Nuorten yhteiskuntatakuu –arvioita vuoden 2005

uudistuksesta

Kari Hämäläinen - Ulla Hämäläinen (KELA) - Juha Tuomala

Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä 17.8.2012GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Rakenne

1. Nuorten työttömyydestä Suomessa ja muualla

2. Mitä VATT:ssa meneillään nuorten työmarkkinoiden tiimoilta

3. Aiempia tutkimustuloksia nuorisotakuista

4. Nuorten yhteiskuntatakuu 2005• Miten arvioida?• Mikä muuttui?• Alustavia tuloksia

5. Joitain ajatuksia nuorisotakuun seurantaan ja arviointiin

2

1. Nuorten työttömyydestä Suomessa ja muualla

3

Työttömyysaste vs. työttömien osuus väestöstä

4

5Lähde: Eurostat – Labour Force Survey – kausitasoittamaton - alle 25-vuotiaat

6

Alle 25. työttömien lukumäärä Suomessa

7

2. Mitä VATT:ssa on meneillään nuorten työmarkkinoiden tiimoilta

8

Tutkimushankkeita• Suomen Akatemian rahoittama perusturvan aktivointia

arvioiva hanke• Nuorten vuoden 2005 yhteiskuntatakuun arviointi• Nuorten vuosina 1996 ja 1997 toteutettujen työmarkkinatuen rajoitusten ja

pakkohaun vaikutusarvio– Työttömyys, työllisyys, syrjäytyminen, toimeentulotukimenot, terveys – Kouluttautuminen, koulutuksen keskeyttämiset– Koulutuksen tuotto

• Toisen sukupolven maahanmuuttajien kotoutuminen• Erityiskysymyksenä kotouttamislain vaikutukset

• Työttömyyden ylisukupolvisuus• Haasteena vanhempien työttömyyskokemusten vaikutusten erottaminen

muista työttömyyteen vaikuttavista tekijöitä

9

Tutkimusaineisto• Ns. Youngster-aineisto, joka on 20% otos vuonna 1990

maassa asuneista ikäkohorteista 1967-1990. Aineistoa täydennetty vuosittain 20% otoksella uusista Suomen asukkaista. Tiedot kattavat vuodet 1987-2008 + 1985 ja 1980

• Kohdehenkilöille yhdistetty kotitaloudesta kunakin vuonna löytyneet vanhemmat, joilta kaikilta tietoja vuoteen 2008 saakka

• Kaikki tavalliset tausta- ja etuustiedot

• Kaikki työllisyys-, työttömyys- ja toimenpidejaksot

• Laajalti koulutukseen hakeutumis- ja kouluttautumistietoja

• Ja paljon muuta, kuten toimeentulotukitietoja, KELAn etuustietoja, rikostietoja, erityiskorvattavuustietoja, kotouttamistietoja yms.

10

3. Aiempia tutkimustuloksia ’nuorisotakuista’

11

• Carling-Larsson (2005): Utvecklingsgarantin 1998• Työttömät 20-24v, joille taataan työvoimapoliittinen toimenpide

100 työttömyyspäivän aikana• Ensimmäiset 90 päivää työvoimatoimisto, jonka jälkeen kunnalla

10pv aikaa sijoitukseen. Kunnalle korvataan n. 17€/pv sijoituksesta• Kunnille vapaaehtoinen, mahdollisuus poistua jokaisen

kalenterivuoden alussa• 4/5 kunnista osallistui vuonna 1999• Tulokset: Ei vaikutuksia rekisteröityneeseen työttömyyteen, Lievä

positiivinen vaikutus ensimmäisten 120 pv aikana työllisyyteen ja lievä negatiivinen tämän jälkeen, toimenpiteeseen osallistumisen todennäköisyys kasvoi 25-30 %

• Borland-Tseng (2008): Mutual Obligation Program 1998• Työttömyysturvaa saavat 18-24 v, joiden osallistuttava MOI:n mukaiseen

toimenpiteeseen 6 työttömyyskuukauden jälkeen• Osa-aika/vapaaehtoistyötä, työnhakukoulutusta, työvoimapoliittisia

toimenpiteitä, työkokemuksen kartuttamista (green corps)• Ei niin pakollinen: osallistuneiden osuus oikeutetuista vaihteli15-35 prosentin

välillä • Tulokset: Vähäinen kokonaisvaikutus, uhkavaikutus ja lukkiutumisvaikutus

kumoavat toisensa

12

• Blundell ym. (2004) + muita: New Deal 1998• Työttömyysturvaa saavat 18-24v, jotka ohjataan 6 kuukauden jälkeen 4kk

kestävään Gateaway-ohjelmaan (työnhakuapua ja lyhyitä perustaitoja tarjoavia koulutuksia + henkilökohtainen neuvoja, jota tavattava vähintään 2 viikon välein)

