ja luokassa. Vahvistetaanryhmätyötaitoja.


Arviointi

Arvioidaan hyväksytty / hylätty. Huomioidaan ryhmätyötaidot, työskentely ja aktiivisuus.

Vuosiluokka 8




362


Vuosiluokka 9





35.6.12. Kotitalous


Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointiaedistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessaedistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi.Opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden kotitaloudelliselle osaamiselle, mikä merkitsee taitoatoimia eri ympäristöissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Opetuksella tuetaan oppilaiden kasvuakodin arjen perusedellytysten ylläpitämisestä huolehtiviksi kuluttajiksi. Kotitalousopetuksessakehitytään kanssaihmisistä huoltapitäviksi lähimmäisiksi ja kasvetaan perheen, kodin jayhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.

Opetus antaa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhdessä elämiseen. Kotitalousopetuksessaluodaan perusta kestävään asumiseen, ruokaosaamiseen ja kuluttajuuteen. Oppilaat saavatkäsityksen kodin teknologisoituvasta arjesta, kustannustietoisesta toiminnasta sekä tieto- javiestintäteknologian hyödyntämisestä kotitalouden toiminnassa.

Kotitalouden keskeisten sisältöjen ja oppimistehtävien avulla kehitetään oppilaiden suunnittelu-,organisointi-, työskentely- ja voimavarojen hallinnan taitoja. Kotitalouden tehtävänä onvahvistaa valmiuksia pitkäjänteiseen työskentelyyn, yhdessä toimimiseen ja kriittiseentiedonhallintaan. Erityistä huomiota kiinnitetään jokaisen oppilaan yhdenvertaiseen jatasapuoliseen osallisuuteen oppimistilanteissa. Oppiaine kasvattaa toiminnallisuuteen jayritteliäisyyteen sekä vastuullisuuteen ja taloudellisuuteen.

Oppiaine soveltaa toiminnaksi eri alojen tietoa, ja yhteistyö muiden oppiaineiden kanssamonipuolistaa oppimiskokemuksia. Eheyttävä opetus tukee erilaisten kodin arkeen liittyvienkäsitteiden, asioiden tai ilmiöiden keskinäisten yhteyksien ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämistäsyventäen oppimista. Kotitalouden opetus kattaa laaja-alaisen osaamisen kaikki osa-alueet.

Kotitalousopetus rakennetaan suunnitelmalliseksi oppimista tukevaksi jatkumoksi, jolloin tiedotja taidot syvenevät vaiheittain kokonaisuuksiksi. Oppilaiden itsenäisyys ja vastuu kasvavatvähitellen, ja opetus ohjaa ongelmanratkaisuun, tiedon ja taidon soveltamiseen ja luovuuteen.Opittua sovelletaan ja syvennetään omassa kodissa ja lähipiirissä kotitehtävien avulla.

Kotitalousopetusta voidaan opetuksen järjestäjän niin päättäessä antaa jo alemmilla vuosiluokilla.Tällöin noudatetaan kotitalouden oppimäärän opetussuunnitelman perusteita oppilaiden iänhuomioon ottaen. Opetuksen tavoitteet, keskeiset sisältöalueet ja toteutus määritelläänpaikallisessa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman perusteita soveltaen.

Vuos

iluok

at 7

-9

363

Vuos

iluok

at 7

-9

Kotitalouden oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä oppimisympäristön valinnassa on, että semahdollistaa seuraavat tekijät: vuorovaikutteinen toiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminenja osaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelu sekä työskentelyn arviointi. Työnarvostaminen ja loppuun saattaminen, pitkäjänteinen tapa tehdä työtä, kunnioittava ja kiireetönilmapiiri sekä mahdollisuus oppia myös epäonnistumisista ovat osa turvallisuutta. Opetuksessahyödynnetään niin luokkayhteisöä, koulutiloja ja kouluympäristöä kuin digitaalisia ympäristöjäja yhteistyöverkostoja. Oppimistehtävät vahvistavat oppilaiden näkemystä arjen rakentumisestaja monimuotoisuudesta sekä harjaannuttavat soveltamaan koulussa opiskeltuja asioita omaanperhevaiheeseen. Työtapojen ja menetelmien valinnassa on keskeistä tiedon ja taidonkietoutuminen yhteen ja soveltaminen käytäntöön.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kotitaloudessa vuosiluokilla 7-9

Kotitalouden oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen, eriyttämisen ja tuenjärjestämisessä on oppilaiden motivaation, oman toiminnan ohjauksen ja itseohjautuvuudenasteittainen lisääntyminen. Lisäksi olennaista on työskentelyn kehittyminen vuorovaikutteiseksi,pitkäjänteiseksi ja tietoperustaiseksi. Oppimistilanteen ja tietoympäristön selkeä rakenne sekävaikeustason mielekkyys korostuvat opetuksen suunnittelussa. Eriyttämisen lähtökohtana ovatoppilaiden osaamistason mukaiset arkipäivän rakentumiseen liittyvät oppimistilanteet ja joustavatopetusjärjestelyt.

Käytännön toimintataitojen tukemisen suunnittelussa korostuu arkipäivän ilmiöiden ja kotitaloudenoppimistilanteiden kietoutuminen toisiinsa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessakeskitytään sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. Tiedonhallintataitojen kehittymistä tuetaankäyttämällä yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita ja kuvia. Oppitunnin siirtymävaiheiden tunnistaminenedellyttää ohjausta ja tukea ajanhallinnassa ja oppimistehtävän jäsentelyssä. Kotitalousoppiaineena antaa mahdollisuuden soveltaa koulussa opittuja ja harjoiteltuja asioita oppilaidenomassa arjessa.

Ohjauksella tuetaan oppilaiden kiinnostusta syventää ja laajentaa kotitalouden oppimista sekäluodaan valmiuksia siirtyä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja sen kautta kotitaloudellistaasiantuntijuutta edellyttävään työelämään.

Oppilaan oppimisen arviointi kotitaloudessa vuosiluokilla 7-9

Kotitaloudessa oppimisen arviointi on monimuotoista, ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaatsaavat palautetta taidostaan toimia eri asiayhteyksissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä.Ajattelua tuetaan ohjaamalla oppilaita pohtimaan tapaansa hahmottaa ja käsitellä omaaympäristöä. Huomiota kiinnitetään myös kotitalouden käsitteiden hahmottamiseen ja sisältöjenomaksumiseen. Opetuksessa huolehditaan siitä, että jokainen oppilas ja hänen huoltajansaovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Oppilaille annetaansäännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihintavoitteisiin.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutkotitalouden oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso kotitalous-oppiaineen valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminenoppiaineessa kehittyy koko yhteisen kotitalouden opetuksen ajan vahvistuvana ja etenevänäoppimisena. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnallisetpäättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettupaikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänosoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminenjoidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta.364

Vuosiluokka 7


S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat ruoanvalmistus- ja leivontataitojen kehittymistä. Aterioidensuunnittelu, toteutus ja erilaiset ruokailutilanteet tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvienvalintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten, ruokaturvallisuuden, ruokaketjun,elintarviketuntemuksen, taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedonnäkökulmasta. Opetussisältöihin kuuluvat ruoka- ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodinjuhlia.

S2 Asuminen ja yhdessä eläminen

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat yhdessä elämisen, asumistaitojen ja asumisen ympäristö-ja kustannustietoisuuden kehittymistä. Puhtaanapito samoin kuin tekstiilien ja materiaalien hoitotarkoituksenmukaisine aineineen, laitteineen, välineineen ja työtapoineen tähtäävät arjessatarvittavien taitojen kehittymiseen. Sisältöjen avulla perehdytään hyviin tapoihin, tasapuoliseenvoimavarojen käyttöön ja vastuunottoon perheessä. Sisällöt johdattavat arvioimaan asumiseen jakotitalouteen liittyviä palveluita.

S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa

Sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaanja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina. Sisällöt johdattavat median- jateknologian käyttöön arjen työvälineenä ja kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja medianvaikutusta omiin kulutusvalintoihin. Sisällöt harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon jaajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöönliittyviä tilanteita ja ongelmia.



T1 S1, S2, S3 L3

T2 S1, S2 L2, L3

T3 S1, S2, S3 L3, L4, L5, L7

T4 S1, S2 L1, L3, L6

T5 S1, S2, S3 L3, L5, L7

T7 S1, S2, S3 L2, L3

T8 S1, S2 L3, L6, L7

T9 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T10 S1, S2, S3 L1, L4

T11 S1, S2, S3 L4

T12 S1, S2, S3 L1

T13 S1, S2, S3 L1, L7

Vuos

iluok

at 7

-9

365

Vuos

iluok

at 7

-9


T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan, organisoimaan ja arvioimaan työtä jatoimintaa


Tavoitteiden asettaminen, työn toteutus, jaoppimaan oppimisen taidot

Oppilas asettaa tavoitteita toiminnalleenja työskentelee niiden saavuttamiseksi.Oppilas arvioi itse tavoitteiden saavuttamistaja omaa työskentelyään. Oppilas tunnistaaomaa osaamistaan itsearvioinnin, opettajanantaman palautteen ja vertaispalautteenperusteella.

T2 ohjata oppilasta harjoittelemaan kotitalouden hallinnassa tarvittaviakädentaitoja sekä kannustaa luovuuteen ja estetiikan huomioimiseen


Kädentaidot ja estetiikka Oppilas osaa käyttää tavallisimpiatyömenetelmiä ruoan valmistuksessa jaleivonnassa sekä asumiseen liittyvienperustehtävien toteuttamisessa ja ottaahuomioon esteettiset näkökulmat

T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointiaedistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä,laitteita sekä tietoja viestintäteknologiaa


Kuluttajataidot sekä terveyden edistäminen jateknologian käyttö

Oppilas valitsee ja käyttää taloudellisestimateriaaleja ja teknologiaa kotitaloudentoiminnassaan sekä pohtii valintoja terveydenja kestävyyden kannalta.

T4 ohjata oppilasta suunnittelemaan ajankäyttöään ja työn etenemistäsekä ylläpitämään järjestystä oppimistehtävien aikana


Ajanhallinta ja järjestyksen ylläpitäminen Oppilas osaa toimia annettujen ohjeidenmukaisesti vaiheittain ja järjestystä ylläpitäensekä suunnitella ajankäyttöään senmukaisesti.

366

T5 ohjata ja motivoida oppilasta toimimaan hygieenisesti, turvallisesti jaergonomisesti sekä ohjata kiinnittämään oppilaan huomiota käytettävissäoleviin voimavaroihin


Turvallisuus ja voimavarojen kannalta kestävätoiminta

Oppilas työskentelee ohjeiden mukaanhygieenisen ja turvallisen työskentelynperiaatteita noudattaen sekä ajan,kustannusten tai energiankäytön kannaltatarkoituksenmukaisesti. Oppilas pyrkiikiinnittämään huomiota ergonomiaan.

T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisestimonimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä


Arjen rakentumisen ja kotitalouksienerilaisuuden hahmottaminen

Oppilas osaa kuvailla kodin arkirutiineita.Oppilas osaa antaa esimerkkejä erilaisistaperherakenteista ja kotitalouksien perinteistäsekä pohtia niiden vaikutusta arjen rutiineihin.

T8 ohjata oppilasta työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä sopimaantyötehtävien jakamisesta ja ajankäytöstä


Voimavarojen käyttäminen ja sopimuksentekeminen

Oppilas osaa työskennellä yksin ja pyrkiitoimimaan ryhmässä rakentavasti jatyötehtävistä neuvotellen. Oppilas osaaselittää, mitä tarkoittaa tasapuolinen työnjakosekä pääsee sopimukseen ajankäytöstäja työtehtävien jakamisesta osallistumallapäätöksentekoon.

T9 kannustaa oppilasta toimimaan hyvien tapojen mukaisestivuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan oman käytöksen merkitystäryhmän ja yhteisön toiminnassa


Ei käytetä oppiaineen arvosananmuodostamisen perusteena. Oppilastaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.

Vuos

iluok

at 7

-9

367

Vuos

iluok

at 7

-9

T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyväätietoa sekä ohjata käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana


Tietojen hankinta ja käyttö Oppilas osaa etsiä kotitaloudensisältöalueisiin liittyviä tietoja eri tietolähteistäja pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta sekäosaa tulkita pakkausmerkintöjä. Oppilastuntee ruoka- ja ravintoaineryhmät ja niidenominaisuuksia.

T11 harjaannuttaa oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaantoimintaohjeita sekä merkkejä ja symboleja, jotka käsittelevät kotitalouttaja lähiympäristöä


Toimintaohjeiden, merkkien ja symbolienkäyttö ja jäsentyminen

Oppilas osaa tulkita ja käyttää kotitaloudentoimintaohjeita ja osaa nimetä tyypillisiäkotitalouden merkkejä ja symboleja sekätulkita niitä arjen ilmiöiden yhteydessä.

T12 ohjata oppilasta, ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissatilanteissa ja ympäristöissä


Käsitteiden omaksuminen, tietojen ja taitojensoveltaminen, luova ilmaisu sekä palveluidentunnistaminen

Oppilas pystyy käyttämään kotitaloudenkäsitteitä, tietojaan ja taitojaan monialaisessaoppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa,jossa kotitalouden osaamista sovelletaaneri ympäristöissä Oppilas osaa kuvaillaerilaisia kotitalouden palveluita ja pohtia niidenmerkitystä ja mahdollisuuksia arkielämässä.

T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaanhuomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja


Mittaamisen ja laskemisen sekäkierrättämisen soveltaminen omaantoimintaan ja päätöksentekoon

Oppilas osaa huolehtia kodin jätteidenperuslajittelusta ja osaa selittää mittaamisenja laskemisen sekä ympäristöä säästävänkodin arjen toiminnan yhteydet osanakustannus- ja ympäristötietoista toimintaa.

368

Vuosiluokka 9


S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat ruoanvalmistus- ja leivontataitojen kehittymistä. Aterioidensuunnittelu, toteutus ja erilaiset ruokailutilanteet tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvienvalintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten, ruokaturvallisuuden, ruokaketjun,elintarviketuntemuksen, taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedonnäkökulmasta. Opetussisältöihin kuuluvat ruoka- ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodinjuhlia.

S2 Asuminen ja yhdessä eläminen

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat yhdessä elämisen, asumistaitojen ja asumisen ympäristö-ja kustannustietoisuuden kehittymistä. Puhtaanapito samoin kuin tekstiilien ja materiaalien hoitotarkoituksenmukaisine aineineen, laitteineen, välineineen ja työtapoineen tähtäävät arjessatarvittavien taitojen kehittymiseen. Sisältöjen avulla perehdytään hyviin tapoihin, tasapuoliseenvoimavarojen käyttöön ja vastuunottoon perheessä. Sisällöt johdattavat arvioimaan asumiseen jakotitalouteen liittyviä palveluita.

S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa

Sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaanja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina. Sisällöt johdattavat median- jateknologian käyttöön arjen työvälineenä ja kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja medianvaikutusta omiin kulutusvalintoihin. Sisällöt harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon jaajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöönliittyviä tilanteita ja ongelmia.



T1 S1, S2, S3 L3

T2 S1, S2 L2, L3

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L6, L7

T7 S1, S2, S3 L2, L3

T8 S1, S2 L3, L6, L7

T9 S1, S2, S3 L2, L6, L7

T10 S1, S2, S3 L1, L4

T12 S1, S2, S3 L1

T13 S1, S2, S3 L1, L7


T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan, organisoimaan ja arvioimaan työtä jatoimintaa


Vuos

iluok

at 7

-9

369

Vuos

iluok

at 7

-9


Tavoitteiden asettaminen, työn toteutus, jaoppimaan oppimisen taidot

Oppilas asettaa tavoitteita toiminnalleenja työskentelee niiden saavuttamiseksi.Oppilas arvioi itse tavoitteiden saavuttamistaja omaa työskentelyään. Oppilas tunnistaaomaa osaamistaan itsearvioinnin, opettajanantaman palautteen ja vertaispalautteenperusteella.

T2 ohjata oppilasta harjoittelemaan kotitalouden hallinnassa tarvittaviakädentaitoja sekä kannustaa luovuuteen ja estetiikan huomioimiseen


Kädentaidot ja estetiikka Oppilas osaa käyttää tavallisimpiatyömenetelmiä ruoan valmistuksessa jaleivonnassa sekä asumiseen liittyvienperustehtävien toteuttamisessa ja ottaahuomioon esteettiset näkökulmat

T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan kuuntelua ja rakentavaa keskustelua jaargumentointia oppimistehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa


Kuuntelu, keskustelu ja argumentointi Oppilas pyrkii kuuntelemaan eri näkökulmia jailmaisemaan rakentavasti omia näkemyksiäänyhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa.

T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisestimonimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä


Arjen rakentumisen ja kotitalouksienerilaisuuden hahmottaminen

Oppilas osaa kuvailla kodin arkirutiineita.Oppilas osaa antaa esimerkkejä erilaisistaperherakenteista ja kotitalouksien perinteistäsekä pohtia niiden vaikutusta arjen rutiineihin.

T8 ohjata oppilasta työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä sopimaantyötehtävien jakamisesta ja ajankäytöstä


370


Voimavarojen käyttäminen ja sopimuksentekeminen

Oppilas osaa työskennellä yksin ja pyrkiitoimimaan ryhmässä rakentavasti jatyötehtävistä neuvotellen. Oppilas osaaselittää, mitä tarkoittaa tasapuolinen työnjakosekä pääsee sopimukseen ajankäytöstäja työtehtävien jakamisesta osallistumallapäätöksentekoon.

T9 kannustaa oppilasta toimimaan hyvien tapojen mukaisestivuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan oman käytöksen merkitystäryhmän ja yhteisön toiminnassa


Ei käytetä oppiaineen arvosananmuodostamisen perusteena. Oppilastaohjataan pohtimaan kokemuksiaan osanaitsearviointia.

T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyväätietoa sekä ohjata käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana


Tietojen hankinta ja käyttö Oppilas osaa etsiä kotitaloudensisältöalueisiin liittyviä tietoja eri tietolähteistäja pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta sekäosaa tulkita pakkausmerkintöjä. Oppilastuntee ruoka- ja ravintoaineryhmät ja niidenominaisuuksia.

T12 ohjata oppilasta, ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissatilanteissa ja ympäristöissä


Käsitteiden omaksuminen, tietojen ja taitojensoveltaminen, luova ilmaisu sekä palveluidentunnistaminen

Oppilas pystyy käyttämään kotitaloudenkäsitteitä, tietojaan ja taitojaan monialaisessaoppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa,jossa kotitalouden osaamista sovelletaaneri ympäristöissä Oppilas osaa kuvaillaerilaisia kotitalouden palveluita ja pohtia niidenmerkitystä ja mahdollisuuksia arkielämässä.

T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaanhuomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja


Vuos

iluok

at 7

-9

371

Vuos

iluok

at 7

-9


Mittaamisen ja laskemisen sekäkierrättämisen soveltaminen omaantoimintaan ja päätöksentekoon

Oppilas osaa huolehtia kodin jätteidenperuslajittelusta ja osaa selittää mittaamisenja laskemisen sekä ympäristöä säästävänkodin arjen toiminnan yhteydet osanakustannus- ja ympäristötietoista toimintaa.

35.6.13. Kuvataide





Vuosiluokilla 7-9 oppilaita ohjataan syventämään omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseenja muuhun visuaaliseen kulttuuriin sekä asettamaan määrätietoisia tavoitteita toiminnalleen.Opetuksessa vahvistetaan oppilaiden kuvallisen tuottamisen taitoja sekä kannustetaanhäntä toimimaan erilaisissa visuaalisissa ympäristöissä. Oppilaita harjaannutetaan tutkimaankuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiäsekä käyttämään niitä osallistumisen ja vaikuttamisen muotoina. Opetuksessa kehitetäänyhdessä toimimisen taitoja sekä rakennetaan yhteyksiä ajankohtaisiin kuvataiteen ja muunvisuaalisen kulttuurin toimintatapoihin ja ilmiöihin. Opetus harjaannuttaa hyödyntämään tieto- javiestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä luovasti, kriittisesti ja vastuullisesti. Oppilaille tarjotaanriittäviä edellytyksiä perusopetuksen jälkeisille opinnoille sekä huomioidaan työelämässä jayhteiskunnassa tarvittavia yleisiä valmiuksia.


Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinenmateriaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri.Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä sekätutkivaa ja tavoitteellista taideoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisuntarpeet ja mahdollistetaan tarkoituksenmukainen työskentely yksin ja ryhmässä. Tavoitteena

372

on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa ettäkoulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Vuosiluokilla 7-9 tuetaan tutkivaa ja ilmiökeskeistätyöskentelyä taiteen traditioita ja aikalaistaiteen toimintatapoja hyödyntämällä. Opetuksessaluodaan mahdollisuuksia verkko- ja mediaympäristöjen monipuoliselle käytölle, taiteidenvälisilleja koulun ulkopuolisille projekteille sekä globaalien kysymysten käsittelylle.


Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten,psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Taideoppimisenyksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta jahyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetustaeriytetään tarvittaessa esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla.Opetustilanteissa oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttäävaihtoehtoisia lähestymistapoja. Taideoppimiselle luodaan turvallinen, moninaisuutta kunnioittavaja itseilmaisuun rohkaiseva ilmapiiri, jossa oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea.Vaihtoehtoisia pedagogisia lähestymistapoja voidaan tarvita erityisesti havaintojen ja tunteidenvisuaalisessa ilmaisussa sekä motoristen taitojen kehittämisessä. Ohjauksen, eriyttämisen jatuen järjestämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi leikinomaisuutta, pelejä ja eri aistialueisiinliittyviä kokemuksia. Vuosiluokilla 7-9 tavoitteena on vahvistaa oppilaan osaamista kuvataiteessaperusopetuksen jälkeisiin opintoihin valmistavasta näkökulmasta.


Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaidenyksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnantaitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen, pitkäjänteisten työtapojen sekäitsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilaita ohjataan arvioinnilla omien ajatusten ilmaisemiseen jatoisten näkemysten arvostamiseen. Oppimisen arviointi kohdistuu kaikkiin opetuksen tavoitteissamääriteltyihin taideoppimisen ulottuvuuksiin.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kuvataiteen opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutkuvataiteen oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso kuvataiteen valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Kuvataiteessa oppilaanosaaminen kehittyy kaikissa opetuksen tavoitteissa kuvatuilla taideoppimisen ulottuvuuksillaoppimäärän päättymiseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikkivaltakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite onasetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänosoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminenjoidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7



Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvatomaehtoisesti. Opetuksen sisältöjä valitaan myös oppilaiden omia kuvakulttuureja uudistavistailmiöistä. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessakäsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaanvaikuttamisen kannalta.

Vuos

iluok

at 7

-9

373

Vuos

iluok

at 7

-9


Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista javirtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistäsekä mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä jamedioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisentyöskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioidenmerkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista.

S3 Taiteen maailmat

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetustakuvataiteesta. Oppilaat syventyvät erilaisiin taidekäsityksiin ja taiteen ilmiöihin tarkastelemallaniitä taiteilijan ja vastaanottajan sekä taiteen instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista.Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitelläänkulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön jayhteiskunnan näkökulmista.



T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7


T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muutavisuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisestikuvallisen tuottamisen menetelmiä



Oppilas osaa käyttää erilaisiahavaintovälineitä ympäristön ja sen kuvientarkastelussa.

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista jaajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään


Havaintojen ja ajattelun vaikutustenpohtiminen

Oppilas osaa sanallistaa havaintojaan jaajatteluaan taiteesta, ympäristöstä ja muustavisuaalisesta kulttuurista.

374

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisestierilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä



Oppilas osaa ilmaista havaintojaan jaajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä jatiedon tuottamisen tapoja käyttäen.

T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita jailmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan


Kuvailmaisun taitojen syventäminen Oppilas osaa käyttää tavoitteellisesti erilaisiakuvallisen tuottamisen materiaaleja, tekniikoitaja keinoja kuvailmaisussaan.

T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä jayhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä


Tutkivan lähestymistavan käyttäminen Oppilas osaa käyttää tutkivaa lähestymistapaaitsenäisesti tai ryhmässä työskennellessään.

T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisuntapoja kuvallisessa tuottamisessaan


Kulttuuristen kuvailmaisun tapojensoveltaminen

Oppilas osaa soveltaa joitakin kulttuurisestierilaisia kuvailmaisun tapoja.

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioonkulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvienavulla


Kuvallinen ilmaiseminen ja vaikuttaminen Oppilas tarkastelee kuvailmaisussaankulttuurista moninaisuutta ja kestävääkehitystä sekä tunnistaa kuvilla vaikuttamisenmahdollisuuksia.

Vuos

iluok

at 7

-9

375

Vuos

iluok

at 7

-9

Vuosiluokka 8






S3 Taiteen maailmat




T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L3, L4, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

376




















Vuos

iluok

at 7

-9

377

Vuos

iluok

at 7

-9

T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaankuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan


Kuvallisen tuottamisen avulla vaikuttaminen Oppilas pyrkii vaikuttamaan ympäristöön jamuuhun visuaaliseen kulttuuriin kuvallisinkeinoin.

T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muitakuvatulkinnan menetelmiä


Kuvatulkinnan menetelmien soveltaminen Oppilas osaa käyttää joitakin kuvallisia,sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä.

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurinmerkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurinnäkökulmista


Visuaalisen kulttuurin merkityksentarkasteleminen

Oppilas osallistuu tulkinnoillaan keskusteluuntaiteen ja muun visuaalisen kulttuurinmerkityksestä.





T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin


Näkemysten esittäminen Oppilas osaa ilmaista näkemyksiääntaiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistäarvoista.

378




Vuosiluokka 9






S3 Taiteen maailmat


Vuos

iluok

at 7

-9

379

Vuos

iluok

at 7

-9



T1 S1, S2, S3 L1, L3, L4, L5

T2 S1, S2, S3 L2, L4, L5, L6

T3 S1, S2, S3 L2, L3, L4, L5

T4 S1, S2, S3 L2, L3, L5, L6

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L5

T6 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7

T7 S1, S2, S3 L1, L4, L5, L6

T8 S1, S2, S3 L2, L3, L6, L7

T9 S1, S2, S3 L1, L2, L5, L6

T10 S1, S2, S3 L3, L4, L6, L7

T11 S1, S2, S3 L1, L2, L4, L7














380







T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaankuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan


Kuvallisen tuottamisen avulla vaikuttaminen Oppilas pyrkii vaikuttamaan ympäristöön jamuuhun visuaaliseen kulttuuriin kuvallisinkeinoin.

T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muitakuvatulkinnan menetelmiä


Kuvatulkinnan menetelmien soveltaminen Oppilas osaa käyttää joitakin kuvallisia,sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä.

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurinmerkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurinnäkökulmista


Visuaalisen kulttuurin merkityksentarkasteleminen

Oppilas osallistuu tulkinnoillaan keskusteluuntaiteen ja muun visuaalisen kulttuurinmerkityksestä.



iluok

at 7

-9

381

Vuos

iluok

at 7

-9




T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin


Näkemysten esittäminen Oppilas osaa ilmaista näkemyksiääntaiteessa, ympäristössä ja muussavisuaalisessa kulttuurissa ilmenevistäarvoista.




35.6.14. Käsityö



Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistätoimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainentarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemusluo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden omaelämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaaeettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseääntekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

382


Vuosiluokilla 7-9 käsityön opetus vahvistaa ja syventää oppilaiden omasta elämysmaailmastanousevaa innovointia ja ongelmanratkaisua sekä käsityön tekemiseen, ilmaisuun ja suunnitteluunliittyvien tietojen ja taitojen osaamista. Käsityön opiskelu pohjautuu rakennetun ympäristön jamonimateriaalisen maailman havainnointiin, tutkimiseen ja tiedon soveltamiseen. Tekemisentaitoja syvennettäessä tunnistetaan myös erilaisia teknologisia toimintaperiaatteita ja niihinliittyviä käytännön ongelmia. Käsityön kasvatustehtävänä on tukea oppilaiden hyvinvointia jaelämänhallintaa sekä työelämään ja ammattiin liittyviä valintoja.


Monipuoliset laitteet, koneet, työvälineet ja ympäristöt mahdollistavat monimateriaalisen käsityönoppimisen ja vastuullisen työskentelyasenteen omaksumisen. Arkielämää, luontoa, rakennettuaja esineympäristöä havainnoidaan ja hyödynnetään käsityön suunnittelussa ja valmistuksessa.Käsityössä hyödynnetään mobiililaitteita ja harjaannutaan kolmiulotteisten piirrosten ja mallientekemiseen. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja. Toiminnallistaoppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden jaeri tahojen kanssa oppiaineiden rajoja ylittäen. Käsityöhön tutustutaan museo- ja näyttely- jayritysvierailuilla.


Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen/tuen järjestämisessä on huomioidapedagogisesti erilaiset työ- ja vuorovaikutustavat, joilla tuetaan oppilaiden käsityötaitojenoppimista, suunnittelua ja yhteisöllistä työskentelyä. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisillä työtavoillakannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Opetuksessahuomioidaan oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään senmukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien oppimisympäristöjen, työvälineiden,työtapojen ja työtehtävien valinnassa.


Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Arviointi perustuu kokonaiseenkäsityön prosessiin, sen tavoitteisiin ja kriteereihin sekä opiskelun aikana tehtyyn jatkuvaanarviointiin ja dokumentointiin. Huolehditaan siitä, että oppilaat tietävät arvioinnin perusteet. Erivaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Oppilaat saavat monipuolista palautettaedistymisestään ja osaamisestaan. Arvioinnilla tuetaan laaja-alaisen käsityötaidon kehittymistä.Oppilaille annetaan erilaisia mahdollisuuksia osoittaa edistymistään ja kannustetaan omienvahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevien taitojensa hallitsemiseen. Oppilaitaohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia.Palautteen anto on vuorovaikutteista, jolloin myös opettaja saa palautetta käyttämistäänmenetelmistä tai työtavoista.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutkäsityön oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso käsityön valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessakehittyy koko opiskelun ajan. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikkivaltakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite onasetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänosoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminenjoidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta. Numeroarvosana laaditaan yhdessä käsityön opetukseen osallistuneidenopettajien kesken.

Vuos

iluok

at 7

-9

383

Vuos

iluok

at 7

-9

Vuosiluokka 7


S1 Innovointi

Ratkaistaan erilaisia tuotesuunnittelutehtäviä luovasti ja kekseliäästi käyttäen käsityönkäsitteistöä, merkkejä ja symboleja. Toteutetaan suunnitelmat itseilmaisua vahvistaen. Tehdäänkäsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä.

S2 Muotoilu

Perehdytään asumisen, liikkumisen ja pukeutumisen yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen jateknologiseen kehitykseen sekä hyödynnetään paikallisuutta ja eri kulttuurien perinteitä,nykyisyyttä ja tulevaisuutta suunnittelussa, muotoilussa ja toteutuksessa.

S3 Kokeilu

Harjoitellaan erilaisia tapoja muokata, yhdistää ja käsitellä materiaaleja sekä käytetään luovasti jarohkeasti erilaisia perinteisiä ja uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita. Käytetään sulautettujajärjestelmiä käsityöhön eli sovelletaan ohjelmointia suunnitelmiin ja valmistettaviin tuotteisiin.

Harjoitellaan erilaisia tapoja muokata, yhdistää ja käsitellä materiaaleja sekä opetellaankäyttämään luovasti ja rohkeasti erilaisia perinteisiä ja uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita.Käytetään sulautettuja järjestelmiä käsityöhön eli sovelletaan mahdollisuuksien mukaanohjelmointia suunnitelmiin ja valmistettaviin tuotteisiin.


Tutustutaan eri menetelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tuotteiden suunnittelu- javalmistusprosessissa. Analysoidaan tuotteiden muotoilua ja käytettävyyttä. Kokonainenkäsityöprosessi dokumentoidaan hyödyntäen tietoja viestintäteknologiaa.

S5 Tekeminen

Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita taiteoksia. Käytetään käsityön tekemiseen tarvittavia työvälineitä, koneita ja laitteita monipuolisestija tarkoituksenmukaisesti.

S6 Työturvallisuus

Perehdytään työturvallisuuteen ja kartoitetaan ja arvioidaan työn vaaroja sekä riskejä osanakäsityöprosessia. Työskennellään turvallisesti.

S7 Yrittäjämäinen oppiminen

Tutustutaan yrittäjämäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen ja järjestöyhteistyöhön havainnollisesti,virtuaalisesti, opintokäynneillä tai yritysvierailuilla. Huomioidaan käsityöosaamisen merkitystyöelämälle. Hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjontaa ideoinnin lähteenä.

Tutustutaan yrittäjämäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen ja järjestöyhteistyöhön havainnollisesti,virtuaalisesti, opintokäynneillä tai yritysvierailuilla. Huomioidaan käsityöosaamisen merkitystyöelämälle. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kulttuurilaitosten tarjontaa ideoinninlähteenä.

384

S8 Tiedostaminen ja osallistuminen

Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteiskunnan ja ympäristönnäkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa.Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä.



T1 S2, S3, S4, S5 L2, L3

T2 S1, S2, S3, S4, S5 L1

T3 S1, S2, S3, S4, S5 L4, L6

T4 S1, S2, S3, S4, S5 L2, L4

T5 S6 L3, L6

T6 S1, S2, S3, S4, S5 L5

T7 S7 L6

T8 S8 L1, L4, L7


T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan,tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi


Työskentely ja tuottaminen Oppilas suunnittelee työskentelyään, osaatehdä valintoja ja etsiä työhönsä omiaratkaisuja.

T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen jatyöskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonainenkäsityöprosessi ja arvioimaan oppimistaan


Kokonaisen käsityöprosessin toteuttaminen Oppilas osaa asettaa työskentelylleentavoitteita sekä työskentelee käsityöprosessinmukaisesti ja arvioi realistisesti oppimistaankäsityöprosessin aikana.

T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisiatyövälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekäkehittämään innovaatioita


Vuos

iluok

at 7

-9

385

Vuos

iluok

at 7

-9


Valmistaminen, tekniikat ja työstömenetelmät Oppilas osaa valita tarkoituksenmukaisiamateriaaleja sekä tekniikoita jatyöstömenetelmiä ja osaa käyttää niitävalmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita/teoksia.

T4 ohjata oppilasta käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä jasymboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologistailmaisuaan


Visuaalinen materiaalinen ja teknologinenilmaisu

Oppilas käyttää käsityön keskeisiä käsitteitä jaosaa esittää ideansa selkeästi sekä toteuttaane suunnitelmaan perusten ottaen huomioonesteettisyyden ja toimivuuden.

T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaantyötilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisestikäsityöprosessissa


Turvallinen työskentely Oppilas osaa arvioida työskentelynvaaroja ja riskejä sekä toimia turvallisestikäsityöprosessissa.

T6 ohjata oppilasta käyttämään tietoja viestintäteknologianmahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa jadokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa jajakamisessa


Tieto- ja viestintäteknologiset taidotYhteisöllinen työskentely

Oppilas osaa käyttää itsenäisesti jayhdessä toisten kanssa suunnittelussa javalmistamisessa sekä oman tai yhteisenkäsityöprosessin dokumentoinnissa tieto- javiestintäteknologiaa.

T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisenkehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessäja muussa työelämässä


386


Kädentaitojen ja käsityön merkityksenhahmottaminen arkielämässä jayhteiskunnassa

Oppilas osaa esimerkkien avulla kuvaillakäsityön merkitystä arjessa, yhteiskunnassa jatyöelämässä.

T8 ohjata oppilaita taloudelliseen ajatteluun ja kehittämäänkäsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa


Valintojen tekeminen ja niiden perustelut Oppilas osaa perustella käsityön merkityksenkestävälle elämäntavalle ja tehdä senmukaisia valintoja työskentelyssään.

35.6.15. Liikunta





”Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen, taitoja soveltaen.”

Vuosiluokilla 7-9 pääpaino on monipuolisessa perustaitojen soveltamisessa ja fyysistenominaisuuksien harjoittamisen opiskelussa eri liikuntamuotojen ja -lajien avulla. Erityisen tärkeääon vahvistaa oppilaan myönteistä minäkäsitystä ja oman muuttuvan kehon hyväksymistä. Opetustukee oppilaiden hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen, osallisuuteen sekä kannustaa terveyttäedistävään omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Oppilaat osallistuvat kehitysvaiheensamukaisesti toiminnan suunnitteluun sekä ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta.

Vuos

iluok

at 7

-9

387

Vuos

iluok

at 7

-9


Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissaoppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioonvuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudettarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta jayhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamistasekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaanliikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessäedistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.


Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekätukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaidenyksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin jaopetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaanoppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella.Vuosiluokkien 7-9 opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimintakyvyn tukemiseen jamieluisan liikuntaharrastuksen ylläpitämiseen tai löytämiseen.


Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavallaja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestäliikkujana. Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekäkehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioonoppilaan terveydentila ja erityistarpeet.

Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin.Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), jotenfyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittausten tuloksiaei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä siten,että oppilailla on mahdollisuus osoittaa parasta osaamistaan. Oppilaita ohjataan itsearviointiin.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikilleyhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessäsaavuttanut liikunnan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamallaoppilaan osaamisen taso liikunnan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminenliikunnassa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikkivaltakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite onasetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänosoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminenjoidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7



Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaanhavainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisiatehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja388

vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekäpalloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissaoppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksenopetusta.

Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden,itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseenvalitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta.Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistätoimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittauksettehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Halsuan yhtenäiskoulussa pyrimme tarjoamaan oppilaille mahdollisuuden tutustua ja kokeillauseita eri liikuntalajeja paikkakunnan tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Opettaja pyrkiivalitsemaan monipuolisesti eri liikuntaharjoitteita, joiden avulla keskitymme voiman, nopeuden,kestävyden ja liikkuvuuden kehittämiseen. Liikuntaharjoitteita ja -lajeja valitessaan opettaja ottaahuomioon vuodenajan tarjoamat mahdollisuudet.

Oppilasta ohjataan asettamaan itselleen liikunnallisia tavoitteita sekä arvioimaan omaaedistymistään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Seitsemännellä luokalla käydään harjoittelemassa uinti- ja vesipelastustaitoja Vetelinuimahallissa.


Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalistatoimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä,harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaanmuita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekäsäännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

Tuemme oppilaan sosiaalista kasvua ja kehitystä korostamalla reilun pelin hengessä toimimista.Yhdessä sovittujen sääntöjen avulla sitoudumme myös noudattamaan niitä. Kannustammetoisiamme ja vältämme toisen aliarvioimista tai negatiivista arvostelua. Pyrimme antamaankehittävää palautetta toisillemme.


Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaanyksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaanvastuun ottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteistentunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle,tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksistaja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Tehtäviä ja harjoitteita valittaessa pyrimme tarjoamaan oppilaille ideoita ja mahdollisuuksiaomatoimiseen liikunnan harjoittelemiseen. Emme korosta kilpaurheilua, vaan tuomme esilleliikunnan myötä saavutettavat terveyshyödyt. Teemme yhteistyötä paikallisten urheiluseurojenkanssa.

Vuos

iluok

at 7

-9

389

Vuos

iluok

at 7

-9



T1 S1 L1, L3

T2 S1 L1, L3, L4

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3

T11 S3 L1, L2

T12 S3 L3

T13 S3 L1, L3


T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisialiikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen


Työskentely ja yrittäminen Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaanyleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellenerilaisia liikuntamuotoja.



Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa Oppilas tekee useimmitentarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissaliikuntatilanteissa.

T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- jaliikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitämonipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eriliikuntamuodoissa


390


Motoriset perustaidot (tasapaino- jaliikkumistaidot), eri liikuntamuodoissa

Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaatasapaino- ja liikkumistaitoja useimmissaopetetuissa liikuntamuodoissa.

T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämäänvälineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaaniitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, erivuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa


Motoriset perustaidot (välineenkäsittelytaidot)eri liikuntamuodoissa

Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaavälineenkäsittelytaitoja useimmissaopetetuissa liikuntamuodoissa.

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämäänfyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta


Fyysisten ominaisuuksien arviointi, ylläpito jakehittäminen

Oppilas osaa arvioida fyysisiäominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaavoimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä.

T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida ettäpelastautua ja pelastaa vedestä


Uima- ja vesipelastustaidot Oppilas osaa uida, pelastautua ja pelastaavedestä.

