OPETUSSUUNNITELMA AINEKOKONAISUUDET · Peruskieliopin kertaaminen: sanaluokat, sijamuodot, lauseet...

Helsingin kaupunki Suutarilan yläasteen koulu 27.10.2005

OPETUSSUUNNITELMA AINEKOKONAISUUDET

2

OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

9.2 Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi ......................... 3 9.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus ................................................................................................. 3 9.2.2 Suomi toisena kielenä ................................................................................................ 10

9.2.3 Kielet .......................................................................................................................... 10 9.2.4 Matematiikka .............................................................................................................. 36 9.2.5 Biologia ...................................................................................................................... 42 9.2.6 Maantieto ................................................................................................................... 45 9.2.7 Fysiikka ja kemia ....................................................................................................... 48

9.2.8 Terveystieto ............................................................................................................... 55 9.2.9 Uskonto (evankelisluterilainen) .................................................................................. 58 9.2.9 Uskonto (ortodoksinen) .............................................................................................. 62 9.2.10. Elämänkatsomustieto ............................................................................................. 62 9.2.11 Historia .................................................................................................................... 67

9.2.12 Yhteiskuntaoppi ....................................................................................................... 70 9.2.13 Musiikki .................................................................................................................... 72

9.2.14 Kuvataide ................................................................................................................. 79 9.2.15 Kotitalous ................................................................................................................. 84 9.2.16 Käsityö, tekninen työ ja tekstiilityö ........................................................................... 87 9.2.17 Liikunta .................................................................................................................... 92

9.2.18 Oppilaanohjaus ...................................................................................................... 102 9.2.19 Tietotekniikka ......................................................................................................... 103

Liitteitä .................................................................................................................................... 105 Lukuvuositodistus ............................................................................................................. 106 Arviointilomakkeita ............................................................................................................ 107

Kielitaidon tasojen kuvausasteikot .................................................................................... 109

3

9.2 Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN 6. LUOKAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITEL-MA Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon ne oppilaat, jotka opiskelevat äidin-kieli ja kirjallisuus- oppiainetta suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan. Suomi toisena kiele-nä opetuksessa noudatetaan Helsingin kuntakohtaista opetussuunnitelmaa 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas - kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan - pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä - ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja - uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi - kehittyy tiedonhankintataidoissa - osaa käyttää tiedonhankinnassa monenlaisia lähteitä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävis-sään - oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin - osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas - oppii perustietoa omasta äidinkielestään - ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen ¬kielen kannalta - monipuolistaa lukuharrastustaan - saa kulttuurikokemuksia - saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen - ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron - ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan - ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa - hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat 6. luokan keskeisiä sisältöjä

4

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Vuorovaikutustaidot - perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta - vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen - omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen kehit-täminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Tekstinymmärtäminen - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua - erilaisten lukutapojen harjoittelua - erilaisten tekstien lukemista - lukukokemuksen jakamista - tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä Tiedonhallintataidot - tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia - muistiinpanojen tekemistä eri tavoin - aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi - yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi - tekstin jaksottamista - erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - puhe-esityksiä ja ilmaisuharjoituksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Kielen tehtävät ja rakenne - kielentuntemuksen perusasiat - sanaluokat - sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi) - persoonamuodot ja aikamuodot - subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista - lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen - pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä Kirjallisuus ja muu kulttuuri - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä - kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä - erilaisia kulttuurikokemuksia, niihin valmistautumista, kokemusten erittelyä ja jakamista - tv- ja radio-ohjelmien tarkastelua ja analysointia

5

Äidinkieli ja kirjallisuus Suutarilan yläasteella Johdanto Jokaisella on oikeus äidinkieleen, joka on ajattelun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maail-mankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline. Oppiaineena äidinkieli on laaja-alainen tieto-, taitoja taideaine. Se on oppilaan oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Ajattelu-, ilmaisuja vuorovaikutustaitojen karttuessa oppilas rakentaa kieli- ja kulttuuri-identiteettiään sekä itsetuntoaan. Äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa oppi-laalle mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, jolloin hänestä kasvaa aktiivinen, kriittinen ja eettisesti vastuullinen viestintäympäristöön osallistuja. Helsinkiläisenä kouluna voimme monipuolistaa äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelua järjestä-mällä oppilaille elämyksiä kielen, kulttuurin ja viestinnän parissa myös koulun ulkopuolella. Pää-kaupungissa oppilailla on mahdollisuus vierailla museoissa, teattereissa, elokuvateattereissa, toimituksissa ja erilaisissa tapahtumissa. KESKEISET TYÖTAVAT Äidinkielen ja kirjallisuuden työtavoissa korostetaan oppilaan aktiivisuutta puhumisessa, kirjoit-tamisessa ja lukemisessa, jotka ovat oppiaineen keskeisiä sisältöjä. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja opiskeltavan asian ja oppilaitten tarpeitten mukaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen, kriittinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista ja yhteiskunnasta. Opetus kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan monipuolisesti kirjallisuutta. Hänen tekstitaitonsa laajenevat: hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan teks-tejä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa ja opiskelussa korostuu myös taiteellinen oppimi-nen esimerkiksi teatterin ja muiden taiteiden avulla. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen:

omien mielipiteiden esittäminen puhumalla ja kirjoittamalla (kirjoitelmat, keskustelut, väittelyt, puheet jne.)

kuuntelutaidon ja toisten huomioon ottamisen harjoitteleminen sekä erilaisiin vuoro-vaikutustilanteisiin osallistuminen

ryhmässä työskenteleminen

esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta; kulttuurikokemukset osana elämää ja oppimista

nuorisokirjallisuuden lukeminen (kaikkine teemoineen) on osa ihmisenä kasvamisen prosessia

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys:

suomi maailman kielten joukossa

suomalainen kirjallisuus ja sen välittämä kuva Suomesta ja suomalaisista sekä muusta Euroopasta ja maailmasta; lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukeminen

kansanperinteeseen tutustuminen ja sitä kautta suomalaisen kulttuuriperinnön tuntemi-nen, ymmärtäminen ja arvostaminen osana eurooppalaista kulttuuria

kulttuurikokemukset.

6

Viestintä- ja mediataidot:

erilaisten mediatekstien (mm. uutiset ja mainokset) kriittinen lukeminen, niiden analy-sointi, tulkinta ja tuottaminen

omien ajatusten ja tunteiden sekä suullinen että kirjallinen tuottaminen (esitelmät, keskustelut, väittelyt, mielipidekirjoitukset, esseet jne.)

tiedonhaku- ja hallintataitojen kehittäminen. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

kokoustekniikan alkeet

vaikuttavan kielenkäytön suulliset ja kirjalliset harjoitukset

oikeakielisyys ja tyyliseikat onnistuneessa viestinnässä

toimiminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

erilaisten asiatekstien (esim. ohjeet ja tiedotteet) tarkoituksenmukainen lukeminen. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN Vuosiluokilla 7−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan teks-titaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaati-muksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjä-nä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta luke-maan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hank-kimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. Lisäksi opetus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuksia saada tietoja, kokemuksia ja elämyksiä teatterista. 7. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Oppilas

kartuttaa vuorovaikutustaitojaan ja harjaantuu toimimaan ryhmässä.

rohkaistuu ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti.

osaa havainnollistaa esiintymistään.

oppii hyödyntämään erilaisia medioita tiedonhankinnassa ja harjaantuu lähdekritiikin käyttäjänä.

lukee erityyppisiä tekstejä ja oppii havaitsemaan niiden erilaisia tehtäviä.

oivaltaa, että kielentuntemus on työskentelyväline ja oppii mielekkäästi soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja muihinkin kieliin.

hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat. 7. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Peruskieliopin kertaaminen: sanaluokat, sijamuodot, lauseet ja niiden pääjäsenet, ver-bien taipuminen.

Ryhmäviestintätaidot: kysyminen, kuunteleminen, toisten huomioon ottaminen.

Erilaisten tekstien etsiminen eri lähteistä ja erilaisten lukustrategioiden harjoittelu.

Tekstin tuottaminen: kertomus ja asiateksti.

Kielenhuollon perusteita: oikeinkirjoitus, puhekielen ja kirjakielen erot.

Kaunokirjallisuuden pääluokittelu ja keskeiset käsitteet.

Kirjan lukeminen ja esittely.

Kuvan lukeminen, erityisesti sarjakuvan. 8. VUOSILUOKAN KESKEISET TAVOITTEET

7

Oppilas

vahvistaa vuorovaikutuskokemuksiaan ja -taitojaan siten, että hän oppii ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään entistä tietoisemmin ja tavoitteellisemmin

oppii ottamaan huomioon kulloisenkin viestintäympäristön ja valikoimaan tilanteeseen sopivan kielimuodon

rohkenee osallistua erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja oppii kommentoimaan rakenta-vasti muiden ajatuksia

laajentaa lukutaitoaan erilaisiin mediateksteihin tutustumalla. Hän seuraa eri medioita ja oppii valikoimaan, erittelemään ja arvioimaan mediatekstejä erityisesti vaikuttavuuden kannalta.

syventää tietojaan oman äidinkielensä rakenteesta. Lauseiden rakenne ja verbien ilmai-suvoima tulevat tutuiksi.

monipuolistaa lukemisharrastustaan, ja hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee. Hän tutustuu erilaisiin kirjallisuuden lajeihin.

kehittyy erityisesti vaikuttamaan pyrkivien tekstien tuottajana ja vastaanottajana. 8. VUOSILUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

verbioppi: aikamuotojen kertaus ja verbin modukset

lauseoppi: lauseenjäsenet

mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen: puhe- ja kirjoitusharjoituksia (yleisönosasto-kirjoitus, arvostelu, väittely, keskustelu)

kirjallisuuden lajit, myös reunalajit

nuortenkirjan lukemista ja analysointia sekä sen yhteistä käsittelyä

kuvailevan kielen tarkastelua

runojen lukemista ja analysointia

kielenhuollon keskeisiä asioita

mediatekstien, erityisesti mainosten, tarkastelua 9. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Oppilas

kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppi-maansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan.

tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitusteh-tävissään.

ottaa huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.

tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä.

harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti ja vuorovaikutus-suhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella.

pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilai-sia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.

monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuustuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja.

oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta. 9. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, oman tekstin vastaanoton tarkaste-lua ja perustelua tekstistä käsin, luetun ohjattua analysointia ja lukukokemusten jakamis-ta.

8

perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidin-kielen merkityksestä.

suomen kielen vaiheita ja vaihtelua, suomen kielen murteet ja slangi.

suomen kielen äänne-, muotoja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kie-liin; kielisukulaisuus ja suomen sukukielet; äidinkielen merkitys yksilölle ja kansakunnalle

suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskie-len käytön perusteiden pohdintaa.

keskeisiä oikeinkirjoitusasioita, kieliopin kertausta, sivistyssanoja

kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoitta-jista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista; suoma-laisuus-teeman työstämistä esimerkiksi kirjoittamalla.

yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä.

tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tunto-merkkejä.

teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista.

tiedonhankinta- ja asioimistaidot: erilaisia tekstejä eri lähteistä eri lukustrategioin, esimer-kiksi virallinen kirje, referaatti, raportti ja työhakemus.

ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointikriteerit kuvastavat oppiaineen ja sen hallinnan monipuoli-suutta: suullisia ja kirjallisia kielentaitoja, erilaisia tekstien lukemisen ja ymmärtämisen taitoa, kirjallisuuden tuntemista ja harrastamista sekä kielitiedon hallintaa ja soveltamista. Äidinkielen taidot kytkeytyvät toisiinsa laajoiksi taitokimpuiksi. Siksi opetuksessa pyritään aineen sisäiseen eheyteen. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa arviointi ohjaa ja kannustaa oppilaan opiskelua, kehittää oppi-laan edellytyksiä itsearviointiin, tukee persoonallisuuden sekä opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymistä. Arviointi auttaa koulua arvioimaan opetuksensa ja toimintansa vaikuttavuutta. Li-säksi se antaa vanhemmille tietoa lapsen koulutyöskentelystä. Oppimistulosten lisäksi arvioi-daan oppilaan työskentelytaitoja ja käyttäytymistä. Oppilasta arvioidaan hänen kokonaisvaltai-sen osaamisensa perusteella, ja arviointi kohdistuu paitsi oppimistuloksiin myös oppiaineen yk-silölliseen opiskeluprosessiin. Koska äidinkieli ja kirjallisuus on moniaineksinen oppiaine, sa-maan arvosanaan voidaan päästä erilaisilla äidinkielen tiedoilla tai taidoilla. Jokainen kurssi ar-vioidaan numeerisesti, minkä lisäksi oppilas saa palautetta osaamisestaan ja opiskelustaan myös arviointikeskusteluissa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään

osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa

osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

9

pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä

lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen

erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista

tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja

osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut

pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä

osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia

tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun

pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista

pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tietoja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne

tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan

kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen

löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan

on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan

10

runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

pystyy jakamaan lukuja katselukokemuksensa muiden kanssa

osaa puhua kielen äänne-, muotoja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

9.2.2 Suomi toisena kielenä Koulu tiedottaa oppilaille ja huoltajille mahdollisuudesta osallistua kaupungin järjestämään maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Opetuksessa noudatetaan kunnallisia maahanmuut-tajien äidinkielen opetuksen suunnitelmia. 9.2.3 Kielet JOHDANTO 1. Kielitarjonta Suutarilan yläasteen koulussa opetetaan seuraavia kieliä: ala-asteella alkava yhteinen kieli A 1 englanti, saksa ala-asteella alkava vapaaehtoinen kieli A 2 ranska, ruotsi, saksa yläasteella alkava kaikille yhteinen kieli B 1 ruotsi yläasteella alkava valinnainen kieli B 2 latina, ranska, saksa 2. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen yleiset tavoitteet Kielten opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Ta-voitteena on hyvä arkikielen käyttötaito, eri kielenkäyttötilanteissa selviytyminen ja kulttuurien tuntemus. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan vuorovaikutuksen, luovan toiminnan, ajattelun ja tiedonhankinnan välineenä sekä kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvos-tamaan myös muita kulttuureita. Oppilas oppii myös, että kielten opiskelu edellyttää pitkäjänteis-tä ja monipuolista harjoittelua. Arvopäämääränä on jatkuvasti maailmankuvaansa rakentava ja itseään sivistävä ihminen, jolla on terve kansallinen itsetunto ja joka suhtautuu myönteisesti kansainvälisyyteen suvaiten kult-tuurieroja. 3. AIHEKOKONAISUUDET

11

Ihmisenä kasvaminen Oppimisessa on tärkeää osata liikkua henkisesti oppiaineessa. Kaiken lähtökohtana on ajatte-luun sitoutuminen. Ajattelun kautta oppija aktivoi aikaisemman tietorakenteensa ja liittää siihen uutta. Opettaja on tapahtumaketjun ohjaaja ja kannattelija. Kielten opiskelussa korostuvat vuo-rovaikutus- ja kommunikointitaidot. Eri kielten erityispiirteiden tunnistaminen on myös tärkeää. Jatko-opintoihin tarvittava kielitaito edellyttää, että opiskelija tuntee itsensä oppijana ja osaa kontrolloida ja arvioida omaa oppimistaan. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kieli ei ole vain kommunikointiväline, vaan kieleen sisältyy myös kulttuurin arvoja ja asenteita. Tämän seikan ymmärtäminen auttaa ymmärtämään samanlaisuutta ja erilaisuutta eri kulttuurien välillä. Oman kulttuurin arvostaminen auttaa kohtaamaan luontevasti ja suvaitsevasti toiset kult-tuurit ja kielet. Luonnollinen osa kieliopintoja on tutustuminen kohdemaiden kulttuureihin, tapoi-hin, maantieteeseen sekä historiaan. Viestintä ja mediataito Viestintä lähtee liikkeelle viestistä ja sen vaikutuksesta käyttäjiinsä. Peruskoulussa kielissä ope-tellaan kohdekielten viestinnän perustaitoja käyttäen hyväksi erilaisia viestintävälineitä. Oppilas oppii etsimään informaatiota ja suhtautumaan siihen kriittisesti. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kielitaitoa tarvitaan julkisella sektorilla, kansainvälisissä yhteyksissä sekä yritysmaailmassa. Kielellinen kommunikointitaito kehittää yhteistyökykyä ja valmiutta toimia yhteiseksi hyväksi. Oppilaita ohjataan tiedostamaan monikielisen informaation ymmärtämisen ja sen käytön merki-tys. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kieltenopetus on luonnollisesti mukana koulun ympäristöohjelmassa. Teemaa syvennetään kä-sittelemällä aihepiiriin liittyviä tekstejä, sanastoa ja ilmauksia kaikilla vuosiluokilla. Ihminen ja teknologia Teknologian välinearvon oppilas ymmärtää käyttäessään hyväkseen kieliopinnoissaan tietotek-niikkaa esim. kielioppi- ja sanastotehtävissä sekä kommunikoimalla tietoverkostoissa. Sieltä saatavaa vieraskielistä informaatiota oppilas oppii muokkaamaan omiin tarpeisiinsa. 4. Oppimisympäristö Kielten opiskelun kannalta fyysisen oppimisympäristön merkitys on suuri. Monipuolisten ope-tusmenetelmien ja työtapojen käyttö edellyttää toimivia opetustiloja, joissa on käytettävissä kaikki tarvittavat opetusvälineet kuten esim. av-välineet, tietokoneet sekä oheismateriaalit. Tärkeää on myös luoda suotuisa psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa oppijalla on taitoa ja halua sitoutua uuteen tehtävään. Opettajan rooli on ohjata oppilasta eri oppimistilan-teissa sekä kiinnittää oppilaan huomiota jatkuvasti omaan oppimiseensa. Kognition ja emootion vuorottelu oppimistilanteissa johtaa ajattelun parempaan hallintaan, parempiin vuorovaikutustai-toihin sekä lisää motivaatiota oppilaan edetessä opinnoissaan. 5. Opettajan antama ohjaus Oppimisen ja opiskelun ohjaus Oppilasta ohjataan

12

- asettamaan tavoitteita kielten opiskelulleen ja siten oman kielitaitonsa tasolle. - seuraamaan ja arvioimaan työskentelyään ja edistymistään. - sekä siten kehittämään omia kielten opiskelussa tarpeellisia opiskelustrategioitaan ja työtapo-jaan omien tavoitteiden saavuttamiseksi. 6. Työtavat Opettaja pyrkii käyttämään ryhmän, opetettavan aineksen ja käytettävissä olevan ajan huomi-oon ottaen kielten opetukselle tyypillisiä ja monipuolisia työtapoja, jotka edistävät erilaisten oppi-laiden oppimista kaikilla kielitaidon osa-alueilla sekä tukevat oppilaiden tiedon jäsentämistä, ko-konaisuuksien ymmärtämistä sekä oppimaan oppimista. Erilaisten työtapojen avulla kehitetään lisäksi oppilaiden oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisu- ja työskentelytaitoja, sosiaalisuutta sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen valinnassa pyritään lisäksi ottamaan huomioon eri-ikäiset oppijat ja heidän erilaiset oppimistyylinsä. Vaihtelemalla työtapoja pyritään aktivoimaan erilaisia oppijoita sekä lisäämään samalla heidän opiskelumotivaatiotaan. 7. Opintoihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy Kielten opettaja tekee yhteistyötä huoltajien, oppilashuoltoryhmän ja luokanvalvojan kanssa. Tarvittaessa oppilaalle annetaan käytettävien resurssien puitteissa tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopetus järjestetään samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilölli-sesti. Erityisopetuksen tarvetta kartoitetaan yhteistyössä erityisopettajien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kouluumme siirryttäessä. Yhteistyötä tehdään myös oppilaan lähtökou-lun kanssa. Oppilaan edistymistä seurataan koulussamme jatkuvasti, ja tukiopetuksen tai eri-tyisopetuksen tarvetta arvioidaan uudestaan. Oppilaalle laaditaan myös tarvittaessa oppimis-suunnitelma. 8. Kielitaidon tarve aikuiselämässä Oppilas kasvaa tietoisuuteen siitä, että pitkäjänteinen ja monipuolinen kieltenopiskelu luo hänel-le valmiudet käyttää kieliä sekä yksityiselämässään että monilla työelämän eri aloilla. 9. Oppilaan arviointi 1. Arvosanojen antaminen Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta tavoitteiden saavuttamisesta joko numeroarvosanoin tai sanallisesti vertailematta eri oppilaiden suorituksia toisiinsa. Arvostelu perustuu kokeiden, projektitöiden ja muiden itsenäisten tuotosten arviointiin. Oppilaan tuntityöskentely on luonnolli-nen osa arviointia. 2. Oppimisen taitojen arviointi Oppimisen ja opetuksen laadun arviointia toteutetaan siten, että opiskelijat ja opettajat tekevät havaintoja ja johtopäätöksiä opetus- ja oppimistapahtumien kulusta ja kehityksestä. Tämän jäl-keen oppimista ja opetusta voidaan tutkia opettajien ja oppilaiden erilaisissa arviointikeskuste-

13

luissa. Arviointi on myös erilaisten menettelyjen ja työtapojen vertailua. Keskeistä on lisäksi se, että opiskelijaa kannustetaan oman oppimisprosessinsa seuraamiseen. Toinen kotimainen kieli Ruotsin kieli Ruotsin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikieli-syyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taitoja kulttuuriaine. Ruotsi A2-kielenä Vuosiluokat 7 - 9 Ruotsin A2-kielen tavoitteena on omaksua hyvät opiskelutottumukset ja luoda pohjaa myöhem-min alkaville kieliopinnoille sekä kehittää oppilaan kulttuurien välistä toimintakykyä. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kas-vaa, ja hän hankkii lisäksi kielten opiskeluun sopivia strategioita. 7. luokka ( kurssit 1 -2) Tavoitteet Kielitaito, kulttuuritaito ja opiskelustrategiat Oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään ja hän selviytyy suullisesti ruotsiksi arkipäivän vuorovaikutustilanteista. Hän ymmärtää aihepiireihin liittyvää suomenruotsalaista ja ruotsinruot-salaista puhetta. Hän ymmärtää aihepiireihin liittyvää tekstiä ja osaa kirjoittaa suppeasti näistä aiheista. Hän omaksuu aihepiirien keskeistä sanastoa, sanontoja ja perusrakenteita sekä oppii tuntemaan suomenruotsalaista ja ruotsalaista kulttuuria. Oppilas oppii ottamaan vastuuta oppi-misestaan, asettamaan sille tavoitteita ja käyttämään kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja ryhmätöitä sekä itsenäistä opiskelua. Keskeiset sisällöt, viestintätilanteet ja rakenteet Aihepiireinä ovat kaverit, koulu ja koti, vapaa-aika ja harrastukset kuten elokuvat ja urheilu, ter-veys ja kunto, arkielämä ja matkailu ja näihin liittyvät vuorovaikutus- ja viestintätilanteet. Rakenteista opiskellaan persoonapronominit, substantiivien taivutusta, adjektiivioppia, ver-biopista aikamuodot, apuverbit ja imperatiivi, lauseopista päälauseen sanajärjestys. 8. luokka ( kurssit 3 - 5) Tavoitteet Kielitaito, kulttuuritaito ja opiskelustrategiat Oppilas ymmärtää erilaisten suullisten asioimistilanteiden keskeisen sisällön ja osaa viestiä niis-sä. Hän ymmärtää myös näihin aihepiireihin liittyvää tekstiä ja osaa kirjoittaa niistä suppeasti. Hän omaksuu aihepiirien keskeistä sanastoa ja sanontoja. Hän oppii tuntemaan pohjoismaisia tapoja ja tutustuu pohjoismaiseen kulttuuriin. Oppilas oppii lisää strategioita auttamaan puheen ja luetun ymmärtämisessä, sekä käyttämään sanakirjoja ja tietoja viestintätekniikkaa apuna opiskelussa. Hän kehittää myös taitoaan ottaa vastuuta omasta oppimisestaan.

14

Keskeiset sisällöt, viestintätilanteet ja rakenteet Keskeisiä aihepiirejä ostostilanteet, ruokailu, puhelinjutustelu Muita aiheita ovat musiikki, fyysi-nen ja henkinen hyvinvointi sekä erilaiset muoti-ilmiöt ja näihin liittyvät vuorovaikutus- ja viestin-tätilanteet. Rakenteissa kerrataan aikaisemmin opiskellut rakenteet, opetellaan sivulauseen sa-najärjestys, pronominioppia, adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus, konditionaali ja s-passiivi. 9. luokka ( kurssit 6 - 8) Tavoitteet Kielitaito, kulttuuritaito ja opiskelustrategiat Oppilas selviytyy aikaisempaa haastavimmista vuorovaikutustilanteista ja ymmärtää aihepiirei-hin liittyviä faktatekstejä ja osaa kirjoittaa näihin liittyviä sanastoltaan ja rakenteiltaan jo hieman vaativimpia tuotoksia. Hän omaksuu aihepiirien keskeistä sanastoa ja fraseologiaa. Oppilas op-pii lisää pohjoismaisista tavoista ja kulttuurista. Oppilas kehittää edelleen taitojaan viestiä ja toi-mia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla. Hän oppii arvioimaan työskentelyään ja tarvitta-essa muuttamaan työskentelytapojaan. Keskeiset sisällöt, viestintätilanteet ja rakenteet Keskeisiä aihepiirejä ovat luonto ja kestävä kehitys, media, aikuistuvan nuoren maailma, opiske-lu ja työelämä ja näihin liittyvät vuorovaikutus- ja viestintätilanteet. Rakenteissa syvennetään lauseoppia, substantiivi- ja verbioppia, adjektiiveja, pronomineja ja prepositioita. ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaat asettavat omalle kielitaidolleen tavoitteita ja arvioivat kielitaitonsa kehittymistä sekä omaa työskentelyään. Kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa testataan erityyppisillä ja –laajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat oppi-laiden kirjalliset ja suulliset tuotokset ja osaaminen oppitunneilla. Aktiivinen ja pitkäjänteinen työskentely vaikuttaa olennaisesti arvosanan muodostumiseen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.2 Kehittyvä peruskieli-taito

A2.1 Peruskielitaiton alku-vaihe

A2.2 Kehittyvä peruskieli-taito

A2.1 Peruskielitaidon al-kuvaihe

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Op-pilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Ruotsi B-kielenä vuosiluokat 7 - 9

15

Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toi-mintakyvyn kehittymistä. 7. luokka (kurssit 1 - 2) Tavoitteet Kielitaito, kulttuuritaito ja opiskelustrategiat Oppilas oppii kertomaan suullisesti itsestään ja lähipiiristään, harrastuksista ja vapaa-ajasta ja selviytymään arkipäivän viestintä- ja asiointitilanteissa. Oppilas ymmärtää kuulemaansa suo-menruotsia ja ruotsinruotsia ja edellisiä aiheita käsitteleviä helppoja tekstejä. Hän oppii kirjoitta-maan suppeasti käsitellyistä aiheista. Hän oppii yleistietoutta suomenruotsalaisuudesta ja poh-joismaista. Hän oppii suunnittelemaan omaa oppimistaan, ottamaan siitä vastuuta ja asetta-maan sille tavoitteita ja käyttämään kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja ryhmätyö-tä sekä itsenäistä opiskelua. Keskeiset sisällöt, viestintätilanteet ja rakenteet Keskeisiä aihealueita ovat nuori ja hänen lähipiirinsä: kaverit, perhe, koulu, koti, vapaa-aika ja näihin liittyvät erilaiset viestintä- ja asiointitilanteet, esim. tervehtiminen, tutustuminen, ostokset ja ruokailu. Rakenteissa opiskellaan perusasiat substantiivien ja adjektiivien taivutuksesta, pe-rusluvut, verbien taivutuksesta infinitiivi ja preesens ja tavallisimmista apuverbeistä preesens, pronomineja, päälauseen sanajärjestys (esim. kysymyslauseet ja kieltolauseet), prepositioita. 8. luokka (kurssit 3 - 4) Tavoitteet Kielitaito, kulttuuritaidot ja opiskelustrategiat 7.luokalla opiskeltuja aihepiirejä laajennetaan. Oppilas oppii selviytymään suullisesti tilanteista, joiden aiheina ovat esim. matkailu, lomailu, terveys ja sairaus, nuorisokulttuurin ilmiöitä. Hän oppii näihin tilanteisiin sopivia tuottamis- ja vuorovaikutustaitoja. Hän ymmärtää myös edellisiä aiheita käsittelevää puhetta ja tekstiä ja oppii kirjoittamaan lyhyehkösti opituista aiheista. Oppi-las oppii lisää yleistietoutta pohjoismaista. Oppilas oppii lisää strategioita auttamaan puheen ja luetun ymmärtämistä, kuten käyttämään sanakirjaa ja tietoja viestintätekniikkaa apuna opiske-lussa. Keskeiset sisällöt, viestintätilanteet ja rakenteet Keskeisiä aihepiirejä ovat matkailu ja lomailu, asuminen maalla ja kaupungissa, lähiympäristö, terveys ja sairaus, erilaiset harrastukset, esim. musiikki ja näihin liittyvät viestintätilanteet. Ra-kenteissa opiskellaan lisää pronominioppia, verbien aikamuodot, adverbeja, adjektiivien vertai-lua, lauseopista rinnastuskonjunktioita ja alustavasti alisteisia sivulauseita sekä lisää prepositio-rakenteita. 9. luokka (kurssit 5 - 6) Tavoitteet Kielitaito, kulttuuritaito ja opiskelustrategiat Oppilas oppii selviytymään suullisesti tilanteista, joiden aiheina ovat mm. kansainvälisyys, ym-päristö, media ja nuoren tulevaisuus. Hän oppii lisää suulliselle vuorovaikutustaidolle ominaisten ilmausten käyttöä. Hän oppii ymmärtämään edellisiä aiheita käsittelevää puhetta ja tekstiä ja kirjoittamaan opituista aiheista. Oppilas oppii lisää suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta, tavoista ja kulttuurista.

