Työpajatoiminnan ABC- termit haltuun

ja käsitteet kohdilleen-

Nuori2013

Jyväskylä 9.1.2013

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Outi Hedemäki

Yhteisövalmentaja

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

• sosiaalisen työllistämisen toimialan järjestö (1997), joka edustaa noin 200 työpajaorganisaatiota– yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä

nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista

• tarkoituksena kehittää ja tukea heikossa kouluttautumis- ja työllistymisasemassa olevien nuorten ja aikuisten työllistymisen edellytyksiä ja ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä – Vaikuttamistyö: lausunnot, aloitteet ja ehdotukset – Jäsenpalvelut: Alu- ja teemaverkostot, tapahtumat – Kehittämistyö: koulutus, hankkeet, julkaisut

15.1.2013

Sosiaalisen työllistämisen toimiala – on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

olevia henkilöitä työllistäville ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan sekä toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville toimijoille

• tarjoaa monialaisessa yhteistyössä laadukkaita, peruspalveluihin

kuuluvia ja niitä täydentäviä – työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja

ohjauspalveluja

– työ- ja toimintapaikkoja15.1.2013

Yhteisö

Työpaja• Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien

valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

– parantamaan yksilön arjen hallintaa

– valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön

Kuntoutus/valmennus

palvelutTyö

Työpajatoiminnan historiaa

SYNTYMINEN (1983 - 1990-LUVUN ALKU)• ammattikouluttamattomat nuoret • nuorisotyön menetelmien ja työhallinnon tavoitteiden yhdistäminen työpajatoiminnaksi

LAAJENEMINEN (1990-LUVUN ALKU – 1995)• massatyöttömyys• tukityöllistämisen, oppisopimuskoulutuksen sekä työpajaohjauksen yhdistäminen

OLEMASSAOLON OIKEUS JA LEVIÄMINEN (1995 - 1999)• nuorten hätäaputyöllistäminen

- keskeinen suomalaisen työvoimapolitiikan nuoriin suunnattu toimi• EU-yhteistyön tuomat mahdollisuudet

SISÄLTÖJEN KEHITTYMINEN (1997/1998 - 2000)• asiakasryhmän laajentuminen• pajakoulut ja valmennuksellisuus

TOIMINNAN AMMATILLISTUMINEN (2000-)• sosiaalinen työllistäminen sekä työ- ja yksilövalmennus

yhdistettynä tilaaja-tuottaja -toimintatapaan

Lähd

e: Jann

e Marn

iemi

Työpajat tilastoina

• Suomessa on n. 200-250

– kuntien

– säätiöiden

– erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämää työpajaa

• Kattaa noin 80% kunnista

• Keskeiset asiakkaita lähettävät tahot – työvoimahallinto (53%)

– koulutuksen järjestäjät (12%)

– Kela, sosiaalitoimi, työeläkelaitokset ja rikosseuraamuslaitos (yht. 15 %)

– Omaehtoinen hakeutuminen (7%)

Lähde: Häggman 2010, Häggman 2011

Työpajojen monimuotoisuus

• Hallintomuoto– Kunta, säätiö, yhdistys, koulutuskuntayhtymä…

• Rahoitus– Ylläpitäjän osuus, hankerahoitus, tuotot myytävistä

tuotteista, valmennuspalveluista ja koulutuksista, valtionavustus työpajatoimintaan

• Koko

• Asiakkaat– Nuoret/ ei ikärajaa…

• Toiminta

Asiakkaat = valmentautujat • Työpajojen valmentautuja-asiakkaina on monenlaisia asiakasryhmiä

– työttömät nuoret ja aikuiset, joita puuttuu ammatillinen koulutus tai työkokemus

– pitkäaikaistyöttömät

– työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet työnhakijat

– päihde- ja mielenterveyskuntoutujat

– maahanmuuttajat…

• Keskeisimpiä valmennussopimuksia

– palkkatuki

– työharjoittelu/ työelämävalmennus , työvoimakoulutus tai työkokeilu

– Kelan kuntoutus

– kuntouttava työtoiminta

– tuettu oppisopimuskoulutus tai muu tuetusti opintojen suorittaminen

• Vuonna 2011 nuorten työpajatoimintaan osallistui yhteensä 12 982 alle 29-vuotiasta nuorta, joista 64 % oli miehiä ja 36 % naisia. – Positiivisesti eteenpäin yli 60 % kaikista valmentautujista ja alle 29 -vuotiaista nuorista 72%.

15.1.2013

Valmentautujat valmentajien silmin

• Asiakasvolyymi lisääntynyt

• Asiakaskunnan muutos– työttömät asiakkaat suurin ryhmä, heistä suurimpana

joukkona nuoret

– Erityisryhmiä • päihde- ja mielenterveys –kuntoutujat

• maahanmuuttajat

• Asiakaskunnan ongelmien koettu vaikeutuminen– Lähes kaikissa selvityksissä ja henkilöstön puheessa esillä

– Valmennus ~ tuotanto ristiriita?

