Ohjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessa

Kirsi Viitanen 2017

Neuvontaliittyy yleensä konkreettisiin,

kertaluonteisiin tilanteisiin, joissa kysyjä kaipaa suoria neuvoja ja ohjeita ongelmiinsa.

yksi ohjauksessakin käytettävä toimintamuoto ja esim. hallinnollisen tai teknisen ohjauksen keinona toimiva, mutta pedagogisena ohjauskeinona se ei ole riittävästi oppijan omaa aktiivisuutta tukevaa.

Mitä tarkoitetaan ohjauksella?Anna Raija Nummenmaa 2000

Ohjaus-käsitteellä viitataan toisaalta opetus- ja ihmissuhdeammateissa käytettävään työmenetelmään, ammatillisen keskustelun muotoon, ja toisaalta institutionaaliseen toimintaan, jolle on asetettu tietyt sisällölliset tavoitteet – esimerkiksi ammatinvalinnanohjaus, oppilaanohjaus – ja jossa käytetään tiettyjä työmenetelmiä.

Ohjauksen kohteena voi olla yksilö, ryhmä tai laajempi yhteisö.

Ohjaus erilaisena toimintana

• Spangar kuvaa ohjauksen neuvotteluna, mahdollisuutena toimia, erilaisina tarjoumina;

• Nummenmaa ammatillisena keskusteluna,

• Peavy elämänsuunnittelun menetelmänä,

• Onnismaa moniammatillisena käytäntönä

• Ojanen kasvatusmenetelmänä.

Aina pedagogista toimintaa

Ohjauksen tehtävänä voi olla (Lairio ja Puukari 2001)

– Ohjaus ja vuorovaikutus ovat sidoksissa toimintakontekstiin

– sosiaalistaminen, opettaminen, valmennus, ohjaus, neuvojen antaminen, kannustaminen,

– innostaminen, haastaminen ja tutkimaan saattaminen, roolimallin antaminen, tukeminen ja

– auttaminen.

Verkko-ohjausTarkoitetaan erilaisissa verkkoympäristössä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa tavoitteellista oppimisprosessin, opiskelun, oppimisen ja osaamisen kehittymisen ohjausta (Koli 2008).

– Keinoja ja menetelmiä, joilla voidaan edistää opiskelijan oppimista, osaamisen kehittymistä ja opiskelun etenemistä

– Luoda edellytyksiä oppimiselle ja opiskelulle– Aktivoida opiskelijaa työskentelemään, oppimaan

tavoitteellisesti ja kehittää omia metakognitiivisia taitojaan sekä oppimaan oppimisen kykyjä

– Suppeasti nähtynä se voi olla vain ohjaajan antamaa palautetta tai neuvoja

Verkko-ohjaus

Siinä pitäisi yhdistyä teorian ja tiedon lisäksi oppijan kokemuksetTavoitteena itseohjautuvuus ja asioiden pohtiminenongelmaratkaisutaitojen kehittyminen

• Ohjaustoimintaan vaikuttavat erityisesti – sille varatut resurssit, – suunnitellun oppimis-/opiskeluprosessin idea, – pedagoginen tarkoituksenmukaisuus sekä– opettajan ohjausvalmiudet.

Verkko-ohjaus

• Ohjauksen tavoitteet tulevat opetussuunnitelman määrittelemistä sisällöistä ja tavoitteista.

• Sen taustalla vaikuttavat sekä opettajan että yhteisön arvot, asenteet, ihanteet, käsitykset oppimisesta, tiedosta ja ihmisistä sekä aikaisemmat kokemukset ohjauksesta (määrä ja laatu).

Verkko-ohjauksen tarkoitus, tavoite ja toiminta (Koli2011)

• Valmistautuminen

• Itsensä esittely –ryhmäytyminen

• Orientointi – kontekstin luominen

• Tavoitteiden asettaminen

• Ongelmien ja kysymysten asettaminen

• Omien selitysten antaminen –hypoteesin asettaminen

• Muiden käsityksiin tutustuminen

• Omien käsitysten reflektointi

• Tiedonhaku

• Tiedonrakentelu

• Syventävän tiedon tuominen keskusteluun

• Oppimisprosessin ja/tai tuotosten reflektointi

Miksi verkko-ohjausta? (Koli 2011)

• Mikä on ohjauksen yleinen tavoite – idea?

• Mikä on ohjauksen tavoite ja rooli eri oppimisprosessin vaiheessa?

• Mistä suunnitellaan ohjausta/palautetta annettavaksi?

