Sähkösanomat 2/01

Wampulat Winoon Wappuna!

2/01

Ö r m y o p i s k e l i j a s t atyyliniekaksi

Sähkösanomat 2/01

Julkaisija:SähkökiltaKorkeakoulunkatu 333720 T ampereskilta@ee.tut.fihttp://ski l ta.cc.tut.fi /

Painopaikka:Multiprint OyPainos 400 kpl

Päätoimittaja:Karoliina Salminenpaatoimittaja@skilta.cc.tut.fi

Toimittajat:Jarno AlahuhtalaLeena JaatinenMarkus KahelinMirja KujalaIiro NyqvistEmilia OlkanenSakari PalokangasMarko RönkäMerja TarvainenTommi Uitti

Kansikuva:Tuomo Karhulahti

Pääkirjoitus

2

Sähkösanomien vuoden ensimmäisen numeronpositiivinen vastaanotto on ollut mukava huoma-ta; jopa konetaloon viedyt lehdet katosivatennätysvauhtia. Kommentteja ja parannusehdo-tuksia otetaan edelleen mielellään vastaan, jottaSähkösanomista saataisiin parhaalla mahdolli-sella tavalla lukijoitaan palveleva.

Pääsiäislomalla kerätyille voimille löytyy var-masti käyttöä pitkän wapun viettoon. V araslähtöotettiin jo Keskiasteen välitutkinnossa, mutta vi-rallisesti wappu alkaa T ampin paljastuksesta.Myös Skilta järjestää wappuviikollaKumipelausISOn Rosendahlin rannassa sekägrillibileet S-talon sisäpihalla yhdessä Autekin,Hiukkasen ja Arkkareiden kanssa.

W apusta suoriutuminen vaatii kestävyyttä ja oi-keaa wappuhenkeä. Tässä numerossa sähkö-paimenemme kirjoittikin kuinka selvitä wapusta-ohjeen, joka varmasti osoittautuu hyödyllisek-si. Ohje on tarkoitettu lähinnä fukseille, muttaon kaikille teekkareille varmasti tarpeen, josvaikka edellisistä wapuista ei selkeää muistiku-va ole jäänyt. W appuhan on kaikkien teekkarei-den juhla, ei ainoastaan fuksien, ja toivottavastikaikki vanhemmatkin tieteenharjoittajat saapu-vat tapahtumiin opettamaan fukseille vanhojawappu- ja teekkariperinteitä.

Karkki

Sähkösanomat 2/01

Pääkirjoitus

Sisällysluettelo

Pj:n pa(l)sta

Sähkökillan kunniajäsen -Mur murisee

Potut pottuina -W appushiman ohje

Kierrätyksen aakkoset -Ootsä eko?

Sykkivä SYK -Jäsenen asialla

YLI-ihmiset, perhana! -Excursio YLIopistolle

Ei maksa(laatikkokaan) vaivaa -Extreme-elämyksiä perinneruoasta

Virtual Reality Centerissä Turustakin saa vir tuaalisen -Raksatalon salattu elämä

Sisällä & Ulkona -Mikä mahtaa olla in?

Humanitääristä kanssakäymistä teekkarisaunalla -Jäätä rikottiin voimalla

Laitoshoidossa: Sähkövoimatekniikka -Esittelyssä sähkövoimatekniikan laitos

Vipinää punttiin - tyyliä Milanosta -Skiltalainen muuttumisleikissä

Keskiaste 05042001 -Kunnioitettava kierros Herwannan hämärillä kujilla

W ampulat W inoon W appuna! -Paimennusta wappuun

Never ending St ory part XXIV

Sähkökimma & -kundi -Mari ja Ren - Barbie ja Ken

Ken vois tätä katsetta vastustaa?!s.18

Maksalaatikkoa nami nami!s.11

3

2

3

4

5

7

8

9

10

11

12

19

13

14

15

18

23

20

22

Sähkösanomat 2/014

Sähkösanomat 2/01

Tapaamme Sähkökillan vastavalitun kunniajäsenenVoltissa. Hän on Mervi Urtamo, jo fuksina Muri ksi ni-metty, ja kiiruhtaa haastateltavaksemme suoraan nykyi-seltä työnantajaltaan Nokialta. Hyvinkäältä kotoisin ole-va kilta-aktiivi keksi abina, että haluaa sähköteekkariksi,kun suoraan papereillakin kerta pääsi. V alinnan kohdal-leen osuvuus on vain vuosien mittaan vahvistunut javalmistuminenkin tullee ajankohtaiseksi toukokuussa.

Skillan toiminnassa mukana

Fuksina vuonna 1995 Mervi oli aktiivisesti kaikissa ta-pahtumissa mukana, tämän lisäksi hän oli hankkimassahaalareita vuosikerralleen. Raadin kutsun Mervi kuuli toi-sena opiskeluvuotenaan, eikä pyristellyt vastaan. T iedotus-vastaavan paikka olisi kiinnostanut toimeliasta teekkaria,mutta pysti oli jo täytetty. Mervistä leivottiin excuvastaavaja sai samalla varapuheenjohtajuudenkin kaupanpäällisiksi.Mervi tykkäsi. Näistä ajoista ei ole kuin hyviä muistojajäljellä; sekin kerta kun poliisit ihmettelivätexcumatkalaisten halkojen ostoa paikallisesta maatalosta,on kuitattu moneen kertaan jälkeenpäin huvittunein mie-lin.

Excujen järjestäminen vaihtui puheenjohtajuuteen kaudel-la 1998. Heti alkuun Mervi sai olla keulakuvana Skillan30-vuotisjuhlissa. Excujen järjestelykään ei loppunut, vaanyhteistyössä silloisen excuvastaavan, Sami “Sämpy”Pienimäen, kanssa heitettiin keikka Saksaan. Aivan pienioperaatiohan excun aikaansaaminen ei ollut, vaan vaatikoko vuoden ponnistelua, sillä kaikki rahat kerättiinSkillan voimin. Muutoinkin puheenjohtajuuskaudella va-paa-aika oli harvainaista ylellisyyttä periaate kun on “josei muut tee, puheenjohtaja tekee”.

Mervin työ skiltalaisten hyväksi ei päättynyt puheenjoh-tajuuteen. V iime aikoina entisille puhiksille on annettu“eläkevirka” toimihenkilönä, koska tekemisestä ei hennoluopua kertarysäyksellä intensiivisen vuoden jälkeen. Pariedellistä kertaa se ollut TEK-yhdyshenkilönä toimimi-nen, mutta tällöin virassa jatkoi kuitenkin vielä Merviäedeltänyt puheenjohtaja. Tiedotuspuoli kiinnosti Merviäedelleen, ja hän ryhtyi toimittamaan Sähkösanomia. Mervitunnetaan edelleen Skillan taustavoimana, jayleiskokouksissakin nasevimmat kommentit kuullaanusein juuri Mervin suusta.

Vaikuttamista muillakin saro i l la

Mervi on ollut aktiivinen myös Skillan ulkopuolella. Jofuksivuoden keväällä hänestä tuli kahdeksi vuodeksi (96-97) kiltaneuvoston sihteeri. Syksystä 1998 tähän päiväänasti hän on toiminut sähköosaston osastoneuvostossa.Edustajiston varajäseneksikin Mervi ehti kaudella 98-99.Varsinaisena jäsenenä hän on vaikuttamassa kuluvalla kau-della 00-01. Opiskelijaläheistä työtä hän teki sähkö-osaston opintoneuvojana kevään 99, jonka jälkeen koulu-tusta vastaava työelämä kutsui.

Sähkösanomat pr oudly pr esents:Sähkökillan kunniajäsenMervi “Mur” Urtamo

Kavaletti, nabla ja kosini fii..

Fysiikan työt tuli suoritettua vasta kolmantena vuonna,mutta muuten opinnot ovat edenneet kiitettävästi. Tu el tatippuminen ei ole koskaan uhannut, vaikka aktiivisimpinakausina tavoitteena oli ajoittain pelkkä kursseista läpi-pääsy. Kun kysymme, kuinka paljon peruskursseihin tar-vitsee Mervin kokemusten perusteella panostaa, hänelläon selvä vastaus: opettele nyt tai opettele myöhemmin,monet asiat tulevat myöhemminkin vastaan. Kuinka pal-jon osa-aikainen työskentely sitten on haitaksi? Ei lii-emmin, mutta vaatii suunnittelua.

Mervillä on kaksi pitkää pääainetta: tietoliikennetekniikkaja teollisuustalous. Tällä hetkellä hän työskentelee täy-sin etenkin tietoliikenneteknistä koulutustaan vastaavas-sa työssä GPRS:n toiminnan testauksen parissa. Jatko-opiskelut eivät ainakaan tällä hetkellä kuulu suunnitelmiin,vaan hän haluaa päästä tekemään kokopäiväisesti alansamielenkiintoisia ja antoisia töitä.

Kun vapaa-aikaa löytyy, Mervi harrastaa lukemista ja hoi-telee akvaarioaan. Hän tunnustautuu myös keräilijäksi,kohteena muun muassa postimerkit. Lempiväri on tietys-ti s ininen.

