Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2015-00097 KAS ...2015.pdf · EU:n alueellisesta...

Opetus- ja kulttuuriministeriö

MINVA OKM2015-00097

KAS Koponen Johanna(OKM) 11.05.2015

ViiteEU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluAsiaEU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 18.05.2015-19.05.2015

Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto kokoontuu Brysselissä 18.-19.5.2015.

Koulutusasioissa hyväksyttäneen ehdotus neuvoston päätelmiksi varhaiskasvatuksen ja alemmanperusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä. Lisäksi käydään keskustelu Koulutus 2020 –ohjelman väliarvioinnista ja vuoden 2015 yhteisen raportin valmistelusta.

Nuorisoasioissa neuvosto hyväksynee päätelmät nuorten sosioekonomisiin haasteisiin vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämisestä sekä päätelmät nuorisotyön vahvistamisesta yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien varmistamiseksi. Ministerit keskustelevat nuorten osallistumisesta demokratian toteuttamiseen Euroopassa.

Audiovisuaalisektorilla komissio esittelee Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian. Lisäksi käydään keskustelu audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toiminnasta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kulttuuriasioissa hyväksyttäneen neuvoston päätelmät kulttuurin ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä sekä suositus neuvoston päätökseksi bulgarialaisen ja italialaisen kaupungin nimeämisestä Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi vuodeksi 2019.

Urheiluasioissa hyväksyttäneen ehdotus neuvoston päätelmiksi ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa. Lisäksi käydään periaatekeskustelu liikunnasta laadukkaan opetuksen olennaisena osatekijänä kaikilla tasoilla.

Asialista:

MAANANTAI 18. TOUKOKUUTA 2015

1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen

Lainsäädäntökäsittelyt(Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

Muut kuin lainsäädäntöasiat

3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

KOULUTUS

4. Ehdotus neuvoston päätelmiksi varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä– Hyväksyminen

8397/15 EDUC 113 SOC 268 CULT 23 JEUN 33 AUDIO 10 TELECOM 98DIGIT 28

5. ET 2020:n väliarviointi ja vuoden 2015 yhteisen raportin valmistelu– Periaatekeskustelu

(Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu)8039/15 EDUC 104 JEUN 28 SOC 240 EMPL 143 RECH 96 MI 235

COMPET 151

NUORISO

6. Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorten sosioekonomisiin haasteisiin tehokkaasti vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämisestä– Hyväksyminen

7863/15 JEUN 24 EMPL 134 SOC 226 EDUC 95 SPORT 10 CULT 18

7. Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorisotyön vahvistamisesta yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien varmistamiseksi– Hyväksyminen

8407/15 JEUN 34 EDUC 114 SOC 269 EMPL 158

8. Nuorten voimaannuttaminen osallistumaan poliittisesti demokratian toteuttamiseen Euroopassa– Periaatekeskustelu

(Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu)

2(44)

8095/15 JEUN 31 EDUC 107 SOC 243Muut asiat

9. Koulutus

a) EU:n opetusministerien epävirallinen kokous kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla – jatkotoimet(Pariisi, 17. maaliskuuta 2015)– Puheenjohtajavaltion, Ranskan valtuuskunnan ja komission tiedotusasia

9. Nuoriso

b) Toisen eurooppalaisen nuorisotyötä koskevan kokouksen yhteydessä laadittu eurooppalainen julistus nuorisotyöstä – Belgian valtuuskunnan tiedotusasia

oo o

c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma– Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia

TIISTAI 19. TOUKOKUUTA 2015

Muut kuin lainsäädäntöasiat

AUDIOVISUAALIALA / KULTTUURI

10. Euroopan tuleva audiovisuaalipolitiikka ja digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia(Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu)

a) Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia– Komissio esittelee

b) Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toiminta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa– Periaatekeskustelu

8351/15 AUDIO 9 DIGIT 23 COEST 127 CONSOM 69 JAI 256

11. Ehdotus neuvoston päätelmiksi kulttuurin ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä– Hyväksyminen

8346/15 CULT 22 DIGIT 22 REGIO 35 IND 62 SOC 262 EDUC 111 SAN 131

3(44)

12. Suositus neuvoston päätökseksi bulgarialaisen ja italialaisen kaupungin nimeämisestä Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi vuodeksi 2019 (*)(Oikeusperusta: päätöksen N:o 1622/2006/EY 9 artiklan 3 kohta)– Hyväksyminen

8101/15 CULT 198488/15 CULT 24

URHEILU

13. Ehdotus neuvoston päätelmiksi ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa– Hyväksyminen

7875/15 SPORT 11 JEUN 25 EDUC 96 SOC 228 EMPL 136

14. Liikunta laadukkaan opetuksen olennaisena osatekijänä kaikilla tasoilla – urheilualan kanssa tehtävän yhteistyön mallit– Periaatekeskustelu

(Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu)8096/15 SPORT 14 EDUC 108 JEUN 32

Muut asiat

15. Kulttuuri

a) ISISin/Daeshin harjoittama kulttuurikohteiden tuhoaminen: Syyriaa ja Irakia koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta annetun yhteisen tiedonannon päivittäminen kulttuuria ja kulttuuriperintöä koskevien näkökohtien osalta– Komission tiedotusasia

b) Pienimuotoisten kulttuuri-infrastruktuurihankkeiden rahoittaminen EAKR:sta nykyisessä rahoituskehyksessä– Puolan valtuuskunnan tiedotusasia

c) Kulttuurialan yhteishallinnasta 26. marraskuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät – tilanne– Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

8489/15 CULT 25 STATIS 39 RECH 103 REGIO 37

15. Urheilu

d) i) Ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta muiden kuin aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta

ii) Ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta

– Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

e) Maailman antidopingtoimiston (WADA) kokoukset (Montreal, 12. ja 13. toukokuuta 2015)

4(44)

– EU:n jäsenvaltioiden edustajat (BE/LU/MT) WADAssa tiedottavat

oo o

f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma– Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia

5(44)


PERUSMUISTIO OKM2015-00021

KOPO/so Polvinen Minna(OKM) 11.02.2015JULKINEN

AsiaEU; Koulutus; Luonnos neuvoston päätelmiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkityksestä luovuuden, innovaatioiden sekä digitaalisten taitojen edistämisessä

KokousKoulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 18.05.2015 - 19.05.2015U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Koulutus- nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston 18.-19.5.2015 valmistelu. Päätelmien hyväksyminen.

Suomen kanta

Suomi tukee päätelmien hyväksymistä koulutusneuvoston kokouksessa. Suomi on osallistunut päätelmien valmisteluun, eikä Suomen kannalta ole huomautettavaa.

Suomi pitää hyvänä, että koulutusneuvosto kiinnittää laaja-alaisesti huomiota digitaalisten taitojen, luovuuden ja innovaatioiden merkitykseen perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. On hyvä, että päätelmissä on noteerattu leikin merkitys oppimisessa erityisesti varhaiskasvatuksessa, sillä innostava ja motivoiva oppimisympäristö kannustaa lasta luovuuteen ja omaehtoiseen oppimiseen. Suomi on valmistelussa muistuttanut leikin lisäksi uusien teknologioiden turvallisen ja vastuullisen käytön merkityksestä ja digitaalisen oppimisen tasa-arvoisten mahdollisuuksien turvaamisesta. Mediakasvatuksella ja kriittisellä ajattelulla on tärkeä rooli uusissa oppimisympäristöissä.

Pääasiallinen sisältö

Neuvosto antanee päätelmät koskien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitystä ja roolia luovuuden, innovaatioiden ja digitaalisten taitojen vahvistamisessa. Päätelmissä neuvosto tunnustaisi kansalaisten luovuuden sekä digitaalisten ja innovatiivisten taitojen merkityksen talouskasvulle. Euroopan tulee vastata ICT-ammattilaisten jatkuvaan kovaan kysyntään sekä tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuuksia kehittää digitaalisia taitojaan. Päätelmissä korostetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aikana opittujen taitojen ja asenteiden merkitystä myöhemmällä iällä, osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä kansalaisilta yhä suuremmassa määrin edellytettävää muuntautumiskykyä yhteiskunnan haasteisiin vastaamiseksi.