16

Keskeiset sisällöt, viestintätilanteet ja rakenteet Keskeisiä aiheita ovat kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, ympäristö, media, nuoren tulevai-suus ja henkinen hyvinvointi ja näihin liittyvät tilanteet. Rakenteissa kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittua. Verbiopissa opiskellaan I konditionaali ja refleksiiviverbit, syvennetään lau-seoppia, opiskellaan lisää pronomineja ja prepositioilmauksia. ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaat asettavat omalle kielitaidol-leen tavoitteita ja arvioivat kielitaitonsa kehittymistä sekä omaa työskentelyään. Kielitaidon kaik-kien osa-alueiden hallintaa testataan erityypillisillä ja –laajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös kirjalliset ja suulliset tuotokset ja osaaminen oppitunneilla. Aktiivinen ja pitkäjänteinen työskentely vaikuttaa olennaisesti arvosanan muodostumiseen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:


A2.1 Peruskielitaidon alku-vaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitai-to

A2.1 Peruskielitaidon alku-vaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitai-to

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuo-tojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää poh-joismaisen yhteistyön merkityksen.

Opiskelustrategiat

Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merki-tyksen.

Liite valtakunnallisesta OPS:ista Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Englanti A-kielenä

Tavoitteet vuosiluokittain 7. luokka Kielitaito Luokilla 3-6 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

ymmärtämään pääkohtia tuttuja aiheita käsittelevästä kuullusta tai luetusta

selviytymään epävirallisista keskustelutilanteista, jotka sisältävät tavallista sanastoa ja jonkin verran idiomeja

kertomaan ymmärrettävällä kielellä ja ääntämisellä sekä suullisesti että kirjallisesti jokapäiväisistä asioista

17

tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Luokilla 3-6 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

tuntemaan englanninkielistä kulttuuria ja vertaamaan sitä omaan kulttuuriinsa

tuntemaan kohdekulttuuriin tavanomaisia arkipäivän tilanteita. Opiskelustrategiat Luokilla 3-6 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

säännölliselle opiskelulle välttämättömiä strategioita ja työtapoja kuten aktiivisuutta pari- ja ryhmätyöskentelyssä sekä kotitehtävien säännöllistä suorittamista

arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan

hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa (esim. valmisohjelmia ja tiedon hankintaa projekti-työskentelyssä).

Keskeiset sisällöt Aihepiirit

koti, perhe, lähiympäristö, asuminen, lemmikit, koulunkäynti, ystävät ja ystävyys

harrastukset, rahankäyttö, pukeutuminen, ruokailu Viestintätilanteet

tutustumistilanteet ja tapaamisista sopiminen

uutiset ja niihin reagointi

harrastuksista ja kiinnostuksista kertominen

ehdottaminen ja vastaaminen, pyytäminen ja tarjoaminen

kohteliaisuudet ja reagoinnit Rakenteet

opittujen rakenteiden kertausta ja syventämistä (mm. yleispreesens, yleisimperfekti, kesto-preesens ja kestoimperfekti, imperatiivi)

perfekti, pluskvamperfekti, futuuri, futuuri ja if –ehtolause, 1. konditionaali ja if –ehtolause, verbin ing -muoto, sanajärjestys

adjektiivien vertailu, prepositioita, adverbejä, ajan ilmaisuja Viestintästrategiat Oppilas oppii

reagoimaan suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä eri asiayhteyksissä sekä käyttämään myös hyödykseen nonverbaalia viestintää

pitämään yllä keskustelua ja käyttämään siinä tarvittavia kohteliaisuusfraaseja

korvaamaan kielitaitonsa puutteita esim. selittämällä sanoja toisin. 8. luokka Kielitaito

18

Luokilla 3–7 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

ymmärtämään tuttuja aiheita ja joitakin yksityiskohtia yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä

selviytymään epävirallisista keskustelutilanteista, jotka sisältävät tuttua sanastoa ja idiomeja

kertomaan ymmärrettävällä kielellä ja ääntämisellä sekä suullisesti että kirjallisesti tutuista aihepiireistä

tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Luokilla 3–7 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

tuntemaan englanninkielistä kulttuuria lisää ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten

selviytymään kohdekulttuurin tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Luokilla 3–7 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

systemaattisemmin hyödyntämään oppimiaan työtapoja ja strategioita

hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa esim. tiedonhallinnassa ja –tuottamisessa

paremmin arvioimaan oman kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä muuttamaan työtapojaan tarvittaessa.

Aihepiirit

Eurooppa ja eurooppalainen identiteetti, Brittiläinen kansainyhteisö, Yhdysvallat

Suomi ja suomalaisuus

oman ja vieraiden kulttuurien vertailu, matkustaminen ja kansainvälisyys

nuoret ja identiteetti, terveet elämäntavat Viestintätilanteet

matkustustilanteita, tien kysyminen ja neuvominen

amerikanenglannin ja brittienglannin eroja

ohjattuja keskusteluja kurssien aihepiireistä Rakenteet

opittujen rakenteiden kertausta ja syventämistä

substantiivit, muodollinen subjekti, artikkelin käyttö, paljoussanat

modaaliapuverbit ja korvaavia rakenteita, 2. konditionaali ja ehtolause, liitekysymykset

adjektiivit ja adverbien vertailu, paikan ja ajan prepositioita

relatiivipronominit, refleksiivispronominit Viestintästrategiat Oppilas oppii

systemaattisemmin hyödyntämään jo 7. luokalla oppimiaan erilaisia strategioita ja syventä-mään niiden käyttöä

päättelemään uusien sanojen merkityksiä asiayhteysistä.

19

9. luokka Kielitaito Luokilla 3–8 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä

selviytymään hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista

kertomaan ymmärrettävällä kielellä ja ääntämisellä sekä suullisesti että kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös yksityiskohtia

tiedostamaan keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Luokilla 3–8 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

syventämään englanninkielisen kulttuurin tuntemusta ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten

viestimään ja toimimaan kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa

tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden ja käyttämään englantia kansainvälisessä viestinnässä.

Opiskelustrategiat Luokilla 3–8 esiin tulleiden tavoitteiden lisäksi oppilas oppii

käyttämään pitkäjännitteisemmin ja tavoitteellisemmin erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja

hyödyntämään opiskelustrategioita

hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa entistä monipuolisemmin

työskentelemään vastuullisemmin oppimistavoitteiden saavuttamiseksi

kehittyneemmin arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.

Aihepiirejä

ihmissuhteet, terveys ja hyvinvointi

kestävä kehitys

opiskelu ja työelämä

media, nuorisokulttuuri, taide ja viihde Viestintätilanteet

selviytyminen virallisissa yhteyksissä suullisesti ja kirjallisesti

syventäviä keskusteluja ja kirjallisia tuotoksia kurssien aihepiireistä Rakenteita

opittujen rakenteiden monipuolinen, mittava kertaus ja syventäminen

passiivi, -ing -muoto, infinitiivi, epäsuora kysymys ja esitys

sananmuodostuksen perusperiaatteita

20

Viestintästrategiat Oppilas oppii

hyödyntämään systemaattisemmin ja monipuolisemmin 7. ja 8. luokalla käyttämiään erilaisia strategioita ja edelleen syventämään niiden käyttöä sekä tarkkailemaan omaa kielenkäyttö-ään

lisäksi päättelemään merkityksiä asiayhteyksistä ja johtamaan sanoja. ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hänen osaamistaan testataan eri laajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaami-nen oppitunneilla. Arvosanaan vaikuttaa myös aktiivinen ja pitkäjänteinen työskentely sekä kotona että oppitun-neilla. Oppilas asettaa omalle kielitaidolleen tavoitteita sekä arvioi omaa työskentelyään ja kielitaitonsa kehittymistä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito

Kuullun ymmär-täminen B1.1 Toimiva pe-ruskielitaito

Puhuminen A2.2 Kehittyvä pe-ruskielitaito

Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva pe-ruskielitaito

Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä pe-ruskielitaito

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas

käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja

on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merki-tyksen.

Saksa A-kielenä Yleistavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että oppilaan saksan kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia saksankielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kas-vaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 7. luokka

21

Tavoitteet 1. Kielitaito a) Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää yksinkertaista puhetta tai keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle tuttuja. b) Puhuminen Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään sekä selviytyy puhekumppanin avulla yk-sinkertaisista keskusteluista sekä palvelutilanteista. c) Tekstin ymmärtäminen Oppilas ymmärtää yksinkertaisia ja tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä sekä ymmärtää pääkohdat vaativammista teksteistä, joiden aihepiiri on hänelle tuttu. d) Kirjoittaminen Oppilas pystyy kirjoittamaan lyhyen tekstin hänelle tutusta aiheesta sekä osaa kirjoittaa lyhyitä ja yksinkertaisia arkielämän viestejä. 2. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Hän oppii käyttämään melko luontevasti keskeisiä arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja ja tuntee saksankielisten maiden kulttuuria ja maantiedettä. Hän arvostaa omaa ja saksankielistä kulttuu-ria. 3. Opiskelustrategiat Oppilas oppii asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan omaan työskentelyään ja kielitaiton-sa kehittymistä. Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn sekä tekee kotitehtävänsä omien kykyjen-sä mukaan. Hän oppii hyödyntämään muita osaamiaan kieliä sekä äidinkieltä saksan kielen opiskelussa. Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. 4. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3-6 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi

oma itsestä ja omasta lähipiiristä (perhe ja asuinpaikka) kertominen

vapaa-ajan vietto ja harrastukset

koulu ja opiskelu

julkiset palvelut: kaupassa asioiminen

matkustaminen Rakenteet Oppilas

tunnistaa subjektin, predikaatin ja objektin ja osaa käyttää niitä yksinkertaisissa lauseissa

hallitsee säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesensmuodot sekä perfektimuotoja sekä osaa käyttää

substantiivien ja persoonapronominien nominatiivia, akkusatiivia ja datiivia tavallisimmis-sa tapauksissa

yleisimpiä prepositioita

adjektiivien vertailumuotoja

sanajärjestystä pää- ja tavallisimmissa sivulauseissa Viestintästrategiat Luokilla 3-6 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi

22

kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi

vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen. 8. luokka Tavoitteet 1. Kielitaito a) Kuullun ymmärtäminen Oppilas oppii ymmärtämään selkeää, yksinkertaista ja normaalitempoista puhetta sekä pääaja-tuksen ja joitakin yksityiskohtia yleiskielisestä puheesta. b) Puhuminen Oppilas selviytyy yksinkertaisista, omia tarpeitaan koskevista arkipäivän tilanteista käyttämällä keskeisintä sanastoa ja muodostamalla yksinkertaisia lauseita. c) Tekstin ymmärtäminen Oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia lyhyistä teksteistä. d) Kirjoittaminen Oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä yhtenäisiä kuvauksia ja viestejä tutuista aiheista käyttäen tuttua sanastoa sekä perusrakenteita. 2. Kulttuuritaidot Oppilaan luokilla 3–7 opitut kulttuuritaidot laajenevat ja syvenevät koskemaan myös muita sak-sankielisiä maita (Sveitsi ja Itävalta). 3. Opiskelustrategiat Oppilas kykenee niin itsenäiseen kuin pari-, ryhmä- ja projektityöskentelyyn. Oppilas oppii hyö-dyntämään omaa oppimistyyliään sekä kehittämään vieraan kielen opiskelussa tarpeellisia opiskelustrategioita. Hän ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, osaa asettaa itselleen tavoittei-ta sekä arvioida omaa opiskeluaan ja oman kielitaitonsa osa-alueiden kehittymistä. 4. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3–7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi

asuminen ja kotityöt

terveys ja hyvinvointi.

toiveita ja unelmia

kulttuuritietous: Sveitsi ja Itävalta Rakenteet Oppilas oppii luokilla 3–7 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi käyttämään

imperfektiä, pluskvamperfektiä, konditionaalia ja imperatiivia

epäsuorat kysymyslauseita

adjektiivin taivutuksen päätapauksia

järjestyslukuja, refleksiiviverbejä ja infinitiivirakenteita Viestintästrategiat Oppilas oppii luokilla 3–7 esiin tulleen lisäksi kompensoimaan kielitaidon puutteitaan toisella vastaavanlaisella ilmaisulla sekä tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä.

23

9. luokka Tavoitteet 1. Kielitaito a) Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää hitaasti ja selkeästi puhuttua yleiskieltä tutuista aiheista. Oppilas pystyy seu-raamaan selväpiirteistä asiapuhetta ymmärtäen siitä pääkohdat sekä tunnistamaan tavallista sanastoa sisältävän keskustelun aiheen b) Puhuminen Oppilas osaa kuvata lähipiiriään lyhyesti ja selviytyy tutuista puhe- ja keskustelutilanteista melko sujuvasti. c) Tekstin ymmärtäminen Oppilas ymmärtää tekstin pääasiat ja joitakin yksityiskohtia hieman vaativammista ja pidemmis-tä teksteistä arkisissa yhteyksissä. Oppilas pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista sekä osaa päätellä sanojen merkityksiä kontekstin avulla ja osaa käyttää apuvälineitä tekstin ymmär-tämiseksi. d) Kirjoittaminen Oppilas selviytyy kirjoittamalla rutiininomaisimmista arkitilanteista. Hän osaa kirjoittaa niihin liit-tyviä lyhyitä viestejä sekä yksinkertaisia kuvauksia tutuista aiheista. Hän osaa käyttää niihin liit-tyvää perussanastoa ja perusaikamuotoja sekä muodostaa monipuolisia virkkeitä (myös sivu-lauseita). 2. Kulttuuritaidot Oppilas oppii luokilla 3-8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi viestimään ja toimimaan sak-sankielisessä kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa sekä tuntemaan saksankielisten maiden nykyaikaan ja historiaan liittyviä tapahtumia. 3. Opiskelustrategiat Oppilas osaa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, asettaa itselleen tavoitteita sekä arvioida omaa opiskeluaan. Hän osaa hyödyntää omaa oppimistyyliään ja erilaisia opiskelustrategioita ja arvioida työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueiden kehittymistä. 4. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3–8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi

tulevaisuuden suunnitelmat

työ- ja elinkeinoelämä

kestävä kehitys

tiedotusvälineet. Rakenteet Oppilas oppii luokilla 3–8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi käyttämään

futuuria

passiivia (preesens ja imperfekti) sekä agenttia

genetiiviä

adjektiivin taivutusta

maantieteellisiä nimiä

24

relatiivilauseita. Viestintästrategiat Oppilas oppii luokilla 3–8 esiin tulleen ja sen syventämisen lisäksi joidenkin suulliselle vuorovai-kutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheen-vuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttöä. Arviointi Oppilaita arvioidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaa-juisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla. Arvioin-tiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppi-tunneilla. Arvosanaan vaikuttaa myös oppilaan aktiivinen ja pitkäjänteinen työskentely sekä ko-tona että oppitunneilla. Oppilaat asettavat omalle kielitaidolleen tavoitteita sekä arvioivat omaa työskentelyään sekä kielitaitonsa kehittymistä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 1. Kielitaito


A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

2. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. 3. Opiskelustrategiat Oppilas


on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merki-tyksen. Saksa B2-kielenä Yleistavoitteet Valinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kielen opinnoille toisen asteen koulu-tuksessa. Tavoitteet 1. Kielitaito a) Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää hitaasti puhuttuja yksinkertaisia, henkilökohtaisiin asioihin liittyviä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia tilanneyhteyden tukemana. b) Suullinen kielitaito Oppilas osaa vastata henkilökohtaisia perustietoja käsitteleviin kysymyksiin lyhyin lausein

25

osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja ilmaisuja. Oppilas osaa ääntämisen perus-säännöt. c) Tekstin ymmärtäminen Oppilas ymmärtää lyhyitä ja hyvin yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät arkielämää. Oppilas tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä pääasiat. d) Kirjoittaminen Oppilas osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein sekä osaa kirjoittaa muutamin lausein it-sestään ja lähipiiristään. Oppilas osaa lisäksi tavallista perussanastoa ja pystyy kirjoittamaan lyhyitä ja yksinkertaisia päälauseita sekä kykenee alkeelliseen vapaaseen tuotokseen. 2. Kulttuuritaidot Oppilas oppii perustietoja saksankielisistä maista (Saksa, Itävalta, Sveitsi) sekä vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa sekä ymmärtämään niiden yhtäläisyyksiä ja eroja tun-temaan ja vähitellen arvostamaan saksankielistä kulttuuria. 3. Opiskelustrategiat Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja oivaltaa sinnikkään ja omatoimisen harjoittelun merkityksen uuden kielen opiskelussa. Oppilas oppii asettamaan omalle kielitaidol-leen tavoitteita, arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelytapojaan. Lisäksi hän oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä hyödyntämään muissa kielissä ja äidinkielessä hankkimiaan tietoja ja taitoja äidinkielessä oppimaansa. Oppilas oppii soveltamaan oppimaansa tietoa sekä käyttämään rohkeasti kielitaitoaan. Sisällöt 8. luokka Aihepiirit ja viestintätilanteet Aihepiirejä ovat mm. itsestä ja perheestä kertominen, harrastukset ja vapaa-aika, asuminen, matkustaminen, kahvilassa ja ostoksilla asioiminen, koulunkäynti, ruoka ja ruokailu, julkiset pai-kat ja rakennukset sekä juhlat. Keskeisiä viestintätilanteita ovat mm. tervehtiminen ja esittäytyminen, kuulumisten tiedustelu, ruoan ja juoman tilaaminen ja maksaminen, puhelinkeskustelu, tapaamisesta sopiminen, ostos-ten tekeminen, tunteiden ilmaiseminen, kutsun esittäminen, viestin laatiminen ja matkalipun os-taminen. Rakenteet Oppilas oppii mm. - säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien, eriävien yhdysverbien sekä modaaliverbien pree-senstaivutusta - käyttämään substantiivien sukuja, monikkomuotoja sekä artikkelia - käyttämään substantiivien ja pronominien nominatiivia ja akkusatiivia - käyttämään omistuspronomineja - käyttämään päälauseen sanajärjestystä - muodostamaan kysymyslauseita sekä - tavallisimpia lukusanoja.

26

Viestintästrategiat Oppilas oppii mm.

- kiittämään ja vastaamaan kiitokseen - käyttämään kohteliaisuuksia ja vastaamaan niihin - tekemään kohteliaita pyyntöjä ja vastaamaan niihin. - käyttämään pahoittelua ja vastaamaan siihen - tekemään tarkentavia kysymyksiä - aloittamaan yksinkertaisen keskustelun saksaksi

9. luokka Aihepiireihin kuuluvat mm. kotiseudusta kertominen, ruokailu, pukeutuminen ja vaateostok-set, matkustaminen, perhejuhlat, elokuvissakäynti, asuminen, ympäristö ja sen ongelmat, mu-siikki ja harrastukset, maat, kielet ja kansallisuudet, terveys ja sairastaminen, ristiriitatilanteet perheessä, Saksa ja muut saksankieliset maat, koulutusvaihtoehdot ja ammatit. Keskeisiä viestintätilanteita ovat mm. harrastuksista kertominen, kotitöistä kertominen, ravin-tolassa asiointi, ostosten tekeminen, matkan varaaminen, säästä kertominen, tien kysyminen ja neuvominen, voinnin tiedustelu, ihmisen luonteen kuvailu sekä tulevaisuudensuunnitelmista ker-tominen. Rakenteet Uusina rakenteina opitaan käyttämään

- aikamuodoista perfektiä - monikon omistuspronomineja - akkusatiiviprepositiota - sivulauseen sanajärjestystä (dass, weil ja wenn –lauseissa) - substantiivien ja persoonapronominien datiivia - datiiviprepositiota sekä - joitakin keskeisimpiä rektioverbejä.

Viestintästrategiat Oppilas

- tunnistaa ja ymmärtää yksinkertaisen puheen tai tekstin pääasiat - suunnittelee omia viestejä - tarkkailee omaa kielenkäyttöään - tukeutuu puhekumppanin apuun suullisessa vuorovaikutuksessa - tukeutuu kirjallisiin apuneuvoihin omissa tuotoksissa.

Arviointi Oppilaita arvioidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaa-juisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla. Arvioin-tiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppi-tunneilla. Arvosanaan vaikuttaa myös oppilaan aktiivinen ja pitkäjänteinen työskentely sekä ko-tona että oppitunneilla. Oppilaat asettavat omalle kielitaidolleen tavoitteita sekä arvioivat omaa työskentelyään sekä kielitaitonsa kehittymistä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 1. Kielitaito

27

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtämi-nen

Kirjoittaminen

A1.2 (Kehittyvä alkeis-kielitaito)

A1.1 (Kielitaidon al-keiden hallinta)

A1.2 (Kehittyvä alkeis-kielitaito)

A1.1 (Kielitaidon alkei-den hallinta)

2. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. 3. Opiskelustrategiat Oppilas


on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merki-tyksen. Ranska A2-kielenä 1. Yleiset tavoitteet Suutarilan yläasteella jatketaan vapaaehtoisena alkanutta A2-ranskaa ja pyritään kohentamaan tai pitämään yllä oppilaan motivaatiota ja arvostusta kielenoppimista kohtaan. Kielitaito laaje-nee vaativampiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin tilanteisiin. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kieli-taidon osa-alueilla. Kirjallista tuottamista harjoitellaan enemmän kuin aiemmin. Kulttuuritaitoja kehitetään. 2. Tavoitteet vuosiluokittain 7. luokka 2.1. kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää yksinkertaista, verkkaista kieltä tarvittaessa toistettuna sekä selviää selkeis-sä arkipäivän tilanteissa. Puhuminen Oppilas osaa kertoa perussanastonsa turvin lyhyesti itsestään ja tutuista asioista. Luetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää arkielämää koskevia lyhyitä viestejä sekä osaa poimia pääajatuksen tekstis-tä, jonka aihepiiri on tuttu. Kirjoittaminen Oppilas osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein.. Viesti on ymmärrettävää, vaikka virheitä saattaa esiintyä runsaastikin. 2.2. kulttuuritaidot Oppilas oppii perustietoja ranskankielisestä maailmasta. Hän tutustuu tarkemmin Ranskan maakuntiin ja niiden erikoisuuksiin esim.. gastronomian alalla. Pariisi tai jokin muu kaupunki tulee tutuksi esim. nettivierailulla tai videon kautta. Ranskalaisessa viestinnässä kiinnitetään huomio teitittelyn ja sinuttelun eroihin, kohteliaisuussanontoihin sekä nonverbaaliin viestintään.

28

2.3. opiskelustrategiat Oppilas oppii, miten ranskaa opiskellaan yläasteella mahdollisimman tehokkaasti ja hän saa kokeilla erilaisia opiskelutyylejä. Kognitiivisia strategioita harjoitellaan monipuolisesti. Hän oppii kantamaan vastuuta opiskelustaan ja tiedostaa miten tulee opiskella sekä kotona että koulussa. Metakognitiivisia taitoja harjoitellaan esim. itsearvioinnin avulla. 3. Keskeiset sisällöt 3.1. viestintätilanteet ja aihepiirit Aihepiireinä ovat mm. lähiympäristö, ihmiset, ruokailu ja vapaa-aika. Tekstit ovat pääosin dia-logeja. Sanastoa laajennetaan näistä aihepiireistä systemaattisesti esimerkiksi mindmapein. Lisäksi frankofoniaan liittyviä aiheita opiskellaan. 3.2. rakenteet Kerrataan aiemmin opittua kielioppia ja opitaan uusia säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä preesensissä ja passé composéssa. Adjektiivin taivutusta ja partitiivia harjoitellaan. . 3.3. viestintästrategiat Puheviestinnässä kiinnitetään huomiota rohkeuteen käyttää ranskan kieltä jo pienemmälläkin kielitaidolla. Keskustelufraasien, täyteilmausten ja katsekontaktin ja eleiden soveltamista harjoi-tellaan. 8. luokka 2.1. kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää yksinkertaisten keskustelujen ja viestien sisällön ja selviää selkeissä arkipäi-vän tilanteissa, joissa voi tarvittaessa saada toiston.. Puhuminen Oppilas osaa kertoa perussanastonsa turvin lyhyesti itsestään ja tutuista asioista ja selviytyy yksinkertaisista palvelutilanteista. Luetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää selkeärakenteista yleiskielistä tekstiä sekä osaa poimia tekstistä pääajatuk-sen ja joitakin yksityiskohtia.. Kirjoittaminen Oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia juttuja, postikortteja, haastatteluja tms. tutuista aihepiireis-tä. Lauseet vielä lähinnä päälauseita. 2.2. kulttuuritaidot Oppilas oppiii lisää ranskankielisestä maailmasta. Hän tutustuu tarkemmin frankofonian maihin ja erilaisiin yhteiskuntiin sekä vertailee niitä kotimaahansa. Oppilasta kannustetaan hyväksy-mään eroja erilaisissa kulttuureissa ja ihmisissä.