Kunniajäsenyys

Sähkökillan ensimmäiseksi naispuoliseksi kunnia-jäseneksi valittiin siis yleiskokouksessa 29.3.2001 MerviUrtamo. Kunniajäsenen arvonimeä Mervi ei välttämättäosannut odottaa. Hän ottaa sen kuitenkin kunniana kuuluaharvojen valittujen joukkoon. Jatkossa hän odottaa saa-vansa vuosijuhlakutsun joka vuosi :)

Merja ja Karkki

5

Sähkösanomat 2/01

K u n n i a j ä s e n y y s

Skillan sääntöjen pykälä 13:Killan kunniajäseneksi voi killan kokous kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistöllä kutsua henki-lön, joka on erityisesti ansioitunut killan toiminnassa tai muuten merkittävästi edesauttanut senpyrkimyksiä. Esityksen tekee killan raati tai jäsenryhmä, jonka suuruus on vähintään kaksikymmentä(20) jäsentä.Kunniajäsen ei ole velvoitettu maksamaan jäsenmaksua, ellei hän halua liittyä myös varsinaiseksijäseneksi. Tällöin hänen täytyy kuitenkin täyttää pykälässä 9 asetettu vaatimus.

Skillan kunniajäsenet

1982Osmo Hassi, Professori, rehtori, oltermanniOsmo Eerola, isäntä ja rahast.1977, pj 1978Aimo Reinikainen, koulun yleismiesLeo Suomaa, pj 1975, 1976Veli Turkulainen, excuv. 1981, pj 19801986Olavi Ojala, opintov. 1981, pj 1982Timo Lepistö, rehtori1991Arto Koivula, pj 1990, tied.v 1989Juha Pohjonen, tiedvast. 1985 ja 19861993Matti Sievänen, opintov. 1987,kiltam. 1988, 1989Olli Junnila, kiltamest. 1991, pj 1992Markku T avasti, isäntä 1990, pj 1991

1995Kai V uokko, isäntä 1992, pj 19931997Timo Raitalaakso, isäntä 1993, pj 1994Samu Onkalo, opintov. 1994, pj 1995Sami Kortelainen, fuksikapteeni 19951998Gunnar Graeffe, osastonjohtaja1999Markus Rauman, tied. 1996, pj 1997, TEK 1998-992001Mervi Urtamo, excuv .1997, pj 1998, päätoim. 1999

6

Sähkösanomat 2/01

Kuu kiljusta kesään, päänsärystä ei häivääkään. Kyllä kansatietää, vaikkei vanhaa olisikaan.Kevään tentteihin ei kannata lukea kuivin suin, joten simaaon saatava. Äitiä ei vappuuntuneeseen solukoppiin pääs-tetä, siispä kuplajuoma on voimailtava maailmaan ihan itse.Synnytystyötä helpottaa iloisen odottava mieli ja kanssa-asukkien tinkimätön tuki. Aikaa vierähtää viritysasteestariippuen viikon molemmin puolin eli vielä ehtii juodamonta satsia ennen työnjuhlaa.

Reunat ja pohja

Homma räjähtää käyntiin ämpärin hankinnalla. Laillisiakeinoja käyttäen välttyy rikollisen maineelta japäiväsakoilta. Siis 10 l muovitankki ja mieluiten vieläkansi päälle. V anha siivousväline periaatteessa käy muttapesuainejäämät eivät ainakaan paranna makua. Kanteennakerretaan pieni reikä kaasunvaihtoa varten.

Nyrkit kiisseliin

Perinteinen simaseos ei meille tieteenharjoittajille riitä,joten nostamme käyttöjännitettä. Sokerin määrä onkinlähes kolminkertainen perinteiseen verrattuna. Sokeritjuntataan sammioon ja niskaan puolet vedestä kiehuvana.Hyvin pestyt sitruunat siivuina mukaan ja loppu vesi kyl-mänä päälle. Lämpömäärien täsmätessä on soppa nytmukavan kädenlämpöistä. Lopuksi hiiva muruina ja helläsekoitus. Erityisesti tässä työvaiheessa kannattaaseokselle jutella mukavia.

Potut pottuina: SolusimaaHiivasieni-infek-tio

Hiiva viihtyy lämpi-mässä ja peitettysammio alkaakinkuplia iloisesti josamana päivänä.Neljäntenä päivänäalkuräjähdyksestäkoittaa hänenpullotuksensa aika.Puhtaisiin pulloihinripaus sokeria jamuutama rusina. Hiiva jatkaa uurastustaan ja pullot saavatodotella jääkaappia seuraavaan päivään. Lekat nostellaankylmään ja vajaassa viikossa rusinat nousevat pintaan, jokaon merkki korkkauksen laillisuudesta.Ylikellotettu simapullo voi kuitenkin muuttuatorpeedoksi eli paineenmuodostusta kannattaaseurailla.

Ja kaiken tämän siis tarvitset:8l v että1kg fariinisokeria0,5 kg hienoa sokeria4 sitruunaahiivaa (reilun sokeripalan kokoinen kimpale)

Simaa hyperseitissä:w w w.suomenhiiva.fi/Ohjeet/sima.htmlw w w.modeemi.fi/~tmhirvi/kotipano/sima.htm

Markus

Oikaisu Sähkösanomiin 1/01

Vuoden ensimmäisiin Sähkösanomiinonnistui livahtamaan muutama pahankinlaatuinen totuutta vääristävä lausuma. Vi rheistäviisastuneena toimitus oikoo väittämiään maail-manrauhan ja luonnon tasapainon säilyttämi-seksi .

Ensiksi on huolehdittava virallisimmastatahosta, ja korjattava painovirhe tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman lyhenteessä.Opiskelijat itsehän ovat äänestäneet lyhenteenkirjoitusasun, joka on siis T eLE. Sähkösanomat

pyytää anteeksi teletapeilta.

Vuosijuhlien puhetta naiselle ei pitänytseremoniamestari, vaan Kailannon Jarkko.

Pornokertomuksestamme on tullut paljonsanomista. Emme olleet tehneet tarpeeksitarkkaa toimitustyötä tietääksemme, ettäPornostara tulee Moon TV: ltä, eikä TVTV: ltä.Lisäksi Henry Saari kirjoitetaan YYLLÄ!

Niin ja Uitin T ommi ei ole ihan niin hyväjätkä.

7

Sähkösanomat 2/01

Vältä, vähennä,lajittele, kierrätä. Niinpä niin, kierrätys jaennen kaikkea jätteiden synnyn ehkäisy on tärkeää jo sik-si, etteivät tulevat lapsemme joudu elämään keskellä jäte-vuorta. EU-direktiivit ja yleinen jätelaki vaativat kuntialajittelemaan jätteensä, ja T ampereella ja lähikunnissaasiasta huolehtii Pirkanmaan jätehuolto. Soitto heille pal-jasti, että tamperelaiset ovat sangen innokkaita jätteenkierrättäjiä, vaikkakin alueelliset erot voivat olla melkosuuria. Toisissa taloyhtiöissä vallitsee ilmiselvästi anka-ra “asukaskuri” ja jokainen omenankuori ja paperinpalaon juuri oikeassa laatikossa, kun taas toiset taloyhtiöt viisveissavat koko kierrätyksestä. Jätelaissa määrätään, ettäjokaisessa yli viiden asunnon kiinteistössä tulee olla ta-vallisen sekajäteastian lisäksi myös astia biojättelle, jabiojätteestä saadaankin talteen yli 60 %.Ympäristähyötyjen lisäksi biojäteastian tyhjennys on hal-vempaa kuin sekajäteastian ja myös taloyhtiölle on ta-loudellista hyötyä siitä, että heille riittää pienempi seka-jäteastia. Paperin lajittelu on vieläkin yleisempää, ja har-voin törmää ihmiseen, joka ei vie vanhoja sanomalehtiäänpaperinkeräyslaatikkoon.

Satunnaishaastattelu TTKK:lla paljasti, että koulummeopiskelijat ovat ahkeria kierrättäjiä, sillä yli60 % uskalsi rehellisesti sanoa kierrättävänsä jätteensä.“mä aloin kierrättää kun tyttöystävä pakotti”,“kämppis pakotti touhuun mukaan”, “kyllä mä viina-ja kaljapullot kauppaan vien, siis ne missä on pantti”20 % sanoi ei koko asialle “no kun se biojäte haisee”,“mä harrastan lähinnä rahan kierrätystä”, “oon niinsaamaton”, kämppikset ei suostu”, “mun r oskikseenei mahdu enempää jäteastioita” ja loput kertoivat kyl-lä haluavansa kierrättää, mutta... “kun ne maitotölkkienpalautuspisteet on niin kaukana”, “kierrätän kaikkiallamuualla paitsi Mikontalossa” Merkittävä osa opiskeli-joista siis pitää huolta ympäristömme tulevaisuudesta, taiainakin haluaisi jaksaa tehdä niin...

Juvenes-ravintoloissa taas oltiin hieman eri mieltä suu-ren enemmistön kanssa. Heidän mielestään teekkarit voi-sivat hieman enemmän katsoa, mihin jätteensä lykkäävät...Yleensä biojätteiden seasta löytyy paljon muutakin ros-kaa ja silloin niitä ei voi enää käsitellä biojätteenä vaankaikki menee sekajätteeseen. Keitiön puolella kylläkierrätetään biojätteen lisäksi muun muassa muovit, lasitja metallit, joten kritiikki kohdistuu lähinnä opiskelijoihin.Juveneksessa ihmeteltiin suuresti, miksi on niin vaikeaalaittaa ruoantähteet ja lautasliinat yhteen astiaan ja muutroskat toiseen. T eekkareiden vastaus taas oli, että asiastapitäisi tiedottaa paremmin, eri jäteastiat merkitä selkeäm-min ja ennen kaikkea ottaa kansi pois niiden päältä. Patakattilaa soimaa, joten ehkä kummallakin osapuolella onasian suhteen parantamista, enkä näe syytä miksei se on-nistuisi, sillä suurin osa kuitenkin näkee kierrätyksen tär-

keänä asiana.