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan


Toiminta liikuntatunneilla Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisestiliikuntatunneilla.

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemääntoimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen



Vuos

iluok

at 7

-9

391

Vuos

iluok

at 7

-9

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaanvastuuta yhteisistä oppimistilanteista


Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteitaja osoittaa ottavansa vastuuta yhteisistäoppimistilanteista.

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta javahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja


Työskentelytaidot Oppilas osaa pääsääntöisesti työskennellävastuullisesti ja itsenäisesti.

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksiaomasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä


Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen.Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaanosana itsearviointia.

T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden jaliikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille



T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviinmahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytääitselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia



392

Vuosiluokka 8



Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaanhavainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisiatehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitojavahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekäpalloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissaoppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksenopetusta.


Halsuan yhtenäiskoulussa pyrimme tarjoamaan oppilaille mahdollisuuden tutustua ja kokeillauseita eri liikuntalajeja paikkakunnan tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Opettaja pyrkiivalitsemaan monipuolisesti eri liikuntaharjoitteita, joiden avulla keskitymme voiman, nopeuden,kestävyden ja liikkuvuuden kehittämiseen. Liikuntaharjoitteita ja -lajeja valitessaan opettaja ottaahuomioon vuodenajan tarjoamat mahdollisuudet.


Syyslukukauden alussa (syyskuun loppuun mennessä) kahdeksasluokkalaisille tehdään Move!-mittaukset, joista saadut tulokset siirretään koululääkärille osana oppilaan terveystarkastusta.



Tuemme oppilaan sosiaalista kasvua ja kehitystä korostamalla reilun pelin hengessä toimimista.Teemme erilaisia pari-, ryhmä- ja joukkueharjoituksia, joissa jokaisen osuus osana ryhmää onmerkityksellinen. Yhdessä sovittujen sääntöjen avulla sitoudumme myös noudattamaan niitä.Kannustamme toisiamme ja vältämme toisen aliarvioimista tai negatiivista arvostelua. Pyrimmeantamaan kehittävää palautetta toisillemme.



Vuos

iluok

at 7

-9

393

Vuos

iluok

at 7

-9

Tehtäviä ja harjoitteita valittaessa pyrimme tarjoamaan oppilaille ideoita ja mahdollisuuksiaomatoimiseen liikunnan harjoittelemiseen. Emme korosta kilpaurheilua, vaan tuomme esilleliikunnan myötä saavutettavat terveyshyödyt. Teemme yhteistyötä paikallisten urheiluseurojenkanssa.



T1 S1 L1, L3

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3

T11 S3 L1, L2

T12 S3 L3

T13 S3 L1, L3









T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämäänvälineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa

394

niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, erivuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa



















Vuos

iluok

at 7

-9

395

Vuos

iluok

at 7

-9















396

Vuosiluokka 9



Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaanhavainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisiatehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitojavahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekäpalloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissaoppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksenopetusta.


Halsuan yhtenäiskoulussa pyrimme tarjoamaan yhdeksäsluokkalaisille oppilaille mahdollisuudenkerrata mahdollisimman monia tuttuja urheilulajeja - ja harjoitteita, sekä tutustua ja kokeilla uusialiikuntalajeja paikkakunnan tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Opettaja pyrkii valitsemaanmonipuolisesti eri liikuntaharjoitteita, joiden avulla keskitymme voiman, nopeuden, kestävydenja liikkuvuuden kehittämiseen. Pyrimme antamaan ideoita oppilaan omatoimiseen vapaa-ajallatapahtuvaan harjoittelemiseen. Liikuntaharjoitteita ja -lajeja valitessaan opettaja ottaa huomioonvuodenajan tarjoamat mahdollisuudet.




Tuemme oppilaan sosiaalista kasvua ja kehitystä korostamalla reilun pelin hengessä toimimista.Yhdessä sovittujen sääntöjen avulla sitoudumme myös noudattamaan niitä. Kannustammetoisiamme ja vältämme toisen aliarvioimista tai negatiivista arvostelua. Pyrimme antamaankehittävää palautetta toisillemme.



Vuos

iluok

at 7

-9

397

Vuos

iluok

at 7

-9

Tehtäviä ja harjoitteita valittaessa pyrimme tarjoamaan oppilaille ideoita ja mahdollisuuksiaomatoimiseen liikunnan harjoittelemiseen. Emme korosta kilpaurheilua, vaan tuomme esilleliikunnan myötä saavutettavat terveyshyödyt. Kannustamme oppilaita ottamaan liikunta osaksielämäänsä peruskoulun jälkeenkin. Teemme yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa.



T1 S1 L1, L3

T3 S1 L3

T4 S1 L3

T5 S1 L3

T6 S1 L3

T7 S1 L3, L6, L7

T8 S2 L2, L3, L6, L7

T9 S2 L2, L6, L7

T10 S3 L1, L2, L3

T11 S3 L1, L2

T12 S3 L3

T13 S3 L1, L3









T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämäänvälineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa

398

niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, erivuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa



















Vuos

iluok

at 7

-9

399

Vuos

iluok

at 7

-9















35.6.16. Liikuntaa monipuolisesti 1 (valinnainen)


Tarjota liikuntamahdollisuuksia monipuolisesti. Tukea terveellisten elämäntapojen omaksumista.

400



Arviointi

Numeroarviointi

Vuosiluokka 8


S1 Tavoitteena tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin ja syventää liikuntaan liittyviä tietoja ja taitoja.

S2 Annetaan oppilaille mahdollisuus ideoida kurssin sisältöä mahdollisimman monipuoliseksi jatoteuttamiskelpoiseksi.

S1 Pyritään kehittämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyäliikunnan avulla.

S2 Kannustetaan huolehtimaan hygieniasta.

S3 Liikunnan terveysvaikutukset

S4 Liikuntavammojen ehkäisy


Vuosiluokka 9



S2 Annetaan oppilaille mahdollisuus ideoida kurssin sisältöä mahdollisimman monipuoliseksi jatoteuttamiskelpoiseksi






35.6.17. Liikuntaa monipuolisesti 2 (valinnainen)


Tarjota liikuntamahdollisuuksia monipuolisesti. Tukea terveeliisten elämäntapojen omaksumista.

Vuos

iluok

at 7

-9

401

Vuos

iluok

at 7

-9



Arviointi

Numeroarviointi

Vuosiluokka 8









Vuosiluokka 9


S1 Tavoitteena tutustua erilaisiin liikuntalajeihin ja syventää liikuntaan liittyviä tietoja ja taitoja.







35.6.18. Maantieto

Maantiedon tehtävä

Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaitaohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

402

sekä autetaan oppilaita sijoittamaan uutiset maailman tapahtumista maantiedon opetuksessasaamaansa alueelliseen kehikkoon.

Maantieto on monitieteinen ja eri tiedonaloja integroiva oppiaine, jossa tutkitaan maapalloa ja senalueita, luontoa, ihmisen toimintaa sekä erilaisia kulttuureita. Maantiedon opetuksessa otetaanhuomioon luonnontieteiden, ihmistieteiden ja yhteiskuntatieteiden näkökulmat. Näin rakennetaaneheää kokonaiskuvaa monimuotoisesta maailmasta ja sen toiminnasta.

Maantiedon opetuksessa käsitellään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta ja senyhteyttä ympäristön tilaan sekä luodaan perustaa ymmärtää erilaisia alueellisia näkökulmia jaristiriitoja maapallolla. Maantieteellisten syy- ja seuraussuhteiden sekä ympäristönmuutostenymmärtäminen ja analysointi aktivoivat oppilasta toimimaan vastuullisesti omassa arjessa.

Maantiedon opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma elämismaailma. Opetus tarjoaatoiminnallisia kokemuksia erilaisissa oppimisympäristöissä, joissa oppilaat tekevät havaintoja jatutkimuksia. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologiaa. Teknologiankäyttö edistää myös oppilaiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa oppimisessa.

Maantiedon opetuksessa vahvistetaan oppilaiden valmiuksia kestävää kehitystä edistävääntoimintatapaan. Opetus harjaannuttaa oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamistaitoja ja antaaoppilaille keinoja aktiiviseen kansalaisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisiaoppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretketluonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedonkäyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta. Pelillisyys lisää oppilaiden motivaatiota.Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- jatutkimustaitojen kehittymistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä.

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muuallamaailmassa. Työtapoja valittaessa otetaan huomioon oppilaiden elämismaailma, kansainvälisyysja yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa oppilaidenajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita hahmottamaanympäröivää maailmaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä. Ajankohtaisella uutisseurannalla tuetaankunkin oppilaan maailmankuvan rakentumista. Kenttäopetuksessa lähiympäristöä tulkitaankaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja jaetaan kokemuksia oppilaiden ja opettajan välillä.Maantiedon tavoitteiden kannalta tuen järjestämisessä on keskeistä tiedostaa oppilaidenspatiaalisen hahmottamisen vaikeudet ja erityisesti vaikeudet kartanluvussa ja karttatulkinnassa.Oppilaita ohjataan ja tuetaan käyttämään paikkatietoa ja muuta geomediaa arjen tilanteissa.Jokaisen oppilaan taitoja hahmottaa lähiympäristöä ja maailmaa harjaannutetaan tukemalla jakannustamalla oppilasta hänen omien vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamallaoppilaan taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissaoppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa on mahdollista edetäyksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Oppilaan oppimisen arviointi maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksessa kannustava ja rakentava palaute opintojen aikana tukee oppilaidenmotivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämäänomat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä jasuoriutumisesta suhteessa asetettuihin maantiedon tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita Vu

osilu

okat

7-9

403

Vuos

iluok

at 7

-9

rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaankäytännössä oppimaansa tietoa. Maantiedon arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuusosoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseenettä maantiedon taitoihin kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Lisäksiarvioidaan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tietoja viestintäteknologiaa.Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona maantiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutmaantiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso maantiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Maantiedossaoppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka.Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinninkriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessaopetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärinkriteerien määrittämää osaamista Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteidenosalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7


S1 Maapallon karttakuva ja alueet

Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- jateemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä Suomen,Euroopan ja maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muungeomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

Erilaisin karttaharjoituksin pyritään rakentamaan oppilaiden käsitystä maapallon karttakuvasta jaalueista.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma

Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaankriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetäänmaantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.

Tämän sisältöalueen opiskelussa noudatamme valtakunnallisen OPS-perusteiden ohjeistusta.Pääasiallisena tutustumiskohteena

7.luokalla on Amerikan manner.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla

Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden-ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Tarkastellaan elämänperusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

Esimerkkien avulla tutustumme maan planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla.Noudatamme muutenkin valtakunnallista

sisältöohjeistusta.

404

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt

Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita.Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristönmonimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun japarantamiseen. Tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla

Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa, Euroopassaja eri puolilla maailmaa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin,asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiäerityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

Käsittelemme tässäkin sisältöosiossa OPS-perusteiden mukaisia sisältöjä valtakunnallisenohjeistuksen mukaisesti.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö

Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessaja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintojaja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisestiilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristöntilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaationvaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S6 L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T6 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4, L5


T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta

Erilaisin karttaharjoituksin pyritään rakentamaan oppilaiden käsitystä maapallon karttakuvasta.


Maapallon karttakuvan hahmottaminen jakeskeisen paikannimistön tunteminen

Oppilas hahmottaa maapallon karttakuvanperuspiirteet sekä tietää keskeisten kohteidensijainnin ja nimistön.

Vuos

iluok

at 7

-9

405

Vuos

iluok

at 7

-9

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekävertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla

Esimerkkien avulla tutustumme maan planetaarisuuteen,vuorokauden-ja vuodenaikojenvaihteluun sekä mapallon kehiin ja vyöhykkeisyyteen.

Perehdymme Suomen ja koko maapallon erilaisiin luonnonmaisemiin sekä niiden syntyynvaikuttaneisiin tekijöihin.


Luonnonmaantieteellisten ilmiöidenhahmottaminen

Oppilas osaa selittää esimerkkien avullaMaan planetaarisuuden, vuorokauden- javuodenaikojen vaihtelun sekä hahmottaamaapallon kehät ja vyöhykkeisyyden. Oppilasosaa tunnistaa ja kuvailla luonnonmaisemiaSuomessa ja maapallolla sekä osaa tuodaesille joitakin niiden syntyyn vaikuttaneitatekijöitä.

T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä jakulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja jaihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla

Tutustumme ihmisten elämän ja kulttuurien piirteisiin sekä kulttuurimaisemien vaihteluun.


Ihmismaantieteellisten ilmiöidenhahmottaminen

Oppilas osaa kuvata ihmisten elämän jakulttuurien piirteiden sekä kulttuurimaisemienvaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa.

T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan jaluonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämäänluonnonvarojen kestävän käytön merkitys

Pohdimme ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä luonnonvarojenkestävän käytön merkitystä.


Luonnon ja ihmisen toiminnan välisenvuorovaikutuksen ymmärtäminen sekäluonnonvarojen kestävä käyttö

Oppilas osaa kuvata, miten luonnonympäristövaikuttaa ihmisten elämään ja elinkeinoihinsekä millaisia vaikutuksia ihmisen toiminnallaon luonnonympäristön tilaan Suomessa ja eripuolilla maapalloa. Oppilas osaa kertoa, miksiluonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää.

406

T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyäesittää maantieteellisiä kysymyksiä

Pyritään sisäistämään se, että maantiedossa asioita lähestytään,tutkitaan ja vertaillaan ainaalueellisesta näkökulmasta.


Maantieteellinen ajattelutaito Oppilas osaa selittää että maantiedossatutkitaan alueita ja alueiden välisiä erojasekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: omalähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppaja koko maailma. Oppilas osaa esittäämaantieteellisiä kysymyksiä ja pohtiavastauksia niihin.

T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden,mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä

7.luokalla pääasiallisena tutustumiskohteena on Amerikan manner. Erityyppisin karttaharjoituksinkarttaa opitaan ymmärtämään ja hyödyntämään,

jotta kurssin kaikki tavoitteet saavutettaisiin.

7.luokan maantiedon arviointi suoritetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman ohjeiden japeriaatteiden mukaisesti.


Tilatajun kehittyminen Oppilas osaa mitata sekä jana- ettäsuhdelukumittakaavan avulla etäisyyksiäkartalla, suunnata kartan todellisuudenmukaisesti ja liikkua maastossa kartan avulla.

Vuosiluokka 8




Valtakunnallisen OPS-perusteiden mukaisesti pyritään oppilaan käsitystä kartan peruskäsitteistäsekä erilaisista kartoista syventämään.

Pyritään myös kehittämään koko maailman hahmottamista sekä keskeisen paikannimistönomaksumista.

Erityisenä tutustumiskohteena 8.luokalla on Eurooppa.

Vuos

iluok

at 7

-9

407

Vuos

iluok

at 7

-9



Noudatamme tämän sisältöosion valtakunnallista ohjeistusta.



Syvennämme 7.luokalla omaksuttujen sisältöosion aiheiden hallintaa.





Pyrimme kehittämään edelleen sisältöosion aihepiirien tuntemusta.



Tähän sisältöalueeseen tutustumme 8.luokalla ja syvennämme sen tuntemusta 9.luokallavaltakunnallisen ohjeistuksen

mukaisesti.

408



T1 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1, L4, L5

T2 S1, S2, S3, S4, S6 L4, L5

T3 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2, L4

T4 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L7

T5 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T7 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L5, L6


T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta

Erilaisin karttaharjoituksin kehitetään oppilaan käsitystä maapallon karttakuvasta,keskeistenkohteiden sijainnista sekä paikannmistöstä.


Maapallon karttakuvan hahmottaminen jakeskeisen paikannimistön tunteminen

Oppilas hahmottaa maapallon karttakuvanperuspiirteet sekä tietää keskeisten kohteidensijainnin ja nimistön.

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekävertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla

Syvennetään edelleen kykyä hahmottaa erilaisia luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä. Tutustummeerilaisiin luonnonmaisemiin ja niiden syntyyn vaikuttaneisiin tekijöihin.


Luonnonmaantieteellisten ilmiöidenhahmottaminen

Oppilas osaa selittää esimerkkien avullaMaan planetaarisuuden, vuorokauden- javuodenaikojen vaihtelun sekä hahmottaamaapallon kehät ja vyöhykkeisyyden. Oppilasosaa tunnistaa ja kuvailla luonnonmaisemiaSuomessa ja maapallolla sekä osaa tuodaesille joitakin niiden syntyyn vaikuttaneitatekijöitä.

T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä jakulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja jaihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla

Tutustumme ihmisten elämän ja kulttuurien piirteisiin sekä kulttuurimaisemien vaihteluun.


Vuos

iluok

at 7

-9

409

Vuos

iluok

at 7

-9


Ihmismaantieteellisten ilmiöidenhahmottaminen

Oppilas osaa kuvata ihmisten elämän jakulttuurien piirteiden sekä kulttuurimaisemienvaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa.

T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan jaluonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämäänluonnonvarojen kestävän käytön merkitys

Perehdymme ihmisen ja luonnonympäristön väliseen vuorovaikutussuhteeseen sekäluonnonvarojen kestävän käytön merkitykseen.


Luonnon ja ihmisen toiminnan välisenvuorovaikutuksen ymmärtäminen sekäluonnonvarojen kestävä käyttö

Oppilas osaa kuvata, miten luonnonympäristövaikuttaa ihmisten elämään ja elinkeinoihinsekä millaisia vaikutuksia ihmisen toiminnallaon luonnonympäristön tilaan Suomessa ja eripuolilla maapalloa. Oppilas osaa kertoa, miksiluonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää.

T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyäesittää maantieteellisiä kysymyksiä

Erilaisin harjoittein,esitelmin jne.pyritään kehittämään oppilaan maantieteellistä ajattelukykyä jakykyä esittää maantieteellisiä

kysymyksiä sekä vastauksia niihin.


Maantieteellinen ajattelutaito Oppilas osaa selittää että maantiedossatutkitaan alueita ja alueiden välisiä erojasekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: omalähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppaja koko maailma. Oppilas osaa esittäämaantieteellisiä kysymyksiä ja pohtiavastauksia niihin.

T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitojasekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita mallejamaantieteellisistä ilmiöistä

8.luokalla pääasiallisena tutustumiskohteena on Eurooppa. Laaditaan ja opetellaan tulkitsemaanerilaisia karttoja,kuvioita,diagrammeja

sekä muita malleja maantietellisistä ilmiöistä. 8.luokan maantiedon arviointi suoritetaanvaltakunnallisen opetussuunnitelman ohjeiden ja periaatteiden mukaisesti.


410


Geomediataidot Oppilas osaa käyttää kuvia, karttoja,karttapalveluja sekä muuta geomediaamaantiedon sisältöjen opiskelussasekä arkielämässä. Oppilas osaa laatiayksinkertaisia karttoja, diagrammeja sekämuita maantieteellisiä malleja.

Vuosiluokka 9




Edelleen pyritään kehittämään oppilaan osaamista tämän sisältöosion aihepiirien osalta.

9.luokalla tutustutaan erityisesti Suomeen ja muihin Pohjoismaihin sekä Baltiaan.

Parannetaan kartantulkintaosaamista peruskarttaharjoituksen avulla,jonka myötämaantieteellinen tutkimustapa

tulee tutuksi.



Valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti pyrimme parantamaan oppilaiden tietoisuuttaympäröivästä maailmasta.



9.luokalla kehitämme edelleen aiempina vuosina opittujen sisältöosion aihepiirien hallintaa.



Tutustumme sisältöosion aihepiireihin valtakunnallisen ohjeistuksen periaatteita noudattaen.

Vuos

iluok

at 7

-9

411

Vuos

iluok

at 7

-9



Sisältöosion aihepiirien tuntemusta syvennetään edelleen.



Tutustumme aiempaa syvällisemmin sisältöosion aihepiireihin.



T8 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L1

T9 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L4

T10 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L2

T11 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L7

T12 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L7

T13 S1, S2, S3, S4, S5, S6 L3, L7


T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja

Toteutetaan pienimuotoinen karttoihin perustuva alueellinen tutkimus,jonka avullamaantieteellinen tutkimustapa tulee tutuksi.


Tutkimustaidot Oppilas osaa toteuttaa pienimuotoisenmaantieteellisen tutkimuksen. Oppilas osaahavainnollistaa tutkimustuloksia geomedianavulla sekä esittää tutkimustulokset suullisesti.