29

2.3. opiskelustrategiat Oppilas oppii uusia opiskelustrategioita ja arvioi omiaan. Hän harjoittelee analysoimaan, päätte-lemään ja käyttämään kiertoilmaisuja uuden asian oppimisessa. 3. Keskeiset sisällöt 3.1. viestintätilanteet ja aihepiirit Aihepiireinä ovat mm. nuorten elämä, työ ja loma. Harjoitellaan omien miellekarttojen tekemistä tekstistä ja niiden referointia suullisesti. Tekstit ovat sekä dialogeja että asiatekstejä. 3.2. rakenteet Opittua kielioppia kerrataan, etenkin verbioppia. Uutena opitaan mm. imperfekti ja käskymuodot ja pronomineja. 3.3. viestintästrategiat Puheviestintää kehitetään kiinnittämällä oppilaiden huomiota erilaisiin vuorovaikutusstrategioi-hin. 9. luokka 2.1. kielitaito K uullun ymmärtäminen Oppilas pystyy seuraamaan selkeää asiakieltä pääkohdat ymmärtäen ja ymmärtää hitaasti ja selkeästi äännettyä yleiskieltä. Puhuminen Oppilas osaa toimia dialogitilanteessa ja kykenee jossain määrin ylläpitämään keskustelua. Hän selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Luetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää jo vaativampaakin, mutta lyhyttä ja aihepiiriltään tuttua ja kiinnostavaa tekstiä sekä osaa poimia tekstistä pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia. Kirjoittaminen Oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä kuvauksia tutuista asioista. Hän osaa käyttää sivulauseita kerron-nassaan. 2.2. kulttuuritaidot Oppilas oppii lisää ranskankielisestä maailmasta. Hän tutustuu tarkemmin Ranskan nykypäi-vään ja historiaan. Tietoja kulttuurien välisistä eroista syvennetään. Kulttuuritaitoja kehitetään esim. tutustumalla ranskalaisiin merkkihenkilöihin taiteen, gastronomian tai urheilun saralla. 2.3. opiskelustrategiat

30

Oppilas oppii uusia opiskelustrategioita ja arvioi omiaan. Hän ymmärtää sosiaalisten taitojen merkityksen opiskelussa. Oppilas pohtii ranskan opiskelun merkitystä ja suuntaa katseensa tu-levaisuuteen. 3. Keskeiset sisällöt 3.1. viestintätilanteet ja aihepiirit Aihepiireinä ovat mm. nuorten elämä, ympäristö, urheilu, sota ja rauha. Tekstit ovat pääosin asiatekstejä. 3.2. rakenteet Opittua kielioppia kerrataan, etenkin verbioppia ja pronomineja. Uutena opitaan mm. futuuri. 3.3. viestintästrategiat Puheviestintää kehitetään harjoittelemalla suullista kielitaitoa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Oppilaan tietoja puheviestinnän piirteistä laajennetaan. 4. Työtavat Ranskan opiskelussa käytetään vaihtelevia työtapoja siten, että oppilaiden erilaisuus ja ryhmien koostumus otetaan huomioon. Mahdollisia työtapoja ovat mm. pari- ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely, projektityöt, roolileikit ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppilaiden aktivoimisessa kieliopin ja sanaston oppimisessa sekä tiedon hankkimi-sessa ja työstämisessä. 5. Arviointi 5.1. kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) kuullun ymmärtäminen A2.2 Oppilas - ymmärtää tarpeeksi tyydyttääkseen konkreettiset tarpeensa ja pystyy seuraamaan selväpiirtei-sen puheen pääkohtia tai tunnistamaan ympärillä käytävän keskustelun aiheen. - yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää hitaasti ja selvästi äännettyä yleiskieltä. puhuminen A2.1. Oppilas - osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein ja selviytyy tavallisimmista puheviestintätilanteista - puheessa voi olla taukoja ja virheitä kieliopissa tekstin ymmärtäminen A2.2 Oppilas - ymmärtää pääasiat ja jonkin verran yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä ja faktateksteistä. - osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä kieliasusta ja kontekstista kirjoittaminen A2.1 Oppilas

31

- osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä sekä luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista - kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee virheitä pe-rusasioissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja tuotoksissaan. 5.2. kulttuuritaidot Oppilaan kulttuuritaitojen kehittymistä arvioidaan systemaattisesti. Kokeissa on kulttuuriasioita koskevia kysymyksiä ja sen lisäksi tehdään erillisiä kulttuuriprojekteja, jotka arvostellaan. Oppi-las tuntee frankofoniaa, etenkin Ranskaa, sekä hahmottaa ranskalaisen kulttuurin erityispiirteitä. 5.3. opiskelustrategiat Oppilas osaa arvioida omaa opiskeluaan ja kielitaitoaan. Hän osaa tehdä töitä monipuolisen kielitaitonsa eteen ja on omaksunut erilaisia työtapoja. Ranska B2-kielenä 1. Yleiset tavoitteet Suutarilan yläasteella on mahdollista opiskella 8. ja 9. luokalla B2-ranskaa, jolloin oppilas oppii ranskan alkeiskielitaidon sekä omaksuu tietoja ranskankielisen maailman kulttuurista. Opiske-lussa korostuu sinnikkään työn merkitys ja taito luoda yhteyksiä eri kielten välille. Yläasteella saavutetun kielitaidon turvin toisen asteen koulutuksessa on hyvä jatkaa ranskan kielen opinto-ja. 2. Tavoitteet vuosiluokittain 8. luokka 2.1. kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää tervehdyksiä, tuttuja fraaseja sekä yksinkertaisia lauseita tutussa tilanteessa. Puhuminen Oppilas osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein ja tuottaa ope-teltuja vakioilmaisuja. Oppilas osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein ja tuottaa ope-teltuja vakioilmaisuja. Tekstin ymmärtäminen Oppilas ymmärtää nimiä, kylttejä, muistilappuja tms. Hän tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisiä tietoja. Kirjoittaminen Oppilas osaa kirjoittaa sanelusta tuttuja sanoja ja fraaseja. 2.2. kulttuuritaidot Oppilas oppii perustietoja ranskankielisestä maailmasta. Hän tutustuu tarkemmin johonkin Ranskan kaupunkiin. Ranskalaisessa viestinnässä kiinnitetään huomio teitittelyn ja sinuttelun eroihin, kohteliaisuussanontoihin sekä nonverbaaliin viestintään.

32

2.3. opiskelustrategiat Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Hän oppii käyttämään oppikirjaa ja et-simään siitä tietoa. Hän oppii hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja stra-tegioita. 3. Keskeiset sisällöt vuosiluokittain 3.1. viestintätilanteet ja aihepiirit Viestintätilanteet ovat esim. kohteliaisuusfraaseja, esittäytymistä, toisen henkilön esittelemistä, ostostilanteita, voinnista puhumista, mielipiteen ilmaisua. Aihepiireinä ovat esim. kansallisuudet, ruumiinosat, harrastukset ja ruoka. 3.2. rakenteet Opitaan mm. artikkelit, lukusanoja, kieltosanat ne- pas, adjektiivin taivutusta, kysymyksien muo-dostamista, verbintaivutusta, de- preposition käyttöä. 3.3. viestintästrategiat Puheviestinnässä kiinnitetään huomiota rohkeuteen käyttää ranskan kieltä jo pienemmälläkin kielitaidolla. Opiskelussa kiinnitetään huomiota ranskalle tyypillisiin puhestrategioihin ja ominai-seen tapakulttuuriin. 9. luokka 2.1. kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää yksinkertaisia lausumia rutiininomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tu-kemana. Puhuminen Oppilas osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita sekä selviää perussanastonsa turvin dialogista tutussa tilanteessa. Tekstin ymmärtäminen Oppilas ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia arkielämää käsitteleviä tekstejä. Kirjoittaminen Oppilas osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein ja osaa kirjoittaa muutamia lauseita itses-tään ja lähipiiristään. 2.2. kulttuuritaidot Oppilas oppii lisää ranskankielisestä maailmasta ja kulttuurista. Hän tutustuu tarkemmin esim. nuorisokulttuuriin, ruokakulttuuriin ja taiteeseen. Oppilasta kannustetaan hyväksymään eroja erilaisissa kulttuureissa ja ihmisissä.

33

2.3. opiskelustrategiat Oppilas oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelyta-pojaan. Hän oppii soveltamaan oppimaansa tietoa. 3. Keskeiset sisällöt vuosiluokittain 3.1. viestintätilanteet ja aihepiirit Viestintätilanteet ovat esim. ostostilanteita, ravintolassa asioimista, mielipiteen ilmaisua, nähtä-vyyksiin tutustumista. Aihepiireinä ovat esim. sää, matkailu, urheilu, taide. 3.2. rakenteet Opitaan mm. adjektiivin paikka ja taipuminen, lisää verbejä preesensissä ja passé composéssa sekä suorat ja epäsuorat objektipronominit sekä partitiivi. 3.3. viestintästrategiat Opitaan lisää ranskalle tyypillisiä puhestrategioita ja ominaista tapakulttuuria. Korostetaan puhe-ja kirjakielen eroa. 4. Työtavat Ranskan opiskelussa käytetään vaihtelevia työtapoja siten, että oppilaiden erilaisuus ja ryhmien koostumus otetaan huomioon. Mahdollisia työtapoja ovat mm. pari- ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely, projektityöt, roolileikit ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppilaiden aktivoimisessa kieliopin ja sanaston oppimisessa sekä tiedon hankkimi-sessa ja työstämisessä. 5. Arviointi 5.1. kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) kuullun ymmärtäminen A1.2 Oppilas - ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. - joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. - tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. puhuminen A1.1. Oppilas - osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on pu-hekumppanin varassa ja puhe turvautuu ehkä äidinkieleen ja eleisiin. - puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. - ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia - osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja - puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset il-maisut voivat olla melko virheettömiä.

34

tekstin ymmärtäminen A1.2 Oppilas - ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittö-miin tarpeisiin. - tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. - kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. kirjoittaminen A1.1 Oppilas - osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin - osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustie-tonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. - osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. - ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. 5.2. kulttuuritaidot Oppilaan kulttuuritaitojen kehittymistä arvioidaan systemaattisesti. Kokeissa on kulttuuriasioita koskevia kysymyksiä ja sen lisäksi tehdään erillisiä kulttuuriprojekteja, jotka arvostellaan. Oppi-las tuntee frankofoniaa, etenkin Ranskaa, sekä hahmottaa ranskalaisen kulttuurin erityispiirteitä. 5.3. opiskelustrategiat Oppilas osaa arvioida omaa opiskeluaan ja kielitaitoaan. Hän osaa tehdä töitä monipuolisen kielitaitonsa eteen ja on omaksunut erilaisia työtapoja. Latina, B2- kieli Valinnaiset opinnot, valitaan kolmeksi vuodeksi. Latinan kieli ja antiikin kulttuuri on eurooppalaista kulttuuria ja sen historiaa koordinoiva voima, jonka jälkivaikutusta voi havaita nykyajassakin joko suorasti tai piilevästi. Antiikkiin ovat palan-neet tai sieltä virikkeitä hakeneet kokonaiset aikakaudet, esim. renessanssi, yhteiskunnan insti-tuutiot sekä yksilöt historian, politiikan, taiteen ym. aloilta. Latinasta periytyvät romaaniset kielet, useat sivistyssanat, lainat ja eri alojen käyttämät käsitteet ja termistöt. Latinan kielen tuntemus helpottaa tällaisten käsitteiden merkityksien ymmärtämistä. Antiikkiin ankkuroituvat useat kuva-taiteessa, arkkitehtuurissa ja kirjallisuudessa käytetyt muodot, aiheet ja teemat, jotka varsin usein liittyvät kreikkalais-roomalaiseen mytologiaan. Valinnaisen latinan opinnot painottuvat kaiken keskeisimpään kieli- ja kulttuuriainekseen ja toi-mivat samalla johdantona pitempikestoisille latinan opinnoille lukiossa. Oppiaineen tavoitteet ja sisällöt poikkeavat nykykielten tavoitteista ja sisällöistä, koska latinaa ei käytetä nykykielten ta-voin. Tavoitteet Latinan kielen opintojen yleisenä päämääränä on ymmärtää eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä antiikin historian ja kulttuurin pohjalta. Erityistä huomiota kiinnitetään suomalaisessa kulttuurissa antiikista periytyviin muotoihin ja sisältöihin. Helsinkiläisenä kouluna korostamme

35

kaupungissamme olevien antiikkimuistumien tuntemista rakennustyyleissä, taideteoksissa, lati-nankielisissä piirtokirjoituksissa yms. Peruskoulun keskeinen tehtävä on sisältöjen opettamisen ohella kehittää oppilaiden oppimis-valmiuksia. Latinan kielen opiskelun oheistavoitteena ovat käsitteiden muodostuskyvyn, ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas

- pystyy ymmärtämään helppoa tekstiä ja käyttämään kieltä opiskelemansa kieliaineksen rajoissa

- on tietoinen latinan kielen asemasta eurooppalaisten kielten joukossa ja pyrkii tietoisesti tunnistamaan sen vaikutuksia osaamiinsa ja opiskelemiinsa kieliin

- tietää ja pyrkii tietoisesti tunnistamaan kreikkalais-roomalaisesta kulttuurista periytyviä muotoja ja sisältöjä eurooppalaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa

- osaa käyttää sanakirjaa ja kielioppia tekstien selvittämisessä

Sisällöt 7. luokka Opitaan Rooman historian pääjaksot ja tärkeimmät tapahtumat sekä ymmärretään niiden merki-tys Rooman ja Euroopan myöhemmälle historialle. Tutustutaan roomalaiseen elämään myös yksilöiden kannalta ja korostetaan roomalaisen sekakulttuurin vaikutusta ihmisten kulttuuri-identiteetin hahmottamisessa. Antiikin ”puheviestintää” eli kreikkalais- roomalaista tarustoa lue-taan kaikilla vuosiluokilla, jotta ymmärrettäisiin sen luonnetta eettisten ja moraalisten kysymys-ten pohdinnassa. Opinnoissa käytetään hyväksi myös elokuva- ja videomateriaalia. Perehdytään latinan muotoja lauseopin alkeisiin sekä harjoitellaan ääntämistä ja käännetään tekstejä. Alusta lähtien korostetaan latinalaisten sanontojen ja latinaperäisten sanojen esiinty-mistä nykyaikanakin. Yksinkertaisia lauseita tuotetaan kirjallisesti ja suullisesti myös vuoropuhe-luna. 8. luokka Tutustutaan tarkemmin eri kulttuuri-ilmiöiden vaikutukseen roomalaisten elämässä ja ymmärre-tään antiikin Kreikan kulttuurin merkitys roomalaisen yhteiskunnan synnyssä. Keskeisenä peri-aatteena tässä tuodaan esille roomalaisten suhtautuminen työhön, vapaa-aikaan ja orjuuteen. Pohditaan roomalaisen orjuuden luonnetta ihmisarvon ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannal-ta. Kerrataan ja syvennetään opittua kieliainesta. Harjoitellaan systemaattisesti latinan sanakirjojen käyttöä. Jatketaan edellisellä vuosiluokalla käytettyjä työtapoja. Uusia työ- ja oppimismuotoja ovat käsite- ja mielenmaisemakarttojen laatiminen sekä yhteistoiminnallinen ryhmäoppiminen. 0pitaan tuntemaan erilaisilla retkillä Helsingin uusklassista rakennuskantaa, tutustutaan antiikkia käsitteleviin näyttelyihin, taideteoksiin, näytelmiin yms. 9. luokka Tarkastellaan Rooman valtakunnan vaiheita, joidenkin Rooman kuuluisien henkilöiden kansa-laisaktiivisuutta, Rooman luhistumisen edellytyksiä, tuhon syitä ja antiikin jälkivaikutusta eu-rooppalaisessa kulttuurissa. Kreikkalais-roomalaisen mytologian tuntemista lisätään. Syvennetään edelleen opittua kieliainesta tekemällä oppijat tietoiseksi mahdollisista heikkouk-sistaan tietorakenteissa ja ohjataan heitä selkeästi käyttämään uuden oppimisessa aikaisemmin oppimaansa. Kieliopissa pääpaino on lauseopissa.

36

Jatketaan tutustumista suomalaiseen antiikkiperinteeseen. Roomalaisiin muistomerkkeihin tu-tustutaan kuvamateriaalin avulla ja mahdollisesti leirikoulussa Roomassa. Työtavat ovat samoja kuin edellä. Arviointi Käytetään numeroarviointia. Nykykielten päättöarvioinnin perustana olevat taitotasokuvaukset eivät koske latinaa. 9.2.4 Matematiikka MATEMATIIKAN 6. LUOKAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

6. luokan opetuksen keskeinen tehtävä on varmistaa perusasioiden hallintaa. 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas oppii

näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä muuttamaan sanallisen ongelman matematiikan kielelle ja selittämään omaa ajattelupro-

sessiaan loogista ja luovaa ajattelua käyttämään monipuolisia menetelmiä tehtävien ratkaisemisessa esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

Oppilas hallitsee

peruslaskutoimitukset ja niihin liittyvät matemaattiset käsitteet sekä niiden oikeat nimityk-set

kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä myös desimaalilukujen osalta murtoluvun käsitteen pituuden, massan ja pinta-alan mittaamisen tavanomaiset yksikkömuunnokset geometrian peruskäsitteitä

6. luokan keskeisiä sisältöjä Ajattelun taidot ja menetelmät

luokittelun, vertailun, järjestämisen, mittaamisen ja rakentamisen käyttöä työkaluna perustellut arvaukset ja kokeilut sekä niiden testaaminen, systemaattinen yritys-

erehdysmenetelmä ajattelua tukevien välineiden ja piirrosten käyttöä

Luvut ja laskutoimitukset luonnolliset luvut, peruslaskutoimitusten taidon varmentaminen kokonaisluvut, yhteenlaskua ja vähennyslaskua lukusuoralla lukujen jaollisuussääntöjä, kahdella, viidellä ja kymmenellä jaollisuus murtolukujen supistamista ja laventamista desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla prosentin käsite, yksinkertaisia prosenttilaskuja tulosten arviointi ja pyöristäminen sekä laskimen käyttöä aikalaskuja, aikavälin laskemista

37

Algebra

lausekkeen muodostaminen ja lausekkeen arvon laskeminen yhtäsuuruusmerkin oikea käyttö lukujonojen tutkimista ja muodostamista

Funktiot riippuvuuden havaitseminen lukuparin esittäminen koordinaatistossa

Geometria kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä (kärkipiste, sivu, kanta, korkeus) kulmien mittaaminen, piirtäminen ja luokittelu ympyrä ja siihen liittyviä peruskäsitteitä (keskipiste, säde, halkaisija, kehä, sektori) suureiden (massa, pituus, pinta-ala, tilavuus) mittaaminen yksiköiden (kg-g, km-m-dm-cm-mm, l-dl) muunnokset kolmion ja suunnikkaan (myös suorakulmio ja neliö) piirien ja pinta-alojen laskeminen kappaleiden nimeäminen ja luokittelu (lieriö, suorakulmainen särmiö, kuutio, kartio, pallo) suorakulmaisen särmiön tilavuuden laskeminen geometrista rakentelua ja pinnan tasoon levittämistä symmetria suoran suhteen

Todennäköisyys ja tilastot keskiarvon laskeminen tietojen kerääminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa (taulukko, pylväs- ja vii-

vadiagrammi) diagrammien tulkinta

Matematiikka Suutarilan yläasteella TAVOITTEET Peruskoulun 7-9. luokkien matematiikan opetuksen tavoitteena on varmistaa, että oppilaalla on peruskoulun jälkeisiä opintoja varten tarpeelliset matemaattiset tiedot ja taidot. Tavoitteenamme on vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää ja soveltaa arkielämän tilanteisiin liittyvää matematiik-kaa. Tuemme oppilaan luottamusta itseensä ongelmanratkaisijana ja vastuunottamista omasta oppimisestaan matematiikassa. Matemaattisiin tietoihin ja taitoihin kuuluvat peruslaskutaidon ohella taito havaita säännönmukaisuuksia ja ilmaista niitä matemaattisesti, suullisesti ja kirjalli-sesti. Kehitämme oppilaan kykyä käyttää erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn ja soveltamiseen. Matematiikan opiskelun yhteydessä oppilas oppii näkemään kokonaisuuksia ja ymmärtää miten eri matematiikan osa-alueet liittyvät toisiinsa. Hän oppii myös suhtautumaan kriittisesti julkisuu-dessa esiintyviin matemaattisiin tietoihin sekä ymmärtämään matematiikan sisäisen kauneuden sekä historiallisen ja kulttuurisen arvon. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen

38

Oppilas kehittää kykyään esittää asiat järjestelmällisesti keskittyen oleelliseen. Ongelmanratkai-sutaidot opettavat näkemään uudenlaisia mahdollisuuksia hankalissakin tilanteissa sekä ym-märtämään isojen kokonaisuuksien pienemmät osat. Matematiikka ohjaa järkeväksi kuluttajaksi, joka näkee ja punnitsee eri vaihtoehtoja. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas ymmärtää, että matematiikan kieli on kansainvälinen. Tehtäviä voi siis olla erikielisistä kirjoista. Matematiikan tehtävät, kuten tilastoaineistot, valitaan Suomesta ja suomalaisista ja niitä verrataan muiden maiden vastaaviin sekä pohditaan mahdollisia syitä eroihin ja samankal-taisuuksiin. Aineistoa oppitunneille otetaan ajankohtaisista aiheista. Viestintä ja mediataidot Oppilas ymmärtää selkeän matemaattisen kirjoittamisen merkityksen matematiikassa ja viestin-nässä. Oppilas ymmärtää mediassa esitettyjä matemaattisia malleja (kaaviot,) ja osaa tehdä vertailua niiden pohjalta. Lisäksi oppilas ymmärtää matemaattisen mallin ilmaisuvoiman. Oppi-las harjoittelee matemaattisen kirjoittamisen perusteita tietokoneella. Ihminen ja teknologia Oppilas ymmärtää matematiikan tärkeyden teknologiassa. Osaa käyttää erilaisia työvälineitä matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen. Tutustumme potenssiopissa binäärilukujen kautta tietokoneiden logiikkaan. Käytämme tietokoneita mahdollisuuksien mukaan opetuksessa, jolloin oppilaat näkevät konkreettisesti teknologian hyödyn. Tutustumme matematiikan historiaan liittä-en aihekokonaisuuteen matematiikan roolin teknologian kehityksen edellytyksenä. Tavoitteet vuosiluokittain 7. luokka Oppilas hallitsee peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla, tasokuviot ja niihin liittyvät peruskäsit-teet sekä geometrian työvälineiden käytön. Oppilas osaa karteesisen koordinaatiston perusteet ja tuntee neliöjuuren ja potenssin käsitteet sekä osaa laskea niillä. Oppilas hallitsee lukujen vä-lisiä riippuvuuksia sanallisesti, kirjainlausekkein ja koordinaatistossa. Oppilas ymmärtää mate-maattisen kirjoittamisen tärkeyden ja järjestelmällisen työskentelyn merkityksen oppimiselle. 8. luokka Oppilas hallitsee prosenttilaskennan perusteet, osaa käyttää prosenttia vertailuun ja muutok-seen sekä ymmärtää polynomin käsitteen, polynomien laskutoimitukset, yhtälön käsitteen ja perusyhtälön ratkaisumenetelmät. Oppilas hallitsee suureiden riippuvuussuhteita taulukoita ja kuvaajia käyttäen. Lisäksi oppilas osaa soveltaa näitä arkipäivän ongelmien ratkaisemiseksi. Oppilas hallitsee ympyrään liittyvät peruslaskut ja Pythagoraan lauseen. Oppilas osaa todennä-köisyyslaskennan perusteet. 9. luokka Oppilas osaa reaaliluvun ja irrationaaliluvun käsitteen, hallitsee trigonometristen funktioiden kä-sitteet ja laskutoimitukset. Ymmärtää yhtälöparin käsitteen sekä yhtälöparin ratkaisumenetel-mät. Oppilas tunnistaa erilaiset avaruuskappaleet, hallitsee niihin liittyvät laskut ja osaa soveltaa näitä käytäntöön. Hallitsee monimutkaistenkin (kirjain)lausekkeiden sieventämisen. SISÄLLÖT

39

7. luokka Luvut ja laskutoimitukset Kerrataan peruslaskutoimitukset kokonais- ja murtoluvuilla sekä tutustutaan peruslaskutoimitus-ten laskemiseen eri lukujoukoissa. Harjoitellaan lukujen pyöristämistä ja arviointia matematii-kassa sekä harjaannutetaan päässälaskutaitoa. Tutustutaan laskimen käyttöön apuvälineenä matematiikan opiskelussa. Oppilaan tulisi ymmärtää myös matematiikan työskentelytavat kuten huolellisen vihkotyöskentelyn merkitys. Uutena asiana tutustutaan laskemiseen negatiivisilla kokonaisluvuilla. Geometria Kertaamme geometrian peruskäsitteet kuten kulma, jana, suora ja koordinaatisto sekä tutus-tumme geometristen työvälineiden käyttöön. Harjoittelemme piirien ja pinta-alojen laskemista erilaisia yksiköitä käyttäen. Tutustumme erityisesti kolmioiden, nelikulmioiden ja ympyröiden ominaisuuksiin. Opimme yhtenevien kuvioiden käsitteen. Tuotamme yhteneviä kuvioita käyttäen tason yhtenevyyskuvauksia kuten peilauksia suoran ja pisteen suhteen. Opimme näkemään kuvioiden säännönmukaisuuksia ja symmetrioita sekä soveltamaan niitä matemaattisissa tehtä-vissä ja kuvioiden sommittelussa. Tutustumme avaruuskappaleisiin. Algebra Tutustumme potenssilausekkeisiin, joissa on kantalukuna sekä lukuja että kirjaimia. Tästä ete-nemme kirjainlaskennan perusteisiin. Opiskelemme potenssimerkinnän sekä eksponentin vaiku-tusalueen. Opimme laskemaan samankantaisten potenssien tulon ja osamäärän, potenssin po-tenssin sekä käyttämään nollaa eksponenttina. Lisäksi käsitteet negatiivinen eksponentti ja kymmenpotenssimuoto tulee tutuksi. Oppilas tutustuu myös neliöjuuren ja polynomin käsittee-seen. Funktiot Opitaan merkitsemään pisteitä ja kuvioita koordinaatistoon sekä löytämään lukujen välisiä riip-puvuuksia sanallisesti, kirjainlausekkein ja koordinaatistossa. 8. luokka Luvut ja laskutoimitukset Kerrataan peruslaskutoimitukset ja syvennetään lukualueiden käsitteitä. Varmistetaan prosentti-laskennan perustaitojen hallinta sekä päässälaskien että laskinta käyttäen. Opitaan käyttämään prosentteja vertailuun ja muutosten kuvailuun. Geometria Kurssilla opitaan neliöjuuren käsite ja sovelletaan sitä Pythagoraan lauseessa ja geometrisissa ongelmissa. Opitaan laskemaan ympyrän kehän pituus ja pinta-ala. Tutkitaan erilaisia tasokuvi-oita ja kappaleita sekä lasketaan niiden pinta-aloja ja tilavuuksia. Algebra

40

Kurssilla kerrataan potenssien laskutoimituksia ja opitaan käsittelemään potenssilausekkeita. Kerrataan polynomin käsite ja harjoitellaan erilaisia laskutoimituksia polynomeilla. Opitaan muuttujakäsite ja lausekkeen arvon laskeminen. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen as-teen yhtälöitä. Käytetään verrantoa arkielämän ongelmien ratkaisemisessa. Funktiot Lasketaan funktioiden arvoja. Piirretään ja tulkitaan erilaisia kuvaajia. Havainnollistetaan suo-raan ja kääntäen verrannollisuutta. Ilmaistaan suureiden riippuvuussuhteita taulukoita ja kuvaa-jia käyttäen. 9. luokka Luvut ja laskutoimitukset Syvennämme reaalilukujoukon, rationaalilukujoukon ja irrationaalilukujoukon käsitteitä. Harjoit-telemme laskutoimitusten sujuvaa käyttöä korostaen laskujärjestystä ja vastakkaisia laskutoimi-tuksia. Sisäistämme erilaisten sulkeiden merkityksen matemaattisissa lausekkeissa. Geometria Opimme käyttämään Pythagoraan lausetta ja trigonometrisia funktioita erilaisten tasokuvioiden ja kappaleiden yhteydessä. Kertaamme ja syvennämme avaruusgeometriaan liittyvät käsitteet. Käytämme arkielämän esimerkkejä osoittamaan geometrian käytännönläheisyyttä. Algebra Pyrimme motivoimaan oppilaita korostamalla algebran merkitystä jatko-opintojen kannalta konk-reettisilla esimerkeillä. Kertaamme polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja. tavoit-teenamme on oppia laskemaan yksinkertaisia murtolausekkeita. Opiskelemme ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisemista ja tutustumme yhtälöparien ratkaisuun algebrallisesti ja graafisesti. Havainnollistamme yksinkertaisen toisen asteen yhtälön ja epäyhtälön käsitteen. Funktiot Tulkitsemme funktion kuvaajia arkielämän esimerkkien avulla. Opimme piirtämään lineaaristen funktioiden kuvaajia ja käyttämään niitä yhtälöparin graafiseen ratkaisemiseen. Harjoittelemme myös paraabelin piirtämistä koordinaatistoon. Tutkimme funktion kuvaajien ominaisuuksia ma-temaattisten käsitteiden avulla. Opitaan tunnistamaan suoraan ja kääntäen verrannollisia suu-reita ja käyttämään verantoja soveltavissa tehtävissä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas

- huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet - osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole

olemassa - osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon - osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitys-

muotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tulok-sen oikeellisuuden

41

- osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa - osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai

muuta diagrammia käyttäen. -

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa

- arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito

- korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan lu-vun alkutekijöihinsä.

- ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta - käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien

ongelmien ratkaisemisessa. -

Algebra Oppilas osaa

- ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön - sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita - potenssien laskutoimitukset - muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen al-

gebrallisesti tai päättelemällä - käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen - arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. -

Funktiot Oppilas

- osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta - osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan - osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan - osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen

säännön annetun lukujonon muodostumisesta - tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden

suoran leikkauspisteen piirtämällä. -

Geometria Oppilas osaa

- tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet - soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja - käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen - löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä

taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa - soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa - käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemi-

seen - suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköi-

tä. -

Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa

- määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutki-muksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merki-tyksen arkielämän tilanteissa

42

- lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

9.2.5 Biologia JOHDANTO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opiskelu kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden havainnoida ja tutkia luontoa, tehdä johtopäätöksiä ja pohtia havait-semiensa asioiden ja tutkimustulosten merkitystä. Biologian opiskelussa pyritään antamaan myönteisiä luontokokemuksia, jolloin oppilaiden vastuullisuus ja ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. TAVOITTEET VUOSILUOKITTAIN 7. luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas oppii - hahmottamaan ekosysteemin rakennetta ja toimintaa - käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä - tunnistamaan eliölajeja ja ymmärtämään niiden välisiä suhteita - arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen 7. luokan keskeisiä sisältöjä - ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan perehtyminen vesiekosysteemin avulla - lähialueen vesiekosysteemin tutkiminen luonnossa ja luokassa - vesiekosysteemin lajeihin ja niiden välisiin suhteisiin tutustuminen - tutustuminen vesiympäristöä uhkaaviin tekijöihin ja vesien suojeluun - ohjattu kasvienkeruu 8. luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas oppii - ymmärtämään elämälle ominaisia perusilmiöitä - jäsentämään eliökunnan keskeiset ryhmät ja ymmärtämään eliökunnan monimuotoisuuden merkityksen - tietämään kasvien kasvuvaatimuksia sekä metsänhoidon ja viljelyn periaatteita - tunnistamaan metsien ympäristöongelmia ja niihin vaikuttavia tekijöitä 8. luokan keskeisiä sisältöjä -elämän perusilmiöiden tarkastelu - solun rakenne ja toiminta - eliökunnan järjestelmä ja evoluution perusteet - metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen - ympäristötutkimusten teko mahdollisuuksien mukaan - käytetään metsäekosysteemiä mahdollisimman paljon esimerkkinä 9. luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas oppii - tuntemaan ihmisen rakenteen ja elintoiminnat sekä ihmisen terveyteen liittyviä tekijöitä - ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta ja lisääntymisen periaatteet - tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä käsitteitä

43

- tietämään esimerkkejä biotekniikan sovelluksista 9. luokan keskeisiä sisältöjä - ihmisen rakenteen ja elintoimintojen keskeiset piirteet - ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen - perinnöllisyyden perusteet - ihminen biotekniikan käyttäjänä AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudessa Kasvu ihmisyyteen ohjataan oppilaita ottamaan vastuuta omasta ja yhtei-sestä paremmasta tulevaisuudesta sekä vahvistamaan omaa identiteettiä ja itsetuntoa. Aihekokonaisuudessa Viestintä ja mediataito opitaan käyttämään kriittisesti erilaisia tietolähteitä. Aihekokonaisuudessa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys pyritään lisäämään oppilaiden osal-lisuutta ja vastuullisuutta kouluun liittyvissä yhteisissä asioissa esim. ympäristötiimissä työsken-telyn kautta. Aihekokonaisuus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta on erityisen tärkeä biologian opetuksessa. Siihen liittyviä tavoitteita ja sisältöjä löytyy jokaisen vuosiluokan kohdalta: esim. ympäristön tutkiminen ja vaaliminen, luonnontuntemisen lisääminen. Erityisesti vastuulliseen kuluttamiseen ja kestävien valintojen tekemiseen liittyvät kysymykset tulevat esille. Aihekokonaisuus Turvallisuus ja liikenne ohjaa oppilasta pohtimaan oman elämän valintoja tur-vallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Aihekokonaisuudessa Ihminen ja teknologia opitaan biotekniikan ja bioteknologian saavutuksia. OPPIMISYMPÄRISTÖ Biologiaa opiskellaan luokassa ja luonnossa. Biologian opiskelussa hyödynnetään lähiympäris-tön tarjoamia mahdollisuuksia esimerkkinä Keravanjoelle tehtävät tutkimusretket ja opiskelu lä-himetsässä. Mahdollisuuksien mukaan vierailemme Luontokoulu Harakassa syventäen ve-siekosysteemin tuntemusta ja menemme metsäleirikouluun Luontokoulu Töyhtöhyyppään tai teemme muita opintokäyntejä. Tavoitteena on saada kolmas luokkatila lisää biologian ja maantiedon opetukseen. Nykyaikai-sen opetuksen laadun takaamiseksi audiovisuaalisten laitteiden (tv, video, dataprojektori, do-kumenttikamera, piirtoheitin), biologian ja maantiedon käsikirjaston sekä laborointi- ja tutkimus-välineiden ajanmukaistaminen on erittäin tärkeää. OPETTAJAN ANTAMA OHJAUS Oppilaita ohjataan työskentelemään annettujen ohjeiden mukaan oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja työhön keskittyen. Oppilaille neuvotaan työskentelyssä käytettävien työvälineiden ja laboroin-timenetelmien käyttöä sekä maastotyöskentelyn periaatteita. Tiedonhankinnassa opastetaan monipuolisten tietolähteiden käyttöön. Oppilasta ohjataan vastuulliseen työskentelyyn myös seuraamalla kotitöiden ja –läksyjen tekemistä. Oppilaiden työskentelyä arvioidaan ja heitä ohja-taan arvioimaan itse omaa työskentelyään.

44

Tiedonhankinnassa opastetaan monipuolisten tietolähteiden käyttöön. Oppilasta ohjataan vas-tuulliseen työskentelyyn myös seuraamalla kotitöiden ja –läksyjen tekemistä. Oppilaiden työs-kentelyä arvioidaan ja heitä ohjataan arvioimaan itse omaa työskentelyään. KESKEISET TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään opetuskeskustelua ja sen ohella opiskellaan mahdollisimman paljon tutkivan oppimisen keinoin esimerkiksi maastotyöskentelyn, laboroinnin tai mikroskopoinnin avulla. Työskentely tapahtuu ryhmissä, pareittain tai itsenäisesti. ARVIOINTI Arviointiin sisältyy sekä oppilaan että opettajan arviointi. Arvioinnissa huomioidaan tiedollinen ja taidollinen menestyminen sekä omien edellytysten mukainen paneutuminen. Arviointiin vaikut-tavat esimerkiksi seuraavat asiat: - jatkuva näyttö: tuntityöskentely ja kotitehtävät - ryhmä-, pari- ja yksilötyöt sekä niiden esittäminen - maastotyöskentely - työvihko - testit ja kokeet - oma-aloitteellisuus ja ohjeiden noudattaminen. Päättöarvioinnin pohjana pidetään Opetushallituksen antamia päättöarvioinnin kriteerejä: PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8: Biologian tutkimustaidot: Oppilas osaa - käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan - työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kas-veja ohjeiden mukaisesti - toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa - jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä - tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia - selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä - kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kes-tävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa - kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta - selostaa fotosynteesin ja kuvata se merkityksen eliökunnan kannalta - kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä - selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet - jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

45

Ihminen Oppilas osaa - kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten , elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet - selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja - selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden ku-lun ja synnytyksen - käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä Yhteinen ympäristö Oppilas osaa - kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä - tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta - kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 9.2.6 Maantieto JOHDANTO Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen eri alueita sekä alueellisia ilmiöitä sekä nii-den vuorovaikutuksia. Maantiedon opetuksen avulla kehitetään oppilaan kykyä tarkastella maa-ilmaa elinympäristönä, jossa tapahtuu muutoksia sekä ihmisestä riippumatta että ihmisen vaiku-tuksesta. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus ohjaa oppilasta pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Opetus pyrkii tukemaan oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elä-mäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. TAVOITTEET VUOSILUOKITTAIN 7. luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas oppii - käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietoläh-teitä - määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet - ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla - ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa - jäsentämään maailman alueellisesti sekä hahmottamaan maailman luonnonmaantieteellistä ja kulttuurimaantieteellistä karttakuvaa - tunnistamaan opiskeltavien alueiden eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vie-raisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin 7. luokan keskeisiä sisältöjä - erilaisten maantieteellisten tietolähteiden kuten diagrammien, tilastojen, ilmakuvien, satelliitti-kuvien, valokuvien, kirjallisuuden, uutislähteiden sekä sähköisten viestimien käyttö ja tulkinta - karttatyöskentelyn perustaidot: karttaprojektiot, asteverkko, ilmansuunnat, mittakaava, kartta-merkit, tutustuminen paikkatietojärjestelmiin - planetaarisuus - maapalloa muokkaavat sisäiset ja ulkoiset tapahtumat - maailman luonnonmaantieteellinen ja kulttuurimaantieteellinen jako

46

- kahden maanosan luonnonolojen, ihmisen toiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu 8.luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas oppii - tulkitsemaan ja laatimaan erilaisia karttoja ja diagrammeja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä - ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa - ymmärtämään Euroopan ympäristö- ja kehityskysymyksiä - arvioimaan kriittisesti uutistietoa 8. luokan keskeisiä sisältöjä - Euroopan karttakuva - Euroopan luonnonolot - Euroopan erilaiset luonnon- ja kulttuurimaisemat - ihmisen toiminta Euroopassa - Euroopan ympäristö- ja kehityskysymyksiä ja niiden ratkaisumahdollisuuksia - Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus 9. luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas oppii - hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä - ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä tietämään syitä, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista - tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä omaa lähiympäristöään - tietämään omat vaikutusmahdollisuutensa oman elinympäristön suunnitteluun ja kehittymiseen - oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä kotiseudun luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia - oppii ymmärtämään maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehitysongelmia 9. luokan keskeisiä sisältöjä - Suomen karttakuva ja luonnonolot - Suomen maisemien muotoutuminen - Suomen väestö, sen sijoittuminen ja kulttuurit - Suomen elinkeinot ja luonnonvarojen käyttö - aluesuunnittelu Suomessa - kotiseudun maantietoa - Itämeren alueen ympäristöongelmat - Suomi osana muuta maailmaa - maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja näl-käongelma AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuus Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ohjaa oppilasta vahvistamaan omaa alueellista identiteettiään, tunnistamaan eri kulttuurialueita sekä alueellisia eroja eri kulttuureis-sa. Lisäksi opitaan tunnistamaan Suomi osana Eurooppaa ja globaalia maailmaa.

47

Aihekokonaisuus Viestintä- ja mediataito ohjaa medialukutaitoon ja –kriittisyyteen kasvamiseen. Omaa ilmaisua harjoitetaan töiden esittelyillä. Aihekokonaisuudessa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta opi-taan kriittistä kuluttamista, vastuullisten valintojen tekemistä, maailman hahmottamista kokonai-suutena, vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta sekä kansainvälistä yhteistyötä. OPPIMISYMPÄRISTÖ Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti luokassa. Lisäksi voidaan tehdä opintokäyntejä mahdolli-suuksien mukaan. Nykyaikaisen opetuksen laadun takaamiseksi tärkeitä tiedonhankinnan mahdollisuuksia tulee kehittää esimerkiksi audiovisuaalisten laitteiden hankinnalla, seinäkarttoja uusimalla, käsikirjas-toa parantamalla ja hankkimalla muuta opetusmateriaalia. Myös tietotekniikan käyttömahdolli-suuksia olisi lisättävä. OPETTAJAN ANTAMA OHJAUS Oppilaita ohjataan työskentelemään annettujen ohjeiden mukaan oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja työhön keskittyen. Tiedonhankinnassa opastetaan monipuolisten tietolähteiden käyttöön. Op-pilasta ohjataan vastuulliseen työskentelyyn myös seuraamalla kotitöiden ja –läksyjen tekemis-tä. Oppilaiden työskentelyä arvioidaan ja heitä ohjataan arvioimaan itse omaa työskentelyään. KESKEISET TYÖTAVAT Opiskelussa kannustetaan mahdollisimman paljon omatoimiseen tiedonhakuun oppikirjasta, lähdeteoksista ja eri viestimistä. Karttatyöskentely on keskeistä maantiedon opiskelussa. Opettajajohtoisen opiskelun ohella opiskellaan ryhmissä, pareittain tai itsenäisesti. ARVIOINTI Arviointiin sisältyy sekä oppilaan että opettajan arviointi. Arvioinnissa huomioidaan tiedollinen ja taidollinen menestyminen sekä omien edellytysten mukainen paneutuminen. Arviointiin vaikut-tavat esimerkiksi seuraavat asiat: - jatkuva näyttö: tuntityöskentely ja kotitehtävät - ryhmä-, pari- ja yksilötyöt sekä niiden esittäminen - työvihko - testit ja kokeet - oma-aloitteellisuus ja ohjeiden noudattaminen. Päättöarvioinnin pohjana pidetään Opetushallituksen antamia päättöarvioinnin kriteerejä: PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa • etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa • tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutisläh-teitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa • havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla

48

• vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodia-grammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa • hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantie-teelliset peruspiirteet • soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistieto-jen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa • kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden • vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa • selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vai-kuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla • kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomes-sa • analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat • osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen • suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia • tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit • kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa • selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma • kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa • kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voi-daan ratkaista. 9.2.7 Fysiikka ja kemia YLEISTAVOITTEET Fysiikan ja kemian oppimisen tavoitteena on luonnontieteellinen ajattelu, kriittinen tiedonhankin-ta sekä tietojen ja taitojen hyödyntäminen elämän eri tilanteissa. Oppija muodostaa oman nyky-aikaisen maailmankuvansa luonnontieteiden ja teknologian avulla unohtamatta historian merki-tystä.

49

Näihin oppiaineisiin kuuluu kokeellinen lähestymistapa, jossa havaintoja ja mittauksia suoritta-malla tehdään johtopäätöksiä erilaisista ilmiöistä ja niiden riippuvuussuhteista. Tavoitteena on ohjata oppijaa tutkimusongelmien asettamiseen, hypoteesien tekemiseen ja niiden testaami-seen. Oppimisen lähtökohtana on usein arkikokemus, oppilaan esittämä kysymys, opettajan kertomus tai ajankohtainen tapahtuma, jonka pohjalta voidaan pienen demonstraation tai tutki-muksen avulla tutustua tarkemmin käsiteltävään asiaan. Työskentelyssä kiinnitetään huomiota turvallisuuteen, oppijoiden yhteistyöhön ja itseohjautuvuuteen. Monipuolisten opetusmenetel-mien avulla pyritään lisäämään ja ylläpitämään oppijoiden opiskelutaitoja. Tutkimustulokset ra-portoidaan matemaattisesti, kuvallisesti ja sanallisesti. Opetuksessa pyritään hyödyntämään lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja nykyaikaisia tutkimus- ja tietojenkäsittelylaitteita. ARVIOINTI Fysiikan ja kemian arviointi on kurssien aikana jatkuvaa. Oppimisen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monenlaisen palautetiedon avulla. Erityisesti huomioidaan turvallisen työskentelyn taidot, yleiset työskentelytavat, myönteinen asenne, ryhmän jäsenenä toimiminen, suulliset ja kirjalliset esitykset, kirjalliset kokeet ja muut oppilaan näytöt. Oppilas saa kemiasta 7.luokalla yhden kurssiarvosanan ja 8.luokalla 2 kurssiarvosanaa. Fy-siikasta annetaan 8.luokalla yksi kurssiarvosana ja 9.luokalla kaksi kurssiarvosanaa. Fysiikan ja kemian päättöarvosanat määräytyvät kurssien arvosanojen, valtakunnallisten tai kansallisten kokeiden sekä OPH:n päättöarvioinnin kriteerien pohjalta. TILAT JA VÄLINEET Käytettävissämme on kaksi fysiikan ja kemian laborointiin tarkoitettua luokkahuonetta, luokat 13 ja 14. Lisäksi rakennuksessa on kaksi luokkaa, joissa on vetokaappi ja yksi vesipiste. Näistä luokista toinen on auditorio ja toinen lukiolta vapautuva fysiikan luokka, luokka 31. Luokassa 12 on sähköpisteitä oppilastöitä varten ja yksi vesipiste. Välineet ovat kahdenkymmenen vuoden takaisia. Vuosittain on tehty pieniä lisähankintoja. KEMIA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oppilas ymmärtää ja näkee kemian merkityksen jokapäiväisessä elämässään. Tutkitaan oppi-laan omaan elinympäristöön liittyviä aineita ja ilmiöitä. Oppilas oppii kokeellisen työskentelyn perusteet. Opitaan suunnittelemaan ja tekemään tutkimuksia turvallisesti muut oppilaat huomi-oonottaen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kemian merkkikieli on kansainvälinen. Suomalainen kemisti pystyy selvittämään vaikkapa japa-ninkielisestä kemian tekstistä alkuaineiden ja aineiden kaavojen perusteella, mistä asioista on kyse. Tuodaan esiin suomalaisten kemian taitojen merkitys kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ennen ja nykypäivänä, esimerkiksi: Pysyvistä, kemian kannalta oleellisista alkuaineista vain yksi on nimetty henkilön mukaan: alkuaineen numero 64 nimi on Gadolinium suomalaisen kemistin Gadolinin mukaan. Kemian Nobel-palkinto on kerran tullut Suomeen A.I.Virtaselle. Viestintä- ja mediataidot

50

Kiinnitetään huomiota mediassa esiintyviin kemiaa sisältäviin uutisiin ja reportaaseihin seuraa-malla esim. sanomalehtiä ja televisio-ohjelmia. Oikeat kemian perustiedot antavat kriittistä nä-kökulmaa uutisiin. Pyritään käyttämään kirjastoja ja Internetiä tietolähteenä. Opetellaan teke-mään työselostuksia ja raportteja omista tutkimuksista omaksi ja muiden hyödyksi. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas ymmärtää olevansa osa luontoa ja näkee luonnontieteelliseen tietoon perustuvan yksi-löllisen ja yhteisöllisen vastuun merkityksen elinympäristöllemme. Huomataan, että ihminen voi halutessaan vähentää ympäristöhaittoja ja palauttaa ennalleen jo pilaantunutta ympäristöä. Kemian sovellusten ja ilmiöiden tuntemus ohjaa oppilasta kuluttamaan järkevästi. Laboratoriotöissä pyrimme korvaamaan kemikaaleja luontoystävällisemmillä vaihtoehdoilla, mi-käli se on mahdollista. Oppilaat ymmärtävät kemikaaleihin liittyvät ohjeet niin säilytyksen, käytön kuin hävittämisenkin osalta. Pyrimme hankkimaan kierrätysmateriaaleja, esim. lasia, muovia ja metallia sekä lajittelemme jätteet. Kannustamme oppilaita kemian jatko-opintoihin, koska ihmis-kunta tarvitsee uusia aineita ja parempia menetelmiä, joilla voidaan korvata aiempia ratkaisuja. Turvallisuus ja liikenne Arkielämän elintarvikkeiden, pesuaineiden ja kosmetiikan lisäksi käsittelemme alkoholin, tupa-kan yms. haittavaikutuksia. Käsittelemme haitallisten ja myrkyllisten aineiden eroja esimerkkien avulla. Lisätietoa oppilaat saavat käyttöturvallisuustiedotteista. Valmistaudumme vaaratilanteis-sa toimimiseen ja siitä ilmoittamiseen. Korostamme vaarallisten kaasujen syntymistä tulipaloissa ja tuntemattomissa kemiallisissa reaktioissa. Käsittelemme tarvittaessa ajankohtaisia kemikaali-turvallisuuteen liittyviä asioita. Korostamme työturvallisuuden tärkeyttä kemian laboratoriossa. Oppilas tutkii autoiluun liittyviä nesteitä ja kaasuja. Ihminen ja teknologia Havainnoidaan kemian teollisuuden tuotteiden merkitystä nykyihmisen ympäristössä terveyden ja tarpeellisuuden kannalta. Kemian teollisuus on aiheuttanut paljon ympäristöhaittoja ja ongel-mia, mutta toisaalta myös edut ovat huomattavat. Kemian osaamista tarvitaan myös syntynei-den haittojen poistamiseen. TAVOITTEET VUOSILUOKITTAIN 7. luokka Tavoitteena on oppia turvallinen työskentely laboratoriossa ja hallita perustyötavat. Oppilas ymmärtää alkuaineen ja aineen eron, ja osaa luokitella aineet puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. 8. luokka Tavoitteena on suorittaa laboratoriokokeita sekä kirjata ja tulkita niiden tuloksia. Oppilas ymmär-tää aineen kiertokulun luonnossa sekä kemiallisten reaktioiden syntymekanismin ja merkityk-sen. Oppilas osaa luokitella ja mallintaa kemiallisia yhdisteitä. SISÄLLÖT 7. luokka Kemiaa laboratoriossa

51

Kurssilla oppija tutustuu erilaisiin tutkimusmenetelmiin, laboratoriovälineisiin ja käyttää niitä tur-vallisesti. Oppija luokittelee aineita ja osaa erottaa seoksen komponentteja erilaisin menetelmin. Tutustutaan kemian merkkikieleen. Oppija tekee kemiallisia reaktioita ja tutustuu aineiden omi-naisuuksiin. Kurssilla ohjataan kestävään tulevaisuuteen sekä näkemään ekologisia ja eettisiä ratkaisuja. 8. luokka Aineet ja alkuaineet Kurssilla mallinnetaan atomeja, ioneja ja molekyylejä. Opiskellaan jaksollisen järjestelmän käyt-töä. Syvennetään kemiallisen reaktion käsitettä. Tutustutaan neutralointireaktioihin ja suolojen nimeämiseen. Hiilen kemiaa Kurssilla käsitellään hiilen erilaisia esiintymismuotoja ja niiden käyttöä. Opiskellaan hiilivetyjen muodostuminen ja nimeäminen. Tutustutaan alkoholien, karboksyylihappojen, hiilihydraattien, valkuaisaineiden sekä rasvojen ominaisuuksiin ja reaktioihin. Tutustutaan polymeerikemiaan. Metallit ja sähkökemia Kurssilla käsitellään metallien ominaisuuksia, käyttöä ja kiertokulkua luonnossa. Opiskellaan jännitesarja ja sen merkitys arkielämässä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä - osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan ai-neen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta - osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä - tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen - tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fo-tosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa - tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja - tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja nii-den merkityksen jokapäiväisessä elämässä - osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana - osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia - osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelus-sa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit - osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen - osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtä-lön - osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä FYSIIKKA AIHEKOKONAISUUDET

52

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Korostetaan SI-järjestelmän kansainvälisyyttä ja tutustaan myös muihin mittajärjestelmiin. Käsitellään Suomen ilmaston erityispiirteitä ja niistä johtuvia vaatimuksia asumiselle, liikenteelle jne. Käsitellään energiantuotantoa eri maissa. Tutustutaan tieteen historiaan ja merkkihenkilöi-hin. Viestintä- ja mediataidot Kiinnitetään huomiota mediassa esiintyviin fysiikkaa sisältäviin uutisiin ja reportaaseihin seu-raamalla esim. sanomalehtiä ja televisio-ohjelmia. Oikeat fysiikan perustiedot antavat kriittistä näkökulmaa uutisiin. Käytetään internetiä ja kirjastoja tiedonhakuun. Opetellaan tekemään työselostuksia ja raportteja omista tutkimuksista omaksi ja muiden hyö-dyksi. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas mieltää sen tosiasian, että fysiikka ilmenee kaikkialla. Kehitämme oppilasta ymmärtä-mään, kuinka luonnonolosuhteet vaikuttavat ympäristöön, elinolosuhteisiin ja toimintatapoihim-me. Tarkastelemme eri energialähteitä kestävän tulevaisuuden kannalta. Fysiikan tuntemusta tarvitaan saavutetun hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Turvallisuus ja liikenne Lähestymme turvallisuuskäsitettä mekaniikan kautta. Pohdimme seuraavien suureiden hyötyjä ja haittoja: Lämpötila, aika, massa, voima, kitka, kiihtyvyys, nopeus ja energia. Tutustumme pa-loturvallisuuteen ja harjoittelemme toimimista vaaratilanteissa. Ihminen ja teknologia Oppilas tietää, että fysiikka on teknologian perusta. Pohdimme työkaluissa ja kulkuvälineissä ilmeneviä voimavaikutuksia ja energiamuutoksia. Oppilas tutkii sähkön merkitystä arkielämässä. Tutustumme erilaisten sähkö- ja elekroniikkakomponenttien toimintaan ja käyttöön erilaisissa laitteissa. Oppilas hahmottaa fysiikan kehityksen lähtökohdaksi viime vuosisatojen teknologia-harppaukseen. Keskustelemme ydinvoiman mahdollisuuksista ja uhkakuvista. TAVOITTEET VUOSILUOKITTAIN 8. luokka Tavoitteena on, että oppilas hallitsee erilaisia työtapoja, suunnittelee fysikaalisia koejärjestelyjä ja toteuttaa ne. Oppilas ymmärtää ja osaa arvioida mittaustuloksia. Oppilas tietää fysiikan ase-man luonnontieteenä sekä fysiikan käytön muissa tieteissä. Oppilas tutustuu suureisiin. 9. luokka Tavoitteena on, että oppilas osaa käyttää suureita erilaisten liike-, voima-, aalto-, lämpö- ja säh-köilmiöiden tutkimisessa. Oppilas osaa tulkita ja tehdä graafisia esityksiä suureiden välisistä riippuvuuksista. Oppilas laskee ja arvioi suureiden arvoja yhtälöitä apuna käyttäen. Oppilas ymmärtää energiaperiaatteen ja pystyy päättelemään, minkälaisista energiamuutoksista on ky-symys erilaisissa arkielämän sovelluksissa. SISÄLLÖT 8. luokka