Jos siis tunsit pienen omantunnonpiston ja haluat ryhtyätuumasta toimeen, niin hyötyjätepisteitä on Hervannassaainakin seuraavissa paikoissa:

Näyttelijänkatu (lasi, paristo)Arkkitehdinkatu/V altaraitti (lasi, paristo, nestepakkaukset,kartonki, pienmetallit)Ahvenisjärventie/Lindforsinkatu (lasi, paperi)jäähallin P-alue (lasi)Tapsantori (lasi, paperi, paristo, nestepakkaukset,kartonki, tekstiili, pienmetallit)

Näistä, ja monista muista hyötyjätepisteitä jätteet siirre-tään edelleen Nekalan ja Teiskon hyötyjätekeskuksiin janiiden jatkokäsittely tapahtuu siellä.

Jos tosiaan innostuit kierrätyksestä ja kalenteristasi löy-tyy vielä tyhjää tilaa, niin suuntaa ihmessä Pirkkahalliin30.-31.5 Jätelaitospäiville. Tai jos se tuntuu hiemanliiottelulta, niin laita edes ne lautasliinat oikeaan astiaan!

Leena

Kierrätyksen aakkoset

8

Sähkösanomat 2/01

Sykkivä SYK

Pitäkää meteliä, jos toivotte jotain tapahtuvan tai olettetyytymättömiä Skillan nykyiseen toimintaan!

SYK: Sähkökiltojen yhteistyökokous

Osanottajat: Skilta, SIK (Otaniemi), SIK (Oulu), Sätky (Lappeenranta), Armatuuri (Lappeenranta)

Koska? -T ampereella 22.-24.3.2001, muutoin 2-3 kertaa vuodessa missä milloinkin

Miksi? -Jäsenistön hyvinvoinnin edistäminen ideoiden vaihtamisen ja kehittämisen avulla

Äänestystapa kokouksissa: V artalon asettaminen joko isokissa-, pikkukissa- tai matoasentoon (jaa, ei tai tyhjä)

Killan rooli-monipuolisten palvelujen tarjoami-nen jäsenistölle-yhteisöllisyyden ja yhteyksien luo-minen-fuksien kasvatus-opetuksen laadun kehittäminen javalvominen-muuhun kin toimintaan ohjaaminenopiskelun vastapainoksi

Perinteet-kiltojen vahvojen perinteiden vaa-liminen on hyvä asia, mutta asioitavoidaan tehdä uusillakin tavoilla-jäsenistöltä tulevia ehdotuksiaotetaan vastaan.

Jäsenistön aktivointi-fuksien aktivoiminen keskeistä-kaiken ei tarvitse pyöriä alkoholinympärillä-laatua tiedotukseen

Toiminnan kehittäminen-Oulussa on kiltahuoneellawebbikamera, joten sen välittämiä ta-pahtumia voi seurata netissä-jäsenistölle palautelomake webbiin

Jäsenpalvelut-kahvinkeitin olisi kiva-kylddyyri, urheilu,excut, flipperi ym. vält-tämättömät

Ryhmätöiden aiheet ja mitäni istä s aati in i rti :

Äänestys käynnissä

Ryhmätöiden purkua kokouksessa

9

Sähkösanomat 2/01

Uhkarohkean ja sivistystäkään pelkäämättömän luontom-me ansiosta me, kaksi pientä, naispuolista tekniikan opis-kelijaa, uskaltauduimme eräänä aurinkoisena torstai-ilta-päivänä ulos kotikoloistamme Hervannasta. Suuntasimmekohti keskustaa ja YLI opistoa. Rempseäänteekkarimeininkiin tottuneena YLIopiston ravintolan il-mapiiri tuntui suorastaan siveältä. Juveneksen pöperöissämaistui kuitenkin tuttu ja turvallinen laitosruoka, jotentunsimme pian olevamme kuin kotonamme. Mielessäm-me pyöri ajatus varsin kliseisen ”mitä mieltä oletteekkareista”-gallupin teosta, mutta huomasimme, ettäYLIopistolaiset halusivat selvästikin ilmaista mielipitei-tään enemmän kuin mitä yksi galluppi olisi vaatinut. Hie-man kylmän alkuvastaanoton jälkeen juttu alkoi luistaa.

”Se on teiän brändi, et siellä ollaan lätyt.”

Mieltämme askarrutti YLIopiston opiskelijakulttuuri jaylipäänsä sen olemassaolo. Käyvätkö nämä yhteiskunnantulevat tukipilarit teekkaribileissä vai onko heillä aivanomat kuvionsa? Meille paljastettiin eri ainejärjestöilläolevan saunailtoja noin kerran viikossa, mutta trendi onmeistä poiketen se, että saunaillat ovat vainpohjienottotilaisuuksia. Boomi R y:n pippalot eivät olevarmaan jääneet vieraiksi meikäläisillekään. Kaikki haas-tatellut myönsivät joskus eksyneensä Bommareihin, muttakanttia tai kiinnostusta muihin teekkaribileisiin ei suu-rimmalta osalta ole löytynyt. Bommareiden säikäyttämiälipastolaisparkoja löytyi aika liuta. Myös Hervannan si-jainti tuntuu karsivan useiden bile-eläinten liittymistäremuavaan joukkoomme muunlaisen illanvieton merkeis-sä. Bongaamamme kauppatieteilijä myönsi kuitenkinboomareiden arvostavan teekkareidenpileidenjärjestyskykyä eikä hänen mielestäänbommareiden perusideaa tule muuttaa. ”Bommarit onbommarit. Se on teiän brändi, et siellä ollaan lätyt.”Tämä urhea poika olisi itse valmis tekemään enemmänyhteistyötä teekkareiden kanssa, vaikka hän olikin joutu-nut muutamien stereotypioiden sokaisemaksi. Enitenkarkeita yleistyksiä tuntui olevan teekkarineitosista, joi-ta hän kuvaili finninaamaisiksi koneenräplääjiksi.Allekirjoittaneiden itsetunto kohosi välittömästi ja rin-taa röyhistellen jatkoimme matkaa.

”On meilläkin kyllä niitä, jotka saa vaan 12 opinto-viikkoa vuodessa”

Mielenkiintomme kohdistui myös YLIopistolaisten ha-luun ottaa kursseja myös TTKK:lta. Moni ei ollut edeskuullut tästä mahdollisuudesta, mutta törmäsimme myöshenkilöihin, jotka jo käyttivät tai olivat aikeissa käyttääkoulumme kurssitarjontaa täydentämään tutkintoaan. Josmielenkiintoisia kursseja on tarjolla, niitä otetaan vaikkane järjestettäisiin Lempäälässä. TTKK:n kursseistatoivottiinkin enemmän informaatiota. Yleisesti saimme sen kuvan, että YLIopistolaiset ovatsangen ahkeria opiskelijoita eikä ikiopiskelija-ilmiö oleheillä läheskään yhtä yleinen kuin teknillisissä korkea-kouluissa. ”On meilläkin kyllä niitä, jotka saa vaan 12opintoviikkoa vuodessa”. Tässä vaiheessa emme enää

YLI-ihmiset, perhana!pystyneet pitämään naamojamme peruslukemilla,tunsimmehan Korkean koulun puolelta lukuisia tapauk-sia jotka tämän noppamäärän saadessaan vaipuisivateuforiseen olotilaan. YLIopistolaisten ihmeellinen opiskelumotivaatio saat-taa osittain johtua myös siitä faktasta, että suurin osa tu-lee kyseiseen opistoon jäädäkseen, kun taas meillä monituntuu odottelevan vain mieleisempää opiskelupaikkaa.Subjektiivisesta näkökulmasta voisimme kylläkin lausuapari valittua sanaa koulujemme opintoviikkojen vertailu-kelpoisuudesta.

”Jos te osaatte jotain juttua, teiät otetaan duu-niin vaikka te vittuilisitte päin naamaa”

Kaikki tietävät, ettei YLIopisto varsinaisesti valmistaammattiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tästäjohtuen hyvän käytöksen väitettiin olevan tärkeämpää siel-tä valmistuneelle filosofian maisterille kuin tuoreelledippainssille. ”Jos te osaatte jotain juttua, teiät otetaanduuniin vaikka te vittuilisitte päin naamaa”, t otesi eräs-kin nimettömänä pysyvä kauppatieteilijä. YLIopistolaiseteivät kuitenkaan tunnustaudu loppupeleissä muita parem-miksi. Olimme jopa hieman pettyneitä haastateltujenperushumaaneihin ja maailmaasyleileviin lausuntoihin.Odotimme jotain todella rankkaa, mutta tulimme siihentulokseen, että ennemminkin teekkaripiireissä harraste-taan humanistien mollausta, kun taas lipastogiltsilleteekkaripoju on varsin varteenotettava käyttökalu. Jos jokuepäilee YLIopistolaisten vilpittömyyttä, niin viimeistäändiplomi-insinöörin palkkashekin luulisi karistavan vasta-valmistuneen maisterin viimeisetkin ylpeyden rippeet.

Emppu ja Leena

10

RAI

RAIRAI

Sähkösanomat 2/01

Kaikessa arkisuudessaankin maksalaatikkopäihittää monet muut nälänkarkoittajatmonipuolisuudellaan jayksinkertaisuudellaan. Käyttötestissä olivatalansa valiot: Saarioisen heti valmis ja Fors-san aina valmis.