6(44)

Päätelmissä pidetään tarpeellisena, että opettajat ja varhaiskasvatuksesta vastaava henkilökunta kiinnittävät huomiota perustaitojen opettamisen lisäksi myös luovuuden ja innovaatioiden edellyttämien laaja-alaisten taitojen opetukseen, kuten uteliaisuuden, ongelmanratkaisun, mielikuvituksen ja kriittisen ajattelun kehittämiseen. Päätelmissä korostetaan myös leikin, pelien ja oppimisen ilon merkitystä lapsen kehittymiselle erityisesti varhaisella iällä. Tällä lähestymistavalla on merkittäviä vaikutuksia opetustapoihin, oppimateriaaleihin ja oppimisympäristöihin sekä opettajankoulutukseen.

Digitaalisten taitojen osalta päätelmissä korostetaan tarvetta hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa oppilaiden opiskelumotivaation ja osaamisen tukena ja ottaen huomioon kehityksen vaikutukset pedagogisiin ratkaisuihin, arviointiin, oppimisympäristöihin ja oppimateriaaleihin. Tärkeänä pidetään myös sitä, että opetus- ja kasvatusalan henkilökunnalla on tai heillä on mahdollisuus saavuttaa tieto- ja viestintätekniikan käytössä tarvittavat taidot.

Jäsenvaltioita pyydetään, subsidiariteettiperiaatteen ja institutionaalisen autonomian rajoissa, harkitsemaan mm. seuraavia toimia:- tukemaan opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta tarjoavia toimijoita

kehittämään koulutustaan huomioimaan paremmin uudet oppimisvälineet sekä kehittämään luovuutta ja innovaatioita tukevaa pedagogiikkaa sekä stimuloimaan luovuutta ja kriittistä ajattelua

- luomaan lapsille luovuutta ja innovaatioita kehittäviä formaalin, non-formaalin ja informaalin oppimisen mahdollisuuksia

- edistämään digitaalisten taitojen merkitystä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

- varmistamaan, että digitaalisten taitojen edistämiseen on riittävät välineet- tutkimaan digitaalisten teknologioiden mahdollisuuksia edistää oppimista erilaisissa

ja erilaistuvissa oppimisympäristöissä, joissa voidaan huomioida kaikenlaiset oppijat, myös erityisryhmät ja –tarpeet

- edistää uusien teknologioiden turvallista ja vastuullista käyttöä sekä kykyä ymmärtää, käyttää, luoda sekä kriittisesti arvioida mediasisältöjä.

Jäsenvaltioita ja komissiota pyydetään mm. ryhtymään tarvittaviin toimiin luovuuden, innovaatioiden ja digitaalisten taitojen vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa eurooppalaisten resurssien tehokkaalla hyödyntämisellä esimerkiksi Erasmus+ - ja ESR-ohjelmissa. Komissiota pyydetään ohjaamaan laaja-alaisia taitoja edistävää asiantuntijatyöryhmää luovuuden, innovaatioiden sekä digitaalisten taitojen edistämistyössä sekä edistämään yhteistyötä ja vertaisoppimista Euroopan tasolla. Komission toivotaan myös kehittävän monitorointia olemassa olevien välineiden avulla.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

SEUT art. 165. Neuvoston päätelmä.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Ei käsitellä EP:ssä.

Kansallinen valmistelu

7(44)

EU-30 (koulutus) – jaoston kirjallinen kommenttipyyntö 4.2.2015EU-30 (koulutus) –jaoston kokous 24.2.2015EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 11.-13.5.2015

Eduskuntakäsittely

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle aineisto toimitetaan kirjallisenaEduskunnan suuri valiokunta 13.5.2015

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Ei vaikutuksia.

Taloudelliset vaikutukset

Ei vaikutuksia.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Päätelmät valmisteltiin koulutuskomiteassa tammi-helmikuun kokouksissa.

Asiakirjat

6528/15

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Opetusneuvos Minna Polvinen, OKM, p. 0295 330262, [email protected] virkamies Tarja Kahiluoto, OKM

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

8(44)

mailto:[email protected]



KOPO/so Polvinen Minna(OKM) 27.04.2015JULKINEN

AsiaEU; Koulutus; Ministerien keskustelu; Koulutus 2020 -prosessin väliarviointi ja vuoden 2015 yhteisen raportin valmistelu



Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvoston kokouksen 18.-19.5.15 valmistelut, ministerien julkinen keskustelu.

Suomen kanta

Keskustelussa Suomi toivoisi Koulutus 2020 -tavoitteiden päivittämistä siten, että Suomelle tärkeät teemat, digitaalinen osaaminen ja maahanmuuttajien osaamistason nostaminen nousisivat prioriteettien joukkoon.

Koulutus ja osaaminen liittyvät vahvasti sekä talouskasvuun ja työllisyyteen että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin, sosiaaliseen koheesioon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Laadukas koulutus edistää teknologioiden kehittämistä ja niiden tehokasta käyttöönottoa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Innovaatiovetoinen kasvu ja väestön laaja osallistuminen työmarkkinoille perustuvat tulevaisuudessakin korkealaatuiseen toimivaan koulutusjärjestelmään, joka auttaa kaikkia saamaan hyvän peruskoulutuksen sosiaalisesta taustasta riippumatta.

Koulutus 2020 -prosessin tavoitteena tulisi jatkossakin olla oppijan kokonaisvaltaisen osaamisen ja taitojen kehittäminen. EU-yhteistyön tulee tukea jäsenmaita osaamisen kehittämisessä. Hallinnollisten rakenteiden ja raportointivelvoitteiden tulee perustua tarveharkintaan ja käyttäjien kuulemiseen.


Euroopan unionilla on rajattu toimivalta koulutuspolitiikassa, sillä perustamissopimusten mukaisesti koulutuspolitiikka kuuluu ns. subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti jäsenmaille. EU:n yhteinen koulutuspolitiikka, joka muodostetaan jäsenmaiden opetusministereiden johdolla EU:n koulutus-, kulttuuri-

9(44)

ja nuorisoasian neuvostossa, voi vain täydentää jäsenmaiden kansallista politiikkaa ja edistää jäsenmaiden välistä yhteistyötä.

Komissio on pyrkinyt edistämään koulutussektorin syvenevää yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien nk. avoimen koordinaatiometodin, käytännössä yhteisen tavoitteen asetannan avulla. Vuonna 2009 Koulutus 2020 –työohjelmassa jäsenmaat ovat sopivat neljästä yhteisestä tavoitteesta tälle vuosikymmenelle:

1. tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta;2. parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta;3. edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta;4. edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla.

Syksyllä 2015 tavoitteena on päivittää opetusministerien yhteiset Koulutus2020 –tavoitteet komission ja neuvoston yhteisraportin avulla.

Suomi on toivonut tavoitteiden päivittämistä siten, että Suomelle tärkeät teemat, digitaalinen osaaminen ja maahanmuuttajien osaamistason nostaminen nousisivat prioriteettien joukkoon. Tavoitteet asetettiin Suomen kansallisessa raportissa 2014.

Opetusministerit ottanevat päivittämisen yhteydessä kantaa myös siihen, millaisia toimia radikalisoitumisen ja terroritekojen ehkäisemiseksi on mahdollista toteuttaa EU:n koulutuspolitiikan keinoin. Suomi on korostanut koulutus-, nuoriso- ja urheilualan toimet yhdistävän Erasmus+ -ohjelman mahdollisuuksia yhteistyötoimien ja hankkeiden rahoittamiseksi.

Puheenjohtaja on toimittanut ministereille keskusteluasiakirjan Koulutus 2020 –prosessin päivittämistä koskien. Ministerien toivotaan ottavan kantaa seuraaviin kysymyksiin:

1. Ovatko nykyiset Koulutus 2020 –tavoitteet edelleen ajankohtaiset? Tulisiko tavoitteiden operationalisointia parantaa? Kuinka Koulutus2020 –prosessin lisäarvoa ja vaikutusta kansallisiin koulutuspolitiikkoihin voisi parantaa?

2. Tukevatko ministerit mahdollista Koulutus 2020 –prosessin työskentelysyklin pidentämistä viisivuotiseksi nykyisen kolmivuotisen sijaan? Tällöin vahvistettaisiin prosessin yhteyttä yleiseen EU:n kasvuagendaan, sekä voitaisiin vähentää raportointia. Tulisiko nykyinen vuosittainen monitorointirytmi säilyttää, millaisia olisivat mahdolliset uudenlaiset työkalut prosessin joustavoittamiseksi?