– ’väärät asiakkaat väärissä palveluissa’

Valmennuspalvelut ja valmennuksen tasot

STARTTIVALMENNUS• Toimintakyvyn kartoittaminen • Arjenhallinnan kysymykset

• Kuntouttava työtoiminta, pajakoulu

KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS• Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen • Työtaitojen ja työyhteisövalmiuksien kysymykset

• Työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta

VALMENTAVA TYÖVALMENNUS • Kehittää työtaitoja ja –valmiuksia

• Työkokeilu

TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUHTEESEEN• Työkokemuksen kartoittaminen, työllistymis-

edellytysten parantuminen •Palkkatukityö

ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA

TYÖHÖN VALMENNUS•Nivelvaiheen tuki

•Seinätön valmennus

Työn-suunnittelu

• Mielekkään tekemisen löytäminen

• Tuotannollisen työn suunnitteleminen

Ohjaa-minen

• Ulkopuolelta ohjaaminen

Valmen-taminen

•Tietoinen tavoitteellisuus•Valmentautujan aktiivinen rooli

Työnsuunnittelusta valmennukseen

Valmennuksen keskeiset elementit

15.1.2013

Työelämä-taidot

Työyhteisö-osaaminen

Arjenhallinta

Pajayhteisö

Työn tekninen

osaaminen

Lahjakkuus

Valmennuksen keskeiset elementit

15.1.2013

Työelämä-taidot

Työyhteisö-osaaminen

Arjenhallinta

Pajayhteisö

Työn tekninen

osaaminen

Lahjakkuus TYÖVALMENNUS

YKSILÖVALMENNUS

TYÖ- JA YKSILÖVALMENNUS YHTEISÖLLISYYS

Työvalmennus

• Työvalmentaja oman ammattialansa osaaja• Valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien

mukaan tapahtuvaa yksilön työ- ja toimintakyvyn edistämistä, joka on– suunniteltua– tavoitteellista– työn avulla tapahtuvaa

• Työvalmennus on lähes päivittäistä tukea vaikeusasteiltaan erilaisten töiden ja konkreettisten taitojen opettelussa– Tukea työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen

hankkimisessa– Tukea työelämässä tarvittavien pelisääntöjen hankkimisessa

Yksilövalmennus

• Pääasiassa Sosiaali-/terveys-/opetus-/nuorisoalan ammattilainen

• Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa– perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen

kokonaisvaltaisesti– tarjotaan monialaista tukea arjenhallintataitojen ja

toimintakyvyn parantamiseksi

• Yksilövalmennusta toteutetaan – Yksilötapaamisina – Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmä, starttitoiminta)

• Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee asiakkaan oman tarpeen mukaan– päivittäisestä → kausittain tarjottavaan tukeen

Valmennus työpajoilla

STARTTIVALMENNUS• Toimintakyvyn kartoittaminen

KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS• Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen

VALMENTAVA TYÖVALMENNUS • kehittää työtaitoja ja -valmiuksia

TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUHTEESEEN• työkokemuksen kartoittaminen työllistymisedellytysten parantuminen

Työeläm

ätaido

t

Arjen

hallin

nan

tukiY

ksilö

valm

enn

us

Työ

valm

enn

us

ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA

TYÖHÖN VALMENNUS•Nivelvaiheen tuki, seinätön valmennus

15.1.2013

Sopimus

Valmennus-suunnitelma

Tavoitteiden mukainen valmennus

DokumentointiArviointi

Raportointi/Seuranta Sijoittuminen

Yhteisöllisyys

Valmennusprosessi Työpajan valmennusprosessi

Valmennussuunnitelma ja tavoitteen asettelu

• Taustalla mm. aktivointisuunnitelma– Valmennussuunnitelmassa tavoitteiden pilkkominen ja

käytännön sopimukset

• Tavoitteen asettelu – Tavoitteen tulisi olla mahdollisimman konkreettinen ja

realistinen, saavutettavissa oleva– Tavoitteen tulee olla mitattavissa, arvioitavissa oleva

• Suosittele mieluummin pientä tavoitetta kuin suurta tavoitetta • Kannattaa pyrkiä ennemmin kohti jotakin kuin jostakin pois

15.1.2013

Dokumentointi

– on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kirjallista kuvaamista

• Dokumentoinnissa pyritään mahdollisimman suureen tarkkuuteen, jotta päästäisiin lähelle yksiselitteisyyttä

• Dokumentointi on prosessi – Muutosten huomioiminen ja dokumentoinnin pitäminen

ajan tasalla

• Dokumentointi on (lähes) välttämätöntä arvioinnin tueksi – Mielletään työpajoilla usein perustehtävästä irralliseksi ja

aikaa vieväksi toiminnoksi

15.1.2013

Arviointi ja arvioinnin mittarit?

• Arviointi yhdistetään helposti arvosteluun, vaikka ne ovat täysin eri asioita

• Mitä arvioidaan?