Aloitimme testin kylmiltään emmekä lämmittäneettestituotteitakaan, joten alkupaloina kietaisimmeluontevasti cocktailmaksalaatikot. Merkeissä ilmenisuuria eroja jo alkumetreiltä lähtien. Saarioinen olikaikin puolin perinteinen eikä shokeerannuterikoisuuksilla. Klassista makua kyyditsi pehmeänluonteikas tuoksu.

Forssan maksalaatikko sen sijaan oli yllättävänmoderni tuttavuus; Ensimmäisenä huomasimmehapokkaan sporttisen tuoksun, josta mieleen tulivatsolakoita voimistelijoita enemmän hikisetkuulantyöntäjät. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättäpaha asia. Maku oli melko tuima, mutta sitä peh-mensi mukavasti sopivan siirappinen pintakerros,joka lievensi myös melko iskevää jälkimakua.Erikoismaininta märän letkeästä olemuksesta, tätävoi syödä vaikka pelkillä ikenillä.Molemmat tuotteet toimivat kylmänä melko hyvin,joten niitä voi käyttää mukavasti vaikkapamatkaeväänä tahi leivän särpimenä.

Lämmetessä pidot paranee

Selvittyämme alkupaloista siirryimme perinteiseentyyliin. Mikrossa lämmitettynä Saarioinen oli säilyttä-nyt perinteiset ominaisuutensa ja maku oli jopahieman täyteläistynyt. Mieleen tuli väkisinkin koulu-ruokala, sillä tuoksu on täsmälleen sama. Kummakyllä, lämmitettynä Saarioinen toi esiin lievääjälkimakua. Sika hyppi ajoittain silmille. Ulkonäkö oliriettaan ryynimäinen, jote Saarioinen ei silläkäänsaralla juuri eronnut kouluruokalan tuotteista.Forssan ominaisuudet paranivat selkeästilämmitettäessä. Tuoksu ja jälkimaku keveniväthuomattavasti, mutta olivat yhä tallella. Maku oli

jonkin verran pehmentynyt. Kostea koostumusaiheutti lämmitettäessä kasaanpainumista, jotenrakenne oli melko homogeeninen.

Mausteet tekevät ruoan

Lopuksi testasimme joidenkin extreme-henkistenihmisten tavan nauttia maksalaatikkoa. Höystimmejäljellejääneet tuotteet ketsupilla ja sinapillaLievästi ketsupilla höystettynä Saarioinen ei juurisäväyttänyt, pikemminkin päinvastoin. T estiryhmäkatsoo parhaaksi olla suosittelematta tätä yhdistel-mää muille kuin extremisteille ja elämäänsäkyllästyneille.Forssan tapauksessa ketsupista on ainoastaanhyötyä. Se peittää loputkin tympeähköstä jälki-mausta. Testattuamme Saarioista ketsupilla tämä olipositiivinen yllätys.Kun sinappi lisättiin lopuksi testikohteisiin, todettiin,että mausteet ilmeisesti tekevät ruoan. Sekä Saari-oisen että Forssan maksalaatikko virittivätgrillikioskimaisen tunnelman ja ajoittain jopaemuloivat erehdyttävästi lihapiirakan sisustaa.

“Suututteko jos en syö loppuun?”

Testin loppuvaiheessa testiryhmä oli melko ristiriitai-sissa tunnelmissa. Eräs ryhmän jäsenistä oli jo valmisjättämään homman kesken, kun taas toinen oliinnostuksissaan syödä myös lautasen reunalle jääneetcocktail-tikut. Yhteenvetona voitaisiin sanoa, ettämaksalaatikko on aivan käypää ravintoa, vaikkakintestiryhmälle se aiheutti krapulansekaisen olotilan.Plussaa maksalaatikko saa myös siitä, että se onhelppoa syödä. Mitään ei jäänyt hampaankoloon.

Iiro

Ei maksa(laatikkokaan) vaivaa

Looraa kaikilla höystimillä (huomaa mätä porkkana)

11

Sähkösanomat 2/01

Raksatalon toisen kerroksen käytävän varreltalöytyy jotain, mitä ei ehkä ihan heti olisi osannutodottaa. Täältä talosta, jonne ei yleensä juurikaan asiaaole, löytyy kuitenkin täysin toinen maailma, virtuaalisel lainen. Viime vuoden maaliskuussa perustetussaVirtual Reality Centerissä eli VRC:ssä voi muunmuassa pukea päähänsä kypärän, jollaisia on nähnyt vaintv-sarjoissa ja –elokuvissa, laittaa käsiinsä hanskat,joiden avulla tietokonehahmon kädet liikkuvat juuriomiesi lailla, tai katsella maailmaa mitäihmeellisimpien lasien takaa. Pyrkimys on, että keskuk-seen hankitaan mahdollisimman paljon erilaisia laittei-ta, ja nimenomaan päälle puettavia. Mitkään näistä eivätole myytäviä, vaan niitä käytetään tällä hetkellä ainoas-taan opetustarkoitukseen. Kysymys ei ole todellakaanmistään pikkukeskuksesta, sillä laitteisiin on investoituyhteensä viisi miljoonaa markkaa.

Kokonaan virtuaaliseen maailmaan pääsee astumallasisään cave:iin. Tämä cave oli ensimmäinen laatuaan Suo-messa ja vaikka Otaniemeen rakennettiin samanlainen, onTampereella oleva yhä varustelutasoltaan monipuolisin.Koko maailmassakaan ei kyseisenlaisia ole kuin 40-50.Cave:ssa pystytään kolmelle seinälle sekä kattoon hei-jastamaan kuvaa, sekä kallistelemaan lattiaa. Olonsa saasiis todella tuntumaan siltä kuin olisi täysin toisessa ym-päristössä. T odellisuus hämärtyy viimeistään silloin kunäänitehosteet korostavat tunnelmaa ja kaikenkolmiulotteiseksi tekevät lasit laitetaan päähän. Mihin täl-laista sitten voidaan käyttää? Laitteelle on lukematonmäärä sovelluksia; eräs tärkeimpiä erilaiset koulutus-järjestelmät ja simulaattorit. Siinä voidaan siis kaikki va-rusteet päällä mukailla täysin todellista tilannetta oikeinekallistuskulmineen kaikkineen nykyisin yleisen tietoko-neen ruudulta harjoittelemisen sijaan. T yöpisteidenergonomiaa voidaan suunnitella paremmin, kun nähdään,

miten ihmisen varta-lo oikeasti käyttäy-tyy, samoin kun vaik-kapa pelejä suunni-teltaessa voidaan tar-kastaa mitä kokovartalolle tapahtuue s i m e r k i k s ipotkaistaessa. Uudenzip-talon 3D-mallion jo pitkään ollutolemassa eli talossaon päässyt jo kävele-mään sisällä tarkastellen ratkaisuja luonnollisessa koos-sa silloin kun todellisuudessa paikalla oli vasta suuretkiviröykkiöt. Tämä on tietysti suuri apu suunnittelussapaperilta katsomiseen ja mittaamiseen verrattuna. Samallatavalla voidaan vaikkapa omaan asuntoon kokeilla erivärisiä maaleja tai sisustuksia. Lääketieteellekinsovelluksia löytyy runsaasti, muun muassa leikkauksiavoidaan tehdä virtuaalisesti.

Tärkein sovellus lienee tulevaisuutta ajatellen kui-tenkin pelit niiden valtavan suosion ja käyttäjämäärän ta-kia. Kyllähän se on hieman erilaista pelata kun vastustajatovat samankokoisia kuin itse ja niitä tulee joka puoleltapienen näyttöruudun sijaan. Pelaaja joutuu siis itse kokoajan vilkuilemaan sivulle ja taakseen, että missähän vas-tustajat tällä kertaa ovat ja ampua kädet ojossa aseennäkyessä edessä juuri siinä kohdassa ja siinä asennossamissä itse käsilläsi osoitat. Kyllä täytyy myöntää, ettävaikka koskaan en taistelupeleistä olekaan ollut innostu-nut, saati niitä juurikaan pelannut, oli kokemus todellamahtava!

Kokonaisia kaupunkejakin on rakennettu täysinvirtuaalisiksi, esimerkiksivirtuaalisen Turun toteuttitamperelainen MediaclickOy. Turussa siis pääsee kä-velemään tuttuja katuja javaikkapa Aurajoen rantaapitkin juuri sinne minneitse haluaa. Koko ympäris-tö on rakennettu täysin al-kuperäistä vastaavaksi yksi-tyiskohtia myöten. Muuta-

Cave, eli paikka, jossa tähän virtu-aaliseen maailmaan voi astua

Virtual Reality Center issä Turustakin saa virtuaalisen

12

Sähkösanomat 2/01

mien kauppojen ja kahviloiden sekäHansakorttelin lisäksi jopa tuomio-kirkkoon pääsee sisälle ihailemaankauniita maalauksia ja koristeita.Sovellukseen on yhdistetty täydel-linen osoitetiedosto, eli tietynosoitteen antamalla pääset suoraanhaluamallesi paikalle. Tämä onkinmerkittävä ominaisuus esimerkiksiopastuksissa, kun voi jo etukäteenkäydä virtuaalisesti katsomassa mil-tä paikka näyttää ja miten sinne kan-nattaa mennä. Nyt siis viimeistääntäytyy haudata toiveet Turun hävit-tämisestä Suomesta, sillävirtuaalisesti se ainakin on tallen-nettu pysyvästi. T oisaalta, jos tuleekova ikävä Turkua, on sinne pääse-minen nyt paljon helpompaa ja no-peampaa kun voi matkustamisen jät-tää väliin ja vain astua cave:iin. Täytyy myöntää, kyllä setodelta tuntui.

