Onko Suomi houkutteleva

investointikohde?

Globalisaatioseminaari Tilastokeskuksessa 11.11.2014

Topias Leino, Suomen Pankki

1

Onko Suomi houkutteleva investointikohde?

2

”periferiassa””pieni markkina ei houkuttele”

”portti Venäjän markkinoille”

”maailman kilpailukykyisimpiä”

”vähiten korruptoitunein”

”vähiten epäonnistunein”

”hyvä koulutusjärjestelmä”

”osaava työvoima”

”Euroopan innovaatioiden voimanpesä”

”korkea veroaste”

”kallis”

”vakaa toimintaympäristö”

”maailman kuudenneksi innovatiivisin”

”jäykät työmarkkinat”

”erinomainen infrastruktuuri ja osaaminen”

Mitä kertovat investointitilastot?

”menetetty”

Suorat sijoitukset* ulkomailta

Suomeen hiipuneet viime vuosina

3

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.**) Ennakkotieto

*) engl. Foreign Direct Investment (FDI)

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013**

Suorat ulkomaiset sijoitukset Suomeen (vuodesta 2002 alkaen ilman läpivirtaussijoituksia)

Trendi

mrd. EUR

Globaalit trendit selittävät Suomen kehitystä

4

-5

0

5

10

15

0

500

1000

1500

2000

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013**

Suorat ulkomaiset sijoitukset kaikkiin maihin (oikea asteikko)

Suorat ulkomaiset sijoitukset kehittyneisiin maihin (oikea asteikko)

Suorat ulkomaiset sijoitukset Suomeen (vuodesta 2002 alkaen ilman läpivirtaussijoituksia) (vasen asteikko)

Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus, UNCTAD.

mrd. USD mrd. USD

Useissa verrokkimaissa nähty viime

vuosina samansuuntaista kehitystä

5

*) UNCTADin määritelmä Lähde: UNCTAD, omat laskelmat.

-90

-40

10

60

110

160

Suorien sijoitusten vuosittainen virta sisään keskimäärin:muutos vuosista 2005-2007 vuosiin 2008–2013, prosenttia

Kaiken kaikkiaan ulkomaiset suorat sijoitukset

Suomeen ovat olleet verrattain maltillisia

6

Lähteet: OECD ja Eurostat.

0

50

100

150

200

250

300

Suorat sijoitukset sisään (inward FDI), kanta vuoden 2012 lopussa, % bkt:sta

Erityisen paljon suoria sijoituksia saaneista maista

usein myös tehdään paljon suoria sijoituksia

7

0

50

100

150

200

250

300

Suorat sijoitukset sisään (inward FDI), kanta vuoden 2012 lopussa, % bkt:sta

Suorat sijoitukset ulos (outward FDI), kanta vuoden 2012 lopussa, % bkt:sta

Sisään- ja ulosvirtauksessa voi

osittain olla kyse samasta talouden

läpi virtaavasta pääomasta!

Antaako suorat sijoitukset (FDI)

oikeanlaisen kuvan maiden

välisistä reaalisista eroista?

Lähteet: OECD ja Eurostat.

Ulkomaisten yritysten reaali-investointeja kuvaavassa

tilastossa maiden väliset erot selvästi pienempiä

8

Ulkomaisten yritysten aineellisten investointien datasta puuttuvat seuraavat vuositiedot: Belgia 2003-2010, Tanska 2003-2005, Saksa 2003-2005, Espanja

2007, Ranska 2011, Kypros 2003, Liettua 2007, Alankomaat 2006, Itävalta 2004-2007, Puola 2003-2007, Britannia 2003-2006, Norja 2003-2007, Irlanti 2003-

2007, Luxemburg, 2003-2008 Yhdysvallat 2007, Slovenia 2005.

Lähteet: Eurostat ja OECD.

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

20%

Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003–2011, % bkt:sta

Ulkomaisten yritysten vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003–2011, % bkt:sta

363 %

Ulkomaisten yritysten kontribuutio Suomen talouteen

verrattain maltillista myös muilla mittareilla tarkasteltuna

9

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

Ulkomaisten yritysten tuotannon jalostusarvo, % bkt:sta

Keskiarvo 2008–2011

Lähde: Eurostat.

