OmaVero on korvannut Verotili- palvelun · Metsätalouden veronalaisen pääomatulon laskentaan ei...
Transcript of OmaVero on korvannut Verotili- palvelun · Metsätalouden veronalaisen pääomatulon laskentaan ei...
OmaVero on korvannut Verotili-
palvelun
OmaVero kokoaa verkkoasioinnin
Palvelu kokoaa verkkoasioinnin ja mahdollistaa verotustietojen
tarkastelemisen sähköisesti.
Laajenee vaiheittain
– 10/2016 lahjavero
– 01/2017 oma-aloitteisten verojen kokonaisuus
– Jatkossa mm. yhteisöjen ja henkilöasiakkaiden tulovero, kiinteistövero,
varainsiirtovero
OmaVerossa tietoja entistä laajemmin.
2 25.1.2017
OmaVero on korvannut Verotili-palvelun
OmaVerossa on nähtävillä
– Verotili-palvelussa vuoden 2016 lopussa ollut avoin saldo
– Verokauden viimeisimmät voimassa olevat oma-aloitteisten verojen ilmoitustiedot vuoden 2012 alusta
alkaen
– Verotili-palvelussa asetettu palautusajankohta ja –raja sekä tiliotteen toimitustapa
– Verokauden tapahtumat alkaen vuoden 2012 alusta
Verotili-palvelusta ei siirry OmaVeroon
– Asiakkaan lähettämien veroilmoitusten arkisto
– Verotiliotteet
– Tilitapahtumia ei esitetä OmaVerossa täysin samalla tavalla kuin Verotili-palvelussa. Olennainen sisältö
on nähtävissä kuitenkin verokauden tapahtumissa.
25.1.2017 3
Yhteenveto on korvannut verotiliotteen
Yhteenveto OmaVerossa
sisältää tiedot verokauden tapahtumista
muodostetaan kuukauden viimeisenä päivänä
pyynnöstä yhteenveto voidaan myös lähettää postitse
Verotili-palvelussa valittu verotiliotteen toimitustapa säilyy myös
yhteenvedon toimitustapana.
Yhteenveto voi sisältää myös mm.
tiedon puuttuvista ilmoituksista, maksukehotuksen, päätöksen
myöhästymismaksusta
ilmoituksen esim. verovelkojen merkitsemisestä verovelkarekisteriin,
verovelkojen julkaistavaksi lähettämisestä ja lähettämisestä ulosottoon
25.1.2017 4
Kirjautuminen
Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.
Yritykset ja kuolinpesät tarvitsevat kirjautumiseen erillisen Katso-
tunnisteen. Myös tilitoimiston voi valtuuttaa tekemään ilmoituksen
Katso-tunnisteella.
25.1.2017 5
Seuraavaksi OmaVeron esittely
25.1.2017 6
Metsäverotuksen ajankohtaiset asiat
Sisältö
Metsätalouden veroilmoitus verovuodelta 2016
Vuoden 2017 verotuksessa sovellettavat uudet vähennykset:
– Yrittäjävähennys
– Metsälahjavähennys
8
Metsätalouden tuloverotus 2016
Metsätalouden veronalaisen pääomatulon laskentaan ei vuodelle 2016
tullut lainsäädäntömuutoksia edelliseen vuoteen verrattuna
Lomake 2C ja ilmoittamismenettely säilyvät lähes ennallaan
Metsätalouden veroilmoituksen palautuspäivät ovat 28.2.2017, 3.4.2017,
9.5.2017 ja 16.5.2017
Verovuonna 2016 pääomatulojen veroprogressio kiristyy edelleen:
– Pääomatulojen veroprosentti on edelleen 30, mutta yli 30 000 euron
pääomatuloihin kohdistuu 34 %:n (vuonna 2015 oli 33 %) korotettu
veroprosentti
9
Tyhjää 2C -lomaketta ei tarvitse palauttaa
Älä palauta tyhjää 2C:tä, jos sinulla ei ollut 2016 lainkaan metsätalouden
tuloja tai menoja, eikä ole metsävähennyksen tai menovarausten
seurantatietoja ilmoitettavana
Yhtymäselvitys (lomake 36) palautetaan vain, jos lomakkeen
esitäytetyissä tiedoissa on korjattavaa tai täydennettävää
Myöskään arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse antaa, jos harjoitat vain
metsätaloutta, eikä sinulla vuonna 2016 ollut lainkaan arvonlisäverollisia
myyntejä tai hankintoja
10
Ilmoita verkossa
• Metsätalouden veroilmoitus kannattaa antaa sähköisesti, koska se on helppoa
ja turvallista
• Ilmoittamasi tiedot siirtyvät ilman postitusta ja erillistä tallennusta suoraan
Verohallinnon tietojärjestelmään
• Suomi.fi:n verkkolomakkeelle pääset sivulta vero.fi/veroilmoitus/2C.
Tunnistaudu joko verkkopankkitunnuksilla tai Katso-tunnisteella. Palvelu
ohjaa sinua ilmoittamisessa
• Saat ilmoituksen lähettämisen yhteydessä vastaanottokuittauksen, joka on
merkki onnistuneesta lähetyksestä
• Voit myös tallentaa lomakkeen keskeneräiseksi myöhempää täydentämistä
varten. Muista kuitenkin käydä lähettämässä se ennen viimeistä
palautuspäivää!
11
2C –verkkolomake näyttää esimerkiksi ilmoitettavien tulojen kohdalla tältä
Sähköinen lomake suorittaa
laskutoimitukset
puolestasi.
Apua veroilmoituksen
täyttöön saa
yksityiskohtaisesta
täyttöoppaasta.
12
Puukaupan uusi rahoituspalvelutuote: puunmyyntisaatavan kauppa
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen KVL:004/2016 ja
KVL005/2016 mukainen menettely:
Jos olet sopinut puuta ostavan yhtiön kanssa sellaisesta puukaupan
rahoituspalvelusta, jossa puunmyyntisaatava siirtyy pankille, on pankin
tilillesi maksama puunmyyntisaatavan kauppahinta pystykauppatuloa
Puunmyyntisaatavan kauppaan liittyvät pankin veloittamat kulut ja
mahdollinen pankille palautettava kauppahinnan osa ovat maksuvuoden
vuosimenojasi
13
Vuosimenot
Merkitse kohtaan 7.1 metsätalouteen kohdistuvat palkkausmenot
sivukuluineen.
Ilmoita kohdassa 7.2 metsätalouden harjoittamiseen liittyvät matkakulut. Liitä
muistiinpanoihin selvitys metsätalouden matkakuluista. Oman auton
metsätalouskäytöstä on suositeltavaa pitää ajopäiväkirjaa. Jos muuta selvitystä
menoista ei ole, oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvana menona voit
vähentää 0,24 euroa/km.
Yksityistalouden käyttöön otettavan polttopuun teosta aiheutuvat matkakulut
eivät ole vähennyskelpoisia
14
Yrittäjävähennys
Tuloverolain uusi 30 a §:
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tulona verotettavasta verovuoden
elinkeinotoiminnan, maatalouden, metsätalouden ja porotalouden tulosta
vähennetään yrittäjävähennyksenä viisi prosenttia siltä osin kuin kyse
on:
6) maatilana pidettävältä kiinteistöltä saadusta 43 §:ssä tarkoitetusta
pääomatulosta, josta on vähennetty 55 ja 56 §:ssä tarkoitetut vähennykset
sekä 111 §:ssä tarkoitettu menovaraus.
Sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa
verotuksessa
15
Yrittäjävähennys metsätaloudessa
Vähennys tehdään vain metsätalouden pääomatulosta, ei metsätalouden
ansiotulosta
Vähennys tehdään vain maatilana pidettävältä kiinteistöltä saadusta
metsätalouden pääomatulosta
Vähennyksen saavat luonnolliset henkilöt sekä kuolinpesät.
Yhteisetuuksilla veroprosenttia pienennetään vastaavasti
(28 %26,5 %)
Vähennys tehdään viran puolesta verotuslaskennassa
Yrittäjävähennyksen vaikutuksesta metsätalouden pääomatuloon
kohdistuu käytännössä jatkossa 28,5 %:n vero
16
Ennakonpidätysprosentit muuttuivat
Yrittäjävähennyksen takia puukauppasuorituksiin ja
metsävakuutuskorvauksiin sovellettavat ennakonpidätysprosentit
pienenivät
Ennakonpidätys toimitetaan 1.1.2017 alkaen
– pystykaupassa 19 %:n suuruisena
– hankintakaupassa 13 %:n suuruisena
– metsävakuutuskorvauksista 19 %:n suuruisena
17
Sukupolvenvaihdosten veronhuojennukset metsätiloilla vuonna 2017
Perintö- ja lahjaverolakiin tuli vuoden 2017 alusta voimaan veroasteikkoja
keventävä muutos. Kevennykset painottuivat sukupolvenvaihdosten
edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon
Tuloverolain muutoksella tuli vuoden 2017 alusta voimaan puhtaiden
metsätilojen suunnitelmallisiin sukupolvenvaihdoksiin kannustava
metsälahjavähennys
Maatalouden yhteydessä metsä pääsee perintö- ja lahjaverotuksen spv-
huojennuksen piiriin kuten ennenkin
Tuloverolain mukainen luovutusvoiton verovapaus ennallaan, kannustaa
luovuttamaan metsän lähiomaiselle vieraiden sijasta
+ metsävähennyshyöty jatkajalle
18
Metsälahjavähennyksen pääpiirteet
Vähennysoikeus muodostuu 1.1.2017 tai sen jälkeen lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla
saadusta metsätilasta maksetun lahjaveron perusteella
Vähennyspohjaa syntyy, jos metsämaan arvostamislain mukainen verotusarvo ylittää 30 000
euroa tai metsän pinta-ala on yli 100 hehtaaria
Vähennyksen vuosikohtainen enimmäismäärä on 195 000 euroa ja 50 prosenttia
metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Vähimmäismäärä vähennykselle on 1500 euroa
Vähennys tehdään yksittäisen lahjansaajan henkilökohtaisessa tuloverotuksessa (ei siis 2C-
lomakkeella)
Vähennyspohja on käytettävä 15 vuoden kuluessa lahjan saannista
Vähennyksestä muodostuva huojennetun tuloveron määrä katsotaan de minimis –
perusteiseksi valtiontueksi
Vähennetyt metsälahjavähennykset tuloutetaan metsätalouden pääomatuloksi 20 %:lla
korotettuna, jos metsätila luovutetaan ennen kuin 15 vuotta on kulunut lahjan saannista
19
Esimerkkejä vähennyksen edellytyksenä olevista metsämaan pinta-aloista
Huom. verovuoden 2016 mukaiset arvot! Metsälahjavähennyksen ensimmäisenä
soveltamisvuotena sovellettavat arvot ja tarkat kuntakohtaiset vähimmäispinta-
alavaatimukset selviävät marraskuussa 2017
20
Kunta Vuotuinen tuotto
e/ha
Vähimmäis-
pinta-ala ha
Inkoo 87,47 34.3
Kouvola 143,99 20,8
Joensuu 97,74 30,7
Vaasa 57,41 52,3
Oulu 31,57 95,0
Kuusamo 23,24 129,1 100,0
Esimerkki metsälahjavähennyspohjan muodostumisesta
Kouvolassa sijaitseva 90 hehtaarin metsätila, käyvältä arvoltaan 450 000
euroa, lahjoitetaan puoliksi kahdelle rintaperilliselle A ja B. Molemmat saavat
45 hehtaaria vastaavasti metsää arvoltaan 225 000 euroa. Lahjaveroa
molemmat maksavat I veroluokassa 30 020 euroa (vuoden 2016
veroasteikko).
Kouvolassa huojennusraja edellyttää noin 20,8 ha (vuonna 2016) metsäpinta-
alaa, eli sekä A:lle että B:lle muodostuu vähennysoikeutta rajan yli menevän
24,2 hehtaarin osalta.
Metsän ”tuottoarvo” on 10 x 143,99 x 45 = 64 796 euroa
Vähennyspohjaa muodostuu tuottoarvon 30 000 euroa ylittävään osaan 34
796 e kohdistuvasta lahjaverosta 34 796 / 64 796 x 30 020 = 16 121 e
Vähennyspohjaa muodostuu 2,4 x 16 121 = 38 690 euroa
21
Puun myyntitulo verotettava pääomatulo
+ Puun myyntitulot ja muut metsätalouden pääomatulot
− hankintatyön arvo vähennetään hankintakauppatulosta
− metsävähennys
− menovaraus (max 15 % metsätalouden pääomatulosta, josta metsävähennys vähennetty)
− tulonhankkimismenot
− Yrittäjävähennys, eli verotuslaskentaan otetaan viran puolesta mukaan vain 95 % metsätalouden puhtaasta pääomatulosta
− Metsälahjavähennys henkilön erillisen vaatimuksen perusteella
+ Tuloutettava metsälahjavähennys
Metsätulo puhtaan pääomatulon laskentaan (pääomatulolajin kokonaisuus)
− Luovutustappiot
− Pääomatulosta vähennettävät tulolähteen tappiot
− Tulonhankkimisvelan korot
꞊ Verovuoden pääomatulo
− Aikaisemmilta vuosilta vahvistetut pääomatulolajin tappiot
꞊ Verotettava pääomatulo
22
2C
Lisätietoa: vero.fi
Metsänomistajan omat sivut ovat osoitteessa: vero.fi/metsä
Katso myös: vero.fi/muutoksia2017
sekä vero.fi/omavero - OmaVerosta tulee askel kerrallaan
palvelu, jossa kaikki verotusasiat hoituvat helposti ja
yhdessä paikassa
23
Kiitos mielenkiinnosta!
