MYLAB Nyt 2/2015

Mikko Sipilä rentoutuu kartta ja kompassi kädessä

s. 26

Laboratorioilta odotetaan uusia avauksia

s.6

Pentti Itkonen uskoo palveluiden hajaantuvan s.22

Työtovereita ja ystäviäs.16

Suuntana

tulevaisuuden

diagnostiikka

PÄÄKIRJOITUSSAMULI NIIRANEN

Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta

SisällysMylab Nyt 2/2015

Yhdysvaltalainen valtiotieteilijä Francis Fukuyama ennusti vuonna 1992 tunne-tussa kirjassaan “The End of History and the Last Man”, että länsimainen liberaa-li demokratia on koko ihmiskunnan so-siokulttuurisen evoluution päätepiste. Ja että olemme sen voittokulun myötä as-tumassa pysyvään rauhan aikaan. Aja-tusta siivitti eteenpäin neuvostojärjes-telmän romahdus 1990-luvussa alussa ja siitä seurannut yksinapainen maailman-järjestys.

Viimeisten kahden vuosikymmenen tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että meillä on vielä pitkä tie kuljettava-na, eikä tulevaisuuden ennustaminen ole helppoa.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vuon-na 2002 julkaistussa “Our Posthuman Future: Consequences of the Biote-chnology Revolution” -teoksessaan Fu-kuyama palasi aiheeseen. Hän ennusti

että bioteknologia muodostaa uhan hä-nen vuonna 1992 ennustamalleen kehi-tykselle, sillä se muuttaa ihmisluontoa itseään. Nähtäväksi jää, mikä on tä-män teesin ennustusarvo. Se on kuiten-kin varmaa, että bioteknologian kehitys vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään ja kaikkiin yhteiskuntiin merkittävillä ta-voilla.

Terveydenhuollon ja sen osana diagnos-tiikan tulevaisuus – kiihtyvän biotekno-logisen kehityksen ohjaamana – on var-masti tämän lehden lukijoiden sydäntä lähellä oleva aihe. Hyviä lukuhetkiä eri-tyisesti laboratorion ja diagnostiikan tu-levaisuuden pohdintaan keskittyvän Mylab Nyt 2/2015 -lehden parissa!

Samuli NiiranenToimitusjohtajaMylab Oy

PÄÄKIRJOITUS 3Samuli Niiranen

UUTISIA 4Verlabonin uusi laiteliityntämoduuli

tuotantoon Eksotessa

Asiakastukea saa kohta kellon ympäri

Weblabin näytteenottotoiminnot otettiin onnistuneesti käyttöön

HUSLABissa

LABORATORIOIDEN ON UUDISTUTTAVA 6

GALLUP: MITEN LABORATORIOT VARAUTUVAT

TULEVAISUUTEEN 9

VALMIINA KAIKKEEN 13

ESITTELYSSÄ AISAPARIT 16Yhteistyön perusta

on kumppanuus

Työtoveruus kasvoi ystävyydeksi

Konsultti suoraan kentältä

Toisen tekemiseen voi luottaa

UUSI VAUNU SYNTYI AMMATTILAISTEN

TOIVEISTA 21

UUDISTUKSEN KASVOT 22

MYLABIN KASVO 26Työt unohtuvat suunnistusmetsässä

3MYLAB NYT 2/2015

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspii-rissä saatiin elokuussa tuotantoon veri-keskusjärjestelmä Verlabonin ja uuden verikeskusautomaatin, DAYmate M:n laiteliitäntä. Verlabon on Mylab Oy:n verikeskusohjelmisto, jonka kautta tila-taan ja toimitetaan verivalmisteita, teh-dään analyyseja ja hallitaan verikeskuk-sen valmistevarastoa.

DAYmate M puolestaan analysoi po-tilaiden ja verivalmisteiden näytteitä ja etsii sopivia verivalmisteita potilaal-le. Laitteen valmistaja on sveitsiläinen DAY medical SA, jonka tuotteita Suo-messa edustaa DAY medical Oy.

Liittymän ansiosta Verlabon ja DAYmate keskustelevat keskenään, eikä väliin tarvita ihmistä naputtelemaan tuloksia.

– Kyseessä on kaksisuuntainen liitän-tä. Verlabon lähettää automaatille tiedon, mitä sen pitää analysoida, ja automaatti lähettää valmiit tulokset paluupostina jär-jestelmään. Yksisuuntaisiakin liitäntö-jä on, jotka pelkästään lähettävät tulok-sia, kertoo tuotepäällikkö Mikko Sipilä Mylabilta.

Verlabonin uutta laiteliityntämoduulia kehitettiin samaan aikaan myös Fimlabin Bio-Radin IH1000 –automaatin tarpei-siin. Sen ansiosta Verlaboniin voidaan jatkossa liittää myös muiden valmistaji-en verikeskusautomaatteja.

– Ensimmäisenä liitäntä saatiin kui-tenkin tuotantokäyttöön Eksoten ja DAY medicalin ansiosta, Sipilä sanoo.

Uusia ominaisuuksiaDAY medicalille kyseessä oli ensim-mäinen uuden DAYmate M –automaa-tin toimitus Suomessa. DAYmate eroaa muista markkinoilla olevista verikes-kusautomaateista siinä, että sillä pysty-tään lisäämään näytteitä yksittäin.

Muissa verikeskusautomaateissa näyt-

teiden lisääminen varaa koneen kapasi-teettia ja käytännössä näytteet lisätään erissä.

– Mylabin pyynnöstä automaattiin jouduttiin lisäämään ominaisuuksia, joi-ta siinä ei aiemmin ollut. Nyt ne ovat sit-ten valmiina seuraavillekin käyttäjille, kertoo DAY medicalin toimitusjohtaja Erkki Matikainen.

Uusien ominaisuuksien tarve johtui siitä, että Suomessa verivalmisteiden kohdentamiseen liittyvät näytepyyn-nöt ovat astetta edistyneempiä kuin muualla.

– Kyse on siitä, että Verlabon pystyy kohdistamaan verikeskuksessa olevan valmisteen tietylle tarvitsijalle, Matikai-nen selventää.

Emulaattori paljasti ongelmiaMylab toimi pääasiassa liitäntäprojektin hallinnoijana, testaajana ja toimittajana.

– Testejä ajettiin Eksoten testiympä-ristössä, jonne meillä oli etäyhteys. Vä-lillä oli mielenkiintoista, kun me olim-me täällä, asiakas Lappeenrannassa ja asiakkaan toimittaja Sveitsissä, kertoo ohjelmistoasiantuntija Kristiina Aho-nen Mylabilta.

Mylabissa liitäntää testattiin emu-laattorilla, joka jäljitteli verikeskusauto-maatin toimintaa. Emulaattorin ansios-ta huomattiin, että oikea laite ei toiminut täysin suunnitelmien mukaan.

– Huomasimme, ettei laitteen oma liitäntäohjelmisto toiminutkaan täysin protokollan mukaan, joten valmistajan piti muuttaa sitä, sanoo ohjelmistoasian-tuntija Kari Näriäinen Mylabilta.

Varsinaisen laiteliityntämoduulin oh-jelmoinnin Verlaboniin teki Mylabin yh-teistyökumppanin, Enersoft Oy:n Tom-mi Pitkälä, jolla on pitkä kokemus erilaisten laiteliitäntöjen toteuttamises-ta Fimlabille.

Uutisia

Verlabonin uusi laiteliityntämoduuli tuotantoon EksotessaDAY medicalin verikeskusautomaatti DAYmate M sai ensimmäisen suomalaisen liitäntänsä

UUTISET KOKOSI SANNA SEVÄNEN KUVA ISTOCK

MYLAB NYT 2/20154

Mylab ottaa syyskuun puolivälissä käyttöön ympärivuorokautisen asia-kastuen. Alkuvaiheessa palvelua tar-jotaan HUSLABin ja Tykslabin asian-tuntijoille, mutta palvelu on mahdollista ottaa käyttöön myös muualla.

Tähän mennessä asiakastuen palvelu-numero on vastannut arkisin kello 7–16. Laajentunut asiakastuki vastaa samassa numerossa, mutta virka-ajan ulkopuolella puhelu ohjautuu Mylabin yhteistyökump-panille. Midas Touchin Pieksämäellä si-jaitseva palvelukeskus on erikoistunut

ict-järjestelmätuen antamiseen.– Virka-ajan ulkopuolella päivystys

on tarkoitettu kriittisten häiriöiden sel-vittämiseen. Jos ongelma ei ole kiireel-linen, tukipyyntö kirjataan ylös ja pa-lataan asiaan seuraavana arkipäivänä. Potilasturvallisuutta vaarantavat ongel-mat ovat aina kriittisiä, sanoo palvelu-johtaja Pertti Ylinen Mylabilta.