3. Millaisia toimenpiteitä tulisi toteuttaa kansallisella ja Euroopan tasolla Koulutus 2020 –puitteiden alla, jotta varmistettaisiin koulutusjärjestelmien laatu ja tehokkuus oppimistulosten aikaansaamisessa sekä varmistettaisiin koulutusjärjestelmän mahdollisuudet vahvistaa työllisyyttä, kasvua ja investointeja.


Ministerien keskustelu, ei päätösasia. Koulutusta koskeva oikeusperusta: SEUT art. 165.


Ei EP:n käsittelyssä

10(44)


Suomen kansallinen Koulutus 2020 –raportti valmisteltiin jaostossa 30 (koulutus) 10.6.2014. Jaostoa on informoitu asian käsittelyn etenemisestä kevään 2015 kuluessa.

EU-30 (koulutus) laaja kokoonpano 8.5.2015.EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 11.-13.5.2015

Eduskuntakäsittely

Eduskunnan sivistysvaliokunta, aineisto toimitetaan kirjallisesti Eduskunnan suuri valiokunta 13.5.2015


Ei vaikutuksia lainsäädäntöön.


Ei taloudellisia vaikutuksia


Jäsenmaiden näkemykset prioriteettien päivitystarpeesta jakautuvat. Aiemmissa keskusteluissa osa jäsenmaista on katsonut, ettei prioriteetteja saisi avata väliarvioinnissa.

Asiakirjat

8039/15 EDUC 104 JEUN 28 SOC 240 EMPL 143


OKM, opetusneuvos Minna Polvinen, p. 0295 330262, [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

11(44)



NUOLI/nv Astala Seija(OKM) 20.04.2015

AsiaNuoriso; Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorten sosioekonomisiin haasteisiin tehokkaasti vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämiseksi



Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätelmät kokouksessaan 18.5.

Suomen kanta

Suomi pitää tärkeänä monialaisen yhteistyön vahvistamista niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla, ja tukee siten puheenjohtajan aloitetta. Esitys vastaa Suomen kansallisia linjauksia.

Suomen näkemykset on otettu päätelmien valmistelussa huomioon.

Suomi voinee hyväksyä päätelmät.


Puheenjohtajan ehdotus perustuu Eurooppa 2020 – strategian tavoitteisiin, nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettuihin puitteisiin (2010-2018) sekä nuorisoalan työsuunnitelmaan 2014-2015, jonka kolmesta päätavoitteesta yksi on monialaisen yhteistyön lisääminen.

Korkean nuorisotyöttömyyden sekä sen sosiaalisten seurausten todetaan vaativan tehokkaita monialaisia politiikkatoimia. Vahva, näkyvä, hyvin määritelty ja koordinoitu nuorisopolitiikka voi tuottaa lisäarvoa monialaiseen politiikkayhteistyöhön. Nuorisoalalla voidaan käsitellä kysymyksiä eri tavalla kuin muilla sektoreilla. Se voi tarjota näyttöön perustuvaa tietoa myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista

12(44)

nuorista sekä tarjota joustavan, nuorisoystävällisen, ei-leimaavan, kokonaisvaltaisen ja innovatiivisen toimintamallin nuorten tarpeiden huomioon ottamiseksi.

Päätelmissä ehdotetaan seuraavia prioriteetteja monialaisen nuorisopolitiikan tehostamiseksi toissijaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen:

Laaja-alaisen toimintamallin kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi monialaisessa nuorisopolitiikassa

Jäsenvaltioita pyydetään

- lisäämään viestintää ja tiedon jakamista sekä lujittamaan institutionaalista yhteistyötä Euroopan, kansallisella, alueellisella sekä paikallisella tasolla sen varmistamiseksi, että nuorisokysymykset otetaan huomioon muilla politiikka-aloilla, joilla on vaikutusta nuorten sosioekonomiseen tilanteeseen;

- ottamaan paikallista, alueellista ja kansallista nuorisopolitiikkaa laadittaessa mukaan kaikki asiaankuuluvat alat sekä horisontaalisiin että vertikaalisiin hallintorakenteisiin;

- toteuttamaan kattavia nuorisostrategioita ja kuulemaan nuoria ja nuorisojärjestöjä niiden valmistelussa;

- harkitsemaan asianmukaisten mekanismien laatimista nuorten tilanteen seuraamiseksi ja työskentelemään näyttöön perustuvan politiikan aikaansaamiseksi.

Komissiota pyydetään

- pitämään neuvosto ja sen valmisteluelimet ajan tasalla sellaisista EU-tason keskeisistä poliittisista asiakirjoista ja aloitteista, jotka vaikuttavat nuorten sosioekonomiseen tilanteeseen;

- harkitsemaan miten komission uutta koordinoitua klusteripolitiikkamallia voidaan tehokkaasti soveltaa kun etsitään ratkaisuja nuorten haasteisiin vastaamiseksi ja konkreettisten monialaisten toimien kehittämiseksi;

13(44)

- ottamaan huomioon monialaisen toimintamallin yhtenä keskeisenä tulevan EU-tason nuorisopolitiikan toteuttamisperiaatteena ja arvioimaan EU:n nuorisoraportissa ja muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa miten nuorisokysymykset on otettu huomioon muilla politiikka-aloilla;

- osallistumaan edelleen näyttöön perustuvan politiikan laatimiseen toteuttamalla tutkimushankkeita yhteistyössä muiden politiikkalohkojen kanssa.

Jäsenvaltioita ja komissiota pyydetään

- suunnittelemaan konkreettisia monialaisia toimia mahdollisessa tulevassa EU:n nuorisoalan työsuunnitelmassa ja ottamaan huomioon monialainen toimintamalli vuoden 2018 jälkeisissä nuorisoalan yhteistyöpuitteissa;

- vahvistamaan monialaista yhteistyötä käyttäen hyväksi Erasmus+ -ohjelman tarjoamat mahdollisuudet;

- keräämään tietoa mm. nuorisoalan työsuunnitelman työryhmien kautta siitä, miten monialainen politiikkayhteistyö voi saada aikaan myönteisiä tuloksia ja heijastusvaikutuksia muilla yhteiskunnan osa-alueilla;

- kannustamaan yhteistyöhön muiden politiikka-alojen kanssa EU:n nuorisoraportin laadinnassa sekä ottamaan raportti huomioon Eurooppa 2020 – strategian seurannassa.

Räätälöityjen toimintamallien käyttäminen nuorten sosioekonomisia haasteita koskeviin hankkeisiin, aloitteisiin ja ohjelmiin

Jäsenvaltioita pyydetään:

- lujittamaan kumppanuuksia eri aloilla nuorisotakuun toimeenpanossa ja muissa toimenpiteissä koskien koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria sekä vaihtamaan hyviä käytäntöjä, erityisesti etsivään nuorisotyöhön liittyen;

- varmistamaan asianmukainen tuki sellaisten toimien pitkäjänteiselle toteuttamiselle, joita nyt rahoitetaan nuorisotakuujärjestelmässä ja joissa nuorisosektori on mukana;

14(44)

- vahvistamaan sellaista kohdennettua yhteistyötä epävirallisen oppimisen ja virallisen koulutusjärjestelmän välillä, jolla puututaan koulunkäynnin keskeyttämiseen ja jossa käytetään joustavia ja nuorisoystävällisiä toimintatapoja;

- edistämään nuorisotyön ja sosiaalipalvelujen välistä yhteistyötä nuorten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja varhaisen puuttumisen varmistamiseksi;

- ottamaan työelämä mukaan nuorten osaamista kehittävien aloitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen;

- käyttämään olemassa olevia tai luomaan uusia kanavia nuorten osallistumiselle, ml. jäsennelty vuoropuhelu, ja ottamaan nuoret mukaan keskeisiin heihin vaikuttaviin toimintapoliittisiin päätöksiin ja -uudistuksiin;

- tehostamaan kaikkia nuorille suunnattuja palveluja yhteistyössä paikallisviranomaisten, nuorisotyöntekijöiden ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa.

Komissiota pyydetään:

- helpottamaan Euroopan tasolla tapahtuvaa verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen vaihtoa nuorisotakuun kansallisen tason päätöksentekijöiden välillä;

- tehostamaan komission asiaankuuluvien yksiköiden sisäistä koordinaatiota nuoria koskevien aloitteiden kehittämisessä ja EU-tason keskustelussa;

- kutsumaan muiden sektoreiden toimijoita nuorisoviikon ja EU:n nuorisokonferenssin tapaisiin tapahtumiin, ja helpottamaan vuoropuhelua muiden sektoreiden kanssa.


