Non Sordino

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti

NonSordino1/2009

2. Porkkanamafialla Brysseliin? | 8. Kuulutko Sinä... | 11. Lakinainen vastaa | 15. Makuja muualta18. Vuonojen Norja kutsuu 28.7. - 2.8. | 19. Kevätkokouskutsu

3. Kärsimättömälle riittää aina tekemistä

5. Lapsuudenhaave toteutuuDesignissa 9. Vuoden 2008 kauneimmat kirjat

12. Projekt´ 09

13. Illustrator CS 4 tutuksi

16. Jalanjälkiä, sinun ja minun

Julkaisija:

Markkinointiviestinnän,

-tutkimuksen ja uusmedia-alan

ammattilaiset MaMa ry

Asemamiehenkatu 4

00520 Helsinki

Puh. 040 762 6286

www.mamary.fi

MaMa on Erityisalojen

Toimihenkilöliitto

ERTOn jäsenyhdistys

Päätoimittaja:

Kaarina Pehkonen

Toimituskunta:

Kaarina Pehkonen, Helsinki

Tytti Bräysy, Oulu

Mikko Meriluoto, Vihti

Antti Kangassalo, Helsinki

Yhteystiedot:

Kaarina Pehkonen, pj

040 762 6286

Ulkoasu ja taitto:

Plusmark, Marjut Jaanu

Kansikuva:

Tarja Miettinen ja

Niina Kriikkula

Valokuva: Tuulia Miettinen

Painopaikka:

Ykkös-Offset

Seuraava NonSordino

ilmestyy syksyllä -09

Porkkanamafialla Brysseliin?

Suomalaiset ovat aina olleet innokkaita osallistumaan, toimimaan yhteisöllisesti.

Järjestötoimintaa löytyy laidasta laitaan, erilaisia yhdistyksiä, kuppikuntia, talkoi-

ta maa on täynnä. Niissä aluksi toisilleen vieraat ihmiset löytävät yhteishengen ja

saavat aikaan uskomattomia suorituksia. Montakohan palanutta kirkkoa Suomes-

sa on rakennettu uudelleen talkoovoimin, ”kylän oma kirkko” kun on kysymykses-

sä. Joskus olen miettinyt, että onkohan suomalaisen sisu-sanan juuretkin jossain

tämäntyyppisessä toiminnassa.

Mutta entäpäs sitten kun pitäisi toimia yksin, esimerkiksi äänestää? Vaikka-

pa kunnallisvaaleissa, oman kunnan ehdokasta. Mihin se osallistumisinto nyt hä-

viää? Äänestysprosentti laskee koko ajan. Miten EU-vaaleissa? Vielä harvempi ää-

nestää. Oman kylän kirkko –ajatus on hävinnyt johonkin epämääräiseen, millä ei

ole oikein muotoa.

Ihmiset haluavat siis vaikuttaa suoraan, nähdä tulokset. Tämän havainnon teki

myös kalifornialainen Brent Schulkin, jonka keväällä 2008 perustamana kuluttaja-

liike Carrotmob rantautui jo saman vuoden syksyllä Suomeen ja tunnetaan meillä

Porkkanamafiana. Kaikkein vahvimmin tämä liike toimii USA:n lisäksi Suomessa.

Lisäksi sillä on toimintaa ainakin Englannissa, Saksassa ja Itävallassa.

Kysymys on kuluttajatoiminnasta, jolla on selkeä päämäärä: se toimii ilmaston-

muutoksen hidastamiseksi. Toiminta-alueena on yritykset. Porkkanamafia kilpailut-

taa yrityksiä ja valitsee tempauskohteekseen sen yrityksen, esim. kaupan tai ravin-

tolan, joka lupaa sijoittaa suurimman osuuden tempauksen tuotosta energiatehok-

kuusparannuksiin. Porkkanamafia organisoi ostoryntäyksen kyseiseen yritykseen

tempauspäivänä. Yritys saa huomattavasti myös mediajulkisuutta ja pystyy panos-

tamaan tempauksen tuotolla ympäristövastuullisiin ratkaisuihin. Mafian toiminnan

vaikutus on heti nähtävissä, vaikka luonnollisesti suurin vaikutus on kumuloituva,

kun yritykset panostavat ympäristövastuuseen.

No miten on, Suomen meppiehdokkaat? Kenen ohjelmasta löytyy riittävästi eko-

logista tavoitetta – tai jotain muuta selkeää yhteistä tavoitetta, jotta porkkanamafi-

an kaltainen tempaus äänestyspäivänä olisi mahdollinen? Tällainen toimintatapa

on tätä päivää. Ja äänestäjät: se ”oman kylän kirkko”, se on edelleen olemassa, sitä

rakennetaan nyt vain globaalissa kylässä nimeltä Maapallo.

NonSordino PääkirjoitusKaarina Pehkonen, pj

2 - NonSordino 1/2009

Ei vain samaa rataa

Työ markkinatutkijana keskikokoises-

sa tutkimustoimistossa on käytännön

postmodernismia – tutkijan identiteetti

ei rakennu yhden tutkimusaiheen ja alu-

een ympärille vaan saman päivän aikana

saa olla useamman eri aiheen, metodii-

kan, markkina-alueen ja tuotteen tunti-

ja. Identiteettiä ei määritä vain tutkijan

ammatti vaan myös asiakasyritysten toi-

mialueet ja tutkittavat aiheet. Siinä piilee

yksi työni innostavimmista puolista.

Kohta neljä vuotta täynnä markki-

natutkimushommissa ja yhä joka

päivä kohtaan uutta opittavaa ja

haasteellisia tilanteita. Toukokuun

2005 jälkeen olen ehtinyt tehdä

useita eri tehtäviä Research Inter-

nationalissa, tutkijana ja tutki-

muspäällikkönä olen toiminut koh-

ta kolme vuotta.

Kärsimättömälleriittää aina tekemistäMarkkinatutkimusala lienee jäänyt eniten sisällöltään vieraaksi. Avataanpa sitä vähän katsomalla vaikka millainen markkinatutkija Anni Palosaaren päivä. Ja miten hän suhtautuu työhönsä ja yleensä elämään.

Viime vuosien aikana olen työsken-

nellyt muun muassa lämmityslaitteiden,

makeisten, reseptilääkkeiden, erilaisten

mainosten ja markkinointimateriaali-

en, median sisällön, viinien, meijerituot-

teiden, sähköisten viestimien ja todella

monien muiden asioiden parissa. Olen

tutkimuksissa ollut tekemisissä henki-

lökohtaisesti tai vastausten välityksellä

lukuisten erilaisten ihmisryhmien kans-

sa, joista osa on valikoitunut tutkimuksiin

ammattiryhmän, sukupuolen tai iän pe-

rusteella, osa vaikka harrastuksen, kulu-

tustottumusten tai sairauden perusteella

riippuen aina tutkimuskohteesta.