• Milloin ohjataan eli miten ohjaus ajoitetaan?

• Kuka ohjaa missäkin vaiheessa?

• Mitä ohjauksen muotoja/menetelmiä käytetään?

• Mikä on vertaispalautteen rooli?

MITÄ OHJATAAN JA MIKSI?

– sisältöjä

– oppimisprosessia

– opiskelua/työskentelyä

– ryhmäprosesseja

KUKA/MIKÄ OHJAA?

– opettaja

– tuutori

– asiantuntija

– toinen opiskelija

– pienryhmä

– tietokone

MITEN/MILLOIN OHJATAAN?

• oppimistehtävillä

• toimeksiannoilla

• työtavoilla

• aineistoilla

• ohjeistuksilla ja työskentelyohjeilla

• arvioinneilla ja palautteella

• välineillä ja teknologialla

Koli 2011

Verkon avulla ohjauksessa voidaan

• välittää sekä tietoa, neuvontaa että ohjausta

• helpottaa kommunikointia ohjaajien ja opiskelijoiden välillä

• muodostaa erilaisia ohjaajien ja opiskelijoiden verkostoja

• lisätä tiedon- ja työnjakoa opiskelija-, ura- ja rekrytointipalvelujen välillä

• vapautua ohjaustilanteissa sidonnaisuudesta aikaan ja paikkaan

• monipuolistaa ja tehostaa ohjauspalveluja

• markkinoida omaa oppilaitosta ja sen tarjontaa

• vahvistaa opiskelijoiden itseohjautuvuutta

• luoda uusia ohjauksen toimintamalleja

• säästää ohjaajien ja opiskelijoiden aikaa, vaivaa ja kustannuksia

Ohjausprosessi

Verkko-ohjausprosessissa verkon resursseja käytetään joko ohjausprosessin tukena ja/tai sen toteuttamisen välineinä siten, että käytetyt välineet ja palvelut vastaavat opiskelijoiden erilaisia tilanteita ja tarpeita sekä heidän käsityksiään siitä, mitä verkon välineillä voidaan saavuttaa. (Vuorinen 2004)

Ohjausprosessi on ohjaajan ja opiskelijan välinen, tavoitteelliseen toimintaan perustuva eri ohjaustilanteiden muodostama kokonaisuus, jonka tarkoitus on auttaa opiskelijaa opiskelu- ja oppimistavoitteiden asettamisessa suhteessa omiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Merkityksellinen ohjausprosessi edistää sekä ohjaajan että ohjattavan persoonallisuuden kasvua, ja se herättää etenkin ohjattavassa halun keksiä, tavoitella, saavuttaa ja ymmärtää uutta. (Silkelä 2003)

Ohjaustoiminnan suunnittelu (Koli 2011)

• Oppimisprosessi, oppimistilanteet (tavoitteet muutetaan opiskelijan ja ohjaajan toiminnaksi)

• Oppimistehtävät

• Ohjausresurssit (mm. ajankäyttö); oppimistehtävien, prosessin ohjaus sekä palautteet

• Oppimisen edistäminen ja metakognitiivisten taitojen kehittymisen tukeminen

• Ohjeet

• Ohjauspyrkimykset

• Oppimistilanteiden ohjaus

• Opiskelun seuranta

• Ohjauksen välineet ja mediat

Henkilökohtaiset verkko-ohjausprosessit edellyttävät ohjaajalta

verkon resurssien ja välineiden tuntemusta esim. Moodlen ja sosiaalisen median

• kykyä arvioida opiskelijoiden tietoteknisiä valmiuksia ja ohjauksellisia tarpeita

• mahdollisuutta käyttää verkon resursseja osana ohjauskeskusteluja

• taitoa tukea opiskelijaa verkon resurssien käytössä

Lisäksi ohjaajalla on hyvä olla

• aktiivisen kuuntelun taitoa, jolla hän osoittaa ymmärtämystä opiskelijaa kohtaan

• kykyä tarjota opiskelijalle uusia tietoja ja perspektiivejä sekä kykyä nähdä, miten uudet näkökulmat auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa tilannettaan

• oikea johdattelutekniikka, joka koostuu avoimista kysymyksistä, opiskelijan näkemyksien selventämisestä ja tiivistämisestä sekä keskustelun kohdentamisesta olennaisiin kysymyksiin

• taitoa tukea opiskelijaa realististen, ammatillista ja henkilökohtaista kasvua tukevien tavoitteiden muotoilussa

Verkkoryhmien ohjaaminen edellyttää ohjaajalta (Manninen&Nevgi 2000)