53

Luonnon tutkimisen taidot Oppilaille annetaan mahdollisuus toimia luonnon tutkijoina. Tunneilla suunnitellaan ja toteute-taan erilaisia fysikaalisia mittauksia. Opettelemme myös mittaustulosten oikeellisuuden arvioi-mista sekä mittaustulosten esittämistä oikeilla menetelmillä ja fysikaalisten suureiden avulla. 9.luokka Liike ja voima Tutkimme esineiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä johtuvia liikeilmiöitä. Teemme mittauksia erilaisista liikkeen muodoista ja havainnollistamme niitä graafisella esityksellä. Tutustumme pai-novoimaan ja sen merkitykseen maan pinnalla ja aurinkokunnassa. Lisäksi tutustutaan mekaa-nisen energia, työn ja tehon käsitteeseen sekä löydämme yhteyden energian ja liikeilmiöiden välillä. Lopuksi tutustutaan tasapainoon sekä mekaanisiin koneisiin. Värähdys- ja aaltoliike Aluksi tutustutaan erilasiin jaksollisiin ilmiöihin ja värähtelijöihin. Tutustumme aaltoliikkeen syn-tyyn, ominaisuuksiin ja vastaanottamiseen. Oppilas tutustuu heijastumisen käsitteeseen sekä taittumista koskeviin lakeihin ja suureisiin. Lisäksi käsitellään äänen syntyä sekä valon luonnet-ta. Lämpö Oppilas tutustuu joka päiväsiin lämpöilmiöihin, kuten lämpöenergian siirtymiseen sekä energian säilymiseen. Oppilas oppii käsittämään lämpöilmiöitä kuvaavia suureita ja malleja. Tutustumme myös kitkan, paineen ja nosteen käsitteeseen. Sähkö Oppilas tutustuu sähköisiin ja magneettisiin ilmiöihin, sähkövirtaan ja virtapiireihin. Tutustumme sähkön tuottamiseen sekä sähkön kykyyn siirtää energiaa. Lopuksi tutustutaan sähkömagneet-tiseen induktioon. Luonnon rakenteet Tarkastellaan luonnon pienimpiä ja suurimpia rakenneosia alkeishiukkasista galakseihin ja tu-tustutaan rakenteita koossa pitäviin vuorovaikutuksiin. Havainnollistetaan luonnon rakenteita sopivilla malleilla. Tutustutaan säteilylajeihin ja säteilyn vaikutuksiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

- osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa - osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yk-

sinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai pää-määriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

- osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä

- osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotet-tavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

- tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankin-tamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voima

54

Oppilas - osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, ku-

ten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima - osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista

sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden teke-miseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

- ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

- osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää nii-den avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tihey-den avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

- tuntee työn ja energian välisen yhteyden - ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliike Oppilas

- tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen

- tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmi-öitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla

- osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa

- ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

Lämpö Oppilas

- tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä

- osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpe-nemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

- osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastel-lessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Sähkö Oppilas

- osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön peri-aatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia

- ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

- tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä - tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa se-

littää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyö-tyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteet Oppilas

- tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarat-tomista ja osaa suojautua säteilyltä

- hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa ha-vainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

- osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuoro-vaikutus ja säteily

ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumi-sesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

55

9.2.8 Terveystieto JOHDANTO Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja turvalli-suutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan tiedollisia, sosiaalisia, tun-teiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on ter-veyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallisuutta tukeva. YLEISET TAVOITTEET Terveystieto pyrkii antamaan tietoa ja taitoa, arkipäivän elämää varten. Oppilas oppii tekemään terveyteen liittyviä omatoimisia valintoja, pitämään huolta omasta kunnostaan, henkisestä hy-vinvoinnistaan ja tietämään terveyteen liittyvistä riskeistä sekä oppii arvostamaan ihmisen ter-veyden merkitystä. LUOKKA-ASTE KOHTAISET TAVOITTET JA SISÄLLÖT: 7.luokan tavoitteet Oppilas ymmärtää ihmisessä elämänkaaren aikana tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Hän ymmärtää murrosiän merkityksen itsenäistymiselle. Oppilas tietää liikunnan vaikutukset terveyteen. Oppilas ymmärtää itsetuntoon vaikuttavia tekijöitä ja harjaantuu itsetuntemuksessa ja itsensä ilmaisemisessa. Oppilas pohtii päihdyttävien aineiden kokeilun ja käytön syitä ja seurauksia. Oppilas etsii keinoja vastustaa sosiaalista painetta päihdyttävien aineiden kokeiluun ja käyttöön liittyvissä tilanteissa. Oppilas tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä ja oppii ennakoimaan ja välttämään vaaratilan-teita kotona, vapaa-aikana, koulussa ja liikenteessä. Oppilas tunnistaa tavallisimpia nuorten sairauksia ja vaivoja, ja osaa ennaltaehkäistä ja hoitaa niitä. 7. luokan keskeisiä sisältöjä Minä ja murrosiän muutokset Liikunta ja terveys Psyykkinen ja sosiaalinen kasvu Päihde- ja vaikuteaineet Turvallisuus kotona, vapaa-aikana, koulussa ja liikenteessä Tavallisimmat nuorten vaivat ja niiden ennaltaehkäisy ja hoito 8.luokan tavoitteet Oppilas ymmärtää elämäntapojen vaikutukset omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Oppilas tietää terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen perusteet ja ymmärtää ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä osaa arvioida omia ruokailutottumuksia. Oppilas tietää ravitsemukseen liittyviä sairauksia ja terveydellisiä vaaroja. Oppilas ymmärtää miksi ja miten kannattaa liikkua terveyden ylläpitämiseksi. Oppilas pohtii läheisten ihmissuhteiden merkitystä ja ymmärtää yksilön vastuun, välittämisen ja huolenpidon merkityksen. Oppilas ymmärtää seksuaalisuuden merkityksen, seksuaalisuuden kasvun ja kehityksen muu-tokset.

56

Oppilas pohtii seurusteluun liittyviä kysymyksiä ja ymmärtää vastuullisen seksuaalisen käyttäy-tymisen merkityksen. Oppilas tietää eri ehkäisymenetelmät. Oppilas ymmärtää riippuvuuden vaikutuksen yksilöön ja lähiympäristöön. Oppilas tietää tupakka-, alkoholi- ja huumelain. 8.luokan keskeisiä sisältöjä Väsymys, lepo, uni Ravitsemussuositukset Oma identiteetti (osteoporoosi, kauneusihanteet, syömishäiriöt) Lihastasapaino Perheen ja kavereiden merkitys Seksuaalisuus, seurustelu ja ehkäisy Päihteiden aiheuttama riippuvuus 9.luokan tavoitteet Oppilas osaa toimia erilaisissa tapaturmatilanteissa sekä antaa tilanteen vaatimaa ensiapua. Oppilas tutustuu erityisruokavalioihin. Oppilas tietää tapoja kuntonsa arviointiin ja seurantaan sekä osaa laatia oman kunto-ohjelman. Oppilas ymmärtää yksilön vastuun, välittämisen ja huolenpidon merkityksen sekä suvaitsee eri-laisuutta. Oppilas tietää yleisimpiä suomalaisia kansantauteja, niiden oireita ja hoitokeinoja sekä osaa ennaltaehkäistä niitä. Oppilas ymmärtää terveellisen ympäristön merkityksen sekä omakohtaiset vaikutusmahdolli-suudet. Oppilas tietää oman koulun ja yhteiskunnan tarjoamat terveys- ja hyvinvointipalvelut. Oppilas tunnistaa yleisimmät sukupuolitaudit ja tietää niiden ehkäisyn ja hoitomahdollisuudet. 9.luokan keskeisiä sisältöjä Ensiapu Erityisruokavaliot ja henkilökohtaiset ruokailutottumukset Liikunta elämäntavaksi Erilaisuus, suvaitsevaisuus, vastuu ja velvollisuudet Kansantaudit Ympäristö ja terveys Terveyslainsäädäntö Sukupuolitaudit AIHEKOKONAISUUDET Kasvu ihmisyyteen Ohjataan oppilaita ottamaan vastuuta omasta ja yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta sekä vahvistamaan omaa identiteettiä ja itsetuntoa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan ymmärtämään erilaisuutta ja suvaitsemaan eri kulttuuritaustan omaavia yksilöitä. Viestintä ja mediataito Opitaan etsimään tietoa erilaisia lähteitä käyttäen ja edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittis-tä arvopohdintaa. 7.-luokan kurssista osa toteutetaan tietotekniikan luokassa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

57

Pyritään lisäämään oppilaiden osallisuutta ja vastuullisuutta kouluun liittyvissä yhteisissä asiois-sa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Aihepiiriin liittyviä tavoitteita ja sisältöjä löytyy jokaisen vuosiluokan kohdalta. Erityisesti vastuul-liseen kuluttamiseen ja kestävien valintojen tekemiseen liittyvät kysymykset tulevat esille. Turvallisuus ja liikenne Perehdytetään oppilasta liikenneturvallisuuteen ja kodin vaaratilanteisiin. Ihminen ja teknologia Tutustutaan teknologian suomiin mahdollisuuksiin ihmisen hyvinvoinnin kannalta. OPPIMISYMPÄRISTÖ Opetustilanteissa pyritään luomaan luottamuksellinen ja tasa-arvoinen ilmapiiri. Jokaiselle oppi-laalle annetaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä rakentavassa hengessä ja heitä rohkais-taan ottamaan osaa keskusteluihin ja perustelemaan mielipiteensä. OPETTAJAN ANTAMA OHJAUS Oppilasta ohjataan ohjeiden kuuntelemiseen, lukemiseen ja keskittymiseen. Oppilasta rohkais-taan esittämään omia perusteltuja mielipiteitään keskusteluissa. Lisäksi oppilaita ohjataan etsi-mään tietoa erilaisista lähteistä ja harjoittamaan lähdekritiikkiä. Oppilaita ohjataan vastuulliseen työskentelyyn seuraamalla kotitehtävien tekemistä. Oppilaiden työskentelyä arvioidaan ja heitä ohjataan itsearviointiin. TYÖTAVAT Terveystieto on oppilaslähtöinen ja opetusmenetelmät ovat mahdollisimman monipuolisia. Voi-daan käyttää opetuskeskusteluja, yksilöllistä työskentelyä, parityöskentelyä, ryhmätyöskentelyä, yhteistoiminnallista työskentelyä tai vierailevien asiantuntijoiden antamaa opastusta. Opetusta voidaan antaa luennoimalla, esitelmien teolla, erilaisin leikein tai pelein, tutkimalla, vierailuja tutustumiskäynneillä, retkeilemällä, portfolio tyyppisesti, lukemalla, katsomalla opetusvideoita, näytelmien tai tanssien teolla, filmien teolla ja erilaisten tehtävien teolla. ARVIOINTI Arviointi perustuu oppilaan ja opettajan arviointiin. Arvostelussa korostetaan tiedollisen ja taidol-lisen menestymisen lisäksi omien edellytysten mukaista paneutumista, harrastuneisuutta ja pari- ja ryhmätyötaitoja. Arviointi on jatkuvaa oppimisen seurantaa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä ter-veyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä tervey-den kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia

58

osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkke-jä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mah-dollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä se-kä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriitti-sesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koske-vaa lainsäädäntöä. 9.2.9 Uskonto (evankelisluterilainen) Vuosiluokat 7-9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetussuunnitelma Evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen ydintehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan ym-märrystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppi-laan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

59

Tavoitteet Oppilas - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä - perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana - perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteis-kunnan elämässä - perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsityksiin - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näi-tä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa 7. luokka Maailmanuskonnot ja Raamattu

Tavoitteet

Oppilas

- tunnistaa ns. suurten maailmanuskontojen keskeiset piirteet, hahmottaa uskontojen levinnei-syyttä ja suhteita - kykenee tekemään vertailua uskontojen välillä - kykenee tunnistamaan kaikkiin uskontoihin liittyviä yhteisiä piirteitä ja ymmärtää, millainen il-miö uskonto on - ymmärtää, kuinka uskonnot vaikuttavat ihmisiin ja kulttuuriin - pystyy hyväksymään eritavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - ymmärtää pyhän kirjan merkityksen uskonnossa - osaa käyttää Raamattua, tuntee sen keskeisen sisällön ja pystyy näkemään Raamatun vaiku-tuksia ympärillään. Sisältö - uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet - Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä - Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta - Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä - Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö - Raamatun kulttuurivaikutuksia Aihekokonaisuudet - Ihmisenä kasvaminen: Esillä ovat tasa-arvoon ja kaikkien ihmisten hyväksymiseen liittyvät teemat. Tieto eri kulttuurien tavoista auttaa ymmärtämään erilaisuutta. Kurssilla keskustellaan aiheesta ja harjoitellaan ottamaan kantaa erilaisuuteen ja perustelemaan omia mielipiteitä. - Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys: Kurssilla käsitellään eri uskontoja ja kulttuureja. Sa-malla sivutaan ihmisoikeuksia ja saadaan taitoa kohdata vieraita kulttuureja. Esille tulee kysy-mys, miksi opiskelemme vieraita uskontoja. Pohdimme, miksi eri kulttuurien tunteminen ja su-vaitseminen on nykymaailmassa ensiarvoisen tärkeää. - Viestintä ja mediataito: Kurssilla harjoitellaan tekstien lukemista kriittisesti, opetellaan teke-mään kysymyksiä tekstille ja kritisoimaan esim. dokumenttien esittelemää kuvaa jostain aihees-ta sekä arvioidaan kriittisesti median antamaa kuvaa uskonnoista.

60

- Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Kurssilla pohditaan maail-manuskontojen kautta kansainvälistymistä ja sen merkitystä tulevaisuudessa. Samalla luodaan kokonaiskuvaa maailmasta ja puhutaan eri kulttuureiden erilaisista tavoista hahmottaa maail-maa. Yhteisten ja erilaisten piirteiden löytäminen ”meidän ja muiden” välillä on merkittävä osa kurssia. 8. luokka Kristillinen kirkko ja usko Tavoitteet Oppilas

- ymmärtää kristinuskon synnyn pääpiirteissään ja sen, miksi suomalaiset ovat luterilaisia - osaa erottaa toisistaan kirkkokuntia ja nimetä eri kirkkokuntien erityispiirteitä - tuntee luterilaisen kirkon toimintaa - tietää kristillisen uskon pääpiirteitä - tuntee kristillisiä symboleita ja tietää niiden merkityksen.

Sisältö

- keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä - kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia - kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään - kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen us-

ko, kristilliset symbolit - kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin

Aihekokonaisuudet - Ihmisenä kasvaminen: Kurssilla pohditaan omaa kulttuuritaustaa ja kristinuskon (erityisesti luterilaisuuden) juuria ja merkitystä länsimaiseen kulttuuriin. Oman historian ymmärtäminen aut-taa rakentamaan omaa identiteettiä. Samalla kysytään, kuka minä olen ja mistä olen tullut. - Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys: Kurssilla korostuu Suomi-keskeinen näkökulma. Suomen uskonnollista tilannetta verrataan muuhun maailmaan. Esillä on lisäksi kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin. 9. luokka Eettiset ja maailmankatsomukselliset kysymykset Tavoitteet Oppilas - ymmärtää, mistä on kyse eettisissä ja maailmankatsomuksellisissa asioissa - kykenee näkemään eettisiä tilanteita useista näkökulmista - osaa eritellä omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan sekä kykenee asettumaan toisen asemaan - pystyy tarkastelemaan omaa toimintaansa eettisesti - osaa nimetä kristillisen etiikan pääpiirteet. Sisältö - eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen - kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - kristillisen etiikan painotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertauk-set - ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana - elämän tarkoituksen ja rajallisuuden pohtiminen Aihekokonaisuudet

61

- Ihmisenä kasvaminen: Kurssilla käsitellään elämänkatsomuksellisia kysymyksiä. Oppilas tar-kastelee omaa elämänkatsomustaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Oppilas näkee itsensä ja toi-sen ihmisen arvokkaana ja kunnioitettavana. Oppilas oppii arvioimaan moraalisten valintojensa perusteita ja ottamaan huomioon tekojensa seuraukset. Oppilas toimii vastuullisesti edistäen tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä ihmisen ja luonnon kunnioittamista. - Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys: Kurssilla tarkastellaan ihmisoikeuksia ja erilaisia vä-hemmistöjä sekä opitaan ymmärtämään erilaisuuden rikkaus ja kaikkien ihmisten yhtäläinen arvo. - Viestintä ja mediataito: Oppilasta ohjataan aktiivisesti omien mielipiteiden ilmaisuun sekä kirjal-lisesti että suullisesti oppilastoverien kanssa. Oppilasta ohjataan kriittisesti arvioimaan median vaikutusta moraalikäsityksiimme ja asenteisiimme sekä huomaamaan joukkotiedotuksen eettisiä ongelmia. Oppilas tiedostaa, että sananvapaus ja demokratia ovat perustavanlaatuisia ihmisoi-keuksia ja pohtii näiden oikeuksien puuttumisen vaikutusta. - Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Kurssilla pohditaan koulun ja lähiympäristön epäkohtia ja keksitään keinoja vaikuttaa niihin. Oppilasta kannustetaan tekemään hyviä tekoja lähimmäisen-sä hyväksi ja löytämään vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. - Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Opiskelussa korostuu jo-kaisen vastuu oman elämän valinnoista, toisista ihmisistä ja luonnosta. Oppilas arvioi omia kulu-tustottumuksiaan ja arvojaan. Oppilas ymmärtää pystyvänsä vaikuttamaan omaan tulevaisuu-teensa sekä yhteiskuntamme, maapallon ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. - Turvallisuus ja liikenne: Oppilas huomaa, että terveys ja turvallisuus ovat perusarvoja. Oppilas tiedostaa, miten hänen elämässään terveys ja turvallisuus toteutuvat. Oppilasta kannustetaan toimimaan sekä omaa että toisten terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Ihminen ja teknologia: Arvioidaan teknologian sekä myönteisiä seurauksia ihmiselle että sen tuomia uhkia ja haittoja. Keskeiset työtavat

- Oppimistilanteesta pyritään tekemään keskustelevaa, kyselevää, havainnollista, elämyk-sellistä ja toiminnallista. Oppilasta rohkaistaan omien mielipiteiden muodostamiseen ja perustelemiseen, toisten mielipiteiden kunnioittamiseen, yhdessä tekemiseen ja oivalta-miseen, luovaan ilmaisuun, itsenäiseen tiedonhankintaan ja analysointiin sekä oman työn suunnitteluun ja toteuttamiseen.

- Työtapoja käytetään vaihtelevasti oppilasryhmä huomioiden; keskustelua, väittelyä, pari- ja ryhmämenetelmiä, lehtiseurantatyötä, erilaisia kirjallisia töitä, kuva- ja tekstianalyysejä, draamaa sekä dramatisointeja, musiikkia, laulua ja muita taiteen keinoja, tarinoita, projek-teja sekä mahdollisuuksien mukaan vierailijoita ja opintokäyntejä.

- Oppimateriaalina ja tiedonlähteinä on vaihtelevasti oppikirjoja, tietokirjoja, sanoma- ja ai-kakauslehtiä, uskontojen dokumentteja, esim. Raamattu, internet-yhteyksiä, videoita.

Arviointi

- Arvioinnin perusteina ovat suullinen ja kirjallinen (kirjalliset työt ja kokeet) osaaminen se-kä työskentelyn asenne, laatu ja määrä.

- Käsitteiden hallinnan lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaan tiedonhankinnan ja -soveltamisen taitoihin sekä keskustelutaitoon.

- Oppilaan asennetta arvioidaan tarkastelemalla hänen suhtautumistaan käsiteltäviin ai-heisiin ja oppilastovereihin, osallistumistaan tuntityöskentelyyn sekä omatoimisuuttaan.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

62

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkos-ta. Oppilas

- tuntee Raamatun keskeisen sisällön - tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen kes-

keiset vaiheet - tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilai-

suuden perusluonteen - ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä. Oppilas

- ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta

- tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa - tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet - arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa. Oppilas

- tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen - hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä - kykenee keskustelemaan olemassaoloon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla. Oppilas

- kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan - tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

9.2.9 Uskonto (ortodoksinen) Sisältö kaupunkikohtaisessa opetussuunnitelmassa 9.2.10. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon 6. luokan opetussuunnitelma Kuudennen luokan opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen jatkuu 7-9 opinnoissa. Ar-vioinnissa sovelletaan yhdeksännen luokan hyvän osaamisen kriteerejä soveltuvin osin. Elä-mänkatsomustietoa opiskellaan Helsingin tuntijaon mukaisesti kaksi vuosiviikkotuntia. Tavoitteena on 6-9-luokilla edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan ko-konaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elä-mänkatsomustaan

63

- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamien-sa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katso-muksellista harkintaa - omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmu-kaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta - laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. 6. luokan keskeiset tavoitteet 6-9-luokkien tavoitteiden mukaisesti - harjoitellaan mielipiteen ilmaisua ja perustelua - harjoitellaan kokonaisuuksien hahmottamista - harjoitellaan arkipäivän tilanteitten analysointia sekä tutustutaan omiin vaikutusmahdollisuuk-siin - opitaan ihmisoikeudet käsitteenä, tutustutaan ajankohtaisiin kysymyksiin - opitaan kestävä kehitys käsitteenä, tutustutaan ajankohtaisiin kysymyksiin - tutustutaan eri kulttuureihin - pohditaan teknologian ja tieteen merkitystä arkielämässä 6. luokan keskeiset sisällöt Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta Yhteiskuntateorian perusteet ja demokratia - käsitteitä kuten oikeus ja velvollisuus, vastuu, tasa-arvo - ihmisoikeuksien kehittyminen - historiaa Kestävä kehitys - käsitteitä - omien valintojen merkitys Toimiminen kansalaisena ja politiikka - käsitteitä kuten kansalaisaktivismi, kansalaisyhteiskunta - kansalaisjärjestöjä - omia vaikuttamisen mahdollisuuksia Katsomusten maailma Katsomusten historiaa, katsomusvapaus - länsimaisen ajattelun historiaa Tieto ja tutkimus - uuden ajan murros maailmankuvan kannalta - teknologian merkitys Luonnollinen ja yliluonnollinen - käsitteitä kuten yliluonnollisuus, pyhyys, tabut, saastaisuus, myytit ja riitit - katsomus, ateismi Uskonto ja uskonnottomuus

64

- uskonto ja uskonnottomuus - kalevalainen uskonto, saamelaiset ja shamanismi, - suomalainen uskonnoton ajattelu Oma elämänkatsomus - oman elämän ja arkipäivän kysymyksiä - eettisiä kysymyksiä Elämänkatsomustieto Suutarilan yläasteella Yleistavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle monipuolinen katsomukselli-nen yleissivistys, tietoa maailmankatsomuksensa jäsentämiseen ja mahdollisuus tutkia maail-maa luovasti ja ennakkoluulottomasti. Arvomaailmaa ei syötetä oppilaalle ylhäältäpäin, vaan hän saa rakennuspalikoita, joista voi sommitella oman maailmankatsomuksensa. Tunnit ovat sysäys vastauksen etsimiseen kysymykseen: mitä on hyvä elämä. Oppilas oppii ymmärtämän ja suvaitsemaan eri tavoin ajattelevia ja eläviä ihmisiä tutustumalla erilaisiin katsomuksiin ja kulttuureihin. Oppilas kykenee ymmärtämän, ettei katsomuksellisiin kysymyksiin ole yksiselitteisiä ratkaisuja. Oppilas saa käsitteellisiä välineitä, tietoa ja taitoa ratkoa eettisiä kysymyksiä. Hän saa rohkeutta keskustella elämänkatsomuksellisista kysymyksistä ja valmiuksia toteuttaa elämäsään ihmisoi-keusetiikan periaatteita. Omia kysymyksiä ja vastauksia etsitään YK:n ihmisoikeuksien julistuk-sen hengessä. Työskentelyssä oppilaita innostetaan aktiivisuuteen ja kriittisyyteen, oli sitten kyseessä keskustelu, projektityö, tutkielma tai eläytymisharjoitus. Tärkeää on kanssakäyminen opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. Kurssien tavoitteet ja sisällöt 7. luokka Ihmisenä maailmassa Tavoitteet Oppilas hahmottaa omaa identiteettiään. Oppilas tuntee eri vähemmistöjen oloja ja perehtyy tarkemmin jonkin vähemmistön tilanteeseen. Saadessaan asiallista tietoa oppilas oppii suvait-seman erilaisia ihmisiä. Sisällöt Identiteetti ihmissuhteet Erilaisuuden kohtaaminen Nuoruus ja nuorisokulttuuri Vähemmistöt Suomessa Suomalaisuus Aihekokonaisuudet - Ihmisenä kasvaminen: Oppilasta ohjataan arvioimaan oman toimintansa eettisyyttä ja tekojen-sa seurauksia samalla, kun pohditaan ja kypsytellään omaa identiteettiä. Esille nousevat kysy-

65

mykset, millaista on olla nuori ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia nuoruusvaiheeseen liittyy. Oman identiteetin rakentaminen liittyy läheisesti myös suomalaisuuteen ja omiin juuriin. - Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas tutustuu erilaisiin vähemmistöihin Suomessa. Tiedon tavoitteena on auttaa oppilasta toimimaan erilaisten näkemysten omaavien ihmisten kanssa ja kasvattaa suvaitsevaisuutta. 8. luokka Kulttuurit ja katsomukset Tavoitteet Oppilas ymmärtää suomalaista kulttuuria. Oppilas saa käsityksen maailmalla vallitsevista kult-tuureista ja katsomuksista, osaa nimetä niiden olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja ja oppii hankkimaan tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas oppii suvaitsemaan ja ym-märtämään eri tavoin ajattelevia ja eläviä ihmisiä. Sisällöt Suomalainen kulttuuri: juhlat, perinteet, tavat Ihmissuhteet koulussa ja kotona; erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä Nuorten elämänkysymykset; oma ja maailman tulevaisuus Uskonnoton ajatteluperinne ja tapakulttuuri Prometheus-leiri Maailma ympärillämme Uskonnon ominaispiirteitä ja uskontotieteen käsitteitä Uskonnon- ja omantunnonvapaus Uskon ja tiedon rajat Merkittävien kulttuurien ja maailmanuskontojen tuntemus Aihekokonaisuudet - Ihmisenä kasvaminen: Elämänkysymysten ja tulevaisuuden pohtimisen kautta oppilaita ohja-taan ymmärtämään oma ainutkertaisuutensa ja arvokkuutensa. Oppilas alkaa pohtia omaa roo-liaan erilaisten ryhmien jäsenenä, ja sitä, mikä merkitys hyvillä ihmissuhteilla on elämässä. - Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas ymmärtää oma uskonnottoman ajatteluperin-tönsä osana suomalaista kulttuuria, sekä oppii suomalaiseen tapakulttuuriin ja siihen liittyvien juhlien ja perinteiden taustan ja merkityksen nykyisin. Merkittävien kulttuureiden ja maailmanus-kontojen tunteminen antaa valmiuksia monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja kansainvälistymi-seen. - Viestintä ja mediataito: Oppilas erottaa, missä kulkee uskonnon ja tiedon raja sekä hallitsee uskontotieteen käsitteistön. Oppilas pystyy arvioimaan tältä pohjalta mediassa esitettyjen vies-tien sisältöä. 9. luokka Hyvä elämä hyvässä yhteiskunnassa Tavoitteet Oppilas tutustuu suuriin ajattelijoihin ja vaikuttajiin ja osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hy-vän elämän välillä. Hän pyrkii eettisesti vastuullisiin arvovalintoihin omassa elämäsään, osaa tunnistaa arkipäivästä, taiteesta, mediasta jne. eettisiä ulottuvuuksia. Oppilas perehtyy eettisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin ja osaa tunnistaa moraalisesta ongelmasta eettisen näkökulman. Oppilas seuraa ajankohtaista uutisointia ja pystyy esittämään todennäköisiä käsityksiä tulevai-suudesta ja ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa paremman yhteiskunnan kehittämisessä.