Ajankohtaista maatilan verotuksesta 2016
Maatilaa koskevia vero-ohjeita vuodelta 2016
Maatilan yhtiöittäminen
Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi, Antopäivä: 17.6.2016,
Diaarinumero: A52/200/2015
Ohjeeseen otettu Verohallinnossa aiemmin tehdyt
julkaisemattomat kannanotot ja muutoinkin laajemmin otettu
huomioon maatilan yhtiöittäminen
26.1.2017 27
Maa-ainestulot
Verohallinnon ohje Maa-aineksista saatavat tulot luonnollisen henkilön
verotuksessa
ohjeessa käsitelty myös Kaivoslain mukaisten korvausten verotusta
Maa-aineksen jalostuksesta ja kuljetuksesta saadun tulon
tulolähteestä
– Verohallinto muuttaa aiempaa tulkintaa tulolähteestä 1.1.2016 alkaen siten, että
myös jalostetun maa-aineksen myynnistä saatu tulo on kokonaan pääomatuloa,
jos myytävä tuote on edelleen maa-ainesta eikä kyse ole elinkeinotoiminnasta.
26.1.2017 28
Maatalouden nettovarallisuus tuloverotuksessa (4.5.2016)
Tässä ohjeessa käsitellään maatalouden nettovarallisuuden määrittämistä tuloverotuksessa. Maatalouden nettovarallisuus määritetään maataloustoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön, kuolinpesän, yhteisön ja yhtymän verotuksessa. Maatalouden tulo jaetaan luonnollisen henkilön tuloverotuksessa ansio- ja pääomatulo-osuuksiin maatalouden nettovarallisuuden perusteella.
Ohjeen sisältö pohjautuu aikaisemmin henkilöverotuksen käsikirjassa ja Verohallinnon kannanotoissa julkaistuun ohjeistukseen. Ohje ei muuta nettovarallisuuden määrittämiseen liittyvää vakiintunutta verotuskäytäntöä.
Yhdenmukaisesti elinkeinotoiminnan nettovarallisuusohjeen kanssa on lisätty luku 4 Puolisot, maatalouden harjoittaminen ja nettovarallisuus.
26.1.2017 29
Palkka ja työkorvaus verotuksessa (4.4.2016)
Tässä ohjeessa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Ohje korvaa 10.10.2014
annetun samannimisen ohjeen (dnro A32/200/2014). Ohjeella ei ole tarkoitus kiristää nykyistä
verotuskäytäntöä vaan päinvastoin mahdollistaa, että yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia
suorituksia voidaan ohjetta sovellettaessa yhä useammin pitää työkorvauksina.
Työn teettäjä ja työn tekijä voivat solmia työtä koskevan työsopimuksen tai
toimeksiantosopimuksen. Ohjeessa käsitellyt näitä sopimustyyppejä koskevat tunnusmerkit on
syytä ottaa jo sopimusta laadittaessa huomioon ja näin varmistaa, että sopimuksen tyyppi, sisältö ja
tosiasiallinen toiminta vastaavat osapuolten tarkoitusta. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa ratkaistaan
sopimustyyppien tunnusmerkkien perusteella tehtävällä kokonaisarviolla, onko suoritus palkkaa vai
työkorvausta.
Ohjeen liitteisiin on lisätty edellisen ohjeen jälkeen annettuja hallinto-oikeuden ja korkeimman
hallinto-oikeuden ratkaisuja.
Tätä ohjetta sovelletaan ennakkoperinnässä ja soveltuvin osin suorituksen saajan verotusta
toimitettaessa riippumatta suorituksen saajan toimialasta tai ammatista.
26.1.2017 30
Maatalouden sivuelinkeino
Tulolähdettä pohdittaessa vaihtoehdot ovat seuraavat eli tulo voi olla joko
1. maatalouden sivutuloa, jos se on vähäistä ja on joku liityntä omaan maatalouteen
– riittääkö liitynnäksi omaan maatalouteen perustuva ammattitaito?
2. muun tulonhankkimistoiminnan tuloa, jos se vähäistä eikä liity omaan maatalouteen
3. elinkeinotuloa, jos se on laajaa ja elinkeinotoiminnan yleiset tunnusmerkit täyttyvät
– liikevaihto, suhde maatalouden tuloon
Erityisseikkoja
– on oltava maatila ja sillä harjoitettava maataloutta tai metsätaloutta
– metsätalouden koneilla tilapäisesti tehty sivutoiminta on maatalouden tuloa
– ellei harjoiteta varsinaista maataloutta (on vain tukituloja tai vuokratuloa), ovat sivutulot
lähtökohtaisesti elinkeinotuloa
26.1.2017 31
Maatalouden sivuelinkeino
Kannanotto sivutulosta, esimerkkinä lomituspalvelun tarjoaminen
Peruslähtökohtana kysymyksenasettelussa on, että vain maatilalla harjoitettu toiminta voi olla
maataloutta. Maatalouden harjoittaminen on edellytys, että jokin tulo voi olla siihen liittyvää
sivutuloa.
Toiminnan laajuutta on verrattava maatalouteen. Esim. lomituspalvelun tarjoamisen voidaan
katsoa liittyvän sillä tavoin viljelijän harjoittamaan omaan maataloustoimintaan ja sen tuomaan
ammattitaitoon, että lomituksesta saatu työkorvaus voidaan verottaa maatalouden sivutulona.
Jos sivutoiminta paisuu varsinaista maataloutta merkittävästi laajemmaksi ja toiminta
muutoinkin täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, sitä voidaan verottaa erillisenä liikkeenä
(elinkeinotoimintana).
Muu tulonhankkimistoiminta tulee kyseeseen tilanteissa, joissa toiminnan harjoittajalla ei ole
lainkaan omaa maataloutta eikä toiminta kuitenkaan täytä elinkeinotoiminnankaan
tunnusmerkkejä.
26.1.2017 32
Verohallinnossa esille nousseita tulkintakysymyksiä Ei ole julkaistu
Osuusmaksun menetyksen vähentäminen maatalouden verotuksessa
Tilanne
Osuuskunta on perinyt jäseniltään osuusmaksua, jonka se palauttaa
takaisin, kun jäsenyys on irtisanottu.
Osuuskunnan sekä sen kanssa yhteistyötä tehneen X:n taloudellinen
tila meni heikoksi.
Osa jäsenistä sanoutui irti osuuskunnasta. Irtisanoutuneet jäsenet
odottivat osuusmaksun palautusta, mutta osuuskunta on ilmoittanut,
että osuusmaksua ei palauteta, koska osuuskunta oli tehnyt
tappiollisen tilinpäätöksen.
26.1.2017 34
Osuusmaksun menetyksen vähentäminen maatalouden verotuksessa
Kannanotto
Maatilatalouden tuloverolaissa (543/1967, MVL) ei ole säännöksiä arvonmenetysten vähennyskelpoisuudesta. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin vuosikirjaratkaisussaan KHO:1996:B:515 (KHO 13.3.1996 taltio 728) katsonut lopullisen arvonmenetyksen maatalouden tulolähteessä vähennyskelpoiseksi MVL 4 §:n nojalla. Ratkaisusta ilmenevää kantaa on yleisesti sovellettu verotuskäytännössä.
Kun osuuskunnan säännöissä ei ole määräyksiä jälkipalautuksesta, joudutaan pohtimaan sitä, onko tilikauden aikainen maksukyvyttömyys riittävää vai onko edellytettävä osuuskunnan lopullista maksukyvyttömyyttä. Jos jäsenellä ei ole oikeutta eroamisvuoden tilikauden jälkeen enää saada mitään suoritusta osuusmaksusta, osuusmaksu voidaan katsoa lopullisesti menetetyksi. Menetyksen saa siten vähentää maatalouden verotuksessa.