- harkitsemaan rakennerahastojen ja Erasmus+ -ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien käyttöä, jotta nuorten sosioekonomisiin haasteisiin voitaisiin tarttua tehokkaasti konkreettisilla monialaisilla hankkeilla;

15(44)

- kiinnittämään huomiota kysymyksiin, jotka tulevat esille tulevassa monialaista yhteistyötä käsittelevässä jäsenmaiden vertaisoppimishankkeessa osana nuorisoalan työsuunnitelman toteutusta.

Nuorisotyön näkyvyyden parantaminen ja sen täydentävä tehtävä nuorten haasteiden tehokkaassa käsittelyssä


- edistämään edelleen nuorisotyön ja epävirallisen oppimisen tunnustamista selvittämällä mahdollisuuksia Youthpass-todistuksen käyttöön Erasmus+ -ohjelman ulkopuolella;

- tukemaan nuorisotyötä ja lisäämään tietoisuutta nuorisotyön saavutuksista;- kehittämään ja toteuttamaan yhteisiä aloitteita virallisen koulutusjärjestelmän ja

epävirallisen oppimisen välillä oppimistulosten tukemiseksi;- käyttämään tunnustamisvälineitä epävirallisen arkioppimisen kautta hankitun

osaamisen tunnustamiseen ja edistämään edelleen epävirallisen oppimisen tunnustamista ja konkreettisia välineitä, kuten Youthpass-todistusta muilla aloilla, esimerkiksi työllisyydessä ja koulutuksessa, ja muiden asiaan liittyvien sidosryhmien keskuudessa.


SEUT 165 artikla, ei lainsäädäntöasia


Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa.


EU-jaosto 32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely, 19.-23.2.2015EU-jaosto 32 (nuoriso ja liikunta) 24.4.2015EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) 11.-13.5.2015

Eduskuntakäsittely

Sivistysvaliokunta, kirjallinen menettely, 11.-13.5.2015

16(44)

Suuri valiokunta 13.5.2015


-


-


-

Asiakirjat

7863/15


OKM/kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, puh. 02953 30066, 040-5155818

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

17(44)




AsiaEhdotus neuvoston päätelmiksi nuorisotyön vahvistamisesta yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien varmistamiseksi



Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät 18.5.2015.

Suomen kanta

Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta nuorisotyön merkityksen vahvistamisesta ja sen tarkastelusta laajemmassa eurooppalaisessa yhteydessä osana väkivaltaisen ekstremismin, rasismin, suvaitsemattomuuden ja marginalisoitumisen ehkäisyä.

Pidämme tärkeänä nuorisotyön laadun ja laatujärjestelmien kehittämistä sekä tätä työtä tukevaa tutkimustoimintaa.

Tuemme puheenjohtajan ehdotusta nuorisotyötä koskevan suosituksen valmistelusta. On tärkeää, että suositusta valmisteltaessa otetaan huomioon nuorisotyön monimuotoisuus ja jäsenmaiden erilaiset järjestelmät sekä paikallistason että kansalaisyhteiskunnan puitteissa tapahtuvan nuorisotyön ja nuorten tarpeet.

Suomen näkemykset on otettu päätelmien valmistelussa huomioon.

Suomi voinee hyväksyä päätelmät.


Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet (2010-2018) painottavat nuorisotyön kehittämisen tarpeellisuutta ja sen arvon tunnustamista yhtenä yleisluonteisista aloitteista, joita olisi harkittava kaikilla toiminta-aloilla. Nykyisessä työsuunnitelmassa (2014-2015) nuorisotyön ja epävirallisen ja arkioppimisen kehittäminen on yksi sen kolmesta pääkohdasta.

18(44)

Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallinen kokous (12.2.2015) painotti julkilausumassaan, että mm. koulutukseen ja sosiaaliseen integraatioon liittyvillä aloitteilla on suuri merkitys radikalisoitumisen ehkäisyssä. EU:n opetusministereiden epävirallisessa tapaamisessa (17.3.2015) hyväksytyssä julkilausumassa korostettiin syrjäytymisen, suvaitsemattomuuden, rasismin ja radikalisoitumisen ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen sekä kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien puitteiden säilyttämiseen tähtäävien toimien tärkeyttä.

Päätelmäehdotuksessa kiinnitetään huomiota nuorisoalan työsuunnitelman puitteissa toimineen nuorisotyön laatujärjestelmiä EU:n jäsenvaltioissa pohtineen työryhmän työn tuloksiin sekä komission teettämään nuorisotyötä koskeneeseen tutkimukseen ”Working with Young People: the Value of Youth Work in the EU”.

Päätelmissä painotetaan nuorisotyön merkitystä henkilökohtaisen kehityksen, sosiaalisen osallisuuden, kulttuurisen moninaisuuden, aktiivisen kansalaisuuden sekä keskinäiseen kunnioitukseen ja suvaitsevaisuuteen perustuvan vertaisympäristön luomisessa. Nuorisotyöllä on keskeinen merkitys kaikkien eritaustaisten nuorten, myös syrjäytyneiden ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tavoittamisessa.

Päätelmissä korostetaan tarvetta kehittää nuorisotyötä edelleen koko Euroopassa ja EU:n yhteistyötä tällä alalla.

Jäsenvaltioita kehotetaan toissijaisuusperiaate huomioon ottaen

- sitoutumaan entistä paremmin nuorisotyön laadun ja nuorisotyön tarjonnan (ammattilaisten tai vapaaehtoisten tekemän työn) edelleen kehittämiseen ja toteuttamaan tukitoimia, kuten. nuorisotyöntekijöiden koulutusmahdollisuuksia kaikilla tasoilla.

- laajentamaan nuorisotyön kattamaa aluetta myös vanhempiin ikäryhmiin (yli 18-vuotiaisiin) ja muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin.

Jäsenmaita ja komissiota pyydetään näiden toimivallan puitteissa

- luomaan puitteet keskinäiselle oppimiselle ja nuorisotyön laatua koskevalle hyvien käytäntöjen vaihdolle, jotta voitaisiin saavuttaa kaikki nuoret

- edelleen vahvistamaan nuorisotyön laatua harkitsemalla indikaattoreiden, laatutyövälineiden ja –järjestelmien kehittämistä, joita voitaisiin käyttää nuorisotyön eri muodoissa kaikilla tasoilla.

- edistämään nuorisotyön tunnustamista antamalla näkyvyyttä sen määrällisille mutta myös laadullisille vaikutuksille nuorten elämään ja yhteenkuuluvuuden edistämiseen yhteiskunnassa.

- ottamaan huomioon nuorisotyön alalla epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankitut tiedot ja taidot validointisuosituksen (20.11.2012) toimeenpanon tulevissa tarkasteluissa ja muissa suositukseen liittyvissä prosesseissa.

19(44)

Komissiota pyydetään

- ottaen huomioon laatutyöryhmän tulokset toteuttamaan tutkimus laatujärjestelmistä ja –puitteista EU:ssa tavoitteena yhteisten peruslaatuperiaatteiden (ja niiden täytäntöönpanoa koskevan käsikirjan) tuottaminen eurooppalaiselle nuorisotyölle. Nämä periaatteet voisivat toimia vertailukohtana ja ohjausvälineenä kansallisille nuorisopalveluille ja -järjestöille varmistaen niiden toiminnan laadun nuorille silloinkin kun he ovat mukana liikkuvuushankkeissa.

- nuorisotyötä koskevien tutkimusten, asiantuntijatyöryhmän työn sekä eri kansainvälisillä foorumeilla toteutettavan toiminnan pohjalta harkitsemaan ehdotuksen laatimista neuvoston suositukseksi nuorisotyöstä. Suosituksen tulisi keskittyä nuorten sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen.


SEUT 165 artikla, ei lainsäädäntöasia.




Jaosto EU-32 (kirjallinen menettely) 13.-15.4.2015Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta) 24.4.2015EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely, 11.-13.5.2015

EduskuntakäsittelySivistysvaliokunta, kirjallinen menettely, 11.-13.5.2015Suuri valiokunta 13.5.2015


-

Taloudelliset vaikutukset-


Neuvosto on hyväksynyt useita nuorisotyötä koskevia päätelmiä ja päätöslauselmia. Sekä jäsenmaat että komissio ovat julkaisseet nuorisotyötä, epävirallista ja arkioppimista koskevia tutkimuksia, kuten ”Working with Young People: the Value of Youth Work in the EU” ja kolmen vuoden välein julkaistava monialainen Euroopan nuorisoraportti (EU Youth Report), joihin suositus voisi osaltaan perustua. Suosituksen valmistelulla pyrittäisiin ensisijaisesti nuorisotyön laadun varmistamiseen ja laatutyön

20(44)

entistä parempaan seurantaan. Yhtenä esimerkkinä suositustasoisen välineen menestyksellisestä käytöstä on Eurooppalainen nuorisotakuu.