T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuviamuutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumiaomassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa

Erilaisin harjoittein kehitetään oppilaiden kykyä havainnoida ympäristöä,sen muutoksia sekäseuraamaan ajankohtaisia412

tapahtumia kaikkialla.


Ympäristölukutaito ja ympäristön muutostenarvioiminen

Oppilas osaa havainnoida lähiympäristönmuutoksia, osaa antaa esimerkkejäSuomessa ja muualla maailmassatapahtuvista ympäristön muutoksistaja osaa nimetä keskeisiä muutoksiaaiheuttavia tekijöitä. Oppilas osaa tuodaesille maantieteellisiin ilmiöihin liittyvääajankohtaista uutisointia ja osaa selittäätapahtumien taustoja.

T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekäargumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa

Perehdytään maantieteeseen ryhmätyöskentelyn avulla.


Ryhmässä työskentelyn ja argumentoinnintaidot

Oppilas osaa toimia ryhmän jäsenenä jaarvioida omaa toimintaansa ryhmässä.Oppilas osaa esittää mielipiteitämaantieteellisistä asioista sekä kuunnella jasuhtautua rakentavasti erilaisiin näkemyksiin.

T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä janiiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen javaikuttamisen taitoja

Kehitetään maantieteeseen liittyvien toimintojen avulla kykyä vaikuttaa ja osallistua ympäristöntilan

ja viihtyisyyden kohentamiseen ja säilyttämiseen.


Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Oppilas toimii projektissa, jossa yhdessämuiden kanssa vaikutetaan lähiympäristönviihtyisyyden parantamiseen tai ympäristönmonimuotoisuuden säilyttämiseen. Oppilasymmärtää ja osaa kuvata globaalin vastuunmerkitystä omassa toiminnassaan.

T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi jakestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

Työskentelyssä pyritään siihen,että oppilas harjaantuu vastuulliseen ja aktiiviseen toimintaan sekäkestävään elämäntapaan.

Vuos

iluok

at 7

-9

413

Vuos

iluok

at 7

-9


T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi,vastuullisesti toimivaksi ja kestäväänelämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

Oppilas osaa kertoa, miten toimitaanvastuullisesti koulussa ja koulun ulkopuolella.Oppilas osaa ottaa kantaa kestävänkehityksen kysymyksiin ja osaa antaaesimerkkejä miten toimitaan kestävänelämäntavan mukaisesti.

T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon,ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaanihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa

9.luokalla tutustutaan erityisesti Suomeen ja muihin pohjoismaihin.

Opiskelussa pyritään kehittämään oppilaiden valmiuksia tunnistaa alueellista identiteettiään sekäsiihen vaikuttavia

tekijöitä. Myöskin kykyä kuvata ja tunnistaa kulttuurien ja ihmisten moninaisuutta sekäyhteiskunnan ilmiöitä

pyritään syventämään.

9.luokan maantiedon arviointi suoritetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman ohjeiden japeriaatteiden

mukaisesti.


Alueellisen identiteetin sekä luonnon,ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuudentunnistaminen

Oppilas osaa luonnehtia omaan alueelliseenidentiteettiinsä vaikuttavia tekijöitä sekäosaa kuvata lähiympäristön ja senmonimuotoisuuden merkitystä. Oppilas osaakuvata kulttuurien ja ihmisten moninaisuudenmerkitystä sekä osaa tarkastella yhteiskunnanilmiöitä ihmisoikeuksien näkökulmasta.





414



Vuosiluokkien 7−9 matematiikan opetuksen tehtävänä on vahvistaa matemaattistayleissivistystä. Opetuksessa syvennetään matemaattisten käsitteiden ja niiden välistenyhteyksien ymmärtämistä. Opetus innostaa oppilaita löytämään ja hyödyntämään matematiikkaaomassa elämässään. Oppilaiden valmiuksiin kuuluvat ongelmien matemaattinen mallintaminenja ratkaiseminen. Matematiikan opetus ohjaa oppilaita tavoitteelliseen, täsmälliseen,keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen toimintaan. Oppilaita rohkaistaan esittämään ratkaisujaan jakeskustelemaan niistä. Opetuksessa kehitetään oppilaiden yhteistyötaitoja.


Opetuksen lähtökohdat valitaan oppilaita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistäongelmista. Konkretia toimii edelleen tärkeänä osana matematiikan opiskelua. Rohkaistaanoppilaita käyttämään ajattelua tukevia piirroksia ja välineitä. Opetuksessa käytetään vaihteleviatyötapoja. Ongelmia matematisoidaan, ratkaistaan ja tulkitaan yksin ja yhdessä. Yhdessätyöskennellessä jokainen toimii sekä itsensä että ryhmän hyväksi. Oppimispelit ovat yksimotivoiva työtapa. Tieto- ja viestintäteknologiaa, kuten taulukkolaskentaa ja dynaamistageometriaohjelmistoa, hyödynnetään opetuksen, oppimisen, tuottamisen, arvioinnin sekäluovuuden välineenä.


Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus saada opetusta myös aiempien vuosiluokkienkeskeisimmistä sisällöistä, jos hän ei hallitse niitä riittävästi. Lisäksi annetaan ennakoivaatukea tarvittaessa uusien sisältöjen oppimiseksi. Oppilaiden matematiikan osaamista ja taitojenkehittymistä seurataan jatkuvasti yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaille korostetaan asioidenymmärtämisen tärkeyttä. Oppilaita tuetaan suurempien asiakokonaisuuksien hahmottamisessaja yhteyksien löytämisessä. Eriyttämisessä otetaan huomioon jokaisen oppilaan osaaminen jaannetaan mahdollisuus onnistumisen elämyksiin.

Sisältöjä voidaan rikastuttaa syventämällä yhteisesti käsiteltävää aihetta oppilaidenkiinnostuksen ja taitotason mukaan. Taitavia oppilaita tuetaan tarjoamalla heille vaihtoehtoisiatyöskentelymuotoja, kuten esimerkiksi erilaisia projekteja ja ongelmalähtöisiä tutkimustehtäviäoppilaita kiinnostavista matemaattisista aiheista.


Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan matemaattisen ajattelun jaitseluottamuksen kehittymistä ja ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Palaute tukeeoppilaiden myönteistä minäkuvaa matematiikan oppijana. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoaoppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin matematiikan tavoitteisiin.Arviointi ohjaa oppilaita kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekäpitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Palaute auttaa oppilaita huomaamaan, mitä tietoja ja taitojatulisi edelleen kehittää ja miten.

Oppilailla on aktiivinen rooli arvioinnissa. Itsearvioinnissa oppilaat oppivat asettamaan tavoitteitaoppimiselleen ja havainnoimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin. Lisäksi oppilaita ohjataankiinnittämään huomiota tapaansa työskennellä sekä tiedostamaan asennettaan matematiikanopiskelua kohtaan.

Vuos

iluok

at 7

-9

415

Vuos

iluok

at 7

-9

Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin. Arvioinnin kohteena ovatmatemaattiset tiedot ja taidot sekä niiden soveltaminen. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetäänhuomiota tekemisen tapaan ja taitoon perustella ratkaisuja sekä ratkaisujen rakenteeseen jaoikeellisuuteen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito hyödyntää välineitä mukaan lukientieto- ja viestintäteknologiaa.

Yhdessä työskenneltäessä arvioidaan sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän toimintaa jatuotosta. Tuotoksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotoksen matemaattiseen sisältöönja esitystapaan. Palautteella ohjataan oppilaita ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenentyöskentelyn ja kehittymisen merkitys. Oppilaita ohjataan tuotosten ja toiminnan arvioimiseen.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona matematiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutmatematiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso matematiikan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Matematiikassaoppilaan osaaminen kehittyy eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka.Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinninkriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessaopetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärinoppiaineen kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkintavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta.

35.6.20. Musiikki





Vuosiluokkien 7-9 musiikin opetus luo mahdollisuuksia musiikillisen osaamisen jamaailmankuvan laajentamiseen. Samalla opetus ohjaa oppilaita tulkitsemaan musiikin merkityksiäja jäsentämään musiikkiin liittyviä tunteita ja kokemuksia. Opetuksen tehtävänä on myös kehittääoppilaiden kriittistä musiikkikulttuurien lukutaitoa ohjaamalla heitä analysoimaan ja arvioimaan,miten musiikilla viestitään ja vaikutetaan. Oppilaiden toimijuutta ja ajattelua vahvistetaankertaamalla ja syventämällä aiemmin opittuja musiikillisia taitoja. Lisäksi oppilaat saavattilaisuuksia oman oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin. Heillä on mahdollisuus monipuoliseenluovaan musiikilliseen ilmaisuun ja musiikin tuottamiseen yksin ja yhdessä muiden kanssa. Tätätuetaan luomalla yhteyksiä muihin ilmaisumuotoihin. Käyttäessään tietoja viestintätekniikkaaoppilaat tutustuvat musiikin ja digitaalisen median tekijänoikeuksiin ja käyttömahdollisuuksiin sekäniihin liittyviin mahdollisiin eettisiin ongelmiin.

416


Tavoitteena on luoda pedagogisesti monipuolinen ja joustava musiikin opiskelukokonaisuus,joissa erilaiset musiikilliset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteismusisointi ja muumusiikillinen yhteistoiminta on mahdollista. Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaisevailmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita ja sitouttavatheidät kehittämään musiikillista osaamistaan. Opetustilanteissa luodaan mahdollisuuksia tieto-ja viestintäteknologian käyttöön musiikillisessa toiminnassa. Musiikkikäsitteitä opiskellaanmusiikillisin työtavoin. Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä muidenyhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia.


Musiikin opetuksessa ja työskentelyn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisettarpeet, aikaisempi oppiminen ja kiinnostuksen kohteet. Työtapoja, opetusvälineitä jasoittimistoa sekä ryhmätyöskentelyä koskevat ratkaisut tehdään oppilaita kuullen. Ratkaisuillaluodaan musiikin oppimista edistäviä yhteismusisoinnin tilanteita sekä vahvistetaan oppilaidenitsetuntoa, työskentelytaitoja ja oma-aloitteisuutta. Työtapojen valinnassa kiinnitetäänhuomiota musiikkikulttuurin ja musiikin opetuksen mahdollisten sukupuolittuneiden käytäntöjenmuuttamiseen.


Musiikin opetuksessa oppilas tarvitsee realistista ja samalla kannustavaa ja rohkaisevaapalautetta myös perusopetuksen 7-9 vuosiluokilla. Ohjaava palaute auttaa oppilastahahmottamaan yhä paremmin soivaa musiikillista toteutusta, musiikillista ilmaisua ja musiikinmerkityksiä. Palautetta oppilas tarvitsee erityisesti, kun hän toteuttaa luovaan tuottamiseen jamusiikkiteknologiaan liittyviä kokonaisuuksia.

Musiikin päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona musiikin opiskelu päättyykaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelunpäättyessä saavuttanut musiikin yhteisenä opetettavan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanamuodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso musiikin valtakunnallisiin päättöarvioinninkriteereihin. Musiikissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimääränpäättymiseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikkivaltakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänosoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminenjoidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7



Opetuksessa on keskeistä musiikillisten ilmaisutaitojen monipuolinen kehittäminen sekä omienideoiden ja ratkaisujen tuottaminen. Äänenkäyttöä, laulutaitoa ja käytössä olevien keho-, rytmi-,melodia- ja sointusoittimien soittotaitoja syvennetään yhteismusisoinnissa.


Musisoinnissa käytetään aiemmin opittuja musiikkikäsitteitä ja musiikin perusmerkintätapoja.Taitojen kehittyessä käsitteellistä osaamista syvennetään ja sovelletaan musisoinnin eritilanteissa. Opetuksessa huomioidaan myös tulkinnan merkitys musiikillisessa ilmaisussa.

Vuos

iluok

at 7

-9

417

Vuos

iluok

at 7

-9


Musiikillisten taitojen ja tietojen ohella opetuksessa käsitellään oppilaiden esille tuomia aihepiirejäsekä heidän musiikkiin liittyviä kokemuksiaan ja havaintojaan. Myös kuluttamisen ja kestävänhyvinvoinnin näkökulmat ovat olennaisia musiikissa. Opetuksessa rakennetaan yhteyksiämusiikin ja muiden oppiaineiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välille. Samallapohditaan ja arvioidaan kriittisesti musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina jaaikakausina.

S4 Ohjelmisto

Ohjelmistoon ja erityisesti kuunteluohjelmistoon valitaan monipuolisesti eri kulttuurien jaaikakausien musiikkia kansanmusiikista taidemusiikkiin ajankohtaiset musiikilliset ilmiöthuomioiden. Äänenkäyttöä ja laulutaitoa harjoitetaan yksi- ja moniäänisten yhteislaulujen taisoololaulujen, äänikokeilujen ja erilaisten ääniharjoitteiden avulla. Ohjelmiston valinnassa otetaanhuomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, oppilaita innostavat teokset ja tehtävät sekä ohjelmistonkäyttökelpoisuus musiikillisten taitojen oppimisessa. Ohjelmistoon sisältyvät myös oppilaidenomat luovat tuotokset ja sävellykset.



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L2

T4 S1, S2, S3, S4 L2

T5 S1, S2, S3, S4 L2

T9 S1, S2, S3, S4 L4

T11 S1, S2, S3, S4 L3

T12 S1, S2, S3, S4 L1


T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän jamusiikillisten yhteisöjen jäsenenä


Musiikillisen ryhmän jäsenenä toimiminen Oppilas toimii musiikillisen ryhmän jäsenenä,huolehtii osuudestaan ja kannustaa toisia.

T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekäkehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäseninä


Äänenkäyttö ja laulaminen musiikkiryhmänjäsenenä

Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisunvälineenä ja osallistuu yhteislauluun sovittaenosuutensa osaksi kokonaisuutta.

418

T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- jayhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin


Soittaminen musiikkiryhmän jäsenenä Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- jasointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoonmelko sujuvasti.

T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseenja ilmaisuun


Musiikkiliikunta Oppilas osoittaa hahmottavansa musiikinperussykkeen liikkuessaan ja sovittaaliikeilmaisuaan kuulemaansa musiikkiin.

T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikinelämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntäkeskustelemaan havainnoistaan


Ääniympäristön ja musiikin kuuntelu ja siitäkeskusteleminen

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkiaja osaa kertoa havainnoistaan.

T9 rohkaista ja ohjata oppilasta keskustelemaan musiikista käyttäenmusiikin käsitteitä ja terminologiaa


Musiikillisten käsitteiden ja symbolien käyttö Oppilas käyttää musiikin peruskäsitteitä jamerkintätapoja sekä termejä musiikillisessatoiminnassa.

T11 ohjata oppilasta huolehtimaan kuulostaan sekä musisointi- jaääniympäristön turvallisuudesta


Kuulosta sekä musisointi- ja ääniympäristönturvallisuudesta huolehtiminen

Oppilas käyttää laitteita ja soittimiamusisointitilanteissa ottaen huomioon muunmuassa äänen ja musiikin voimakkuuteensekä muut turvalliseen toimintaan liittyvättekijät.

Vuos

iluok

at 7

-9

419

Vuos

iluok

at 7

-9

T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelunavulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaanedistymistään suhteessa tavoitteisiin.


Oppimisen taidot Oppilas asettaa ohjattuna musisointiin,musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen jamuuhun luovaan tuottamiseen liittyviätavoitteita sekä arvioi edistymistään suhteessaniihin.

Vuosiluokka 8








S4 Ohjelmisto

Ohjelmistoon ja erityisesti kuunteluohjelmistoon valitaan monipuolisesti eri kulttuurien jaaikakausien musiikkia kansanmusiikista taidemusiikkiin ajankohtaiset musiikilliset ilmiöthuomioiden. Äänenkäyttöä ja laulutaitoa harjoitetaan yksi- ja moniäänisten yhteislaulujen taisoololaulujen, äänikokeilujen ja erilaisten ääniharjoitteiden avulla. Ohjelmiston valinnassa otetaanhuomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, oppilaita innostavat teokset ja tehtävät sekä ohjelmistonkäyttökelpoisuus musiikillisten taitojen oppimisessa. Ohjelmistoon sisältyvät myös oppilaidenomat luovat tuotokset ja sävellykset.

420



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L2

T5 S1, S2, S3, S4 L2

T6 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L6

T8 S1, S2, S3, S4 L2, L4

T9 S1, S2, S3, S4 L4

T10 S1, S2, S3, S4 L3, L4

T11 S1, S2, S3, S4 L3

T12 S1, S2, S3, S4 L1












Vuos

iluok

at 7

-9

421

Vuos

iluok

at 7

-9





T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin jaohjata heitä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekätaiteidenväliseen työskentelyyn


Musiikin luova tuottaminen Oppilas osaa käyttää musiikillisia tai muitaäänellisiä elementtejä kehittäessään jatoteuttaessaan uusia musiikillisia ideoita yksintai ryhmän jäsenenä.

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina jaymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseeneri kulttuureissa.


Kulttuurinen osaaminen Oppilas osaa jäsentää musiikin käyttötapoja jailmenemismuotoja ja kertoa havainnoistaan.




T10 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin jahyvinvointiin


Musiikin hyvinvointivaikutusten tunnistaminen Oppilaan kanssa keskustellaan musiikinvaikutuksista hyvinvointiin ja tunteisiin, muttatavoitetta ei oteta huomioon päättöarvosananmuodostamisessa.

422








Vuosiluokka 9








S4 Ohjelmisto

Ohjelmistoon ja erityisesti kuunteluohjelmistoon valitaan monipuolisesti eri kulttuurien jaaikakausien musiikkia kansanmusiikista taidemusiikkiin ajankohtaiset musiikilliset ilmiöthuomioiden. Äänenkäyttöä ja laulutaitoa harjoitetaan yksi- ja moniäänisten yhteislaulujen tai Vu

osilu

okat

7-9

423

Vuos

iluok

at 7

-9

soololaulujen, äänikokeilujen ja erilaisten ääniharjoitteiden avulla. Ohjelmiston valinnassa otetaanhuomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, oppilaita innostavat teokset ja tehtävät sekä ohjelmistonkäyttökelpoisuus musiikillisten taitojen oppimisessa. Ohjelmistoon sisältyvät myös oppilaidenomat luovat tuotokset ja sävellykset.



T1 S1, S2, S3, S4 L2, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L2

T3 S1, S2, S3, S4 L2

T5 S1, S2, S3, S4 L2

T6 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L6

T7 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L5

T9 S1, S2, S3, S4 L4

T11 S1, S2, S3, S4 L3

T12 S1, S2, S3, S4 L1












424





T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin jaohjata heitä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekätaiteidenväliseen työskentelyyn


Musiikin luova tuottaminen Oppilas osaa käyttää musiikillisia tai muitaäänellisiä elementtejä kehittäessään jatoteuttaessaan uusia musiikillisia ideoita yksintai ryhmän jäsenenä.

T7 ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- javiestintäteknologian luovaan ilmaisulliseen käyttöön sekä musiikintekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia


Musiikkiteknologian käyttö Oppilas osaa käyttää musiikkiteknologiantarjoamia mahdollisuuksia omassa tai ryhmänilmaisussa.






Vuos

iluok

at 7

-9

425

Vuos

iluok

at 7

-9













426


Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataanedelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaanhahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänäyhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystäjatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä,työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksentoteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissaelämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivatkäyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksellavahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassapäätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksiaperuskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavanoppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuunsaattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistäperusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Oppilaanohjauksen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Oppilaanohjauksen työtapoja käytetään monipuolisesti oppilaiden yksilölliset sekäryhmäkohtaiset tarpeet ja valmiudet huomioiden. Ohjausmuotoina ovat yksilöllisiin kysymyksiinsyventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus. Ryhmiämuodostetaan joustavasti ohjauksen sisältö ja vertaistuen mahdollisuudet huomioiden.Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- jaammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessaoppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaanhenkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.Ohjauksen jatkumo turvataan tarjoamalla oppilaanohjausta kaikilla luokkatasoilla. Huoltajallejärjestetään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistäkysymyksistä opettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

Oppimisympäristöinä hyödynnetään koulun ja verkkoympäristöjen rinnalla lähiympäristöä jatyöelämää. Oppilaalle tulee järjestää perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien aikana työelämääntutustumisjaksoja (TET) koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksenlisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateistaaidossa työympäristössä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestäämahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Työelämään tutustumista toteutetaanyhdessä muiden oppiaineiden kanssa hyödyntäen niiden oppisisältöjä ja työtapoja.

