OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE

Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

2 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 3

Normaali keuhkoputki

Keuhkoputki, jonka limakalvo on tulehtunut

Tulehtunut limakalvo erittää limaa

Tulehtunut ja limaa erittävä keuhkoputki supistuu

1. Mikä on astma?

Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkä­aikainen tulehdussairaus. Sen ensimmäisiä oireita ovat yleensä pitkittynyt yskä ja liman­nousu. Ne aiheutuvat limakalvon tulehduksesta (inflammaatiosta). Lisäksi astmalle on ominais­ta keuhkoputkien yliärtyvyys (hyperreaktiivi­suus) ja keuhko putkien vaihteleva ahtautumi­nen. Limakalvolle kertyvät tulehdussolut tur­vottavat limakalvoja ja lisäävät limaneritystä, mikä ahtauttaa hen gitysteitä. Uloshengitykses­tä tulee työlästä ja se tuntuu hengenahdistukse­na. Kun keuhkoputket ahtautuvat merkittävästi, hengitys voi vinkua.

Tulehtuneet limakalvot ovat herkkiä erilaisille ärsykkeille kuten siitepölyille, muille pölyille, hajuille, ilmansaasteille, pakkasilmalle, tupa­kansavulle ja fyysiselle rasitukselle. Ärsykkeet saavat keuhkoputkia ympäröivät sileät lihakset supistumaan herkästi. Tämä aiheuttaa keuhko­putkien supistumisen ja vaikeuttaa hengitystä.

Astman hoito perustuu astmatulehdusta hoi­tavaan lääkitykseen ja hyvään omahoitoon. Niiden tavoitteena on arjen oireettomuus.

Astma on yleinen sairaus, noin 10 prosenttia aikuisikäisistä suomalaisista sairastaa lääkärin toteamaa astmaa.

Lievässä ja alkavassa astmassa keuhkojen toi­minta on suurimman osan ajasta normaalia ja oireita esiintyy vain ajoittain. Vaikeassa astmas­sa hankalan oireilun ja keuhkoputkien ahtautu­misen seurauksena voi olla keuhkoputkien osin palautumaton tai pysyvä toimintahäiriö.

Toistuvat keuhkoputkentulehdukset voivat ker­toa astman huonosta hoitotasapainosta. Lähes kaikki astmaa sairastavat oireilevat fyysisessä rasituksessa, jos astma ei ole hoitotasapainossa.

On myös henkilöitä, jotka oireilevat vain rasi­tuksessa. Heidän astmaansa kutsutaan virheel­lisesti rasitusastmaksi. Tosiasiassa heilläkin on astma, jonka oireet riittävän tehokas ja pitkä fyysinen rasitus laukaisee. Fyysisen rasituksen aiheuttamia tyypillisiä oireita, eli limaneritystä, yskää ja hengitysteiden vinkumista, kutsutaan rasitusoireiksi.

2. Astman taustalla

Astman taustatekijät ovat yksilöllisiä eikä astman esiintymiselle aina pystytä osoittamaan syytä. Se voi puhjeta missä iässä tahansa. Taus­talla voi olla perinnöllinen taipumus. Allergi­nen nuha ja muut ylähengitystiesairaudet lisää­vät riskiä sairastua astmaan, mutta hoitamalla allergista nuhaa hyvin riskiä voidaan pienentää. Astman puhkeaminen liittyy usein ympäristön ärsykkeisiin tai pitkittyneeseen hengitystie­tulehdukseen.

ASTMAN OIREITA• Pitkittynyt yskä

• Lisääntynyt limaneritys

• Hengenahdistus

• Uloshengityksen ajoittainen vinkuna tai pihinä

Oireita on usein öisin ja aamuisin.

Oireilua yksilöllisesti pahentavat

• hengitysteiden virusinfektiot

• rasitus

• kylmä ilma

• allergeenit

Sisätilojen kosteusvauriot ovat olleet yhteydessä astman syntyyn ja pahenemiseen, mutta syy­suhteista ei olla varmoja. Tupakointi suurentaa riskin sairastua astmaan yli kaksinkertaiseksi. Myös tupakansavulle altistuminen suurentaa riskiä.

Astmaa sairastavalla voi esiintyä myös ns. refluksitautia (GERD), jossa mahan sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen. Se aiheuttaa närästystä, rintalastan takaista polttavaa tuntemusta ja ilman ponnistelua ta­pahtuvaa mahan sisällön takaisinvirtausta suu­hun (käänteisvirtausta) sekä joskus muitakin oireita. Refluksitautia on astmaa sairastavilla enemmän kuin muilla, mutta se ei ilmeisesti aiheuta astmaa. Refluksitauti voi kuitenkin aiheuttaa yskää, joka usein tulkitaan astmasta johtuvaksi.

ASTMAN RISKITEKIJÖITÄ• Allergiat

• Perinnöllinen alttius / astman esiintyminen vanhemmilla ja sisaruksilla

• Allerginen nuha

• Muut ylähengitystiesairaudet

• Tupakointi ja passiivinen tupakointi

• Ylipaino

4 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 5

3. Erilaiset astmat

Astman taudinkuvia on erilaisia, lievästä vai­keaan. Toisilla astma on seurausta allergisesta herkistymisestä, toisilla keuhkoputkien lima­kalvoilla oleva astmatulehdus on erittäin voima­kas. Osalla astma on vaikeahoitoinen. Ikäänty­vien astmalla on omat ominaispiirteensä.

3.1. Allerginen ja ei-allerginen astma

Arvioidaan, että noin joka toisella astmaa sai­rastavalla aikuisella on allerginen astma. Heillä on usein taipumus atooppiseen ihottumaan. He reagoivat herkästi joutuessaan kosketuksiin sellaisen tekijän kanssa, jolle ovat herkistyneet. Tällöin heidän elimistönsä puolustautuu muo­dostamalla IgE­vasta­aineita kyseiselle aller­geenille, joka aiheuttaa oireet.

Allerginen nuha ja astma esiintyvät usein yh­dessä ja puhutaankin ”yhdet hengitystiet – yksi sairaus” ­käsitteestä. Kahdeksalla kymmenestä astmaa sairastavasta on allerginen nuha, ja

Ammattiastman todentamiseksi tulee osoittaa, että astman todennäköinen ja pääasiallinen aiheuttaja on työympäristössä esiintyvä tietty herkistävä tai ärsyttävä hengitettävä aine (altiste). Suomessa yleisimmät ammattiastman aiheuttajat ovat esimerkiksi kosteusvaurio­mikrobit, jauhopölyt, viljat, rehut, eläinten epiteelit, karvat, varastopölypunkit, puupölyt ja kampaamokemikaalit.