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut nuorisotyön laadun kehittämiseen tähtääviä hankkeita, kuten Nuorisotutkimusverkoston hanketta nuorisotyön tunnuslukujen kehittämiseksi sekä kaupunkimaisen nuorisotyön verkoston Kanuunan nuorisotyön laatuhankkeita.

Asiakirjat

8407/15


OKM/kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, puh. 02953 30066, 040 515 5818

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

21(44)




AsiaNuoriso; Nuorten voimaannuttaminen osallistumaan poliittisesti demokratian toteuttamiseen Euroopassa - periaatekeskustelu



Ministerit keskustelevat aiheesta puheenjohtajavaltion tausta-asiakirjan pohjalta.

Suomen kanta

Suomi voinee keskustelussa nostaa esiin mm. seuraavia vuoden 2013 Nuorisobarometrin tuloksiin ja muihin tutkimuksiin perustuvia näkemyksiä:

Keskusteluasiakirjassa esitetyt näkemykset nuorten ja toisaalta demokraattisten instituutioiden ja puolueiden välisen kuilun kasvamisesta eivät näyttäisi vastaavan tilannetta kaikissa EU-maissa: Suomessa nuorten luottamus poliittisiin instituutioihin on nuorisobarometrin mukaan vahvistunut tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Nuorten mielestä tehokkaimpia vaikuttamisen tapoja ovat äänestäminen ja toimiminen nuorisovaltuustoissa tai järjestöissä. Kasvanut luottamus ei kuitenkaan välttämättä kanavoidu näiden konventionaalisten vaikuttamismuotojen kautta.

Nuorten osallistumisen ja osallisuuden varmistamiseksi on keskeistä luoda nuorille kokemus siitä, että heidän mielipiteitään arvostetaan ja että niillä on vaikutusta päätöksentekoon. Kuulemisjärjestelmät eivät yksinään riitä, vaan tarvitaan muutoksia asenteisiin ja toimintakulttuureihin. Nuoret eivät välttämättä koe mielekkäiksi niitä instrumentteja, joilla heidän poliittista aktiivisuuttaan pyritään edistämään. Sosiaalisen median ja e-demokratian vaikuttamismahdollisuudet ovat varsin rajalliset, ellei samalla muuteta osallistumisen kulttuurin muita rakenteita (esim. päättäjien aktiivisuutta nuorten suuntaan).

Väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa tulisi vahvistaa monialaista yhteistyötä sekä kansallisella että Euroopan tasolla sekä tiivistää yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa erityisesti demokratia – ja ihmisoikeuskasvatuksen aloilla. Myös Euroopan neuvoston vihapuheen vastainen nuorisokampanja on tuottanut työvälineitä ja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa toiminnassa.

22(44)


Poliittinen osallistuminen on demokratian keskeinen elementti ja vaalit ovat kansalaisten pääasiallinen väline saada äänensä kuuluviin politiikassa. Alhainen ja laskeva äänestysaktiivisuus saattaa heikentää hallituksen demokraattista legitimiteettiä. Yhtenä vaarana on, että nuorten keskimääräistä alhaisempi osallistumisaste saattaa vähentää hallitusten motivaatiota ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon.

Samanaikaisesti on kuitenkin näyttöä siitä, että nuorten poliittinen osallistuminen on pikemminkin muuttanut muotoaan kuin vähentynyt. Nuoret ovat löytäneet uusia tapoja osallistua.

Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa (SEUT art. 10.3). Unionin toiminnalla pyritään kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa (SEUT art. 165).

Kokonaisäänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa vaaleissa 1980-luvun 83 prosentista 65 prosenttiin viimeisimmissä vaaleissa johtuen mm. nuorten passiivisuudesta. Sama suuntaus vähäiseen äänestysaktiivisuuteen on nähtävissä Euroopan parlamentin vaaleissa.

Eurobarometrin mukaan (EU27) 79% vastaajista (15-30-vuotiaat) ilmoittivat, että he eivät tulisi elämänsä aikana harkitsemaan asettumista ehdokkaaksi poliittisissa vaaleissa. Kuilu Euroopan demokraattisten instituutioiden, niiden edustajien ja poliittisten puolueiden ja nuorten kansalaisten välillä näyttää syvenevän. On kuitenkin kyseenalaista merkitseekö tämä silti, että nuorten poliittinen osallistuminen on laskenut vai onko se pikemminkin muuttanut muotoaan.

Turhautuneina sosiaalisesta ja poliittisesta syrjäytymisestään nuoret turvautuvat protesteihin, mutta myös poliittisiin ääriliikkeisiin ja väkivaltaan. Tästä syystä nuorten saaminen mukaan perinteisiin poliittisiin prosesseihin on tärkeää.

EU:n opetusministereiden epävirallisen kokouksen julkilausuma (17.3.2015) painotti syrjäytymisen, suvaitsemattomuuden, rasismin ja radikalisaation ehkäisyä. Tässä yhteydessä on tärkeä korostaa nuorisoalan ja nuorisotyön merkitystä yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä.

Nuorten osallistumista käsiteltiin myös EU:n nuorisokonferenssissa 23.-26.3.2015.

Ministereiden keskustelun tarkoituksena on yhdessä pohtia mahdollisia ratkaisuja nuorten osallistumisen lisäämiseksi. Ministereiden toivotaan ottavan kantaa seuraaviin kysymyksiin:

(1) Miten voidaan lisätä nuorten poliittista osallistumista perinteisen demokratian mekanismeihin, kuten vaaleihin?

23(44)

(2) Miten voidaan lisätä nuorten yleistä kiinnostusta ja valmiutta osallistua aktiivisesti demokratian toteuttamiseen Euroopassa?

(3) Mitä erityisiä toimia tarvitaan sellaisten nuorten tavoittamiseksi, joihin ääriliikkeet ja mahdollinen radikalisoituminen saattavat vedota?






EU-jaosto 32 (nuoriso ja liikunta) 24.4.2015;EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely, 11.-13.5.2015

Eduskuntakäsittely

Sivistysvaliokunta, kirjallinen menettely, 11.-13.5.2015Suuri valiokunta 13.5.2015


-


-


Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Meneillään olevan nuorisolain uudistuksen yhteydessä arvioidaan nuorten osallisuutta koskevien säännösten toimivuutta.

Uuden kuntalain (410/2015) mukaan valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumismahdollisuuksista. Erikseen säädetään, että kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustuksia mm. valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen toimintaan (v. 2015/11,5 milj. €), nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin ja verkkonuorisotyöhön (1 milj. €) sekä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa toteuttaviin valtakunnallisiin hankkeisiin (2 milj. €). V. 2015 on käynnistynyt myös valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi .

Asiakirjat

24(44)

8095/15


OKM/Nuoli/NV, kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, puh. 02953 30066, 040 515 5818

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

25(44)

Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö

PERUSMUISTIO LVM2015-00120

VPA Thorström Elina(LVM) 05.05.2015

AsiaEurooppalaisen audiovisuaalisen politiikan tulevaisuus digitaalisilla sisämarkkinoilla: audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toimivuus tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa.

Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 19.5.2015- keskustelu audiovisuaalisen politiikan tulevaisuudesta

Suomen kanta

Suomen kulttuuri- ja viestintäpolitiikka perustuvat lähtökohtaisesti ilmaisunvapauteen. Suomen kanta on, että tässä vaiheessa on ennenaikaista käydä keskustelua puheenjohtajamaan esittämästä teemasta direktiivin suhteesta sananvapauteen ja turvallisuuteen.

Suomi kannattaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin uudelleentarkastelua konvergoituneessa mediaympäristössä ja digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi.

Suomi kannattaa ensisijaisesti direktiivin tarkastelemisesta siten, että samat oikeudet ja velvoitteet kohdistuisivat teknologiariippumattomasti kaikkiin toimijoihin riippumatta siitä, millä jakelutavalla (perinteinen televisio, internet, mobiili) sisältöjä tarjotaan. Suomi pitää tärkeänä, että toimeenpantaessa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa tulee turvata sisältöjen laatu, sekä kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus.

