T e r t t u H o n k a l a

H d n d l d i n e n

K O M I S S I O N I M A A N M I

1 8 3 5

S u k u j u u r i a

I isakki Juho I isakinpoika, joka ott inimen Inberg, syntyi Kalvolassa Kuuri lankar tanossa 7 .7 .1835. Inberg in i sZ i I i sak-ki Juhonpoika o1i kahteenkin otteeseentdmdn kartanon vuokraajana ja kbytt ivanhempana Kuuri la-nimed sukunimendiin.

I iskki Kuuri la o1i syntynyt AkaanToijalan Kott i lassa, leskierndnndn toi-ses ta av io l i i tos ta . Kuur i lan isd JuhoErkinpoika ol i Urjalan Vdlkki ldn Vahata-1on po ik ia . Ka isa- i i i t i o1 i ko to is inSiidksrni ien Maatialan Pori lan rusthol l is-ta. Kaisan ait i ol i kotoisin Akaan Pou-ta lan V i lppu las ta , jonne J .K .Paas ik i -venk in e rdd t suku juure t joh tava t .

I isakki Kuuri lan ol lessa 7-vuotiaskuoli hdnen isdnsd. Vl iden vuoden kulut-tua dit ikin kuol i ja velkaantunut Kott i-1a myyti ln. Orvoiksi jddneet 13-vuotiaatkaksospojat I isakki ja Ka1le muutt lvatsi l loin 2i ldin sukulaisten luo Si idksmd-keen. (a1 les ta tu l i n ikkar i , rnu t ta f i -sakki pdrisi vartuttuaan tydnjohtajaksiLahisten kartanoon. Slelte hi in si ir tyiKalvolan Niemen kartanon tycinjohtajaksija neni naimisi in samassa kartanossapalveluksessa o11een Ulr ika Seleninkanssa.

Ulr ika o1i rddtdl i Selenin tytdrSddksmiien Huittulasta. Myijs hi inen i i idin-isdnsd Pekka Kvarnstrdrn ol i o1lut rdi i td-1 i . U l r i ka o l i s i i s kds i tyd ld issukua jahdnen aviomiehensi i I isakki rusthol la-rei-t ten jzi lkel: i inen. Heiddn aviol i i t -tonsa ol i kenties hieman poikkeuksel l i -nen, olosuhteista johtuva. Enimmdkseen-hdn vi ime vuosisadan alkupuolen avio-l i i tot solmitt i in oman vdestciryhmdn kes-kuudessa.

I isaki l le ja U1rikal1e syntyi kaksi1as ta , ty t t t j ja po ika . [aps i11a to is -tuivat vanhempien etuninet. Isdnisdni

z4

n e r k k i n i e s

T T A R I I J

- 1 8 9 3

I N B E R G

e i t i U l r i ka Mar ia , s i t temmin Se l i i r r ,syntyi 1829. Kuusi vuotta mybhemmin syn-tyi Isak Johan, josta tul i maanmittariInberg .

K o u l u n k d y n t i j a o p i s k e l u

I isakin ja Ulr ikan perhe muutt i pai-kasta toiseen yhteensd toistakymmentdkertaa. Heiddn ol lessaan Lempddli in Inni-l i in vuokraaj ia lahetett i in 11-vuotiaspoika-I isakki Hi jrneenlinnaan, ruotsinkie-l iseen a1a-alkeiskouluun. Sie11d I isak-ki-poja11e annett i in sukunimi Inberg,luultavasti Inni l i in mukaan. Inberginkoulunkdynti jai kuitenkin lyhyeksi,vain kahteen ja puoleen vuoteen. Ainoanpo jan a ja te l t i i n ryh tyv i in maanv i l je l i -jdksi, koska isd-I isakki o1i hankklnutoman t i lan Hattulasta.

Isak Inbergin taipumukset ni iytt ivdtkuitenkin vi i t taavan toiseen suuntaan.Hiin o1i n2iht i ivi ist i i i i t insi i keisitydldis-suvul-ta perinyt erinomaisen pi ir tdmis-taitonsa. H'dn luki rnyds mielel l i i i in jaharrasti i tseopiskelua. Vuonna 1852 In-berg onnistuikin pddsem5an taipunukslaanvastaaval le alal le: hdnestd tul i 17-vuo-t iaana maanmittausoppilas.