Kriittisiksi ongelmiksi lasketaan tuo-tannon estävät tai sitä laajamittaisesti ra-joittavat häiriöt, jotka vaikuttavat isoon joukkoon käyttäjiä.

Asiakastukea saa kohta kellon ympäriMidas Touch ei itse ratkaise käyttä-

jien ongelmia, vaan hälyttää apuvoimia Mylabilta.

Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin Myla-bin sisällä toimii päivystysrinki, jossa kulloinenkin vastuuhenkilö koordinoi ongelmatilanteita ja etsii oikean asian-tuntijan niitä ratkaisemaan.

Hätätilanteissa apua on saanut aiem-minkin, mutta nyt tietojärjestelmä- ja käyttöpalveluiden ongelmien ratkaisu halutaan ohjata aina virallisen palvelu-numeron kautta.

Uutisia

HUSLABissa otettiin elokuun viimei-sellä viikolla yksi askel laboratoriotieto-järjestelmän vaihdossa.

Uutta järjestelmää, Weblabia, pääs-tiin käyttämään ensimmäistä kertaa käy-tännön työssä Kampin näytteenottopis-teessä.

Osa toiminnoista tehdään edelleen Multilabissa, mutta ne siirretään vähitel-len Weblabiin.

– Ensimmäinen käyttöpäivä sujui valtavan hienosti, vaikka päivän aika-na kävi 479 asiakasta. Käyttäjät ovat in-noissaan Weblabista, sillä sitä on helppo käyttää, projektipäällikkö Teija Lind-gren Mylabilta kertoo.

Iso merkitys onnistuneelle käyttöön-

otolle oli myös sillä, että HUSLAB on panostanut käyttäjien koulutukseen ke-väästä lähtien. Uutta järjestelmää on tehty tutuksi esimerkiksi erilaisten har-joitusten avulla.

Lisäksi käyttöönottopäivänä paikalla oli riittävästi tukihenkilöitä opastamas-sa ja auttamassa.

– Sillä on iso merkitys, että käyttäjät tuntevat olonsa varmaksi ja turvallisek-si. Lähtökohtana oli koko ajan se, että asiakkaat eivät joudu odottelemaan, eikä ylimääräisiä jonoja syntynytkään, Lind-gren sanoo.

Seuraavat näytteenottotoimintojen käyttöönotot tapahtuvat HUSLABissa pitkin syksyä.

Weblabin näytteenottotoiminnot otettiin onnistuneesti käyttöön HUSLABissa

5MYLAB NYT 2/2015

TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVAT EMIL BOBYREV

Laboratorioiden on uudistuttava

Laboratoriot ovat isojen muutosten edessä. Nykyjärjestelmää haastavat muun muassa teknologinen kehitys ja uudet, ulkoa tulevat palvelutarjoajat. Miten laboratoriot vastaavat haasteeseen?

MYLAB NYT 2/20156

Kliinisten laboratorioiden toimialalla eletään muu-tosten aikoja. Laboratori-oiden kehitystä ohjaavat

muun muassa sellaiset trendit kuin au-tomatisaatio, erikoisalojen yhdistymi-nen ja vierianalytiikan lisääntyminen.

Mylabin toimitusjohtaja Samuli Nii-ranen kuvaa kehitystä tietyllä tavalla skitsofreeniseksi.

– Yhtäällä on voimakas keskittä-minen ja automatisaatio. Vähemmil-lä työntekijöillä tehdään yhä enem-män, ja perusanalytiikkaa keskitetään voimakkaasti. Toisaalta samaan aikaan analytiikkaa hajautetaan. Vierianalytii-kan määrä kasvaa.

Niirasen mukaan vierianalytiikan käyt-töönottoa jarruttavat lähinnä yksikkökus-tannukset, jotka ovat vielä korkeita verrat-tuna keskitettyyn analytiikkaan. Tähänkin on tulossa muutos.

– Jossain vaiheessa teknologia mah-dollistaa myös kustannustehokkaat vie-rianalyysit.

Vierilaboratorioiden maaSamoilla linjoilla Niirasen kanssa on la-boratorioyhtiö Fimlabin toimitusjoh-taja Ari Miettinen. Hänen mukaan-sa keskittämiskehitystä ohjaavat ennen muuta globaali teollisuus ja kansainvä-liset markkinat, jotka tuottavat pitkälle vietyä robotiikkaa ja toisaalta yhä uusil-le alueille laajenevaa vierianalytiikkaa.

Vieritestauksen hidasteena Miettinen pitää paitsi korkeita kustannuksia, myös suomalaista laboratoriojärjestelmää.

– Muualla maailmassa vieritestausta tekevät muut kuin laboratorioalan am-mattilaiset. Suomessa on viimeiset 40 vuotta kehitetty vierilaboratorioita. Maa

on täynnä pieniä laboratorioita, ja tätä mallia tukee myös nykyinen terveyden-huollon koulutusjärjestelmä. Jos tähän halutaan muutosta, sen pitää tapahtua oikeilla perusteilla, ei sokeasti keskieu-rooppalaista mallia kopioimalla.

Miettisen mielestä tarvitaan koordi-noituja rakennemuutoksia, jotta estetään päällekkäisten toimintojen rakentami-nen nykyisten päälle.

Tarvitaanko lähilaboratorioita?Miettisen mukaan Fimlabin kehittämi-sessä johtavana ajatuksena on ollut kes-kittäminen. Iso volyymi tuo tehokkuutta ja mahdollistaa kilpailukykyisen toimin-nan. Samalla on ryhdytty kyseenalaista-maan laboratoriopalveluiden asemaa it-sestään selvinä lähipalveluina.

– Suomalainen käy laboratoriossa keskimäärin kerran vuodessa. Onko silloin perusteltua, että laboratoriopal-veluita tarjotaan joka kylässä ja lähiös-sä? Eihän millään muullakaan toimialal-la ole näin tiheää palveluverkkoa. Toki on henkilöitä, jotka tarvitsevat labora-toriopalveluja keskimääräistä useam-min. Mutta eihän kukaan koe jäävänsä ilman Alkonkaan palveluja, vaikka Al-koa ei ihan joka kylässä ole, Miettinen kärjistää.

Tiheä toimipisteverkko aiheuttaa Miettisen mukaan resurssien tyhjäkäyt-töä ja tulee veronmaksajille kalliiksi.

– Monet pienet toimipisteet voitaisiin hyvin korvata vieritestauksella ja terve-ydenhuollon ammattiryhmien työnjakoa tarkistamalla.

Mitä analyysin keskittämiseen tulee, Miettisen mukaan laboratorioiden asiak-kaille on pääosin se ja sama, missä ana-lyysit tehdään. Tärkeintä on, että palve-lu toimii ja vastaukset tulevat ajallaan ja oikeanlaisina.

Uudet toimijat tulevatKeskittämisen ja vierianalytiikan ohel-la yksi nouseva trendi on jatkuva mit-taaminen. Jo nyt on olemassa lukuisia sovelluksia terveyden päivittäiseen mit-taamiseen ja lisää tulee koko ajan.

Mylabin hallituksen puheenjohtaja Esa Soini vertaa ihmistä tässä mieles-sä autoon.

– Ihminen on vaikka mitä, mutta myös

Mylabin hallituksen puheenjohtaja Esa Soini (vasemmalla) ja Mylabin toimitusjohtaja Samuli Niiranen peräänkuuluttavat labratorioilta uudistumista.

”Yksi urani suurimpia pettymyksiä on se, että laboratoriot ovat edelleen numerotehtaita.”

Esa Soini

7MYLAB NYT 2/2015

kone. Tietyt lainalaisuudet pätevät, ja aika ajoin tarvitaan huoltoa. Jotta tiede-tään, missä vika on, tarvitaan mittaamis-ta. Perinteisesti mittaamaan on ryhdytty silloin, kun jonkin tiedetään olevan pie-lessä. Kuitenkin esimerkiksi uusissa au-toissa on jo teknologiaa, joka ilmoittaa itse, kun autossa on jotain vikaa. Tähän suuntaan mennään ihmistenkin tervey-den tarkkailussa.

Teknologinen kehitys on jo täydessä vauhdissa. Mittalaitteet kuluttajistuvat ja miniatyrisoituvat. Samalla näitä lait-teita ja palveluja tuottavat yhä enemmän ihan muut yritykset kuin perinteiset ter-veydenhuollon toimijat.

Yksi esimerkki on Yhdysvalloista ponnistava Theranos, jonka missiona on tuoda laboratoriotestit ihan jokaisen ih-misen ulottuville. Start-up -yritys tekee yhteistyötä muun muassa Walgreens-ap-teekkiketjun kanssa. Sen tavoitteena on lopulta ihan vakavissaan kilpailla isojen perinteisten laboratorioyhtiöiden kanssa.