– Pohjana valmennussuunnitelman mukaiset tavoitteet

– Keskeistä työpajojen asiakasarvioinnissa:

• Toimintakyky

• Työkyky ja ammatinhallinta

15.1.2013

Arvioinnin keskeisin työkalu – vuorovaikutus

• Molemminpuolinen riippuvuus vähintään kahden ihmisen välillä = vuorovaikutus

• Rakentuu – Tunteista– Tahdosta– Ajattelusta– Toiminnasta

• Vuorovaikutuksen maailma on monimutkaistunut – Tuppisuut suomalaiset puhuvat eniten maailmassa

matkapuhelimessa – Vuorovaikutus verkossa

• Vuorovaikutustaitojen merkitys työelämässä noussut

Yhteisöllisyys

• Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen päämäärä ja mielenkiinnon kohde.

• Lisäksi yhteisöllä on yhteinen päätösvalta sekä yhdessä sovitut säännöt, joiden rajoissa toimitaan.

• Yhteisön toiminta suunnitelmallista, toistuvaa ja pysyvää, kaksisuuntaista ja sisältää antamisen ja saamisen periaatteen.

Valmentajan edellytyksiä

• toimii omana itsenään, ei yritä salata virheitään eikä heikkouksiaan

• on empaattinen

– empaattisuus on valmentajan kyky asettua valmentautujan asemaan ja ymmärtää asiat hänen kannaltaan

• on kärsivällinen

– ei kiirehditä liikaa ja sietää hiljaisuutta

• on pitkäjänteinen

• on rohkea

– rohkeus olla lannistumatta, vaikka valmentautujat ei heti innostu

Valmentaja ei tiedä valmentautujaa paremmin miten

hänen tulisi toimia.

Vaikka hän uskoisi tietävänsä, miten valmentautujan ongelmat voitaisiin

ratkaista, ne voivat ratketa vasta sitten kun valmentautuja itse löytää

itselleen sopivan toimintatavan ja ratkaisun.

Monialainen verkostotyö työpajoilla • Työpajat sijoittuvat koulutuksen, työelämän, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon

välimaastoon.

• Valmennus edellyttää aina moniammatillista verkostoyhteistyötä – Pitkään työttömänä ja syrjäytymisuhan alla olevilla valmentautujilla on usein vaikeuksia hakeutua itselleen

sopivien palveluiden piiriin.

• Aktiivisen sosiaalipolitiikan tavoitteena on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä ja parantaa elämänhallintaa ja näin luoda edellytyksiä välityömarkkinoille tai avoimille työmarkkinoille siirtymiselle.

• Aktiivinen työvoimapolitiikka on nimitys hallituksen toimenpiteille ja ohjelmille, joilla pyritään parantamaan työttömien työllistymistä.

• Aktiivinen työvoimapolitiikka voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin:– Julkiset työvoimapalvelut kuten työ- ja elinkeinotoimistot, jotka auttavat työn etsinnässä.

– Koulutusohjelmat joilla pyritään parantamaan osaamista.

– Tukityöllistäminen joko julkisella tai yksityisellä sektorilla.

15.1.2013

Työpajojen monialainen yhteistyö

15.1.2013

Kansainvälinen

EU

Muiden maiden pajatoimijat

Suomen valtio STM Eduskunta OKM

VM YM TEM OM

RISEOPH

Valtakunnallinen RAY

Muut keskusjärjestöt Toiset työpajat

CIMOTPY

Alueellinen Oppisopimustoimistot

Vakuutusyhtiöt

Yhdyskuntaseuraamustoimisto

Kuntayhtymät Sairaanhoitopiirit

ELYt

Maakuntaliitot Vankilat

Vastaanottokeskukset Puolustusvoimat Työeläkelaitokset

TYP

Oppilaitokset

Kuntien kehittämisyhtiöt Yrittäjäjärjestöt Ammattiliitot Työnantajaliitot

Sisäasiainministeriö

Työttömien yhdistykset

Työpankit

Työllisyys-hankkeet

Mielenterveys-palvelut

Koulutuspalvelu-jen tuottajat

Kuntoutus-laitokset

Paikallinen monialainen yhteistyö

Kunnan nuorisotoimi

Kunnan vapaa-aikatoimi

Kansaneläke-laitos

Kunnan kulttuuritoimi

Kunnan terveystoimi

TE- toimi

Oppilaitokset Kunnan

työllisyyspalvelut

Päihdepalvelut

Yritykset / työnantajat

Kunnan opetustoimi

Työvoiman vuokrausfirmat

Teema-yhdistykset

Velkaneuvonta

Valmentautujan sosiaalinen verkosto

Asumispalvelut

Poliisi

Nuorisokodit

Tuotteiden ostaja- asiakkaat

Työkeskukset

Seurakunta

Työpaja

Kunnan sosiaalitoimi

KIITOS!

outi.hedemaki@tpy.fiwww.tpy.fi

www.tyopajatieto.fi