• ryhmän työskentelyn aikatauluttamista

• käsiteltävien aiheiden määrittelyä

• ryhmän toiminnan pelisääntöjen ja netiketin määrittelyä

• keskustelujen ja tehtävien ohjeistusta sekä vastuuta niiden toteutumisesta

• keskustelujen aloittamista sekä opiskelijoiden ohjaamista aiheiden mukaisesti

• ystävällisen ilmapiirin luomista rohkaisun ja positiivisen palautteen avulla

• olennaisten kysymysten sekä erilaisten näkökulmien ja vaihtoehtojen esittämistä

Ohjauksen muotoja verkossa (Koli2011)

•Ennakkoon valmisteltu ja suunniteltu oppimisprosessi ja sen rakenne, ohjeet ja oppimistehtävät.

Ennakkoon strukturoitu ohjaus

•Oppimistehtävien palaute ja ajankohdat, ohjaus ajallisesti ja resurssien mukaan suunniteltuna eri vaiheisiin ja tilanteisiin, opiskelun seuranta.

Ennakkoon päätetty ohjaus

•Oppijasta –opiskelijasta lähtöisin oleva ohjaus. Opiskelija pyytää tarvittaessa ohjausta esim. ohjauspyyntölomakkeella.On Demand -ohjaus

•Ohjaajan reagointia esim. opiskelun etenemisen seurannassa tai vaikka keskustelualueella. Ohjausta tarpeen vaatiessaAd Hoc –ohjaus

•Dialogin ohjaus ja sen edistäminen, ohjaajan havainnot ja ohjaus niiden perusteella

Vuorovaikutustilanteen ohjaus

Verkko-ohjauksen välineitä (Koli 2008)

• Ohjeet ja tiedotteet• Opintojakson uutispalsta• Opiskeluun orientaatio tekstin, videon tai äänitteen avulla• Oppimistehtävät ja toimeksiannot• Ohjauspyyntölomake• Aiheeseen liittyvät tsekkilistat• Reflektiolomakkeet tai –kysymykset• Verkkokeskustelut ja ohjausdialogi• Arviointi eri vaiheissa• Yksilö- ja ryhmäpalautteet• Portfolio ja oppimispäiväkirja• Scaffolding eli oppimisen ja työskentelyn tukemista erilaisin ohjauksen

keinoin (tuettu ohjaaminen)• Opiskelun etenemisen seuranta

Opettaja voi ohjauksessaan

• osoittaa lukeneensa tekstit, olla läsnä

• kannustaa ihmettelemään ja omien kysymysten tekemiseen

• kohdistaa huomiota keskeisiin käsitteisiin, todellisiin ongelmiin jne.

• rakentaa siltoja monologistenpuheenvuorojen välille

• kysyä selkeyttäviä kysymyksiä: miten? missä? milloin? kuka? mitä? miksi?

• osoittaa ristiriitoja suunnitelmien ja tekojen välillä

• hyväksyä, tukea, pyytää kertomaan lisää

• auttaa pilkkomaan isoja kysymyksiä pienempiin osiin

• arvioida argumentaation vakuuttavuutta

Kysymyssarja (verkko)-ohjauksen(Koli&Silander 2003)

• Mikä on ongelmasi? (kuvaa tarkasti)

• Miten olet yrittänyt ratkoa ongelmaa/päästä eteenpäin?

• Oletko tarkistanut löytyykö ongelmaasi vastaus keskustelualueelta muiden viesteistä tai ohjeista? Mistä muualta olet yrittänyt hakea tietoa?

• Oletko kysynyt apua muilta oppijoilta? Oletko saanut apua? Millaista?

• Mikä olisi oma ajatuksesi ongelman ratkaisemiseksi?

• Mihin tarvitset ohjausta? Millaista apua ohjaajalta tarvitset?

Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi (Ruponen,

Nummenmaa&Koivuluhta 2000)

Suunnittelu (ryhmän tarkoitus, toiminta ja toteutus)

• Millaiset verkon resurssit soveltuvat ryhmän työskentelyyn?

• Miten verkkoympäristössä työskentely tukee ryhmän tarkoitusta ja sen tavoitteita?

• Mikä on ryhmän motivaatio ja valmius käyttää verkon välineitä ja palveluita?

Aloitus (yhteenkuuluvuus, esittely ja ryhmän jäsenten roolit)

• Miten verkossa työskentely tukee ryhmän jäsenten yhteenkuuluvuutta?