Soini ja Niiranen ennustavat, että vastaavia päänavauksia nähdään ennen pitkää myös Suomessa.

– Hiukan näitä avauksia ehkä vii-vyttää se, että meillä on vain 5 miljoo-naa ihmistä ja outo kieli. Emme ole yhtä houkutteleva markkina kuin esimerkik-si Afrikan maat. Silti tännekin varmasti tullaan. Esimerkiksi sote-uudistus näh-dään monin paikoin bisnesmahdollisuu-tena, Esa Soini pohtii.

Pois numerotehtailustaLisääntyvä ja monimuotoistuva kilpai-lu on tiedostettu myös Fimlabissa. Se oli yksi syy sille, miksi Fimlabista vuonna 2011 tehtiin osakeyhtiö. Uusi yhtiömuo-to mahdollistaa toiminnan kehittämisen markkinoiden ehdoilla ja palveluiden tarjoamisen muillekin kuin kuntaorga-nisaatioille.

– On selvää, että kilpailu lisääntyy ja se on hyvä tiedostaa myös julkisella sek-torilla, Miettinen muistuttaa.

Hänen mukaansa laboratorioiden on jatkossa tuotettava asiakkailleen ja koko terveydenhuollolle entistä selkeämmin lisäarvoa.

– Laboratorioiden pitää tuottaa analy-soitua ja jalostettua tietoa, jonka taustal-

la on vankka asiantuntemus. Numeeriset tulokset eivät enää riitä. Niitä voi tuottaa kuka tahansa.

Tähän näkemyksen yhtyvät myös Mylabin Soini ja Niiranen.

– Yksi urani suurimpia pettymyksiä on se, että laboratoriot ovat edelleen nu-merotehtaita. Siitä täytyy päästä eroon. Laboratorioiden tulisi ottaa mallia ku-vantamisesta ja ryhtyä antamaan lausun-toja. Muutoin on vaarana, ettei labora-torioilla ole enää sijaa maailmassa, Esa Soini lataa.

Kohti kulta-aikaaJa vaikka laboratoriot onnistuisivatkin uudistumaan, Soini arvelee, että tulevai-suudessa ei enää puhuta laboratorioista. Tilalle tulee uusia termejä.

Niiranen pitää todennäköisenä tule-vaisuudenkuvana integroituja diagnos-tiikkakeskuksia, joissa tuotetaan isoja määriä terveysdataa tiiviissä yhteistyös-sä laboratorioammattilaisten ja klii-nikoiden kesken. Tätä dataa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja lääke-tieteessä monin tavoin.

Myös Ari Miettisen mukaan tämä on hyvinkin mahdollinen kehityssuunta.

– Laboratorioiden tietojärjestelmissä on massiivisesti tietoa, jota ei vielä hyö-dynnetä. Tämän tiedon analysoinnissa ja käyttämisessä on valtavasti potentiaalia.

Niirasen mukaan tulossa voi olla suo-ranainen diagnostiikan kulta-aika.

– Diagnostiikan tekijöiden profii-li nousee entistä näkyvämmäksi koko lääketieteessä.

Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen on valmis kyseenalaistamaan Suomen tiheän lähilaboratorioverkoston.

MYLAB NYT 2/20158

Gallup: Miten laboratoriot varautuvat tulevaisuuteenEsitimme isojen kotimaisten laboratorioyhtiöiden johtajille kolme kysymystä labora-torioiden tulevaisuudesta. Kysymykset olivat: 1) Millaiset trendit mielestänne ohjaavat laboratorioiden kehitystä tällä hetkellä ja miten ne vaikuttavat omaan toimintaanne? 2) Mitkä ovat lähitulevaisuuden tärkeimmät haasteet laboratorioalalla? 3) Miten labo-ratorionne varautuu näihin haasteisiin?

TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVA ISTOCK

Piia AarnisaloHUSLAB

1) Laboratorioiden kehitystä ohjaa yh-täältä tarve entisestään keskittää ja

toisaalta hajauttaa toimintaa. Tarve kes-kittää tulee tarpeesta saavuttaa kustan-nussäästöä. Sitä vauhdittaa henkilöstön niukkeneva saatavuus. Myöskään vaati-vien uusien teknologioiden ja tutkimus-ten ylläpitäminen pienissä yksiköissä ei ole mahdollista.

Toisaalta toimintaa täytyy hallitus-ti hajauttaa. Potilaiden sujuva hoitopro-sessi tarvitsee paikallisesti tuotettuja palveluita. Vieritestauksen kehittymi-nen tukee tätä trendiä. Potilasasiakkai-den hyvä palvelu edellyttää, että palve-luita tarjotaan lähellä.

Yksi kasvava trendi on self testing. Potilaat ovat entistä aktiivisempia ter-veytensä seuraamisessa. Laboratorion täytyy päättää, miten se asemoituu täs-sä. Laboratorioiden täytyy myös kehit-tää potilaille annettavaa informaatiota.

Laboratorioiden rooli tutkimusten oi-kean ja vaikuttavan käytön ohjaamises-sa ja uusien tutkimusten käytön arvioin-nissa kasvaa.

2)Haasteet liittyvät talouteen, henki-löstön riittävyyteen ja uusien pal-

velukonseptien luomiseen. Tiukentuva talous edellyttää laboratorioiden toimin-nan tehostumista.

Tehokkuus on kustannusten laskua ja palvelun oikea-aikaisuuden varmista-mista. Laboratorio ei voi aiheuttaa vii-vettä potilaan hoitoprosessissa, jossa aika on usein rahaa.

3) Haasteiden taklaaminen edellyttää erittäin sujuvia ja asiakastarpeen

mukaan räätälöityjä prosesseja. Pyrim-me tähän muun muassa lean-toiminnan kehittämisellä, palvelumuotoilulla ja uusien analyysiprosessien ja -laitteisto-jen avulla.

Jotta tekijöitä riittää, laboratorioiden tulee osallistua aktiivisesti uusien työn-tekijöiden kouluttamiseen ja koulutuk-sen sisällön suunniteluun kaikkien am-mattiryhmien osalta. Laboratorioiden on brändättävä ala kiinnostavaksi ja orga-nisaationsa hyviksi työpaikoiksi, joissa voi kehittää itseään monella tapaa.

HUSLAB tekee yhteistyötä ammat-tikorkeakoulujen ja yliopistojen kans-sa. Pyrimme tukemaan tieteen tekemistä ja kehittämään organisaatiotamme niin, että se tarjoaa henkilöstölle mahdolli-suuden kehittää omaa työtään.

Terveydenhuollon toimintayksiköt ja niiden palveluiden tarpeet muuttuvat. Potilaan muuttuvat aktiivisemmiksi, ja lääketiede, esimerkiksi henkilökoh-tainen lääketiede, kehittyy. Labora-torioiden pitää pystyä ottamaan käyt-töönsä uutta teknologiaa ja luomaan kullekin asiakas- ja potilasryhmälle niiden tarpeisiin vastaavat palvelukon-septit. Pyrimme asiakastarpeen tunnista-miseen ja toiminnan kehittämiseen asia-kaslähtöisesti.

Rauno LuttinenNordlab

1) Viime aikoina on selvästi ollut nä-kyvissä automaation huima kehitys

niin robotiikan kuin analyysilaitteiden-kin osalta. Tämä vaikuttaa laboratoriois-samme siten, että rutiininomaisia tehtä-viä siirretään yhä enemmän automaation hoidettaviksi. Tämä helpottaa alalla hää-möttävää työvoimapulaa, erityisesti pie-nemmillä paikkakunnilla.

2) Yksi keskeisimmistä haasteista on ammattitaitoisen työvoiman saa-

tavuus, joka omalta osaltaan vaikuttaa palveluverkon rakenteeseen. On hyvin todennäköistä, että joudumme karsi-maan toimipisteitämme ja keskittämään palveluja suurempiin yksiköihin.

3) Olemme lisänneet akateemisen henkilöstön koulutusta Oulussa

ja aloittaneet ylimääräisen bioana-lyytikko-koulutusohjelman Metropo-lia-ammattikorkeakoulun johtamana Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa ja Rovaniemellä. Tavoitteena on, että kaikki 30 aloittanutta bioanalyytik-ko-opiskelijaa työllistyisivät kyseisiin toimipisteisiimme ja näiden alueiden terveyskeskuslaboratorioihin.