Inbergin vdhdinen koulunki iynt i ei es-t i inyt pi i i isemdstd maanmittausalal le, kos-ka si l loin Suornessa sattui olemaan kovapuute maanrnit tareista. Tdmii johtui a1-haisesta palkkauksesta. lulasta yri tet-t i in selvitd pdtevyysvaatimuksia alenta-ma11a. Yl ioppi lastutkintoa ei tdhZin ai-kaan vaadittu, vaan ki iytdnncin tycit opit-t i in kokeneiden maanmittareiden johdollaja y l iop is ton opet ta j i l l e ten t i t t i i nt letyt oppiaineet. Varsinainen maanmlt-taustutkinto suoritett i in Maanrnit tauksenYlihal l i tuksessa. Inberg o1i kahdeksanvuotta maanmittausoppilaana HdrneenlZid-

nassa Ja1860. Hdneauskultantmaanmittar

Haann i t tz1 8 6 O - j a

ToimittrHdmeen ledK a a n . ) 1 1 t (

ta o1i mairnaaperiin jgeologisettui ndihinf , , i L i - r . , +L y a r r f r r L U L

vuosi-na l ftehti in nat i in kar t t (rahojen trt-ijiden jatkuussa 186ilemaan kesleen a1olt ltaa ehtlnljatkumisestkuussa vastettd keisa:vain 400 mjen tekemirtii koko talsi Inbergitoukokuussas i . Samal l imaan ennenttkivi t i .etee

kel i halusInberg kir jgol leen ja

Mind ajatt.purin hannakut teT in nekeenata AnvaTniiksi,to tu t tua) rldhdin HeTtjossa sainjana vi ide-nistui ninlovat jo yks

Ndmd gertyivdt vuo:berg s i i r tvuosina 18tmaanmittauksuori-tettuu

o 1 i i n

n syn-ittari

nisse ja sai tutkintonsa suoritettua1860. Hdnesti i tul i si l loin maanmittaus-auskultantt i . Vuonna 1862 h:in sai vara-maannittarin arvon.

M a a n m i t t a r i n t e h t a v i e1 8 6 0 - j a 1 8 7 0 - l u v u i l l a

Toimittuaan aluksi varanaannittarinaHdmeen lddni.ssd Inberg si ir tyi Helsin-ki in. Si l loisen Vuorihal l l tuksen toimes-ta o1i maassamme aloitettu ensimmii isetnaaperen ja kal l ioperdn tutkirnukset e1igeologiset tutkimukset. Inberg osal l is-tui ndihin lShinnd Eteld-Suomessa teh-tyihin tutkinuksi in kolmen vuoden ajan,vuos ina 1866, 1867 ja 1868. Kes i i i s intehtl in rnaastot i j i te ja ta1ve11a laadit-t i ln karttoja. Tutkimusta tehti ln rndrirr i-rahojen turvin ja ni iden varassa o1itdiden jatkuminen. Inberg o1i marras-kuussa 1866 kjhtenyt Orivedelle odotte-lenaan keskeytyneiden tdit tense uudel-leen aloit tamista. Hi in o1i jo pari ker-taa ehtinyt kir jei tse kysel ld td' idenjatkumlsesta, mutta saanut vasta maalis-kuussa vas tauksen. H i ine l le i lmo i te t t i in ,ette keisari l l inen senaatt i o1i antanutvain 400 markkaa rnaanopil l isten kartto-jen tekerniseeen, vaikka ni issd ol i tyi j -tei koko talveksi. Rahojen v6hyyden vuok-si Inbergi i i pyydett i in tulemaan vastatoukokuussa auttarnaan karttoja valmiik-si. Sarnal la hdntd kehotett i in suorit ta-maan ennen maastotci iden alkua tutkintotrkivi t ieteessa ja maanpintaopissatt, mi-ke1l halusi jatkaa nrj i t t i tdi te. Ti istdInberg kir joi t t i rrvuoveri l leentt el i lan-go l leen ja s ia re l leen:

Minii ajattelin nyt on "Piru Merrassa'lpurin hanmastat istuin rattaiTTe ja ko1-kutteLin nennd yhti ipeetd HeTsigi in poik-keenata Anonaahankaan; kartat tuTivatvalni iksi, Tukeninen kdvi hyvin (vanhaatotuttua) ni in ettd 21 pi i ivt i kesi ikuussaleihdin HeTsingistd Sjuntion pitdjdseen,jossa sain uTkotoimituksessa o71a johta-jana vi ideTTe vasta-a7kava77e, joka on-nistui ninuTta ni in hyvint ett i i kaikkiovat jo yksini insi i .

Ni irnd geologiset tutklmustycit keskey-tyiveit vuonna 1868 pitkr iksi aikaa. In-berg si ir tyi Oulun lddni in, jossa hdnvuos ina 1869, 1870, ja 1871 osa l l i s tu imaanmittauksen yl ihal l i tuksen toimestasuoritettuun yleiskartan tekoon. Hdn

mi t tas i , kar to l t t i ja kuva i l i ne l jd japuoli mil joonaa tynnyrinalaa ki isi t tdvi inalueen, joka ulottui lddnin keskiosassaTorniosta Kuusamoon saakka ja joka ulot-Torniosta Kuusamoon saakka ja joka kd-sit t i yhden kuudesosan maanne pinta-alasta. Tdmein prir i tydn ohe11a hdn geolo-giaan perehtyneend laati kartoit tanas-taan alueesta ruotsi-nkiel isen geologisen.tutkielman, jonka Suomen Tiedeseura ju1-kaisi erdi issd julkaisusarjassaan vuonna1876. Tdhain tutkielmaan sisdltyy kahdek-san Inbergin erlaista luonnonmuodostel-rnista tekemdd kivipl irrosta e1i l l togra*f iaa sekd hdnen osasta Oulunl i idni i i 1aa-t imansa geologinen kartta.

Oulun lddnistJ Helsinki in palattuaanInberg hoit i 1870-1uvu11a erlaisia vuo-rihal l i tuksen alaisia tehtevie. Hdn toi-mi m.m. vdl- iaikaisesti vuori- insinci i i r i -neja rahapajan apulaisjohtajana. Vakj.nais-ta virkaa ei hi ine115 vielzi si l loin o1-1ut. Parhaat virat menivdtkin si lhen ai-kaan yleensd vanhojen ruotsinkiel istensdt i t y ld issuku jen edus ta j i l l e . Inberg invanhemmista kdytetddn vuonna 1903 He1-s ing issd pa ine tussa ruo ts ink ie l i sessdeldmdnkerrastossa sanaa rral lmogefcirSld-

rarrr e1i hdnen vanhempiensa sanott i ino11een rahvasta. l4ahdoll ista or, ettevdhdlsen pohjakoulutuksen l isdksi suona-laiset sukujuuret hait tasivat InberglnetenemistA virkaural la.

1 8 7 O - l u v u n k a r t t a j u l k a i s u t

Maanmittausviranomaisten toimestalaadlttu Suornen yleiskartta, jonka te-koon Inberg o1i 0u1un l i i i inin alueel laosa l l i s tunut , o1 i saa tu va lmi iks i 1873.Tdmd kartta o1i laadittu mittakaavaan1:400000 ja se kdsirt i 30 kartralehrea.Mutta tarvit t i in myds pienimittakaavai-sempia karttoja, joista koko Suomi voi-daan ni ihdd yhdellei kertaa. Vuoden 1873lopussa Inbergi l le myiinnett i in valt ionvaroista 3000 markan apuraha, jonka tur-vin hdn saattoi keskit tyi i oman Suomenkarttansa laatirniseen.