Lisävärinsä työhön tuo vielä erilaiset

tutkimusmenetelmät. Toisinaan ihmis-

ten käsityksiä ja mielipiteitä halutaan

selvittää henkilökohtaisesti ja saada sy-

vempää tietoa. Silloin pääsen itse teke-

mään syvähaastatteluja tai ryhmähaas-

tatteluja. Toisinaan taas on tärkeämpää

saada tietoa mahdollisimman monelta

vastaajalta. Tällöin tieto kerätään netti-

“Ketä MaMaan kuuluu” on monta kertaa meille esitet-ty kysymys. MaMaan kuuluu markkinointiviestinnän ihmi-siä (mainostoimistotyö, mark-kinointi, media- ja viestintä, myös digimedia eli entinen uusmedia) ja markkinatutki-musalan ihmisiä.

Innostavat työkaverit muistivat

myös syntymäpäivänä.

Teksti: Anni Palosaari

Valokuvat: Ilpo Mikonmäki

paneelissa, puhelimella tai lyhyillä hen-

kilökohtaisilla haastatteluilla.

Ja sitten taas menoksi

Toinen suuri positiivinen tekijä on työn

nopea tempo. Projektit hoidetaan alusta

loppuun turhia paikallaan junnaamatta

ja useampi projekti yhtäaikaisesti. Har-

voin vastassa on tylsiä hetkiä, odottelua

tai saman toistoa. Kärsimättömälle riit-

tää aina tekemistä. Nopeatempoisuudel-

NonSordino - �

Teksti/kuvat: Mikko Meriluoto

la on tietysti myös kääntöpuoli – kiireen

tuntu. Joskus tuntuu, että mahdottomil-

ta kuulostavat aikataulutoiveet asiakkai-

den puolelta ovat enemmän sääntö kuin

poikkeus eikä perusteet kiireellisille tu-

loksille välttämättä ole riittävät verrat-

tuna paineeseen ja riskeihin, joita kire-

ät aikataulut aiheuttavat.

Tyypillinen työpäivä muodostuu

usein lyhyistä pätkistä, joiden aikana

on hoidettava keskenään erilaisia teh-

täviä. Esimerkiksi tällainen voi olla mi-

nun työpäiväni: Aamulla palaveri asiak-

kaan toimitiloissa, toimistolle kirjoitta-

maan keskustelurunkoa tunniksi, lyhyt

tiimipalaveri, lounas, kvantitatiivisen da-

tan muokkaamista graafiseen muotoon

PowerPointille, näiden tulosten analy-

sointia ja johtopäätösten kirjoittamista

puolitoista tuntia, iltapäivällä haastatte-

lijoiden briiffaaminen alkavaan puhelin-

haastatteluprojektiin, tiettyyn projektiin

liittyvien taulukointiohjeiden tekeminen

ja lähettäminen datatiimille, asiakkaiden

ja kontaktihenkilöiden ajan tasalla pi-

tämistä sähköpostitse ja puhelimitse ja

projektitietojen päivittämistä muuttu-

vien tilanteiden mukaan pitkin päivää,

ja lopuksi vielä uuteen tarjouspyyntöön

vastaaminen ja tarjouksen laskeminen

ja kirjoittaminen.

Ihmisten kohtaamista

Kolmas tutkijan työn parhaista puolista

on ihmiset. Innostavat ihmiset voi jakaa

kolmeen ryhmään: työkaverit, asiakkaat

ja tutkimuskohteet. Olen onnekas kun

saan tehdä töitä hyvässä porukassa sel-

laisten ihmisten kanssa, jotka ovat innos-

tuneita omista töistään ja joilta voin op-

pia jatkuvasti uutta. Erilaiset taustat, elä-

män tilanteet ja persoonat takaavat sen,

että talon sisältä lähes aiheesta kuin ai-

heesta löytyy kokemusta ja tiukassa ti-

lanteessa tukea.

Asiakkaat pitävät työn sisällön mie-

lekkäänä. Tuloksia esitellessä yleensä

saan palautteen projektin onnistumisesta

saman tien sekä käsityksen siitä, kuinka

merkittävässä asemassa tulokset asiak-

kaiden kannalta ovat. Oman työn tulos-

ten käytäntöön siirtyminen asiakaspääs-

sä on todella kiitollista. Minulle on palkit-

sevaa huomata tehdyn työn hyödyllisyys

konkreettisesti.

Haastateltavien eli tutkimuskohtei-

den kohtaaminen on laajentanut minun

maailman kuvaani. Esimerkiksi syvähaas-

tatteluja tehdessäni samalla kun saa vas-

tauksia asiakasta kiinnostaviin kysymyk-

siin, pääsen tapaamaan erilaisia ihmisiä

heidän omissa ympäristöissään ja opin

heidän elämästään paljon sellaista, jo-

ka ei suoranaisesti liity tutkimusaihee-

seen. Usein haastattelujen jälkeen huo-

maan ymmärtäväni tiettyjä ihmisryhmiä

paremmin ja jopa muuttavani toiminta-

tapojani oppimani pohjalta. Kvantitatii-

visilla tutkimuksilla taas saa yhteyden

suureen ihmismäärään kerralla ja tutki-

mustuloksia analysoidessani usein tun-

nen olevani etuoikeutettu, kun käytössä-

ni on ensikäden tietoa.

Selviytymisstrategiaan kuuluu myös löysäily

Projektien erilaisiin luonteisiin ja työn no-

peaan tempoon totuin nopeasti ja olen

alusta asti nauttinut niistä. Joskus päivän

aikana vaihtelevat työtehtävät vaativat

sopeutumista ja siksi minulle on tärkeää

käyttää aikaa suunnitteluun etukäteen.

Tukea siihen saan käyttämällä itselleni

sopivia projektien hallinnan työkaluja.

Kiireeseen auttaa osittain samat keinot,

mutta täysin en ole vielä ratkaissut omal-

ta osaltani sitä, miten kiireen tunnun saisi

lannistettua ja tehtyä samat hommat sa-

massa ajassa ilman tunnetta siitä, että on

jatkuva hoppu. Ihmisten kanssa töiden te-

keminen on tämän työn suola vaikka vä-

lillä se vaatiikin kärsivällisyyttä.

Reipastahtisen ja vaihtelevan työelä-

män rinnalla on hyvä viettää vapaa-aikaa,

johon kuuluu löysäilyä ilman suunnitel-

mia tai tavoitteita. Töistä otan usein läh-

tiessäni mukaan vain asenteen, kysely-

kausi ei tutkijalla lopu koskaan. •

Esimies Jorma Hakanen poikkesi kertomaan vitsin.


Haastattelija: Kaarina Pehkonen

Valokuvat: Tuulia Miettinen

Tarja Miettisen lapsuu-

denhaave omasta yri-

tyksestä toteutui entisen

opiskelukaverin ja ystävän

Niina Kriikkulan kanssa.

Nettishop oli se tulevai-

suuden konsepti, jossa he

näkivät muuntelevaisuu-

den ja potentiaalin rajat-

tomaksi. Tuotteina shopis-

sa on suomalainen design.