Paula GrönroosTykslab

1) Diagnostiikan merkitys kasvaa koko terveydenhuollossa. Diagnos-

tiikka menee kovaa vauhtia eteenpäin ja uusia menetelmiä, etenkin molekyylige-neettisiä, tulee jatkuvasti lisää. Tämä li-sää potilaiden tutkimusmahdollisuuk-sia. Potilasta myös halutaan tutkia yhä enemmän, jotta häntä voidaan hoitaa yk-

9MYLAB NYT 2/2015

silöllisesti. Tauditkin jakautuvat yhä tar-kemmin yksilöllisiin luokkiin. Tämä en-nustaa tutkimusmäärien lisääntymistä.

Samalla automaatio lisääntyy ja ulot-tuu yhä enemmän niihinkin tutkimuk-siin, jotka ovat perinteisesti olleet käsi-työtä.

Meillä Tykslabissa halutaan olla vah-vasti mukana tässä diagnostiikan kehi-tystyössä. Kehitämme uusia menetelmiä ja meillä on valtakunnallisestikin mer-kittävä molekyyligenetiikan laborato-rio. Lisäksi pyrimme yhä enemmän in-tegroitumaan potilastyöhön. Haluamme tehdä klinikoiden kanssa yhteistyötä esi-merkiksi siinä, mitä diagnostiikkaa mis-säkin tilanteessa kannattaa käyttää.

2) Yksi haaste on keskittämisen ja hajauttamisen suhde. Tasapainoa

haetaan koko ajan siinä, katsotaanko yk-sittäisten tutkimusten hintaa vai tervey-denhuollon kokonaistaloudellisuutta.

Toinen haaste on sote-uudistus ja se, mitä kaikkea se tuo tullessaan. Ajatukse-nahan uudistuksessa on turvata kaikille hyvät ja tasavertaiset lähipalvelut. Sik-si on tärkeää turvata yhtenäiset lähipal-velut omalla erityisvastuualueella ja lä-hikunnissa. Asiakkaille kun tärkeimmät laadun takeet ovat vastausten oikeelli-suuden lisäksi saatavuus ja nopeus.

3) Teemme lisääntyvässä määrin yh-teistyötä omalla erva-alueella ja kar-

toitamme asiakaspalvelutarpeita alueen kunnissa, myös niissä, joissa on vielä oma laboratorio.

Kari PunnonenISLAB

1) Asiakaspalvelun tärkeys korostuu. Palveluiden joustava saavutettavuus

on tärkeää. Huomiota on kiinnitettävä muun muassa toimipisteiden sijaintiin ja ajanvarauspalveluihin. Tulosten käy-tettävyyttä parannetaan alueellisten tie-tojärjestelmäratkaisujen ja Kanta-arkis-ton avulla.

2) Laboratoriotoimintojen on mukau-duttava terveydenhuoltojärjestel-

män muutoksiin. Organisaatiorakenteet

muuttuvat merkittävästi, mikäli uusi so-te-ratkaisu saadaan voimaan. Se edellyt-tää myös laboratorion palvelulta kykyä muuntaa toimintansa siten, että asiakas-yhteisön tarpeet täyttyvät.

3) Olemme strategisissa ratkaisuissam-me korostaneet kykyämme mukau-

tua ympäröivien rakenteiden muutoksiin. Tietojärjestelmäratkaisut laboratoriotulos-ten tuotannossa ja arkistoinnissa ovat tässä avainasemassa.

Anne SeppäEtelä-Karjalan keskussairaalan laboratoriokeskus

1) Tätä aikaa määrittävät resurssien niukkuus ja vanhusväestön kasvu.

POC-diagnostiikka ja asiakkaan itsen-sä ottamat tutkimukset lisääntyvät. Lean management ja laatu ovat tulevaisuudes-sa yhä suuremmassa roolissa laboratori-on toiminnassa, tuottavuudessa ja vai-kuttavuudessa. Palveluiden saatavuus vanhenevalle väestölle pitää ratkaista. Kuinka saadaan näytteenotto lähelle asi-akasta ja analytiikka tehtyä keskitetysti, mutta nopeasti? Myös sähköiset palve-lut lisääntyvät.

2) Lähivuosien haasteita ovat labora-torioiden rakenteellinen kehittämi-

nen sekä terveys- ja hyvinvointiasemi-en laboratoriotoiminnan järjestäminen. Uusi teknologia vaikuttaa toimintaan. Koko henkilökunnan työnkuvat ja osaa-minen täytyy tarkistaa uusien toiminto-jen tasalle. Erityisosaaminen korostuu, mutta niin myös monipuolisten työteh-tävien tekeminen. Henkilökunnan elä-köityminen vaikuttaa pätevien työnteki-jöiden saatavuuteen.

”Palveluiden joustava saavutettavuus on tärkeää.”

Kari Punnonen

MYLAB NYT 2/201510

3) Laboratoriokeskuksessamme on aloitettu sisäiset auditoinnit. Täh-

täimenä on akreditointi lähitulevai-suudessa. Laatutyössä henkilökunta pääsee itse vaikuttamaan ja kehittämään työtään.

Näytteenottoauto Malla otettiin käyt-töön tammikuussa. Autolla viedään pal-veluita maakuntiin.

Vuonna 2014 avattiin uusi näytteen-ottokeskus ja otettiin käyttöön sähköi-nen ajanvaraus.

Uuden laboratorion suunnittelu on meneillään. Siinä yhdistyvät kliininen kemia, mikrobiologia ja patologia. Yh-teisiä toimintoja ja tilojen käyttöä joudu-taan miettimään.

Henkilökunnan monipuolista osaa-mista pyritään aktiivisesti parantamaan koulutuksen ja työkierron avulla.

Digi-ekg:n käyttöönoton ja laite-kannan uusimisen myötä joudutaan tekemään toimintojen, tutkimusten ja työtehtävien uudelleen arviointia ja muutoksia.

Syksyllä 2014 alkoi Lappeenrannas-sa bioanalyytikkokoulutus Savonia-am-mattikorkeakoulun toteuttamana.

Kristina HotakainenMehiläinen

1) Kuluttajamarkkinointi lisääntyy ja maallikoille tarjotaan paljon diag-

nostiikkaa ”etänä” tai verkon kautta to-teutettuna. Tutkimusten kehittely kes-kittyy menetelmä- ja laitevalmistajille, mutta käytännön varmistus ja verifioin-ti edellyttävät silti menetelmien ymmär-rystä käyttöpaikassa eli laboratoriossa. Asiakaspalvelun merkitys korostuu niin potilaiden kuin lääkäreidenkin suuntaan.

2) Laboratoriossa tarvitaan moniosaa-jia, jotka hallitsevat muun muassa

markkinoinnin, analytiikan, tieteenteon ja tutkimuksen, opettamisen ja neuvon-nan sekä lääketieteen. Ennen kaikkea laboratoriosta täytyy löytyä asiantunti-joita, jotka ovat osaavia ja yhteistyöky-kyisiä sekä halukkaita toimimaan laa-jalti erilaisten sidosryhmien kanssa. Tekniikoiden kehitys ei korvaa laborato-rion ydintehtävää, joka on oikea-aikai-

sen ja tarkan diagnostiikan tuottaminen potilaan parhaaksi. Tässä korostuu labo-ratoriolääketieteen asiantuntemus. Yksi haaste on myös maallikoille suuntautu-van diagnostiikan markkinoinnin pitä-minen näyttöön perustuvan lääketieteen piirissä mahdollisimman pitkälle.

3) Vahvistamme laboratoriolääketieteen tuntemusta ja osaamista ja ylläpi-

dämme ajantasaisia menetelmiä. Osallis-tumme aktiivisesti kehitystyöhön sekä terveyspalveluiden että potilaiden ja asi-akkaiden näkökulmasta. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää. Tekno-logian kehitys on huimaa, mikä enti-sestään korostaa ”inhimillisen tekijän” merkitystä laboratoriotoiminnassa.

Pauliina PostiYhtyneet Medix Laboratoriot

1) Asiakkaan tarpeet korostuvat enti-sestään. Laboratoriopalveluja rää-

tälöidään asiakkaille yhä enemmän. Pal-veluntarjoajien laatu ja ammattitaito korostuvat entisestään.

2) Kansainväliset toimijat yrittävät ottaa markkinoista siivun. Samaan

aikaan asiakkaina saattavat olla enene-vässä määrin myös kuluttajat. Itsehoito ja oman hyvinvoinnin seuranta ovat kas-vavia suuntauksia. Keskusteluun saatta-vat nousta vastuukysymykset ja eettiset kysymykset. Vastuukysymykset kos-kevat esimerkiksi vastauksia ja niiden mahdollisia seurauksia, kuten hoitoja ja vakuutuksia.

3) Toimimme asiakkaiden ja yhteis-työtahojemme kanssa aktiivisesti.