Suomesta 01i tul1ut maantieteel l i -nenyksikkt i vasta autonomlsena aikana. Harni-nan rauhassa 1809 Ruotsi luovutt i Vend-j511e joukon 1ddnej55n, joi11a ei o11utnit i i i in yhteistd keskushall intoa.Tornion-joesta ja Muonionjoesta tul i ldntinenraja ja Suomi sai ki isivarren. Vuonna1812 l i i te t t i in V i ipur in kuvernement t i

z5

mmentdInnl-

uotiasinkie-Iisak-nberg ,bergin

AinoanrJ s r a -

kkinut

It ivdtntaan.i i ldis-tdmis-drin ja52 In-ksiaan7-vuo-

ei es-

n kovaui af-r i tet-lenta-iin ai-

n n i f -

hdo11ai t t i i nanmit-auksen.deksanenliid-

Suomen suuriruhtinaskuntaan. Skandina-vian maat ja VendjZi ol iVat saaneetLap in yh te isvero tusa lueet vuotccn 1826mennessd jae t tua ja Sa l 1 a I i i te t t i inSuomeen. Kun viel i i Suonen suuriruhtinas-kunnan ja Vendjdn vdl inen rajankdyntiLapissa saati in loppuunsuoritetuksi 1849oli Suomi-neito saanut talvi- ja jatko-sodan vuos i in sd i l yneen muotonsa, jos tapuuttui vain Petsamo.

Inberg o1i jo vuonna 1868 julkaissutSuomen rautat iekartan, mutta hdnen pdd-karttansa, Suomen Suuriruhtinaanmaankar t ta , i lmesty i vuonna 1875. Su lo Wuo-l i joki kertoo si i t i i kir jassaan Hdmettdja hdmdld is id :

Tiind Iisak Johan Inberg o7i aikoinaankuuTuisin Suomen karttain pi ir t i i j t i , si1-7d niTtei jokaisen parennanpuoTeisen ta-Tonkin, puhunattakaan kouTuista jasen sennoisista, seiniTTii o7i SuomenSuu r i ruh t inaannaan kar t t a .

Tdmd Suuriruhtinaanrnaan kartta onsuuri seindkartta, jossa on hyvin runsasnimistt j . Se i lmestyi samana vuonna kuinTopelluksen Maamme-kir ja. Maamme-kir jaapidetddn hyvin tdrkednd kansall ishengenkasvat ta jana, Inberg in kar t taa vo idaanpited sen merkit t i ivdnd tdydentdj i ine.Elett inhdn kansall isen herddmisen aikaa.Suomi ol i kehittymdssd joukosta Ruotsinlddnejd autononiakauden kautta kohtii t send isyy t td .

Suuriruhtinaanmaan kartasta Inbergkehlttel i muutamia muunnoksia. Vuonna1876 hen ju lka is i s i i td yks inker ta is te -tun laitoksen, jonka nimi on Suonennaankartta koulujen tarpeeksi. Parin vuodenpddstd, vuonna 1878, i l rnestyi kaksikinkarttajulkaisua. Suomenmaan kdsikarttao1i tehty helposti mrkana kul jetettavak-s i , koska sen saat to i ta i t taa ne l jddnosaan. Tdsti i kartasta on kaunis

' kuva

teoksessa Vanhojen karttojen Suomi, nut-ta alkuperdiskappale valt ionarkistossaon kuvaa vield kauniimpi, vdri tykseltdi invaalea ja pehmeS.

Toinen vuonna 1878 i lmestynyt In-bergin julkaisu on Suomenmaan kartasto.Se o11 tarkoitettu l i ihinni i koulujavarten ja se sisAltaa kahdeksan eriai-heista Suomen karttaa. Kartaston suomen-ja ruotsinkiel isessd alkulauseessa fn-berg selostaa, minkei laisia kihteitd hdnkunkin kartan laatimisessa on kdyttdnyt.Eniten on Inbergin omia havaintoja jamittauksia kdytetty maanopil l isessa kar-

26

tassa seki i korkokartassa. Toiset kartas-ton kartat pohjautuvat suurimmaksi osak-si aikaisernmin valmistuneisi in muidenlaa t im i in e r iko iskar t to ih in ,

Kaikki ndmii Inbergin kartat ol ivato rnakus tan te i ta . Ne pa ine t t i in k iv ipa i -nossa Helsingissd ja painattamisen 1i-sdksi Inberg huolehti l tse ni iden mark-k ino imises ta . Es imerk iks i maa l iskuussa1876 hen i lmoitt i Uudessa Suonettaressa,ettd Suuriruhtinaanmaan karttaa ja kou-lukarttaa myydddn Helsingissd Aleksante-r lnkadu l la t tHar twa l l in ves inynndksessar r .Pian hbn sai kuitenkin karttansa poisHartwall in juornapullojen joukosta ja i1-moitt i uuden rnyyntipaikan olevan Katr i-nankatu kolnessa, t tRaamatun varastossarr.