Tarja, sinä vastaat koko toiminnan pyö-rittämisestä. Miten päädyit nettishopin pitäjäksi? Kymmenen vuoden ajan toiminta suoma-

laisen designin johdollisissa työtehtävis-

sä antoi minulle näkemyksen alan erityis-

piirteistä – hyvistä ja huonoista -, tuottei-

den toiminnallisuudesta ja kauneudesta,

suunnittelijoiden elämästä jne. Tuotteesta

muodostui kokonaisuus, jolla oli historia,

elämä ja tulevaisuus. Tätä kokonaisuutta

halusin viedä jotenkin eteenpäin.

LAPSUUDENHAAVETOTEUTUU

DESIGNISSA

DesignShopOutlet – suomalainenlifestyle-webshop on avattu!

Tarja Miettinen ja Niina Kriikkula,

innovaattorit ja bisnespartnerit

DesignShopOutletin takana.

NonSordino - 5

Mietimme yhtiökumppanin kanssa

pitkään toimintakeinoa, jolla pystyisim-

me toteuttamaan intohimon suomalai-

seen designiin. Nettishopin näimme toi-

mivaksi niin tavoitettavuudeltaan että

kansainvälisyydeltään. Sinne pystym-

me lisäämään tuotteita rajattomasti ei-

kä esim. konkreettisen shopin tilaon-

gelmat tule vastaan. Nettishopin tavoi-

tettavuus on Suomen pohjoisimmasta

kärjestä eteläisimpään pisteeseen. Ja koh-

ta myös kansainvälisiin kaupunkeihin

ja kyliin.

Nettishopissa pystymme myös nos-

tamaan esille suunnittelijat ja yritykset

tuotteiden takana; antamaan tuotteil-

le historian ja elämän. Tuotteiden tule-

vaisuus odottaa kuluttajan kotona. Ku-

luttajille tuote myös aukeaa paremmin,

kun voi tutustua ihmiseen eli designe-

riin tuotteiden takana. Tuotteelle tulee

merkitys.

Suomalainen design on minulle into-

himo ja sen eteenpäin vieminen kaikkien

tietoisuuteen. Suomalainen design, joka

on käytännöllistä, toimivaa ja silti esteet-

tisen kaunista ja hauskaa. Tältä kannalta

puhutaan tuotteesta, mutta minulle de-

sign käsitteenä sisältää myös suunnitteli-

jan, hänen elämänsä ja sen, miten on ky-

seiseen tuotteeseen päädytty ja miten tä-

mä kokonaisuus nostetaan pinnalle.

Kerro jostain omasta mielestäsi mielen-kiintoisimmista tuotteista shopissa. Tuot-teet on huomattu ja eräs on päässyt jopa postimerkkiin.Sellaisia ovat mm. Heli’n takit ja asusteet.

Naisten takki muuntuu kolmeksi erilai-

seksi takiksi. Takin tekotapa pohjautuu

vanhaan suomalaiseen ja viikinkiaikai-

seen tekniikkaan.

Tonfisk Designin Newton. Todellinen

”vuoristorata” kermakko-sokerikko.

Sitten vaikka Sulan Foliage –kaula-

koru. Ihana yhdistettynä IVANAhelsin-

ki Tiger Knit –mekkoon. Todella naiselli-

nen näkökulma siis!

Hanna Korvelan tabletit ja kaitalii-

nat sekä matot. Kokemuksesta voin ker-

toa, että meillä itsellä on allerginen ko-

ti, ja nämä tuotteet sopivat meille kuin

”nakutettuina”.

Fokus Fabrikin kankaat myös ehdot-

tomasti. Ne ovat hauskoja ja innovatiivi-

sia; sopivat verhoiksi, tyynyiksi, pöytä-

liinaksi, hameeksi. Ne ovat todella mo-

nikäyttöisiä!

Ja sitten Lumi Accessories´n suunnit-

telija Sanna Kantolan laukku Trenchoat

Handheld on juuri se tuote, joka on ku-

vattu nyt myös postimerkkiin.

Shopissa on jo paljon nuoria mutta myös nimekkäitä suunnittelijoita. Onko tulossa vielä uusia suunnittelijoita ja tuotteita?Kyllä sekä uusia suunnittelijoita että tuot-

teita on tulossa.

Näin luettelonomaisesti:• Naisten vaatteisiin ja asusteisiin on

tulossa mm. DeadBirds&Lionheart ja Tiia

Vanhatapio. Nykyisiltä tuottajilta on tu-

lossa uusia tuotteita.

• Design Made ja Vivero; heiltä tulee

huonekaluja, valaisimia, innovatiivisia

keksintöjä huonekalujen parissa.

• Miesten vaatetukseen liittyen neu-

vottelemme juuri kahden suomalaisen

tuottajan kanssa. Katsotaan mitä tule-

man pitää.

• Teija Marjamaa: hän suunnittelee

nyt koruja naisille. Myöhemmin häneltä

tulee tuotteita myös miehille sekä kodin

sisustukseen liittyviä tuotteita.

• Jonas Hakaniemi: mm. korurasiat.

• Johanna Kunelius ja Sari Syväluoma

ovat tekstiilitaiteilijoita. Odotan itsekin

heidän uusinta tuotostaan.

• pmbm DESIGN: sieltä tulee uniikke-

ja sisustustyynyjä ja asusteita.

• IVANAhelsinki: kankaita, piensisus-

tustavaraa.

• Forme: mattoja.

• Tonfisk Design: lisää uusia tuotteita.

designshopoutlet.com


Millaiset ovat shopin tulevaisuuden suun-nitelmat?Palvelemme erinomaisesti ja tarjoam-

me laadukkaita tuotteita. Laajennam-

me valikoimaamme. Löydämme uusia

innovatiivisia suunnittelijoita ja nostam-

me heidät esille. Vahvistamme jo sivuil-

la esiintyvien suunnittelijoiden ja yritys-

ten tunnettuutta.

Olemme suomalaisen designin joh-

tava web-shop maailmalla. Meiltä löyde-

tään uudet ideat ja tutut tuotteet. Meil-

tä myös pyydetään tuotteita ja yrityksiä,

joita ei vielä ole sivuilla.

Mennään maailmalle avoimin mie-

lin, suu naurussa!

Millaisena näet suomalaisen designin tu-levaisuuden, sen erityispiirteet?Suomalainen design on kansainvälistä.

Teemme kansainvälisiä projekteja, jois-

sa näkyy suomalainen erityispiirre; to-

dellinen käytännöllisyys ja luovuus yh-

distettynä kauneuteen. Suomalaiset al-

kavat hullutella enemmän tuoteideoilla;

syntyy värejä ja muotoja, innovaatioita,

joiden kanssa saa nauraa.