66

Sisällöt Filosofian luonne, historia, kuuluisia ajattelijoita Politiikka ja vaikuttaminen yhteiskunnassa Käsityksiä hyvästä elämästä ja hyvästä ihmisestä Yksilön moraalinen kehitys Nuorten ongelmia ja elämänkysymyksiä Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet Tulevaisuus; oma osuus maailman kehittymiseen Aihekokonaisuudet - Ihmisenä kasvaminen: Oppilas ymmärtää arvovalintojen vaikutuksen elämään ja tunnistaa, mikä on oikein ja väärin. Oppilas osaa arvioida toimiaan ja niiden seurauksiaan eettisestä näkö-kulmasta. - Viestintä ja mediataito: Oppilas osaa suhtautua median välittämiin sisältöihin kriittisesti ja tie-tää, millaisia vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa on. Oppilas kykenee arvioimaan median viestejä etiikan näkökulmasta. - Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilasta kannustetaan muodostamaan omia mielipitei-tään. Apuna voidaan käyttää kuuluisien ajattelijoiden perintöä. Oppilas pohtii omaa tulevaisuut-taan ja vaikutusmahdollisuuksiaan maailmassa ja sen kehityksessä. - Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilas tiedostaa omien valintojensa ja toiminnan seuraukset yhteiskunnassa ja maailmassa. - Turvallisuus ja liikenne: Oppilas tuntee oikeudenmukaisuuden periaatteet ja ymmärtää kiu-saamisen ja väkivallan olevan ristiriidassa ihmisen kunnioittamisen kanssa. Oppilasta kannuste-taan toimimaan omaa ja toisten turvallisuutta edistävästi. Opiskelu- ja opetusmenetelmät Opiskelun lähtökohtana ovat oppilaiden elämänkokemukset ja näkemykset. Tarkoituksena on aktivoida oppilaat ja havainnollistaa opiskeltavia asioita monin eri tavoin käyttämällä keskuste-lua, väittelyä, itsenäisiä pohdintatehtäviä, pari- ja ryhmätyöskentelyä, videoita, erilaisia taiteen keinoja, esitelmiä, kirjoitelmia, opintokäyntejä, vierailijoita. Arviointi Oppilasta arvioitaessa painotetaan aktiivisuutta ja kykyä löytää oleelliset asiat. Arvioinnin perus-teina ovat suullinen ja kirjallinen osaaminen sekä työskentelyn asenne, laatu ja määrä. Oppilaan asennetta arvioidaan tarkastelemalla hänen suhtautumistaan käsiteltäviin aiheisiin ja oppilasto-vereihin ja osallistumista tuntityöskentelyyn sekä osallistumista tuntityöskentelyyn, lisäksi oma-toimisuutta. Palautetta annetaan usein ja monipuolisesti. Tärkeää on opettaa oppilasta arvioi-maan itseään ja omaa oppimistaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä - tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon - seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat. - kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun.

67

- kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elä-män alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja - kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomus-perinteisiin - ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron. - osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas - tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron - hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön - pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden - tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. - tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita - tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas - ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita - tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia. - osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön - ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. 9.2.11 Historia JOHDANTO: Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksen tehtä-vänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ym-märtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa, perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Tavoitteena on opettaa oppilasta tekemään arvovalintoja ja edistää kriittistä ajattelua. Historian opiskelun tavoitteena on saada tietoja, taitoja, elämyksiä ja kokemuksia, joiden avulla oppilaalla on mahdollisuus tutustua juuriinsa, vahvistaa omaa itsetuntoaan ja rakentaa maail-mankuvaansa. Oppilas ymmärtää eri kulttuurien ja ihmisten erilaisuuden. Historian opetuksen tehtävänä yläasteella on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. HISTORIA 7 – 8 LUOKAT

68

YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7-8 Oppilas oppii

hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa

käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipi-teensä niiden pohjalta

ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia

arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tie-toa.

7.lk keskeiset tavoitteet Oppilas

ymmärtää, mistä historian tiedot ovat peräisin

oppii historian lähde –käsitteen

kykenee arvioimaan eri lähteiden luotettavuutta

harjaantuu kriittiseen ajatteluun

oppii ja osaa käyttää historian käsitteitä

oppii sijoittamaan historian tapahtumia ajallisiin yhteyksiin

ymmärtää ja osaa eritellä historian tapahtumien syitä ja seurauksia

oppii eläytymään yksittäisen historiallisen henkilön elämäntilanteeseen ja valintoihin 7.luokan keskeisiä sisältöjä Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate

Suomen siirtyminen Venäjän valtaan ja elämää autonomisessa Suomessa

1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroo-passa

kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa Teollinen vallankumous

teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään

kaupungistuminen ja siirtolaisuus

Yhdysvaltojen synty ja kehitys suurvallaksi 1800-luvulla Murrosten aika Suomessa

sääty-yhteiskunnan mureneminen

Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen

imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille

ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset 8.lk keskeiset tavoitteet Oppilas

ymmärtää historian lähteiden moninkertaistumisen ja monipuolistumisen 1900-luvulla

ymmärtää, että historian tulkinta pohjautuu tiedon valintaan ja osaa itse vertailla eri läh-teitä ja niistä tehtyjä tulkintoja

osaa muodostaa oman perustellun mielipiteen historian tapahtumista ja tulkinnoista

69

oppii pohtimaan ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja sen taustalla olevia arvoja 8.luokan keskeisiä sisältöjä Itsenäisen Suomen alkutaival

Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

Suomi 1920 – ja 1930-luvuilla Laman ja totalitarismin aika

maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan

elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toisen maailmansodan aika

toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Suomi 1950-luvulta nykypäivään

elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään

suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun

kylmä sota

siirtomaiden itsenäistyminen ja kehitys nykypäivään

maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa

länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön

maapalloistuva maailma

tiedonvälityksen kehitys Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saak-ka:

a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri, esim. Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

Aihekokonaisuudet Historiassa huomioidaan seuraavia aihekokonaisuuksia: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Keskeisiä työtapoja Työtapoina pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään erilaisia opetusmenetelmiä. Työtapoina voidaan käyttää seuraavia: itsenäinen työskentely, erilaiset yksilölliset harjoitukset, kuten tiedon etsintä ja erilaisten kirjallisten ja kuvallisten lähteiden tulkinta sekä eläytyvä kirjoit-taminen, ryhmätyöt, opettajan kerronta ja keskustelu. Tutustumiskäyntejä tehdään mahdolli-suuksien mukaan.

70

Arviointi Arvioinnin painoalueet ovat historiallisen tiedon käyttö, työskentely, osallistuminen ja oma-aloitteisuus sekä tiedot ja taidot. Arvioinnissa voidaan huomioida myös historiallinen harrastu-neisuus. Arviointi on prosessiarviointia ja tuotoksen arviointia. Oppilaan kykyä itsearviointiin py-ritään kehittämään. Päättöarvioinnin osalta keskimmäisen arvosanan 8 kriteerit on määritelty erikseen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas

osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä

pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas

kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aika-järjestykseen.

osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.

osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas

pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös ny-kyteknologian avulla saamaansa informaatiota

pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 9.2.12 Yhteiskuntaoppi YHTEISKUNTAOPPI JOHDANTO Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteis-kunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Pyrkimyksenä on, että oppilaalle muodostuu selkeä käsitys, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja ta-loudellisissa ratkaisuissa on useita vaihtoehtoja, jotka kumpuavat erilaisista arvopohjoista. Ope-tuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansa-laiseksi ja että hän oppii käyttämään tervettä järkeään suhteessa ympäristöön, kulutukseen ja mediaan. VUOSILUOKKA 9 TAVOITTEET Oppilas • saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta • oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää infor-maatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana • oppii tuntemaan julkiset palvelut • saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen

71

• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hy-vinvoinnin tekijänä • oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään • kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta • oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yh-teiskunnallisena toimijana • tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä • perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit • yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjois-maissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi • hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet • tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko • kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa • demokratia, vaalit ja äänestäminen • politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla • media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus • oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu • liikenneturvallisuus • turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus Taloudenpito • yksityisen taloudenpidon periaatteet • työnteko ja yrittäjyys Kansantalous • yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina • ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Talouspolitiikka • talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityis-talouksiin • julkinen talous ja verotus Aihekokonaisuudet Yhteiskuntaopin opetuksessa huomioidaan seuraavia aihekokonaisuuksia: ihmisenä kasvami-nen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja lii-kenne sekä ihminen ja teknologia. Työtavat Työtapoina pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään erilaisia opetusmenetelmiä.

72

Työtapoina voidaan käyttää seuraavia: itsenäinen työskentely, erilaiset yksilölliset harjoitukset, kuten tiedon etsintä sekä erilaisten kirjallisten lähteiden ja tilastojen tulkinta, ryhmätyöt, opettaja-johtoinen opetus ja keskustelu. Tutustumiskäyntejä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Arvioinnin painoalueet ovat yhteiskunnallisen tiedon käyttö, työskentely, osallistuminen ja oma-aloitteisuus sekä tiedot ja taidot. Arvioinnissa voidaan huomioida myös yhteiskunnallinen har-rastuneisuus. Arviointi on prosessiarviointia ja tuotoksen arviointia. Oppilaan kykyä itsearvioin-tiin pyritään kehittämään. Päättöarvioinnin osalta keskimmäisen arvosanan 8 kriteerit on määritelty erikseen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas - pystyy tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä - pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista - osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemas-sa useita vaihtoehtoja - ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä 9.2.13 Musiikki Musiikin 6. luokan kuntakohtainen opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteissa musiikin nivel on 4. ja 5. luokan välissä. Helsingissä nivel muodostuu myös 6. ja 7. luokan väliin. Yhtenäinen opetussuunnitelma kuudennella luokalla tur-vaa samat oppisisällöt kaikille oppilaille siirryttäessä seitsemännelle luokalle. Näin ollen kuu-dennen luokan sisällöt koostuvat osittain kerrattavasta oppiaineksesta. Tavoitteet Laulu: Oppilas hallitsee terveen äänenkäytön perusteet tutustuu kaksiääniseen laulamiseen käyttää ääntään rohkeasti ja monipuolisesti myös omien musiikillisten ideoiden toteuttamisessa Soitto: Oppilas saa myönteisiä kokemuksia yhteissoitosta hallitsee kaksi- ja kolmijakoisen sykkeen soittamisen jollakin soittimella - harjoittelee soittamista niin keho-, rytmi-, melodia kuin sointusoittimillakin saa kokemuksia omien musiikillisten ideoiden toteuttamisesta tutustuu bändisoittimiin Kuuntelu:

73

Oppilas oppii havainnoimaan ja kuuntelemaan monenlaista musiikkia keskittyneesti ymmärtää kuulonhuollon merkityksen ja hiljaisuuden tarpeen osaa suhtautua kriittisesti jatkuvasti soivaan taustamusiikkiin Teoria: Oppilas hallitsee nuottien aika-arvot 1/16- osanuotista kokonuottiin osaa c-duuri ja a-molliasteikot ymmärtää korotus, alennus- ja palautusmerkkien vaikutuksen erottaa kuuntelemalla duurin ja mollin tietää soinnun ja sävelen eron ja ymmärtää melodian ja harmonian käsitteet oppii seuraamaan kappaleiden rakenneperiaatteita tunnistaa tasajakoisen ja kolmijakoisen rytmin Musiikkitieto: Oppilas: tunnistaa sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja yksittäisiä soittimia tunnistaa muutamia klassisen musiikin keskeisiä säveltäjiä ja heidän teoksiaan tutustuu klassisen musiikin keskeisiin tyylisuuntiin tutustuu suomalaiseen kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin Sisällöt Laulu: monipuolista yksi- ja kaksiäänistä lauluohjelmistoa, josta osa osataan ulkoa erilaisia äänenkäytön harjoituksia Soitto: yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia ja monipuolista soitto-ohjelmistoa omien musiikillisten ideoiden toteuttamista soiton avulla oikeat soittoasennot ja otteet Kuuntelu: erityylisten teosten havainnoivaa kuuntelua tietoa kuulonsuojelusta eri tavoin ihmiseen vaikuttavan musiikin kuuntelua Teoria: nuottien ja taukojen aika-arvot, 1/16-1/1 c-duuri ja a-molli ylennys-, alennus-, ja palautusmerkit duuri- ja molli sointu, sävel, melodia ja harmonia käsitteinä laulujen rakenteet ( kertaukset, maalit, coda jne.) ¾ ja 4/4 Musiikkitieto: sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja soittimet keskeisiä klassisen musiikin säveltäjiä ja sävellyksiä klassisen musiikin tärkeimmät tyylisuunnat

74

suomalaista kansanmusiikkia ja eri kulttuurien musiikkia Musiikki Suutarilan yläasteella Päätavoite Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan. Tavoitteena on saavuttaa musiikil-lisen ilmaisun perustiedot ja – taidot sekä ymmärtää musiikin merkitys yksilölle ja yhteisölle, kansalliselle ja kansainväliselle kulttuurille. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman mu-siikillisen identiteetin muodostumiseen. Tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtau-tumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä tai-dollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Toiminnalliset työtavat anta-vat mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin ja positiivisiin tunne-elämyksiin. Sisältö Musiikin opiskelussa perussisältö on yhdessä laulamista, soittamista, aktiivista kuuntelua sekä erilaisten ryhmätöiden ja esitelmien tekoa. Laulamisessa keskitytään yksi- ja moniääniseen ohjelmistoon sekä terveeseen äänenkäyttöön. Musisoidessa yhdessä tehdään yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia bändi- sekä rytmisoitti-min. Opetellaan monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa. Keskitytään monipuoliseen kuunteluohjelmistoon ja jäsennetään sitä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti. Omien musiikillisten ideoiden toteuttamista yhteismusisoinnin keinoin. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen korostuu yhteismusisoinnin ja ryhmätöiden välityksellä sekä kulttuuri-identiteettisestä että kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Musiikin kautta voidaan myös viestiä ajankohtaisia asioita ja kehittää oppilaan mediataitoja mm. musiikkikappaleiden sanoi-tuksien kautta. Musiikin opiskelu on osallistuvaa ja soitannan kautta voidaan esim. painottaa yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita kuten ympäristövastuuta, hyvinvointia jne. Musiikkitekno-logian opiskelun myötä opitaan myös jatkuvasti kehittyvästä teknologiaympäristöstä musiikin osalta merkittäviä osaamisalueita kuten tietokoneiden musiikkiohjelmiin tutustuminen sekä ryh-mäkohtaiset studionauhoitukset varsinaisissa studioissa. Toimintatapa Aktiivinen musisointi laulaen ja soittaen sekä analysoivaa musiikinkuuntelua populaarimusiikissa ja länsimaisessa taidemusiikissa. Kirjallisten töiden tekemistä ja esittämistä yksin ja ryhmässä. Arviointi Oppilaan arviointi perustuu oppilaan jatkuvaan näyttöön, jota arvioidaan kurssin ajan niin yh-teissoitossa kuin kirjallisissa töissä ja esitelmissä. Oppilaat arvioivat myös kurssin aikana itse omaa kehittymistään. Merkittävää on oppilaan henkilökohtainen kiinnostus ja oma-aloitteisuus sekä mahdollinen harrastuneisuus musiikissa. Olennaista on musikaalisten taitojen kehittyminen omista lähtökohdista käsin sekä myönteinen suhtautuminen musiikkitoimintaan.

75

Päättöarvioinnissa, joka annetaan 7.luokan musiikinnumerona otetaan huomioon seuraavat val-takunnalliset hyvän osaamisen perusteet: PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas

- osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti - hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallis-

tumaan yhteissoittoon - osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä

kuulemastaan - osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan

yhdessä muiden kanssa - tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia - tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää - osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä - osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja aja-

tustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. Kurssien tavoitteet ja sisällöt Yhteiset kurssit: 7.luokka Musiikki (1- tai 2 h = mahd. välystunti) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaalle mahdollisuus ylläpitää ja kehittää musiikillisen ilmaisun eri osa-alueita musisoivan ryhmän jäsenenä toimien. Kurssi luo edellytykset musiikin itseopiske-luun ja pyrkii herättämään pysyvän kiinnostuneisuuden musiikin pariin. Sisällöt Kurssin pääsisältönä on yhteissoittotaitojen sekä laulamisen ja terveen äänenkäytön systemaat-tinen opiskelu. Opetellaan yhdessä musisoiden kitaran, basson, kosketinsoittimen, rumpujen ja muiden lyömäsoittimien perusteet. Lisäksi käsiteltäviä aihekokonaisuuksia ovat bluesin ja rockin syntyvaiheet, suomalainen rock ja kansanmusiikki sekä taidemusiikin keskeiset säveltäjät, orkesterisoittimet ja teokset. Valinnaiset kurssit: 7.luokka Vaihtoehtoisesti vuosittain vaihtuvat musiikin valinnaiskurssit Meidän bändi (1h ) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on bändisoitossa kehittyminen sekä erityisesti oman henkilökohtaisen mu-siikillisen kiinnostuksen mukaisen osa-alueeseen keskittyminen ja siinä kehittyminen. Sisältö Kurssilla otetaan selvää mistä on kyse kun perustetaan oma bändi. Opiskelemme bändisoiton alkeita kaikilla bändisoittimilla tuttuja kappaleita hyödyntäen. Painotus on soittamisella ja laula-misella.

76

tai Poppia laulamaan (1 h) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on rohkaista oppilasta käyttämään omaa ääntään rohkeasti ja monipuolises-ti. Opitaan yhdessä laulamisen perusteita ja vahvistetaan yhdessä tekemisen sosiaalisia taitoja. Sisältö Kurssilla keskitytään laulamiseen yhdessä sekä yksi- että moniäänisesti. Opetellaan monipuolis-ta popmusiikin ohjelmistoa sekä kootaan ryhmän oman kiinnostuksen pohjalta ohjelmisto, jota hyödynnetään mm. koulun juhlissa. Lisäksi kurssilla opetellaan oikeaa mikrofonitekniikkaa ja esiintymistaitoja. 8.luokka Musiikki I ( 2h ) Tavoitteet Tavoitteena on tarjota oppilaalle positiivisia elämyksiä musiikin parissa. Edistää oppilaan kehit-tymistä musiikissa niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti musiikin tarjoamin keinoin. Antaa oppi-laan luovuudelle tilaa ja yhteisin saavutuksin kokea onnistumisen iloa. Sisältö Kahdeksannella luokalla käydään läpi seuraavat aihekokonaisuudet: populaarimusiikin eri kehitysvaiheisiin tutustuminen sekä bändisoittimien systemaattinen kertaus ja opiskelu yhteissoitto- ja laulutaitoja kehitellen. Pääasiallinen toimintatapa on aktiivinen musisointi soittaen ja laulaen. Bändi I (1 h ) Tavoitteet Tavoitteena on syventää omaa musiikillista näkemystä ja ilmaisutaitoa yhteissoiton tarjoamin keinoin. Päämääränä on yksilöllisten soitto- ja laulutaitojen kehittyminen yhteistyössä eri soitti-mien, soittajien ja laulajien välillä. Samalla löydetään oma suuremman kiinnostuksen kohde, johon soitin- tai lauluopinnot jatkossa suunnataan. Soittimien ja laitteiden oikeaan käsittelyyn kiinnitetään huomiota. Sisältö Soittamisen perusteet kerrataan ja taitoja syvennetään. Ohjelmisto koostuu rokin eri tyylisuun-nista. 9.luokka Musiikki II ( 2h ) Tavoitteet Tavoitteena on hioa yhteismusisoinnin taitoja esitys- ja äänityskelpoiseksi. Musiikin tuntemusta laajennetaan tutustuen myös popmusiikin lisäksi taidemusiikkiin. Pyritään herättämään pysyvä kiinnostus eri musiikin lajeihin tutustumiseen. Sisällöt

77

Yhdeksännellä luokalla aiheina ovat erityisesti tämän päivän popmusiikki sekä tutustuminen eri musiikin lajeihin, kuten lattari-, reggae-, etno ja jazzmusiikki länsimaista taidemusiikkia unohta-matta. Kurssin aikana tehdään opintoja konserttiretkiä. Bändi II (1h ) Tavoitteet Yhdeksännellä luokalla yhteismusisoinnintaitoja kehitellään yhdeksi soivaksi kokonaisuudeksi haasteellisempaa kappalemateriaalia hyödyntäen. Sisällöt Soiton opiskelussa keskitytään oman kiinnostuksen mukaan tiettyyn soittimeen tai lauluun yh-teissoittoa unohtamatta. Haastavasta ohjelmasta valitaan ainakin yksi kappale, joka harjoitel-laan niin hyvään kuntoon, että se on mielekästä äänittää. Arviointi/ Valinnaisaineet 8. ja 9.luokilla Arvioidessa valinnaisaineita noudatetaan samaa perusperiaatetta kuin kaikille yhteisessä musii-kissa. Jatkuvan näytön arviointi ja oppilaan motivaatio on olennaista oppilasta arvioidessa. Myöntei-nen ja innostunut suhtautuminen, toiset huomioonottava käyttäytyminen ja musiikillisten taito-jen systemaattinen kehittäminen ovat tärkeimpiä arviointikriteerejä. Musiikkiluokat 7.-9.luokka ( 3h ) Oppilaat valitaan musiikkiluokille Helsingin kaupungin yhteisen pääsykokeen kautta. Peruskoulun 7-9 musiikkiluokkien opetussuunnitelman lisäksi kerrataan ja syvennetään 1-6 luo-killa opittuja asioita, joiden pohjalle luokkien 7-9 musiikinopetus rakentuu. Tavoitteet Yleiset tavoitteet: Luokkien 7-9 musiikin opetuksen yleisinä tavoitteina on mm. tukea nuoren myönteisen minäkuvan kehitystä, antaa onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia musisoin-nin avulla, sekä laajentaa oppilaan yleissivistystä. Laulu: Oppilas hallitsee terveen äänenkäytön ja laulamisen perusteet myös äänenmurroksen aikana ja jälkeen. Tutustuu moniääniseen lauluun ja oppii mikrofoniin laulamisen tekniikkaa Saa kokemuksia omasta äänenkäytöstä improvisaation välineenä. Soitto: oppii bändisoittimien ja laitteiden perusteita yhteissoiton kautta. Tutustuu musiikin eri tyylilajeihin ja saa kokemuksia improvisoinnista. Kuuntelu: oppii kuuntelemaan eri musiikkityylejä analyyttisesti. Sekä oppii tuntemaan oman vastuunsa kuulonhuollossa

78

Teoria: Oppilas osaa asteikot C-a, G-e, D-h, A-fis, E-cis sekä F-d, B-g, Es-c, As-f. Tutustuu muihin asteikkoihoihin, kuten moodeihin ja kokosävelasteikkoon Osaa erottaa nelisointuja, intervallit 1-8. Hallitsee tasajakoisen ja kolmijakoisen rytmin sekä tu-tustuu harvinaisempiin tahtilajeihin. Oppii tunnistamaan reaalisointumerkkejä ja hallitsee syn-koopin ja triolin. Musiikkitieto: Oppilas tunnistaa populaarimusiikin keskeisiä tyylisuuntia sekä tutustuu monipuolisesti näyttä-mömusiikkiin. Lisäksi hän saa kokemuksia eri maiden kansanmusiikeista ja tunnistaa 1800- lu-vun jälkeistä klassista musiikkia. Tutustuu musiikinalan ammatteihin sekä oppii tuntemaan Helsingin musiikkikulttuuri tarjontaa. Sisällöt Yleisiä sisältöjä: Esiintymistilaisuuksia ja projekteja, joissa on mahdollisuus kokea ja oppia esiintymistilanteisiin liittyviä asioita. Laulu: Oppii terveen äänenkäytön perusteet ja äänen muutokset äänenmurroksen aikana. Tutustuu moniääniseen laulamiseen sekä oppii mikrofonilaulutekniikkaa. Soitto: Oppii bändisoitinten ja laitteiden perusteita ja opiskelee yhtyesoittoa sekä tutustuu improvisointiharjoituksiin. Kuuntelu: Oppilas oppii eri musiikkityylien analyyttistä kuuntelua. Teoria: Oppii populaarimusiikin keskeisiä tyylisuuntia. Tutustuu asteikkohin C-a, G-e, D-h, A-fis, E-cis sekä F-d, B-g, Es-c, As-f (molleissa luonnollinen, harmoninen ja melodinen) sekä muita asteikkoja, kuten moodeja ja ko-kosävelasteikko. Opiskelee nelisointuja, erilaatuiset intervallit 1-8, tasajakoiset ja kolmijakoiset rytmit sekä muutamia harvinaisempia tahtilajeja. Osaa reaalisointumerkkejä ja taitaa synkoopit ja triolit. Musiikkitieto Opiskelee populaarimusiikin keskeisiä tyylisuuntia, näyttämömusiikkia, eri maiden kansanmu-siikkia sekä 1800- luvun jälkeistä klassista musiikkia. Tutustuu eri musiikinalan ammatteihin. Arviointi Oppilaan edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista koulussa arvioidaan monipuolisesti. Soitto- ja laulutaidon kehittymisen seuraaminen on jatkuvaa ja siinä otetaan huomioon oppilaan lähtötaso ja aiempi harrastuneisuus. Tiedollisen aineksen hallintaa kontrolloidaan myös suullisilla ja kirjal-lisilla kuulusteluilla. Oppilaan valmiuksia itsearviointiin pyritään tukemaan.