Tällaista kaikkea siis löytyy koulumme uumenista,eikä niistä varmaankaan suurella osalla ollut edes tietoa.Toteutustekniikoina on käytetty paljon samanlaisia tek-niikoita kun esimerkiksi PlayStation 2:ssa sekä useissaelokuvissa. Jos lähtee opiskelemaan VR-tekniikkaa, pää-

*NAUDANLIHA-kerrankin aivoissasaattaa tapahtuajotain

*PALJAS PINTA-kohta sitä saa taas

*JÄTSKI-nuolaise ennenkuintipahdat

*JOULUSIIDERI-parhaatwappuhöyryt tarjoaakotipanimo

*TOPPAUKSET-silikoonit ne ollapitää

*OTASPEKSI-Ei ole Nääspeksinvoittanutta

VirtuaaliAura

13

see ainakin varmasti tutustumaan näihin kaikkiinsovelluksiin ja vieläpä mahdollisesti itse kehittelemäänuusia. Uusia sovelluskohteita ja mahdollisuuksia on var-masti lähes rajaton määrä, varsinkin tekniikoiden jatku-vasti kehittyessä.

Karkki

Sähkösanomat 2/01

Humanitääristä kanssakäymistä teekkarisaunalla

Humanistit. Heidät mainitaan aina silloin tällöin.Joskus lievästi panettelevassa mielessä. Kuka Autekinhumanistisaunalle maanantaina 2.4. uskaltautui, huomasitotuuden todella olevan tarua ihmeellisempi: ainakinkieltenopiskelijat pilettävät siinä missä teekkaritkin.Lexica (=kieltenlukijoiden ainejärjestö) oli todella pa-nostanut kulttuurien kohtaamiseen. Illan aikana kuultiinLexica-rap, saksalaista perää oleva juomalaulu, jossa kään-nettiin pöytääkin ympäri ja ainakin miespuoleisia läsnä-olijoita eniten ihastuttanut laulu teekkarille, jonka Lexicantytöt esittivät ilman paitaa.

Räppäävät Lexicatytöt keräsivät katseet

Mikä kielessä kiehtoo? Monihan tykkää kielistä. Muttaettä ammatiksi asti.. Katsotaan millaisia vastauksia illanvieraista s ai i rti .

Ensimmäisenä vastaa Ilona. Hän sanoo nauttivansa kie-lenkäytöstä. Kielityöskentely on se, mikä kiinnostaa.Kieltä käytetään mielellään toiseen ihmiseen, ja kielten-lukijalta se onnistuu, oli kieli mikä tahansa. Selvä...

Ellu lta saammekin jo sitten hiemanyksimielisemmän näkökulman. Hän olisi halun-nut taidekouluun, mutta kieliopinnot aloitettu-aan huomasikin sitten tykästyneensä kovastikieltenopiskeluun. Kielten opiskelun kauttaavartuu taito ymmärtää toisista kulttuureista tu-levia ihmisiä. Opettajan tutkinnon Ellu aikoohankkia; opettaminen on hänestä tosin kieltenopiskelun mukana luonnostaan tuleva haittapuoli.Mutta sillä saa töitä. Ellun graduaihe onhypertekstianalyysi. T oisin sanoen hän kehittääteoriaa siitä, miten kokonaiskuva hahmottuuhypertekstin lukijan päässä. Humanisti teknolo-gian saavutusten ja inhimillisen käsityskyvynrajapinnassa.

Ellulta terveiset Ouluun.

Lauraa ovat kielet aina kiinnostaneet, niidenopiskelu yliopistossa ei kuitenkaan ollut ykkösvaihtoehto.Kielitiede ei innosta häntä, kommunikointitaidot sitäkinenemmän. Ei maikaksi.

Juho lukee enkkua, koska sitä pääsi opiskelemaan hel-posti. Tässä vaiheessa Laura sanoo, ettei Juhoa kannatahaastatella.

Joukosta löytyy ainakin yksi pesunkestävä idealistikin:Juhan kaunis ajatus kielten opiskelun taustalla on, ettäihmisten olisi hyvä oppia ymmärtämään toisiaan. Muttamaailmahan vaan on niin tekninen, että tietojenkäsittely-tieteen sivuaineopinnot ovat työn alla, ja yritysmaailmaanpäätyminen voisi olla humanistinkin päämääränä.

Kaisan tarina on kaunis. Olemukseltaankin herkän tytönsydän on aina sykkinyt englannin kielelle. Se kuulostaahienommalta kuin suomi. Ja opettajatarta ei tule hänestä-kään.

Mitäpä tekisimmekään ilman kieltä? Nämä ihmiset teke-vät sillä mitä tekevät, osittain eri asioita kuin teekkarit.Ehkei näiden haastattelujen perusteella kovinsyväluotaavia merkityksiä kielenopiskelun iloista voitonkia, joten jätetään analysointi ja tulkinta yo-kirjoituk-siin ja kielten ammattilaisille.

Esko kielikylvyssä: Tuleva kieltenmaikka Ellu laitettiinvielä testiin: hänen piti opettaa teekkaria, jonka kielen-kantoja oli hieman nesteellä kangistettu. Koeteekkariksivalittiin mahdollisimman luotettavan testituloksenmahdollistava yksilö: KorKin Esko. Ellun lyhytteekkarisaksa opetti Eskolle lauseen: Es freut mich, dassdu keine Zähne hast (=hampaattomuutesi ilahduttaa mi-nua). Ja Eskohan oppi. Mutta muistaako vielä?

Hei miksi kaikki katsoo tonne päin? Meneillään on laulukoe. Eisiinä vielä mitään, mutta laulukokelaina ovat humanistitytöt. Eikä siinä-kään vielä mitään, sillä he ovat alusvaatteisillaan.

14

Sähkösanomat 2/01

Illan kuumimmat huhut:

Sisäpiirin tietoa: tapahtuman synty piilee autekkilaisenja lexikaanin jo tosin edesmenneessäkämppäkaveruudessa. Lexica lupasi järjestää vasta-vierailun. Ehkä perinne jatkuu.

Humanistipoika oli tullut katselemaan teekkarityttöjä.Näiden vähäisyys oli pieni harmin paikka.

Autekkilaiset saivat humanisteilta munaa. (Juomaa sisäl-tävää)

Poliisioppilailta kuultua: Illan Hermiakierros oli olluti l lan pi ristys.

Merja

Kun Leena Korpinen siirtyi 1.3. alkaen johtamaan elekt-roniikan laitoksen alle perustettua sähkötekniikka ja ter-veys –laboratoriota, hätäisimmät ehtivät jo tuomita sähkö-voimatekniikan kuolevaksi opintokokonaisuudeksi. Lai-toksen professorit ovat kuitenkin tiukasti eri mieltä.Sähkövoimatekniikassakin voi kuulemma olla älyä…

Sähkösanomat otti haastatteluunsa viime syksynä laitok-sen vahvuuteen liittyneen osa-aikaisen professorin Pek-ka Verhon ja laitoksen uuden johtajan Pertti Järventaustan.

Sähkövoimatekniikan laitoksen johtaja, Pertti Järven-tausta, onko sähkövoimatekniikka edelleen voimis-saan?

Joistakin huhuista huolimatta sähkövoimatekniikan lai-tos on edelleen elossa – kenties viriilimpänä kuin kos-kaan. Kokemusta ja osaamista on laitokselle kasaantunutvuosien varrella melkoisesti, ja vaikka sähköosastonlaitosjakoa koulutusohjelmia ollaankin perustamassa, niinsähkövoimatekniikan opintoja voi ja kannattaa edelleensuorittaa.

Hallinto on lopulta vain väline, joka mahdollistaa tehok-kaan toimimisen. Opiskelijoiden ei kannata huolestuamahdollisista tulevista muutoksistakaan, sillä opetuksenlaatua ja johdonmukaisia opintokokonaisuuksia ei tullaheittämään yllättäen roskakoriin.

Tälläkin hetkellä sähkövoimatekniikassa tarjotaan

opiskeltavaksi sähkövoimatekniikan pääainetta, joka voiolla joku neljästä eri suuntautumisalueesta: sähköverkot,teollisuuden sähkönjakelu, sähköjakeluautomaatio jasähkömarkkinat. Lisäksi on mahdollisuus lukea SVT: stäsivuaine.

Pertti Järventausta, onko opetusta siis myös uudistet-tu?

Joitakin päällekkäisyyksiä sähköosaston tarjoamassa ope-tuksessa on poistettu ja muutamia kursseja uusittu. Myöslaboratorioitamme on uudisvisionäärisyyteen japitkäjännitteisiin puitteisiin. Opetuksessa olen mukanasähkövoimatekniikan opetuskokonaisuuden suunnittelus-sa ja vastaan sähkänjakeluautomaation opetuksesta. Enpistäisi lisäksi pahakseni, jos vaikka ABBläistenkinjatkokoulutusinto nousisi…

Pekka Ve rho, Versoft in s oft-pääte kuulostaa hiukansoftapuoleen viittaavalta, voisitko hiukan selventäämikä oikein on V ersoftin historia ja miten se liittyisähkövoimatekniikkaan?