• Tämän jälkeen tukitöitä, koulutusta työttömyyskorvauksilla, vapaaehtoistyötä (työttömyyskorvaus + £400) tai valtion järjestämiä töitä (environmental task force)

• Tulokset: Gateaway kasvatti työllistymisen todennäköisyyttä 5 %-yksiköllä (26% -> 31%). Kasvusta vähintään 1%-yksikkö työnhakuavun vaikutusta

• Aho ym. (2007): Nuorten yhteiskuntatakuu 2005• Aineisto: vähintään 3 kuukautta työttöminä olleet vuosina 2004 ja 2006• Tulokset: lisännyt ja nopeuttanut työnhakusuunnitelmien laadinta; 6

kuukautta työttömyyden alkamisesta yhä työttöminä 43% vuonna 2004 ja 38% vuonna 2006; 6 kuukautta työnhakusuunnitelman laatimisesta työllisten ja toimenpiteillä olleiden osuus 3-4 %-yksikköä korkeampi vuonna 2006 kuin vuonna 2004

• ”Työllisyyden lievä parantuminen lienee pikemminkin parantuneen työvoiman kysynnän kuin uudistuksen seurausta”

• Pakkoaktivoinnin uhkavaikutuksia– Geerdsen (2006) & Graversen-Larsen (2012), Geerdsen-Holm (2007),

Black ym. (2008), Graversen-van Ours (2008), Rosholm-Svarer (2008), Tuomala (2011)

13

4. Nuorten yhteiskuntatakuu 2005

14

Arviointiasetelma• Perimmäinen kysymys on:

Mitä olisi tapahtunut alle 25-vuotiaille ilman yhteiskuntatakuuta?

• Jos tähän kysymykseen kyetään vastaamaan, yhteiskuntatakuun vaikutukset selviävät vertaamalla vastausta toteutuneeseen kehitykseen. Arvioinnissa tarvitaan vertailuryhmä, jonka voidaan ajatella uskottavasti kertovan, mitä alle 25-vuotiaille olisi tapahtunut, jos takuuta ei olisi otettu käyttöön

• Tästä syystä kaikkiin kohdistuvia politiikkamuutoksia tai henkilöiden/alueiden vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvia politiikkamuutoksia on lähes mahdoton arvioida luotettavasti

• Ikä on kuitenkin erinomainen jaottelija kohde- ja vertailuryhmiin

• Arviointimenetelmänä Difference-in-differences eli muutosten muutos

• Menetelmä puhdistaa ryhmien väliset tasoerot ja kaikkia koskettavat talouden suhdannevaihtelut

• Vaatii kuitenkin sen, että vertailu- ja kohderyhmän työllisyys- ja työttömyyskehitys vastaavat toisiaan ennen yhteiskuntatakuun käyttöönottoa

15

Mikä muuttui_1• Työnhakusuunnitelmia ennen 3 kk työttömyyttä

30 prosentille vuonna 2004 => 70%:lle vuonna 2006

• Nuorten käyntivälit työvoimatoimistossa tihentyivät yhteiskuntatakuun myötä tihentyneet

16

Mikä muuttui_2: Takuun sitovuus

17

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12analysis time

vuosi = 2003 vuosi = 2004vuosi = 2005 vuosi = 2006

survivor function, 20-24

Mikä muuttui_3: Toimenpiteisiin osallistumisen hasardi alle 25v

18

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12months

year 2003 year 2004 year 2005 year 2006year 2007

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

61 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

months

year 2003 year 2004 year 2005 year 2006year 2007

Työvoimakoulutus Tukityöllistäminen

DID - Työkuukaudet avoimilla työmarkkinoilla 1990-2008

19

01

23

45

67

8m

onth

s

1990 1995 2000 2005 2010vuosi

age 31 age 30 age 29 age28age 27 age 26 age 25 age 24age23 age 22 age 21 age 20age19 age18

average months in employment

Työttömänä vuoden aikana 1997-2008

20

0.2

.4.6

per c

ent

1995 2000 2005 2010vuosi

age 31 age 30 age 29 age28age 27 age 26 age 25 age 24age23 age 22 age 21 age 20age19 age18

unemployment incidence

Vaikutuksia: kuukaudet

21

EMP UNT LMT JOB 2003 -0,02

(0.04 0,03

(0,04) 0,02

(0,02) -0,01 (0,02)

0,02 (0,01)

0,01 (0,01)

-0,01 (0,01)

-0,01 (0,01)

2004 0,04 (0.04)

0,06 (0,04)

0,03 (0,02)

0,01 (0,02)

0,00 (0,01)

0,00 (0,01)

0,00 (0,01)

0,00 (0,01)

Treated 0,22 (0.03)

0,14 (0,03)

0,00 (0,02)

0,03 (0,02)

0,01 (0,01)

0,02 (0,01)

-0,01 (0,01)

-0,01 (0,01)