Astman toteaminen ammattitaudiksi edellyttää oireiden ja altistumisen välisen syy­yhteyden osoittamista. Erityisesti kosteusvauriomikro­bien aiheuttamassa astmassa PEF­työpaikka­seuranta on merkittävä tutkimus ammattitau­din osoittamiseksi. Se tulee tehdä huolellisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jos mahdollista, ilman säännöllisen hoitavan lääki­tyksen aloittamista. PEF­työpaikkaseurannan kesto on vähintään neljä viikkoa ja siihen tulee sisältyä niin työ­ kuin vapaapäiviäkin.

Lääkäri toteaa ammattiastman lääketieteellisin perustein. Vakuutusyhtiö tekee päätöksen ast­man korvaamisesta ammattitautina lainopilli­sin perustein. Ammattiastma on tapaturmava­kuutuslain nojalla korvattava ammattitauti. Jos ammattiastma todetaan, joutuu työntekijä siirtymään tehtäviin, jossa hän ei altistu oireita pahentaville tekijöille.

Joidenkin astmaa sairastavien oireet pahenevat esimerkiksi pölyisessä, poikkeavassa lämpö­tilassa tehtävässä tai rasittavassa työssä. Astma on voinut olla jo aiemmin tai alkaa nykyisessä työssä ollessa. Noin viidesosalla aikuisiän ast­maa sairastavista on todettu astman vaikeutu­van työssä. Tällöin puhutaan astman työperäi­sestä pahenemisesta. Se ei täytä ammattitauti­lain kriteereitä, mutta oireilevan kohdalla ammattiastman mahdollisuus on tarvittaessa poissuljettava. Työpaikan astmaa pahentavat tekijät tulee tunnistaa ja vähentää niitä esimer­kiksi parantamalla työolosuhteita, muokkaa­malla työtehtäviä tai käyttämällä hengitys­suojaimia.

Mikäli ammattiastmaa tai työn pahentamaa astmaa ei saada riittävään hoitotasapainoon tai työkyky on uhattuna, ammatillisen kuntoutuk­sen mahdollisuudet tulee hyödyntää.

allergista nuhaa potevista neljällä kymmenestä on astma.

Jos astmaan liittyy allergiaa, kannattaa allergia hoitaa mahdollisimman hyvin ja harkita esi­merkiksi siedätyshoitoa. Allerginen nuha ja poskiontelotulehdus voivat pahentaa astma­oireita.

3.2. Työhön liittyvä astma

Astma voi olla myös ammattiastma. Sen aiheut­tavat työympäristössä esiintyvät biologiset tai kemialliset valmisteet. Astma voi syntyä, kun altistutaan hengitysteitä herkistäville tai ärsyt­täville tekijöille. Sitä voidaan epäillä, jos sairas­tunut työskentelee ammatissa, jossa on suuren­tunut astman riski tai hän käyttää työssään jotain yleisesti ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi leipuri, tekstiilityöntekijä, metallityöntekijä, maataloustyön tekijä, siivooja ja maalari.

Toimintaohjeita epäiltäessä sisäilmaongelmaa löytyy osoitteesta www.hengitysliitto.fi/sisa­ilmaongelma.

3.3. Astma ja keuhkoahtaumatauti (COPD)

Keuhkoahtaumataudin (COPD) ja astman erot­taminen toisistaan on joskus haastavaa. Oireet ovat hyvin samankaltaisia; yskää, limaneritystä, toistuvia infektioita ja hengenahdistusta. Keuhkoahtaumataudin alku on usein hidas ja oireet tulevat esiin pikkuhiljaa, sairastuneella on voinut olla vuosia ”tupakkayskää”. Astmassa sairauden alku taas on usein nopea, mutta se voi alkaa myös hiipien.

Keuhkoputkien ahtautuminen on keuhkoahtau­mataudissa astmasta poiketen etenevää ja pysy­vää. Keuhkoahtaumataudissa oireet pahenevat vähitellen, astman luonteeseen kuuluu puoles­taan oireiden vaihtelevuus. Tupakointi aiheut­taa keuhkoahtaumataudissa tulehduksen, joka vaurioittaa keuhkoputkien limakalvoa sekä hen­gittävää keuhkokudosta.

Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 55 pro­sentilla keuhkoahtaumapotilaista on myös astma.

Lisätietoa keuhkoahtaumataudista saa osoit­teesta www.hengitysliitto.fi/keuhkoahtauma­tauti.

3.4. Astma ikääntyneellä

Astma on ikääntyneillä yleinen, mutta ali­diagnosoitu sairaus. Sen toteamista vaikeuttavat muut samanaikaiset sairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta ja keuhkoahtaumatauti.

Ikääntyneellä astmaa sairastavalla on usein pitkäkestoista yskää, limannousua ja hengitys­vaikeuksia, mutta ei useinkaan hankalia astma­kohtauksia. Allergiat harvemmin hankaloitta­vat oireita. Niitä saattavat pahentaa fyysinen rasitus, hengitysinfektiot ja muiden sairauksien lääkkeet. Ikääntyneillä astmaa sairastavilla on usein kroonista nuhaa ja poskiontelotulehduk­sia. Myös refluksitautia esiintyy.

6 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 7

4. Astman toteaminen ja seuranta

4.3. Seuranta

Sairauden vaikeus voi vaihdella ajoittaisista oireista vaikeahoitoiseen astmaan. Oireilu ja sairauden tila vaihtelevat ärsykkeiden mukaan jopa päivittäin, ja oireet voivat vähentyä hyvän lääkehoidon seurauksena. Siksi myös lääkityk­sen tarve voi muuttua.

Astman seuranta kannattaa. Mikäli astmaan on käytössä säännöllinen lääkitys, seurantakäynti on tarpeen yleensä kerran vuodessa. Jos astma on pysynyt hyvin hallinnassa eikä oireita ole, nämä käynnit voidaan sovitusti järjestää myös esimerkiksi astmahoitajalla. Lääkärin arvio tulee kuitenkin tehdä vähintään 3–5 vuoden välein.

Seurantakäyntiä varten kannattaa tehdä PEF­seuranta ja astmatesti osoitteessa www.astmatesti.fi. PEF­seuranta antaa hoita­valle lääkärille hyvän arvion hoitotasapainosta.

Seuranta tapahtuu lääkärin arvioinnin ja sairau­den vakavuuden perusteella joko terveyskes­kuksessa tai sairaalan keuhkosairauksien poli­klinikalla. Seuraavan käynnin ajankohdasta kannattaa keskustella lääkärin vastaanotolla käydessä. Terveyskeskus ei kutsu seuranta­käynnille, joten seurannan tullessa ajankohtai­seksi aika tulee varata itse.