Versoft perustettiin vuonna 1985, ja silloin toiminta olikapeammalla pohjalla. Toiminnan laajennus tapahtui vuon-na 1994. T arkoituksena oli kehittää uusia menetelmiäsähkönjakeluverkon käyttötoiminnan tueksi, jolloin aloi-tettiin raaka tuotteistamistyö ja alettiin tarjota teknistätukea järjestelmien hallintaan enemmän kaupallisessa

Laitoshoidossa: Sähkövoimatekniikka

Virallisempaa informaatiota:

Valikoitua tietoa kieliopinnoista:

-tavoitteena filosofian maisterin tutkinto

-paljon tyttöjä

-valmistumiseen menee 4-n vuotta riippuen kaikesta mahdollisesta

-kielitiedettä: esim. fonetiikkaa, syntaksia, semantiikkaa ja kielihistoriaa

-kirjallisuus ja tekstianalyysi

-opettajien tarve lisääntyy jatkuvasti

-muita potentiaalisia työllistymisaloja sivuaineista riippuen: teollisuus,teknillinen dokumentaatio (erityisesti englannin opiskelijat), viestintä jajournalistiikka, valtionhallinto, markkinointi, matkailu, kääntäminen jatulkkaus

Jos kielten opiskelu kiinnostaa, voi käydä tutustumassa vaikkapa Tam-pereen yliopiston filologian laitosten tai käännöstieteen laitoksen sivuihin.

http://www. uta.fi /lai tokset/fi l1/

http://www. uta.fi /lai tokset/fi l2/

http://www. uta.fi /lai tokset/trans/

15

Sähkösanomat 2/01

mielessä

Pekka Ve rho, miten yksityinen sektori ja korkeakoulueroavat toisistaan? Onko tällainen toimitusjohtaja/pro-fessori –yhdistelmä toimiva?

Korkeakoululla kukaan ei tule professorillekaan sano-maan, että mitä pitäisi tehdä. Nyt kun olen nimikkeelläsähkönjakelutekniikan informaatiosovellukset, niin mi-nun oletetaan itsenäisesti täyttävän määrittelyn vaatimantutkimus- ja opetustarpeen. Olenkin erityisen kiinnostu-nut juuri sähkönjakeluverkon kunnonhallinnasta, vika-tilanteiden hallinnasta ja verkostosuunnitteluun liittyvis-tä uusista IT -sovelluksista, joten koko sähköverkko-tekniikan tutkimustyön tukeminen tulee varmasti onnis-tumaan.

Jatkaessani toimintaani tuotepäällikkönä myös ABB:ntuotekehitysyksikössä, työt saattavat olla siellä taasenvälillä hyvinkin tiukasti aikataulutettuja. T osin minä en oleehkä paras henkilö kommentoimaan millaistaperusinsinöörin työelämä on, koska omani ABB:llä onollut normaalia vapaampaa. Siksi uskon, että pystyn hoi-tamaan professorinkin tehtävät huolella. ABB hyötyy puo-lestaan suorista kontakteistani tutkimukseen.

Pekka V erho, Suomi on maailman huipulla tietoteknii-kassa, mikä on Suomen asema sähköenergiatekniikankartalla?

Teknisesti Tampereen ABB-tuotekehitysyksikkö ja sähkö-voimatekniikan laitos ovat vuosia edellä muuta maailmaa.Tämä etumatka muihin nähden on myös antanut mahdol-lisuuden matkustella ulkomailla esittelemässäsaavutuksiamme ja markkinoimassa tuotteitamme. Vi i-meisen vuoden aikana on tullut käytyä mm. Kiinan Shang-haissa ja Brasilian Saõ Paulossa.

Tilanne Pirkanmaalla on myös erittäin hyvä. Suuretener giayhtiöt V attenfall ja Pohjolan V oima ovat pan-ostaneet energia-alan palvelutoimintaan voimakkaasti

Sähköverkonhallintajärjestelmienintegrointi automaation kanssa vaatii ehdot-tomasti myös softapuolen tuntemusta jajärjestelmäkehitystä. Nykyinenyksikkömme eli ABB Substation Automa-tion Oy (FISUB) tekeekin juuri tällaistaglobaalia tietojärjestelmien tuotekehitystä.

Pert ti Järventausta, eikö IT-ala kuitenkinsyö teiltä voimavaroja?

Mehän olemme oikeastaan itsekin IT- alaa!Sähkönjakelujärjestelmien hallinta on tänäpäivänä mitä suurimmassa määrin myös tie-totekniikkaa. Mm. ABBkin on jatkuvastipyrkinyt muuttumaan konepajayrityksestäkohti automaatio- ja tietotekniikkakonsernia. Sähkö-voimatekniikkaan kuuluu enemmän IT:tä kuin yleensä luul-laan.

Sellainen kuva, että sähkövoimatekniikka olisi vainlahoavia puupylväitä ja rutisevia sähkömoottoreita ei pidäenää sellaisenaan paikkaansa. T osin, ensin pitää tietääsähkövoimatekniikan perusilmiöt, jotta niitä voisi hallitaja jotta niitä vastaan voisi softalla suojautua. Sähkönjakelu-automaatio on toisin sanoen informaatiotekniikan sovel-tamista sähköverkon hallintaan.

Laitoksen nykyinen, hiljattain uusittutoimialamäärittelykin kuuluu nykyään näin:Sähköverkot, sähkömarkkinat ja suurjännitetekniikka sekäni ihin l i i ttyvät informaatiosovellutukset

Pertti Järventausta, mitkä ovat realistisia tulevaisuu-den visioita? Mittarinlukijat työttömiksi?

Verkkoon liittyvät tietojärjestelmät ovat Suomessaolleet jo 20-30 vuotta hyvin kehittyneitä, esim. sähkö-verkon viat pystytään paikantamaan tietokoneen ruudul-ta kehittyneen vianhallintajärjestelmän avulla. Suurtaosaa sähkömittareita pystytään jo nyt etälukemaan jalähitulevaisuudessa entistä useampi. T oinen merkittävätutkimusalue on sähkönsiirtoverkkojen käyttövarmuus-ja kunnonvalvontakysymykset.

Muita tärkeitä projekteja näin sähkö- ja energiakaupanvapautuessa ovat sähkön laatukysymykset ja sähkö-markkinoiden kustannuslaskenta ja toiminta noin yleen-sä. Sähköverkon käyttö tiedonsiirron välineenä lienee sit-ten se seuraava suurempi tulevaisuusprojekti. Ehkä tule-vaisuudessa kotitalouksiin ei mene kuin yksi johto eli tämäperinteinen galvaaninen sähköpiuha, joka hoitaisi samal-la kaikki yhden- ja kahdensuuntaiset tiedonsiirtotarpeetsekä tietysti takaisi sähkölaitteiden tarvitseman jännitteenkaupan päälle!

16

Sähkösanomat 2/01

Empower-yhtiöiden kautta. Tietojärjestelmienpyörittämisestä tässä yhtiössä vastaa yksikkö nimeltäPower- IT Oy, joka toimii myös Hermiassa. Muita tär-keitä toimijoita alalla ovat Nokian Kondensaattorit Oy,Vattenfall Sähkönsiirto Oy ja MX Electrics Oy.

Pertti Järventausta, mihin tämän alan koulutuksel-la voi päästä töihin ja mikä on muutenkin alan jalaitoksen tulevaisuuden kuva?

Sähkövoima-alan murroksesta, uuden teknologian so-veltamisesta ja henkilöstön ikääntymisestä johtuen tar-ve korkeasti koulutetuille diplomi-insinööreille kas-vaa lähitulevaisuudessa. Mm. T ampereen kaupunginsähkölaitoksella työntekijöistä jo yli puolet on yli 50-vuotiaita!

Sähkövoimatekniikan alan koulutuksella voi ryhtyä mm.toimitusjohtajaksi sähköyhtiöön, suunnittelu- tai tuo-tepäälliköksi teollisuuteen, verkostosuunnittelijaksisähköverkkoyhtiöön, sovelluskehittäjäksi IT- alan y ri -tykseen, myynnin tekniseksi tueksi sähkökauppaan, tut-

kijaksi tutkimuslaitokseen tai asiantuntijaksi omaan yri-tykseen.

Laitoksellakin menee oikein hyvin. Ulkoista rahoitustaon noin 60 prosenttia budjetista, ja vuosittain opiskeli-joita olisi tarkoitus saada mukaan noin kolmisenkymmen-tä - viisikymmentä on ehdoton yläraja. Samalla olisi tar-koitus saada noin parikymmentä valmistumaankin vuosit-tain.

Lisäksi kesätyöntekijöitä otetaan laitokselle joka vuosinoin 5-6 opiskelijaa ja jokainen otetaan heti mukaan ihanoikeisiin tutkimusprojekteihin. Oikeastaan jokainenkesätyöntekijä on myös jatkanut seuraavana syksynä työn-tekoa laitoksella. Olisikohan syynä se, että meillä on ol-lut tapana pitää koko laitoksen voimin kesätyöntekijät mu-kaan lukien parin viikon mittainen yhtäaikainen kesälo-m a …

Tommi

Laitoksen kotisivuhttp://ee.tut.fi/svm/

17

Sähkösanomat 2/01

Vaatteet:Punainen pilehiletoppi, 149•, V ersaceMustat jamihousut, 339•, Calvin Klein

Meikki:Pohjustimme mallin herkkää hipiää hoitavilla naamapakkeleilla. Poskipunaahäivytettiin kevyesti kohti kulmaluita mallin luontaisia lumikkimaisia piirteitäkorostaen. Ripset kiharrettiin ja niihin levitettiin 300% paksuntavaa UltraMash Mascaraa. Huulilla herkkusävy L ümmenen Give i t to me Beibi . Kajaal i l l aluotiin mallille syvä viettelevä katse.