EU:n sääntely-ympäristöä tulisi kehittää ja politiikkatoimet kohdistaa niin, että ne ovat digitaaliseen toimintaympäristöön sopivia, teknologianeutraaleja ja uudet innovatiiviset liiketoimintamallit mahdollistavia.

Suomi katsoo, että koska internetin televisiopalvelut ovat vielä kehittymässä, ei ole tarkoituksenmukaista rasittaa palveluja yksityiskohtaisella sääntelyllä. Internet- ja lineaarisen television sääntelyn epäsuhtaa tulisi ennemmin korjata purkamalla vanhaa televisiosääntelyä. Mahdolliset sääntelytarpeet tulisi mieluiten pyrkiä ratkaisemaan alan itse- ja yhteissääntelyn keinoin. Sisältöjen monimuotoisuutta ei voi turvata liian yksityiskohtaisen sääntelyn keinoin.

26(44)

Suomi ottaa kantaa digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan erillisellä E-kirjeellä.


Neuvostossa käytävän keskustelun teemoina ovat audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toimivuus tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa ja eurooppalainen audiovisuaalinen politiikka digitaalisilla sisämarkkinoilla.

Komission on tarkoitus saada audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toimivuusarviointi valmiiksi tämän vuoden aikana. Komission odotetaan antavan uuden lainsäädäntöehdotuksen viimeistään vuoden 2016 puolivälissä. Tässä yhteydessä tullaan tarkastelemaan direktiivin toimivuutta konvergoituneessa mediaympäristössä.

Puheenjohtajamaa Latvia on valmistellut epävirallisen keskusteluasiakirjan, joka toimii tausta-asiakirjana kulttuurineuvostossa käytävässä kokouksessa 18.-19.5. Keskusteluasiakirjassa tuodaan esille kaksi kysymystä, joista ministereiden toivotaan keskustelevan kokouksessa:

1. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä ajatellen, miten voimme tasapainottaa sananvapauden julkisen edun tavoitteiden, kuten turvallisuuden ja vakauden kanssa, ja samalla huolehtia kulttuurisesti monipuolisesta ja laadukkaasta eurooppalaisesta audiovisuaalisesta tarjonnasta/mediamaisemasta?

2. Mitkä ovat niitä toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että kulttuurisesti monimuotoinen ja korkealaatuinen audiovisuaalinen mediasisältö otetaan huomioon digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian toimeenpanossa?

Neuvoston puheenjohtajamaan Latvian tausta-asiakirjassa esitetään, että digitaalisten sisämarkkinoiden tulisi olla kuluttajaystävällisiä ja perustua tiedonvapauteen, median pluralismiin, internetin avoimuuteen sekä kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen. Samanaikaisesti tulee varmistaa julkisen edun tavoitteiden, kuten turvallisuuden ja vakauden, toteutuminen.

Kuluttajilla tulee olla pääsy kulttuurisesti rikkaaseen ja laadukkaaseen sisällöntarjontaan sekä uusiin ja monipuolisiin palveluihin. Teollisuuden kasvuedellytykset tulee mahdollistaa siten, että perinteisen ja uuden median konvergenssia koskevat edut otetaan huomioon. Samanaikaisesti tulee kuitenkin estää audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarjoamien vapauksien vääränlainen hyväksikäyttö. Keskusteluasiakirjassa nostetaan esille joukko viimeaikaisia sananvapausloukkauksia ympäri Eurooppaa. Latvia tuo tässä yhteydessä keskusteluasiakirjassa esille muun muassa viimeaikaiset tapahtumat Ranskassa, joiden yhteydessä sananvapausteemat ovat nousseet esille, sekä disinformaation haitalliset vaikutukset.

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi perustuu alkuperämaan periaatteeseen, jonka mukaan audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajiin sovelletaan pelkästään alkuperämaan lainsäädäntöä. Puheenjohtajamaa Latvia katsoo, että alkuperämaan periaate aiheuttaa konvergoituneessa mediaympäristössä haasteita, sillä audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoaja voi rekisteröityä yhteen EU-maahan ja kohdentaa palvelunsa toiseen EU-maahan.


27(44)

Jaosto 31 (kulttuuri- ja audiovisuaaliset asiat) 11.5.2015EU-ministerivaliokunnan kirjallinen käsittely 11.-13.5.2015

Eduskuntakäsittely

Eduskunnan sivistysvaliokunnan kirjallinen käsittely 11.-13.5.2015Eduskunnan suuri valiokunta 13.5.2015


-


-


-

Asiakirjat

Puheenjohtajamaa Latvian keskusteluasiakirja 8351/15, 30.4.2015


neuvotteleva virkamies Elina Thorström, puh. 0295 342 393kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen, puh. 0295 330 175kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, puh. 0295 330 222

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

28(44)



KUPO/ta Berden Iina(OKM) 04.05.2015

AsiaEhdotus neuvoston päätelmiksi kulttuurin ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä

KokousKoulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 19.05.2015U/E/UTP-tunnus


Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 19.5.2015 - hyväksyminen

Suomen kanta

Suomi kannattaa päätelmien hyväksymistä.


Päätelmien aiheena on kulttuurin ja luovien alojen risteymäkohdat (crossovers) muiden alojen kanssa. Näitä voidaan hyödyntää innovoinnissa ja hyvinvoinnin edistämisessä siten, että kulttuuri- ja luovien alojen tietämys ja osaaminen yhdistetään muiden toimialojen vastaaviin vahvuuksiin.

Päätelmien aihe liittyy kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan Italian, Latvian ja Luxemburgin muodostaman troikan painopisteeseen vahvistaa kulttuurin roolia Eurooppa 2020 strategiassa ja tuoda esiin kulttuurin vielä osin hyödyntämättömät mahdollisuudet mm. innovaatioiden, yrittäjyyden ja työllistämisen edistäjänä. Päätelmät on tarkoitus esitellä myös kilpailukykyneuvostossa (28.-29.5.2015).

Päätelmissä tuodaan esiin hyötyjä, joita syntyy kulttuuri- ja luovien alojen vaikutuksesta eri aloilla kuten liike-elämässä, kouluissa, kunnissa ja ympäristönsuojelussa. Asiakirjassa todetaan hyödyntämisen ja yhteistyön ongelmakohdat kuten tiedon puute, hyvien toimintatapojen heikko levittäminen, vahvat sektorijaot ja investointien vähyys.

Jäsenmaita kehotetaan mm. edistämään muotoiluajattelua ja luovia toimintamalleja julkisella sektorilla, edistämään alojen rahoitusta, sijoittajien tietoisuutta sekä koulutuksessa luovia taitoja, kulttuuritietoisuutta ja yrittäjyyttä.

29(44)

Komissiota kehotetaan laatimaan kokonaisvaltainen strateginen toimintamalli alojen toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja yhdessä EU:n tutkimuskeskuksen ja Eurostatin kanssa tuottamaan tietoa alojen vaikutuksista.


SEUT 167


-


Jaosto 31 (kulttuuri ja av-palvelut) 28.1.2015, (11.5.2015) EU-ministerivaliokunta (11.-13.5.2015)

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta (13.5.2015)


-


-


-

Asiakirjat

8346/15


Kulttuurisihteeri Iina Berden, OKM, puh. 0295 3 30069Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, OKM, puh. 0296 3 30222

EUTORI-tunnus

Liitteet

30(44)

Viite

31(44)



KUPO/ta Berden Iina(OKM) 04.05.2015

AsiaSuositus neuvoston päätökseksi bulgarialaisen ja italialaisen kaupungin nimeämisestä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2019

KokousKoulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 19.05.2015U/E/UTP-tunnus


Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 19.5.2015 - päätöksen hyväksyminen

Suomen kanta

Suomi kannattaa Plovdivin ja Materan nimeämistä Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi vuodeksi 2019.


Euroopan kulttuuripääkaupunkien nimetään Euroopan kulttuuripääkaupunki –tapahtumaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1622/2006/EY (24.10.2006) mukaisesti. Kullekin vuodelle nimetään Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi kaksi kaupunkia päätökseen sisältyvän vuorottelulistan mukaisesti. Italialla ja Bulgarialla on vuoro järjestää tapahtuma vuonna 2019. Nimeämismenettelyssä kumpikin maa valitsee oman ehdokkaansa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Neuvosto nimeää kaupungit komission suosituksesta.