79

Arviointikriteerit noudattavat koulun kriteerejä ja arviointiasteikon perusteena käytetään taide- ja taitoaineiden yhteisiä perusteita. Päättöarvioinnissa noudatetaan Opetushallituksen päättöarvi-oinnin kriteerejä. 9.2.14 Kuvataide Kuvataiteen 6. luokan kuntakohtainen opetussuunnitelma 6.luokan keskeiset tavoitteet Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - oppilas osaa itsenäisesti valita sopivimmat välineet, materiaalit ja tekniikat työhönsä sekä käyt-tää niitä monipuolisesti - oppilas käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja osaa arvioida ja arvostaa niiden käyttöä - syvennetään kuvataiteen käsitteitä ja menetelmiä kuten värioppi, sommittelu, grafiikka ja per-spektiivi sekä harjoitellaan kuvan rakentamisen keinoja - Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun tapa ja tekniikka Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas - oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä näkökulmasta. - osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista. - osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa. - tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas - osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta ottaen huomi-oon esteettiset, eettiset ja ekologiset näkökulmat. - pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä - tuntee ja tunnistaa joitakin tärkeitä rakennuksia Helsingin keskustasta ja kykenee löytämään niistä tietyn aikakauden tai tyylin erityispiirteitä - oppii hahmottamaan kestävän kehityksen suunnittelun lähtökohtana sekä tutustuu esineisiin, jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi - tutustuu tuotteen elin- ja kehityskaareen - osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyvät ideoitaan pienoismallin avulla Arkkitehtuuri Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas - oppii käyttämään ohjatusti eri kuvaviestinnän välineitä - tutustuu kuvaviestinnän tapoihin kuvata eri ilmiöitä ja oppii tarkastelemaan niitä kriittisesti - tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen 6.luokan keskeisiä sisältöjä Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - Itsenäisemmän työskentelyn harjoittelu, tehtävät joissa pohditaan tekniikan, työn koon ja ilmai-sutavan suhdetta työn ideaan

80

- Tehtäviä, joissa käytetään kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa - Mahdollisuus työskennellä monipuolisesti eri välineitä, materiaaleja ja tekniikoita käyttäen - Erilaiset lähtökohdat kuvallisessa ilmaisussa; tunteet, eri aistihavainnot, mielikuvat, muistiku-vat, elämykset ja kokemukset - yhden pakopisteen kuva sekä väri ja ilmaperspektiivi havaintoon liittyen tilaa kuvattaessa kak-siulotteisella pinnalla Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - Taidekuvien tarkastelun kohteena ja työskentelyn lähtökohtana ovat keskeisimmät tyylisuun-nat, (esim. renessanssi) ja aihealueet kuten muotokuva, maisema ja asetelma - eri aikakausien taideteosten symboliikkaan tutustuminen - kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua keskustelussa ja arvioinnissa. - tutustutaan johonkin Helsingissä näytteillä olevaan ajankohtaiseen näyttelyyn mahdollisuuk-sien mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Ympäristöestetiikka - keskustelua ja ympäristösuunnitelmien tekoa tuttuun lähiympäristöön (esim. voiko tehdasalue olla kaunis, mihin ei saisi rakentaa, kuinka luontoa säästetään, viihtyisän asuinympäristön eh-dot) Arkkitehtuuri - Helsingin keskustan tärkeimpien rakennusten arkkitehtuurin tutkiminen, esim. Empire Muotoilu - tarpeiden, materiaalien ja muodin vaikutus esinesuunnitteluun, käsitteet elin- ja kehityskaari - esineiden ja laitteiden tarkastelu kestävänä kehityksen näkökulmasta - esim. energian kulutusta vähentäviä tai vaihtoehtoenergialla toimivien laitteiden ideointia - monipuoliset ongelmaratkaisutehtävät, joissa idea esitetään luonnoksina, pienoismallina ja idean kirjallisina perusteluina Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas - omien tarinoiden teko ja niiden kuvaaminen digi- tai videokameralla - mainonnan kriittinen tarkastelu (symbolit, tuotemerkit) - erilaisten kuvien luokittelua, esim. valokuvan eri käyttötarkoitukset Kuvataide Suutarilan yläasteella Päätavoite Kuvataiteen kasvatuksellinen päätavoite on oppilaan itsetuntemuksen kehittyminen. Opetus tu-kee oppilaan kuvallista itseilmaisua ja kykyä luovaan ongelmanratkaisuun. Oman työskentelyn-sä ohessa oppilas tutustuu häntä ympäröivän laajan kuvakulttuurin eri osa-alueisiin ja toimijoi-hin. Ainekohtaisena tavoitteena on, että oppilas hallitsee kuvallisen ilmaisun peruskäsitteet ja pystyy hyödyntämään työskentelyssään eri ilmaisukeinoja. Oppilas tuntee kuvataiteen historiaa ja nykyilmiöitä ja oppii arvostamaan ja ymmärtämään visuaalisen kulttuurin erilaisia ajallisia ja paikallisia ilmenemismuotoja. Opetussuunnitelman aihekokonaisuuksista kuvataiteen piiriin kuuluvat olennaisesti ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä- ja mediataidot, osallistuva kansa-

81

laisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknolo-gia. Tavoitteet toteutuvat paitsi itsenäisen taiteellisen tuottamisen myös ryhmässä tapahtuvan työskentelyn ja arvioinnin kautta. Sisältö Kuvataiteen opetuksen sisältöalueita ovat kuvailmaisu, taiteen ja kuvakulttuurien tuntemus, ku-vaviestintä sekä ympäristöestetiikka. Itsenäisesti ja ryhmätöinä toteutettavien harjoitustehtävien kautta tutustutaan kuvallisen tuottamisen ilmaisumuotoihin ja toimintatapoihin, kuten erilaisiin piirustus- ja maalaustekniikoihin, väri- ja muoto-oppiin, sommitteluun, abstraktiin ja esittävään kuvaamiseen, anatomiaan, avaruudelliseen hahmottamiseen sekä digitaalisen kuvantekemisen, kuten videokuvauksen ja tietokonegrafiikan, tekniikkaan. Toimintatavat Kuvataiteen opetuksen toimintatapoja ovat mm. havainnointi, piirtäminen, maalaaminen, valo- ja videokuvaus, muovailu ja rakentelu sekä opetuskeskustelut ja alaa käsittelevän lähdekirjallisuu-den käyttö. Opetuksessa kannustetaan löytämään omalle ilmaisulle sopivimmat työskentelyta-vat opettelemalla erilaisten välineiden käyttöä ja kokeilemalla erilaisia ratkaisuja arviointitapoja työskentelyprosessissa kohdattaville kuvallisille ongelmille. Arviointi Kuvataiteen arvosanaan vaikuttavat lopputuloksen ohella omaperäisyys, sitoutuminen työsken-telyprosessiin, välineiden ja materiaalien hallinta ja asianmukainen hoitaminen ja kyky työsken-nellä sekä yksin että ryhmän jäsenenä. Oppilas arvioi omaa työskentelyään kirjallisesti ja suulli-sesti. Yhteisissä opetuskeskusteluissa hän oppii antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä perustelemaan arvionsa ja mielipiteensä. Yhdeksännen luokan päättöarvioinnin perusteena ovat opetushallituksen julkaisemat valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit. 7. luokan kuvataide Kuvataidetta opiskellaan seitsemännellä luokalla yhteisenä aineena. Tavoitteena on tutustuttaa oppilaat kuvallisen ilmaisun peruskäsitteisiin ja ilmaisukeinoihin. Opetuksessa käydään läpi piir-tämisen ja maalaamisen perustekniikoita, erilaisten piirtimien, kuten lyijykynän, tussin, liitujen ja hiilen sekä vesi- ja peitevärien käyttöä sekä grafiikan painomenetelmiä. Havaintokykyä kehite-tään tekemällä omaan lähiympäristöön liittyviä mallitutkielmia. Väriopin perusteissa käsitellään mm. eri kulttuurien värisymboliikkaa ja viestintää. Anatomiassa tutkitaan ihmisen mittasuhteita ja liikettä, ja harjoitellaan muotokuvan tekemistä elävästä mallista. Muoto-opin ja perspektiivin al-keet opettavat avaruudellista hahmottamista ja tilan kuvaamista pinnassa. Kolmiulotteista työs-kentelyä kokeillaan eri materiaaleilla. Kuvaviestinnästä käydään läpi kuvakoot, sarjakuva ja ryhmätyönä toteutettava animaatio. 7. luokan valinnaiset opinnot Pakollisten perusopintojen lisäksi oppilas voi valita 7. luokalla maalauksen valinnaiskurssin. Kurssilla käydään läpi maalauksen tekniikoita ja materiaaleja vesiväristä öljymaalaukseen. 8. luokan kuvataide Kuvataiteen opinnot jatkuvat 7. luokan jälkeen valinnaisina. Oppilas voi valita perusopintojen ja

82

syventävien opintojen linjoista vain yhden tai molemmat. Molemmista linjoista annetaan erillinen arvosana. Kuvataide 1 7. luokalla opittuja perustaitoja syvennetään kertaamalla ja soveltamalla eri menetelmiä omaan työskentelyyn. Taidehistoriasta ja muusta kulttuurisesta kuvastosta haetaan persoonallista il-maisua tukevia virikkeitä. Syventävä kuvataide 1 Syvennetään kuvallista ilmaisutaitoa ja etsitään siihen sopivia ilmaisukeinoja ja välineitä. Ope-tuksessa pyritään vuorovaikutukseen oppilaan oman elämismaailman ja visuaalisen lähiympä-ristön kanssa. Keramiikka 1 Opetellaan käyttämään keramiikan työvälineitä ja perustekniikoita. Erilaisten taide- ja käyttöesi-neiden valmistamisen lisäksi kurssilla tehdään myös opintokäyntejä keramiikan alan kohteisiin. Tavoitteissa mainituista aihekokonaisuuksista kurssilla painottuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä ja kestävästä tule-vaisuudesta sekä ihminen ja teknologia. Maalauskurssi 1 Kurssilla opiskellaan maalaustaiteen tekniikoita. Oppilasta ohjataan löytämään itselleen luontai-sin ilmaisumuoto erilaisten materiaalikokeilujen kautta. Gallerioihin ja taidemuseoihin tehtävillä opintokäynneillä tutustutaan maalaustaiteen historiaan ja nykykäytäntöihin. Kurssilla syntyneistä maalauksista koostetaan yhteinen näyttely koulun tiloihin. Kurssin kesto on 38 tuntia yhden jak-son aikana. Videokuvauskurssi Opitaan käyttämään videokameraa ja videon leikkausohjelmaa. Perehdytään video- ja eloku-vailmaisun perusteisiin tekemällä pieniä harjoituksia ryhmissä. Opitaan alkeet äänen käytöstä videoilmaisussa. Kurssille voidaan ottaa enintään 16 oppilasta. Kurssin kesto on 38 tuntia yh-den jakson aikana. 9. luokan kuvataide Kuvataide 2 Kurssi on jatkoa kahdeksannen luokan kurssille. Kurssilla jatketaan oman ilmaisun teknistä ja sisällöllistä kehittämistä ja tutustutaan taidemaailman rakenteisiin erilaisten opintokäyntien muodossa. Syventävä kuvataide 2 Kurssi on jatkoa kahdeksannen luokan syventävälle kurssille. Kurssilla kehitetään omaa ilmai-sua ja sitä tukevien teknisten taitojen hallintaa. Yhdeksännen luokan keväällä suunnitellaan ja toteutetaan taiteellinen lopputyö, jonka tavoitteena on tukea oppilaan oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä valmentaa oppilasta mahdollisiin jatko-opintoihin.

83

Keramiikka 2 Kurssilla syvennetään keramiikan taitoja ja perehdytään tarkemmin erilaisiin lasitus- ja koristelu-tekniikoihin. Kurssia suositellaan erityisesti Keramiikka 1 -kurssin suorittaneille. Aihekokonai-suudet painottuvat samoin kuin Keramiikka 1 -kurssilla. Maalauskurssi 2 Kurssilla syvennetään maalaustaiteen tekniikan tuntemusta ja ilmaisullisia valmiuksia. Kurssin kesto on 38 tuntia yhden jakson aikana. Kurssia suositellaan erityisesti Maalauskurssi 2 -kurssin suorittaneille. Kurssin kesto on 38 tuntia yhden jakson aikana. Animaatio Opitaan tekemään animaatio digivideokameraa ja videon leikkausohjelmaa käyttäen. Perehdy-tään sekä 2D- että 3D-animaation mahdollisuuksiin animaatiolavasteita ja –hahmoja tekemällä, Näiden tekemiseen sovelletaan piirtämistä, maalaamista, muovailuvahasta muovailemista, esi-neiden rakentamista, löydettyjen esineiden uudelleen käyttämistä jne. Kurssilla tehdään myös äänimaailma animaatioihin. Kurssille voidaan ottaa enintään 16 oppilasta. Aihekokonaisuuksista painottuvat oppilaan viestintä- ja mediataidot sekä ihminen ja teknologia. Tietokonegrafiikka Opitaan digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuuksia opettelemalla aluksi kuvankäsittelyohjel-ma. Harjoitellaan julkaisujen, tekstien ja kuvien käsittelyä sekä www-grafiikan ja diaesitysten tekemistä tietokoneella. Aihekokonaisuuksista painottuvat oppilaan viestintä- ja mediataidot se-kä ihminen ja teknologia. Videokuvauskurssi II Syvennetään videoilmaisutaitoja kuvausharjoituksia ryhmissä tehden. Perehdytään leikkauksen ilmaisullisiin keinoihin ja opitaan käyttämään ääntä ja musiikkia osana videoilmaisua. Kurssilla opitaan myös valaistuksen käyttämistä kuvauksessa. Kurssia suositellaan erityisesti Videoku-vauskurssi I – kurssin suorittaneille. Kurssille voidaan ottaa enintään 16 oppilasta. Aihekokonai-suudet painottuvat samoin kuin videokuvaus1 -kurssilla. Arviointi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa - ilmaista itseään kuvallisin keinoin - käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita - valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita - selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin - tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhtey-teen - tarkastella ja tulkita viestinnän kuvia - hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja - erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia omi-naisuuksia

84

- tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään - tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä - kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua - analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta - osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään - osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa - pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa - osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kir-joja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä - pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa - osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kir-joja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä 9.2.15 Kotitalous JOHDANTO Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtai-toja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudes-taan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiainees-sa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskun-taan ja ympäristöön. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kotitaloudessa tutustutaan moniin ihmisen tasapainoisen elämän kannalta tärkeisiin kysymyk-siin. Ryhmässä työskentely kehittää toisen huomioon ottamista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaito-ja, sekä itsetunnon kehittymistä. Kulttuuri- identiteetti ja kansainvälisyys Kotitaloudessa perehdytään suomalaiseen ruokakulttuuriin ja kansalliseen juhla- ja tapa-kulttuuriin. Kotitalouden sisältöjä on kansainvälinen ruoka- ja tapakulttuuri, jonka osana on myös monikulttuurisuus. Helsingissä monikulttuurisuus näkyy kotitaloudessa esimerkiksi oppilaiden erilaisissa ruokavalioissa. Viestintä ja mediataito Kotitaloustunneilla opitaan tulkitsemaan yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja. Työskennellessä harjoitellaan toisen kuuntelemista ja neuvottelutaitoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

85

Kotitaloustunneilla opitaan kotitaloustyön suunnittelua, tasapuolista työnjakoa ja ajan käyttöä. Kotitaloudessa oppilaat pyrkivät työskentelemään oma-aloitteisesti, itsenäisesti, vastuullisesti yksin ja ryhmässä. Tärkeitä ovat yhteisten sääntöjen hyväksyminen ja niihin sitoutuminen, sekä oman toiminnan arvioiminen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kotitaloudessa opitaan kestävän kehityksen periaatteita. Kotitalouden sisältöihin kuuluu kodin jätteiden lajittelu ja kierrätyksen oppiminen. Turvallisuus ja liikenne Kotitaloustyöskentelyssä perehdytään työturvallisuuteen, harjaannutaan käyttämään työ-välineitä ja laitteita turvallisesti ja ergonomisesti, sekä huolehtimaan turvallisesta ja siististä työ-ympäristöstä. Ihminen ja teknologia Kotitaloudessa opitaan arkielämässä tarvittavien kodinkoneiden, laitteiden ja työvälineiden tar-koituksenmukaista käyttöä. YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7 – 9 Oppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvin-voinnin kannalta, sekä pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihin-sa ja toimintaansa. Hän oppii tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja ja toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana se-kä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia. Oppilas oppii tiedostamaan kotitalouksien toi-mintaan liittyvää kansallista kulttuuria ja kansainvälistymisen sekä monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKALLA Perhe ja yhdessä eläminen Käytännön työskentely ryhmissä opettaa oppilaalle vastuuta yhteisistä tehtävistä, tasa-arvoa kodin eri töissä, ajankäyttöä perheen arjessa sekä myös korostaa sosiaalisuutta ja välittämistä paitsi omasta myös toisten hyvinvoinnista ja onnistumisen iloa. Kalenterivuoden sekä perheen juhlat kotitalouden teemoina välittävät oppilaalle suomalaista ja kansainvälistä tapakulttuuria sekä hyviä tapoja. Ravitsemus ja ruokakulttuuri Kotitaloudessa perehdytään suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ja niiden soveltamiseen käy-tännön ruokavalioon ja ateriasuunnitteluun. Ruoan laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään huo-miota sekä pohditaan muuttuvan yhteiskunnan ja kansainvälistymisen vaikutuksia näihin tekijöi-hin. Oppilas tutustuu eri perusruoanvalmistusmenetelmiin ja harjoittelee niitä monipuolisesti käy-tännön työskentelyn avulla. Kotitaloustunneilla suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia aterioita sekä pohditaan suomalaisen ruokakulttuurin muuttumista. Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta Oppilas tiedostaa vaikutusmahdollisuutensa ja vastuunsa kuluttajana sekä omaan talouteensa että ympäristöön nähden. Hän pohtii erilaisten tuotteiden hankintaa ja käyttöä huomioiden sekä omat taloudelliset resurssinsa että kulutuspäätösten ympäristövaikutukset. Koti ja ympäristö

86

Käytännön ja muun työskentelyn avulla oppilas oppii asunnon ja tekstiilien hoitoa sekä kotita-louskoneiden ja kodin laitteiden järkevää ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Kotitalous-tunneilla perehdytään kodin jätehuoltoon kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. TYÖTAVAT Kotitalous oppiaineena mahdollistaa monipuolisten työtapojen ja oppimismenetelmien käytön. Kotitalouden oppimista edistävät oppilaan omakohtaiset kokemukset ja harjaantuminen työnte-ossa, joten käytännön työskentely on korostunut. Olennaista on oppilaiden itsenäinen työsken-tely ja toiminnan kautta oppiminen. Oppimisen tueksi tehdään myös vierailuja mm. laitoksiin ja näyttelyihin. Kotitalouden opiskelussa tiedon etsiminen, arvioiminen ja soveltaminen käytännön työhön ovat oppimisen välineitä. Oppilasta kannustetaan kriittisyyteen eri medioiden välittämän tiedon arvi-oimisessa ja käyttämisessä. Itsenäiset, pari- ja ryhmätyötehtävät kehittävät taitoa töiden suun-nittelussa ja opettavat ottamaan vastuuta yhteisen päämäärän saavuttamisesta. Elämykset ja onnistumisen kokemukset edistävät terveen itsetunnon rakentumista. ARVIOINTI Kotitalouden opiskelussa arvioidaan taitoja, tietoja ja asennoitumista opiskeluun ja työskente-lyyn. Arviointiin sisältyy sekä oppilaan itsearviointi että opettajan arviointi. Ihmissuhdetaitoja ar-vioidessa korostetaan yhteistyökykyä ja toisen huomioon ottamista. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö ja vuorovaikutustaidot Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä. Oppilas tuntee kotitaloustyön suunnittelua, tasapuolisen työ-jaon ja ajankäytön perusteita sekä osaa soveltaa niitä oppimistilanteissa. Käytännön työtaidot Oppilas tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa. Hän osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia sekä koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen. Li-säksi hän osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodin-koneita ja välineitä turvallisesti, osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä ja osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä, sekä osaa toimia ympäristöään säästäen, valita tarkoituksen mukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pak-kausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta. Hän osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä rahankäyttösuunnitelmia sekä tuntee tär-keimmät kuluttajan vastuu- ja vaikutusmahdollisuudet. VALINNAINEN KOTITALOUS VUOSILUOKILLE 8 – 9 Tavoitteet Perusopetuksen tietojen ja taitojen syventäminen, soveltamaan oppiminen, itsenäiseen työs-kentelyyn harjaantuminen.

87

Sisällöt - suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia muunnelmineen - ateriasuunnittelua - kansallista ruokaperinnettä - eri maiden ruoka- ja tapakulttuuriin tutustumista - kodin juhlien järjestämistä - kodin puhtaanapitoa - ajankohtaisia ravitsemus- ja elintarvikealan aiheita 9.2.16 Käsityö, tekninen työ ja tekstiilityö KÄSITYÖN 6. LUOKAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Käsityön 6. luokan opetussuunnitelma 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas - ymmärtää käsityöprosessin - pyrkii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita ja esteettisiä tuotteita - oppii etsimään luovia ratkaisuja suunnittelussa havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteis-työssä muiden kanssa - osaa lukea yksinkertaisia työpiirustuksia ja - ohjeita - osaa käyttää eri materiaaleja ja valmistustekniikoita tarkoituksenmukaisesti - osaa hoitaa ja huoltaa työvälineitä - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä - omaksuu realistisen käsityksen taidoistaan ja mahdollisuuksistaan kehittyä niissä - tutustuu soveltuvin osin muiden kulttuurien käsityöperinteeseen ja saa niistä ainesta omaan suunnittelutyöhönsä A SISÄLLÖT PAINOTETTU KÄSITYÖ 6. luokan keskeisiä sisältöjä (TS) Visuaalinen ja tekninen suunnittelu - tietoteknisten sovellusten ja uuden teknologian käyttö suunnittelun apuvälineenä mahdollisuuksien mukaan - suunnitelman visuaalinen dokumentointi sekä prosessin suunnittelu ohjatusti - tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin esim. sisustustekstiilit - itsenäinen kaavan valinta ja käyttötaito - tekstiilituotteiden viesti ympäristölle - tekstiiliperinne Valmistaminen - tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, niiden turvallista ja oikeaa käyttöä sekä huoltoa

88

- tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti - tekstiilituotteiden hoitoa ja kierrätystä - oman työn sekä työskentelyn arviointi - palautteen antaminen toiselle 6. luokan keskeisiä sisältöjä (TN) Visuaalinen ja tekninen suunnittelu - tekninen piirtäminen ja mallintaminen - prosessin suunnittelu ohjatusti ja tietotekniikan käyttö suunnittelussa mahdollisuuksien mu-kaan - erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tek-niikoin - rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden muotokieli - erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä Valmistaminen - teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden oikea ja turvallinen käyttö - teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta ja yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti - kodin ja vapaa-ajan välineiden huoltoa, kunnostusta ja kierrätystä - oman työn sekä työskentelyn arviointi - palautteen antaminen toiselle. Yhteisen käsityön toteuttaminen: Ohje koulukohtaiselle työlle: - koulu kuvaa yhteisen käsityön järjestämisen periaatteet - yhteisen käsityön laajuus päätetään koulun opetussuunnitelmassa - yhteisen käsityön sisällöt määritellään koulukohtaisesti tekstiilityön ja teknisen työn sisältöjen pohjalta. Käsityö Suutarilan yläasteella Käsityötä oppilas opiskelee 7:lla 3vvh (3 kurssia). Opetus toteutetaan tekstiilityönä ja teknisenä työnä. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalla on mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja tai-pumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. 7. luokan käsityöopintojen jäl-keen annetaan päättöarvosana käsityöstä. Käsityön tärkeimpänä tehtävänä on syventää ja kartuttaa käsityön tietoja ja taitoja. Oppilasta ohjataan ymmärtämään käsityöprosessin eri vaiheiden merkitystä käsityöprosessin kokonaisuu-den kannalta. Siis oppilaan tulee ymmärtää miten käsityöllinen tuote syntyy alku suunnittelusta valmistukseen ja lopulliseksi tuotteeksi. Itsenäisen suunnittelun osuus korostuu 7 luokan opinnoissa. Käsityön keskeisiä työtapoja vuosiluokilla 7 – 9

89

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Opetuksessa käytetään työtapoja, joissa oppilaan pitkäjänteisyys ja ongelmanratkai-sutaidot kehittyvät. Työtapojen tulee tukea oppilaan kokonaispersoonallisuuden tasapuolista kehitystä. • yksilöllinen työskentely • parityöskentely • ryhmätyö ja yhteistoiminnalliset menetelmät • tutkiva oppiminen • opintokäynnit museoihin ja näyttelyt • mahdolliset yritysvierailut 7. luokan tavoitteiden painoalueet (tn/ ts) Oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknolo-giakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelu-työhönsä perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi sovel-taa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia rat-kaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja AIHEKOKONAISUUDET Vastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi kasvamista korostetaan valitsemalla sellaisia oppilastöi-tä, jotka vahvistavat itsetuntoa ja identiteettiä sekä vastuuta toisista, korostaen monikulttuuri-suutta omilla luovilla ratkaisuilla eli se, mitä teemme täällä vaikuttaa muihin ja mitä tapahtuu muualla, vaikuttaa meihin. Samalla opitaan käsityön perustaidot, välineiden hallinta ja turvalli-suus sekä suhtautumin kriittisesti erilaisiin lähdemateriaaleihin. Tekninen työ 7. luokan keskeisiä sisältöjä TN Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri teknii-koin ● rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia Valmistaminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö

90

teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen monipuolista laiterakentelua kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys Teknisen työn tavoitteena on tukea oppilaan kokonaispersoonallisuuden kasvua kehittämällä valmiuksia monitahoiseen mielekkääseen luovaan työhön, johon pohjana on tiedollinen ja tai-dollinen osaaminen. Pyrkimyksenä on lisätä mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin. Jotta tähän päästäisiin, pyritään teknisessä työssä seuraamaan tekniikan kehitystä tutustumalla erilaisiin laitteisiin, materiaaleihin, työstökoneisiin sekä työkaluihin ja -tapoihin. Arviointi Arviointi tapahtuu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilas saa yksilöllistä kirjallista ja suullis-ta arviointia omasta edistymisestään sekä tiedoistaan ja taidoistaan. 7. luokka (3 h) Työkoneiden ja työkalujen oikea käyttö sekä työturvallisuus. Perustyötavat metalli-, puu-, muovi- ja sähköteknologian alueilla. Elektroniikan sekä teknisen piirustuksen alkeet. 7. luokka lisäkurssi valinnaisena Polkupyörän perushuolto, lisäksi kodin kalusteiden huoltoa ja korjausta. VALINNAINEN KÄSITYÖ: TEKNINEN TYÖ 8-9 LUOKKA Oppilaalla on mahdollisuus valita teknistä työtä kaksi tai neljä kurssia vuosiluokille kahdeksan ja yhdeksän. Yksi kurssi on n.38 tuntia. Perustavoitteena on vahvistaa monipuolisesti oppilaan teknologista yleissivistystä ja taata käy-tettävissä olevien koneiden ja teknisten laitteiden turvallinen käyttöhallinta. Valinnaisessa tekni-sessä työssä oppilaalla on mahdollisuus suunnitella työskentelynsä omien harrastusten tai mie-lenkiinnon mukaan. Koska teknisen työn perusteet on opetettu 7. luokalla, pyritään 8. ja 9. luokalla eriytymään ope-tuksessa oppilaan taipumusten ja harrastusten mukaan. teknisentyön osa-alueita yhdistetään eri töissä mahdollisuuksien mukaan. 7. luokalla painopiste on osa-alueiden perusteissa. 8. ja 9. luokan opetuksessa painotus on suunnittelussa sekä monialaisessa tiedossa ja osaamisessa. Töiden valinnoissa pyritään taitojen ja resurssien rajoissa mahdollisimman suureen omaan suunnittelun osuuteen. Tavoitteena on jokin valmis tuote. Elektroniikan osa-alueella on myös mahdollista suuntautua laitesuunnitteluun tai mittaustekniikan harjoitteluun. Erikoisaloina ääni-tason laitteet: vahvistimet, kaiuttimet sekä näiden yhdistelmät. Hälytys ja kulunvalvontalaitteet sekä niihin liittyen mm. infrapunatutkat. Teknisen työn lisäkurssit 8. luokalla alkava 2 h kurssi Viritin-vahvistin sekä mahdolliset lisälaitteet 9. luokalla 1 h kurssi Kodin huonekalujen ja -koneiden kunnostus Ei edellytä aikaisempaa kokemusta teknisestä työstä.