Oppilaanohjauksen puitteissa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yrittäjyyspäivä yhteistyössäpaikallisten toimijoiden kanssa. Yrittäjyyspäivä voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti valituilleluokka-asteille.

Oppilaille pyritään järjestämään mahdollisuuksia tutustua lähialueiden jatko-opintotarjontaan.Tutustumiskäyntejä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kootusti yhteistyössä seutukunnanoppilaanohjaajien kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9

Oppilaanohjauksessa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet. Ohjaustaeriytetään ottamalla huomioon oppilaiden henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset,

Vuos

iluok

at 7

-9

427

Vuos

iluok

at 7

-9

kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Keskeistä oneri toimijoiden yhteistyö erityisesti opiskeluun kuuluvien siirtymä- ja nivelvaiheiden ohjauksessa.Moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä tehdään erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden jakoulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen jatkumisen turvaamisessa.

Tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan riittävän varhain.Jatko-opintoja suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa, sekä tarvittaessavastaanottavan oppilaitoksen ja peruskoulun edustajien kesken. Suunnittelussa otetaanhuomioon oppilaan yksilölliset taipumukset, tuen tarve ja koulutuksen mahdollistamattyöllistymisnäkymät. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan mahdollisuuksia tutustuaoppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiä opintoja järjestäviin oppilaitoksiin. Oppilaalleja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa tuen jatkumisen mahdollisuuksista perusopetuksenjälkeisissä opinnoissa sekä muista tukimuodoista.

Oppilaan oppimisen arviointi oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9

Oppilaanohjauksesta ei anneta arvosanaa kuten muista oppiaineista. Oppilaanohjauksessaarviointi perustuu oppilaiden itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaanpalautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä.

Oppilaat pohtivat yhdessä opettajan kanssa ja oppivat arvioimaan valmiuksiaan, osaamistaanja taitojaan, toimintakykyään, toimijuuttaan ja voimavarojaan, ohjaus- ja tuentarpeensamäärää ja laatua sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Oppilaita ohjataan tunnistamaanarvojen, uskomusten ja itselleen merkittävien ihmisten vaikutusta valintoihin ja päätöksiin.He harjaantuvat arvioimaan tiedonhankinta-, tietoja viestintätekniikan taitojaan koulutus- jatyöelämätiedon hankkimisessa. Oppilaita kannustetaan kiinnittämään huomiota myös taitoonsatunnistaa eri tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Oppilaita ohjataantiedostamaan erilaisten itsearviointimenetelmien ja -välineiden taustat sekä tunnistamaan niidenkäyttömahdollisuuksia omassa urasuunnittelussaan. Opettajan tuella oppilaat oppivat löytämääntuki- ja ohjauspalveluita tarjoavat tahot koulussa ja yhteiskunnassa sekä kehittävät taitoaan hakeatarvitsemiaan palveluita.

Oppilaalta vaaditaan aktiivista roolia oppilaanohjauksessa ja erityisesti jatko-opintojensuunnittelussa.

Oppilasta voidaan tarvittaessa pyytää täydentämään oppilaanohjauksen kurssisuoritustatarkoituksenmukaisilla tehtävänannoilla.

Vuosiluokka 7


S1 Oppiminen ja opiskelu

Keskeisinä sisältöalueina oppilaanohjauksessa ovat kouluyhteisössä toimimisen sekäopiskelutaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen harjoittelu yhteistyössä muiden oppiaineidenkanssa elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Oppilaat harjoittelevat asettamaanitselleen opiskeluun liittyviä tavoitteita opintojen eri vaiheissa, arvioimaan itsenäisen toiminnankehittymistä ja tavoitteiden toteutumista sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan,opintoihin liittyvien valintojen tekemisestä sekä opintojensa etenemisestä.

Tämän sisältöalueen painotus on erityisesti seitsemännellä luokalla. Oppilaille tarjotaanmahdollisuuksia tutustua ja kokeilla erilaisia oppimismenetelmiä ja oppimisen työkaluja, joita hepystyvät hyödyntämään yleisesti opinnoissaan.

428

S2 Itsetuntemus ja elinikäinen urasuunnittelu

Oppilaanohjauksessa käsitellään sisältöalueita, joiden avulla oppilaat laajentavatitsetuntemustaan ja itsearviointitaitojaan, tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaitojaansekä kehittävät taitojaan ratkaista ongelmia tilanteessa, jossa valmista ratkaisua ei ole annettu.Harjoitettavat taidot koskevat mm. urasuunnittelu- ja urahallintataitoja, motivaatiota sekä yleisiäelämässä tarvittavia taitoja. Analysointivalmiuksia sekä omiin valintoihin vaikuttavien tekijöidentunnistamista harjoitetaan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi arvot ja asenteet, oppilaan taidotsekä sosiaaliset verkostot.

Painotetaan itsetuntemus- ja itsearviointitaitoja. Urasuunnittelu- ja urahallintataitoja käsitellään,jos siihen jää aikaa.

S3 Opiskelussa ja työelämässä tarvittavat taidot

Oppilaanohjauksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia harjaannuttaa taitojaan toimijanaerilaisissa ympäristöissä. Huomiota kiinnitetään monipuolisten opiskelussa ja työelämässätarvittavien taitojen sekä monikanavaisten vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseen.Viestintätaitoihin kuuluu myös eri tietolähteiden kautta saadun tiedon luotettavuuden arviointiurasuunnittelun kannalta.

Käydään läpi opiskelussa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Harjoitellaan konkreettisestivuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

S4 Työelämään tutustuminen

Eri elinkeinoihin, työelämään ja ammattialoihin tutustuminen sekä työn hakemisen harjoittelulisäävät oppilaiden työelämätietoutta. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviinaloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen. Työelämätaitoja harjoitellaan erityisesti työelämääntutustumisjaksoilla (TET), joista saatua kokemusta, tietoa ja palautetta hyödynnetään erioppiaineiden opiskelussa sekä tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Huomiota kiinnitetääntyöelämän tasa-arvokysymyksiin.

Kartoitetaan yhdessä mahdollisia työelämään tutustumispaikkoja. Tutustutaan erityisestipaikallisiin julkisen ja yksityisen sektorin mahdollisuuksiin. Harjoitellaan konkreettisesti työnhakemista. Toteutetaan työelämään tutustumispäivä. Jaetaan kokemuksia ja suosituksiatutustumisen jälkeen.

S5 Jatko-opinnot ja niihin hakeutuminen

Oppilaiden jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun taitojen kehittyminen on jatkumo, jotasyvennetään oppilaanohjauksen sisällöissä koko perusopetuksen ajan. Oppilaanohjauksessaoppilaat tutustuvat Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamiin erilaisiin jatko-opintomahdollisuuksiinja oppivat etsimään tarkempaa tietoa jatko-opinnoista sekä niihin hakeutumisesta sekähyödyntämään eri tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita.

Voidaan alustavasti tutustua Suomen koulutusjärjestelmään.

Vuos

iluok

at 7

-9

429

Vuos

iluok

at 7

-9



T1 S1, S2 L3, L7

T2 S1 L1

T3 S1, S2 L1

T4 S2 L3

T7 S2, S3, S4, S5 L4, L5, L6


T1 auttaa oppilasta muodostamaan kokonaiskäsitys vuosiluokkien 7-9toimintatavoista ja opiskeluympäristöstä, kehittää oppilaan valmiuttatoimia kyseisessä ympäristössä ja erilaisissa ryhmissä sekä tukeaoppilasta itsenäiseen toimintaan ja vastuun ottamiseen opiskelustaan jatekemistään valinnoista

T2 kannustaa ja ohjata oppilaita kehittämään opiskelutaitojaan sekäoppimaan oppimisen taitojaan

T3 luoda edellytyksiä oppilaan halulle oppia, arvioida osaamistaan,tunnistaa ja hyödyntää taitojaan ja vahvuuksiaan, kehittää kykyääntunnistaa oppimiskohteitaan sekä antaa valmiuksia muuttaa tarvittaessasuunnitelmiaan ja toimintamallejaan

T4 ohjata oppilasta tunnistamaan omiin valintoihinsa vaikuttavia tekijöitäsekä suhteuttamaan omaa toimintaansa kykyjensä, edellytystensä jakiinnostuksensa mukaisesti

T7 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida eri työtehtävissätarvittavaa osaamista, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä itselleensopivia ammattialoja ja vahvistamaan valmiuksia hakea tietoa vaadittavanosaamisen hankkimisesta perusopetuksen jälkeen

Vuosiluokka 8




Mahdollisuuksien mukaan oppimaan oppimisen taitoja kerrataan ja kehitetään edelleen. Aiemminhyödynnettyjä oppimismenetelmiä ja oppimisen työkaluja arvioidaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti.

430



Pohditaan yksilöllisesti ja yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia, tutustutaan urasuunnitteluun, jamietitään kiinnostavia urapolkuja tulevaisuutta ajatellen.



Harjoitellaan käyttämään monipuolisesti eri tietolähteitä, kun etsitään tietoa jatko-opintomahdollisuuksista. Arvioidaan yksilöllisesti ja yhdessä tietolähteiden luotettavuutta.



Kartoitetaan laajemmin työelämään tutustumismahdollisuuksia oppilaiden mielenkiinnon mukaan.Toteutetaan työelämääntutustumisviikko.



Tutustutaan Suomen koulutusjärjestelmään. Kartoitetaan jatko-opintomahdollisuuksia laajasti.Ohjataan oppilaita tutustumaan myös itsenäisesti vaihtoehtoisiin urapolkuihin.

Vuos

iluok

at 7

-9

431

Vuos

iluok

at 7

-9



T2 S1 L1

T5 S2, S5 L1, L3

T6 S2, S3, S5 L6, L7

T7 S2, S3, S4, S5 L4, L5, L6

T8 S4, S5 L4, L5



T5 ohjata oppilaita asettamaan sekä pitkän että lyhyen aikavälintavoitteita, tekemään niitä koskevia suunnitelmia sekä arvioimaan niidentoteutumista

T6 auttaa oppilasta ymmärtämään työn merkitys oman elämänsäja yhteiskunnan kannalta sekä edistää oppilaan taitoa tunnistaaopiskeltavien oppiaineiden merkitys tulevien opintojen sekä työelämässäja työllistymisessä tarvittavan osaamisen kannalta


T8 antaa oppilaalle ja huoltajalle tietoa Suomen koulutusjärjestelmänpääpiirteistä ja sen mahdollisuuksista, tukea oppilaan taitoa etsiäkoulutus- ja työelämätietoa sekä Suomesta että ulkomailta

Vuosiluokka 9




Yksilöllisten oppimistavoitteiden asettaminen tehdään arvioimalla aiempaa koulusuoriutumista.Lisäksi tarkastellaan jatko-opintoihin vaadittavaa suoriutumistasoa, jotta oppilaan on mahdollistatarvittaessa asettaa itselleen tavoitteita, joiden avulla hänen mahdollisuudet päästä haluamiinsajatko-opintoihin paranevat.

432



Urasuunnittelua ja urahallintataitoja harjoitellaan ja toteutetaan käytännössä yhdeksännelläluokalla.



Hyödynnetään monipuolisesti urasuunnittelun kannalta olennaisia tietolähteitä. Järjestetäänmahdollisuuksien mukaan työnhaku- ja työelämätaitojen harjoitteluun pohjautuvaa opetustayhteistyötahojen kanssa.



Oppilaita ohjataan työelämään tutustumispaikan haussa etsimään sellaisiatyöpaikkoja, jotka voisivat auttaa myös päätöksenteossa jatko-opintoihin hakeutuessa.Toteutetaan työelämääntutustumisviikko. Lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus toteuttaatyöelämääntutustumisviikko tai osa siitä käymällä tutustumiskäynnillä jatko-opintoja tarjoavassaoppilaitoksessa.



Kerrataan Suomen koulutusjärjestelmän rakenne. Tutustutaan tieto-, neuvonta- jaohjauspalveluita tarjoaviin tahoihin. Pyritään lisäämään oppilaiden itseohjautuvuutta javastuunottoa omien jatko-opintojen suunnittelussa ohjaamalla heitä jatko-opintojen kannaltatärkeän tiedon lähteille.

Vuos

iluok

at 7

-9

433

Vuos

iluok

at 7

-9



T2 S1 L1

T5 S2, S5 L1, L3

T6 S2, S3, S5 L6, L7

T7 S2, S3, S4, S5 L4, L5, L6

T8 S4, S5 L4, L5

T9 S2, S3, S5 L4, L5, L6

T10 S4, S5 L2



T5 ohjata oppilaita asettamaan sekä pitkän että lyhyen aikavälintavoitteita, tekemään niitä koskevia suunnitelmia sekä arvioimaan niidentoteutumista

T6 auttaa oppilasta ymmärtämään työn merkitys oman elämänsäja yhteiskunnan kannalta sekä edistää oppilaan taitoa tunnistaaopiskeltavien oppiaineiden merkitys tulevien opintojen sekä työelämässäja työllistymisessä tarvittavan osaamisen kannalta


T8 antaa oppilaalle ja huoltajalle tietoa Suomen koulutusjärjestelmänpääpiirteistä ja sen mahdollisuuksista, tukea oppilaan taitoa etsiäkoulutus- ja työelämätietoa sekä Suomesta että ulkomailta

T9 ohjata oppilasta käyttämään monikanavaisia tieto-, neuvonta- jaohjauspalveluja sekä arvioimaan eri tietolähteiden kautta saadun tiedonluotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta urasuunnittelun näkökulmasta

T10 tukea oppilaan taitoja tunnistaa kulttuuritaustansa sekä kykyätoimia kulttuurienvälisissä kohtaamisissa ja yhteistyötilanteissa,opastaa oppilasta hankkimaan ja omaksumaan tietoa opiskelu- jatyöskentelymahdollisuuksista monikansallisissa työympäristöissä sekäulkomailla

35.6.22. Peruskunto paremmaksi 1


Liikkumalla peruskunto paremmaksi. (valinnainen)

434


Pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia peruskunnon ja yleisen hyvinvoinnin kohentamiseen.Tehdään mm.pitkäkestoisia lenkkejä juosten ,

sauvakävellen,kävellen,pyöräillen ja hiihtäen. Lisäksi tehdäänlihaskuntoharjoitteita,kuntonyrkkeillään ja venytellään aina harjoituksen lopuksi.


Arviointi

Numeroarviointi.

Vuosiluokka 8


S1 Pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia peruskunnon ja yleisen hyvinvoinnin kohentamiseen.Tehdään mm. pitkäkestoisia lenkkejä,

lihaskuntoharjoitteita sekä venyttelyä


Vuosiluokka 9



lihaskuntoharjoitteita sekä venyttelyä






Arviointi

Numeroarviointi.

Vuos

iluok

at 7

-9

435

Vuos

iluok

at 7

-9

Vuosiluokka 8



lihaskuntoharjoitteita sekä venyttelyä.


Vuosiluokka 9









Arviointi

Numeroarviointi.

Vuosiluokka 9




436






Arviointi

Numeroarviointi.

Vuosiluokka 9


S1 Pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia peruskunnon ja yleisen hyvinvoinnin kohentamiseen .Tehdään mm. pitkäkestoisia lenkkejä,



35.6.26. Tekninen työ 1 (valinnainen)



Antaa mahdollisuuden käsityötaitojen kehittämiselle


Työskentely suunnitelmallisesti itsenäisesti tai pienryhmissä hyödyntäen koneita ja laitteita.


Teknisen työn opiskeluun liittyvät koneet ja laitteet vaativat ohjausta ja avustusta paljon, jottapystytään takaamaan turvallinen työympäristö.

Arviointi

Numeroarviointi

Vuos

iluok

at 7

-9

437

Vuos

iluok

at 7

-9

Vuosiluokka 8


S1 Opiskelija suunnittelee tarveharkintalähtöisesti toteutettavan projektin. Suunnitelma sisältääriittävät tiedot projektin toteuttamiseksi esim. mitat, materiaalit ja tarvittavat työvaiheet.

.S2 Ohjataan tarkoituksemukaisten työskentelytapojen valintaan.

S1 Ylläpidetään työturvallisuuden perusteita ja pyritään antamaan malli työturvalliseenajattelutapaan valittaessa työtapoja.

S1 Oppituntien puitteissa opiskelijan on mahdollisuus korjata ja huoltaa kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti fyysisen lähiympäristönsä esineitä.


Vuosiluokka 9


S1 Opiskelija suunnittelee tarveharkintalähtöisesti toteutettavan projektin. Suunnitelma sisältääriittävät tiedot projektin toteuttamiseksi esim. mitat, materiaalit ja tarvittavat työvaiheet.

.S2 Ohjataan tarkoituksemukaisten työskentelytapojen valintaan.




35.6.27. Tekninen työ 2 (valinnainen)



Antaa valmiuksia elämän arkeen

438


Työskentely suunnitelmallisesti itsenäisesti tai pienryhmissä hyödyntäen koneita ja laitteita.


Teknisen työn opiskeluun liittyvät koneet ja laitteet vaativat ohjausta ja avustusta paljon, jottapystytään takaamaan turvallinen työympäristö.

Arviointi

Numeroarviointi

Vuosiluokka 8


S1 Oppilaalla on valmiudet valmistaa suunnitelmansa mukainen tuote. Suunnitelma sisältääriittävät tiedot projektin toteuttamiseksi esim. mitat, materiaalit ja tarvittavat työvaiheet.

S2 Oppilas osaa lukea ja ymmärtää rakenne- ja mittapiirustuksia. Näiden taitojen avulla hän pystyykokoamaan osina hankittuja tuotteita.

S3 Ohjataan tarkoituksemukaisten työskentelytapojen valintaan.




Vuosiluokka 9


S1 Oppilaalla on valmiudet valmistaa suunnitelmansa mukainen tuote. Suunnitelma sisältääriittävät tiedot projektin toteuttamiseksi esim. mitat, materiaalit ja tarvittavat työvaiheet.

S2 Oppilas osaa lukea ja ymmärtää rakenne- ja mittapiirustuksia. Näiden taitojen avulla hän pystyykokoamaan osina hankittuja tuotteita.

S3 Ohjataan tarkoituksemukaisten työskentelytapojen valintaan.


S1 Oppituntien puitteissa opiskelijan on mahdollisuus korjata ja huoltaa kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti fyysisen lähiympäristönsä esineitä. Vu

osilu

okat

7-9

439

Vuos

iluok

at 7

-9


35.6.28. Tekstiilityö 1 (valinnainen)


Valinnaisessa tekstiilityössä syvennetään tekstiilityön tietoja ja taitoja suunnittelemalla javalmistamalla omaperäisiä, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita. Oppiaine antaamahdollisuuden kokea iloa itse tehdystä ja suunnitellusta. Se tukee oppilasta ihmisenäkasvamisessa sekä yksilönä että ryhmässä.


Valinnaisen tekstiilityön opiskeluympäristön ilmapiiri on turvallinen, kiireetön jahyväksyvä. Työskentelyssä painotetaan oppilaan omaa ajattelua, kokeilua, oivaltamista jaongelmanratkaisutaitoja. Työskentelyssä pyritään jatkuvan suunnittelun periaatteeseen. Työnedistymistä dokumentoidaan koko valmistusprosessin ajan.



Arviointi


Vuosiluokka 8



Vuosiluokka 9



35.6.29. Tekstiilityö 2 (valinnainen)


Valinnaisessa tekstiilityössä syvennetään tekstiilityön tietoja ja taitoja suunnittelemalla javalmistamalla omaperäisiä, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita. Oppiaine antaamahdollisuuden kokea iloa itse tehdystä ja suunnitellusta. Se tukee oppilasta ihmisenäkasvamisessa sekä yksilönä että ryhmässä.


Valinnaisen tekstiilityön opiskeluympäristön ilmapiiri on turvallinen, kiireetön jahyväksyvä. Työskentelyssä painotetaan oppilaan omaa ajattelua, kokeilua, oivaltamista ja

440

ongelmanratkaisutaitoja. Työskentelyssä pyritään jatkuvan suunnittelun periaatteeseen. Työnedistymistä dokumentoidaan koko valmistusprosessin ajan.