Astmataipumus on elinikäinen, mutta astman kanssa on mahdollista elää täysipainoista elä­mää ja oireetonta arkea. Noin 80–85 prosenttia astmaa sairastavista ihmisistä voi saavuttaa hyvän hoitotasapainon järkevillä elämäntapa­valinnoilla ja oikealla lääkityksellä. Hyvä fyysi­nen kunto edesauttaa hoitotasapainon saavut­tamista ja oireista vapaata arkea.

Hoitamattomana astmatulehdus voi aiheuttaa keuhkoputkien seinämään rakennemuutoksia, jotka johtavat keuhkoputkien jäykistymiseen ja niiden toimintahäiriöön. Keuhkojen toiminta voi huonontua pysyvästi, jos keuhkoputkien seinämiin kertyy sidekudosta ja sileälihas paksuuntuu. Useimmilla astmaa sairastavilla tulehdus saadaan kuitenkin pysymään lievänä ja hallinnassa lääkityksen avulla.

4.1. Tutkimukset ja toteaminen

Astma todetaan puhalluskokeiden avulla. Kes­keisiä tutkimuksia ovat spirometria ja kotona tehtävä kahden viikon PEF­seuranta. PEF­mit­taus kertoo uloshengityksen huippuvirtaus­nopeuden ensimmäisen sekunnin aikana. Spiro­metria on keuhkojen toimintaa mittaava puhal­luskoe, joka kertoo keuhkojen tilavuuden sekä sen, kuinka hyvin isot keuhkoputket ovat auki.

Tuloksiin vaikuttavat ikä, pituus ja sukupuoli. Tuloksia verrataan terveiden samaa sukupuolta olevien ja saman ikäisten ja ­pituisten tuloksiin.

Puhalluskokeilla mitataan ilmavirtausta keuhko­putkissa ennen keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sen jälkeen. Astmaa voidaan epäillä, jos PEF­mittauksen arvot eroavat aamulla ja illalla selvästi toisistaan ja avaavaa lääkettä käytettäes­sä arvot paranevat. Tarvittaessa voidaan tehdä myös rasituskoe tai altistuskokeita.

4.2. Pahenemisvaiheet

Astmaan liittyy oireiden vaihtelu. Hyviä jaksoja voi seurata pahenemisvaihe. Lisääntyneitä oirei­ta hoidetaan lääkärin antamien ohjeiden mukaan.

MERKKEJÄ PAHENEMISVAIHEESTA VOIVAT OLLA• avaavan lääkkeen tarpeen lisääntyminen

• tukkoinen, flunssainen olo

• hengenahdistus ja hengitysvaikeudet, erityisesti yöllä

• yskän tai limanerityksen lisääntyminen

• rasituksen sietämisen huononeminen

• PEF­arvojen laskeminen.

8 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 9

5. Lääkehoito

Astman omahoidon tavoitteena on oireetto­muus, sairauden hallinta ja pahenemisvaihei­den estäminen. Hoidossa pyritään löytämään hyvä hoitotasapaino, eli saavuttamaan mahdol­lisimman oireeton elämä. Tämä vaatii astmaa sairastavalta johdonmukaisuutta sairauden seurantaan ja lääkityksen säätämiseen itselle sopivaksi lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Jokaisella astmaa sairastavalla pitää olla käytössä ja aina mukana nopeasti keuhkoputkia avaava kohtauslääke oireiden helpottamiseksi. Nopeas­ti keuhkoputkia avaavan lääkkeen säännöllinen käyttö on merkki huonosta astman hallinnasta. Hoitavaa lääkitystä tulee tällöin tehostaa. Nopeasti avaavan lääkkeen tarpeen vähentymi­nen on tärkeä hoidon onnistumisen mittari.

Allergisessa nuhassa käytössä voi olla kortiso­nia sisältäviä nenäsuihkeita sekä antihistamii­neja. Oireita aiheuttavien allergeenien välttä­mistä harkitaan yhdessä lääkärin kanssa. Nenä­kannun käyttö saattaa helpottaa oireita ja oloa.

5.1. Hoitavat lääkkeet

Keskeinen osa astman hoitoa on keuhkoputkien astmatulehdusta hoitavien lääkkeiden säännöl­linen käyttö. Hoitavilla lääkkeillä pidetään huoli siitä, että astmatulehdus keuhkoputkien lima­kalvolla pysyy kurissa. Lääkityksen perustana ovat hengitettävä (inhaloitava) kortisoni. Hoita­vien lääkkeiden avulla tulehdusta pystytään hallitsemaan, joskus jopa poistamaan.

Hengitettävän kortisonin vaikutus voi alkaa jo muutamassa päivässä, mutta joskus parhaan tehon saavuttaminen voi kestää kuukaudesta kahteen. Hoitavan lääkkeen käyttöä on tärkeä jatkaa, vaikka oireet häviävät. Kun hoitotasa­paino on löytynyt, tulehdusta hoitavaa lääkettä käytetään lääkärin määräämänä vain sellainen määrä, joka pitää oireet kurissa.

Osa astmaa sairastavista käyttää kortisonin lisäksi myös tablettimuotoisia lääkkeitä, kuten leuko­trieenisalpaajia tai teofylliinejä. Myös ne rauhoit­tavat tulehdusta ja siten avaavat keuhkoputkia.

Joskus lääkäri voi määrätä käytettäväksi myös hengitettäviä ns. yhdistelmälääkkeitä, joissa on hoitavan kortisonin lisäksi pitkävaikutteinen avaava lääke. Tarvittaessa esimerkiksi pahenemis­vaiheissa voidaan määrätä myös suun kautta otettava kortisonitabletteja kuuriluonteisesti.

Kun astman hallinta on ollut pitkään, ainakin puolesta vuodesta vuoteen hyvä, lääkäri voi ar­vioida lääkityksen vähentämisen mahdollisuut­ta. Lääkitystä ei tule vähentää esimerkiksi aller­gioista oireilevilla juuri ennen siitepölykautta tai pakkasessa oireilevalla ennen talvea.

Lääkäri voi harkita astman hoitotasapainosta ja hallinnasta riippuen myös ajoittaisen lääkityk­sen mahdollisuutta. Silloin lääkehoitoa toteute­taan jaksoina oireiden mahdollisesti alkaessa esimerkiksi hengitystieinfektion yhteydessä tai siitepölykautena.

5.2. Avaavat lääkkeet

Oirelääkkeitä eli ns. avaavia lääk keitä käytetään esimerkiksi silloin, kun astma oireet pahenevat tai henkeä ahdistaa. Ne voivat olla nopea­ (beeta2­agonisti) tai pitkävaikutteisia. Niiden avulla saadaan nopeasti avattua jonkin ärsyk­keen vuoksi supistuneet keuhkoputket tai este­tään supistumista ennakolta. Oirelääkettä voi­daan käyttää esimerkiksi ennen rasitusta estä­mään keuhkoputkien supistumista.