91

Tekninen työ ja tekstiilityö Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kädentaitoja erilaisilla välineillä ja tekniikoilla. oppi-laan materiaali-, väri- ja muototajua sekä arviointikykyä kehitetään suunnittelu- ja harjoitustehtä-vissä. Oppilasta opetetaan luovaan suunnitteluun ja myönteiseen asennoitumiseen työntekoon koko ajan huomioiden turvallinen työskentely. Käytännöntyössä oppilas saa perustiedot ja -taidot. Tavoitteena on oppilas, joka on toiset hy-väksyvä, oikeudenmukainen ja tasapainoinen kansalainen. Oppilaat tutustuvat myös käsityöperinteeseen ja eri kansojen kulttuuriin. Vaihtotyöskentely toteutetaan vuosittain sopivana ajankohtana luontevin jaksoin. Tekstiilityö 7. luokan jälkeen oppilas voi halutessaan valita käsityötä, joko teknistä työtä tai tekstiilityötä. Valinnaisessa käsityössä laajennetaan perusoppiainesta tietoja taitopohjaa syventämällä sekä perehdytään uusiin työtekniikoihin. Lisäksi opetusta voidaan eriyttää oppilaan kiinnostuksen mukaan osa-alueisiin. Työskentelyssä pyritään korostamaan oppilaan omaa suunnittelua. Ope-tus on aihepiirityöskentelyä, jossa oppilas mahdollisimman itsenäisesti suunnittelee ja toteuttaa aihepiirituotteen, jolloin kirjallisten ohjeiden tulkinta sekä koneiden ja materiaalien monipuolinen käyttö korostuu. Valinnaisessa käsityössä kasvatetaan pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työskente-lyprosessiin. 8. JA 9. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Valinnaisessa käsityössä yleistavoitteet ovat samat kuin 7. luokalla. 7. luokan tavoitteita ja sisäl-töjä syvennetään ja lisäksi paneudutaan seuraaviin sisältöihin: Tekstiilityö 2 t Oppilas suunnittelijana Opetuksessa

- käytetään suunnittelun lähtökohtana oppilaan lähiympäristöä ja kokemusmaailmaa - hyödynnetään muiden kulttuurien käsityön ja muotoilun aiheita ja muotokieltä - perehdytään muotihistoriaan vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä - tutustutaan tekstiilihistoriaan kodintekstiilejä koskevien aihepiirien yhteydessä - käytetään teknologisia sovelluksia suunnittelun lähtökohtana - paneudutaan omasta persoonasta lähtevään vaatesuunnitteluun (esim. värit, tyyli) ja käsi-

tellään pukeutumisen symbolista merkitystä eli viestiä - tutustutaan tunnettuihin suomalaisiin käsityö- ja muotoilualan tekijöihin ja yrityksiin mahdol-

lisuuksien mukaan. Oppilas valmistajana Opetuksessa

- pyritään tulkitsemaan työjärjestystä, -ohjeita ja -piirroksia itsenäisesti - tutustutaan uusiin materiaaleihin ja niiden ominaisuuksiin - syvennetään 7. luokan ompelun perusteita vaikeimmilla malleilla - perehdytään vaativimpiin lankatöihin - toteutetaan suunniteltu taide- tai käyttötekstiili valitulla tekniikalla/tekniikoilla - yhdistetään erikoistekniikoita sisustus- ja vaatetustuotteisiin, esim. kankaanpainanta, vär-

jäys ja kirjonta - pidetään työympäristö viihtyisänä.

Oppilas arvioijana

92

Opetuksessa - arvioidaan ja raportoidaan käsityöprosessia laajemmin kuin 7. luokalla

Arviointi Väliarvioinneissa ja lukuvuositodistuksessa valinnainen käsityö arvioidaan numeroin. Arvioinnis-sa noudatetaan valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteerejä kaikilla luokka-asteilla. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuottei-ta, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huo-lehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologi-nen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, jär-jestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskri-teerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 9.2.17 Liikunta LIIKUNNAN 6. LUOKAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 6. luokan keskeiset tavoitteet ”Liiku tietäen ja taitaen” Oppilas kehittää tietoisesti fyysistä kuntoaan liikunnan harrastamisella ja syventää eri liikuntala-jien perustaitoja sekä noudattaa reilun pelin sääntöjä. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukai-sissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan.

93

Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön tar-joamat mahdollisuudet. Lisäksi huomioidaan myös sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Voimistelu • Koululainen hallitsee telinevoimistelun perusliikkeet ja oppii avustamaan niissä. • Oppilas osaa yhdistellä permannolla ja telineillä voimisteluliikkeitä yksinkertaisiksi sarjoiksi. • Oppilas osaa liikkua musiikin tahdissa voimistelu - ja askelsarjoja. Kuntoliikunta • Oppilaan fyysistä kuntoa kehitetään monipuolisilla harjoitteilla. • Oppilas oppii lihashuoltoa. Palloilu • Oppilas oppii eri palloilulajien tekniikkaa ja pelitaitoja. Yleisurheilu • Oppilas hallitsee tavallisimmat yleisurheilulajit. Luontoliikunta • Oppilas osaa suunnistaa kartan avulla. • Oppilas osaa ottaa suunnan kompassin avulla ja arvioida matkoja ja etäisyyksiä luonnossa. • Oppilas tietää jokamiehen oikeuksista. Hiihto ja luistelu • Oppilas kehittää maastohiihtotaitoaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla. • Oppilas hallitsee vähintään eteenpäin ja taaksepäin luistelun sekä kaarreluistelun. • Talviliikuntaa harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan. Uinti (mahdollisuuksien mukaan) • Oppilas saavuttaa uimataidon (200m, josta 50m selällään) 6. luokan keskeiset sisällöt Voimistelu • Harjoitellaan perus- ja telinevoimisteluliikkeitä (hyppy, permanto, ponnahduslauta, renkaat, penkki, köydet ja trampoliini) • Harjoitellaan avustamaan muita. • Harjoitellaan tanssi- ja voimistelusarjoja. Kuntoliikunta • Harjoitellaan kehonhallintaa, lihaskestävyyttä monipuolisilla aerobisilla ja anaerobisilla harjoit-teilla. • Harjoitellaan lihashuoltoa. Palloilu • Harjoitellaan lajitaitoja monipuolisten harjoitteiden avulla mm seuraavissa lajeissa: jalkapallo, koripallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy ja jääpelit. Yleisurheilu • Harjoitellaan monipuolisesti eri yleisurheilulajien tekniikoita (pikajuoksu, pitkän matkan juoksu, korkeushyppy, pituushyppy, 3-loikka, kuulantyöntö, turbokeihäänheitto)

94

• Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin lajeihin. Luontoliikunta • Harjoitellaan kartan avulla suunnistamista. Harjoitellaan kompassin käyttöä suunnan ottamisessa ja tehdään matkanmittausharjoituksia. • Harjoitellaan jokamiehen oikeuksia. Hiihto ja luistelu • Harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. • Harjoitellaan potkuja, liukua, käännöksiä, jarrutuksia ja kaarreluistelua monipuolisesti. Uinti (mahdollisuuksien mukaan) • Harjoitellaan perusuintilajeja (rinta-, vapaa- ja selkäuinti). Liikunta Suutarilan yläasteella Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Oman kehon tunteminen on tärkeä perusta hyvälle itsetunnolle. Liikun-nan monipuoliset tilanteet tuovat oppilaalle tietoa omista tunteista, tarpeista ja terveydentilasta. Toveruus ja reilunpelin henki auttavat hyväksymään erilaisuutta ja luovat valmiuksia toimia so-siaalisissa tilanteissa. Joukkuepelit opettavat toimimaan yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Kilpai-lutilanteissa tärkeintä on leikinomaisuus. Leikinomaisuuden tuella oppilas oppii kehittämään ky-kyä kestää epäonnistumisia ja pettymyksiä. Mikäli suoritusten mittaaminen ei korostu, syntyy säännöllisesti toistuvien iloisten liikuntatuokioiden myötä myönteinen asennoituminen liikuntaan. Turvallisuus ja liikenne: Liikuntatilanteissa huomioidaan ennakolta turvallisuustekijät; liikuntapai-kasta toiseen siirtymiset, liikuntavälineiden ja telineiden kunto sekä lajien asettamat vaatimukset lasten ja nuorten taitotasolle. L

iikunta / Tavoitteet 7.luokka 8.luokka

95

takykyään

- oppilas pystyy hyväksymään i

96

n perussäännöt ja oppii soveltamaan n

97

n tutustuminen syvemmin

- teknisen suori

98

Tavoitteet Voimistelu ja kuntoliikunta 7.luokka - tutustuminen oman peruskunnon kehittämiseen ja lihashuoltoon - teline- ja permantovoimisteluliikkeiden harjoittelu - oppilas tutustuu liikkumiseen musiikin tahdissa 8.luokka - oppilas osaa itse tarkkailla ja kehittää toimintakykyään - oppilas pystyy hyväksymään itsensä sekä fyysisen erilaisuuden ja suvaitsemaan sitä 9.luokka - oppilas ymmärtää liikunnan merkityksen arkielämää ja omaa terveyttä ajatellen - oppilas osaa arvioida ja kehittää omaa fyysistä kuntoaan Palloilulajit 7.luokka - oppilas oppii yleisimpien palloilulajien perussäännöt ja oppii soveltamaan niitä pelissä - oppilas kykenee joukkuepelaamiseen 8.luokka - oppilas syventää keskeisimpien palloilulajien taitoja - tutustuminen hieman harvinaisempiin palloilulajeihin - palloilulajien taktiseen puoleen tutustuminen 9.luokka - palloilulajien sääntöihin ja taktiikkaan tutustuminen syvemmin - teknisen suorittamisen syventäminen Yleisurheilu 7.luokka - oppilas tutustuu keskeisimpien yleisurheilulajien tekniikoihin ja suorittamiseen - lähempi tutustuminen juoksu- ja hyppylajeihin 8.luokka - oppilas hallitsee yleisurheilun perustaidot - lähempi tutustuminen hyppy- ja heittolajeihin 9.luokka - oppilas osaa asettaa itselleen realistisia tavoitteita eri yleisurheilulajeissa - oppilas tietää kuinka voi kehittää itseään eri lajeissa Luontoliikunta 7.luokka - suunnistuksen perusteisiin tutustuminen - suunnistustaitojen kehittäminen ja niiden soveltaminen koulun lähiympäristössä liikkumiseen

tolajeihin£

- o

ppilas osaa asettaa itse

99

8.luokka - oppilas osaa suunnistaa itsenäisesti kartan avulla, osaa ilmansuunnat ja kompassin suuntaa-misen

9.luokka - oppilas soveltaa suunnistustaitojaan luonnossa liikkumiseen

Talviurheilu 7.luokka - oppilas harjoittaa luistelun perustaitojaan ja tutustuu yleisimpien jääpelien sääntöihin - oppilas tutustuu maastohiihdon alkeisiin

8.luokka - oppilas osaa etuperin, takaperin sekä kaarreluistelun - oppilas soveltaa luistelutaitojaan jääpeleihin - oppilas kehittää maastohiihdon tekniikoiden tuntemustaan

9.luokka - oppilas hallitsee luistelun - oppilas tutustuu jääpelien taktiikoihin ja sääntöihin syvemmin - oppilas hallitsee hiihdon perustekniikat

Uinti 7.luokka - oppilas kertaa perusuintitekniikat - oppilas tutustuu kaupungin uintipalveluihin

8.luokka - oppilas tutustuu vesiliikunnan eri muotoihin - oppilas harjaannuttaa uintitekniikoita - oppilas osaa sukeltaa

9.luokka - oppilas osaa perusuintitavat ja sukeltamisen - oppilas harjoittelee hengenpelatusta vedessä£ Liikunta / Sisällöt Voimistelu ja kuntoliikunta 7.luokka Harjoitellaan oman kehon hallintaa ja fyysistä kuntoa esim. - teline- ja välinevoimistelu - kuntopiiri ja aerobicharjoittelu - venyttely- ja rentoutusharjoituksia tanssi- ja rytmiikkaharjoituksia 8.luokka Syvennetään oman kunnon kehittämisen tietoutta ja taitoja esim.

100

- teline- väline- ja vapaavoimistelu - kuntopiiri, kuntosali ja aerobicharjoittelu - venyttely- ja rentoutusharjoituksia - tanssi- ja rytmiikkaharjoituksia

9.luokka - oman kunnon tarkempi seuranta (testit, liikuntapäiväkirja tai vertaaminen aiempiin suorituksiin) - annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan fyysistä kehitystä

Palloilulajit 7.luokka - pelitaitojen ja pelisääntöjen harjoittelua yleisimmissä pallopeleissä - viitepelejä - joukkuepelaaminen korostuu

8.luokka - oppilas harjoittelee palloilulajien ja mailapelien taktiikkaa ja tekniikoita - tutustuminen uusiin pallo- ja mailapeleihin

9.luokka - oppilas harjoittelee palloilulajien ja mailapelien taktiikkaa ja tekniikoita - tutustuminen uusiin pallo- ja mailapeleihin

Yleisurheilu 7.luokka - yleisimpien yleisurheilulajien tekniikkaharjoittelua oikeilla suorituspaikoilla ja välineillä mahdol-lisuuksien mukaan - painopiste pikamatkoissa ja hyppylajeissa

8.luokka - harjoitellaan yhä useampien yleisurheilulajien tekniikoita - painopiste pidemmissä juoksumatkoissa, hyppylajeissa ja heittolajeissa 9.luokka - eri yleisurheilulajien tekniikkaharjoittelua ja tulostavoitteiden asettelua Luontoliikunta 7.luokka - erilaisiin karttoihin ja mittasuhteisiin tutustuminen - koulun lähiympäristön hahmottaminen kartalta erilaisia suunnistusmuotoja 8.luokka - harjoitellaan suunnistamista eripituisin radoin ja kompassin kanssa - luontoretkiä ja erätaitoja integroiden muihin oppiaineisiin mahdollisuuksien mukaan 9.luokka

- harjoitellaan suunnistamista eripituisin radoin ja kompassin kanssa - luontoretkiä ja erätaitoja integroiden muihin oppiaineisiin mahdollisuuksien mukaan

101

- Talviurheilu 7.luokka - kerrataan luistelun alkeet; etuperin, takaperin ja kaarreluistelu, jarrutus ja kaatuminen - harjoitellaan yleisimpien jääpelien sääntöjä ja tekniikoita - pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään maastohiihdon tekniikoita 8.luokka - ylläpidetään luistelun perustaitoja ja opetellaan uusia lajitaitoja (esim. muodostelma- ja taito-luistelusta) - pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään maastohiihdon tekniikoita 9.luokka - monipuolista talviliikuntaa - pyritään löytämään uusia mahdollisuuksia luistelun ja maastohiihdon lisäksi (esim. laskettelu, pulkkailu, sauvakävely) Uinti 7.luokka - kerrataan ja harjoitellaan uinnin perustekniikoita ja vedessä liikkumista - tutustuminen veteen elementtinä

8.luokka - harjoitellaan liikkumista vedessä monipuolisesti (esim. vesijumppa, uimahypyt, vesileikit, vesi-pallo, hydrobic…) - harjaannutetaan uinnin perustekniikoita ja uintikestävyyttä

9.luokka - harjoitellaan elvytystä - opetellaan eri uintilajeja - opitaan hengenpelastustaitoja PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa ydintaidot juoksuissa hypyissä ja heitoissa - osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä - osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa - osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan - osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista - osaa luistella sujuvasti - hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustaidot - hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja - tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä - osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään - osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan - toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pe-lin periaatetta

102

9.2.18 Oppilaanohjaus Johdanto Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnit-telun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisu-ja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Peruskoulun 7-9 luokilla oppilaanohjaukseen sisältyy luokkamuotoista, henkilökohtaista ja pien-ryhmäohjausta sekä työelämään tutustumisjaksoja. Oppilaanohjaus arvioidaan hyväksytyksi tai hylätyksi läsnäolon ja tehtävien tekemisen perus-teella. Ainekokonaisuuksista oppilaanohjaukseen soveltuvat erityisesti Osallistuva kansalaisuus, yrittä-jyys ja Ihmisenä kasvaminen. Ohjauksen järjestäminen Oppilaalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta opintoihinsa, koulutus- ja ammatin-valintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvissä kysymyksissä. Oppilaille järjestetään myös pienryhmäohjausta. Peruskoulun päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opiskeluvalinnoissa. Oppilaat tutustuvat myös yhteiskunnan tarjoamiin ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluihin. Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7 – 9 Oppilas - oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja - oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan - oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan - saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa - saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppi-aine- koulutus- ja ammatinvalinnoissa - oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan moni-kulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. 7. luokan tavoitteiden painoalueet Oppilas - perehtyy opiskellun yläasteella - oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita - asennoituu myönteisesti opiskeluun ja työntekoon 7.luokan keskeisiä sisältöjä - yläasteella opiskelu

103

- perusopetus yläasteella, oppilaan arviointi - opiskelun taidot, itsearviointi, oppimistyylit - itsetuntemus - nuoruus elämänvaiheena - oikeudet ja velvollisuudet - ajankäyttö ja harrastukset - opinto-ohjelman valinta 8. luokan tavoitteiden painopistealueet - oppilas kehittää itsetuntemustaan - oppilas tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet - oppilas hankkii perustietoja työelämästä ja eri ammattialoista 9. luokan tavoitteiden painopistealueet - oppilas harjoittelee työnhakua - oppilas oppii etsimään tietoa peruskoulun jälkeisistä jatko-opiskelumahdollisuuksista - oppilas tekee suunnitelman ja varasuunnitelman mitä aikoo tehdä peruskoulun jälkeen 8. ja 9. luokan keskeisiä sisältöjä - tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot, omat edellytykseni ja kiinnostuksesi - työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat - työnhakutaidot, työelämään tutustuminen, työelämän pelisäännöt - Suomen koulutusjärjestelmä - yhteishaku - jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin - ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut - tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä - opintojen rahoitus Keskeisiä työtapoja - oppilaanohjauksen luokkatunnit, opetuskeskustelut - ryhmätyöskentely - itsenäinen työskentely: tiedon hakeminen ja jäsentäminen koulutusoppaista ja internetistä - tiedottaminen - tutustuminen työpaikkoihin ja oppilaitoksiin - TET-viikot - tutustumiskäynnit - henkilökohtainen ja ryhmäohjaus. 9.2.19 Tietotekniikka Tavoitteet Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on luoda oppilaille perustiedot ja -taidot tietotekniikan käy-tössä arkipäivän askareissa. Oppilaita ohjataan näkemään tietotekniikka ratkaisuna ongelmiin ja tehtäviin, ei niinkään itse ongelmana. Tätä pyritään korostamaan integroimalla tietotekniikkaa muihin oppiaineisiin. Tavoitteena on, että oppilailla olisi peruskoulusta päästyään valmiudet käyttää heille tuntematonta ohjelmaa ja selviytyä alkuvaikeuksien yli helposti. Samalla tavoin

104

oppilaille pyritään muodostamaan kuva erilaisten ohjelmien käyttömahdollisuuksista ja mitä oh-jelmaa kannattaa käyttää käsillä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Opetus toteutetaan tehden mahdollisimman paljon käytännön harjoittelua erilaisilla sovellusoh-jelmilla. Oppilaat työskentelevät pääsääntöisesti itsenäisesti, mutta parityöskentelyäkin käyte-tään. Pääasiassa tietotekniikka on valinnainen oppiaine, jota voi valita 8.- ja 9.-luokilla. Kaikki oppilaat opiskelevat tietotekniikkaa 7.-luokalla ja myös muissa oppiaineissa sitä hyödynnetään mahdolli-suuksien mukaan. Sisällöt Tietotekniikka 7.-luokalla Seitsemännellä luokalla oppilaat tutustuvat tietotekniikkaan kirjallisen tuottamisen muodossa. Oppilaat tutustutetaan Windows-käyttöympäristöön ja tekstinkäsittelyn perusteisiin. Lisäksi tu-tustutaan Internetin palveluihin ja sähköpostiin. Kurssi toteutetaan yhteistyössä terveystiedon kanssa pyrkien esittämään selkeä tarve tietotekniikalle. Kurssista ei saa erillistä arvosanaa. Tietotekniikka valinnaisryhmissä Tietotekniikkaa voi valita kahden tai neljän kurssin paketin. Kahden kurssin paketissa käsitel-lään alla esitellyistä osioista Tietokone ja viestintä, Tekstinkäsittely ja taitto sekä Esitysgrafiikka. Sisältö voi kuitenkin vaihdella toiveiden mukaan. Laajemmassa neljän kurssin vaihtoehdossa käsitellään kaikki alla luetellut osiot. Tietokone ja viestintä Tietokone ja viestintä-osiossa oppilaat tutustuvat (tai kertaavat) tietoteknillisiin laitteistoihin ja käsitteistön perusasioihin. Oppilaat tutustuvat erilaisten Windows-ohjelmien perusominaisuuk-siin ja huomaavat, kuinka toiminnot näissä ovat samankaltaisia ohjelmasta riippumatta. Kurssilla tutustutaan sähköiseen viestintään, niiltä osin kuin se liittyy Internetiin. Toisin sanoen kurssilla harjoitellaan sähköpostin lähetystä, lukemista, tiedon etsintää Internetistä ja kriittistä suhtautu-mista siihen. Oppilaille opetetaan käsite tietosuoja ja miten se toteutuu tai jää toteutumatta In-ternetissä. Osiossa korostetaan Internetin kansainvälisyyttä ja mahdollisuutta kanssakäymiseen muista maista olevien ihmisten kanssa. Lisäksi kurssilla opetellaan tietokonevirusten käsite, niil-tä suojautuminen ja niiden torjunta. Tekstinkäsittely ja taitto Tekstinkäsittely ja taitto-osiossa palautetaan mieliin tekstinkäsittelyn perusteet. Osiossa opiskel-laan perustaitojen lisäksi tekstinkäsittelyohjelman taitto-ominaisuuksia mm. palstoitus, sisennyk-set, erilaisten objektien ja taulukoiden asettelu tekstiin jne. Osiossa pyritään luomaan ulkoasul-taan selkeitä ja näyttäviä julkaisuja. Taulukkolaskenta Taulukkolaskenta-osiossa tutustutaan taulukkolaskenta ohjelmaan ja sen käyttömahdollisuuk-siin. Kurssilla harjoitellaan erilaisten laskentataulukoiden laatimista, funktioiden ja laskukaavojen käyttöä, taulukkolaskentaohjelman tietokantaominaisuuksien käyttöä, kaavioiden luomista ja niin edelleen.

105

Tiedonhallinta Tiedonhallinta-osiossa pohditaan missä tarvitaan tietokantoja ja miksi. Osiossa perehdytään tietokannan rakenteeseen, tietokantaohjelman toimintoihin, tietokannan muokkaamiseen ja tie-don etsimiseen tietokannasta. Oppilaiden kanssa suunnitellaan tietokantoja erilaisiin käyttötar-koituksiin sekä pohditaan miten tietokannasta saadaan etsittyä haluttua tietoa tehokkaalla taval-la. Esitysgrafiikka Esitysgrafiikka-osiossa tutustutaan esitysgrafiikkaan ja opetellaan näyttävien esitysten tekemi-nen. Osiossa luodaan erilaisia esityksiä ja pohditaan miten erilaisilla visuaalisilla tehosteilla ja ääniefekteillä tylsästäkin esityksestä saadaan muokattua mielenkiintoinen ja näyttävä. Lopuksi oppilaat valmistelevat esitelmän vapaavalintaisesta aiheesta ja käyttävät esityksessään hyväksi esitysgrafiikkaohjelmaa. Kuvankäsittely Kuvankäsittely-osiossa tutustutaan bittikarttagrafiikan perusteisiin. Oppilaat tutustuvat kuvan-muokkauksen erilaisiin toimintoihin ja perehtyvät erilaisten kuvien suhteen kriittiseen tarkaste-luun. Kurssin keskeinen teema on digitaalisten valokuvien käsittely. Kotisivut Kotisivu-osiossa oppilaat tutustuvat WWW-sivujen tekoon. Perustekstin lisäksi opiskellaan ku-vien, linkkien ja taulukoiden käyttö sivujen asettelussa. Kurssin päätteeksi oppilaat tekevät omat kotisivut. Arviointi Oppilaita arvioidaan kokein tuntityöskentelyn, harjoitustöiden ja kokeiden perusteella. Tuntityös-kentelyssä korostuu annettujen ohjeiden noudattaminen sekä tehtävistä suoriutuminen. Kaikis-sa kursseissa ei välttämättä ole koetta, vaan se voidaan korvata erilaisilla harjoitustöillä, joista suoriutuminen arvioidaan kouluarvosanoin. Liitteitä

106

Helsingin kaupunki Suutarilan peruskoulu Lukuvuositodistus Lukuvuosi 2005 – 2006 X. vuosiluokka Oppilaan nimi ja henkilötunnus Käyttäytyminen Äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli ruotsi B-kielenä Englanti A-kielenä Matematiikka valinnaiset opinnot Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto /Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide valinnaiset opinnot Käsityö Liikunta palloilu Kotitalous Muut valinnaiset aineet Saksa A – kielenä Yrittäjyyskurssi Lisätietoja Oppilas siirtyy/jätetään ___ vuosiluokalle. Oppilas jätetään ______ vuosiluokalle, mikäli hän ei suorita hyväksytysti ____________ Helsingissä ___ . ___ . ______________ _________________________ _________________________ Luokanopettajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Numeroasteikko: 10(erinomainen), 9(kiitettävä), 8(hyvä), 7(tyydyttävä), 6(kohtalainen), 5(välttävä), 4(hylätty). Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen todistus

107

Arviointilomakkeita Arviointilomake 1 oppilas: _______________________ luokka: ___

Arvioi kaikki kohdat numeroilla: 5 4 3 2 1 Oppilas/opettaja Koulutyöhön asennoituminen oma-aloitteisuuteni tukee oppimistani…../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

kuuntelen ohjeita ja seuraan opetusta…../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

pyrin tekemään parhaani …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

luotan kykyihini ja kestän työni arviointia…../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

opin virheistäni …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

hoidan tehtäväni loppuun asti …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

seuraan järjestelmällisesti oppimistani…../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

olen läsnä tunneilla …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

Minä ja muut

kykenen yhteistyöhön …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

annan työrauhan oppilaille …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

en myöhästele …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

annan työrauhan opettajille …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

otan vastuuta hankalissakin tilanteissa…../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

kielenkäyttöni on asiallista …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

olen ystävällinen …../….. …../….. …../….. …../….. …../…..

Huoltajan kommentteja koko väliarvioinnista (esim. ilahduin eniten…., suurimman pettymyksen minulle tuotti… yms.): Olen nähnyt oppilasta koskevan arvioinnin _____________________________________________________ Huoltajan allekirjoitus

108

Arviointilomake 2 Itsearviointia Nimi: ___________________________________ Luokka: ______________ Oppiaine: _______________________________ Opettaja: ___________________________________

Ansaitsen mielestäni arvosanan , koska

Opettajan arvio: arvosana

Osaaminen tavoitteisiin vielä matkaa olet saavuttanut tavoitteesi erinomaisesti

Oppimisen taidot pyrit välttelemään pystyt johdonmukaisesti ja eri tavoin

johdonmukaista ratkaisemaan tehtäviä tehtävien suorittamista sekä arvioimaan onnistumistasi

Työskentely työskentelet tehottomasti työskentelet oma-aloitteisesti

ja tarvitset ohjantaa ja tunnollisesti

Käyttäytyminen parantamisen varaa otat toiset ihmiset huomioon ja

käyttäydyt erinomaisesti

_______________________________ Opettajan allekirjoitus

109

Kielitaidon tasojen kuvausasteikot

OPETUSSUUNNITELMA AINEKOKONAISUUDET · Peruskieliopin kertaaminen: sanaluokat, sijamuodot, lauseet...

Documents

Transcript of OPETUSSUUNNITELMA AINEKOKONAISUUDET · Peruskieliopin kertaaminen: sanaluokat, sijamuodot, lauseet...