Lisäksi toimimme myös tuotekehittäji-nä. Henkilöstön koulutus ja osaamisen takaaminen on tärkeää.

”Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää.”

Kristina Hotakainen

11MYLAB NYT 2/2015

TEKSTI HANNA HYVÄRINEN

KUVA EMIL BOBYREV

MYLAB NYT 2/201512

Automatisaatio, erikoisalo-jen yhdistyminen, genetii-kan tutkimuksen integroi-tuminen diagnostiikkaan,

kehittyvät tekniikat ja tutkimusvalikoi-man jatkuva kasvu. Siinä muutamia tu-levaisuudennäkymiä laboratorioalalle. Lisäksi lähivuosikymmeninä nähtäneen tukku muitakin mullistuksia, joita ei vie-lä osata edes ennustaa.

Kolmannen vuoden bioanalyytik-ko-opiskelijat Maiju Junno, Siru Kos-kinen ja Linda Luoma Tampereen am-mattikorkeakoulusta eivät hätkähdä tulevia muutoksia. Päinvastoin.

– Koulutus ei varmasti lopu koskaan, ja osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Mutta se on vain positiivista. Uuden op-pimista jatketaan ihan mielellään, kol-mikko tuumii.

Itse asiassa iso osa alan viehätystä on juuri se, että ammatin sisällä voi tehdä monenlaista ja kehittyä moneen suuntaan.

– Olisi kamalaa tehdä 20 vuotta sa-maa asiaa samassa työpisteessä. Itse ai-nakin toivon, että voin kiertää eri pisteis-sä ja erikoisaloilla, Linda Luoma toteaa.

Alan muuttuminen ja kehittyminen saa opiskelijat pitämään tuntosarvet pys-tyssä uusien tuulien suhteen. Se kiehtoo ja innostaa.

– Diagnostiikan kehitys, uudet hoidot ja parannuskeinot ja biologiset lääkkeet ovat valtavan kiinnostavia. Niiden tuloa on mielenkiintoista seurata, Maiju Jun-no hehkuttaa.

Siru Koskisen mielestä kiinnostavaa on sekin, miten aina vain pienemmis-tä näytteistä saadaan yhä enemmän da-taa irti.

– Milloin ollaan siinä vaiheessa, että neuloja ei tarvita enää ollenkaan, hän heittää.

Yhteistyötaidot korostuvatOpiskelijoiden mukaan meneillään ole-viin ja tuleviin muutoksiin valmiste-taan opinnoissa hyvin. Opetus on ajan tasalla, ja lisää tietoa tulee tutustumis-käynneiltä ja työharjoitteluista labora-torioissa.

– Moni meistä myös seuraa omaa alaa tosi tarkasti. Koulussakin jatkuvasti keskenämme puhumme, että luitko sii-tä tai siitä uudesta jutusta, Maiju Junno kertoo.

– Ainakin meidän luokallamme kaik-ki ovat todella motivoituneita ja innos-tuneita. Tietoa halutaan jakaa, Siru Kos-kinen jatkaa.

Opiskelijat arvelevat, että yksi iso muutos laboratoriotyössä on sekin, että vastedes työtä tehdään yhä enemmän tii-meissä, joissa on edustettuina monta eri ammattikuntaa ja osaamisalaa. Tietoa ja työtä täytyy siis pystyä jakamaan yli ammattirajojen.

Tulevaisuuden laboratorioissa ei enää ole sijaa yksin suhistaville laboratorio-hiirille. Sen sijaan tarvitaan yhteistyö-taitoja, sosiaalisuutta ja valmiuksia työs-kennellä erilaisissa kokoonpanoissa ja eri alojen edustajien kanssa.

– Enää ei voida kyräillä toisia eril-lisissä kahvihuoneissa, Siru Koskinen nauraa.

Omanlaisiaan yhteistyötaitoja tarvi-taan myös asiakaskohtaamisissa, esi-merkiksi näytteenotossa.

– Ei jotakin papa-näytettä noin vain oteta. Siinä, jos missä, täytyy osata koh-data asiakas ja vähän lukeakin tätä.

Myös näitä taitoja opetellaan koulu-tuksessa.

Muutokset voi nähdä positiivisinaToki opiskelijat näkevät laboratorioi-den kehityksessä myös haasteita. Toi-minnan keskittäminen isoihin yksiköi-hin sisältää omat riskinsä, kun näytteitä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja. Automatisaation taustalla taas on viime kädessä tarve karsia kuluja, siis työvoi-maa. Junno, Koskinen ja Luoma kui-tenkin uskovat, että osaaville käsille on käyttöä.

– Tekniikka voi aina pettää ja silloin asiat pitää osata tehdä myös käsin.

Oma haasteensa on myös pysyä jat-kuvasti kehityksessä mukana. Vaikka in-toa uuden oppimiseen nyt riittää, kym-menen tai kahdenkymmenen vuoden päästä saattaa jo vähän hapottaa. Tai sit-ten ei.

– Mielestäni on osa ammattiylpeyt-tä, että näkee muutokset positiivisina ja osaa ottaa ne vastaan, Siru Koskinen pohtii.

Valmiina kaikkeenBioanalyytikko-opiskelijat tietävät, että laboratorioalalla pysyvää on vain muutos. Se sopii tulevaisuuden ammattilaisille oikein hyvin.

”Tältä pohjalta voi lähteä melkein minne vain.”

Maiju Junno

Bioanalyytikko-opiskelija Siru Koskista kiehtoo se, miten yhä pienemmistä näyt-teistä saadaan yhä enemmän tietoa.

”On osa ammattiylpeyttä, että näkee muutokset positiivisina.”

Siru Koskinen

13MYLAB NYT 2/2015

Monipuolista ja tärkeää työtäSekä Koskisella että Junnolla on taka-naan jo muita ammatteja ja työurakokei-luja. Kolmikosta vain Luoma on valin-nut bioanalyytikon opinnot heti lukion jälkeen. Kaikki ovat kuitenkin yhtä var-moja siitä, että tämä on nyt se oma juttu.

– Ala on aiemminkin kuiskinut taus-talla. Perheessä on terveydenhuoltoalan ihmisiä, Siru Koskinen sanoo.

Myös Maiju Junnon vanhemmat työskentelevät terveydenhuollon pa-rissa.

– Itselle ei kuitenkaan natsannut ihan se hoivapuoli. Tämä sopii minulle pa-remmin.

Luoma iloitsee siitä, että ammatinva-linta näyttää osuneen oikeaan heti en-simmäisellä kierroksella.

Työssä kiehtovat paitsi monipuoli-suus, myös vastuullisuus. Bioanalyytik-ko saattaa vastata yksin esimerkiksi seu-lontanäytteiden tarkistuksista.

– Ja hiljattain vierailimme SPR:n Ve-ripalvelussa, missä bioanalyytikoilla on tärkeä rooli muun muassa elinsiirtojen valmistelussa.

Ensimmäiset työkokemukset hanki-taan kuitenkin useimmiten näytteenotos-ta. Alan sisällä näytteenottoon suhtaudu-taan ehkä joskus hiukan kaksijakoisesti, mutta opiskelijoiden mielestä se vaatii ammattitaitoa ja osaamista siinä missä mikä tahansa muukin osa-alue.

– Siinä pitää tietää, mitä tekee. Moni

asia voi mennä pieleen ja seuraukset voivat olla pahimmillaan todella vaka-via, Linda Luoma pohtii.

– Näytteenotto on yksi erikoisala sii-nä missä muutkin, Siru Koskinen ki-teyttää.

Arvokasta tietoaKaikilla kolmella on repussaan jo jon-kin verran työkokemusta harjoittelujen ja kesätöiden muodossa. Näiltä jaksoil-ta mukaan on tarttunut etenkin vanhem-pien kollegoiden neuvoja ja vinkkejä siitä, miten työt kannattaa käytännössä tehdä.

Se on opiskelijoiden mukaan arvo-kasta tietoa.

– Se on kokemuksen tuomaa tietoa, jota ei muualta saa. Kun seuraa ihmis-tä, joka on tehnyt työtään 30 vuotta, niin siinä välittyy sellaista tietotaitoa ja tari-naa että oksat pois.

Toisaalta tiedon vaihtoa tapahtuu myös toiseen suuntaan.

– Joissain asioissa meillä on ehkä se viimeisin ja tuorein tieto, jota voimme sitten viedä työpaikoille.

Vaihtoehtoja riittääSitä, mihin oma tuleva urapolku lopulta johtaa, opiskelijat eivät vielä tiedä. Joi-tain haaveita silti on.

– Ulkomailla työskentely kiinnostaa. Siihen on ihan hyvät mahdollisuudet, sillä koulussa on vaihto-ohjelmia ja suo-malaiset työntekijät ovat yleensä halut-tuja ulkomailla. Osaamistamme arvoste-taan, Linda Luoma sanoo.