Suomalaista designia on sanottu suo-

raviivaiseksi, selkeäksi ja harmonisek-

si. Sitähän se onkin ja se piirre tulee ai-

na pysymään. Se on upeaa! Jo nyt esillä

esimerkiksi useita tekstiilisuunnittelijoi-

ta, joiden tuotteissa elävät värit ja has-

sut kuviot. Tuoteideoissa hullutellaan ja

tehdään tuotteita, jotka kestävät suku-

polvelta toiselle. Laatu ja kestävyys ko-

rostuvat.

Kierrätys ja ekodesign valtaa alaa.

Tuotteen suunnittelussa pyritään alus-

ta alkaen ympäristön huomioimiseen ja

ekologisuuden tunnustamiseen. Asiakas

designshopoutlet.com

Suomalaista designia viedään

maailmalle.

NonSordino - 7

ja loppukäyttäjä otetaan mukaan jo tuo-

tesuunnitteluvaiheessa. Ekodesign välit-

tyy suunnitteluvaiheesta tuotteen käyttö-

vaiheeseen saakka. Se pohjautuu suoma-

laisen luonnon ja suomalaisten arvojen

säilyttämiseen.

Tuoteinnovaatiot voivat pohjautua

yhä enemmän tietoteknisiin ideoihin.

Suomessa kehitetään uutta, mutta myös

kopioidaan ulkomailta erinomaisia tek-

nisiä keksintöjä, jotka sovelletaan suo-

malaiseen tuotteeseen. Markkinoilla on

jo älytekstiilejä, Suunnon kelloja, mutta

teknisyys saattaa mennä pidemmällekin

eri tuoteryhmiin.

Yksinyrittämisestä luovutaan vähi-

tellen. Ymmärretään, että yhdessä toimi-

misella saavutetaan kansainvälisiä läpi-

murtotuotteita, joilla suomalaista desig-

nia viedään tunnetuksi.

Suomalainen design nähdään iloi-

sena, innovatiivisena, mutta myös har-

monisena. Enää ei Suomea muisteta eu-

konkannosta ja suohiihdosta, vaan suo-

malaisesta designista! •

designshopoutlet.com !

Mitäs uusia tuotteita han-

kittaisiin shoppiin...? Mies-

ten tuotteistakin neuvotel-

laan jo kahden suomalai-

sen tuottajan kanssa.

KUULUTKO SINÄ...

WebLyyti (liitto)• Korjaa tietojasi jäsenrekisterissä, tulosta rekisteriote, maksa jäsenmaksujasi.

• Tee ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta tai tulosta jäsenmaksutodistus.

WebTytti (työttömyyskassa)• Tarkastele hakemuksesi käsittelyn tai maksujen tilannetta.

• Lähetä jatkohakemus tai muutosilmoitus.

Kirjautuminen WebTyttiin ja WebLyytiin: käyttäjätunnus = ERTOn jäsennumero (jäsenkortistasi)

Pidetään yhteyttä – vaikka sähköpostilla! MaMa ry:n tiedotus

niihin n. 30 %:iin ihmisistä, jotka vaihtavat vuosittain sähköpostiosoitteensa?Me emme ole ehkä saaneet sinuun sähköpostilla yhteyttä, siksi tämä kysymys…

ERTOn jäsenrekisterissä voit käydä itse

kätevästi katsomassa omat tietosi ja

myös päivittää ne. Sähköpostiosoitet-

tasi tarvitsemme mm. jäsenkirjeiden ja

erilaisten tiedotteiden lähettämiseen.

Käypä katsomassa seuraavia osoitteita;

yllätyt kuinka paljon voit hoitaa asioi-

tasi siellä itse > www.erto.fi/kirjaudu


Teksti: Kaarina Pehkonen

Kuvat: Suomen kirjataiteen komitea

VUODEN 2008

kauneimmatkirjat

Suomen Kirjasäätiön yhteydessä toimi-

va Suomen kirjataiteen komitea valitsee

vuosittain Kauneimmat kirjat –kokoel-

man. Yksi kirjoista saa Kaunein kirja –

arvonimen. Kauneimman kirjan lisäk-

si valitaan kirjoja useista ryhmistä: kau-

nokirjallisuus, lasten ja nuorten kirjat,

tietokirjat, kuvateokset, sarja-asut sekä

vielä omana ryhmänään vuoden onnis-

tuneimmat kirjan kannet.

Arvostelussa otetaan huomioon ty-

pografia, taitto, kuvat, paperi, painatus,

sidos ja kokonaisvaikutelma. Palkittujen

kirjojen suunnittelijat, kustantajat, kirja-

painot ja muut tuotantolaitokset saavat

kunniakirjat.

Vuoden kauneimmat kirjat on vanha

perinne, ne on valittu Suomessa jo yli 60

vuoden ajan. Muualla maailmassa perin-

ne on jopa vanhempi.

Voittajan lisäksi v. 2008 valittiin koko-

elmaan 29 teosta tai teossarjaa.

Kauneimmat kirjat –kokoelma on

esillä Suomessa mm. kirjastoissa sekä

kirjamessuilla. Ulkomaillakin se osallis-

tuu näyttelyihin ja kilpailuihin.

Minun ”mitä ostaisin lahjaksi” –pul-

mani tämä kokoelma on ratkaissut mon-

ta kertaa.

Miten syntyy kaunis kirja? Siihen tarvitaan mielenkiintoinen sisältö, aiheen kanssa

tasapainossa oleva typografia, onnistunut graafinen kokonaissuunnittelu ja ensi-

luokkainen kirjapainotaito.

Vuoden kaunein kirja

Jouni Kuurne, Louhisaaren linnan

talousreseptit (v. 1770-1850)

Käsinkirjoitettuja reseptejä, kaunista ku-

vitusta, grafiikkaa, piirroksia, maalauksia,

esineistöä. Kirjassa on Louhisaaren lin-

nan asukkaiden, mm. marsalkka Manner-

heimin isoisän isän ja hänen vaimonsa

merkintöjä. ”Kirjakaunotar” oli määritel-

mä tästä hienostuneen ulkoasun omaa-

vasta kirjasta.

NonSordino - 9

Sarjasta Tietokirjat

Paavo Castren (toim.) DomusPompeiana.Talo Pompejissa

Joka ei nähnyt Amos Anderssonin mu-

seossa Talo Pompejissa –näyttelyä, voi

tämän kirjan sivuilla mielessään astua

Marcus Lucretiuksen taloon ja käysken-

nellä hänen puutarhassaan elämäs-

tä nauttivassa Pompejissa. Ajalla ennen

Vesuviuksen purkautumista.

Jussi Suomala,Howard SmithSympaattinen kirja

taiteilijan elämän-

matkasta ja työstä.

Esa Laaksonen, Ásdisòlafsdóttir (editors), Alvar Aal-to Architect –Mai-son Louis Carré 1956-63. Osa 20 Al-var Aalto monogra-fia –sarjasta.

Monipuolinen, yllättäväkin arkkiteh-

tuurikirja. Omaperäistä kuvavalintaa.

Kuvateokset

Hannes Heikura – Ilkka Malmberg, Suomi linnun sil-min. Finland – A Bird´s Eye View

Miten perspektiivin vaihto muuttaa-

kaan kaiken! Ja miten kaunis Suomi on!