Oirelääkkeet ovat yleensä nopeavaikutteisia sympatomimeettejä. Ne rentouttavat keuhko­putkien sileälihasta ja avaavat keuhkoputkia. Toiset lääkkeet vähentävät keuhkoputkien

supistumista ja limaneritystä (antikolinergit). Käytössä voi olla myös pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä.

5.3. Inhalaatiolaitteet

Hengitettävän lääkityksen määräämisen yhtey­dessä valitaan sopiva inhalaatiolaite, jolla lää­kettä annostellaan. Kun uusi hengitettävä lääke määrätään, on tärkeää, että lääkäri tai hoitaja varmistaa oikean lääkkeenottotekniikan. Oleel­lista on myös tarkistaa lääkkeen ottotekniikka jokaisella seurantakäynnillä. Myös apteekissa lääkkeitä noudettaessa voi varmistaa oikean tekniikan.

Sopivan laitteen valinnassa tulee huomioida käsien ja hengityksen samanaikainen toiminta­kyky ja sisäänhengityksen nopeus. Inhalaatio­laitteet ovat jauheinhalaattoreita tai ponne­kaasuaerosoleja.

Jauheinhalaattoria käytettäessä on sisäänhengi­tyksen oltava tehokas ja hengitystä tulee pidättää

5–10 sekuntia. Se ei vaadi annoksen laukaisun ja sisäänhengityksen samanaikaisuutta. Jauhe­inhalaattori ei sovi useinkaan iäkkäille eikä vaikeaa astmaa sairastaville, koska he eivät välttämättä pysty riittävään sisäänhengitys­nopeuteen.

Ponnekaasuaerosolin käyttö vaatii kykyä käsien ja sisäänhengityksen samanaikaiseen toimin­taan, koska annoksen laukaisun tulee tapahtua sisäänhengityksen alussa. Se ei kuitenkaan vaadi suurta sisäänhengitysnopeutta. Lääke otetaan pitkään, rauhallisesti ja syvään sisään hengittäen ja pidättäen hengitystä noin kym­meneen laskien. Lääkkeitä käytetään usein tila­jatkeen avulla. Uusimpia ponnekaasuaerosoli­lääkkeitä voidaan käyttää myös ilman tilan­jatketta. Nämä lääkkeet soveltuvat paremmin ikääntyneille ja vaikeaa astmaa sairastaville.

Lääkäri voi muissakin tapauksissa määrätä lääkkeenoton tukena käytettäväksi tilajatketta tai lääkesumutinlaitetta. Niiden avulla varmis­tetaan lääkkeenotto esimerkiksi astman pahe­nemisvaiheessa. Tilajatkeiden käyttö helpottaa

HYVÄ HOITOTASAPAINO• Hyvä toimintakyky ja elämänlaatu

• Oireeton arki

• Oirelääkettä korkeintaan kaksi kertaa viikossa

• PEF­seurannassa ei ole poikkeavia arvoja

10 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 11

lääkkeiden ottoa sekä vähentää suuhun ja nie­luun jäävää lääkemäärää. Tilajatkeet antavat mahdollisuuden hengittää lääke rauhallisesti noin 5–10 sisäänhengityskerran aikana. Sumutinlaitteeseen tarvitaan lääkkeet erillisellä reseptillä nestemäisessä muodossa. Tilajatkeissa ja sumutinlaitteissa voidaan tarvittaessa käyttää myös maskia.

Neuvoja oikeaan lääkkeenottotekniikkaan saa hoitajilta, lääkäriltä, apteekista ja esimerkiksi Apteekkariliiton annosteluvideoilta osoitteessa www.apteekki.fi.

5.4. Ikääntyvien lääkehoito

Hengitettävät (inhaloitavat) kortisonit vähentä­vät iäkkäiden astmaa sairastavien sairaalahoitoa ja kuolleisuutta. Ikääntyneen kohdalla kortiso­nin mahdolliset haitat, kuten suusammas, ihon oheneminen ja mustelmat sekä osteoporoosi tulevat helpommin esiin. Kortisonia sisältäviä valmisteita tulee kuitenkin mahdollisista hai­toista huolimatta käyttää, koska haitat ovat vä­häisemmät kuin lääkkeiden käyttämättä jättä­misen aiheuttama sairauden paheneminen. Lääkehoidossa on tärkeää löytää pienin mah­

sisältävät silmätipat voivat pahentaa astmaa. Kodeiini ja morfiini aiheuttavat joskus keuhko­putkien ahtautumista.

Oman lääkelistan ja mahdollisten lääkeaine­yliherkkyyksien kirjaamisen avulla jokainen astmaa sairastava voi lisätä hoidon sujuvuutta ja ajantasaisen tiedon ylläpitämistä. Sen avulla myös omahoidon toteuttaminen lääkehoidon osalta mahdollistuu. Listaan kannattaa merkitä myös otetut rokotukset, kuten influenssa­rokotus sekä ilman reseptiä ostettavat lääkkeet eli itsehoito­ ja luontaislääkkeet. Ajantasainen lääkelista tulee olla aina mukana lääkärillä tai seurannassa käydessä. Lääkelistan voi tehdä tyhjälle paperille, sitä voi pyytää terveys­keskuksesta tai ylläpitää verkossa osoitteessa www.laakekortti.fi.

5.8. Kela-korvaukset

Astmalääkkeet kuuluvat Kelan erityiskorvatta­viin lääkkeisiin. Kela korvaa astmalääkkeistä 65 prosenttia.

Lääkekorvattavuuden edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus. Se tulee olla selkeästi osoitettu keuhkojen toimintakokeiden avulla. Astma­lääkitys eli keuhkoputkien limakalvon tuleh­dusta vähen tävä lääkitys tulee olla käytössä säännöllisesti vähintään kuusi kuukautta ennen korvattavuuden myöntämistä. Sitä ennen lääke on perus korvattava lääke. Lääkekorvattavuutta haetaan lääkärin arvioinnin perusteella ja lau­sunnolla, jossa on todettu tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset, lääkityksen käytön hyöty sekä arvio sen jatkuvuudesta.

Lääkärinlausunto toimitetaan Kelaan. Käsitel­tyään asian Kela lähettää kotiin uuden kela­ kortin, jossa on merkintä 203 (Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet).