Age effects

X X

X X

X X

X X

Time effects

X X

X X

X X

X X

Control variables

X

X

X

X

- Aineisto; vuodet 2000-2008, ikäryhmät 21-24 ja 26-27, koko ikäluokka- Ryhmävaikutukset yksivuotistasolla - Kontrollimuuttujat 42kpl: maahanmuuttaja (lähialue, EU, OECD, Jugoslavia-Irak-Iran_Somalia, muu), koulutus (keskiaste, ei koulutusta), vanhempien tiedot lapsen ollessa 14v (biologisuus, työllisyys, tulot, koulutusdummyt), sukupuoli, asuinseutukunnan työttömyysaste, asuinmaakuntadummyt

Vaikutuksia: muuta

22

EMP EMP (TK) UNT (laaja) UNT incidence 2002 -0.05

(0.04) 0,01

(0.03) - - - - -

-

2003 -0,03 (0.05)

0,03 (0.04)

-0,01 (0.04)

0,04 (0.04)

0,03 (0,02)

-0,01 (0,02)

0,000 (0.003)

-0,006 (0,003)

2004 0,02 (0.05)

0,06 (0.04)

0,02 (0.05)

0,03 (0.04)

0,03 (0,02)

0,00 (0,02)

0,005 (0.003)

0,001 (0,003)

Treated - - - - - -

-0,003 (0.003)

0,001 (0,003)

2005 0,07 (0.04)

0,07 (0.04)

0,05 (0.05)

0,01 (0.04)

0,01 (0,02)

0,01 (0,02)

-

-

2006 0,11 (0.04)

0,05 (0.04)

0,16 (0.05)

0,06 (0.04)

0,01 (0,02)

0,05 (0,02)

-

-

2007 0,22 (0.04)

0,14 (0.04)

0,24 (0.04)

0,12 (0.04)

0,01 (0,02)

0,05 (0,02)

-

-

2008 0,40 (0.04)

0,31 (0.04)

0,39 (0.04)

0,27 (0.04)

-0,01 (0,02)

0,03 (0,02)

-

-

Age effects

X X X X

X X

X X

Time effects

X X X X

X X

X X

Control variables

X

X

X

X

Yhteenveto NYT 2005 -uudistuksesta• Tähänastisten tulosten perusteella yhteiskuntatakuun

käyttöönotto on lisännyt 21-24v nuorten vuosittaista työssäoloa keskimäärin 0.5-1 viikolla

• ~ 2300- 4600 henkilötyövuotta, mitä vastaa 1-2 prosenttiyksikön kasvu ko. ikäryhmän työllisyysasteessa

• Vaikutukset kasvavat ajassa - käynnistämisvaikeuksia?

• Joitakin pienempiä vaikutuksia havaittavissa työvoimakoulutuksessa ja laajassa työttömyydessä

• Vielä kovin alustavaa … jatkossa• Heterogeeniset vaikutukset – keihin uudistus vaikutti?• Kestotarkastelut – uhkavaikutus?• Eri toimenpiteiden vaikutukset?• Muut tulemat: koulutukseen hakeutuminen, terveys, rikollisuus …

23

5. Lopuksi hajanaisia ajatuksia seurantaan ja arviointiin

• Alustavat aineistot seurantaa varten löytyvät ministeriöistä

• Työttömien seuranta työttömyysjakson alusta lähtien yleisesti käytetyin menetelmin

• eloonjäämisfunktio (~virta yli koko työttömyysjakson) • hasardi (kertoo suoraan toimenpiteiden kohdentamisen kaikissa

työttömyyden kestoluokissa)

• Varhaisen aktivoinnin kielteisten vaikutusten seuraaminen• Uhkavaikutus: koko ikäluokka seurantaan (työttömäksi ilmoittautuvien osuus

ikäluokasta tms.)• Lukkiutumisvaikutus: työttömänä ja toimenpiteissä vietetyn ajan keston

seuraaminen eri ryhmissä

• Jo seurannassa voi käyttää sopivaa vertailuryhmää … arvioinnissa sitten viimeistään!

• Huolellinen arviointi vasta muutaman vuoden päästä, jotta (a) kaikki mahdolliset aineistot ovat käytössä ja (b) vaikutukset ehtivät syntyä…

• Mikä muuttui?• Huomionarvoisia: Alueelliset erot, vuoden sisällä eri aikoina

alkaneet työttömyysjaksot

24

Motivointia• Korkea nuorisotyöttömyys

– EU: 22.1% (2012)– Suomi : 20.1 % (15-24v), 31.7% (15-19v)

• Nuorten pahoinvointi - vuonna 1987 syntyneistä 21 vuoden ikään mennessä– 40%:lla on mielenterveysongelmia; 20% saanut psykiatrista

erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmaan– 26% on saanut merkintöjä joko lievistä rikkomuksista tai

tuomioista(Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012)

• Nuorten yhteiskuntatakuu laajenee vuonna 2013

• EU-komission suunnitelmissa European Youth Guarantee

25