Arviointi


Vuosiluokka 8



Vuosiluokka 9



35.6.30. Terveystieto


Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan pohjautuva oppiaine. Terveystiedon opetuksentehtävänä on oppilaiden monipuolisen terveysosaamisen kehittäminen. Lähtökohtana on elämänkunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveyteen, hyvinvointiin jaturvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ikäkaudelle sopivalla tavalla terveysosaamisen eriosa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelusekä eettinen vastuullisuus.

Opetuksessa huomioidaan terveyteen liittyvien ilmiöiden moniulotteisuus ja -tasoisuus: terveyttätukevat ja kuluttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät sekä näiden väliset yhteydetja syy-seuraussuhteet. Terveyttä tarkastellaan ihmisen elämänkulun eri vaiheissa, yksilön,perheen, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla sekä soveltuvin osin myös globaalisti. Oppilaidenkehittyessä ja elinpiirin kasvaessa terveyteen liittyvien kysymysten tarkastelu laajenee ja syvenee.Keskeistä on ohjata oppilaita ymmärtämään terveyttä voimavarana jokapäiväisessä elämässä,elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetuksen tulee tukea oppilaiden yksilöllistä ja yhteisöllistätiedon hankintaa, rakentamista, arviointia ja käyttämistä. Lisäksi tuetaan turvallisuustaitoihin,sosiaalisiin taitoihin sekä tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn liittyvien valmiuksien kehittymistä.

Terveysosaamisen avulla oppilaat hahmottavat terveyden laaja-alaisuutta ja saavat valmiuksiatehdä tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja terveyteen liittyviä valintoja ja päätöksiä.Terveysosaaminen lisää kykyä tunnistaa ja muokata tekijöitä, jotka mahdollistavat oppilaidenoman ja ympäristönsä terveyden ja hyvinvoinnin arvostamisen, ylläpitämisen ja edistämisen.Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksia havainnoida ja tutkia terveyteen ja turvallisuuteenliittyviä ilmiöitä omassa elin-, ja oppimisympäristössä, tehdä yhteistyötä eri oppiaineiden kanssasekä harjoitella ja soveltaa osaamista käytännössä.

Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1-6 osana ympäristöoppia. Vuosiluokilla 7-9 opetuksessasyvennetään ja laajennetaan alempien vuosiluokkien aikana käsiteltyjä teemoja ikäkaudenmukaisesti. Opetuksessa pyritään aiempaa tarkempaan tiedonalakohtaiseen käsitteiden käyttöön

Vuos

iluok

at 7

-9

441

Vuos

iluok

at 7

-9

ja vahvistetaan kriittiseen ajatteluun, itsetuntemukseen ja eettiseen pohdintaan liittyvää osaamistaikäkauden mukaisesti. Opetuksessa eri vuosiluokilla otetaan huomioon opetettavan aineksen jasiihen liittyvän osaamisen merkitys oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen näkökulmasta.

Terveystiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen, arjen terveysilmiöiden käsitteleminen jaajankohtaisuuden huomioiminen luovat perustaa oppimiselle, osaamisen soveltamiselle sekäkriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle.

Ilmiölähtöisyyden avulla oppilaita rohkaistaan omien tietojen ja kokemusten esiintuomiseen,kysymysten esittämiseen ja vastausten etsimiseen, tietojen jäsentämiseen, johtopäätöstentekemiseen ja niiden perustelemiseen. Oppilaita ohjataan eri tekijöiden merkityksellisyydenarviointiin sekä laajempien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen. Aktiivinen toiminta,tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-,vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja.

Monipuolisen fyysisen ympäristön lisäksi terveystiedon keskeisiä oppimisympäristöjä ovatihmisten väliset vuorovaikutustilanteet, yhteisöt ja sähköiset ympäristöt. Oppimisympäristöjä jatyötapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä,toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekäterveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa jaympäristöissä.

Oman oppimisympäristön aktiivinen havainnointi, oppilaiden mukaan ottaminenoppimisympäristöjen ja työtapojen valintaan sekä voimavaralähtöinen terveyden ja turvallisuudenedistäminen tarjoavat mahdollisuuksia terveysosaamisen harjoittelulle ja soveltamisellekouluyhteisössä. Ne tukevat samalla yhteenkuuluvuutta, yhteisöllistä hyvinvointia ja osallisuuttaomassa opetusryhmässä ja koko kouluyhteisössä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki terveystiedossa vuosiluokilla 7-9

Monet terveystiedon aihepiirit koskettavat oppilaiden kehitysvaihetta, yksilöllisiä kokemuksiaja elämäntilannetta. Opetuksessa ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaidenkehitykseen, elämäntilanteeseen ja kulttuuriin liittyvät erityistarpeet. Oppilaita ohjataanymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen oikeutta yksityisyyteen ja koskemattomuuteen itseäänkoskevissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä.

Opetus suunnitellaan siten, että se mahdollistaa yhteistyön eri oppiaineiden,kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoitellaja soveltaa terveysosaamiseen eri osa-alueita osana yhteisöllistä oppilashuoltoa ja kouluntoimintakulttuuria. Yhteistyöllä varmistetaan myös oppilaan tarvitsema henkilökohtainen tukioppimiseen ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä.

Oppilaan oppimisen arviointi terveystiedossa vuosiluokilla 7-9

Terveystiedon arvioinnin kohteena on terveysosaamisen eri osa-alueiden arviointi. Arvioinnin japalautteen tehtävänä on tukea oppimista ja kannustaa oppilaita kehittämään terveysosaamistaansekä soveltamaan sitä arjessa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaanmonipuolisesti, opetuksen eri vaiheissa ja osaamisalueen ominaispiirteet huomioon ottaen.Oppimisen tukena käytetään myös itsearviointia ja vertaispalautetta. Terveystiedossaon erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin,asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisuuteen, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiinominaisuuksiin. Eettistä pohdintaa ja itsetuntemusta koskevissa tavoitteissa kiinnitetään huomiotasiihen, miten oppilas pohtii ja perustelee käsiteltävää aihetta terveyden näkökulmasta, tiedonalankäsitteitä ja erilaisia lähteitä käyttäen.

442

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona terveystiedon opiskelu päättyy kaikilleyhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessäsaavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamallaoppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin.Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosananmuodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumattasiitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilassaa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoaheikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7


S1 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys

Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveydenedistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekäkasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvunja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen,seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointija itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetäänhuomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksiperehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

Seitsemännen luokan painotus on lähteä tarkastelemaan terveyttä kokonaisvaltaisesta javoimavaralähtöisestä näkökulmasta. Sairauksien yksityiskohtainen tarkastelu jätetään tulevillevuosiluokille.

Seitsemännellä luokalla tarkastellaan kasvuun ja kehitykseen liittyviä käsitteitä, kuten identiteetti,minäkuva, itsetuntemus, huolenpito, perhe ja läheiset, itsensä arvostaminen, tunne- javuorovaikutustaidot, tunteiden ilmaisu, ristiriidat ja ongelmatilanteet sekä niiden ratkaiseminen jastressi sekä erilaiset kriisit. Kaikkia edellä mainittuja teemoja käsiteltäessä voidaan hyödyntääKIVA-materiaalia.

S2 Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy

Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista jasairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi, uni,ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaanmielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajantoimintaa. Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuenja avun hakemista. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekätarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta.

Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa,ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat, kiusaaminen ja stressi. Sisällöissä otetaan huomioonnuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy. Sairauksienehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset ja ajankohtaiset tartuntataudit sekä kansantauditja tapaturmat.

Seitsemännellä luokalla erityisesti tärkeitä käsiteltäviä teemoja ovat arkirytmi, uni, ravitsemus,riippuvuudet ja liikunta. Myös terveyttä tukevia yhteisöjä käsitellään mahdollisuuksien mukaanesimerkiksi KIVA-materiaalin avulla.

Vuos

iluok

at 7

-9

443

Vuos

iluok

at 7

-9

Seksuaalisuuteen liittyviä asioita, turvallisuustaitoja, mielenterveyteen liittyviä haasteita sekämuita keskeisiä sairauksia käsitellään enemmän kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla.

S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri

Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaatarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen.Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisenja sairauksien ehkäisyn keinoja, terveyspalvelut, kansalaistoiminta ja ympäristön terveysriskit.

Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisestitiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissäotetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestäväelämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet,vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Seitsemännellä luokalla painotetaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuuden tarkastelua. Myösyhdenvertaisuus, osallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen käsitellään esimerkiksi KIVA-materiaalia hyväksi käyttäen.



T1 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L7

T2 S1 L2, L3, L4, L7

T3 S1 L1, L3, L4, L6

T4 S1, S3 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4

T S2, S3 L2, L3, L5, L6, L7

T7 S1, S2 L2, L3, L4, L7

T S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T S3 L2, L4, L5, L7

T S1, S2 L1, L3, L6

T S1, S2, S3 L1, L2, L3, L7

T S3 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7


T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveydenedistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti


444


Terveyteen liittyvät käsitykset Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueet janäiden välistä vuorovaikutusta esimerkkienavulla sekä kuvata esimerkein mitä terveydenedistämisellä tarkoitetaan. Oppilas pystyyesittelemään elämänkulun eri vaiheita,erityisesti nuoruuden kehitystä ja kuvaamaanesimerkkien avulla terveyden, kasvun jakehityksen merkitystä elämän voimavarana.

T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- javuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- jakriisitilanteissa


Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sekäkäyttäytymisen säätelyn analysointi

Oppilas osaa nimetä useita tunteita sekäosaa antaa esimerkkejä tunteiden jakäyttäytymisen välisestä vuorovaikutuksestaja käyttäytymisen säätelystä. Oppilas pystyytuottamaan ratkaisuja ristiriitatilanteidenselvittämiseen sekä esitellä keinoja stressin jakriisien käsittelyyn.

T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen jaasenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja säätelemäänkäyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä



T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen jayhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekätukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissävuorovaikutustilanteissa


Terveydellisen kehityksen analysointi jatoiminta vuorovaikutustilanteissa

Oppilas osaa eritellä esimerkkien avullayksilölliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiäterveyden näkökulmasta ja arvioidasosiaalisten suhteiden merkitystä mielenhyvinvoinnille ja terveydelle. Oppilas osaanimetä ja kuvata yhdessä toimimiseen javuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiäja tilanteita tuottaa niihin vastuullisiaratkaisuja.

Vuos

iluok

at 7

-9

445

Vuos

iluok

at 7

-9

T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestäja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavistatekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihinliittyviä käsitteitä asianmukaisesti


Terveyteen vaikuttavien tekijöidentunnistaminen ja terveyteen liittyvienkäsitteiden käyttäminen

Oppilas pystyy nimeämään useita terveyttätukevia ja vaarantavia tekijöitä sekäkuvaamaan pääpiirteissään näiden välisiäyhteyksiä ja syy- ja seuraussuhteita. Oppilasosaa käyttää keskeisiä terveyteen jasairauteen liittyviä käsitteitä asianmukaisesti.

T 6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyväntiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimiatarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiinliittyvissä tilanteissa


Terveyteen, turvallisuuteen ja sairauteenliittyvien tietojen ja taitojen soveltaminen

Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvääluotettavaa tietoa erilaisista lähteistä jakäyttää sitä pääosin asianmukaisesti.Oppilas osaa kuvata esimerkein tai esittääasianmukaisia toimintamalleja itsehoidossa,avun hakemisessa ja terveyttä ja turvallisuuttavaarantavissa tilanteissa.

T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen jaturvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perustelujasekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannaltamerkityksellisiä voimavaroja


Ei käytettä arvosanan muodostamisenperusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaankokemuksiaan osana itsearviointia.

T 8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteenja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekäarvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä


446


Terveyteen ja sairauteen liittyvien ilmiöidentarkastelu ja terveyteen liittyvän tiedonluotettavuuden arvioiminen

Oppilas osaa eritellä terveystottumustenomaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaaselittää terveystottumuksiin liittyvien ilmiöidenmuodostumista. Oppilas osaa kuvataelämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä jaesimerkkejä käyttäen arvioida elämäntapoihinliittyvien valintojen seurauksia. Oppilasosaa arvioida terveyteen liittyvän tiedonluotettavuutta usean tiedon luotettavuuttakuvaavan tekijän pohjalta.

T 9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin, jatieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille


Ympäristön terveysvaikutustenhahmottaminen

Oppilas osaa kuvata elinympäristönaiheuttamia keskeisiä suoria ja epäsuoriavaikutuksia terveyteen sekä esitelläyhteisöjen, kulttuurin, median ja tieto- javiestintäteknologian yhteyksiä terveyteen.

T 10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylleja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaistakäyttöä


Työkyvyn edistämisen keinojenhahmottaminen

Oppilas osaa laatia opiskelu-, toiminta- jatyökykyä edistäviä suunnitelmia. Oppilasosaa kuvata miten hakeutua oman koulun jakunnan terveyspalveluihin ja antaa useampiaesimerkkejä siitä, miten niitä voi hyödyntäätarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa.

T 11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen jaomaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamiaterveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekämuodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista.


Terveyskäsitysten arviointi sekä oppimistaedistävien tekijöiden hahmottaminen

Oppilas osaa pohtia esimerkein sitä, mitenperhe, lähiyhteisöt, muut sosiaaliset yhteisötvaikuttavat käsityksiin terveydestä. Oppilasosaa esimerkein eritellä omaa oppimistaantukevia tekijöitä.

Vuos

iluok

at 7

-9

447

Vuos

iluok

at 7

-9

T 12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen jasairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita javaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassaoppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä.


Terveyteen liittyvän viestinnän arviointi sekäterveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavienkeinojen tunteminen

Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvänviestinnän luotettavuutta ja merkitystä sekäperustella terveyteen ja turvallisuuteenliittyviä käsityksiä. Oppilas osaa eritelläelämäntapojen seurauksia toisille jaympäristön terveydelle sekä esitelläesimerkein keinoja ja tapoja miten terveyteenvoidaan vaikuttaa lähiyhteisöissä.

Vuosiluokka 8




8lk

Tärkeitä kahdeksannella luokalla käsiteltäviä käsitteitä ovat itsetuntemus, identiteetti, minäkuva,tunne- ja vuorovaikutustaidot ja seksuaalinen kehittyminen.

Terveystiedon opetuksessa perehdytään myös stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.




448

Kahdeksannella luokalla perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin jaseksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen.

Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuen ja avunhakemista.

Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä jayhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa.

Sisällöissä otetaan huomioon nuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niidenkäytön ehkäisy.




Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisestitiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta.



T1 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L7

T2 S1 L2, L3, L4, L7

T3 S1 L1, L3, L4, L6

T4 S1, S3 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4

T S2, S3 L2, L3, L5, L6, L7

T7 S1, S2 L2, L3, L4, L7

T S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T S3 L2, L4, L5, L7

T S1, S2 L1, L3, L6

T S1, S2, S3 L1, L2, L3, L7

T S3 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7




iluok

at 7

-9

449

Vuos

iluok

at 7

-9














450














Vuos

iluok

at 7

-9

451

Vuos

iluok

at 7

-9
















452





Vuosiluokka 9




Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä,monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta.

Terveyden edistämistä tarkastellaan sairauksien ehkäisyn näkökulmasta.




Vuos

iluok

at 7

-9

453

Vuos

iluok

at 7

-9

Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksiaehkäisevistä tekijöistä. Sairauksien ehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset jaajankohtaiset tartuntataudit sekä kansantaudit ja tapaturmat.

Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa,ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat, kiusaaminen ja stressi.

Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaanterveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta.




Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet,vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus. Sisällöissä otetaan esille erityisesti opiskelu-, työ-ja toimintakyky nuoruudessa.

Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisenja sairauksien ehkäisyn keinoja, terveyspalvelut, kansalaistoiminta ja ympäristön terveysriskit.Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinenkuluttaminen.

Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys jakulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekäihmisoikeuksien kunnioittaminen.



T1 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L7

T2 S1 L2, L3, L4, L7

T3 S1 L1, L3, L4, L6

T4 S1, S3 L1, L2, L3, L4, L6, L7

T5 S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4

T S2, S3 L2, L3, L5, L6, L7

T7 S1, S2 L2, L3, L4, L7

T S1, S2, S3 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

T S3 L2, L4, L5, L7

T S1, S2 L1, L3, L6

T S1, S2, S3 L1, L2, L3, L7

T S3 L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7

454














Vuos

iluok

at 7

-9

455

Vuos

iluok

at 7

-9















456















Vuos

iluok

at 7

-9

457

Vuos

iluok

at 7

-9











Toisen kotimaisen kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissaherätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseenmoninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa kieliympäristöissä. Koulussaohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavallakielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintojasukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekäkäyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.



458


Ruotsin kieli, B1-oppimäärä

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä vuosiluokilla 7-9

Oppilaita rohkaistaan käyttämään ruotsin kieltä monipuolisessa vuorovaikutuksessa jatiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta vuosiluokilla 3-6 saavutettujentaitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänenkielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimallaerilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Myös tunteiden käsittelylle annetaan tilaa,ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista jaoppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessäoppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteidensaavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draamanavulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita.Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä.Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaanEurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivänyhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myösmahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se onmahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla7-9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukeeoppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kouluntarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetussuunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltäentuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen B1-oppimäärässä vuosiluokilla7-9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuukaikkiin tavoitteisiin ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointiperustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arviointi onmonipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja.Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksiomista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissaviestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myösoppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaisetlähtökohdat.

Vuos

iluok

at 7

-9

459

Vuos

iluok

at 7

-9

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso oppiaineen valtakunnallisiin ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinninkriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosananmuodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumattasiitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilassaa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoaheikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7



Tehdään ja raportoidaan havaintoja pohjoismaisista kielenkäyttöympäristöistä, Suomen, Ruotsinja muiden Pohjoismaiden kulttuurin ominaispiirteistä sekä Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä.Havainnoidaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja sekä verrataan ruotsin kieltä oppilaidenaiemmin opiskelemiin kieliin. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaitakielten välisessä vertailussa ja ruotsin kielen opiskelussa.

Aletaan havainnoida suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja. Havainnoidaan Pohjoismaitayhdistäviä ja erottavia kulttuurin ominaispiirteitä.


Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti jaopiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyynja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja jarohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Harjoitellaan käyttämään ruotsin kieltä monipuolisesti eri tilanteissa. Tärkeintä on viestinvälittyminen. Opetellaan asettamaan tavoitteita ja löytämään itselle sopivia kielenopiskelutapoja.

S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaatekstejä

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä,ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekätutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteitaopetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eriviestintäkanavia hyödyntäen.

Tutustutaan monenlaisiin teksteihin harjoitellen sanastoa ja jo opittuja rakenteita

• preesens• apuverbit• substantiivien taivutus• adjektiivien taivutus• imperatiivi

sekä opetellaan uusina mm.:

• imperfekti460

• perfekti• pluskvamperfekti• järjestysluvut• päiväykset• vuosiluvut• lyhyet vastaukset kaikkien verbien kanssa• man• det finns• ajanmääreitä• adjektiivien vertailu

Hyödynnetään eri viestintäkanavia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.



T1 S1 L2, L5

T2 S1 L1, L4

T3 S2 L1

T4 S2 L2, L7

T5 S3 L4

T6 S3 L4

T7 S3 L2, L4, L6

T8 S3 L4

T9 S3 L4, L5


T1 ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekäPohjoismaita yhdistäviin arvoihin


Pohjoismaisen kieliympäristön ja arvojenhahmottaminen

Oppilas osaa kertoa, mitä kieliäPohjoismaissa puhutaan ja kuvaillaPohjoismaita yhdistäviä arvoja.

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksiaruotsin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekäkäyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena


Vuos

iluok

at 7

-9

461

Vuos

iluok

at 7

-9


Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintojensaperusteella johtopäätöksiä ruotsin kielensäännönmukaisuuksista ja soveltaajohtopäätöksiään sekä verrata sitä, mitensama asia ilmaistaan jossakin muussakielessä. Oppilas tuntee ruotsin kielenkeskeisiä kielitiedon käsitteitä.

T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisiatapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössäsekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä onviestin välittyminen


Tavoitteiden asettaminen, oppimisenreflektointi ja yhteistyö

Oppilas osaa asettaa omiakielenopiskelutavoitteitaan ja arvioidaopiskelutapojaan. Oppilas osaa toimiavuorovaikutustilanteessa toisia kannustaen.