Reseptillä ostettavilla lääkkeiden kustannuksilla on olemassa kalenterivuosittainen maksu katto. Kela seuraa lääkeostoja apteekista saatujen tie­tojen perusteella ja tiedottaa, kun maksukatto on täyttynyt.

dollinen hoitava lääkeannos. Verensokerin ja verenpaineen seuranta on tarpeen.

Lääkeannostelijaa valittaessa tulee kiinnittää huomiota sisäänhengityksen voimaan ja käsien toimintaan kuten vapinaan ja nivelvaivoihin sekä esimerkiksi huonoon näköön. Tilajatkeen avulla otettava ponnekaasuaerosolivalmiste voi olla joskus paras vaihtoehto lääkkeen hengittä­miseen.

5.5. Suun hoito

Astman hoidossa käytettävät lääkkeet ovat tur­vallisia. Tavallisempia hengitettävien lääkkei­den haittoja, kuten kurkun käheytymistä sekä suun ja nielun hiivatulehduksen syntymistä, voidaan ehkäistä helposti.

Hengitettävistä lääkkeistä osa voi jäädä suuhun lääkkeenoton jälkeen. Se lisää hiivakasvua (sammasta) suussa, mikä voi altistaa hampaiden reikiintymiselle. Lisäksi lääkkeet sisältävät laktoosia eli maitosokeria, mikä lisää osaltaan hampaiden reikiintymisriskiä.

Ennen lääkkeenottoa pestään hampaat.

Lääkkeenoton jälkeen huuhdellaan suu sekä nielu ja syljetään vesi pois. Lopuksi nielun huuhtelu viimeistellään juomalla vettä. Lääkkeet kuivattavat suuta. Ksylitolipurukumi tai imeskelytabletti lisäävät syljeneritystä.

Hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi on tärkeää hampaiden säännöllinen harjaa­minen fluorihammastahnalla ja ksylitolin käyttö sekä säännöllinen hampaiden tarkastus ja hoito.

5.6. Rokotukset

Astmaa sairastavan kannattaa ottaa vuosittain kausi­influenssarokote. Astmaa sairastavat kuu­luvat influenssan osalta riskiryhmään ja he saa­vat rokotteen ilmaiseksi omalta terveysasemal­taan. Rokote kannattaa ottaa ennen influenssa­kauden alkua marras­joulukuussa. Myös läheisille suositellaan rokotetta.

Lisäksi kannattaa harkita maksullista rokotetta pneumokokkibakteerin aiheuttamia infektioita vastaan. Se ehkäisee bakteerista aiheutuvia keuhkokuumeita.

5.7. Huomioitavaa lääkehoidossa

Lääkeyliherkkyydet ovat tavallista yleisempiä astmaa sairastavilla. Noin 5–10 prosentilla ast­maa sairastavista on yliherkkyys tulehduskipu­lääkkeille. Lääkkeille yliherkillä on usein myös kroonista nuhaa ja ei­allerginen astma. Suurin osa astmaa sairastavista voi kuitenkin käyttää tulehduskipulääkkeitä normaalisti.

Tulehduskipulääkkeet, kuten asetyylisalisyyli­happo ”aspiriini” (ASA) ja sen sukuiset tulehdus­kipulääkkeet (non­steroidal anti­inflammatory drugs, NSAID) kuten ibuprofeiini, voivat aiheut­taa astmaoireiden lisääntymistä. Kipulääkkeek­si voi yleensä turvallisesti käyttää parasetamolia sisältäviä särkylääkkeitä.

Sydän­ ja verenpainelääkkeinä käytettävät beetasalpaajat voivat haitata keuhkoputkia laa­jentavien lääkkeiden vaikutusta. Myös silmän­painetaudin hoidossa käytettävät beetasalpaajia

12 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 13

6. Onnistunut omahoito

Itsestään kannattaa pitää huolta, eikä astmaa sairastavan tarvitse rajoittaa elämäänsä suotta. Hän voi työskennellä ja harrastaa kuten muut­kin, kunhan kuuntelee oireitaan ja vointiaan. Varmuudeksi ei tarvitse välttää mitään. Vain sitä vältetään, mistä tulee tai mikä pahentaa oireita.

Astman omahoidolla tarkoitetaan sitä, että sai­rastunut osallistuu oman hoitonsa suunnitte­luun ja toteutukseen terveydenhuollon ammat­tilaisten, esimerkiksi astmahoitajan ja lääkärin tukemana. Astmaa sairastava on oman sairau­tensa paras asiantuntija. Hän pystyy tekemään hoitoonsa liittyviä valintoja ja päätöksiä, kun hänellä on riittävästi tietoa sairaudestaan, lää­kityksestään ja lääkkeiden käytöstä sekä omaa sairautta pahentavista tekijöistä.

Omahoito tarkoittaa käytännössä säännöllistä lääkkeiden ottamista, oman voinnin seuraamis­ta ja oireiden tunnistamista, ärsykkeiden välttä­mistä, PEF­arvojen mittaamista tarvittaessa ja lääkityksen säätelemistä lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan esimerkiksi flunssa­, pakkas­ tai siitepölykaudella.

Lääkäriltä tulee pyytää kirjalliset ohjeet oma­hoidon ja erityisesti lääkehoidon tueksi. Ohjeis­ta on helppo tarkistaa, miten eri tilanteissa toimitaan ja miten lääkitystä tarvittaessa sää­dellään.

6.1. PEF-mittaukset

PEF­mittaukset ovat monille astmaatikoille tärkeä apuväline hoitotasapainon seurannassa. On tärkeää selvittää oma ns. hyvä PEF­arvo. Lääkäri arvioi saatuja tuloksia ja kertoo PEF­ arvosi. Hänen kanssaan sovitaan siitä, millainen PEF­arvojen vaihtelu vaatii lääki tyksen lisäämis­tä sovitulla tavalla.

Hoitotasapainon seuraamisen apuna voidaan käyttää myös kirjallista astmatestiä, jossa viiden kysymyksen avulla arvioidaan astmaoireiden pahenemista. Testin voi tehdä osoitteessa www.astmatesti.fi.

6.2. Savuttomuus

Tupakointi lisää astmariskiä ja vaikuttaa keuhko­jen kuntoon, joten se kannattaa lopettaa. Tutki­mukset ovat lisäksi osoittaneet, etteivät astma­lääkkeet auta kunnolla, jos sairastunut tupakoi.

Apua tupakoinnin lopettamiseen saa Hengitys­liiton Stumppi­neuvontapuhelimesta. Maksu­ton puhelin palvelee arkisin klo 13–18 numeros­sa 0800 148 484. Lisäksi sivustolla stumppi.fi on paljon tietoa tupakoinnin haitoista, savutto­muuden hyödyistä ja neuvoja lopettamiseen.