Ndistd i lmoituksista selviaa, ettakoufukar t ta o l i "Kou luy l iha l l i tukse l tarndi irdtty kouluissa keytetteveksi". Myi isni istd selvidd, ette molernnat rnyynnissdo leva t kar ta t o1 i pa lk i t tu He ls ing issdvuonna I876 pidetysse suuressa teo11i-suusndyttelyssd el i Suomen yleisessdn?iyttelyssd. Y1i 2000 ni iyttei l lepanijaaes i t te l i s i l l o in tuo t te l taan Ka ivopu is -toon rakennetuissa suurissa neyttelypa-v i l jonge issa , jo issa o1 i 14 n i i y t te ly -osas toa . Ke isar i A leksanter i I I , ke isa-r inna sekd perint i i ruhtinas puolisoineenkunnioit t ivat nayttely; i kr iynni l laiein.Tdssd nZiyttelyssd Inbergin Suomen Suuri-ruhtinaanmaan kartta sai ensirnmaisenpalkinnon, Suomenmaan kartta koulujavar ten to isen pa lk innon.

Vuonna 1878 o1i Pari isissa suuri maa-i lmanndyttely, jossa Suomella ei kuiten-kaan o11ut omaa osastoa. Uuden Suometta-ren k i r jeenva ih ta ja va l i t taak in 26 .6 .1878 ettd t 'suonalaiset kalut ovat suu-remmassa tai vdhemrndssd mddrdssd hajal-lansa vendldisten kalujen seassarr. F.del-l isend pdivdnd hdn ol i kuitenkln toden-nut: rrKoulukarttoja, varsinkin cnastamaasta, ndhddein useassa paikassa ja ni i-den seassa hra Inbergin kartat ottavatvars in e tevdn s i jan . t t Par i i s in ney t te -lyyn o1i Inbergin kartoista lehetettySuuriruhtinaannaan kartta, koulukarttasekd Suomenmaan kartasto. Kaikki ndmdkolme saivat kunnianaininnan. Tdssdndyttelyssd saattoi pi i iv i t t i i in keiyd:i jo-pa 100000 henked. Inbergin kartat teki-vdt sie11d omalta osaltaan Suomea tunne-tuksi. Maatammehan ei si ihen aikaan vie-lEi muualla juuri lainkaan tunnettu.Puoli vuotta Pari isin naai lmanniiyttelynpddttymisen j i i lkeen, helmikuussa IB79,

Inberg saik i i toksen. Iansioluettelr

Karttojens i t ten Inbernut . Mut ta 1 !ha l l i tuksensessa Maaautodetaan Irkar tas ta :

Se o7i aikarnos, Kartta tnisto hyvi i .

Uuteen ty t ip

Vuorlhal l i1877 a lo i te t tkimustyi i t jamimaan ni isstalvisin karlhdnen tehtdvi,vaakitsi jaksiInberg i l le jdSamalla hiinerLi.ekci sittenlaatlminen lalaisen saavuesimiestd, si :arveluita. Joltui palkanal(vuorihal l i tukro1i ehtinyt p:logisen kartarlehted. Maamralkuvaiheita Ine kertoo Intsaasti tunnustmaisten asianl

Uuden tyiiprt i . Hdnesti i lmissionimaanrniMutta uusia jrtynyt muutamaiosaltaan vaikvuosi in sattu.hen l i i t tynerInberg oLi 42-nyt naimisi ikanssa, mr t tato epdonnistuiisoisi ini kir jet6 , e t te sehovrddt i t , seloksena o1i skeusasteen piiipuolet Inberg