Kun menetys katsotaan vähennyskelpoiseksi, on ratkaistava, mille verovuodelle menetys kohdistuu. Maatalouden verotuksessa noudatetaan maksuperustetta. Vähennyksen voidaan katsoa kohdistuvan verovuodelle, jonka aikana osuuskunnan tilinpäätös eroamisvuodelta on valmistunut ja tilinpäätöksessä todetaan maksukyvyttömyys sekä se, että osuusmaksua ei palauteta. Kyseessä olevassa tapauksessa vähennysvuosi on siten verovuosi 2015 eli vuosi, jolloin menetys on todettu.
26.1.2017 35
Tulkinnallisia kysymyksiä, joissa voi ilmetä verotuksellisia ongelmia
Avio- tai avoeron yhteydessä maksettavien hyvitysten ja korvausten verotus
– avioliittolainsäädäntö eroaa avoliitosta
ositus, osituksen sovittelu, hyvitys
– 1.4.2011 tuli voimaan avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettu laki
Verohallinnon ohje: Avoeron yhteydessä maksettava hyvitys, 28.8.2013, Dnro:
A82/200/2013
Hallintaoikeuksien pidättäminen, luovuttaminen ja luovutusvoiton verotus
Kuolinpesä ja leski; ositus- ja perinnönjako
26.1.2017 36
Tulkinnallisia kysymyksiä
Viljely eli varsinainen maataloustoiminta
– tuotetaan maataloustuotteita vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa myyntiä varten
– tukituloja voi olla ohessa
Tukiviljely
– hoidetaan eli kunnossa pidetään peltoja, jotta saadaan tukitulot
– ei ole myyntituotteita
HUOM! Vaihtotyön merkitys!
– heinän luovutus kunnossapitoa vastaan
Jaolla merkitystä maatalouden sivutoiminnan verotuksen kannalta sekä ainakin
PerVL 55 §:n soveltamisessa
– TVL 48 §:n osalta epäselvä tilanne
26.1.2017 37
Laskutus!
Maatilaa koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta 2016
TVL 48 § verovapaus
Helsingin HAO 5.6.2015 nro 15/0757/3 (ei julkaistu), KHO 27.4.2016 t. 1712, ei valituslupaa.
Maa- ja metsätalouden tuotantorakennus – Vuokraus – Sukupolvenvaihdoksen luovutusvoiton verovapaus
Kommentti (MK):
Esillä olevassa tapauksessa erikoista on varsinaisen maatalouden harjoittamisesta kulunut aika, lähes 20 vuotta.
KHO:2010:25 mukaan noin 10 vuotta aiemmin harjoitettu maatalous riitti TVL 48 §:n huojennukseen. Pellot oli KHO:n
tapauksessakin vuokrattu ulkopuoliselle ja vuokratulo oli verotettu maataloustulona kuten HAO:n tapauksessa. Maataloutta
on joka tapauksessa tullut aikaisemmin tulonhankkimistarkoituksessa harjoittaa ja sen jälkeen on saatava maatalouden
tulona verotettavaa tuloa ja peltojen on oltava käyttökuntoisia.
Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa-ohjetta päivitetty tältä osin 2.5.2016.
Kohta 2.2.2.2:
Maa- tai metsätalouden lopettamisesta huolimatta myyjän oikeus verovapaaseen luovutukseen säilyy niin kauan kuin
omaisuus ei ole siirtynyt muun toiminnan kuin maa- tai metsätalouden käyttöön, kuten esimerkiksi tonttimaaksi.
26.1.2017 39
Varainsiirtoverotus
Pohjois-Suomen HAO 18.02.2016 16/0072/3
Varainsiirtovero - Kiinteistöjen yhteisomistussuhteen purkaminen - Halkominen - Vaihto
Verohallinto oli ennakkoratkaisuna lausunut, että jos kiinteistöjen yhteisomistus puretaan
kokonaisarvohalkomisena hakemuksessa kerrotulla tavalla, hakijan ei ole suoritettava varainsiirtoveroa.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vaati ennakkoratkaisun kumoamista ja uutena ennakkoratkaisuna
lausuttavaksi, että jos kiinteistöjen yhteisomistus puretaan kokonaisarvohalkomisena hakemuksessa kerrotulla
tavalla, hakijan on suoritettava varainsiirtoveroa. Varainsiirtoverolain esitöiden näkökulmasta yhteishalkominen
vastaa luonteeltaan vaihtoa.
Hallinto-oikeus hyväksyi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen.
Äänestyspäätös. Päätöksestä ei ole valitettu KHO:een (tiedustelu 13.4.2016).
Vähemmistöön jääneen jäsenen äänestyslausunto:
– Ennakkoratkaisun hakijan ja hänen sisarustensa tarkoituksena on, että kukin heistä saa maanmittaustoimituksena
tehtävässä kokonaisarvohalkomisessa kiinteistökokonaisuudesta alueita arvomääräisesti yhtä paljon kuin heidän murto-
osainen osuutensa kiinteistöistä ennen maanmittaustoimitusta on ollut. Koska omistus on tarkoitus muuttaa murto-
osaisesta alueelliseksi, vaikkakaan ei kiinteistökohtaisesti, vaan usean kiinteistön osalta yhteisesti, asiassa ei
kokonaisuutena arvioiden ole kysymys koko kiinteistöjen tai niiden murto-osien vaihtamisesta vaan yhteisomistussuhteen
purkamisesta. Varainsiirtoveroa ei ole suoritettava.
26.1.2017 40
Verotusmenettely
KHO 10.3.2016/780
Sähköinen asiointi - Myöhästynyt valitus - Tutkimatta jättäminen
Sähköpostina toimitettu valituskirjelmä oli saapunut
tuomioistuimen tietojärjestelmän ensimmäiselle palvelimelle
valitusajan viimeisenä päivänä sekunnilleen kello 16.15.05.
Valitus jätettiin määräajan jälkeen tehtynä tutkimatta.
26.1.2017 41
Maatalouden veroilmoitus 2016 2-lomakkeen täyttäminen
Lähdeaineistona Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelle 2016, maatalouden
veroilmoituksen täyttöohjeet ja muut ohjeet sekä Verohallinnon sisäiset koulutusaineistot.
Jätä ilmoitukset helposti sähköisesti
Voit antaa oma-aloitteisten verojen ilmoituksen verkkolomakkeella
OmaVerossa.
Voit antaa maa- ja metsätalouden ilmoitukset verkkolomakkeella
suomi.fi:ssä.
– vero.fi:ssä on suorat linkit lomakkeisiin – löydät kaikki yhdestä paikasta.
Voit lähettää ilmoitukset tiedostona Ilmoitin.fi -palvelussa.