Laadukkaat kuvat ja tiivis teksti pitävät

lukijaa otteessaan.

Miina Savolainen, Maailman ihanin tyttö. The Loveliest Girl in the World

Tämän kirjan haluaa ottaa käteensä jo

sen visuaalisuuden vuoksi. Sen ja mieliku-

vituksen rikkauden lisäksi kirjaan sisältyy

myös sydämeenkäyvä tarina monen vuo-

den projektista mistä kirja tehtiin.

Kirjankannet

Petri Tamminen, Mitä onni onMielenkiintoisen

graafisen suun-

nittelun ja kirja-

painon onnistu-

nut yhteistyö.

Luelisäänetistäwww.kauneinkirja.fijakatselejanauti!


IRTISANOMINEN JA LOMAUTTAMINEN

Työntekijän irtisanominen tai lomautta-

minen edellyttää yhteistoimintaneuvot-

telujen käymistä, jos yrityksessä työsken-

telee vähintään 20 työntekijää. Yhteistoi-

mintaneuvottelussa käydään läpi muun

muassa yrityksen taloudellinen tilanne,

suunniteltujen toimenpiteiden perusteet

sekä se, voidaanko irtisanomisia ja lo-

mauttamisia välttää joillakin muilla sääs-

tötoimenpiteillä. Lisäksi yt-neuvotteluis-

sa selvitetään, voidaanko irtisanottaville

tai lomautettaville työntekijöille tarjota

jotakin muuta työtä yrityksessä.

Kun työntekijöitä irtisanotaan yhteis-

toimintamenettelyn päätteeksi, ovat syy-

nä taloudelliset ja tuotannolliset syyt.

Näiden irtisanomisperusteiden käyttämi-

nen edellyttää, että työn määrä yritykses-

sä on vähentynyt olennaisesti ja pysyväs-

ti. Mikäli esimerkiksi ylitöitä on joudut-

tu tekemään säännöllisesti, antaa tämä

viitettä siitä, ettei työn määrässä ole ta-

pahtunut olennaista vähentymistä. Laissa

todetaan myös, että taloudellista ja tuo-

tannollista irtisanomisperustetta ei ole,

jos juuri ennen työntekijän irtisanomis-

ta yritykseen on palkattu uusi työnteki-

jä samankaltaisiin tehtäviin eikä työnan-

tajan toimintaedellytyksissä ole samaan

aikaan tapahtunut muutosta. Esimerkiksi

uuden työntekijän palkkaaminen yt-neu-

vottelujen kohteena olevaan yksikköön

kuukausi ennen yhteistoimintaneuvotte-

lujen aloittamista saattaa johtaa siihen,

että lainmukaista irtisanomisperustetta

ei katsota olleen.

Irtisanomisperusteen olemassaolo

ei välttämättä edellytä sitä, että juuri ir-

tisanottavan työntekijän työn määrä on

vähentynyt. Työnantajalla on oikeus jär-

jestellä työtä uudelleen, jolloin jonkun

työntekijän työt saatetaan jakaa muille

työntekijöille hoidettavaksi. Lainsäädän-

tö ei ota kantaa siihen, missä järjestyk-

Lakinainen vastaaTeksti: Hanna Harvima Valokuva: Arja Kuittinen

sessä työntekijöitä pitäisi irtisanoa. Työn-

antaja voi siis melko vapaasti valita, ku-

ka saa jäädä ja kuka lähtee. Työnantaja ei

kuitenkaan saa valita irtisanottavia hen-

kilöitä syrjivillä perusteilla.

Irtisanominen ei astu voimaan vie-

lä sillä, että asiaa käsitellään yt-neuvot-

telussa. Irtisanominen täytyy aina teh-

dä henkilökohtaisesti, tai jos tämä ei ole

mahdollista, kirjeen tai sähköpostin vä-

lityksellä. Työntekijällä on oikeus pyytää

irtisanomisperusteet kirjallisena. Irtisa-

nomisajan pituus selviää joko työsopi-

muslaista tai työntekijän omasta työso-

pimuksesta, jos siinä on sovittu irtisa-

nomisajasta laista poikkeavalla tavalla.

Työsuhde jatkuu irtisanomisajan loppuun

saakka aivan normaalisti, ja esimerkik-

si vuosilomaa kertyy työsuhteen viimei-

seen päivään saakka.

Lomauttaminen edellyttää samoja

perusteita kuin irtisanominenkin. Hie-

man kevyemmillä perusteilla eli silloin,

kun työn määrä on vähentynyt ainoas-

taan tilapäisesti, työnantaja voi kuiten-

kin lomauttaa työntekijän määräajaksi,

joka on enintään 90 päivää. Lomautus tu-

lee voimaan lomautusilmoituksella, joka

täytyy antaa työntekijälle henkilökohtai-

sesti vähintään 14 päivää ennen lomau-

tuksen alkua. Lomautusilmoituksesta täy-

tyy käydä ilmi, millä perusteella lomau-

NonSordino - 11

saves you time

and moneytus tehdään, milloin se alkaa ja mikä on

lomautuksen kesto tai arvioitu kesto, jos

kyse on lomautuksesta toistaiseksi.

ERTOn jäsen voi halutessaan pyytää

liittoa selvittämään, onko irtisanominen

tai lomauttaminen tapahtunut lain mu-

kaisesti.

MUUTOSTURVA

Silloin, kun työntekijä irtisanotaan talou-

dellisilla ja tuotannollisilla irtisanomispe-

rusteilla, työntekijälle syntyy oikeus työl-

listymisvapaaseen. Työllistymisvapaa tar-

koittaa oikeutta käyttää irtisanomisajalla

tietty määrä päiviä esimerkiksi työnha-

kuun tai työhaastatteluun osallistumi-

seen. Työllistymisvapaapäiviltä työnte-

kijälle maksetaan palkkaa normaalisti.

Vapaan pituus on 5-20 työpäivää ja se

riippuu työntekijän irtisanomisajan pi-

tuudesta. Vapaata voi käyttää kokonaisina

päivinä tai päivän osina. Vapaan käyttä-

misestä ei kuitenkaan saa aiheutua työn-

antajalle merkittävää haittaa, ja siitä on-

kin ilmoitettava työnantajalle aina mah-

dollisimman aikaisin.

