NAPUE 300v. - muistovuosi2014

Narvasta Napuelle Napuen taistelusta 300 vuotta Napuen taistelu Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714 on Suomen

sotahistorian tunnetuimpia. Ruotsin suurvaltakauden päättäneen Suuren Pohjan sodan (1700-21) taisteluista vain kaksi on sitä maineikkaampia: Narva ja Pultava. Missään taistelussa – ennen Tamperetta 1918 – ei niin moni suomalainen kaatunut.

Napuen taistelussa Ruotsin Suomen-armeijalla oli viimeinen, tosin enää teoreettinen, mahdollisuus kääntää sodan kulku. Armeijaa komentanut kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt oli ottanut 14 vuotta aikaisemmin kapteenina osaa Narvan taisteluun. Hän aloitti Napuella samalla taktiikalla: rajulla rintamahyökkäyksellä lukumääräisesti paljon vahvempaa vihollisarmeijaa vastaan. Alku näytti hyvältä.

Napuesta ei kuitenkaan tullut uutta Narvaa, vaan pienois-Pultava, musertava tappio

Armfeltin karoliiniarmeija oli pienempi ja muutenkin vähävoimaisempi kuin oli ollut Kaarle XII:n itsensä johtama voitonuskoinen armeija Narvassa. Armfeltin 4500 sotilaalla oli takanaan pitkiä perääntymismarsseja ja Kostianvirran tappio. Huolto oli kurja ja usko puolustuksen onnistumiseen horjui. Vastustaja ei ollut lukumääräisesti niin ylivoimainen kuin Narvassa, mutta venäläiset olivat ottaneet tappioistaan opikseen. Heidän sotilaansa eivät olleet vähemmän urhoollisia ja upseerinsa vähemmän taitavia. Sitä paitsi venäläiset tiesivät, mihin vaaraan he tappion tullen olisivat joutuneet vihamielisen siviiliväestön keskellä ja kaukana yhteyksistä eteläiseen Suomeen.

Armfelt menetti sotilaistaan liki puolet, noin 2500, kaatuneina ja yli 500 vankeina. Joukossa oli monta sataa Kyrönmaan ja Vaasan

seudun talonpoikaa, jotka olivat käskyä noudattaen nostoväkenä yhtyneet armeijaan. Voittajien menetykset jäivät 1500:n tienoille. Armfeltin jäljelle jäänyt armeija lähti pohjoista ja päätyi koko ajan huveten Länsi-Pohjaan; viimeiset rippeet joutuivat vielä epäonnistuneelle Norjan retkelle ja kuolonmarssille talvimyrskyisten tunturien ylitse joulukuussa 1718.

Yhtä synkkä kohtalo odotti siviiliväestöä Pohjanmaalla, jossa isoviha koettiin kaikkein raskaimmin. Yksi syy terrorin totaalisuuteen ja raakuuteen oli talonpoikaisnostoväen osallistuminen Napuen taisteluun. Ilmeisesti mukana oli myös kostoa Kaarle XII:n luvalla Narvan taistelun jälkeen tehdyistä surma- ja tuhotöistä venäläiskylissä.

Napuen muistoa on sen murheellisuudesta huolimatta vaalittu. Tieto ensimmäisestä muistojuhlasta on vuodelta 1883. Matti Björklund-Visannin suunnittelema komea monumentti valmistui 1920, jolloin pidettiin suuret kolmipäiväiset juhlat. Myös taistelun 250-vuotisjuhla 1964 oli arvokas. Vaikka Napuen taistelu päättyi raskaaseen tappioon, on paitsi kotiseudulla myös valtakunnallisesti haluttu kunnioittaa siihen osallistuneiden urhoollisuutta ja uhrivalmiutta.

  Tekstin on kirjoittanut muistopäivätoimikunnan jäsen, professori Kari Hokkanen

NAPUE 300v. – muistovuosi

NAPUE 300v. – muistovuosi

MUISTOPÄIVÄ

16.2.2014Muistopäivän liikennöinti

Muistopäivänä parkkeeraus on sallittu ainoastaan koulukeskuksen pihassa os. Kyrööntie 15, josta linja-autot kuljet-tavat osallistujat kirkkoon ja sieltä edel-leen taistelukentän kautta kiertäen Napuen patsaalle. Kuljetukset alkavat klo 8.30. Viimeinen auto P-paikalta kirkkoon lähtee klo 9.20.Autoihin tulevat oppaat, jotka kertovat tietoja taistelusta ja taistelualueesta.Kirkon pihassa (kirkon takana) ja Napuen muistomerkillä ainoastaan inva-paikat muille kuin linja-autoille.

MUISTOPÄIVÄ 16.2.2014

Muistojumalanpalvelus

Isonkyrön pääkirkko (ainoastaan inva-P kirkon takana ja

yhteiskuljetuksen linja-autot) Saarna, Turun arkkihiippakunnan

piispa Kaarlo Kalliala Liturgina Artturi Kivineva Laurius-kuoro, Kyrönjoen mieskuoro ja

Laihian mieslaulajat Kanttoreina Suvi Koivisto, Katariina

Järvinen ja Jari Nieminen Seppelpartioiden lähettäminen

Kunniakäynti Napuen patsaalla

Napuen muistomerkki (ainoastaan inva-P ja linja-autot) Patsaan muistotekstit lukee Jarmo

Korpela Napuen marssi, Laivaston

soittokunta, johtajana musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen

Seppelten lasku Virsi 577: 1-4

MUISTOPÄIVÄ 16.2.2014Muistojuhla

Klo 14.00 liikuntahallissa

Laivaston Soittokunta, joht. musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen

  Tervehdyssanat  Miko Heinilä,

kunnanvaltuuston pj.