26.1.2017 43
Maatalouden veroilmoituslomake 2
Toimialaluokitustiedot Tilastokeskuksen nettisivulta www.stat.fi
Tässä voidaan valtuuttaa esim. tilitoimisto
Y-tunnus tai henkilötunnus merkittävä
jokaiselle sivulle! (tallennus sähköiseen
muotoon)
26.1.2017 44
Laskelma tuloksesta
1) Ei verotusyhtymän maatalouteen kohdistuvia korkoja, sillä ne vähennetään osakkaan verotuksessa.
mm. yhtenäistämisohjeen mukaiset vähennykset,
työhuonevähennys,
poltto-tarvepuu
Arvioinnista ks. yhtenäistämisohje, mm. maatalousvarojen yksityiskäyttö
26.1.2017 45
Yhtenäistämisohje
Linkki: Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2016
toimitettavaa verotusta varten (2.1.2017)
Linkki: Maatalouden verotusperusteet 2016 asiakaslyhennelmä
26.1.2017 46
Veroilmoituksen 2 ”kompastuskivet”
Tulot
– Tasausvarauksen suora tuloutus (tunnus 219)
– merkitse vain suora tuloutus
– Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot (mm. pellon vuokratulot) (tunnus
220)
– vain arvonlisäverottomat tulot
– maa- tai metsätalouteen liittyvät vuokratulot (kuten pellon vuokratulot)
– maatalouteen kuuluvat osingot ja ylijäämät
– luovutusvoitot maatalouden arvopapereista tai osuuksista
– vahingonkorvaukset sadosta, eläimistä ja maataloustarvikkeista
– se osa aiempina vuosina tekemistäsi jälleenhankintavarauksista, jonka tuloutat suoraan
verovuonna 2016
– energiatuotteiden valmisteveron palautus
26.1.2017 47
Tulot Y-tunnus tai henkilötunnus merkittävä jokaiselle sivulle!
Esim. työkorvaukset, konevuokrat, metsätalouden sivutulot
26.1.2017 48
Menot Ei kunnan lomittajasta maksettuja korvauksia
palkkamenoihin k. 11, vaan kohtaan 15
Tähän kunnan lomittajan kulut. MYEL-maksut tässä tai esitäytetyllä 1-lomakkeella.
2) Vuoden 2015 nettovarallisuutta lisäävä erä, ks. täyttöohje
Vähennys poistoina, jos tod.näk. taloudellinen käyttöikä yli 3 vuotta
26.1.2017 49
Maatalouden osingot ja osuuskunnalta saadun ylijäämän verotus
Maatalouden tulolähteen osingot
Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän maatalouden tulolähteeseen kuuluvista
julkisesti noteeratun yhtiön osakkeista saaduista osingoista on 85 prosenttia veronalaista
yritystoiminnan tuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Julkisesti noteeraamattoman yhtiön maksamista osingoista on 75 prosenttia veronalaista
maatalouden tuloa ja 25 % verovapaata.
Muistiinpanovelvollisten maataloudenharjoittajien verotuksessa osinko on sen
verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut yhtiökokouksen päätöksen mukaan
nostettavissa
Osingon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty,
ellei osingon nostettavissa olosta ole erikseen päätetty
Tarkemmin: Verohallinnon ohje Osinkotulojen verotus (Antopäivä: 13.11.2014,
Diaarinumero: A207/200/2013)
26.1.2017 51
Osuuskunnalta saadun ylijäämän verotus
Lomake 2, Maatalouden tulolähde
Julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatu ylijäämä ja Vapaan oman pääoman rahaston (VOPR)
ylijäämä (MVL 5 § 14 k.)
– 85 % veronalaista maatalouden tuloa ja 15 % verovapaata tuloa.
– Suomessa ei ole tällä hetkellä julkisesti noteerattuja osuuskuntia.
Muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatu ylijäämä ja VOPR-
ylijäämä (MVL 5 § 14 k.)
– Ylijäämää on esimerkiksi aiemmin osuuspääoman korkona osuuskunnasta saatu voitonjako.
– 25 % maatalouden veronalaista tuloa ja 75 % verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka. 5 000
euron ylittävästä osasta 75 % veronalaista maatalouden tuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
– Sillä ei ole merkitystä, onko ylijäämää jakaneessa osuuskunnassa vähintään 500 vai alle 500
jäsentä.
26.1.2017 52
Osuuskunnalta saadun ylijäämän verotus
– 5 000 euron lievennys on verovelvolliskohtainen ja sen saa vain
kertaalleen. Jos puolisot harjoittavat yhdessä maataloutta, sovelletaan
molempien lievennysrajaa.
Jos verovelvollisella on eri tulolähteisiin kuuluvia ylijäämiä lievennys käytetään
niihin seuraavassa järjestyksessä:
– 1) henkilökohtaisen tulolähteen ylijäämät
– 2) maatalouden tulolähteen ylijäämät ja
– 3) elinkeinotoiminnan tulolähteen ylijäämät.
Lisätietoa ylijäämien verotuksesta vero.fi: Etusivu > Tietoa Verohallinnosta > Uutiset > Yritys- ja
yhteisöasiakkaat > Osuuskunnan jakamat ylijäämät, ennakonpidätys sekä Verohallinnolle
annettavat ilmoitukset vuoden 2015 alusta
26.1.2017 53
Osuuskunnalta saadun ylijäämän verotus
Lomake 2, maatalouden tulolähde
– Osuuskunnan jäsenyydestä eroamisen yhteydessä saatu osuusmaksun
palautus jaetaan vapaan oman pääoman rahastosta (MVL 5 § 16 k., viittaus
TVL 33 f § 2 mom.)
luovutuksena verotettava, maatalouden tuloa
– Ylijäämän palautus, joka on maksajalle vähennyskelpoinen (MVL 5 § 17 k.),
on palautuksen saajalle kokonaan veronalaista maatalouden tuloa.
Ylijäämän palautukset ovat asiakashyvityksiä. Palautukset täytyy merkitä
muistiinpanoihin ja ne sisältyvät maatalouden tulokseen, silloin kun ne liittyvät
maataloustoimintaan.
26.1.2017 54
Osuuskunnalta saadun ylijäämän verotus
Lomake 2, maatalouden tulolähde
Ylijäämän ilmoittaminen
2-sivulla bruttomäärä ja verovapaa osa:
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
:
Sivulla 1 vähennetään verovapaa osa omassa kohdassaan
26.1.2017 55
Matkakulut
Asunnon ja maatilan väliset matkakulut ilmoitetaan vähennykseksi esitäytetyllä 1-
lomakkeella toukokuussa (matkakulut eivät ole maatalouden ajoja).
– Sama käytäntö koskee myös verotusyhtymän osakkaita.
Kaikista ajoista on pidettävä ajopäiväkirjaa.
Jos maatalouden ajoja on yli puolet, kulkuneuvo kuuluu maatalouden kalustoon.
Maatalouden ajoista voidaan tehdä lisävähennys (0,43 €/km), jos auto ei ole
maatalouden kalustossa, eikä kuluja ole merkitty muistiinpanoihin. Jos todelliset kulut
ovat suuremmat kuin lisävähennys, saa auton käytöstä vähentää todelliset kulut.
Ohje: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten
vähentäminen
26.1.2017 56
Ajoneuvo kalustossa
6) Siirretään sivulle 1 osan I kohtaan 2.