• Miten verkkoympäristö edistää ryhmän jäsenten roolien löytymistä sekä heidän tutustumista toisiinsa?

• Millä tavoin ohjaus toteutetaan?

Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi (Ruponen,

Nummenmaa&Koivuluhta 2000)

Siirtymä (luottamuksen kehittyminen, ryhmän päämäärien ja työskentely-periaatteiden omaksuminen)

• Miten ryhmän jäsenten luottamus toisiinsa varmistetaan?

• Mitkä ovat ryhmän päämäärät?

• Miten verkon resurssit sitouttavat ryhmän jäseniä ryhmän päämääriin ja työskentelyperiaatteisiin?

Työskentely

• Mitä verkko-ympäristössä työskentely edellyttää ryhmäläisiltä?

• Miten heitä ohjeistetaan verkon resurssien käyttöön?

• Miten ryhmän jäsenten erilaiset valmiudet käyttää verkon resursseja otetaan huomioon

Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi(Ruponen, Nummenmaa&Koivuluhta 2000)

Lopetus

• Miten verkon resurssien käyttö tukee ryhmän tavoitteiden saavuttamista?

• Millainen on ryhmän ohjaustarve työskentelyn jälkeen?

• Miten ryhmä aikoo työskennellä jatkossa?

Vuorovaikutuksellisuuden edistäminen verkossa

Vuorovaikutus verkossa

• On välittynyttä, sosiaalisesti vihjeetöntä ja siksi monella tapaa erilaista kuin kasvokkainen vuorovaikutus

• Viestintä on verkossa neutraalimpaa kuin lähiopetuksessa

• Välttämätön ja tavoiteltava asia

• Tulisi olla dialogista ja perustua argumentaatioon

Vuorovaikutusta verkossa

Voi olla eri tasoilla– Opettajan ja opiskelijan välillä– Opiskelijoiden kesken– Oppimateriaaliin sisäänrakennettuina itsensä

korjaavina monivalintatehtävinä ja linkkeinä globaaliin verkkoon

Keskustelu– Yhteisymmärrys– Väittelevä vuorovaikutus

Vuorovaikutuksellinen verkko-opetus

• ei toimi ilman tasavertaista, osallistujakeskeistä ja aktiivista dialogista työskentelyä, johon kaikki osallistujat sitoutuvat.

• Yhdessä ajatteleminen ja perehtyminen tarkoittavat, että tietoa ja sen yhdistämistä toimintaan haetaan yhteisen työstämisen avulla.

• Erityisesti kirjoittamiseen perustuva verkkovuorovaikutus on kaikessa dokumentoitu-vuudessaan vahvaa ja voimakasta, sillä kirjoitettujen sanojen taustalla ei ole mitään sanomaa "ohentavaa" oheisviestintää.

• Kirjoitukset tulkitaan monesti huomattavasti jyrkemmin kuin puhuttu kieli, eikä viestin kirjoittaja pysty "näkemään", minkälaisia reaktioita viesti akuutisti herättää. (Verkko-tutor)

Vuorovaikutuk-sellinen verkko-opetus

Oma yksilöllinen taustatyö

Vastavuoroinen eriaikainen työskentely

Vastavuoroinen samanaikainen

työskentely

Dialogisuus

Reflektiivisyys

Kyky antaa ja vastaanottaa

palautetta

Sosiaaliset taidot

Avoin ja luotettava ilmapiiri

Syväsuuntautuminen dialogisessa oppimisprosessissa (Aarnio 2009)

1. Asioita joutuu ymmärtämään monista näkö-kulmista

2. Osallistujat tuovat omaa ajatteluaan ja toimintatapojaan muille tutkittavaksi

3. Osallistujat perustelevat muille myös teoreettisesti omaa ymmärrytystään ja näkemyksiään

4. Myös käytännön tekemistä perustellaan teoreettisesti5. Osallistujat haluavat tiedustella muilta asioista ja tekemisen

tavoista, jotta osaisi6. Osallistujat arvioivat ymmärrystään ja toimintaansa luonnollisena

osana kaikkea oppimista, yrittämistä, erehtymistä ja taas korjaavaa uudelleen yrittämistä

7. Osallistujat luovat yhdessä muiden kanssa jotakin sellaista, jota kukaan osallistujista ei saisi yksinään aikaan

Tekstipohjaisen verkkoviestinnän piirteitä (Martikainen 2001)

• viesteistä puuttuvat nonverbaalit vihjeet, joten viestejä tulkitaan ja tunnetiloja ilmaistaan kirjoitustyylin, hymiöiden ja erilaisten merkkien avulla