Hiukset:Hiukset leikattiin uusimpia muotivirtauksia noudatellen Sähkökillan sinisilläsaksilla. Uhkeat kiharat pyöräytettiin sulautettuun järjestelmään kytketyillälämpörullilla. Muotoiluun käytettiin Antrev Kollisen takuuvarman kiinnityk-sen antavia vaahtoja ja geelejä.

Vipinää punttiin - tyyliä Milanosta

Suomalaisten tyylitietous ei välttämättä ole maa-ilman huippuluokkaa. Päätimme tehdä asialle jo-tain ja kohottaa teekkareiden katu-uskottavuutta.Iskimme kyntemme aluksi yhteen yksilöön ja toi-vomme aikaansaannoksemme diffundoituvan ym-päristöönsä maksimaalisella tehokkuudella. Tu -lokset puhukoot puolestaan...

Malli ennen

Voilá!

Muutostilan jännittyneisyydessä

Jähmeän tekniikan ylioppilaan olemuk-sen veistämisessä olikin tekeminen. Tun-simme suurta luovuuden tuskaa: maail-man muotitalojen trendienlanseeraaminen Hervantaan oli tiukkapaikka. Hieman hämmentynyt mallimmesaatiin kuitenkin taipumaan toimituksentahtoon. V aikka piukkoihin trikoisiinahtautuminen oli hienoinen kulttuurishok-ki, seksihousuihin pujahdettuaan malli olikuin kala vedessä.

18

Sähkösanomat 2/01

Opintotuki. Hervanta. Baari. Lisää baarejaja paljon teekkareita. Paljon erivärisiähaalareita. Ja taas kerran yksi jos toinenkintuli viisaammaksi – juomalla viinaa...

Allekirjoittanut tiesi tehtävästään kirjoit-taa juttu Sähkösanomiin, joten päätti muis-tojen maksimoimiseksi jättää tutkinnon suo-rittamisen muiden huoleksi. Oikeaan tun-nelmaan täytyi kuitenkin yrittää virittäytyämuutaman piristävän juoman voimin. Kil-pailijoihin samaistuminen saattoi kyllä on-

nistua ehkä liiankin hyvin painokelpoistentapahtumien vähyydestä päätellen.

Joukkue, jonka suoritusta seurasin, koostuihiukkasista, jotka siis törmäilevät kaasussa toi-siinsa täysin sekaisin. Sähkökiltalaisenasoluttautuminen hiukkasten joukkoon tuntui hie-man pelottavalta, mutta päätin ottaa riskin. Toi-sena tarkkailijana oli Savonlinnan vahvistus.Tämä humanisti kertoi myöhemmin illan olleenkoko opiskeluajan paras – kaikki kunnia siisteekkaribileille.

That’s the way it goes…

Sirkus klo 17.30Aloitus. Ryhmän jäsenet hienostivalmistautuneita tiukkaan koitokseen. Tun-nelma yleisesti vielä hieman pidättyväisempikuin loppuillasta, missä vika?

Casabella klo 17.55Ilo irti elämästä: salmarit kympin!

Kultainen Apina klo 18.13Sohvat kutsuivat kiehtovasti. Curling kaik-kien lajien kuninkaana veti teekkareiden kat-seet puoleensa. Joukkueen jäsenet alkavatrentoutua vähitellen ja suunnitella teekka-reiden curling-seuraa... Ja kalja maistuu.Joo-o.

Rubens klo 18.34Vuorossa Kauniit ja Rohkeat. Myös tarkkaili-ja alkaa rentoutua. Kuultua: ”Iso siideri jahalvat hinnat”.

Hämynpirtti klo 19.10Jono pihalle asti. Mukava vesisade kastelimatkalla virkistävästi. Ja Lambada soi...Mirkun kiusaksi tuoremehu loppu.Toukkatutkinnon suorittajiakin näköjään vie-lä löytyy. Syväluotaavat silmät... hmm..?

Juosten seuraavaan baariin.

Sininen Laguuni klo 19.38Älä puhu vieraisiin pöytiin! Puhuin kui-tenkin. Kultakaivos löytyiyliopistolaisista tytöistä, joilta tuli mo-nenlaisia kommentteja illan kulustateekkareiden joukossa. Ikävä kyllä al-lekirjoittanut hukkasi suuren osan näis-tä kultakimpaleista liian syvälle muis-tojen syövereihin. ”Tänne on ulkopuoli-sen vaikee tulla, ja täältä voi hyvin hel-posti lentää ulos.” Staabin tytöiltä ter-veisiä to all the students in Tampere.

Arjuska klo ???Sielläkin käytiin – kai...

Peyton Place klo 20.10Tilaa jo! Omenalle maistuva juoma, nam.Enkeleitä pihalla.

Sirkus klo 20.20Taas aloituspisteessä. Liian pitkä jono pihal-la karkoitti tarkkailijan teekkarisaunalle voi-mia keräämään. Ilta kuitenkin jatkui myö-hemmin rattoisasti Sirkuksessa hyvissä sie-lun ja ruumiin voimissa – aina valomerkkiinasti.

Mirja

Keskiaste 05042001

19

Sähkösanomat 2/01

Tässä tulee pieni muotoinen “kuinka selvitähengissä W apusta” -opas. Tekijä ei ota mitään vas-tuuta mistään. T urvallisin tapa viettää wappua on kes-kittyä täysin koulunkäyntiin, tosin siinäkin on omariskinsä, mm. eristäytyminen muista, valon arkuusja vuodenaikojen hämärtyminen. En suosittele.W appu on loistavaa aikaa opetella luovimaan erinäis-ten velvollisuuksien välillä: opiskelu, työ ja rentou-tuminen, suosittelen suhdetta 20-10-70.

W appuhan alkaa teekkareilla virallisestiTampin paljastuksesta, joka on tänä vuonna 19.4.Siitä etiäpäin on jos jonkinlaista suurta ja pientäkimppakivaa, joissa kannattaa käydä pyörähtämässä jatsekkaamassa meno paikan päällä. Fukseille tärkeäjäynäkisa starttaa 19.4 klo 00.00.01!! Ensiksi kun oletkäynyt T ampin paljastuksessa nauttimassa nannaa ja töff öö,niin nopeasti ilmoittautumaan T ampin pakkaustalkoisiintai vaihtoehtoisesti valmistautua illan colours-bileisiin,joista ei tule loistetta puuttumaan. Nämä bileet meneeihan perusrutiinilla, haalarit niskaan, riittävästi oravan-nahkoja ja baanalle, tosin makuupussi/tyyny voi olla yl-lättävän hyödyllinen kapistus, koska kärkkäimmät sanka-rit viettää jatkot päätalon alakerrassa jonottaen ensimmäi-siä myytäviä Tamppeja itselleen.

Lauantaipäivä meneekin suunnitellessa sitä kuu-luisaa opiskelun ja viihteen osuutta kalenterissa. Tätä ns.kauhuntasapainoa aikasi miettiessäsi noudata neuvoa sääs-tä aikaa, heitä kalenteri roskiin!!! Sitten vaan kauppaanostamaan pientä purtavaa ja sunnuntaina suunnataankoreineen ja viltteineen ja riittävän määrän erinäisiä nes-teitä varanneina koskipuistoon viettämään päivää luonnon-rauhassa ja hyvässä seurassa. Joku tätä tapahtumaa kutsuumyös picnikiksi. Jos picnik venähti jostain kumman syystämaanantain puolelle, ei syytä huoleen, voit jatkaa picnikkiärauhassa maanantain ylitse. T osin tällainen pieni taukokannattaa käyttää hyväkseen ja mennä suihkuun, jos jos-tain kumman syystä itse ei sitä ole vielä tajunnut tehdä...

Nyt kun sopivat lämmittelyt ja alkuverryttelyt onsuoritettu, on aika alkaa tosi toimiin. Riittävästi puhdastavaatetta (lue alushousuja, sukkia ja pyyhe) reppuun jaaloitamme koitoksen. T iistai aloittaa bileputken, johonheikompi sortuu ja jättää jotain väliin, mutta EI, niin eimissään nimessä pidä tehdä. V oit munata itsesi täydelli-sesti tai sitten olla munien mestari tiistain partyissä, joistaillan aikana siirrytään jatkamaan mitä erilaisimpiin paik-koihin, Korkeanpaikan leireihin, jotta jokainen olisi saa-nut veren promillemäärän nousemaan sallitulle tasollekeskiviikkona Rosendahlin rannassa tapahtuvaankumipelausISOon, jonka säännöt menee suurin piirteinnäin: tuomari on jumala (ainakin jos MINÄ olen tuoma-ri...). Jos ja kun henki vielä pihisee ja alkaa jo haista van-halle viinalle, ja prkl, nälkäkin on tullut, siirrytään luon-tevasti penkkiurheilun pariin seuraamaan katusählyä, jopamuutama todellinen juopotonhullu pelaakin!! Mahastatulevan murinan yllyttyä niin kovaksi, ettei enää kuulepullonaukaisua, kannattaa siirtyä grillibileisiin syömään,juomaan, pelaamaan ristinollaa ja kuuntelemaan musiik-kia ja etsimään itselleen heila illan wappulehvoo varten.Tämä legendaarinen BB-show on nähtävä, ja nyt en muu-ten puhunut rintsikoista. Älä hätäänny, heilaa ei taaskaanlöytynyt, ota olutta murheeseen elokuvan kera, syynä olitaas nuo rikkoontuneet ja merkittömät haalarit. Ilta kaa-

tuu aina niihin, mutta mikä autuus : TVI-killannäpsäkät fuksit ompelevat merkit vinoon ja lah-keet yhteen todella pientä korvausta vastaan, jajos äiti on kerennyt jo hoitamaan kaiken niin voisinne mennä vain juomaankin...