Muista ajopäiväkirja!
26.1.2017 57
Yksityistalouden auton käyttö Muista ajopäiväkirja!
7) Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016.
Vähennys oman auton käytöstä on vähintään 43 senttiä/km. Ks. tarkemmin täyttöohje.
8) Siirretään sivulle 1 osan I kohtaan 7.
26.1.2017 58
Lisääntyneet elantokustannukset
7) Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016.
8) Summa siirretään 2-lomakkeen sivulle 1, kohtaan I.7.
Kokopäiväraha on 40 euroa. Ks. tarkemmin täyttöohje.
Osapäiväraha 19 euroa. Ks. tarkemmin täyttöohje.
26.1.2017 59
Yksityisauto maatalouden käytössä
Auto kuuluu yksityisvaroihin, jos muut kuin maatalousajot ovat yli
50 % kokonaisajoista.
Vähentää voi todelliset kulut tai tehdä lisävähennyksen (0,43 €/km).
– Vähentäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä.
Lisävähennystä ei voi tehdä, jos kyseessä on luontoisetuauto,
leasingauto tai sopimukseen perustuvalla hallintaoikeudella hallittu
auto .
– Tällaisessa tapauksessa voidaan kuitenkin vähentää todelliset
maataloudesta aiheutuneet menot.
26.1.2017 60
Yksityisauto maatalousyhtymän käytössä
Verotusyhtymä on korvannut osakkaalle matkakuluja – Yhtymä voi maksaa osakkaalle matkalaskun perusteella
maatalousajoista 0,43 €/km, joka on yhtymän vähennyskelpoista palkkausmenoihin luettavaa kulua ja osakkaalle verovapaata tuloa.
Verotusyhtymä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja – Jos yhtymä ei ole maksanut korvausta osakkaan oman auton käytöstä
yhtymän maataloudessa, vähennetään auton todelliset kulut tai 0,24 €/km verotusyhtymän verotuksessa.
Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja, jotka vähennetään
osakkaan esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella.
26.1.2017 61
Yksityisauto kuolinpesän käytössä
Kuolinpesä on korvannut osakkaalle matkakuluja
– Kuolinpesä voi maksaa osakkaalle matkalaskun perusteella maatalousajoista 0,43 €/km, joka on kuolinpesän vähennyskelpoista palkkausmenoihin luettavaa kulua ja osakkaalle verovapaata tuloa.
Kuolinpesä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja
– Osakkaan oman auton todelliset kulut tai 0,24 €/km
– kp:n auton todelliset kulut tai 0,43 €/km
– vähennys näistä tehdään kuolinpesän verotuksessa
Kuolinpesän leski
– Leskelle ei voida maksaa verovapaita kulukorvauksia
– mutta lesken oman auton todelliset kulut tai 0,43 €/km voidaan vähentää kuolinpesän verotuksessa.
26.1.2017 62
Opinto- ja koulutusmatkakulut
Opinto- ja koulutusmatkakulujen on liityttävä tilan tuotantosuuntaan.
– Yleissivistävän ja peruskoulutuksen sekä ammattiin tähtäävän koulutuksen menot eivät ole
vähennyskelpoisia.
– Vähennyskelvottomana peruskoulutuksena pidetään mm. agrologin koulutusta ja metsätalousyrittäjän
ammattitutkinnon suorittamista. Itse maksettujen koulutusmenojen vähentämisestä kerrotaan tarkemmin
erillisessä ohjeessa: Koulutusmenot henkilöverotuksessa.
Yleiset periaatteet:
järjestettyä ohjelmaa vähintään noin 4-5 tuntia kunakin päivänä
lähiseudun tilaisuuksissa ei 4 tunnin vähimmäisaikaedellytystä
Opiskelun osuus matka-ajasta tulee olla yli 20 %, jotta kustannukset olisivat
edes osittain vähennyskelpoisia verotuksessa.
– Esimerkiksi kotimaan maatalousnäyttelyn matkakulut, pääsyliput ja päivärahat ovat kokonaan
vähennyskelpoisia kaikkien niiden henkilöiden osalta, joille verotettavaa tuloa jaetaan.
26.1.2017 63
Tilapäinen työmatka maatalousverotuksessa
Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneiden ylimääräisten
elantokustannusten vähentämisen edellytykset:
– matkan on liityttävä tulonhankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvä ja
matkakohteesta ja kestoajasta täytyy tehdä kirjaukset muistiinpanoihin
– matkan on pitänyt ulottua vähintään 15 km etäisyydelle asunnosta
päiväraha yli 6 tuntia kestäneestä matkasta on 19 € ja yli 10 tuntia
kestäneestä matkasta 40 €
Tositteisiin perustuvat matkustus- ja majoittumiskulut saa
vähentää erikseen.
26.1.2017 64
Maatalouden varat ja velat
1) Ei sisällä määrää sivun 3 kohdasta 249 (Rakennukset 6 % / Poistamaton hankintameno vuoden 2016 lopussa).
2) Ei merkitä verotusyhtymän osakkaan maatalouteen kohdistuvia velkoja.
3) Tätä verovuoden 2016 nettovarallisuutta käytetään, kun seuraavan vuoden tulo jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi.
Maksamattomat osuusmaksut ovat velkaa ns. eläinluotto ei ole velkaa
Käytetään myös kiinteistöverotuksen perusteena
Osuuskunnan osuuden arvo osuuskunnilta.
Y-tunnus tai henkilötunnus merkittävä jokaiselle sivulle!
26.1.2017 65
Tilatukioikeus ja nettovarallisuus
Viljelijälle myönnettyjä ja vahvistettuja tilatukioikeuksia ei lueta
maatalouden nettovarallisuuteen.
Erikseen hankitun tilatukioikeuden arvona pidetään verovuoden
päättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon
osaa (laki varojen arvostamisesta verotuksessa19 ja 24 §).
– Yleensä arvo poistetaan verotuksessa vuosimenona, jolloin poistamatonta
hankintamenoa ei ole.
26.1.2017 66
Myyjän, vuokraajan ja ostajan verotus tilatukioikeuden luovutuksessa
Myyntitulo ja vuokratulo ovat saajalleen veronalaista tuloa.
Ostohinta ja vuokraajan maksama vuokra ovat verotuksessa vähennyskelpoista menoa.
Ostaja voi vähentää maksamansa kauppahinnan vuosimenona tai menojäännöksestä tehtävin 10 %:n poistoin.
Hallinnollisesti vahvistetuilla tilatukioikeuksilla ei ole hankintamenoa.
Verovapaan sukupolvenvaihdosluovutuksen (TVL 48 §) edellytysten
täyttyessä luovutettua peltomäärää vastaavan tilatukioikeuden
luovutus samalle luovutuksensaajalle on verovapaa.
26.1.2017 67
Tilatukioikeuden käypä arvo Arvona pidetään muun selvityksen puuttuessa vuonna 2016 tasatuen määrää ja vuodesta 2017
alkaen tasatuen ja viherryttämistuen yhteen laskettua vuotuista euromäärää hehtaaria kohti täysin euroin (Verohallinnon ohje Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa).