6.3. Terveys- ja hoitosuunnitelma omahoidon tueksi

Vaikeaa astmaa ja muita pitkäaikaisia sairauksia sairastava on usein monen eri yksikön ja asian­tuntijan hoidossa samaan aikaan. Käyntejä voi olla terveyskeskuksessa, yliopisto­ tai keskus­sairaalassa, työterveyshuollossa tai yksityislää­kärillä. Erityisesti useita sairauksia sairastava hyötyy terveys­ ja hoitosuunnitelman laatimi­sesta. Omahoidon toteuttaminen terveys­ ja hoitosuunnitelman tuella helpottaa astmaa sairastavan arkea sekä lisää toimintakykyä ja hyvinvointia.

Terveys­ ja hoitosuunnitelma kokoaa yhteen kaikki sairaudet ja niiden hoidot. Suunnitelma sisältää hoidon tarpeen, tavoitteiden ja keinojen lisäksi tiedot kaikista sairauksista, lääkityksestä ja seurannan toteuttamisen aikoineen ja paik­koineen.

Suunnitelman laatimisen voi ottaa itse esille hoitajan kanssa terveyskeskuksessa. Lääkäri vastaa suunnitelman laatimi sesta ja sen teke­miseen osallistutaan myös itse. Suunnitelman laatimiseen valmistaudutaan kirjaamalla oma arvio terveydentilasta, voinnista ja arjessa pär­jäämisestä sekä listaamalla käytössä olevat lääkkeet, myös itsehoito­ ja luontaislääkkeet. On hyvä pohtia, millaista apua ja tukea toivoo ja arvioi tarvitsevansa. Esimerkiksi hengenahdis­tusoireiden ennaltaehkäiseminen, lääke hoidon varmistaminen, mahdollisten apuvälineiden tarpeen arviointi tai siitepöly­ tai pakkaskauteen valmistautuminen voi mietityttää. Suunnitelman

laatiminen onnistuu parhaiten, kun siihen val­mistautuu hyvin.

Terveys­ ja hoitosuunnitelma on työkalu, jonka avulla voi toteuttaa omahoitoaan. Siitä voi tar­kistaa, miten tulee toimia ja keneen tulee yhtey­dessä sairauden pahetessa. Niin astmaa sairasta­va kuin terveydenhuollon ammattilainenkin löytää tästä säännöllisesti päivitettävästä suun­nitelmasta ajantasaisen tiedon.

Astmaa sairastava voi mahdollisella sairaala­hoitojaksollaankin vaikuttaa ja osallistua omaan hoitoonsa ja olla omalta osalta varmista­massa sen turvallisuutta. Oman lääkehoidon tunteminen on hyvä tapa varmistaa hoidon su­juvuutta. Hoidon päättyessä on oleellista osallis­tua jatkohoidon suunnitteluun ja varmistaa muun muassa missä, milloin ja miten seuranta tapahtuu.

Lisätietoa saa osoitteesta www.potilaanopas.fi.

PEF-KOTISEURANNAN TOTEUTTAMINENSeuranta­aika on kaksi viikkoa. Puhallukset tehdään heti herättäessä ja toistetaan illalla. Mittauskerralla puhalletaan vähintään kolme peräkkäistä puhallusta. Jos kahden parhaan erotus on yli 20 l/min, tehdään useampi puhallus. Mikäli käytössä on avaava lääke, mittaukset tehdään ennen lääkkeenottoa ja 15–20 minuuttia lääkkeenoton jälkeen. On suositeltavaa kirjata kaikki kolme puhallusarvoa.

Kotiseurannan lisäksi PEF­mittauksia kannattaa tehdä aina, kun oireita tulee. Ohje on sama kuin kotiseurannassa.

PEF-mittauksen suoritus• Nollaa mittari

• Vedä keuhkot mahdollisimman täyteen ilmaa

• Laita mittarin suukappale tiiviisti huulten ja hampaiden väliin

• Puhalla mittariin lyhyt, maksimaalisen voimakas puhallus (räjähtävän nopea alku!)

• Kirjaa tulos muistiin

• Tee mittaus aina seisten, jos mahdollista.

Lähde: Lehtinen L, Ohje PEF­kotiseurantaan 2012, Käypä hoito ­suositus.

14 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 15

7. Painonhallinta ja liikunta

Osa astman onnistunutta omahoitoa on painon­hallinta ja riittävä liikunta. Liikunta edistää keuhkojen toimintaa ja astmaa sairastava hyö­tyy siitä aina. Jos astmaa sairastavalla on yli­painoa, painonpudotus helpottaa hengittämistä ja parantaa oloa.

7.1. Painonpudotus helpottaa hengittämistä

Astmaa sairastavan kannattaa kiinnittää huo­miota painonhallintaan. Lihavuus rasittaa koko elimistöä, mukaan lukien sydän­ ja verenkierto­elimistöä. Erityisesti vyötärölihavuus, eli vat­saonteloon ja rintakehän ympärille kerääntynyt rasva, hankaloittaa hengitystyötä. Sisäänhengi­tys vaikeutuu, kun pallea ei pääse painumaan vatsaonteloa vasten. Tämä puolestaan pienentää keuhkotilavuutta, keuhkotuuletusta, kaasujen­vaihdantaa ja hengityslihasten toimintaa sekä vähentää rintakehän joustavuutta.

Ylipainoinen hengittää eri tavalla kuin nor­maalipainoinen. Hänelle voi kehittyä hengitys­vajaus, jolloin hän hengittää pinnallisesti ja no­peasti. Hänen keuhkonsa eivät täyty kunnolla ja niiden toimintakyky pienenee. Jo vähäinen painonpudotus helpottaa hengittämistä ja parantaa vointia.

Laihduttamisen ja pysyvän painonhallinnan onnistumisessa on tärkeää säännöllinen ateria­rytmi. Aterioita suositellaan nautittavaksi kolmen–neljän tunnin välein. Niistä osa voi olla välipaloja, jotka sisältävät esimerkiksi täysjyvä­viljaa, rasvattomia maitotuotteita, kasviksia tai hedelmiä.

Painonhallinnassa auttaa myös annoskoon pie­nentäminen ja lautasmallin käyttö; puolet lauta­sesta täytetään vihanneksilla ja toinen puoli muulla ruualla. Kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja on hyvä nauttia joka aterialla, koska ne täyttävät vatsaa mutta sisältävät vähän kalo­reita.

Lisää tietoa painonhallinnasta saa esimerkiksi osoitteesta www.sydanliitto.fi.

7.2. Liikunta tärkeä osa omahoitoa

Liikunta on lääkehoidon lisäksi tärkeä osa ast­man omahoitoa. Hyvä kunto edistää keuhkojen toimintaa. Se tehostaa keuhkotuuletusta ja li­man poistumista hengitysteistä sekä parantaa elimistön kykyä toipua hengitystieinfektioista ja astman pahenemisvaiheista sekä vähentää hengenahdistuksen tunnetta.