' tas-. ^ ^ t -

Liden

. ivatn A t -

r 1i-nark-IUSSa

)ssa ,kou-

l t l L E -

tsa .pois

r i1-1 L I 1 -

l t

^ ! + X

- ^ 1 r ^

Myiisnissdgissdc11i-sessdnijaanrli s-

lyPa-! ^ 1 , ,

eisa-ineen1ddn.. . , . - iu u r r -

Ziisenuluja

maa-r L c l l -

E L L d -

26.6.suu-

q i q l -' " J * -

Edel-:oden-

)nasEaL ni i -.tavat

:ATELAndmd

Ttissiit 2 t n -

+ ^ l , i

:unne-

le t tu .: te1yn1 C70

Inberg sai kartoistaan keisarl l l isenki i toksen. Si i ta on rnaininta Inberginans io lue t te lossa senaat in a rk is tossa(VA)

Karttojen laatiminen on t ietenkinsit ten Inbergin pdivien pal jon muuttu-nut. Mutta 1983 painetussa, maanmittaus-hal l i tuksen toinesta julkaistussa teok-sessa Maaanmittaus Suomessa 1633-1983todetaan Inbergin Suuriruhtinaanmaankar tas ta :

Se o7i aikansa tdydeTTisin aikaansaan-nos, Kartta on eri t tdin seTvi i ia sen ni-nisto hyvi i .

U u t e e n t y i i p a i k k a a n

Vuorihal l i tuksen pi ir issi i o1i vuonna1877 a lo i te t tu uude l leen geo log ise t tu t -kinustycit ja Inberg ol i ki innitetty toi-minaan ni issd kesdisin vaakitsi jana,talvisin kartanpl ir t i i j i ine. Vuonna lB79hdnen tehti jviddn kuitenkin supistett i in:vaakitsi jaksi otett i in toinen henki lci jaInbergi l le j i i i vain karttojen tekeminen.Samalla hi inen palkkaansa alennett i in.Liekcj si t ten Inbergin omi-en karttojenlaatiminen hi i i r innyt pddtyi j td vaikoalaisen saavuttama menestys harrnit tanutesimiestd, si i tdhdn voidaan esit taa vaj-narveluita. Joka tapauksessa Inberg suut-tui palkanalennuksesta ja jett i kokovuorlhal l i tuksen. Ennen dkki ldhtt iddn hdno11 ehtinyt pi i-r tdd tekei l ld o1leen geo-logisen kartan vi isi ensimmii istd kartta-lehteii. Maamme geologisen tutki-muksenalkuvaiheita tutkinut tohtori Evert [ai-ne kertoo Inbergin saaneen ni ist i i run-saasti tunnustusta seka koti- ett t i ulko-naisten asiantunti joiden taholta.

Uuden tydpaikan Inberg l t jysi nopeas-t i . H i ines td tu l i 1 .3 .1880 nuorempi ko-nissionimaanmittarl Uudenrnaan l i i i ini in.Mutta uusia julkaisuja ei hdneltd i lmes-tynyt muutamaan vuoteen. Si ihen saattoiosal-taan vaikuttaa sekin, ette ndihinvuosl in sattui hi inen avioeronsa ja si i-hen l i i t tyneet monet oikeudenkdynnit.Inberg o1i 42-vuotiaana vuonna 1877 men-nyt nainisi in erddn kauppiaanleskenkanssa, mutta lapsettomaksi jddnyt l i i t -to epdonnistui ja pi i i i t tyi eroon. Erddssdisoisdni kir jeessd rnainitaan tdstd eros-t? , e t te se o l i r i i de l ty t t raas tuva t ,

hovrddti t , senaati t ldpitserr. Lopputu-loksena o1i senaatin el i korkeimman oi-keusasteen pzidt i5s, ett i i Sofia-vaimo saipuolet Inbergln palkasta ja sit temmin

myds eldkkeestd. Inbergin veloista eihdnen tarvinnut vastata.