Tukien arvot 2016 ja 2017:
– Valtioneuvoston asetus 234/2015 sellaisena kuin se on muutoksen 1066/2016 jälkeen
– v. 2017 voidaan käyttää v. 2016 yhteismäärää, kunnes tulee päätös viherryttämistuesta
Perustellusta vaatimuksesta voidaan esim. tilakaupan arvostuksessa käyttää muuta perusteltua
arvoa
– tilatukioikeuden arvo ei voi ylittää 10 % pellon kokonaisarvosta.
26.1.2017 68
2016 tasa-
tuki
viherr.
tuki
yhteensä
täysin €
tukialue euroa
AB 122,30 74,70 197,00
C 110,84 65,20 176,00
2017 tasa-
tuki
viherr. tuki yhteensä
tukialue euroa
AB 123,60 ei tietoa ?
C 110,50 ei tietoa ?
Tilatukioikeus ja arvonlisäverotus
Tilatukioikeuden myyntihinnasta tai vuokratulosta on
suoritettava arvonlisäveroa 24 %, jos myyjä tai vuokranantaja
on arvonlisäverovelvollinen.
Jos tukioikeus myydään maatilan tai sen murto-osan
luovutuksen yhteydessä, tukioikeuden myynnistä ei suoriteta
arvonlisäveroa (arvonlisäverolaki 19 a §).
– Peltojen määräalan myynti on arvonlisäveron alaista toimintaa
o KHO:2014:137
26.1.2017 69
Tilatukioikeus ja varainsiirtoverotus
Tilatukioikeus on irtainta omaisuutta.
Varainsiirtoveroa ei suoriteta irtaimiston kauppahinta-osuudesta,
kun se on riittävästi eritelty kauppakirjassa.
26.1.2017 70
Verotusyhtymän maatalouden veroilmoituslomake (2):
–ei ilmoiteta korkomenoja
–ei ilmoiteta velkoja
–ei liitetä erittelyjä luotonsaajista ja maksetuista
koroista
Verohallinnon laskentajärjestelmä ei huomioi
verotusyhtymän 2-lomakkeella ilmoitettuja
korkoja ja velkoja
26.1.2017 71
Verotusyhtymän osakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella (3001) ilmoitetaan:
Tulonhankkimisvelka
verovuonna maksetut tulonhankkimisvelan korot ilmoitetaan
kohdassa 7.6.
Lisäksi kohdassa 16 ilmoitetaan lisätietoina:
yhtymän nimi
y-tunnus
maatalouteen kohdistuvat velat ja korot
Tulonhankkimisvelat tulee eritellä lainoittain.
26.1.2017 72
Esimerkki tulonhankkimisvelan korkojen ilmoittamisesta
esitäytetyllä veroilmoituksella
26.1.2017 73
Vaatimus pääomatulon enimmäismäärästä
4) Jos vaatimusta ei esitetä, pääomatulon enimmäismäärä on 20 % nettovarallisuudesta.
• Kohta 409: Nettovarallisuudesta riippumatta arvopapereiden luovutusvoitto on kokonaan pääomatuloa.
• Luovutusvoittoa laskettaessa voi vähentää alkuperäisen hankintamenon tai sitä suuremman hankintameno-
olettaman.
26.1.2017 74
Lisätiedot ja allekirjoitus
Muista aina allekirjoittaa veroilmoitus!
Älä laita liitteeksi alkuperäisiä asiakirjoja (mm. ositus- ja jakokirjaa, tai
kauppakirjaa), koska niitä ei palauteta. Oikeaksi todistettu kopio käy.
26.1.2017 75
Harrastusluonteinen toiminta
Ei ole vakaata ansiotarkoitusta
ei ole arvonlisäverollista toimintaa
Tappiota ei voida vahvistaa, mutta menot otetaan
huomioon, jos sama harrastustoiminta tuottaa myöhemmin
tuloja.
Erillisistä menoista ja tuloista täytyy tehdä muistiinpanot.
26.1.2017 76
Hevoset harrastuksena
Ravi- ja ratsuhevosten (1-2) pitäminen, johon ei liity
kasvatustoimintaa, ja joka on vähäistä ja tappiollista, katsotaan
harrastustoiminnaksi.
Maatalouden veroilmoituksessa maatalouden menoista on
poistettava:
– maataloustuotteiden tuotantokustannusmenoista
920 €/ hevonen ja
370 €/ varsa vuodessa.
– maatalouden muistiinpanoissa ilmoitetut kulut (mm. eläinlääkäri, hoito- ym.
yleiskulut).
26.1.2017 77
Hevoset erillisenä liiketoimintana
Mikäli hevostaloustoiminta katsotaan maataloudesta erilliseksi
liikkeeksi, verotetaan se elinkeinotoiminnan tulona ja maataloudeksi
luettava toiminta edelleen maatalouden tulona.
Maatalouskiinteistöstä ja maataloudeksi katsottavasta toiminnasta
kertyvät tuet ja niihin kohdistuvat menot verotetaan maatalouden
tulolähteessä.
Hevostalouden tuet ja menot verotetaan sen sijaan elinkeinotoiminnan
tulolähteessä.
Hevosille tuotettava rehu siirretään tulolähdesiirtona maatalouden
tulolähteestä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen.
26.1.2017 78
Vähäinen viljely
Pienimuotoinen (yleensä alle 3 ha) viljely, joka on jatkuvasti
tappiollista, katsotaan harrastustoiminnaksi.
– ei ole vakaata tulonhankkimistarkoitusta
Vaikka uusi toiminta olisi alkuvuosina tappiollista, voi
tulonhankkimistarkoitus olla vakaa. Tällöin kulut saa vähentää.
26.1.2017 79
Maatalouden lopettaminen
• Jos maataloustoiminta on kokonaan lopetettu tai toimintaa ei voida enää pitää vakaassa ansiotarkoituksessa harjoitettuna toimintana • varaukset luetaan lopettamisvuoden veronalaiseksi tuloksi
• yksityistalouteen jätetyn maatalouden käyttöomaisuuden alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta luetaan MVL 4 § 3 momentin mukaan veronalaiseksi tuloksi
• jos vuosimenettelyssä olevan arvonlisäverollinen toiminta loppuu kesken vuotta, arvonlisäveron veroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. (myös paperi-ilmoituksen on oltava samaan aikaan perillä Verohallinnossa).
26.1.2017 80
Maatalouden lopettaminen
Omaisuus, jolla ei ole enää tulonhankkimis- tai muuta käyttöä, voidaan veroilmoituksessa poistaa kokonaan
– salaojat, käyttökelvottomat koneet ja rakennukset
Lopettamisvuoden jälkeen sovelletaan tuloverolain luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä.
Jos yksityiskäyttöön siirtoa ei ole tehty verotuksessa, sovelletaan maataloustoiminnassa käytetyn käyttöomaisuuden myyntiin edelleen maatilatalouden tuloverolakia
26.1.2017 81
Maatalouden lopettaminen
Jos varsinainen maataloustoiminta on lopetettu, mutta maatilalla on vuokra- tai tukituloa, voidaan maatilan myyntiin soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta (TVL 48 § ja KHO:2010:25 sekä Verohallinnon ohjetta Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa, k. 2.2.2.2)
Varsinaista maataloutta ei siis tarvitse harjoittaa juuri ennen maatilan sukupolvenvaihdoskauppaa.