Nuijamiesten marssi Isänmaalle Napue – kuoro (kuoron muodostavat Kyrönjoen mieskuoro, Laihian mieslaulajat, Mieskuoro Pohjan Miehet ja Mieskuoro Ilkanmiehet)   Suuri Pohjan sota – Professori Kari

Hokkanen

Miesten uholaulu näytelmästä Lumi ja hurme Lumi ja hurme-kuoro ja Marita Ylevä, harmonikka

  

Napuen taistelu – Tutkijatohtori Ville Sarkamo

Lispen laulu kaipuusta näytelmästä Lumi ja hurme Hanna Myllyniemi / naisryhmä ja Marita Ylevä, harmonikka  Isoviha Pohjanmaalla – Professori Kustaa H.J.

Vilkuna  Saaran laulu näytelmästä Lumi ja hurme  Reeta Utunen, laulu ja Marita Ylevä, harmonikka

Laivaston Soittokunta, joht. musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen

Oi, terve, lakeus Pohjanmaan Sininen lakeus Napuen perintö, kantaesitys säv. Erkki Rajamäki / san. Matti Nummensalo Napue - kuoro

NAPUE 300v. – muistovuosiTEKIJÄT

Käsikirjoitus Jyrki Tuulari Ohjaus ja näyttämökuva Eija-Irmeli Lahti Laulujen sävellys Jussi-Pekka Heikkilä, M. Tiainen Musiikin sovitus Martti Tiainen PuvustusSedun opiskelijat Valot / äänet / ohjaajan avustaja Pertti T. Lehto Tuottaja Teatteri KyrööROOLEISSA Iisakki Vähä-Palo Ari Antila Saara, talon emäntä Reeta Utunen Juhannus, talon vanhin poika Petteri Blomster Seppo, talon poika Juha Riippi Katariina ,talon tytär Lyydianna Hangassalo Anna-Sofia eli Lumi, talon tytär Veera Mäkelä / Aliisa Koskela Jaakko, talon poika Aleksi Moilanen Riepu-Maiju, talon tytär Ada Lehtokunnas Mumma (Maria Tuomaantytär) Sisko Aho Vaari (Kustaa Jaakonpoika) Väinö Pollari   Eemil Yläkomia, talollisen poika Antti Iivari Archenius, pappi Heikki Riippi Matti Matinpoika, seppä Henri Uusi-Viitala Lispe, papin piika (Saaran sisar) Hanna Myllyniemi Elias, edellisen mielitietty, itäisen maailman kiertäjä Pasi Myllyniemi Helena, Juhannuksen morsian Sara Lehtonen Miiru, kylän nainen Susanna Palomäki Meri, Sepon morsian Sofia Ala-Lahti Valma, kylän nainen Pirjo Jokela Aapra, kylän vanha viisas mies Ahto Karhu Tuska-Jooseppi Jorma Mäki-Reini   Hornborg, Ruotsin arm. sotilas Heikki Nortunen Bergström, Ruotsin arm. sotilasVeijo Ojanen Armfelt, Ruotsin arm. komentaja Eino Arjovuo Vladimir, Venäjän arm. sotilas Asko Mäkelä Jevgeny, Venäjän arm. sotilas Heikki Peltomäki Galitzin, Venäjän arm. komentaja Tapio Rintamäki

Lisäksi kylän miehiä: Antti Romu, Teijo Iivari, Mike Perämäki, Roger Lundberg, Tapani Mäki-Reini, Toivo Mäki-Reini ja Pentti Kalliomaa

NAPUE 300v. – muistovuosi

Napuen patsaan historia näyttelyn tilalla 16.2. on kirjaston tiloissa näyttely ”Venäläisen kaleerilaivaston sotaretki Merenkurkussa 1714.

NAPUE 300v. – muistovuosi

Päätoimikunta

Katri Kemppainen, pj. Pertti T. LehtoVäinö Pollari, varapj. Artturi KivinevaJohanna Talso Esa Perttu Mikko Jylhä Reino Paloniemi Juhani Arkkola Jaakko HeinimäkiRaimo Suhonen Göran Backman

Muistopäivätoimikunta

Katri Kemppainen, pj.Artturi KivinevaHeikki HattunenUlla IsosaariKari Hokkanen Erkki RintalaAntti Romu

TaistelunäytöstoimikuntaJuhani Arkkola, pj.Liikenne- ja turvallisuustoimikuntaErkki Hölsö, pj.Tiedotus- ja markkinointitoimikuntaMikko Jylhä, pj.RahoitustoimikuntaJohanna Talso, pj.

Lisätietoja ja tarkemmat tiedustelut:

Muistovuosi ja muistopäiväKatri Kemppainenpuh. 0400 763 477katri.kemppainen@isokyro.fiwww.isokyro.fi

Lumi ja hurme – näytelmäPertti T. Lehtopuh. 050 582 5011pertti.lehto@t-drill.fiLisänäytökset, tarkemmat esitysajankohdat ja lipputilauksetwww.teatterikyroo.fi

Elämää sodassa ja rauhassa –tapahtumaJohanna Talsopuh. 040 194 8770kyselyt@1700-lmarkkinat.net

Kotisivut:www.1700-lmarkkinat.net/fi/napue-2014.htmlhttps://www.facebook.com/pages/NAPUE-1714-2014/238144123001819?ref=stream&hc_location=timeline

Esitetilaukset:Isonkyrön kunta puh. (06) 470 1111

NAPUE 300v. – muistovuosi2014