Hyvä kunto tekee arjesta sujuvaa; hyväkuntoi­nen ihminen ei hengästy helposti ja jaksaa liikkua reippaammin ja pidempään. Liikuntaa harrastava selviää pienemmillä lääkeannoksilla, vähemmillä sairauspoissaoloilla ja sairaalakäyn­neillä kuin sohvalla viihtyvä toverinsa.

Liikkeelle kannattaa lähteä, vaikka se alussa tuntuisikin vaikealta. Keho sopeutuu liikuntaan nopeasti ja keuhkojen toiminta vahvistuu. Liik­kumisesta ja hengittämisestä tulee pikkuhiljaa helpompaa.

Astmaa sairastava hyötyy liikunnasta aina. Säännöllinen liikunta nostaa rasituksen sietoa, vähentää rasitusoireiden vaikeutta ja niiden esiintyvyyttä. Kunnon noustessa tarve käyttää lääkettä rasitusoireen hoitamiseksi vähenee, useilta se loppuu kokonaan.

Kunto nousee vain silloin, kun liikkuessa hen­gästyttää. Hengästymistä ei tarvitse pelätä. Astmaa sairastavan on hyvä selvittää, mikä ero on hengästymisellä ja hengenahdistuksella ja miltä ne tuntuvat. Hengästyminen menee ohi, kun liikunnan keskeyttää, mutta hengenahdis­tus jatkuu ja usein lisääntyy liikunnan keskeyt­tämisen jälkeen.

Astmaa sairastava voi harrastaa liikuntaa tur­vallisesti, kun muistaa muutaman perusasian. Jos rasitus lisää hengenahdistusta, yskimistä tai hengitysteiden vinkunaa, kannattaa lääkärin kanssa neuvotella rasitusoireita ehkäisevän lääkkeen käytöstä. Jos oireita ilmenee usein rasituksen aikana, otetaan sovittu lääke ennen

liikuntasuoritusta. Jos oireita ilmenee harvoin, otetaan lääke oireen ilmaannuttua.

Jos pitkäkestoinen liikunta aiheuttaa oireita tai jos sairastaa vaikea astmaa, voi kokeilla inter valliliikuntaa. Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei estä pitkäkestoista liikuntasuori­tusta.

Intervalliliikuntaa, eli rasituksen ja lepovaiheen vuorottelua, voi suosia kaikissa liikuntamuo­doissa. Näin voidaan hallita rasitusoireita lii­kunnan yhteydessä tai estää niiden ilmaantu­minen kokonaan. Nyrkkisääntö on, että mitä huonommassa kunnossa liikkuja on, sitä ly­hempänä rasitusvaihe pidetään. Se voi kestää aluksi esimerkiksi kymmenestä sekunnista pariin minuuttiin. Lepovaiheella tarkoitetaan aktiivista lepoa eli liikkumista hengittämistä helpottavalla tasolla. Lepovaiheen on oltava ainakin puolet pidempi kuin rasitusvaiheen. Hyväkuntoinen astmaa sairastava voi liikkua yhtäjaksoisesti, ilman lepovaiheita.

16 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 17

8. Matkustus ja astma

Astma ei ole este lentämiselle silloin, kun se on hyvässä hoitotasapainossa. Koska lentokoneen kuiva alipaineinen ilma ja ilmastointi voivat aiheuttaa oireita astmaa sairastavalle, lääkitys kannattaa pitää mukana käsimatkatavaroissa. Myös muut matkalla tarvittavat lääkkeet kan­nattaa kuljettaa käsimatkatavaroissa alkuperäis­pakkauksissa. Varmuuden vuoksi säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä kannattaa ottaa mukaan vähintään kaksi viikkoa yli matkan tarpeen.

Matkavakuutus kannattaa olla aina matkustet­taessa. Sitä hankittaessa kannattaa varmistaa, että vakuutus kattaa myös mahdollisen astman pahenemisvaiheen hoidon.

Euroopassa matkustettaessa kannattaa hankkia myös eurooppalainen sairaanhoitokortti. Se oikeuttaa EU­ ja Eta­maissa sekä Sveitsissä lääke­tieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon jul­kisessa terveydenhuollossa samalla hinnalla kuin paikalliset asukkaat. Kortti kattaa myös pitkäai­kaisten perussairauksien edellyttämän kiireelli­sen hoidon. Kaksi vuotta voimassa oleva ja auto­maattisesti uusiutuva maksuton kortti tilataan Kelan verkkosivuilta tai Kelan toimistosta.

9. Ammatinvalinta ja varusmiespalvelus

Astma ei rajoita ammatinvalintaa kuin poik­keustapauksissa. Lievä ja hyvässä tasapainossa oleva astma ei ole pääsääntöisesti missään am­matissa toimimisen este, mutta astmaa sairasta­va sopii huonosti ammatteihin, jossa altistutaan merkittävästi hengitysteitä ärsyttäville pölyille tai allergeeneille. Tällaisia ammatteja ovat esi­merkiksi parturi­kampaajan, eläintenhoitajan tai siivoojan työt. Vaikeaa astmaa sairastavalle ei yleensä sovi raskas ruumiillinen työ.

Astma ei ole este varusmiespalvelulle tai soti­lasuralle, jos oireilu on hallinnassa ja lääkitys kunnossa. Tilanne arvioidaan ennen palveluk­sen aloittamista.

Ylenmääräinen väsymys liikunnan aikana tai sen jälkeen voi johtua lääkkeiden annosten riit­tämättömyydestä tai liian rasittavasta liikunnas­ta. Tämä kannattaa ottaa huomioon seuraavalla liikuntakerralla.

Astmaa sairastavan kannattaa käyttää hyväksi arkiliikunnan mahdollisuudet ja liikkua vähin­tään puoli tuntia päivässä useana päivänä vii­kossa. Sen lisäksi tarvitaan hengästyttävää kun­toliikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, sauva­kävelyä, uintia ja hyväkuntoisena hölkkää puolesta tunnista tuntiin pari kolme kertaa viikossa.

Periaatteessa lähes kaikki liikuntalajit sopivat astmaa sairastavalle. Erityisen suositeltavia ovat kuntouinti, vesijumppa ja vesijuoksu. Uima­hallin kostea ja lämmin ilma vähentää rasitus­oireita tehokkaasti.

Talviliikunnassa pakkasrajat ovat yksilölliset. Hengitysilman lämmitin kosteuttaa ja lämmit­tää hengitettävän ilman. Lämmitin kuitenkin lisää ilman vastusta, joten sen läpi hengittämi­nen raskaampaa ja liikkumisen rasitusta on säädettävä sen mukaiseksi.