Työllistymisvapaan lisäksi työnte-

kijällä on oikeus niin sanottuun muu-

tosturvaan, mikäli hänen työhistorian-

sa on vähintään kolme vuotta. Työhis-

torian ei tarvitse olla saman työnantajan

palveluksesta, vaan laskennassa huomi-

oidaan myös aiemmat työsuhteet. Myös

esimerkiksi perhevapaat ja vuorotteluva-

paa lasketaan mukaan, kun selvitetään

muutosturvan edellytyksiä. Muutosturva

pitää sisällään henkilökohtaisen työllis-

tymisohjelman laatimisen, työvoimatoi-

miston tehostetut palvelut sekä korotus-

osan työttömyysturvaan, ns. työllistymis-

ohjelmalisän. •

Projekt´ 09 on Jyväskylän ammattikor-

keakoulun viestinnän opiskelijoiden

vuosittain järjestämä media-alan mes-

sutapahtuma. Tavoitteena tapahtumal-

la on edistää alan ammattilaisten ja

opiskelijoiden vuorovaikutusta. Tänä

vuonnakin mediamessuille oli kutsut-

tu näytteilleasettajia paikallisista me-

dioista, yrityksistä ja järjestöistä, myös

ammattiliitoista. Vuoden teema oli ”In-

tohimo mediaan”.

MaMa oli jo kolmatta kertaa muka-

na messuilla. Päivi-Mari Pöntiö, graafi-

nen suunnittelija, oli entisenä jyväsky-

läläisenä kuin kotonaan messupöydän

takana. Kaverina hänellä oli Miska Kes-

kinen ERTOn toimistolta.

“Tapahtumassa pääsi tutustumaan

alan toimijoihin sekä opiskelijoiden pro-

Teksti: Miska Keskinen

Valokuvat: Veera Horto

jekteihin. Oli mukavaa neuvoa opiske-

lijoita työsuhdeasioissa ja herätellä

pitämään itsestään huolta työmarkki-

noilla. Vaikka messupöydän takana esi-

tysten anti menikin ohi, saimme tär-

keitä kontakteja ja toivottavasti myös

uusia jäseniä”, kiteyttää Päivi-Mari ta-

pahtumasta.

Maman osastolla oli kysely nuoril-

le ja opiskelijoille tulevaisuudesta ma-

malaisten alojen työpaikoissa.

Kiitämme vastaajia ja onnittelut pal-

kinnon saajille.

Projekt´ 09


saves you time

and money

Kurssit veti AD Nina Brännlund,

joka on vetänyt aikaisemmin mm.

mainonnan ja suunnittelun kurs-

seja muutamassa alan oppilaitok-

sessa. Lisäksi hänellä on kokemusta

yrityksille pidetyistä erilaisista luo-

vuuskoulutuksista. Työelämän ulko-

puolella hän on vetänyt luovan teke-

misen kursseja, mm. lasimosaiikki-

kursseja.

ILLUSTRATOR CS 4 TUTUKSIMaMa järjesti sekä Helsingissä että Tampereella

Illustrator CS 4 -kurssin, joka oli jäsenille ilmainen.

Kurssit saavuttivat suuren suosion. Jatkoakin jossain

muodossa on luvassa.

Nina, millä tavalla tämä Illu CS 4 poikkeaa edellisestä tai muis-ta vastaavista ohjelmista? Oman käyttäjäkokemukseni mukaan Il-

lustrator on toiminnallisuudeltaan hieman

epäloogisempi ja monimutkaisempi kuin

Freehand, mutta monipuolisempi kuin Co-

relDraw. Edelliseen Illustratoriin verrattu-

na CS 4 -päivitys tarjoaa mahdollisuuden

monisivuisten dokumenttinen luomiseen

ja se on suurin uudistus. Lisäksi on mui-

ta uusia ominaisuuksia; kuten täysin uu-

denlainen piirtotyökalu (Blob Brush Tool) ja

osaan työkaluista on tullut uusia ominai-

suuksia. Väripaletit on monipuolistuneet,

liukuvärin saa läpinäkyväksi ja ulkonäkö-

paletti (Appearance) nopeuttaa element-

tien tyylien muokkausta jne.

Missä on tämän ohjelman kaik-kein suurin hyöty? Illustrator on kuvittajalle ehdottomas-

ti paras “hinta-laatu”-suhteeltaan oleva

ammattilaisohjelma. Myös muunlaisen

vektorigrafiikan ja logojen suunnittelus-

sa oikein kelpo ohjelma, jolla saa nope-

asti tyylikästä jälkeä.

Mitä mieltä olet sen käyttäjäys-tävällisyydestä?Jotkut toiminnoista on hieman hanka-

lasti löydettävissä. Kaikkia toimintoja ei

ole saatu esim. lyhytvalinta- näppäin-

komentojen alle. Sekavuutta aiheuttaa

myös se, että saman toiminnon voi teh-

dä monen eri valikon tai paletin kautta.

Illustrator aktivoi nuolella liian monta

elementtiä kerrallaan eikä niiden valin-

taan voi vaikuttaa näppäinkomennoilla

kuten Freehandissä.

Kannattaako muiden kuin mai-nostoimistossa työskentelevien opiskella tämä?Kyllä kannattaa, kaikkien jotka ovat piirtä-

misestä kiinnostuneita. Esim. tokaluokka-

lainen poikani piirtää Illulla sarjakuvia.

Kurssin vetäjä

Nina Brännlund

Haastattelija: Kaarina Pehkonen

Valokuvat: Juri Kovaljeff

NonSordino - 1�

ILLUSTRATOR CS 4 TUTUKSI

Mitä mieltä olet Adoben ohjelmista yleensä?Mielestäni yritys kehittää ohjelmistoja oikein kun ne on sidottu toisiinsa paketeik-

si, kuten CS -tuoteperhe. Kun ohjelmat uudistuvat, tulee uudet toiminnot ja ulkoa-

su kaikkiin ohjelmiin yhtäaikaisesti. Ohjelmien samansukuisuus helpottaa aineis-

tojen liikuttelua eri ohjelmien välillä.

Illustratoria kohtaan on vielä paljon ennakkoluuloja, että se olisi niin vaikea ja

huonompi ohjelma käyttää Freehandiin verrattuna. Se ei ole totta, ja tämä on opit-

tu kantapään kautta. •

Suunnittelijoilta vaaditaan nykyään useamman ohjelman

hallintaa. Päivittäisessä käytössä olevien ”päätyökalujen” koulutus

ja osaaminen on yleensä hyvin hoidossa. Harvemmin käytettyjen

ohjelmistojen oppiminen on usein itseopiskelun varassa. Tällai-

nen tehokas muutaman tunnin kurssi antaa hyvät eväät jatkaa

näiden “sivutyökalujen” käyttöä. Muuttuvassa työtilanteissa saat-

taa joskus nämä vähemmän käytetyt ohjelmistot vaihtua päätyö-

kaluksi. Tällainen kurssi on silloin antanut hyvän pohjan syventää

osaamistaan kyseisen ohjelmiston käytössä.

”

”Kurssilainen Anders Djupsjö

Helsingin kurssilaisia


Kaikki, jotka ovat

Goethensä luke-

neet, tietävät, että

tämä 1700-luvul-

la Saksassa elä-

nyt kirjailija, runoilija, taidemaalari,

tiedemies, yleisnero, joka ehti olla

myös Weimarin valtion pääministe-

rinä, oli myös suuri kulinaristi. Hän

saattoi aloittaa jopa rakkauskirjeen-

sä armaalleen sanoin: Guten Morgen

mit Spargelt = hyvää huomenta par-

san kera. Parsa oli erityinen herkku

keväällä.