SEUT 167


-


Jaosto 31 (kulttuuri ja av-palvelut) 11.5.2015

32(44)

EU-ministerivaliokunta (11.-13.5.2015)

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta (13.5.2015)


-


-


-

Asiakirjat

8488/15


Kulttuurisihteeri Iina Berden, OKM, puh. 0295 3 30069Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, OKM, puh. 0296 3 30222

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

33(44)



NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM) 23.04.2015

AsiaEU; Urheilu; Ehdotus neuvoston päätelmiksi ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa



Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätelmät 19.5.2015.

Suomen kanta

Suomi voisi hyväksyä päätelmät. Suomen näkökulmat on otettu valmistelussa huomioon.


Päätelmissä viitataan Eurooppa 2020 -strategia, unionin urheilualan toiseen työsuunnitelma ja neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista ja todetaan, että ruohonjuuritason urheiluun osallistuminen voi kehittää henkilökohtaisia ominaisuuksia ja monialaisia taitoja. Taitojen merkitys tietoyhteiskunnassa on lisääntynyt ja työelämän nopeasti muuttuvat vaatimukset edellyttävät monialaista osaamista. Etenkin nuoret voivat oppia urheilun parissa epävirallisen ja arkioppimisen kautta taitoja, joita olisi mahdollista hyödyntää henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kehityksessä sekä työelämässä.

Urheilun toimialalla ensimmäisenä askeleena tulisi lisätä tietoisuutta ja näkyvyyttä ensisijaisesti harrastajien itsensä, vanhempien, vapaaehtoisten ja muun henkilökunnan keskuudessa mutta myös laajemmin yhteiskunnassa.

Urheilun toimiala vaikuttaa osaltaan EU:n strategisiin tavoitteisiin eli kasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen koheesioon. Poikkisektoriaalisella yhteistyöllä etenkin koulutus-, nuoriso-, työllisyys- ja terveyssektorien kanssa voidaan kehittää urheilun toimialan vaikuttavuutta tältä osin. Muut kuin perinteiset urheilulajit ovat usein suosittuja nuorten keskuudessa, myös niiden, joilla on muita huonommat lähtökohdat. Näiden lajien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin selvittää tarkemmin.

Jäsenvaltioita kehotetaan toissijaisuusperiaate huomioon ottaen

34(44)

Lisäämään tietoisuutta ruohonjuuritason urheilun parissa opittavista monialaisista taidoista ja niiden tuottamasta lisäarvosta, jota voidaan hyödyntää muilla aloilla.

Tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä keskeisten alojen ja EU:n jäsenvaltioiden kesken epävirallisen ja arkioppimisen parissa opittujen taitojen myönteisistä vaikutuksista.

Kannustamaan ruohonjuuritason urheilussa toimivan henkilöstön ja vapaaehtoisten tietojen, taitojen ja pätevyyden kehittämistä.

Kannustamaan virallista ja epävirallista oppimista tarjoavien tahojen välisiä sekä nuoriso- ja urheilualan välisiä innovatiivisia kumppanuuksia ruohonjuuritason urheiluun soveltuvien opetusmenetelmien kehittämiseksi.

Edistämään etenkin nuorten keskuudessa itsearviointia sekä yleisimpien taitopassien ja ansioluettelopohjien, etenkin Europassin, käyttöä.

Hyödyntämään nykyisiä järjestelyjä urheilun parissa epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankittujen taitojen validoimiseksi.

Lisäämään edelleen nuorten osallistumista ruohonjuuritason urheiluun sekä kansallisella että paikallisella tasolla ja selvittämään muiden kuin perinteisten urheilulajien myönteisiä mahdollisuuksia.

Jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan toimivaltansa rajoissa

Edistämään urheilussa opittujen monialaisten taitojen arvoa siten, että niitä voidaan tehokkaasti käyttää eri aloilla työllistymistä, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista varten.

Tunnustamaan ja ottamaan huomioon urheilussa opittujen monialaisten taitojen myönteiset tulokset urheilua, nuorisoa, sosiaaliasioita, terveyttä, koulutusta ja työllisyyttä koskevissa kansallisissa ja EU:n politiikoissa ja strategioissa.

Tunnustamaan ruohonjuuritason urheilujärjestöjen panoksen epävirallisten oppimismahdollisuuksien tarjoajana ja tukemaan sitä.

Selvittämään nuorisoalan kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuuksia mm. epävirallisen ja arkioppimisen menetelmien ja välineiden soveltamiseen urheilusektorilla sekä urheilutoiminnan käyttämiseen sosiaalisen osallistamisen ja tavoittamisen välineenä.

Kannustamaan tarvittaessa aloitteita urheilun kasvatuksellisesta ja sosiaalista osallisuutta vahvistavasta arvosta mm. Euroopan urheiluviikon yhteydessä.

Tekemään yhteistyötä valmennuksen tason nostamiseksi sekä valmentajien ja vapaaehtoisten kouluttamiseksi helpottamalla päätöksentekijöiden ja urheilun sidosryhmien välistä tietojen ja kokemusten vaihtoa.

Tukemaan urheilussa tehtävää vapaaehtoistyötä monialaisten taitojen hankkimiseksi, tunnustamaan vapaaehtoistyö tärkeäksi epävirallisen oppimisen muodoksi ja vahvistamaan nuorten vapaaehtoisten kansallista ja rajat ylittävää liikkuvuutta.

Kannustamaan unionin rahoitusvälineiden ja etenkin Erasmus+ -ohjelman tehokkaaseen käyttöön monialaisten taitojen kehittämiseksi ja sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja ruohonjuuritason urheiluun osallistumisen lisäämiseksi.

Soveltamaan epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista joulukuussa 2012 annetun neuvoston suosituksen mukaisia toimia.

Euroopan komissiota kehotetaan

35(44)

Laatimaan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa selvityksen urheilun vaikutuksesta nuorten työllistyvyyteen, ja sisällyttämään siihen ruohonjuuritason urheilussa hankittuihin taitoihin liittyviä näkökohtia.

Ottamaan urheilu-ulottuvuus huomioon taitoja koskevissa toimintapoliittisissa keskusteluissa ja tapahtumissa tietoisuuden lisäämiseksi sekä konkreettisten keinojen löytämiseksi urheilussa opittujen taitojen hankkimiseen.

Jatkamaan tietojen ja parhaiden käytäntöjen keräämistä sekä urheilun sosiaalisen ja taloudellisen vaikutuksen analysointia erityisesti ruohonjuuritason urheilun vaikutuksesta työllisyyteen ja koulutukseen.

Helpottamaan tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, vertaisoppimista ja verkostoitumista jäsenvaltioiden kesken etenkin nuoria houkuttelevan ja monipuolisen ruohonjuuritason urheilun kehittämiseksi.

Urheilujärjestöjä kehotetaan harkitsemaan

Lisäämään etenkin nuorten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta urheilun parissa hankituista taidoista ja mahdollisuudesta käyttää niitä muilla aloilla.

Panostamaan pätevään henkilöstöön ja mahdollistamaan ajantasaisimpien menetelmien käyttäminen, jotta urheilun lisäarvo ml. sen parissa opitut taidot voidaan hyödyntää mahdollisimman täysimittaisesti.

Lisäämään urheilualan henkilöstön tietoisuutta urheilun mahdollisuuksista monialaisten taitojen oppimisessa ja sen tuottamasta sosiaalisesta ja taloudellisesta lisäarvosta.

Selvittämään nuorisojärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön ja hyvien käytäntöjen vaihdon mahdollisuuksia erityisesti epävirallisten oppimismenetelmien ja –välineiden soveltamisesta urheilualalla.

Vaihtamaan hyviä käytäntöjä ruohonjuuritason urheilun edistämiseksi ja monipuolistamiseksi etenkin uudet urheilulajit ja liikunnan muodot huomioon ottaen.






Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta) kirjallinen menettely 19.2. – 23.2.2015.Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta) laaja kokoonpano 24.4.2015.EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely (11. – 13.5.2015).

Eduskuntakäsittely

Eduskunnan sivistysvaliokunta, kirjallinen tiedoksiantoEduskunnan suuri valiokunta (13.5.2015)


-

36(44)


Päätelmillä ei ole taloudellisia vaikutuksia.


Valtiovarainministeriö on käynnistänyt helmikuussa 2015 vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän. Työryhmän asialistalla on muun ohessa vapaaehtoistyössä opittujen taitojen hyödyntäminen.