Astmaa sairastavalle suositeltavin liikunta­ympäristö on lämmin, sopivan kostea ja pölytön. Jos hengitystiet reagoivat esimerkiksi pako­kaasuihin tai koivun siitepölyyn, ulkoliikuntaa kannattaa välttää sellaisina ajankohtina, jolloin pienhiukkaisten pitoisuus ilmassa on korkea.

VINKIT LIIKUNTAAN ASTMAA SAIRASTAVALLE• Vältä liikkumista sairaana tai astman pahenemisvaiheessa. Aloita liikunta rauhallisesti

niiden jälkeen.

• Ota tarvittaessa avaava lääke ennen liikuntasuoritusta tai käytä oireenmukaista lääkitystä.

• Pidä keuhkoputkia avaavat lääkkeet aina mukana, helposti saatavilla ja tarvittaessa kehon lähellä, jotta lääke olisi toimintakunnossa sitä tarvittaessa.

• Muista huolellinen alkuverryttely.

• Suojaa tarvittaessa kasvot kylmältä, kiinnitä huomiota erityisesti kaulaan, suuhun ja nenään. Käytä tarvittaessa hengitysilman lämmitintä.

• Opettele hengittämään nenän kautta sisään ja suun kautta ulos kohtalaisen rasittavassa liikunnassa.

• Pyri liikkumaan paikassa, jossa on mahdollisimman vähän pakokaasuja ja ilmansaasteita. Vältä ulkoliikuntaa liikenteen ruuhka­ ja pahimpina katupölyaikoina.

• Liiku intervallityyppisesti.

• Jos olet fyysisesti huonossa kunnossa, ota ystävä mukaan lenkille.

Lisää liikuntavinkkejä saat osoitteessa www.hengitysliitto.fi/liikunta.

18 | Opas astmaa sairastaville Opas astmaa sairastaville | 19

10. Kuntoutus

Kuntoutus kuuluu olennaisena osana sairauden hoitoon. Kuntoutukseen kannattaa hakeutua, kun tarvitaan lisää valmiuksia sairauden kanssa selviytymiseen, tai jos omassa mielessä on sai­rauteen, sen hoitoon ja oireiden hallintaan liit­tyviä kysymyksiä. 

Kuntoutuksella pyritään säilyttämään työ­ ja toi­mintakyky mahdollisimman hyvänä. Parhaan hyödyn kuntoutuksesta saa, kun sinne hakeu­tuu hyvissä ajoin. Sairauden alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa sairaudesta ja sosiaaliturva­palveluista, mutta ennen kaikkea kuntoutukses­sa saa valmiuksia sairauden kanssa elämiseen. Jos sairauden hoito vaatii remonttia elämän­tapoihin, tähänkin saa kuntoutuksessa apua ja tukea.

11. Vertaistuki

Hengitysliiton ja sen eri puolilla Suomea toimi­vien paikallisten hengitysyhdistysten yksi kes­keisimmistä toimintamuodoista on vertaistuen tarjoaminen. Vertaistuella tarkoitetaan saman­kaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten keskinäistä tukea. Se on vuorovaikutuksessa olemista, kokemusten ja tuntemusten vaihta­mista sekä oman sairaushistorian tarkastelua ja jakamista toisten kanssa. Ennen kaikkea se on tuen saamista arkielämään.  

Vertaistuki antaa sairastuneille mahdollisuuden pohtia omaa tilannetta yhdessä toisten kanssa, vertailla kokemuksia sekä saada ja antaa tukea. Vertaisten välisissä keskusteluissa jokainen voi pohtia, miten oma elämä, voimavarat ja sairaus poikkeavat tai toisaalta ovat samanlaisia toisten kanssa. 

Sairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Monet kokevat, että toisten samassa tilanteessa olevien kanssa sairaudesta keskusteleminen on vapauttavaa, kun ei tarvitse pelätä omien läheis­ten kuormittamista liikaa omilla huolilla ja sairauskokemuksilla.  

Vertaistapaamisissa omasta sairaudesta ja vai­keistakin asioista voi puhua avoimesti, huumo­riakin viljellen. Parhaimmillaan vertaistuki voimaannuttaa niin tuen antajaa kuin saajaa. 

Hengitysyhdistykset järjestävät eri sairauksia sairastaville vertaisryhmiä. Tapaamisissa kuul­laan usein asiantuntija­alustuksia, mutta aikaa on aina varattu myös vertaiskeskustelulle ja ajatustenvaihdolle.  

Vertaistukea voi hakea myös Hengitysliiton verkkosivujen keskustelupalstoilta. 

OPPAAN ASIANTUNTIJANA ON TOIMINUT KEUHKOSAIRAUKSIEN YLILÄÄKÄRI, LÄÄKETIETEEN TOHTORI TUULA TOLJAMO.

Kuntoutus kannattaa ottaa itse esille hoitavan lääkärin, hoitajan tai kuntoutusohjaajan kanssa. Kuntoutukseen hakeudutaan lääkärin lähet­teellä.

Kelan kuntoutus on kuntoutujalle maksutonta. Lisää tietoa saa Kelan kuntoutuksen asiakas­neuvonnasta arkisin kello 8.00–18.00 puhelinnumerosta 020 692 205 tai osoitteesta www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku.

Jos kyseessä on ammattitauti, kuntoutukseen hakeudutaan maksusitoumuksen avulla, joka haetaan ammattitautia korvaavalta vakuutus­yhtiöltä. 

Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

www.hengitysliitto.fi | p. 020 757 5000

Tule mukaan toimintaan– saat tietoa, tukea ja neuvoja arkeen

Jäsenenä saat sekä paikallisen hengitysyhdistyksen että Hengitysliiton palvelut käyttöösi.

Yhdistyksestä saat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Tapaat muita samassa tilanteessa olevia,

joko verkossa tai vertaisryhmissä. Voit osaltasi vaikuttaa hengityssairaiden asioihin

ja olla mukana tärkeässä terveydenedistämistyössä.

Liity osoitteessa www.hengitysliitto.fi

tai tilaa liittymislomake soittamalla Hengitysliittoon, p. 020 757 5000.

Tutustu myös muihin Hengitysliiton oppaisiin osoitteessa www.hengitysliitto.fi/julkaisut.

VA

LOK

UV

AT:

MA

UR

I RA

TILA

INEN

, PII

RR

OSK

UV

AT:

MIK

KO

SA

LLIN

EN. T

AIT

TO: V

ITA

LE O

Y. E

DIT

A P

RIM

A 2

015.

15

000

KPL

.