Oikeusturva sote-järjestelmässä Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA

Alustajina:Varpu Valkeinen, EndometrioosiyhdistysMerja Karinen, Mielenterveyden keskusliittoAnniina Lavikainen, KuuloliittoAnne Määttä, DIAK

Tohtori Euro – vain rahallako hoitoon?Case Endometrioosiyhdistys

75 % endometrioosia

sairastavista kokee, että

hoitoon pääsee vain

rahalla

Omakustanteinen lääkärikäynti:

Vastaanotto 120 € Diagnoosi 720 €

Hoidon kokonaiskustannus:

10 000 € vuodessa/

endometrioosia sairastava

Julkisrahoitteisella, oikea-aikaisella ja tarpeenmukaisella

hoidolla hillitään kustannuksien kasvua!

Tuleeko palvelulupaus ja valinnanvapaus kattamaan n. 200 000 suomalaista naista?

www.mtkl.fi

CASE KUPITTAAPSYKIATRISEN POTILAAN OIKEUSTURVAN

KEHITTÄMISTARPEET

Tarkkailu valitusoikeus Valitusaika 14 vrk hallinnossa 30 vrk Hallinto-oikeuskäsittelyn viiveet (1-3 kk) lakiin määräaika HO

käsittelylle (viim 4-7 vrk) Edunvalvoja, avustaja, asiamies Vahingonkorvaus perusteettomasta vapauden riistosta Potilaan henkilökohtainen kuuleminen hoitoon määräämispäätöstä

tehtäessä Valvonta, tarkastuskäynnit; epäkohdista ilmoittaminen Omavalvonta ohjeistus, koulutus, raportointi, seuranta, Henkilöstön ohjaus, koulutus, johtaminen, työnohjaus

Potilaasta kuluttajaksi –sote-palveluja shoppailemassa?

• Huono kuulo ikääntyneillä yleinen, aktiiviset eläkeläiset myös potentiaalinen kasvava asiakaskunta kuuloalan yrityksille.

• Kuulemisen teknologia kehittyy koko ajan kovaa vauhtia• Suomessa kuulokoje lääkinnällisenä kuntoutuksena maksutta

käyttöön, tutkimusten perusteella kojeen hinta este käytölle.• Kuuloalan maahantuojat tekevät kojesovituksia ostopalveluina,

mutta houkuttelevat henkilöitä myös yksityisasiakkaiksi.• Kenellä varaa hankkia kuulonkuntoutusta kuluttajana?

– Esimerkki suomalaisten maahantuojien hinnoittelusta• Valinnanvapauden myötä avautuu myös uusia eettisiä

kysymyksiä (lääketieteellinen etiikka, ammattietiikka)– Ruotsissa yhteisrahoitus mahdollinen joissakin maakunnissa, mutta todettu

eettisesti ei-hyväksyttäväksi potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta– Maksamalla omasta rahapussista lisää saa ”paremman” kuulokojeen

• Kenet kuluttajadiskurssi sulkee ulkopuolelle?

10/6/2016

Eriarvoisuus palveluissa-

asiakkaana pirstaleisessa palvelujärjestelmässä

SOSTE-risteily 4.10.16Anne Määttä

VTT, asiantuntija (tki), tutkija

Mikä eriarvoistaa sote-palveluiden asiakkaita?

• Raha (yksityiset ja julkiset palvelut)

• Maantieteellinen sijainti (lähipalvelut, sote-alueen palvelut)

• Asiakkaiden taidot ja kyvyt hakea palvelua / etuuksia tai niiden puute

• Verkostot tai niiden puute (perhe, lähiverkostot)

• Pirstaleinen tukijärjestelmä, hallinnonalojen välisen yhteistyön esteet ja puutteet

• Tuen tarpeen laajuus, yksittäisen tuen tarve / moniasiakkuus

Monialaista tukea tarvitsevan henkilön haasteet palvelujärjestelmässä

Digitalisaatio lisää sähköistä asiointia, kasvokkainen kohtaaminen vähenee Paljon erillisiä ja irrallisia tukitoimia Tietokatkoksia toimijoiden välillä, tieto hajallaan eri järjestelmissä Salassapitosäännösten tulkintatavat eroavat Yhteistyön koordinaatiossa puutteita Yksittäisen työntekijän vaikea arvioida asiakkaan kykyjä tai kyvyttömyyttä hoitaa

asioitaan ja avuntarpeen kokonaisuutta Päällekkäistä työtä >< poiskäännyttämistä Asiakkaalla riski pudota etuuksien tai palvelujen väliin ja oman onnensa nojaan