• viestit usein epämuodollisia ja tyyliltään vapaita, ns. "kirjoitettua puhetta"

• palautteen aiheuttamat välittömät reaktiot jäävät usein välittymättä

• palautetta joutuu yleensä joko odottamaan tai jäämään jopa ilman

• valta-asema on usein opettajalla/ohjaajalla

Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013)

• selittäminen, argumentointi, kysyminen, vastaaminen ja perspektiivin ottaminen

• oppijoiden sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja tietoinen ponnistelu päämäärän eteen keskustellen, tietoa jakaen ja oppijoiden asiantuntijuuksia yhdistäen

• Ryhmätekijät, erityisesti sosiaalinen vuorovaikutus

• sujuvan vuorovaikutuksen, vastavuoroisten keskusteluiden ja argumentoivan keskusteluotteen

• onnistuneimmissa ryhmissä vuorovaikutus keskittyi harvoin opittavien sisältöjen syvälliseen teoreettiseen käsittelyyn. Sekä uusi tieto että kommentit pohjautuivat teoriaa ja tutkimustietoa enemmän oppijoiden omiin kokemuksiin ja mielipiteisiin, erityisesti samanaikaisessa keskustelussa

Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013)

• Onnistuneet ryhmät käyttivät paljon aikaa yhteisen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin.

• Vuorovaikutus keskittyi niissä myös sosioemotionaaliselle tasolle, jolloin puheenvuorot ja keskusteluviestit pyrkivät jännityksen lieventämiseen tai yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.

• Koulutus- ja kulttuuritaustoiltaan homogeeninen ryhmä tuki oppimista heterogeenistä ryhmää paremmin.

• Positiivinen, kannustava ja luottamuksellinen ryhmäilmapiiri

• Oppimistehtävän tuli edellyttää kaikkien ryhmän jäsenten osallistumista

• Opettaja on oppimisprosessin aikainen tukija: kysymykset, yhteenvedot, motivointi ja läsnäolo

Oppijoiden välinen vuorovaikutus (Voipala 2013)

• teknologialla on merkitystä vuorovaikutuksen laatuun: ei-reaaliaikaiset keskustelut edistivät oppimista enemmän kuin esim. Skypellä käydyt reaaliaikaiset

• oma aktiivinen osallistuminen on tärkeää koko ryhmän oppimisen kannalta

Tutustuminen Ryhmäytyminen Oppimistehtävät

Opettajan rooli keskusteluissa• Rohkaise osallistumista ja mahdollista helppo osallistuminen

• Mieti omaa rooliasi keskustelussa: voit osallistu itse aktiivisesti ja näytäesimerkkiä, mutta tee se harkiten

• Osoita, että arvostat oppijoiden osallistumista esim. ”jättämällä jälkiä”

• Pidä keskustelu raiteillaan

• Monet oppijat tekevät vain sen mitä kurssilla vaaditaan, joten voit motivoidaheitä myös arvioimalla viestejä ja sitomalla osallistumisen saatavaanarvosanaan

• Voit tehdä asteikko, jolla arvioit viestien relevanssia

• Mieti milloin käytät koko ryhmän keskustelua ja milloin jaat keskustelunpienempii ryhmiin

• Käyttäjätietojen kautta näet käyttäjittäin lähetetyt viestit

Keskusteluohjeet (Koli&Silander 2003)

• Millä keskustelualueella keskustelu tapahtuu?

• Mikä on keskustelun aihe / teema?

• Mitkä ovat keskustelun päämäärä ja tavoitteet?

• Miksi keskustelua käydään?

• Mitä lopputuotosta keskustelulla tavoitellaan?

• Mikä on lopputuotos? (tiivistelmä, yhteenveto, esitelmä, essee, kertomus jne.)

• Mikä on keskustelun funktio?

• Miten oppija hyödyntää käytävää keskustelua omissa töissään ja opiskelussaan?

• Onko oppijan kirjoitettava viestejä määrätyssä aikataulussa tai onko viestien lukumäärälle asetettu tavoitteita?

• Tehdäänkö keskustelusta yhteenveto?

• Miten johtopäätökset keskustelun pohjalta tehdään ja kirjataan?

• Miten käytyä keskustelua muuten hyödynnetään?

• Mikä on lopputuotos?

• Kuka tekee lopputuotoksen?

• Miten lopputuotos tehdään?

• Miten keskustelua -tiedonrakenteluprosessia/ongelman-ratkaisuprosessia tarkastellaan ja reflektoidaan lopussa/jälkikäteen?