Myös Siru Koskinen haaveilee ul-komaan pestistä. Ensin hän aikoo kui-tenkin katsella rauhassa ympärilleen ja selvittää, mikä polku vetää eniten puoleensa.

Maiju Junnoa taas kiinnostavat opet-tajan tai tutkijan työt. Ne voisivat liit-tyä esimerkiksi immunologiaan ja tau-tioppiin.

– Sehän tässä on parasta, että tältä pohjalta voi lähteä melkein minne vain. Urapolkuja on valtavasti.Linda Luoma toivoo, että voi valmistuttuaan työskennellä vaihtelevasti eri erikoisaloilla.

Maiju Junno iloitsee siitä, että bioanalyytikko-opintojen pohjalta voi suuntautua monenlaisille työurille.

MYLAB NYT 2/201514

YHDESSÄ KOHTI

TERVEYDENHUOLLON

INNOVAATIOITA

Mylabin asiakaspäällikkö Eeva Rowe ja ISLABin tietohallintopäällikkö An-tero Julkunen jakavat myös hyvän huumorintajun.

Puijon sairaalan laboratorion tyylik-käästä ja modernista näytteenoton aulas-ta kantautuu hekottelua. Yksi savolainen siellä nauraa tamperelaisittain lausutulle r-kirjaimelle.

– Antero alkaa aina nauraa, kun minä sanon moro, Mylabin asiakaspäällikkö Eeva Rowe kertoo.

ISLABin tietohallintopäällikkö Antero Julkunen myöntää, että näin on. Rowea puolestaan huvittaa Julkusen Savon-murre ja savolaisen lupsakka huumori.

– Nauramme paljon. Mutta saam-me silti töitäkin tehtyä, parivaljakko va-kuuttaa ja yrittää kuin todisteeksi vaka-voitua hetkeksi.

Tiivistä yhteydenpitoaRowe ja Julkunen tuntevat toisensa jo vuosien takaa.

– Antero on ollut täällä niin kauan kuin minä olen työskennellyt Mylabil-la. Tiiviimpää yhteistyötä olemme teh-neet vuodesta 2007, kun ISLABia ryh-dyttiin perustamaan, Eeva Rowe kertoo.

Julkusen ensimmäiset muistot Myla-bista ovat 1980-luvun lopulta. Hän toi-mi silloisen Kyksin kliinisen kemian la-boratorion apulaiskemistinä.

– Kokemusta yhteistyöstä on siis jo 30 vuoden takaa, Julkunen laskee.

Tätä nykyä Rowen ja Julkusen yh-teistyö tähtää paitsi ISLABin tietojärjes-telmien pitämiseen iskussa päivästä toi-seen, myös järjestelmien kehittämiseen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Pitkän tähtäimen kehitystyötä teh-dään säännöllisissä ohjausryhmätapaa-misissa. Niiden välillä kokoonnutaan tarpeen mukaan. Muuna aikana Tampe-reen ja Itä-Suomen välillä viuhuu sähkö-posti- ja puhelinliikenne.

– Kynnys yhteydenottoon on matala, ja se on hirvittävän tärkeää. Silloin mah-dollisiin ongelmiin saadaan ratkaisu

ennen kuin ne ehtivät kasvaa isoiksi. Se näkyy suoraan tuottavuudessa. Li-säksi tiivis yhteistyö luo luottamusta ja edistää aktiivista keskustelua, Julkunen pohtii.

Hän muistuttaa, että toimiva ict on tätä nykyä yksi laboratoriotoiminnan kulmakivistä. Luotettava ja nopea tie-donkulku ovat elinehtoja koko muulle toiminnalle.

– Meidän näkökulmastamme yhteis-työ toimii hyvin silloin, kun meidän ei tarvitse kantaa huolta järjestelmän toi-mivuudesta.

Kumpikin hyötyyParhaimmillaan yhteistyössä on kyse molemminpuolisesta kumppanuudes-ta. Siitä, että toiseen voi aina luottaa ja asiat sujuvat ennustettavasti. Silloin sekä akuutit tilanteet että pidempi kehi-tystyö hoituvat jouhevasti, varmasti ja parhaalla mahdollisella tavalla.

Rowen mukaan tällaisesta kumppa-nuudesta on hyötyä myös Mylabille.

– Pysymme koko ajan asi-akkaan iholla ja tiedämme, missä tämä menee ja mitä tämä tarvitsee. Siten voimme ideoida oikeanlaisia palvelu-ja suoraan tämän tarpeisiin, Rowe pohtii.

– Ja kun Mylab tietää, mitä me tarvitsemme, meidän ei itse tarvitse keksiä pyörää uu-delleen. Riittää, että annamme välillä potkua oikeaan suun-taan. Välillä myös kiritämme uusien palveluiden ideoimi-sessa, Julkunen jatkaa.

Molempien mukaan parasta yhteistyötä on sellainen, jos-sa kummaltakin tulee kehitys-ideoita. Niitä voidaan yhdessä pohtia ja sovitella toimintaan niin, että lopputulos vie koko-naiskehitystä eteenpäin.

– Se on juuri sitä kumppa-nuutta.

Mylabin asiakaspäällikkö Eeva Rowe ja ISLABin tietohallintopäällikkö Antero Julkunen ovat kovia nauramaan, yhdessä ja toisilleen.

Mylabilaiset tekevät jatkuvasti tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Esitte-lemme neljä työparia, jotka tahoillaan tähtäävät parhaaseen lopputulokseen.

Yhteistyön perusta on kumppanuus

TEKSTIT HANNA HYVÄRINEN & SANNA SEVÄNEN Aisaparit

KUVA MATIAS HONKAMAA

MYLAB NYT 2/201516

Anne Pinomäen ja Esko Wiklundin yhteispeli rakentuu luottamukselle ja toisen työn tuntemukselle

Kun projekti on kesken, projektipäällik-kö Esko Wiklund Mylabista ja Tyksla-bin sovellusasiantuntija Anne Pinomä-ki soittelevat kiivaimmillaan joka toinen tunti. Tai sitten he istuvat tietokoneen ääressä tuntikausia ja yrittävät saada hommat toimimaan.

Viimeisin iso työ tehtiin kesäkuun alussa, kun yhteen Tykslabin päivys-tyslaboratorion kemianlinjastoon tuli uusi väliohjelmisto. Silloin töitä tehtiin pariin otteeseen yli puolen yön.

Wiklundin ja Pinomäen yhteise-nä tehtävänä on huolehtia, että Myla-bin toimittama Multilab-laboratorio-tietojärjestelmä keskustelee Tykslabin eri analysaattoreiden ohjelmien kanssa. Multilab on kokonaisjärjestelmä, jolla laboratorioissa hoidetaan koko proses-sia näytteenotosta aina tulosten toimi-tukseen asti.

– Me esimerkiksi selvitämme, miten tulokset saadaan eri laitteista Multila-biin ilman, että ne täytyy naputella kä-sin, Wiklund havainnollistaa.

Kymmenen vuoden taivalAnne Pinomäki kuuluu Tykslabin kol-men sovellusasiantuntijan ryhmään. Hän muun muassa ylläpitää Multilabin eri rekistereitä, on ajanvarausjärjestel-män pääkäyttäjä, toimii tukihenkilönä ja antaa koulutusta ohjelmien käytöstä.

– Vuoteen 2005 asti tein laborato-riohoitajan töitä, viimeksi näytteen-ottoa. Sitten pääsin Tykslabin atk-yhd-yshenkilöksi ja innostuin opiskelemaan datanomiksi, Pinomäki kertoo.

Yhteistyö Esko Wiklundin kanssa al-koi melko lailla heti, kun Pinomäki siir-tyi uuteen työhönsä.

Wiklundin kontolla Mylabissa on vä-liohjelmien eli liitäntöjen tekeminen Multilabiin. Siksi hänen puhelimensa soi aina, kun Tykslab hankkii uuden laitteen.

– Yhdessä me sitten katsotaan, mitä laite tekee, millä nimillä se kutsuu tut-

Työtoveruus kasvoi ystävyydeksi

kimuksia ja mitä yksiköitä se käyttää, Wiklund kertoo.

Pinomäen tehtävänä on varmistaa, että uudet laitteet saadaan tuotantoon. Hän muun muassa hankkii ip-osoitteet ja tilaa atk-rasiat ja ristiinkytkennät lait-teen läheisyyteen.

Tykslabissa on satoja erilaisia lait-teita ja ohjelmia, joita täytyy aika ajoin myös päivittää.