T4 kannustaa oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsinkieltä omassa elämässään ja ohjata oppilasta käyttämään ruotsiarohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella.


Elinikäisen kielenopiskelun valmiuksienkehittyminen

Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää ruotsintaitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaapohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulunpäätyttyä.

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäensuullista ja kirjallista vuorovaikutusta


Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso: A1.3: Oppilas selviytyy monistarutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuenjoskus viestintäkumppaniin.

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä


462


Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso A1.3: Oppilas osallistuuviestintään, mutta tarvitsee vielä useinapukeinoja. Oppilas osaa reagoidasuppein sanallisin ilmauksin, pienin elein(esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, taimuunlaisella minimipalautteella. Joutuupyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvienilmausten tuntemustaan


Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso A1.3: Oppilas osaa käyttääyleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöönkuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissasosiaalisissa tilanteissa.

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseäänkiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä


Tekstien tulkintataidot Taitotaso A1.3: Oppilas ymmärtääyksinkertaista, tuttua sanastoa jailmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä jahidasta puhetta asiayhteyden tukemana.Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansayksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoistapuhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myösääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin


Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A1.3: Oppilas osaa rajallisenmäärän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia,keskeistä sanastoa ja perustasonlauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaanarkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäensuppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaanyksinkertaisia viestejä. Oppilas ääntääharjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

Vuos

iluok

at 7

-9

463

Vuos

iluok

at 7

-9

Vuosiluokka 8



Tehdään ja raportoidaan havaintoja pohjoismaisista kielenkäyttöympäristöistä, Suomen, Ruotsinja muiden Pohjoismaiden kulttuurin ominaispiirteistä sekä Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä.Havainnoidaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja sekä verrataan ruotsin kieltä oppilaidenaiemmin opiskelemiin kieliin. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaitakielten välisessä vertailussa ja ruotsin kielen opiskelussa.

Syvennetään tietämystä suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroista. Jatketaan perehtymistäPohjoismaita yhdistäviin ja erottaviin kulttuuripiirteisiin.


Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti jaopiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyynja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja jarohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Vahvistetaan opittuja kielenopiskelutaitoja ja arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.Harjoitetaan edelleen monipuolista kielenkäyttöä ja rohkeaa viestintää.

S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaatekstejä

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä,ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekätutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteitaopetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eriviestintäkanavia hyödyntäen.

Jatketaan monipuolisiin teksteihin tutustumista laajentaen sanavarastoa. Vahvistetaan jo opittujarakenteita ja opetellaan uusina mm.:

- att + infinitiivi

- konditionaali

- sivulauseet

- någon, något, några

- ingen, inget, inga

- den här, det här, de här

den där, det där, de här

- sin, sitt, sina

- vilken, vilket, vilka

- persoonapronominien objektimuodot

- adverbit

- refleksiiviverbit

464



T1 S1 L2, L5

T2 S1 L1, L4

T3 S2 L1

T4 S2 L2, L7

T5 S3 L4

T6 S3 L4

T7 S3 L2, L4, L6

T8 S3 L4

T9 S3 L4, L5


T1 ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekäPohjoismaita yhdistäviin arvoihin


Pohjoismaisen kieliympäristön ja arvojenhahmottaminen

Oppilas osaa kertoa, mitä kieliäPohjoismaissa puhutaan ja kuvaillaPohjoismaita yhdistäviä arvoja.

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksiaruotsin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekäkäyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena


Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintojensaperusteella johtopäätöksiä ruotsin kielensäännönmukaisuuksista ja soveltaajohtopäätöksiään sekä verrata sitä, mitensama asia ilmaistaan jossakin muussakielessä. Oppilas tuntee ruotsin kielenkeskeisiä kielitiedon käsitteitä.

T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisiatapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössäsekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä onviestin välittyminen


Vuos

iluok

at 7

-9

465

Vuos

iluok

at 7

-9




T4 kannustaa oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsinkieltä omassa elämässään ja ohjata oppilasta käyttämään ruotsiarohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella.



Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää ruotsintaitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaapohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulunpäätyttyä.

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäensuullista ja kirjallista vuorovaikutusta


Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso: A1.3: Oppilas selviytyy monistarutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuenjoskus viestintäkumppaniin.

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä


Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso A1.3: Oppilas osallistuuviestintään, mutta tarvitsee vielä useinapukeinoja. Oppilas osaa reagoidasuppein sanallisin ilmauksin, pienin elein(esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, taimuunlaisella minimipalautteella. Joutuupyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvienilmausten tuntemustaan


Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso A1.3: Oppilas osaa käyttääyleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöönkuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissasosiaalisissa tilanteissa.

466

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseäänkiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä


Tekstien tulkintataidot Taitotaso A1.3: Oppilas ymmärtääyksinkertaista, tuttua sanastoa jailmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä jahidasta puhetta asiayhteyden tukemana.Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansayksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoistapuhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myösääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin


Tekstien tuottamistaidot Taitotaso A1.3: Oppilas osaa rajallisenmäärän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia,keskeistä sanastoa ja perustasonlauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaanarkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäensuppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaanyksinkertaisia viestejä. Oppilas ääntääharjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

35.6.32. Tähtään lukioon / englanti (valinnainen)


Vahvistetaan jo opittuja taitoja tekemällä sekä kuullun- että tekstinymmärtämisharjoituksia. Omantekstin tuottamista harjoitellaan erityyppisillä kirjoitelmilla.


Itsenäisen työskentelyn lisäksi työskennellään pareittain tai pienryhmissä käyttäen vaihteleviatyötapoja.


Arviointi

Aktiivinen osallistuminen oppitunneilla sekä yhteistyö ryhmässä. Kurssi arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Vuosiluokka 8


S1 Kuunnellaan erityyppisiä tekstejä.

Vuos

iluok

at 7

-9

467

Vuos

iluok

at 7

-9

S2 Luetaan erityyppisiä tekstejä.

S3 Tuotetaan omia tekstejä, joiden yhteydessä tarkastellaan rakenteita ja sanastoa.


Vuosiluokka 9


S1 Kuunnellaan erityyppisiä tekstejä.

S2 Luetaan erityyppisiä tekstejä.

S3 Tuotetaan omia tekstejä, joiden yhteydessä tarkastellaan rakenteita ja sanastoa.


35.6.33. Uskonto





Vuosiluokilla 7-9 uskonnon opetuksessa perehdytään opiskeltavaan uskontoon kulttuurisenaja yhteiskunnallisena ilmiönä. Opetuksessa syvennetään ja rikastetaan tietoa opiskeltavanuskonnon juurista, lähteistä, opista ja opetuksista sekä vaikutuksista maailmassa.

Opetuksessa tutustutaan sekä maailman suuriin uskontoperinteisiin että uskonnottomuuteen.Opetuksessa tarkastellaan uskontojen yhteiskunnallista ja poliittista vaikutusta sekäuskonnonvapautta ja opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan uskonnollisia teemoja tieteessä,mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Opetuksessa käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnoneettiset periaatteet. Opetuksessa perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseensekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin. Opetuksessa pohditaan ihmisyyteen

468

kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia. Uskonnon opetus tarjoaa oppilaillevoimavaroja kasvuun kohti aikuisuutta.





Tavoitteena on ilmentää uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti.Asioita tarkastellaan kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen avulla.Keskeistä on opittavien asioiden syventävä käsitteellistäminen ja käsitteiden yhteinen pohdinta.Uskonnon opetuksessa käytetään oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, ettäoppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen.Keskustelu on tärkeä osa opetusta. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntäävierailuja ja vierailijoita. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myösoppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.


Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioidenoppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat sekä kehittyvä kielitaito. Opetuksessaluodaan oppimista ja osallisuutta, sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitoja edistäviä yhteisiä tilanteitasekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.


Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä oppilaiden monimuotoistentuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita.Arviointi on monipuolista ja oppilaille annettava palaute ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilailleannetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihintavoitteisiin. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutuskonnon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaanosaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyykumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessaotetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, millevuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saaarvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoaheikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuos

iluok

at 7

-9

469

Vuos

iluok

at 7

-9





Opetuksessa käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnoneettiset periaatteet. Opetuksessa perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseensekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin. Opetuksessa pohditaan ihmisyyteenkuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia. Uskonnon opetus tarjoaa oppilaillevoimavaroja kasvuun kohti aikuisuutta.


Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13 §:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineenyhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.







Opetuksessa käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnoneettiset periaatteet. Opetuksessa perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseensekä eri uskontojen ja katsomusten eettisiin näkemyksiin. Opetuksessa pohditaan ihmisyyteenkuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia. Uskonnon opetus tarjoaa oppilaillevoimavaroja kasvuun kohti aikuisuutta.


Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto taielämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13 §:n mukaan oppilaiden uskonnollisenyhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineen

470

yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteisettavoitteet ja keskeiset sisällöt.


Vuosiluokka 7



Opetuksen sisältöjen valinnassa keskeistä on kristinusko eri puolilla maailmaa, painottaennykytilannetta. Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumistakirkkokunniksi. Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin: katolinen ja ortodoksinenkirkko sekä protestanttiset kirkot, erityisesti luterilainen kirkko. Opetuksessa perehdytäänkirkkokuntien levinneisyyteen, keskeisiin opetuksiin. Tutkitaan Raamatun syntyhistoriaa,keskeistä sisältöä ja tulkintatapoja sekä uskonnon kulttuurivaikutuksia. Perehdytään syvemminkristinuskoon Suomessa ja sen kulttuurivaikutuksiin. Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen,suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.


Opetuksessa tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia javaikutusta kulttuuriin eri puolilla maailmaa. Tutustutaan lisäksi luonnonuskontoihin ja uusiinuskonnollisiin liikkeisiin sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Uskontoja tarkastellaantieteellisestä näkökulmasta ottaen huomioon uskonnon eri ulottuvuudet. Sisältöjen valinnassaotetaan huomioon uskon ja tiedon sekä uskonnollisen kielen ja tieteellisen kielen erottaminen,uskontokritiikki sekä uskontojen näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, mediassa, politiikassa,populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa. Syvennetään ekumenian sekä uskontojenja katsomusten välisen dialogin ymmärtämistä osana uskontojen välistä toimintaa jamaailmanrauhaa.

S3 Hyvä elämä

Opetuksessa keskeistä on etiikan peruskäsitteiden tunteminen ja ymmärtäminen. Perehdytäänsyvällisemmin kristinuskon ja muiden uskontojen eettiseen opetukseen ja eri kristillistenkirkkojen eettisiin painotuksiin sekä Raamatun ja etiikan suhteeseen. Tutustutaan YK:nYleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan. Opetuksen sisällöiksivalitaan elämänkysymyksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, globaaliin vastuuseen sekäympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tarkastellaan eettisiä kysymyksiä mediastaotetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä. Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niidenvaikutusta omaan ja toisten hyvinvointiin.



T1 S1, S2 L1

T2 S1 L2

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L1, L2

T10 S1, S2, S3 L6

Vuos

iluok

at 7

-9

471

Vuos

iluok

at 7

-9


T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutussekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus


Uskontojen merkityksen hahmottaminenkulttuurissa ja yhteiskunnassa

Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoonliittyviä piirteitä ympäröivässä kulttuurissa.

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta jasen vaikutuksista


Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen Oppilas osaa kuvailla opiskelemansauskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta. Häntuntee uskonnon perusopetukset sekä osaamainita tärkeimmät lähteet.

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluviaelämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojensuhdetta niihin


Eettinen ajattelu Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluviaelämänkysymyksiä ja osaa kertoaajankohtaisista eettisistä kysymyksistä.

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksiaja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan


Eettinen ajattelu Oppilas pohtii omien valintojensa eettisiäulottuvuuksia ja osaa kertoa niidenvaikutuksesta omaan ja toisten ihmistenhyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt jatulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla



472

Vuosiluokka 8






S3 Hyvä elämä




T1 S1, S2 L1

T2 S1 L2

T4 S1, S2, S3 L2, L4, L6

T5 S1, S3 L1, L2, L4, L5, L7

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L1, L2

T10 S1, S2, S3 L6

Vuos

iluok

at 7

-9

473

Vuos

iluok

at 7

-9






T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta jasen vaikutuksista


Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen Oppilas osaa kuvailla opiskelemansauskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta. Häntuntee uskonnon perusopetukset sekä osaamainita tärkeimmät lähteet.

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapojaja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa,maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa


Uskonnon ja kulttuurin lukutaito Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteidentapoja ja symboleja. Hän osaa antaaesimerkkejä uskonnollisista aiheistamediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaationtapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja


Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejäerilaisista argumentaation tavoista sekäjoistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistäeroista.



474









Vuosiluokka 9






Vuos

iluok

at 7

-9

475

Vuos

iluok

at 7

-9

S3 Hyvä elämä




T1 S1, S2 L1

T3 S2 L2, L3, L6

T4 S1, S2, S3 L2, L4, L6

T5 S1, S3 L1, L2, L4, L5, L7

T6 S3 L2, L7

T7 S1, S3 L5, L6

T8 S1, S2, S3 L7

T9 S2, S3 L1, L2

T10 S1, S2, S3 L6






T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolillamaailmaa sekä uskonnottomuuteen


Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomustentunteminen

Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedotsuurista maailmassa vaikuttavista uskonnoistaja uskonnottomuudesta. Hän osaa kuvaillauskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaamoninaisuutta.

476

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapojaja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa,maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa


Uskonnon ja kulttuurin lukutaito Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteidentapoja ja symboleja. Hän osaa antaaesimerkkejä uskonnollisista aiheistamediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaationtapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja


Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejäerilaisista argumentaation tavoista sekäjoistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistäeroista.

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin,ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen jakatsomusten eettisiin periaatteisiin


Etiikkaa koskeva tieto ja ihmisoikeusetiikka Oppilas tuntee ja osaa nimetä etiikankeskeisiä käsitteitä. Hän osaa nimetätärkeimmät ihmisoikeussopimukset jakertoa niiden keskeisestä sisällöstä.Oppilas tuntee opiskeltavan uskonnon sekämuiden uskontojen ja katsomusten eettisiäperiaatteita.

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomustenmaailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina


Uskontojen ja katsomusten merkitysglobaalisti

Oppilas osaa kuvailla ja arvioida uskontojenja katsomusten maailmanlaajuista merkitystäihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.



Vuos

iluok

at 7

-9

477

Vuos

iluok

at 7

-9














Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissakokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen jayhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologiatarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista jaoppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseenvaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

478


Englannin A-oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 7-9

Oppilaita rohkaistaan käyttämään englantia monipuolisessa vuorovaikutuksessa jatiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta vuosiluokilla 3-6 saavutettujentaitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänenkielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimallaerilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Myös tunteiden käsittelylle annetaan tilaa,ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä.

Useat oppilaat käyttävät englantia kasvavassa määrin vapaa-aikanaan. Tämä oppilaideninformaalin oppimisen kautta hankkima taito otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa jasisältöjä valittaessa.

Englannin opetusta voidaan integroida eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksienopetukseen ja päinvastoin. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun englannin kielellä eri oppiaineissa.

Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvättavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista jaoppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessäoppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteidensaavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avullaoppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita.Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä.Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteenja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavantyövälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteenkotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistäyhteydenpitoa. Englantia käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7-9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukeeoppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita kouluntarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetussuunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englantiaentuudestaan osaaville oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7-9

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuukaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointiperustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luonteviailmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaantulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Heitä rohkaistaan käyttämäänoppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia

Vuos

iluok

at 7

-9

479

Vuos

iluok

at 7

-9

osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muullatavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutenglannin kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamallaoppilaan osaamisen taso englannin kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinninkriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosananmuodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumattasiitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilassaa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoaheikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 7



Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistäoikeuksista. Tutkitaan englannin kielen kehittymistä globaaliksi lingua francaksi. Otetaan selkoajoidenkin sellaisten maiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa englanti on keskeisinyhteiskunnassa käytetty kieli. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaitaenglannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. Hankitaan tietoa joistakinenglannin kielen varianteista.

Perehdytään tarkemmin johonkin maahan/joihinkin maihin, joissa englanti on keskeisin käytettykieli: kulttuuri, elämänmuoto ja mahdollinen kielen variantti.

Laajennetaan käsitystä omista mahdollisuuksista toimia globalisoituvassa maailmassa.

Tutustutaan tarkemmin englannin kielen opiskelussa ja kielten välisessä vertailussa auttaviinkielitiedon käsitteisiin.


Vahvistetaan edelleen kieltenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä,sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä, tiedon hakemista ja tiedonluotettavuuden arviointia.

Tiedostamalla kielenopiskelutaitojen merkitys asetetaan itselle sopivia kielenopiskelutavoitteitaja vahvistetaan itselle sopivia tapoja oppia. Vahvistetaan opiskelutapojen itsearviointia ja kykyätoimia myönteisesti vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan oppimateriaalien monipuolista käyttöäsekä tiedon hakemista ja tiedon luotettavuuden arviointia.


Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta englannin kielellä eri yhteisöissä,ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihinsekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon sekä oppilaidenosallisuus ja toimijuus paikallisesti ja globaalisti. Otetaan huomioon englannin kielen levinneisyysja asema globaalin kommunikaation kielenä. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisistateksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaanrunsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

480

Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ottaen huomioonkohdekielen kulttuuriset piirteet. Tutustutaan viestintää eteenpäin vieviin kiertoilmauksiin.

Tutustutaan monenlaisiin yleiskielisiin, oppilaalle merkityksellisiin teksteihin, joita tulkitsemallaopetellaan sanastoa ja kerrataan aikaisemmilla luokka-asteilla harjoiteltuja rakenteita sekäopetellaan uusia:

• syvennetään substantiivien ja adjektiivien käytön tietämystä• vahvistetaan pronominien hallintaa• tutustutaan perusteellisemmin paljoussanoihin• laajennetaan tietämystä verbeistä harjoittelemalla perfektiä ja pluskvamperfektiä.

Harjoitellaan tekstien tuottamista myös vaativimmissa kielenkäyttötilanteissa vahvistaen sanastonja rakenteiden opettelun.

Harjoitellaan ääntämistä, sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.



T1 S1 L1, L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L3

T4 S2 L1, L3

T5 S2 L1

T6 S3 L4

T7 S3 L4, L6

T8 S3 L2

T9 S3 L4

T10 S3 L5, L6


T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihinliittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle valmiuksia kehittääkulttuurienvälistä toimintakykyä

.


Vuos

iluok

at 7

-9

481

Vuos

iluok

at 7

-9


Kielten statuksiin liittyvien kysymystenhuomaaminen ja kulttuurienvälinentoimintakyky

Oppilas osaa kuvata pääpiirteittäin, missäenglantia puhutaan ja mainita englanninlevinneisyyden syitä sekä pohtia englanninkielen asemaan, variantteihin ja arvostukseenliittyviä ilmiöitä. Oppilas osaa pohtia kielen jakulttuurin suhdetta englannin osalta. Oppilashavaitsee, että arvot vaihtelevat riippuenyksilöllisestä kokemuksesta ja kulttuurisestanäkökulmasta.

T2 kannustaa löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä jatoimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvastamaailmasta ja siinä toimimisen mahdollisuuksista


Maailmankansalaisen taitojen kehittäminenenglannin kieltä hyödyntämällä

Oppilas osaa tehdä havaintojamahdollisuuksista toimia ja oppiaenglanninkielisissä toimintaympäristöissä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksiaenglannin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissäsekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena


Kielellinen päättely Oppilas osaa tehdä havaintojensaperusteella johtopäätöksiä englanninkielen säännönmukaisuuksista ja soveltaajohtopäätöksiään sekä verrata sitä, mitensama asia ilmaistaan jossakin muussakielessä. Oppilas tuntee englannin kielenkeskeisiä kielitiedon käsitteitä.

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisiatapoja oppia englantia ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti jayhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossatärkeintä on viestin välittyminen




482

T5 kehittää oppilaan itsenäisyyttä soveltaa luovasti kielitaitoaan sekäelinikäisen kieltenopiskelun valmiuksia



Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttääenglannin taitoaan myös koulun ulkopuolellaja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaankoulun päätyttyä.

T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisistaoppilaiden ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissakäsitellään myös mielipiteitä

Syvennetään substantiivien ja adjektiivien käytön tietämystä. Vahvistetaan pronominienhallintaa ja tutustutaan perusteellisemmin paljoussanoihin. Laajennetaan tietämystä verbeistäharjoittelemalla perfektiä ja pluskvanperfektiä.


Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa Taitotaso B1.1: Oppilas pystyy viestimään,osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaanmielipiteitään melko vaivattomastijokapäiväisissä viestintätilanteissa.



T7 tukea oppilaan aloitteellisuutta viestinnässä, kompensaatiokeinojenkäytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä


Viestintästrategioiden käyttö Taitotaso B1.1: Oppilas pystyy jossain määrinolemaan aloitteellinen viestinnän eri vaiheissaja osaa varmistaa, onko viestintäkumppaniymmärtänyt viestin sekä kiertää tai korvatatuntemattoman sanan tai muotoilla viestinsäuudelleen. Oppilas pystyy neuvottelemaantuntemattomien ilmauksien merkityksistä.

Vuos

iluok

at 7

-9

483

Vuos

iluok

at 7

-9



T8 auttaa oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja tukeaoppilaiden rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää


Viestinnän kulttuurinen sopivuus Taitotaso B1.1: Oppilas osoittaa tuntevansatärkeimmät kohteliaisuussäännöt. Oppilaspystyy ottamaan vuorovaikutuksessaanhuomioon joitakin tärkeimpiä kulttuurisiinkäytänteisiin liittyviä näkökohtia.



T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia itselleenmerkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilaisista lähteistäsekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita


Tekstien tulkintataidot Taitotaso B1.1: Oppilas ymmärtää pääasiatja joitakin yksityiskohtia selkeästä ja lähesnormaalitempoisesta yleiskielisestä puheestatai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistäja ymmärtää yhteiseen kokemukseen taiyleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitettuatekstiä. Oppilas löytää pääajatukset,avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myösvalmistautumatta.

T10 ohjata oppilasta tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiäerilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheista

484

kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyväänääntämiseen


Tekstien tuottamistaidot Taitotaso B1.1: Oppilas osaa kertoaydinkohdat ja myös hiukan yksityiskohtiaerilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistäitseään kiinnostavista todellisista taikuvitteellisista aiheista käyttäen melko laajaasanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitakinyleisiä fraaseja ja idiomeja. Oppilas osaasoveltaa useita ääntämisen perussääntöjämuissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Vuosiluokka 8






Harjoitellan englannin kielen opiskelussa ja kielten väliseesä vertailussa auttavia kielitiedonkäsitteitä.



Arvioidaan edelleen itselleen asetettuja kielenopiskelutavoitteita ja sopivia tapoja oppiaja tarvittaessa muutetaan niitä, kun tieto omista vahvuuksista ja kehitettävistä seikoistalisääntyy. Harjoitellaan oppimateriaalien monipuolista käyttöä sekä tiedon hakemista ja tiedonluotettavuuden arviointia. Ymmärrys myönteisen asenteen merkityksestä vuorovaikutustilanteissakasvaa.


Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta englannin kielellä eri yhteisöissä,ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihinsekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon sekä oppilaidenosallisuus ja toimijuus paikallisesti ja globaalisti. Otetaan huomioon englannin kielen levinneisyys

Vuos

iluok

at 7

-9

485

Vuos

iluok

at 7

-9

ja asema globaalin kommunikaation kielenä. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisistateksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaanrunsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan entistä monipuolisemmin erilaisten vuorovaikutustilanteiden sujuvaa eteenpäinviemistä eri viestintäkanavia käyttäen huomioiden kohdekielen kulttuuriset piirteet. Tutustutaanlaajemmin eri tapoihin ilmaista sama asia.

Tutustutaan monenlaisiin vaativampiin yleiskielisiin, oppilaalle merkityksellisiin sekä hänen omankokemuspiirinsä ulkopuolisiin teksteihin, joita tulkitsemalla opetellaan sanastoa ja syvennetäänaikaisemmilla luokka-asteilla harjoiteltuja rakenteita sekä opetellaan uusia,mm:

• apuverbien korvaavia rakenteita eri aikamuodoissa• futuuria ja ehtolausetta• 1.konditionaalia ja ehtolausetta• epäsuoraa kerrontaa• liitekysymyksiä• itsenäiset possessiivipronomineja• refleksiivipronomineja• relatiivipronomineja• adverbien vertailua.

Harjoitellaan tekstien tuottamista myös vaativammissa kielenkäyttötilanteissa vahvistaen sanojenja rakenteiden opettelua.

Harjoitellaan ääntämistä, sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.



T1 S1 L1, L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L3

T4 S2 L1, L3

T5 S2 L1

T6 S3 L4

T7 S3 L4, L6

T8 S3 L2

T9 S3 L4

T10 S3 L5, L6




486















Vuos

iluok

at 7

-9

487

Vuos

iluok

at 7

-9






Laajennetaan ja syvennetään jo opittuja rakenteita.Harjoitellaan uusia kuten apuverbien korvaaviarakenteita eri aikamuodoissa, futuuria ja ehtolausetta, 1.konditionaalia ja ehtolausetta sekäliitekysymyksiä.









488




T10 ohjata oppilasta tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiäerilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheistakiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyväänääntämiseen



Vuosiluokka 9






Harjoitellaan syvällisemmin englannin kielen opiskelussa ja kielten välisessä vertailussa auttaviakielitiedon käsitteitä.

Vuos

iluok

at 7

-9

489

Vuos

iluok

at 7

-9



Hyödynnetään omia vahvuuksia opiskelun suunnittelussa (tavoitteet ja opiskelutavat) jaarvioinnissa. Harjoitellaan edelleen oppimateriaalien monipuolista käyttöä sekä tiedon hakemistaja tiedon luotettavuuden arviointia. Ymmärretään kannustavan palautteen antamisen ja saamisenmerkitys vuorovaikutustilanteissa.



Syvennetään tietoisuutta oman aktiivisen roolin merkityksestä vuorovaikutustilanteissa eriviestintäkanavia käyttäen sekä tietoisuutta tilanteisiin sopivasta kohteliaasta, kulttuurien väliseterot huomioivasta kielenkäytöstä .

Tutustutaan monenlaisiin vaativampiin yleiskielisiin, oppilaalle merkityksellisiin, omankokemuspiirinsä ulkopuolisiin tai yleismaailmallisiin teksteihin, joita tulkitsemalla opetellaansanastoa ja syvennetään aikaisemmilla luokka-asteilla harjoiteltuja rakenteita sekä opetellaanuusia,mm:

• passiivia• 2.konditionaalia ja ehtolausetta• infinitiivin ja -ing muodon käyttöä.

Harjoitellaan tekstien tuottamista myös vaativammissa kielenkäyttötilanteissa vahvistaen sanojenja rakenteiden opettelua.

Harjoitellaan edelleen ääntämistä, sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

490



T1 S1 L1, L2

T2 S1 L1, L2

T3 S1 L1, L3

T4 S2 L1, L3

T5 S2 L1

T6 S3 L4

T7 S3 L4, L6

T8 S3 L2

T9 S3 L4

T10 S3 L5, L6







Harjoitellan englannin kielen opiskelussa ja kielten väliseesä vertailussa auttavia kielitiedonkäsitteitä.




Vuos

iluok

at 7

-9

491

Vuos

iluok

at 7

-9















492










T10 ohjata oppilasta tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiäerilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheistakiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyväänääntämiseen


Vuos

iluok

at 7

-9

493

Vuos

iluok

at 7

-9



35.6.35. Yhteiskuntaoppi


Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi jayritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksiaja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen japeriaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisenvaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä jatapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppiahankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaansitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaanaktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään,että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoistenmahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Yhteiskuntaopin tehtävä vuosiluokilla 7-9

Vuosiluokkien 7-9 opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja -taitojademokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien valintojen tekemisessä. Päätöksentekoaja vaikuttamista harjoitellaan kouluyhteisössä ja muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa.

Opetuksessa kiinnitetään huomiota yhteiskunnan ja yhteisöllisen elämän rakenteisiin sekä niihinliittyviin käsitteisiin. Oppilaita ohjataan arvioimaan yhteiskunnan ja talouden kysymyksiä sekävertailemaan niihin liittyviä erilaisia mielipiteitä ja toimintavaihtoehtoja erilaisten ihmisryhmienja arvopäämäärien kannalta. Yhteiskunnallisten asioiden opiskelussa näkökulma laajeneekattamaan myös globaalit kysymykset

Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteetvuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi käyttämällä monipuolisiatoiminnallisia työtapoja. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen,analysoiminen ja niistä keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eritoimijoiden kanssa on niin ikään tärkeää. Opetuksessa voidaan käyttää myös oppiainerajatylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi erilaisten projektien yhteydessä. Yhteistoiminnallistentyötapojen lisäksi tutkiva oppiminen korostuu. Median tarkastelulla ja tietoja viestintätekniikanhyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa.

494

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaita näkemäänitsensä kansalaisyhteiskunnan jäseninä sekä tukea heidän kasvuaan erilaisten yhteisöjenaktiivisiksi jäseniksi. Oppilaiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaatuetaan käytännön harjoitteilla. Heitä harjaannutetaan etsimään, ymmärtämään ja soveltamaanyhteiskuntaa ja taloutta koskevaa tietoa, jonka merkitystä he arvioivat paitsi omasta myös yleisestänäkökulmasta. Oppiaineen käsitteellinen luonne ja esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojenavaaminen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä ja työtavoissa.

Oppilaan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 7-9

Oppimisen arviointi on yhteiskuntaopissa oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolisellapalautteella oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa lähiyhteisöissään jasoveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnissaotetaan huomioon oppilaiden monimuotoiset toiminnan ja tuottamisen tavat. Arvioinnillatuetaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamista kiinnitetään huomiota siihen, mitenmonipuolisesti ja näkemyksiään perustellen oppilaat oppivat rakentamaan omaa käsitystäänyhteiskunnasta.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona yhteiskuntaopin opiskelu päättyy kaikilleyhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelunpäättyessä saavuttanut yhteiskuntaopin oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaansuhteuttamalla oppilaan osaamisen taso yhteiskuntaopin valtakunnallisiin päättöarvioinninkriteereihin. Yhteiskuntaopissa oppilaan osaaminen kehittyy kaikilla tavoitealueilla oppimääränpäättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikkivaltakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite onasetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänosoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminenjoidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muidentavoitteiden osalta.

Vuosiluokka 8



Perehdytään yksilön vastuisiin, velvollisuuksiin, oikeuksiin sekä oman elämän ja taloudenhallintaan. Paneudutaan erilaisiin mahdollisuuksiin oman tulevaisuuden suunnittelussatutustumalla työelämään ja elinkeinoihin. Käsitellään sekä oman että lähiyhteisöjen, kutenperheiden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä.

Sisältöosioon perehdytään valtakunnallista ohjeistusta noudattaen . Valtaosa asioista tuleetarkemmin käsittelyyn

9.luokalla.


Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin.Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin.Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksimielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi japäätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.

Vuos

iluok

at 7

-9

495

Vuos

iluok

at 7

-9


Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaanyhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittaviataitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalleyhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Toteutamme sisältöosion valtakunnallisen ohjeistuksen periaatteita noudattaen. Suurin osa tämänsisältöosion asioista tulee tarkemmin

käsittelyyn 9.luokalla.


Perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaantaloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Lisäksiperehdytään talouden ja hyvinvoinnin kysymyksiin muun muassa työn, ammattien ja yrittäjyydenkautta. Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.

8.luokalla aloitamme jo taloudellisen toiminnan perusteisiin tutustumisen erityisesti yksilöntalouden kannalta.



T1 S1, S2, S3, S4 L4, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L4, L7

T3 S2, S3 L2, L4, L7

T4 S1, S2, S3 L3, L4, L5

T6 S1, S2, S3 L2, L4

T8 S1, S4 L2, L4, L6, L7

T9 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L7


T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröiväänyhteiskuntaan ja vahvistaa oppilaan kiinnostusta yhteiskuntaoppiintiedonalana



T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyenerilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin


496



T3 ohjata oppilasta ymmärtämään oikeusvaltion periaatteita,ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaansuomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta


Oikeusvaltion periaatteiden ja toiminnanhahmottaminen

Oppilas osaa kuvailla ja selittääihmisoikeusperiaatteita, oikeusvaltionkeskeisiä periaatteita sekä suomalaisenoikeusjärjestelmän rakennetta ja toimintaa.

T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa,talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan jataitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä


Yhteiskuntaa, mediaa, taloutta jataloudenpitoa koskevat tiedot ja taidot

Oppilas osaa kuvailla yhteiskunnan, taloudenja median toimintaa sekä tarkastella niihinliittyvää julkista keskustelua.

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eriyhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti


Eri yhteisöjen ja vähemmistöjen tarkastelu Oppilas pystyy tarkastelemaan jakeskustelemaan erilaisista yhteisöistä javähemmistöistä rakentavasti ja jäsentyneesti.

T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, omantalouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti


Talouden perusteiden hahmottaminen Oppilas osaa perustella säästämisen,sijoittamisen ja kuluttamisen merkityksen sekäomassa elämässään että kansantaloudessa.

T9 ohjata oppilasta laajentamaan näkemyksiään, osallistumaanyhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään

Vuos

iluok

at 7

-9

497

Vuos

iluok

at 7

-9

mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensämuodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa


Yhteiskunnallinen ajattelu, osallistumis- javaikuttamistaidot

Oppilas osaa ilmaista perustellunmielipiteensä tarkoituksenmukaisin keinoin,käyttää erilaisia vaikuttamistaitoja ja toimiarakentavasti osallistuvana kansalaisenalähiyhteisössä.

Vuosiluokka 9



Perehdytään yksilön vastuisiin, velvollisuuksiin, oikeuksiin sekä oman elämän ja taloudenhallintaan. Paneudutaan erilaisiin mahdollisuuksiin oman tulevaisuuden suunnittelussatutustumalla työelämään ja elinkeinoihin. Käsitellään sekä oman että lähiyhteisöjen, kutenperheiden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä.

Tässä sisältöosiossa oppilaat perehtyvät 9.luokalla aiempaa tarkemmin arkielämän ja omanelämän hallinnan kannalta

tärkeisiin oikeuksiin, velvollisuuksiin, vastuisiin sekä talouteen valtakunnallisen ohjeistuksenmukaisesti.


Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin.Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin.Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksimielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi japäätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.

Tämä sisältöosio toteutetaan valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti, jolloin mm.demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion

periaatteet ja toimintatavat tulevat tutummaksi.


Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaanyhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittaviataitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalleyhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Noudatamme tämän sisältöosion asioiden opiskelussa valtakunnallisia ohjeistuksia. Niiden myötäaktiivinen kansalaisuus

ja vaikuttamisen keinot tulevat aiempaa tutummiksi.

498


Perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaantaloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Lisäksiperehdytään talouden ja hyvinvoinnin kysymyksiin muun muassa työn, ammattien ja yrittäjyydenkautta. Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.

Jatkamme taloudelliseen toimintaan,talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin, keskeisiin toimijoihin,talouden lainalaisuuksiin jne.

perehtymistä aiempaa laaja-alaisemmin ja yksityiskohtaisemmin valtakunnallisen ohjeistuksenperiaatteita noudattaen.



T1 S1, S2, S3, S4 L4, L7

T2 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L4, L7

T3 S2, S3 L2, L4, L7

T4 S1, S2, S3 L3, L4, L5

T5 S1, S4 L1, L4, L6, L7

T6 S1, S2, S3 L2, L4

T7 S1, S2, S3 L1, L4, L7

T8 S1, S4 L2, L4, L6, L7

T9 S1, S2, S3, S4 L1, L2, L7


T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröiväänyhteiskuntaan ja vahvistaa oppilaan kiinnostusta yhteiskuntaoppiintiedonalana



T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyenerilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin



Vuos

iluok

at 7

-9

499

Vuos

iluok

at 7

-9

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään oikeusvaltion periaatteita,ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaansuomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta


Oikeusvaltion periaatteiden ja toiminnanhahmottaminen

Oppilas osaa kuvailla ja selittääihmisoikeusperiaatteita, oikeusvaltionkeskeisiä periaatteita sekä suomalaisenoikeusjärjestelmän rakennetta ja toimintaa.

T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa,talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan jataitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä


Yhteiskuntaa, mediaa, taloutta jataloudenpitoa koskevat tiedot ja taidot

Oppilas osaa kuvailla yhteiskunnan, taloudenja median toimintaa sekä tarkastella niihinliittyvää julkista keskustelua.

T5 rohkaista oppilasta kehittymään yritteliääksi ja vastuulliseksitaloudelliseksi toimijaksi, joka tuntee yrittäjyyttä ja työelämää sekä niidentarjoamia mahdollisuuksia ja osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan


Yrittäjyys- ja työelämätaidot Oppilas osaa kuvailla työelämän jayrittäjyyden yhteiskunnallista merkitystä jaarvioida niiden tarjoamia mahdollisuuksiamyös oman tulevaisuutensa kannalta

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eriyhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti


Eri yhteisöjen ja vähemmistöjen tarkastelu Oppilas pystyy tarkastelemaan jakeskustelemaan erilaisista yhteisöistä javähemmistöistä rakentavasti ja jäsentyneesti.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteonperiaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella jaEuroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaalähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena


500


Yhteiskunnallisen päätöksenteonperiaatteiden hahmottaminen sekädemokraattisten pelisääntöjen jatoimintatapojen tunteminen

Oppilas osaa antaa esimerkkejä poliittisestapäätöksenteosta, vallankäytöstä,yhteiskunnan rakenteista ja toiminnastasekä paikallisella, kansallisella ja Euroopanunionin tasolla että globaalisti sekä toimiaomaa lähiyhteisöä kehittäen demokraattistenpelisääntöjen ja toimintaperiaatteidenmukaisesti.

T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, omantalouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisesti


Talouden perusteiden hahmottaminen Oppilas osaa perustella säästämisen,sijoittamisen ja kuluttamisen merkityksen sekäomassa elämässään että kansantaloudessa.

T9 ohjata oppilasta laajentamaan näkemyksiään, osallistumaanyhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämäänmediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensämuodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa


Yhteiskunnallinen ajattelu, osallistumis- javaikuttamistaidot

Oppilas osaa ilmaista perustellunmielipiteensä tarkoituksenmukaisin keinoin,käyttää erilaisia vaikuttamistaitoja ja toimiarakentavasti osallistuvana kansalaisenalähiyhteisössä.





Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotienkanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuuristaidentiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuuson monitieteinen taito-, tietoja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen.Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan

Vuos

iluok

at 7

-9

501

Vuos

iluok

at 7

-9

ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden jamielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisenilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystämuista kulttuureista.





Vuosiluokilla 7–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kielellisiäja kulttuurisia taitoja monimuotoisissa viestintäympäristöissä. Oppilaita ohjataan toimimaanerilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisissa ympäristöissä niin, että he hahmottavatoman viestijäkuvansa ja pystyvät osaltaan vaikuttamaan myönteiseen viestintäilmapiiriin.Opetuksen tehtävänä on rohkaista oppilaita oma-aloitteisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi,jotka osaavat perustella näkemyksiään ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröiväänyhteiskuntaan eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tekstien valikoima laajenee yhteiskunnallistensekä opiskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien suuntaan. Oppilaita ohjataan puhutun jakirjoitetun kielen normien hallintaan ja taitoon käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä. Kirjallisuudenanalyysin ja tulkinnan taitoja syvennetään. Oppilaita ohjataan kirjallisuuden lukemiseen, omanlukuharrastuksen syventämiseen ja lukuelämysten hankkimiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihinliittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistäväoppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttääja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä.Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta.Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstintuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaahyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavatniin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan erisisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja

502

kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon jakuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.


Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaaoppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioitasekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseäänkiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukostaja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataanmyös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen jatekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaatsaavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessaja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteidenottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstitja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.


Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa.Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellistenvalmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilailleannetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin.Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevänpalautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaanja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niidenarviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihinerilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaaosaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenäoppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanutoppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisentaso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminenoppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioonkaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaavatavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan(8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksantason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisenjoidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vuos

iluok

at 7

-9

503

opetussuunnitelma perusopetuksen Halsuan kunnanfile/download...tietoverkot, sosiaalinen media ja...

Documents

Transcript of opetussuunnitelma perusopetuksen Halsuan kunnanfile/download...tietoverkot, sosiaalinen media ja...