Suomea pidetään ulkomaisten

investointien suhteen alisuoriutujana

10

-

20

40

60

80

100

120

140

FDI Potential Index 2011 (UNCTAD)

Sijoitus (pieni arvo = "suuri potentiaali")

Lähde: UNCTAD.

Ulkomaisten Suomeen tekemät suorat

sijoitukset ovat kuitenkin olleet varsin tuottoisia

11

Mitä merkitystä tällä on

houkuttelevuusanalyysin

kannalta?

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Suorien sijoitusten pääoman keskimääräisiä tuottoprosentteja

Suomi

Ruotsi

EU15

Kehittyvät taloudet (UNCTADin määritelmä)

Transitiotaloudet (UNCTADin määritelmä)Lähteet: Eurostat ja UNCTAD.

Selittääkö Suomen yrityssektorin keskittyneisyys

osin ulkomaisten investointien vähäisyyttä?

12

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Suorat sijoitukset Suomeen, virta

5 suurinta positiivista yritystason virtaa

5 suurinta negatiivista yritystason virtaa

Kokonaisvirta

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Yht. 73,2 mrd. euroa

Suorat sijoitukset Suomeen, kanta vuoden 2012 lopussa

Muutsijoituskohteet(noin 3000 kpl)

101.-200.suurimmatsijoituskohteet

51.-100.suurimmatsijoituskohteet

21.-50. suurimmatsijoituskohteet

6.-20. suurimmatsijoituskohteet

5 suurintasijoituskohdetta

Lähde: Suomen Pankki ja Leino & Ali-Yrkkö (2014).

Suorien sijoitusten

vuosittaisista virroista

keskimäärin noin 70 % on

yrityskauppoja ja fuusioita.

Suomen talouden investointiaste

on ollut eurooppalaista keskitasoa

13

Lähteet: Maailmanpankki ja Eurostat.

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

Ulkomaisten yritysten vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003–2011, % bkt:sta

Talouden kokonaisinvestoinnit keskimäärin 2003-2011, % bkt:sta

Ulkomaisten yritysten aineellisten investointien datasta puuttuvat seuraavat vuositiedot: Belgia 2003-2010, Tanska 2003-2005, Saksa 2003-2005, Espanja

2007, Ranska 2011, Kypros 2003, Liettua 2007, Alankomaat 2006, Itävalta 2004-2007, Puola 2003-2007, Britannia 2003-2006, Norja 2003-2007, Irlanti 2003-

2007, Luxemburg, 2003-2008 Yhdysvallat 2007, Slovenia 2005.

Aineettomien investointien osuus on

Suomessa keskimääräistä suurempi

14

Lähteet: INNODRIVE Intangibles Database, May 2011, http://www.innodrive.org/ ja Kaitila & Ylä-Anttila (2012)

0%

1%

2%

3%

4%

5%

6%

7%

8%

9%

10%

Aineettomat investoinnit (laaja määritelmä), % bkt:sta

T&K-toiminta Organisaatioiden osaaminen Muut

Yhteenveto

• Ulkomailta Suomeen tehdyt suorat sijoitukset ovat supistuneet

viime vuosina selvästi

– Suhdanteet ja nousevien talouksien kasvu selittää muutoksista paljon

• Investointien vähäisyydessä on Suomen kohdalla myös rakenteellisia

piirteitä

– Monissa verrokkimaissa (mm. Ruotsissa) ulkomaisten yritysten painoarvo

taloudessa on selvästi Suomea suurempi

– Taustalla ei näytä olevan selkeää yksittäistä syytä

• ”Isossa kuvassa” Suomi näyttää investointien suhteen kuitenkin vielä

varsin tavanomaiselta, pitkälle kehittyneeltä taloudelta

– Aineettomien investointien merkitys korostuu informaatioyhteiskunnissa

15

Kiitos!

• Tutkimuksia:

– Leino & Ali-Yrkkö (2014). How well does foreign direct investment

measure real investment by foreign-owned companies? – Firm-level

analysis. Bank of Finland Research Discussion Papers 12/2014,

Suomen Pankki, 2014.

– Kaitila & Ylä-Anttila (2012). Investoinnit Suomessa – Kehitys ja

kansainvälinen vertailu. Keskusteluaiheita No 1267, Elinkeinoelämän

Tutkimuslaitos ETLA, 2012.

• Kysyttävää?

– Topias.Leino@bof.fi

– p. 010 831 2315

16