S i e n i k i r j a j a n u s i i k k i j u l k a i s u t

Monipuolisesti lahjakkaan Inberginmielenki into suuntautui monelle alal le.Vuonna 1884 i lmestyi Weil in & Gcicisinkustannuksel la hdnen teoksensa Suomen-maan parhaat ruokasienet. Suomenkielel ld01i telte a1a1ta aikaisenmin i lmestynytvain erds pieni vihkonen, joten Inberginteos on ensimmii inen varsinainen suonen-kiel inen sienikir ja. Sienten tunnusnerk-kien l i ihteinzi sl ind on kdytetty noni.aRuotsissa julkaistuja si,enikir joja, mut-ta rnyds Inbergin omia havaintoja. Parln-kymrnenen laj in vdrikuvat Inberg o1i i . tseluonnosta pi ir tenyt ja vari t t€inyt. Kir-jassa. on rnycis 30 ruuanvalnistusohjettasekd sienten kerdi ly- ja sdi lytysohjei-ta. Inberg ol ikin saanut sienisdi lyk-keistddn Koti teos-ndyttelyssl i 1875pronssimi-tal in ja aikaisemmin mainitussavuoden I876 suuressa teol l isuusnAytte-lyssd kunniadiplornin.

Ruoka-asiat tuntuivat muutenkln ki in-nostavan Inbergid. Vuonna 1867 hdn kir-joi t t i sukulais j-11een erei i istd rna japai-kastaan Tenholan pitdjdssl i :

Mitd ruokaan tuTeer ni in en o7e hdnd-7iiisten rustho77arien tykonii arkipiiiviindparenmassa kestissi i olTutt ruvaan aTuksihyvdd t isTi ir i . i ja Ekendsten oTutta pa-1an painoksi.

Samassa kir jeessii hiin kertoo Tarnmisaa-res ta e1 i Ekends is td :

Ekeniisten ravintoTat on helppohintasiasieTTii on erinonattain kaTaruokia ni inhyvid ettd en t iedi i nissi i i in.

Erds sukulainen totesikin vuonna 1885kir jeessddn Inbergistd :

Yhtd terve ja Tihava hiin on yhii vieldn i inku in ennenk in .

Sulo Vuoli joki- kertoo Inbergin o11eenhauskan seuramiehen ja hyvdn i lonpitd-jdn. Hdn soit t i viulua ja se11oa, runoi-1i ja sdvelsi. Jo vuonna 1858 Inberg ol isa1anime116 I l tanen julkaissut kaksi sa-noitettua nuott ivihkosta nineltei in Uusiahuvi lauluja l lZimehesti i . Vuonna 1862 i1-mestyi kaksi vihkoa Monii iSnisiS laulujanuorisol le. Ne o-t- ivat ensimmdiset suo-menkielel ld julkaistut moniddniset 1au-

2 7

l u t . Ndnd Inberg in nuoruuden ju lka isu tol ivat myiihempien karttajulkaisujen ta-paan omakustanteita. Osa ni iden sanoi-tuks is ta ja sdve l l yks is td o1 i Inberg inonasta kyni istd.

M y d h e n n d t k a r t a t

Vuonna 1885 Inberg pi idsi vanhemmaksikomissionimaanmittariksi Turun ja Porinldi ini in ja muutt i Turkuun. Siel l i i kart-tojen laatiminen ja julkaiseminen pddsiuudelleen vauhti in. Helsingin ja Turunympiir istci jen kartat i lmestyivdt nolenmatvuonna 1887. Vehitel len Inberg o1i kehi-te11yt karttojen ennakkoti lausmenetel-mdn. 3 .4 .1890 hdn i lmo i t te l i Turun 1eh-d e s s d :

Kunn io i te tuTTe y1e iso71e i fno i te taan,ett i i Turun ja Porin 762inin karttaa sopi it iTata vieTi i huhtikuun kuTuessa ninunTuonani e7i herrain ninismiesten ja pap-p ien luona maa77a ' jo i71a useo iTTa ont i T a u s i i s t a .

Ti laushinta o1i ostohintaa halvempi jakymmenen kappaletta t i laaval le luvatt i in- , 1 - ^ i r ^ i ^ r ^y K D r L U r > L A .