Monitoimijainen ja hierarkkinen palvelujärjestelmä

Sisä-, ulko- ja lähiyhteisöringit– Rakenteelliset hierarkiat

(hallinnonalojen, perus- ja erityispalveluiden väliset) sekä

– Toimijakohtaiset rajat (julkinen, yksityinen ja III sektori)

Toimijakohtaiset roolit– Kopin ottajat: TYP, sosiaalityö,

psykiatrian ja päihdepalvelut– Siirtäjät: etuuskäsittely, Kelan

asiakaspalvelu, Te-toimisto, oppilaitokset

– TorjujatLähde: Määttä & Keskitalo (2014) Ulkoringiltä sisärinkiin….

Monitoimijaisen yhteistyön rakenteelliset haasteet

– Syyperusteinen sosiaaliturva vastaa hyvin yksittäisiin ongelmiin, moniasiakkaat tekevät palvelujärjestelmän rakenteelliset ongelmat näkyväksi

– Tutkimuksissa asiakasprosesseja kuvattu yksittäisissä palveluissa, moniasiakkaiden kohdalla vaikeaa

– Sektorirajat, erilliset budjetit ja organisaatiokohtaiset toimintamallit sekä erilaiset ammatilliset orientaatiot vaikeuttavat yhteistyötä

– Työntekijät keskenään tasa-arvoisia, organisaatiorajoja vaikea ylittää • Jokainen hoitaa oman työnsä

– Ei tunneta tai hyödynnetä kaikkien ratkaisuun vaikuttavien sidosryhmien (julkinen, yksityinen ja III sektori sekä hankkeet) potentiaalia• osaamista ja resurssejakin on– mutta ei hyödynnetä riittävästi

Ratkaisuna SOTE-uudistus?

Asiakaskeskeinen palveluintegraatio: ”Eri sote-ammattilaisten osaamista ja eri sote-palveluita ja toimenpiteitä voidaan joustavasti ja oikea-aikaisesti yhdistää asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kustannusvaikuttavasti vastaavaksi kokonaisuudeksi.”

Palveluketjujen integraatio: ”Hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin”.

Miten tämä saavutetaan: useita tuottajia -> nykyistä laajempi pirstoutuminen vai johdettu kokonaisuus?

Eriarvoisuuden poistaminen vaatii rakenteellisia muutoksia Tutkimus- ja kehittämistieto käyttöön

Asiakkailla ja työntekijöillä olevan tiedon yhdistäminen:

Mitä asiakkaat tarvitsevat? Miten työntekijät voisivat tehdä työnsä paremmin? Mikä estää ja edistää tarvittavan tuen antamista?

Esimiesten yhteisanalyysi työn kehittämiseksi

monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön tarpeen paikantaminen Kaikki olemassa olevat resurssit hyötykäyttöön: Tiiviimpi, tavoitteellinen

yhteistyö perheiden, järjestöjen, vapaaehtoisten, seurakuntien, julkisten ja yksityisten toimijoiden välille

Monialaista yhteistyötä johdettava kokonaisuutena: hierarkkisista siiloista eroon yhteensovittavalla johtamisella

Lähteitä• –Hänninen, Sakari & Karjalainen, Jouko & Lehtelä, Kirsi-Marja (toim.) (2007) Pääsy kielletty! Poiskäännyttämisen politiikka ja

sosiaaliturva. Helsinki: Stakes.

• –Määttä, Anne (2012) Perusturva ja poiskäännyttäminen. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A tutkimuksia 36. Helsinki,

Diakonia-ammattikorkeakoulu.

• –Määttä, Anne & Keskitalo, Elsa (2014) Ulkoringiltä sisärinkiin. Kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset pirstaleisessa

palvelujärjestelmässä. YP 79 (2014):2, 197-207.

• –Määttä, Anne (2016) Palveluintegraatio ja moniasiakkaat sote-uudistuksessa. Teoksessa Niemelä, Jorma (toim.) sotesosiaalisen

kestävyyden vahvistajana. http://www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/Sivut/default.aspx

• –Perälä, Marja-Leena; Halme, Nina; Nykänen, Sirpa (2012) Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen.

Opas 19/2012. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

• –Salo, Sinikka 2016. Sote-uudistuksen tilanne tässä ja nyt. Esitys TerveSos-päivillä 19.5.2016. Viitattu 8.6.2016.

http://www.slideshare.net/THLfi/sinikka-salo-sote-uudistus.

Kiitos!