26.1.2017 82
Maataloustoiminnan lopettamisen jälkeen saadut tulot ja vähennettävät kulut
Esimerkiksi vuokratuloon ja tukituloon kohdistuvat menot saa vähentää – mm. vuokratun omaisuuden tai tukitulojen kunnossapitovelvoitteen edellyttämät kunnossapitomenot
(KHO 18.5.1998 t. 937). Myös kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja talousrakennuksen poistot saa vähentää.
Jos pellot on vuokrattu kunnossapitoa vastaan, ei erillisiä kuluja voi vähentää – jotta maatalouden harjoittaminen (esim. PerVL 55 §, TVL 48 §) voidaan osoittaa, olisi syytä näissä
tilanteissa nimenomaisesti sopia vastavuoroisesta korvauksesta ja tehdä laskut
Jos maatalouden harjoittaminen on lopetettu vain määräajaksi, saa maatalouden varallisuuden poistot vähentää edelleen maatalouden menona (KVL 27/1999). – esitettävä selvitys lopettamisen määräaikaisuudesta.
26.1.2017 83
Maa-ainestulot
Katso Verohallinnon ohje Maa-aineksista saatavat tulot luonnollisen henkilön verotuksessa
– ohjeessa on käsitelty myös Kaivoslain mukaisten korvausten verotusta
Laajamittainen maa-ainesten jalostus, kuljetus ja myynti voi kuitenkin olla elinkeinotoiminnan
tunnusmerkistön täyttyessä elinkeinotoimintaa.
– Elinkeinotoiminnan tuloa ovat silloin kaikki toiminnasta saadut tulot, myös itse maa-aineksesta
saatu tulo.
Maatilan maa-aineksesta saatua tuloa ei veroteta maatalouden tulolähteen tulona, vaan
henkilökohtaisen tulolähteen tulona
– Tulo on pääomatuloa.
Maa-aineksen jalostuksesta ja kuljetuksesta saadun tulon tulolähteestä
– Verohallinto on muuttanut aiempaa tulkintaa tulolähteestä 1.1.2016 alkaen siten, että myös
jalostetun maa-aineksen myynnistä saatu tulo on kokonaan pääomatuloa, jos myytävä tuote on
edelleen maa-ainesta eikä kyse ole elinkeinotoiminnasta.
26.1.2017 84
Maa-ainestulot
Jos maatilalta myydyn maa-aineksen kuljetuksesta laskutetaan
erikseen ja kuljetus tehdään maa- tai metsätalouden koneilla, tulo
on maatalouden tuloa.
– Erikseen laskutetusta maa-aineksen kuljetuksesta maa- tai metsätalouden
kalustolla saatu tulo on maatalouden tuloa silloinkin kun maatilalla
harjoitetaan maa-aineksen myynnin lisäksi pelkästään metsätaloutta.
26.1.2017 85
Muuta huomioitavaa
2-lomake on aina palautettava
Alv-velvollisen on aina tehtävä veroilmoitus
Huom! Älä palauta tyhjää 2C:tä, jos sinulla ei ollut 2016 lainkaan metsätalouden tuloja tai menoja, eikä ole metsävähennyksen tai menovarausten seurantatietoja ilmoitettavana
Myöskään arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toimintaa ei ole.
Yhtymäselvitys (lomake 36) palautetaan vain, jos lomakkeen esitäytetyissä tiedoissa on korjattavaa tai täydennettävää.
Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä 5 vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Vuoden 2016 muistiinpanot ja tositteet on siten säilytettävä v. 2022 loppuun
Muistiinpanojen on perustuttava tositteisiin.
Muistiinpanovelvollisuus myös sijoitustoiminnasta.
26.1.2017 86
Esitäytetty veroilmoitus (3001)
Esitäytetyllä veroilmoituksella näkyvät maa- ja metsätalouden
tiedot oman ilmoituksen mukaisina.
Palautetaan 9.5 tai 16.5 vain, mikäli on korjattavaa esitäytettyihin
tietoihin
Tarkistamisvelvollisuus
Veroilmoitukseen ei liitetä tositteita, käytetään vahvistettuja
liitelomakkeita.
Paperilomakkeella ilmoitetaan ne tiedot, joita ei voi ilmoittaa
verkossa.
Lisätietoja vero.fi (Etusivu > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja
> Veroilmoituksen antaminen)
26.1.2017 87
Alkutuottajan arvonlisäverotuksen veroilmoitus vuodelta 2016
Veroilmoitus annetaan viimeistään helmikuun viimeisenä päivänä.
Postitse saapunut veroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos se
on saapunut Verohallinnolle viimeistään seitsemäntenä päivänä em.
määräpäivästä.
Jos annat oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen paperilomakkeella, lähetä
se osoitteeseen:
Verohallinto
Oma-aloitteisten verojen optinen lukupalvelu
PL 5000
00053 VERO
26.1.2017 88
Verohallinnolla paperiton käsittely
Kaikki Verohallinnolle tulevat asiakirjat tallennetaan ja muutetaan
sähköiseen muotoon
– Ilmoita mieluiten verkossa eli sähköisesti
Jos annat paperisen veroilmoituksen:
– Käytä virallisia lomakkeita
– Anna liitteet erillisinä A4-kokoisina tulosteina
– Älä niittaa lomakkeita yhteen
– Merkitse nimesi ja Y-tunnuksesi/henkilötunnuksesi selkeästi
veroilmoituksen ja liitteiden kaikille sivuille.
– Asiakirjoja ei säilytetä - Älä lähetä alkuperäisiä asiakirjoja liitteenä!
26.1.2017 89
Sähköinen ilmoitusvelvollisuus laajenee
Veroilmoitukset arvonlisäverosta, työnantajasuorituksista sekä muista
oma-aloitteisista veroista tulee jatkossa antaa sähköisesti.
Sähköinen ilmoittaminen on pakollista 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavilta verokausilta.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuuluvien on ilmoitettava myös tilinumero sähköisesti
1.2. alkaen.
Jos ilmoituksen antaminen sähköisesti on esimerkiksi teknisen esteen
vuoksi mahdotonta, niin ilmoituksen voi antaa edelleen myös
paperilla.
Tätä varten ei tarvitse hakea erillistä lupaa, eikä syytä paperi-ilmoittamiseen ole
tarpeen kertoa etukäteen Verohallintoon.
Paperi-ilmoitusten määräpäivä on jatkossa sama kuin sähköisesti annettavien ilmoitusten
määräpäivä (12. päivä).
26.1.2017 90
Lisätietoja
Lisätietoja:
– www.vero.fi/maatalous
– www.vero.fi/metsä
Valtakunnallinen puhelinneuvonta
Maa- ja metsätalousverotus 029 497 016
Arvonlisäverotus 029 497 014
OmaVero 029 497 060
– Oma-aloitteisten verojen kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja
maksaminen. OmaVero-palvelun toiminta ja OmaVeron yhteenvetoon liittyvät kysymykset.
26.1.2017 91