Tdmdn Turun ja Porln l?iiinin kartanpit i tul1a valmiiksi kesdl ld 1890, muttavalrnistuminen vi ivdstyi vi ivdstyrnistedn.Inberg ol ikin joutunut naastossa l i ikku-essaan ni in pahan tapaturman uhriksi,etta toinen jalka joudutt i in katkaise-maan reidesti i . Kuitenkin kartta valrnis-tu i jou lun a l la 1890, mut ta vaate l iasInberg ei o11ut sen painatukseen oikeintyy tyvd inen. Hdn k i r jo i t t i s i i td suku-l a i s i l l e e n :

Kadun kun karttaani en antanut painattaaHelsingissd, tee77e ei kivipainajat o7ekoskaan tehneet n i in suur ta kar t ta tyo te 'josta syystd painos tuTi sen j i iTkeen'vaikka nuut eivet eite noit i kuin ninditse. Toinen painos tehdddn HeTsingissi i .

Inberg ldhett i yhden vdhdn vial l isenkartan sukulaj-si l leen jouluksi. Sen nu-kana hdn ldhett i laatikon, jossa ol is isaren 5-vuot iaa l le po janpo ja l le ta r -koitettu Lorelai-1au1ua soit tava vddn-nettdvd soit tokone, vi ikunoita sekd In-bergin valokuva. Ti ihdn joululdhetykseenli i t tyvdssd kir jeessd hdn kertoo el i imds-tddn Turussa toisen ialan menett i imisenjd lkeen:

28

Enkti niniikiin o7e Taiskana, nyt tete kir-joi t taessani juon teete ke77o puoTi yh-deksdn i71a17a ja sit te painan seindlTtioTevaan nappiin, (ninulfa on sdhkdkefLokyi5kki in), josta heti tuTee paTveTusnei-t i kysyni i i in nitd tahdon. OTen Taittanuti t seTTen i n i in nukavaa ku in nahdoTTis ta .

Puujalkaa ki iyttdvdnd, kainalosauvojenavulla l i ikkuvana inval idina Inberg hoi-t i virkaansa vield pari vuotta. Hdnopett i sj-11oin maanmittausoppilaita jaauskultantteja sekd jatkoi onia kartta-t i i i tddn viettden suurinman osan aikaansatydpdytt insi i 6dressd. I ldn saikin Uuden-maan liiiinin kartan valmiiksi vuonna1892. Samana vuonna trein jiii eldkkeelleja muutt i H' l imeenlinnan seuduil le. Eldke-aika jdi kuitenkin lyhyeksi. Jo vuodenp d d s t S , 1 7 . 1 2 . 1 8 9 3 , I n b e r g k u o l i l n -f luenssaan ja keuhkotulehdukseen. LZihesvalrni iksi tehty Haneen lddnin kartta i l -rnestyi hdnen kuolemansa jdlkeen.

Hdmdldisi in merkkimiehl in kuuluvaIsak Johan Inberg o1i kuol lessaan 58-vuot ias .

K i - r j a l l i s u u s

Finsk biografisk handbok 1. Helsingfors1903.INBERG, I .J . , B ld rag t i l1 U leAborgs l i i ns

geognosl. Bidrag t i l l kdnnedom afFinlands natur och fo1k, utgifne afFinska Vetenskaps-Societeten. Tju-gonde l lS f te t . He ls ing fors 1876.

- Suomenmaan kartasto, Helsinki 1878.- Suomenmaan parhaat ruoka-sienet,

ni i t ten tunteminen ja ki iyttdrninen.He ls ink i 1884.

Kansall inen eldmdkerrasto II .Porvoo 1927.

LAINE, EVERT, Geologisen toimikunnansyntyva iheet 1856-85. H is t . Ark .XLI I I , 7 . He ls ink i 1937.

Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanrnit-tausha l l i tus . He ls ink i 1983.

ROSBERG, HARRI, Vanhojen karttojenSuomi . Jyvdsky ld 1984.

WUOLIJOKI , SULO, Hdmertd ja h2imdliiisid.He ls ink i 1945.

(K i r jes i taa t l t Ter t tu Honka lan ha l lussao l e v i s t a a l k u p e r d i s i s t d k i r j e i s t d . )

H a r r i R a

Sukututlnostus mydrtaessa vaamddmdttii rs i t ten on?d e t t a , s i 1jd r jes te lmi

Vaakunatra iks i javaakunan str inent t ta ie r l t y ise l l iolekaan ni