Eduskuntavaalit 2015

Nato-jäsenyys ei lisäisi turvallisuutta

Ukrainan kriisin myötä keskustelu Suomen mahdollisesta liittymi-sestä Natoon on voimistunut, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jäl-keen virinneeseen keskusteluun ei kuitenkaan ole tullut varsinaises-ti mitään uutta. Hallitsevina perusteluina jäsenyydelle ovat turvata-kuiden hakeminen sekä halu estää maatamme koskevien päätösten tekeminen Suomea kuulematta.

Kuva: UK Ministry of Defence/cc 2.0

Naton turvatakuut perustuvat Pohjois-Atlantin sopimuksen vii-denteen artiklaan. Sen mukaan hyökkäys Nato-maahan katsottai-siin hyökkäykseksi koko puolustusliittoa vastaan ja jäsenet antaisi-vat yksin tai yhteistyössä toistensa kanssa hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle valtiolle tarpeelliseksi katsomaansa apua.

Viidennen artiklan perusteella annettava apu voi tarkoittaa soti-laallista voimankäyttöä, mutta se voi olla myös taloudellista tai po-liittista tukea hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle. Harkinta- ja päätösvalta avusta on kullakin Naton jäsenmaalla.

Turvatakuiden tarjoamaa suojaa arvioitaessa on otettava huo-mioon se, että Naton sotilaallinen voima perustuu jäsenmaiden ar-meijoihin sekä niiden mahdollisuuksiin luovuttaa joukkoja ja kalus-toa Naton käyttöön. Natolla ei ole kriisinhallintaan tarkoitettujen nopean toiminnan joukkojen kaltaista hyökkäyksen torjuntaan tar-koitettua osastoa. Tällainen osasto päätettiin viime syyskuun Naton huippukokouksessa perustaa, mutta valmistelutyö on vasta käyn-nistynyt.

Kokemukset viidennen artiklan soveltamisesta rajoittuvat 11. syyskuuta 2001 New Yorkiin ja Washingtoniin tehtyihin iskuihin. Tuolloin Nato-maiden tuki Yhdysvalloille oli poliittista, ei sotilaallis-ta.

Suomen ja mahdollisesti Ruotsin liittyminen Natoon muuttaisi myös merkittävästi Itämeren alueen vakautta. Suomen jäsenyyden myötä Naton ja Venäjän nykyisin huomattavan lyhyt raja kasvaisi 1300 kilometrin verran. Kaiken lisäksi kyse on rajasta, joka tällä het-kellä on Venäjälle kaikkein ongelmattomin.

Rajallinen mahdollisuus vaikuttaa Naton päätöksiinSuomen on oltava mukana niissä pöydissä, joissa tehdään maatamme koskevia päätöksiä, on usein toistettu perustelu Natoon liittymisen puolesta. Jäsenyys toisikin Suomelle paikan Naton neuvostossa. Yk-sittäisen jäsenmaan mahdollisuus vaikuttaa on kuitenkin rajallinen neuvoston päätöksentekoon, jossa Yhdysvaltojen asema on vahva.

Nato on myös sisäisesti ristiriitainen järjestö, mikä näkyi esimer-kiksi viime syyskuun huippukokouksen Ukrainan konfliktiin liittyvis

sä päätöksissä. Muun muassa Baltian maat ja Puola olisivat halun-neet perustaa huomattavasti suuremmat uudet nopean toiminnan joukot ja nopeammalla aikataululla kuin lopulta päätettiin. Yhdysval-loille taas merkittävintä oli päätös ISISin vastaisesta liittoumasta.

Naton toimintatapojen avoimuuteen, laillisuuteen ja demo-kraattisuuteen on myös syytä kiinnittää huomiota. Natolla on ollut operaatioita, jotka eivät kestä päivänvaloa, kuten kylmän sodan ai-kainen niin kutsuttu Gladio-verkosto ja sen mahdollinen osallisuus terrorismiin.

Vuonna 1999 Nato myös aloitti ilmaiskut serbijoukkoja vastaan Kosovossa – oman alueensa ulkopuolella - ilman YK:n turvallisuus-neuvoston hyväksyntää.

Naton jäsen- ja rauhankumppanuusmaat Euroopassa

Naton jäsenmaaRauhankumppani

Sadankomitean tavoitteita tulevalle vaalikaudelle

• Suomi ei hae Naton jäsenyyttä, sillä sotilaallinen liit-toutumattomuus edistää parhaiten sekä oman maamme ja lähialueidemme että muun maailman turvallisuutta.

Ydinaseet osa Naton strategiaaVähäisemmälle huomiolle suomalaisessa keskustelussa sen sijaan on jäänyt se, että Nato-jäsenyys merkitsisi ristiriitaa Suomen ydinasei-den vastaiseen linjaan. Naton jäsenenä Suomi voisi Norjan tapaan kieltäytyä ydinaseiden sijoittamisesta, mutta Suomen olisi kuitenkin hyväksyttävä liittoutuman sotilasstrategia, joka tavanomaisen ase-voiman lisäksi perustuu ydinasepelotteeseen sekä kehitteillä ole-vaan ohjuspuolustusjärjestelmään.

Suomi ja NatoSuomi on jo vahvasti mukana Naton toiminnassa. Naton rauhan-kumppanuusohjelmaan Suomi liittyi vuonna 1994 ja vuotta myö-hemmin kumppanuusohjelmaan liittyvään joukkojen suunnittelu- ja arviointiprosessiin. Suomi kuuluu myös euroatlanttiseen kumppa-nuusneuvostoon, jonka jäseniä ovat kaikki Naton jäsenvaltiot ja rau-hankumppanit.

Lisäksi Suomi allekirjoitti syyskuussa 2014 Suomen ja Naton vä-lisen isäntämaasopimuksen. Sopimusta ei kuitenkaan tuotu edus-kunnan käsittelyyn, vaikka se koskee valmiutta vastaanottaa ulko-maalaisia joukkoja Suomeen.

Suomi on osallistunut lähes kaikkiin Naton operaatioihin ja sen sotilaalliset järjestelmät on jo nyt tehty pitkälti Nato-yhteensopivik-si.