Ilman tiukkaa tonttijakoaKymmenen vuoden yhteistyön aikana Pinomäki ja Wiklund ovat ehtineet tu-tustua hyvin ja ystävystyäkin. Puhelut soitetaan aina työsyistä, mutta välillä ne venyvät, kun vaihdetaan kuulumisia.

– Kyllä se vaikuttaa, kun näen, kuka soittaa. Ei siinä sanota nimiä, vaan vas-tataan, että ”Terve vaan”, Wiklund toteaa.

Kaksikko listaa hyvän yhteistyön sa-laisuuksiksi luottamuksen ja toisen työn ymmärtämisen. Heistä kumpikaan ei vedä tiukkaa rajaa ”mun ja sun töille”, ja

molemmat tietävät toisen osaavan oman asiansa.

– Tiedän, että Esko luottaa minuun. Pyrin kuitenkin aina varmistamaan asioita häneltä, sooloilemaan ei kanna-ta lähteä, Pinomäki sanoo.

Wiklund kertoo arvostavansa kovas-ti sitä, että yhteistyökumppanin leivis-tä löytyy henkilöitä, jotka ymmärtävät myös tietoteknistä puolta.

– Ilman Annea olisin pulassa testauk-sen kanssa. Hän tekee testipyynnöt puo-lestani, sillä minulla ei ole edes lupa mennä vaikkapa potilastietojärjestel-mään omin päin, hän toteaa.

Välillä voi mennä yli viikko, että Wiklund ja Pinomäki eivät ole yhtey-dessä. Mutta heti jos laitteiden kanssa tulee ongelmia, Wiklundin puhelin pi-rahtaa.

– Annen äänestä ei koskaan kuule, miten iso katastrofi on kyseessä. Mut-ta jos tuotanto seisoo, silloin putoavat hanskat ja keskitytään vain sen ongel-man ratkomiseen.

Esko Wiklund ja Anne Pinomäki ovat välillä yhteydessä lähes päivittäin, välillä viikottain, mutta aina yhteistyö sujuu.

Aisaparit

KUVA JUSSI VIERIMAA

17MYLAB NYT 2/2015

Katriina Raula Satadiagista ja Ma-ria Sorvo Mylabilta kehittävät yhdes-sä uutta kiertonäytteenoton mobiili-sovellusta.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mu-kaan, Satadiagin laboratorioissa testa-taan jo reilun parin kuukauden kuluttua uutta Mylabin kehittämää ohjelmistoa. Tavoitteena on, että tuotekehityksessä oleva kiertonäytteenoton mobiilisovel-lus olisi ensimmäisestä versiosta lähtien käytössä suoraan kentällä.

– Haluamme kuulla käyttäjiltä alus-ta lähtien, missä olemme onnistuneet ja missä olisi parannettavaa, sovellusasian-tuntija Maria Sorvo Mylabilta sanoo.

Satakunnassa osataan jo odottaa uut-ta sovellusta. Edellinen pilottihanke, va-jaat kaksi vuotta sitten käyttöön otettu päivystysnäytteenoton mobiilisovellus, jäi kertaheitolla osaksi laboratoriohoita-jien arkea.

Käyttäjien ehdotusten pohjalta so-vellusta on jatkuvasti kehitetty ja paran-nettu. Satadiagissa kehitysehdotuksia tulee esiin erityisen paljon, kertoo yksi mobiilisovelluksen pääkäyttäjistä, Kat-riina Raula.

– Viimeksi tuli esiin se, että potilas-tarroissa ei näy näytteenottoaika. Se on ongelma, sillä varaputkia otetaan tosi usein, mutta jos niitä tarvitaan myöhem-min, ei sitten tiedetäkään, miten vanhoja näytteet ovat, Raula sanoo.

– Tästä puhuttiin viime viikolla pa-laverissa. Kyllä se kellonaika sinne saa-daan, Sorvo lupaa.

Iso helpotus työhönPäivystysnäytteenoton mobiilisovellus muutti laboratoriohoitajien työtä radi-kaalisti. Potilaiden ja heille määrätty-jen kokeiden tiedot kulkevat nyt känny-kässä mukana eri osastoilla. Enää ei ole pakko piipahtaa tietokoneella tai edes laboratoriossa, jos näytteet voi lähettää sinne putkipostilla.

Porissa otettiin ensimmäisenä koko maassa käyttöön myös liikuteltava tu-lostin. Sillä pystyy tulostamaan näyte-putkien tarrat missä tahansa.

Konsultti suoraan kentältä

– Näytteenottoajat ovat nopeutuneet hirveästi, ja näytteiden kuittaus on nyt reaaliaikaista. Lisäksi yhteistyö työka-vereiden kanssa on helpompaa, kun mo-biilista näkee, missä he ovat menossa, Raula sanoo.

Jos sovelluksen kanssa tulee ongel-mia, Sorvon puhelin Mylabilla pirahtaa, ja ongelman syytä selvitellään yhdes-sä. Välillä käyttäjillä tosin menee sormi suuhun pelkästään sen vuoksi, että äly-puhelimen käyttö ei ole kovin tuttua.

Karvalakkiversio käyttöönMylabille ohjelmistojen käyttäjät ovat kallisarvoisia yhteistyökumppaneita. Sa-tadiag valittiin yhdeksi kiertonäytteen-oton mobiilisovelluksen testaajaksi ja konsultiksi, koska heiltä tulee paljon kehitysehdotuksia ja ne sanotaan suo-raan.

– On mahtavaa, että työaikana voin koska tahansa ottaa puhelimen ja kysyä heiltä, onko meidän ideamme järkevä ja toteuttamiskelpoinen. On tärkeää päästä puhumaan suoraan käyttäjien kanssa, il-man välikäsiä, Sorvo toteaa.

Koko toive kiertonäytteenoton mo-biilisovelluksesta tuli suoraan käyttäjil-tä. Ensin Sorvo ajatteli, että ohjelman tekeminen olisi vaikeaa, mutta käyttä-

jiltä saatujen ideoiden turvin ohjelmis-toa lähdettiin kehittämään luottavaisin mielin.

– Täältä Satakunnasta tuli esimerkik-si sellainen radikaali ajatus, että kierrol-le lähtiessä hoitajan ei välttämättä heti tarvitse saada koko kierron tietoja. Riit-tää, että tiedot tulevat sovellukseen osas-to kerrallaan, jotta saa tiedon siitä, min-ne seuraavaksi suuntaa, Sorvo kertoo.

Uuden sovelluksen pitäisi mahdol-listaa esimerkiksi töiden jakamisen uu-delleen sen mukaan, kenellä on vapaata aikaa.

Periaatteessa uusi sovellus tekee sa-moja asioita kuin päivystysnäytteenoton sovellus, mutta kiertonäytteenotossa pi-tää huomioida paljon monimutkaisem-pia asioita.

– Siinä esimerkiksi riittää ratkaista-vaa, mitä pyyntöjä sovellukseen tuo-daan, kun näytteenoton lisäpyyntöjä tu-lee kesken kierron. Aluksi lisäpyynnöt varmaankaan eivät näy, sillä ensimmäi-sestä versiosta halutaan tehdä yksinker-taisin mahdollinen versio, jolla he pär-jäisivät, Sorvo sanoo.

– Eivätkä lisäpyynnöt kuitenkaan ole meidän työmme kannalta niin oleellisia, ettei sovellus voisi toimia ilman niitä, Raula toteaa.

Katriina Raula (vasemmalla) ja Maria Sorvo ovat yhtä mieltä siitä, että parasta jälkeä syntyy, kun sovelluksia kehitetään yhdessä.

Aisaparit

KUVA EMIL BOBYREV

MYLAB NYT 2/201518

Toisen tekemiseen voi luottaaMylabin palveluasiantuntija Arja Niemi ja Medi-IT:n sovellusasiantun-tija Ritva Repo arvostavat toistensa osaamista.

Kun Mylabin palveluasiantuntija Arja Niemi ja Medi-IT:n sovellusasiantunti-ja Ritva Repo tapasivat ensi kertaa kas-votusten, tapaaminen oli juuri niin outo kuin se on silloin, kun toisen kanssa on puhunut vuosikaudet puhelimessa, mut-tei ole koskaan nähnyt tätä. Ai tuollai-nenko se onkin!

– Vähän niin kuin ennen vanhaan, kun oli pitkään kuunnellut jotakuta ra-diosta ja sitten tämä ilmestyikin televisi-oon, Niemi vertaa.

Missä vika?Repo työskentelee Medi-IT:n Kouvolan toimistossa Kuusankoskella, missä hän seuraa alueen sairaaloiden laboratorioi-den tietojärjestelmätoimintaa. Kun jos-sain on ongelmia, Repo ryh-tyy selvittämään, mistä virhe löytyy. Jos näyttää siltä, että ongelma on Mylabin järjes-telmissä, Repo ottaa yhtey-den Mylabiin, missä Niemi on yksi päivystäjistä.