Tämä Vihreä kastike oli myös hänen mie-

leensä. Kokeilkaapa siis Vihreää kasti-

ketta Johann Wolfgang von Goethen ta-

paan:

Frankfurter Grüne Sosse, 4 hengelle- Ruohosipulia

- Persiljaa

- Krassia

- Tilliä

- Sitruunamelissaa

- Basilikaa

- Kirveliä

- Rakuunaa

- Suolaheinää

- Pukinjuurta (Pimpinella),

jos on saatavilla

- 1 rkl viinietikkaa

- 2 rkl öljyä

- 2,5 dl kermaviiliä

- 1,5 dl maustamatonta jogurttia

- 0,5 tl sokeria

- 4 kovaksi keitettyä kananmunaa

- Suolaa ja mustapippuria

maun mukaan

Kaikki tuoreet (huom!) yrtit, n. �00 g ha-

kataan pieniksi.

Viinietikka, öljy, kermaviili, jogurtti ja

mausteet lisätään ja sekoitetaan. Keite-

tyt kananmunat pilkotaan pieniksi ja li-

sätään seokseen. Annetaan vetäytyä kyl-

mässä n. 15 min.

Tarjoillaan uusien perunoiden kera.

Reseptit saksasta

kääntänyt: Virve Konttas

Makuja muualtaJälkiruoaksi sopii raikas mansikka-

rahka:

Mansikkarahka- 100 g + �00 g tuoreita mansikoita

- 1 rkl sitruunamehua

- 1 rkl sokeria

- 250 g rahkaa

- 1 dl kermaa

100 g mansikoita muhennetaan ja mu-

hennokseen lisätään sitruunamehu

ja sokeri.

Seokseen sekoitetaan rahka. Ker-

ma vaahdotetaan ja lisätään mansik-

karahkaan.

Viimeiseksi loput mansikoista lei-

kataan paloiksi ja lisätään seokseen.

Tarjoillaan kylmänä.

Guten Appetit!

NonSordino - 15

JALANJÄLKIÄ,

Jutun on koonnut: Kaarina Pehkonen

Kuvitus: Marjut Jaanu

sinunja

minun

Jokainen meistä:

pieni, suuri, nuori, vanha, jättää jälkensä

maapallolle. Se jälki ei ole vain askelen jälki ran-

tahiekassa, vaan maaperässä, ilmassa, luonnon-

varoissa, kulutuksessa. Käytettävissä on ihmis-

kunnalla vain yksi ainoa maapallo. Se on

paljon vähemmän kuin miltä

se kuulostaa.


Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka

suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen

tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon,

materiaalien ja energian tuottamiseen

sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.

Käsitteen kehittivät Mathis Wackerna-

gel ja William Rees 1990-luvun alussa.

WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologi-

nen jalanjälki ylittää maapallon kesto-

kyvyn jo 25 prosentilla.

Ekologista jalanjälkeä käytetään nyky-

ään laajalti kestävän kehityksen mittari-

na sen havainnollisuuden vuoksi. Sitä mi-

tataan yleensä hehtaareina, tarkemmin

ottaen globaalihehtaareina (gha). Yksi glo-

baalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokois-

ta aluetta, jonka tuottavuus vastaa maa-

pallon keskiarvoa. Ekologisen jalanjäljen

avulla voidaan tutkia yksittäisten henki-

löiden, hyödykkeiden, palvelujen, yritys-

ten, teollisuudenalojen, alueiden ja kan-

sojen kulutuksen kestävyyttä.

Suomalaisten ekologinen jalanjälki

on maailman suurimpia. Vuonna 2006

julkaistussa WWF:n Living Planet -ra-

portissa se oli kolmanneksi suurin he-

ti Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja

Yhdysvaltojen jälkeen. Vuonna 200�

maailman ekologinen jalanjälki oli 2,2

(globaali)hehtaaria henkeä kohti, kun

maapallon biokapasiteetti eli tuottava

maa-ala oli 1,8 hehtaaria henkeä kohti.

Yhden suomalaisen ekologinen jalanjäl-

ki oli 5,2 hehtaaria.

Ekologinenjalanjälki ilmaistaan havainnollisuuden

vuoksi usein myös “maapalloissa”, jolloin

yksi maapallo vastaa maailman biokapa-

siteettia kyseisenä vuonna. Voidaan esi-

merkiksi laskea, miten monta maapalloa

tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset

eläisivät kuten suomalaiset. Maapallon

biokapasiteetiksi arvioitiin vuonna 200�

11,2 miljardia hehtaaria. Helmikuussa

2006 maailman väkiluku oli 6,5 miljardia.

Tällä väestömäärällä tarvittaisiin noin

neljä ja puoli maapalloa tyydyttämään

ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekolo-

ginen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suo-

malaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljel-

lä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Jos

taas kaikki eläisivät kuten intialaiset kes-

kimäärin (jalanjälki 0,8 ha), ihmiskunnal-

le riittäisi puolikas maapallo.

Myös Kiina elää yli luonnonvarojen-

sa. Jos Kiina aikoo seurata Yhdysvalto-

ja luonnonvarojen käytössä, se tarvitse

tulevaisuudessa niitä koko maapallon

luonnonvarojen verran. Kiina käyttää jo

15 prosenttia maailman biokapasiteetis-

ta, johon sisältyvät muun muassa veden,

maan ja puun käyttö.

Hiilijalanjälkiviittaa yleensä jonkin tuotteen, toimin-

nan tai palvelun aiheuttamaan ilmasto-

kuormaan eli siihen, kuinka paljon kas-

vihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan

elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hii-

lijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaa-

sujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin

hiilidioksidipäästöihin[.

Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman

käsitteet on kehitetty mittariksi, joiden

avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen

ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston

lämpenemiseen. Hiilijalanjälki mittaa

paljonko kasvihuonekaasuja esimerkik-

si autolla ajaminen tai juuston syömi-

nen aiheuttaa.

Toisin kuin ekologinen jalanjälki,

hiilijalanjälki ilmoitetaan massana ei-

kä pinta-alana. Hiilijalanjäljen yksikkö-

nä käytetään tapauksesta riippuen ton-

nia, kilogrammaa tai grammaa. Yleensä

hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuone-

kaasujen yhteenlaskettuna määränä eli

hiilidioksidiekvivalentteina, joskus kui-

tenkin pelkkänä hiilidioksidin määränä.

Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikis-

ta kasvihuonekaasuista ottamalla huo-

mioon niiden ilmastoa lämmittävä vai-

kutus verrattuna hiilidioksidiin.

Kuluttajan hiilijalanjälki voidaan

jakaa suoriin ja epäsuoriin päästöihin.