Onneksi olkoon! Olet vielä elossa, ellet olelähtenyt sooloilemaan ja unohtanut kullanarvoi-sia neuvojani (mitkä??). Aamupalan voi jälleenkerran suorittaa sisäpihalla, tällä kertaa kone-talossa mukavassa myötätuulessa. Haet vaarisivanhan volgan ja päräytät takaparkkiin lyömään200 metrin ennätykset uusiksi. Sittensuuntaatkin vaarin vanhoilla vaatteilla kohtiobeliskia ja junttisitseille nauttimaan perintei-sistä suomalaisista antimista: erittäin kuivaaseksiä tihkuvana, suuntaat kohti Annalaa kuun-telemaan enemmän tai vähemmän tasokastabändiä, joka soittaa niin kauan kun jaksaa tai po-

Wampulat Winoon Wappuna!

20

Skillan fuksien härveli wappuna 2000

Sähkösanomat 2/01

liisi, tuo sininen ystävämme, sallii.

Hmm...tämä onkin jo erittäin sekava päivä... illallakuuntelemme Mikontalolla W appurauhan julistuksen, jon-ka jälkeen jostain syystä menemme kavereiden luo juo-maan ja sitten sukellamme koulumme alle jatkamaan ar-motonta bailaamista... kaipa ne jotkut bombom- tyyppi-set orgiat on...Yleensä tässä vaiheessa alkaa elimistöstä kuulua kaiken-laista pientä murinaa ja nurinaa, mutta ne kannattaa hetialkuun hiljentää ja lisätä tahtia, kuitenkin enää muutamahassu päivä sydämen pysähdykseen koskessa, kosken läm-pötila noin 4cm. W apunaattona keskustorin kirkolla ju-l istetaan W appurieha ja kerrotaan kaikkein eniten pistei-tä keränneet fuksit. Tämä päivällä ja kirkon luona olevatapahtuma on harras ja asiallinen teekkarimaiseen hen-keen =). Iltapäivällä ansioituneet fuksit saavat noutaateekkarilakkinsa ja ne joilta vielä puuttuu muutamiakymmenyksiä 180:stä, ansaitsevat pisteet ja lakkinsa pie-nillä tehtävillä... Keskiyöllä selviät kavereinesi Hämeen-sillalle, toisessa kädessä lakki ja toisessa shampanjaa/kuohuviiniä. Klo 24 lakitetaan Suomineito ja samalla nau-ti taan W appuskumppa oikein, LAKISTA, ja lopuksi ve-detään lakki juhlallisesti päähän!! Tässä vaiheessa W appuaalamme halailemaan kaikkia ympärillä ja toivottamaan

W appuja. Sitten massan mukana yöwäenbileisiin, jossameno jatkuu aamuun asti, mikä onkin luonnollista, silläAtalpassa on tarjolla aamusauna ja aamusillis. Myöhäisillejuhlijoille on tarjolla myöskin päiwäsillis, miksi ei muil-lekin...

HAHAA!! Fuksien päätapahtuma, se mitä olettevuoden odottaneet/peljänneet ja kuulleet kauhutarinoitasiitä kuinka kylmää vesi on ja kuinka syvälle kori meneeja kuinka useasti, koittaa tänään, ja ei hätää, ne kaikki ontotta!! Eli aamupäivästä kulkueessa koskenrantaan, ja sit-ten itse kosken hyiseen syleilyyn. IHANAA! V ihdoinkinvoitte olla aitoja, ylpeitä teekkareita!! Muistakaa vieläväsyneenä ja iloisina illan bileet, W apunkaatozempalotSirkuksessa, jonne toimitetaan teemunkierrosläystäkkeet.Ja loppu onkin vapaata bileistystä, TEEKKAREINA.

Loppusanoina haluaisin muistuttaa pienestä vaa-rasta, mikä saattaa vaania kaduilla. Sammunut teekkari onhelppo pala kateelliselle humanistille, joka myöskin ha-luaa tupsua, mutta sitä ei saa. Älkää sammuko kaduille japitäkää kavereista huolta, ja ennen kaikkea, kantakaateekkarilakkia ylpeänä, sitten kun saatte siihen luvan!!

Marko

21

Sähkösanomat 2/01

…surullista tarinaansa: ”Olin hakemassatakapihan kompostista täytettä uuteen Jorgosnegros ála grande – pizzaani kun kimppuuni hyök-käsi jokin karvainen, moottoriöljyn ja kusen ha-juinen otus. Sen jälkeen pimeni ja enempää enkyseisestä tapahtumasta muista.” Sakari mietti het-ken ja muisti Aamulehden otsikoissa pyörineenvittuuntuneen ahman, jonka yli Näsijärvenpilkkijät olivat ajaneet moottorikelkallaan. Vo i-siko kyseisen attentaatin suorittaja olla juuri tuokohtalon ja moottorikelkan runnoma luonto-kappale? Aika paskamainen ja epäoikeudenmu-kainen teko tuumi Sakari mielessään. T osinlieventävänä asianhaarana voidaan pitää sitä, ettäahma (Cargajou) on ruma ja hyödytön kuin amis-viikset. Samalla Sakarin mieleen tuli legendaHervannassa 1700-luvulla ihmisiäkauhistuttaneesta ihmisahmasta, joka enemmän taivähemmän satunnaisesti iski syksyn pimeinä il-toina viattomien maahanmuuttajien kimppuun.Mikä tässä maailmassa voisikaan ollahirveämpää kuin rasistinen patriootti-ahma. Sa-karin huomatessa Jorgoksen kaulassa kaksi ve-ristä raapaletta, tunsi hän kylmän hien valuvanpitkin selkä πtä.

Onkohan mitenkään mahdollista, että rehel-linen pizzanpyörittäjä Jorgos olisi joutunut vas-taavan semi-animaalisen kohtalon kantajaksi, tuu-mi Sakari mielessään. Pahinta tilanteessa oli se,että Jorgos näytti pitkälti ahmalta jo luonnostaan.Paha haju, karvaisuus ja nihkeä olemus takasivatsen että Jorgoksen olisi voinut yhdistää helpom-min Jabba the Hut:iin kuin Pizza Hut:iin. Kuka-ties Steven Spielbergin ”salaiset” tehosteetpiilivät sittenkin aidossa lihassa!

Seurasi pitkä hiljaisuus jonka aikana Saka-ri tarkkaili Jorgoksen ruumista, erityisesti senhuomattavan nopeaa karvankasvua. Jorgos, taioikeastaan suomalaisittain vain ”Jorkki”, koki

huomattavia muutoksia ruumiinsa rakenteessa jase sai Sakarinkin kauhistumaan. Nyt oli ratkaisukiinni vain sekunneista.

Historiasta tietoisena, ja silti rohkean anti-humanistina, Sakari repäisi viereisestä pöydästäjalan irti ja alkoi suomalaisella raivolla piestäJorkkia pöydänjalalla. Iskuja sateli puolelta toi-selle ja pizzeria alkoi jo näyttää enemmänteurastamolta kuin ravintolalta. Harvemmassaravintolassa, ainakaan ei-hervantalaisessa, onnäet seinillä verta ja suolenpätkiä. Jorkin tuskai-set huudot vaimenivat hulluun läiskeeseen, jotasankarimme piti yllä. Hervanta ei tarvitse enem-pää kummajaisia kuin mitä TTKK sinne tuottaatuumi Sakari mielessään itseään motivoidentunkien samalla pöydänjalan voitonmerkiksiJorgoksen nyt jo muusta ruumiista erillä olevaanahteriin. Sakari huokaisi ja…

Bólse & Jàrzgi

Neverending story part XXIV

22

Sähkösanomat 2/01

Mari (vai oliko se nyt Ti ina)Kotipaikka: Pori

Ikä: 22v.Pituus/paino: 166/14

Harrastukset: voimisteluMieliruoka: pizzaKoulutus: tekniikan yoTulevaisuuden haaveet: paljon fyff eeLempiväri: musta/valkoinenIdol i : Pamela AndersonMiesihanne: v i l l i kol l iIntohimo: suklaa

RenKotipaikka: Järvenpää

Ikä: 21v.Pituus/paino: 150/101,3

Harrastukset: KarhuMieliruoka: makaronilaatikkoKoulutus: teekkariTulevaisuuden haaveet: valmistuminenLempiväri: sininenIdol i : Aku AnkkaMiesihanne: Henry SaariIntohimo: k al ja

Sinustako Sähkökimma/ -kundi?Jos olet vähintään 17-vuotias ja kamera rakastaa Sinua, lähetä meille sekäkasvo- että kokovartalokuvasi. Otamme yhteyttä jos haluamme sinutkuvauksiin. Sähkösanomat ei maksa palkkiota eikä ota vastuuta kuvienaiheuttamasta kohusta.

Sähkökimma ja Sähkökundi

23

Sähkösanomat 2/01