Asiakirjat

7875/15


Ylitarkastaja Heidi Sulander, OKM/LV, puh. 0295 33 [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

37(44)



NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM) 23.04.2015

AsiaEU; Urheilu; Periaatekeskustelu liikunnasta laadukkaan opetuksen olennaisena osatekijänä kaikilla tasoilla -yhteistyön mallit urheilualan kanssa

KokousKulttuuri- ja urheiluneuvosto 18.05.2015 - 19.05.2015U/E/UTP-tunnus


Keskustelu koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostossa 19.5.2015.

Suomen kanta

Puheenvuorossaan Suomi voinee todeta, että liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyön tiivistäminen on ajankohtainen keskustelunaihe ottaen huomioon passiivisen elämäntavan yleistymisen sekä varsinkin lasten ja nuorten liian vähäisen liikkumisen. Innovatiivisilla ja tuoreilla toimintatavoilla voidaan tavoittaa myös niitä lapsia ja nuoria liikunnan pariin, jotka eivät muuten harrasta liikuntaa seuroissa tai muuten. Suomi pitäisi tärkeänä näkökulmana myös koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyön mahdollista vaikutusta harrastamisen hintaan.

Hyvinä esimerkkeinä Suomi voisi tuoda puheenvuorossaan esiin koulujen iltapäivätoiminnan, johon urheiluseurat aktiivisesti osallistuvat. Paikallisessa ja alueellisessa yhteistyössä on myös kehitetty urheiluseurojen ja koulujen välistä yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään mm. kerhotoiminnan, lajivierailujen, opettajien koulutusten ja viestinnän saralla. Yhteistyön suurimpaan haasteeseen, sektorirajat ylittävän yhteistyön toimivuuteen, voidaan parhaiten vastata luomalla sille edellytyksiä, herättämällä keskustelua ja tiedottamalla onnistumisista toiminnan eri tasoilla.


Puheenjohtajan tausta-asiakirjassa todetaan, että useissa jäsenvaltioissa koulut ovat joko itsenäisesti tai muiden toimijoiden kanssa vastuussa opetussuunnitelman ulkopuolisten liikunta- ja urheilutoimintojen koordinoinnista. Koska liikunta ei ole pakollista ylemmillä koulutusasteilla, mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen on syytä painottaa. Koulujen lisäksi myös urheilujärjestöt ovat osa kokonaisuutta ja yhteistyö näiden toimijoiden kesken on tärkeää. Tätä voidaan tukea politiikkatoimin luomalla edellytyksiä yhteistyön eri muodoille.

38(44)

Koulujen ja urheilusektorin välinen yhteistyö voi johtaa kaikkia osapuolia hyödyttäviin lopputuloksiin. Etenkin paikallistasolla yhteistyö voi vahvistaa yhteisöllisyyttä ja edistää liikuntaa. Koulujen tulisi näin ollen tarkastella mahdollisuuksia sekä opetussuunnitelman mukaisten liikuntatuntien että sen ulkopuolisten liikunta-aktiviteettien järjestämiseen kouluissa ja niiden ulkopuolella yhteistyössä liikuntasektorin kanssa. Koulujen kannalta yhteistyö voi monipuolistaa ja ammattimaistaa liikuntatunteja. Liikuntajärjestöt voivat puolestaan kasvattaa harrastajien määrää ja tavoittaa lapsia ja nuoria, jotka eivät muuten osallistuisi järjestön toimintaan. Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kanssa voi myös alentaa harrastamisen kuluja, kun koulujen liikuntatilat saadaan myös järjestöjen käyttöön.

Hyvinä esimerkkeinä puheenjohtajan asiakirjassa mainitaan FIBA Europe’n koripallon kehitysohjelma, joka on toteutetaan useissa maissa tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa. Myös FINA:lla on vastaavan kaltainen ohjelma uimataidon kehittämiseksi.

Ministereitä pyydetään keskustelussa ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten koulujen ja urheilusektorin välinen yhteistyö toimii maassanne? Mitä hyviä käytäntöjä tai esimerkkejä haluatte tuoda esiin?

2. Mitkä ovat yhteistyön keskeiset esteet ja haasteet? Miten voitaisiin luoda parempia synergioita ja hyötyjä kaikille osapuolille?






Jaosto 32 (nuoriso ja urheilu) laaja kokoonpano 24.4.2015EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely (11.–13.5.2015)

Eduskuntakäsittely

Eduskunnan sivistysvaliokunta, kirjallinen tiedoksiantoEduskunnan suuri valiokunta (13.5.2015)


-


Asialla ei ole itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia.


Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry on käynnistänyt keväällä 2015 koulustrategian valmistelutyön vuosille 2016–2020. Suunnittelussa on tarkoitus

39(44)

ottaa huomioon sekä päivittäisen liikunnan että harrastustoiminnan edistäminen kouluissa.

Asiakirjat

8096/15


Ylitarkastaja Heidi Sulander, OKM, [email protected], puh. 0295 330298.

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

40(44)



KAS Koponen Johanna(OKM) 11.05.2015

AsiaEU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheilu: Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston (18.-19.5.2015) Muut asiat -kohdat



Koulutus- nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston 18.-19.5.2015 valmistelu. Neuvoston asialistan muut asiat –kohta.

Suomen kanta

Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston (18.-19.5.2015) muut asiat –kohdat otetaan tiedoksi.


Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston (18.-19.5.2015) muut asiat –kohdat otetaan tiedoksi:

Koulutus

a) EU:n opetusministerien epävirallinen kokous kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla – jatkotoimet(Pariisi, 17. maaliskuuta 2015)– Puheenjohtajavaltion, Ranskan valtuuskunnan ja komission tiedotusasia

Nuoriso

b) Toisen eurooppalaisen nuorisotyötä koskevan kokouksen yhteydessä laadittu eurooppalainen julistus nuorisotyöstä – Belgian valtuuskunnan tiedotusasia

c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma– Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia

Kulttuuri

41(44)

a) ISISin/Daeshin harjoittama kulttuurikohteiden tuhoaminen: Syyriaa ja Irakia koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta annetun yhteisen tiedonannon päivittäminen kulttuuria ja kulttuuriperintöä koskevien näkökohtien osalta– Komission tiedotusasia

b) Pienimuotoisten kulttuuri-infrastruktuurihankkeiden rahoittaminen EAKR:sta nykyisessä rahoituskehyksessä– Puolan valtuuskunnan tiedotusasia

c) Kulttuurialan yhteishallinnasta 26. marraskuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät – tilanne– Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

8489/15 CULT 25 STATIS 39 RECH 103 REGIO 37

Urheilu

d) i) Ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta muiden kuin aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta

ii) Ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta

– Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

e) Maailman antidopingtoimiston (WADA) kokoukset (Montreal, 12. ja 13. toukokuuta 2015)– EU:n jäsenvaltioiden edustajat (BE/LU/MT) WADAssa tiedottavat

f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma– Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia


SEUT art. 165, 166, 167


Ei käsitellä EP:ssä.


EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 11.-13.5.2015.

EU:n opetusministerien epävirallisesta kokouksesta kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla on informoitu eduskuntaa asiakirjalla OKM2015-00044.

Kulttuurialan yhteishallinnasta (26. marraskuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät) on informoitu eduskuntaa asiakirjalla OKM2012-00336.

Asioista d) i) ja ii) (ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista

42(44)

tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unioninpuolesta muiden kuin aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhönliittyvien asioiden osalta sekä ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujenmanipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisestaEuroopan unionin puolesta aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseenyhteistyöhön liittyvien asioiden osalta) on informoitu eduskuntaa U-kirjeellä U29/2014.

Eduskuntakäsittely

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle aineisto toimitetaan kirjallisenaEduskunnan suuri valiokunta 13.5.2015


Ei vaikutuksia.


Ei vaikutuksia.


-

Asiakirjat

CM 2398/158496/158561/158491/1/15 REV 1


EU-koordinaattori Johanna Koponen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330161, [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite EU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheilu

43(44)

LIITTEET

Asiasanat jaosto koulutus (EU 30), jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32), koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, jaosto kulttuuri- ja av-palvelut (EU 31)

Hoitaa OKM

Tiedoksi ALR, EUE, LVM, STM, TEM, UM, VM, VNK, YM

44(44)

Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2015-00097 KAS ...2015.pdf · EU:n alueellisesta...

Documents

Transcript of Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2015-00097 KAS ...2015.pdf · EU:n alueellisesta...