Suorat päästöt syntyvät välittömästi ku-

luttajan oman toiminnan, esimerkiksi

auton ajamisen seurauksena. Joukkolii-

kennevälineillä matkustamisen taas kat-

sotaan aiheuttavan epäsuoria päästöjä,

jotka jaetaan kaikkien matkustajien kes-

ken henkilökilometrien suhteessa. Ku-

luttajan epäsuoriin päästöihin luetaan

myös kuuluviksi hyödykkeiden ja pal-

velujen sekä esimerkiksi erilaisten tilai-

suuksien tuotannon, myynnin ja mahdol-

lisen käytöstä poiston yhteydessä synty-

vät päästöt.

Vesijalanjälkitarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yh-

teisö, valtio tai vastaava on kuluttanut

maailman vesivaroja kaikkien kuluttami-

ensa hyödykkeiden myötä. Kulutettuihin

vesivaroihin lasketaan talousveden lisäk-

si kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkik-

si viljelyyn, teollisuuden prosesseissa ja

tuotteiden valmistukseen.

Globaali keskiarvo vesijalanjäljelle

on 1 24� m³ vettä/henkilö/vuosi. Suoma-

laisten keskimääräinen vesijalanjälki on

1 727 m³ vettä/henkilö/vuosi. Kiinalais-

ten vesijalanjälki 702 m³ vettä/henkilö/

vuosi on maailman pienimpiä, yhdysval-

talaisten 2 48� m³/henkilö/vuosi maail-

man suurin.

Haluatko kulkea hetken omia jälkiäsitaaksepäin?• http://www.myfootprint.org/ • http://h2oconserve.org/• http://www2.hs.fi/extrat/hsfi/ omaelama/hiilijalanjalki/ • http://www.footprintnetwork.org/en/ index.php/GFN/page/carbon_footprint/• http://www.vesijalanjalki.org/ • http://waterfootprint.org/ Lähteet:Wikipedia1. WWF:n uusi Living Planet -raportti 2006: Suomalaisten ekologinen jalanjälki maailman �. suurin 2. Uusi mittaustapa pienensi Suomen ekologista jalanjälkeä �.11.2008 �. Maapallo ei kestä Kiinan kasvua Tekniikka & talous 12.6.2008 4. http://footprintnetwork.org/press/ EcologicalDebtDayMediaBackgroun- der.pdf

JALANJÄLKIÄ,

NonSordino - 17

MaMa ry kutsuu jäseniään Matka-Ve-

kan järjestämälle kiertomatkalle 28. hei-

näkuuta - 2. elokuuta 2009. Matka alkaa

tiistai-iltana 28.7. Turusta Viking Linen

laivalla Tukholmaan, josta jatkamme he-

ti aamulla bussilla Osloon.

Yövymme Oslossa ja jatkamme mat-

kaa Hardanger-vuonon rannalle. Lautta-

matkan jälkeen jatkamme Vossestrandiin,

jossa yövymme. Perjantaina matka jatkuu

Gudvangeniin, josta huikaiseva laivamat-

ka Sogne-vuonoa pitkin. Saavumme Kau-

pangeriin ja jatkamme bussilla Lomiin

läpi Norjan korkeimman tunturialueen,

Jotunheimenin. Lomista jatkamme vielä

Hamariin, jossa majoitumme.

Lauantaina aloitamme kotimatkan

kohti Tukholmaa, josta Viking Linen laiva

lähtee kohti Turkua. Sunnuntai-aamulla

olemme takaisin Suomen Turussa.

Vuonojen Norjakutsuu 28.7.-2.8.

Lähde iloiselle jäsenmatkalle tutustumaan Norjan kauneimpiin maisemiin.

Matkan hinta: 495 euroa/henkilö lai-

vamatkat kahden hengen B-hytissä, yh-

den hengen huonelisä 165 euroa. Mah-

dollista varata matka myös A-hytillä, jol-

loin matka 509 euroa/henkilö.

MaMa ry tukee jäseniään 100 eurol-

la jo maksetusta matkasta, mukaan saa

ottaa itselle mieluisimman matkakump-

panin. Ei-jäsen maksaa normaalin mat-

kan hinnan.

Varaa matka mahdollisimman nope-

asti Riihimäen Matka-Vekan toimistosta

Hanna Piiloselta p. 020 120 4984.

Tiedustelut ja ilmoittaumiset myös

Erja Paajaselle p. 045 2�9�66�. Paikkoja

RAJOITETUSTI.

Tarkempi matkaohjelma löytyy Mat-

ka-Vekan Lomat 2009 esitteestä tai ne-

tistä www.matka-vekka.fi/kiertomatkat/

Vuonojen Norja

Hinta sisältää laivamatkat, kuljetukset,

majoitukset, hotelliaamiaiset sekä lautta-

maksut ja illallisen Vossestrandissa. Muka-

na suomenkielinen matkanjohtaja.

Tervetuloa MaMan jäsenmatkalle!


Tapahtumia

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset

KevätkokouskutsuMaMan kevätkokous, johon kaikki jäsenet ovat tervetulleita, on la 23.5. alkaen klo 10.30 Helsingissä hotelli Arthurissa, Kaisaniemen puiston laidassa, os. Vuorikatu 19.

Kokouksen jälkeen lounas.

Vuonojen Norjakutsuu 28.7.-2.8.

ESITYSLISTA

01. Kokouksen avaus.

02. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

0�. Kokouksen järjestäytyminen:

�.1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja.

�.2. Valitaan kokoukselle sihteeri.

�.�. Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat.

�.4. Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat.

04. Kokouksen menettelytavoista päättäminen.

05. Esityslistan hyväksyminen.

06. Käsitellään MaMa ry:n toimintakertomus vuodelta 2008.

07. Käsitellään MaMa ry:n tuloslaskelma ja tase vuodelta 2008.

Käsitellään tilintarkastajien lausunto.

08. Päätetään vuoden 2008 alijäämän/ylijäämän käytöstä.

09. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden

myöntäminen hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille.

10. Yhdistymishanke Toimihenkilöunioni, Suora, MDU, ERTO.

11. Muut esille tulevat asiat.

12. Ilmoitusasiat.

11. Kokouksen päättäminen.

MaMa ry tarjoaa lounaan ja mak-

saa matkat halvimman kulku-

neuvon mukaan kuitteja vastaan.

Junaliput voi tilata etukäteen VR

Yritysmyynnistä p. 0�072�702,

mainitkaa matkatili ERTO ja Ma-

Ma ry:n koodi.

Ilmoittautumiset Erja Paajaselle 18.5.

mennessä p. 045 2�9 �66�. Kertokaa

mahdollisista ruokarajoituksista.

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan

ammattilaiset MaMa ry:n kevätkokous

Aika: 2�.5.2009 klo 10.�0

Paikka: Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki

Tervetuloakeväiseen Helsinkiin ja MaMan kokoukseen!

Huom! Kaisaniemen puistossa on samana viikonloppuna eri kulttuu-reja esittelevä Maailma kylässä -fes-tivaali, johon on mahdollista tutus-tua kokouksen jälkeen.

NonSordino - 19

Non Sordino

Documents

Transcript of Non Sordino