– Olemme yhteydessä vii-koittain tai useammin. Ensisi-jainen yhteydenotto tapahtuu tiketöintijärjestelmän kaut-ta, mutta kiireellisissä ja han-kalissa tapauksissa soitamme perään. Jo puhelimessa mie-timme, mistä voisi olla kyse ja mitä kannattaisi tehdä, Repo kertoo.

Joskus ongelmat ratkeavat helposti, mutta useimmiten niitä joudutaan setvimään jonkin aikaa ja useamman eri tahon kanssa, ennen kuin vi-kalähde löytyy.

– Eräänkin kerran vikaa et-sittiin niin sovelluksesta kuin laitteesta ja käyttöjärjestel-mästäkin, mutta mitään ei löy-tynyt. Lopulta kävi ilmi, että jossain oli tulostin jumissa.

Asiat hoituvatHankalaksi työn tekee se, että järjestel-miä, laitteita ja kytkentöjä on lukuisia. Vaikka molemmissa päissä on rutkasti osaamista ja kokemusta, liikkeelle läh-detään usein varsin vähillä tiedoilla.

– Siinä auttaa, kun tietää, että Me-di-IT:ssä on todella asiantuntevaa po-rukkaa. Kun sieltä soitetaan, tiedän, että siellä päässä on jo tehty kaikki voitava ja nyt on oikeasti Mylabin vuoro, Niemi kertoo.

Medi-IT:ssä taas luotetaan siihen, että kun kapula on siirretty Mylabiin, asia ennen pitkää hoituu.

– Ihan niin ripeästi nämä tilanteet ei-vät enää hoidu kuin ennen, mutta siihen on hyvä syy. Maailma on monimutkais-tunut. Ongelmat vaativat enemmän sel-vittelyä kuin ennen, Repo toteaa.

Tässä taas Niemi kiittää aisapariaan siitä, että tämä yleensä antaa aikaa asian setvimiseen.

– Ritva ei heti kysele, että joko on valmista. Hän tietää, että ongelmiin rea-goidaan, eikä hermostu, jos asia ei rat-kea heti.

Tai jos hermostuu, niin ei ainakaan näytä sitä.

– Kyllä välillä hermostuttaa, kun pai-netta tulee monesta suunnasta, mutta sii-nä pitää vain malttaa, Repo toteaa.

Vaativa saa ollaKokemuksen myötä molemmat ammat-tilaiset ovat oppineet ja hyväksyneet myös sen, että joskus ongelmien kanssa ollaan ihan ulalla. Silloin pitää uskaltaa kysyä niitä tyhmiäkin kysymyksiä.

– Ritvan kanssa tämä onnistuu. Hä-nelle voi sanoa, jos ei kerta kaikkiaan ymmärrä, Niemi toteaa.

Sama pätee toisin päin.– Arja ei heti ajattele, että ”tuo ei ta-

jua mistään mitään”.Samaa mentaliteettia naiset toivovat

muiltakin.– Paljon asioita jää

selvittämättä siksi, et-tei niistä kehdata kysyä. Pelätään, että vaikute-taan itse tyhmältä. Jo-kin osa järjestelmässä on saattanut toimia vää-rin jo pitkään, mutta kukaan ei ole tohtinut ottaa asiaa puheeksi. Toivoisimme, että mah-dollisia vikoja tuotai-siin rohkeammin esiin. Muutoin asiat eivät kor-jaannu.

Myös rakentavaa pa-lautetta toivotaan.

– Medi-IT:llä se osataan hyvin. Ritva ja kumppanit osaavat olla kriittisiä ja vaa-tia asioita. Ongelmista kerrotaan aina. Se he-rättää kunnioitusta. Ja jos sieltä sanotaan, että kaikki on hyvin, tiedän, että näin todella on, Niemi summaa.

Aisaparit

Medi-IT:n sovellusasiantuntija Ritva Repo (oikealla) esittelee Mylabin palveluasiantuntija Arja Niemelle työnäkymäänsä Me-di-IT:n toimistolla Kuusankoskella.

KUVA EMIL BOBYREV

19MYLAB NYT 2/2015

Parhaat ideat syntyvät pienestä

Työntökahvat ovat kahdella eri korkeudella. Siten vaunu sopii eripituisille käyttäjille.

Vaunussa on kuulalaakeroidut pyörät. Niiden avulla vaunu liikkuu helposti.

Lisätelineitä esimerkiksi käsidesipulloille ja roska- ja jäteastioille voi sijoittaa mihin kohtaan kärryä tahansa. Näin kärryn voi muokata vaikkapa oikea- ja vasenkätisen käyttäjän tarpeisiin.

Myös näytteenottotuoli voidaan kiinnittää vaunuun.

Työntökahvan edessä olevalla tasolla mahtuu säilyttämään sekä mobiilitulostinta että putkilosekoittajaa.

Lomaketaskuun voi laittaa lomakkeiden ja tarrojen lisäksi vaikkapa älypuhelimen, johon näytteenottopyynnöt tulevat.

Kun kansainvälisen liiketalouden opis-kelija Kukka-Maaria Kukkurainen aloitti työharjoittelun kauhavalaises-sa Innopart Oy:ssä, hän ei vielä tiennyt, että hänestä tulisi pian tuotekehittelijä.

– Sain tehtäväksi kysellä asiakkail-ta palautetta kiinteän näytteenoton Kei-si-näytteenottovaunusta. Otin yhteyttä vaunun käyttäjiin eri puolilta Suomea, ja siinä alkoi tulla esiin toiveita ja tar-peita toimivasta osastovaunusta.

Niistä syntyi idea vaunun kehittämi-sestä opinnäytetyönä.

Projekti alkoi kevättalvella 2015. Läh-tökohtana toimi hiukan aiemmin Seinä-joen keskussairaalan tarpeisiin tehty Saa-ga-näytteenottovaunu, jonka rungosta lähdettiin kehittelemään uutta versiota. Kukkurainen kiersi kyselemässä sairaa-loiden toiveita ja tarpeita aina Rovanie-meltä Meilahteen.

– Saimme paljon tärkeitä kehityside-oita ja -ajatuksia. Haasteena oli, että eri paikoista tuli erilaisia toiveita. Piti miet-tiä, miten niistä saisi soviteltua parhaat mahdolliset ratkaisut.

Käyttäjien toiveissa oli saada vau-nuun muun muassa mahdollisimman paljon tilaa. Samaan aikaan vaunun tu-lisi olla pieni ja kevyt ja helppo kuljet-taa missä vain.

Prototyyppi syksylläSuunnittelutyön varrella vaunun yksi-tyiskohdat ovat muuttuneet monta ker-taa. Nyt suunnitelmat ovat kuitenkin valmiit, ja seuraavaksi vuorossa on pro-totyypin valmistus.

Kukkuraisen ideoiden ja ajatusten viemisestä toteutusasteelle on vastannut Innopart Oy:n suunnitteluinsinööri Juk-ka Välikangas.

– Jukan kanssa on ollut kivaa ja help-poa tehdä töitä. Hän on hienosti ymmär-tänyt, mitä olen milloinkin tarkoittanut, Kukkurainen kiittelee.

Laboratorioalan ammattilaiset pää-sevät tutustumaan uuden kärryn proto-tyyppiin lokakuussa pidettävillä Labo-ratoriolääketiede-päivillä. Samalla he voivat osallistua uuden vaunutyypin ni-meämiskilpailuun.

TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVAT EMIL BOBYREV & INNOPART OY

Uusi vaunu syntyi ammattilaisten toiveista

Uusi näytteenottokärry syntyi kansainvälisen liiketalouden opiskelija Kukka-Maaria Kukkuraisen ja suunnitteluinsinööri Jukka Välikankaan yhteistyönä.

Tarjottimet valmistetaan alumiinista. Tarjotinten korkeutta voi säätää tikasten avulla. Niihin voi kiinnittää tarpeen mukaan 2-3 tarjotinta. Kiinnityskohtia on 4. Tarjottimet ovat kokonaisuudessaan irrotettavia.

UUSI VAUNU

21MYLAB NYT 2/2015

TEKSTI SANNA SEVÄNEN KUVAT ARI NAKARIPentti Itkosen mielestä sote-uudistusta tehdään 20 vuotta myöhässä.

MYLAB NYT 2/201522

Keltainen, kuusikerroksinen talo Lappeenrannan Kai-hilanniemessä voisi olla minkä tahansa suomalai-

sen sairaalan hallintorakennus. Se on seisonut paikallaan jo vuosikymmeniä, ja vielä neljä vuotta sitten käytävillä kul-ki Saimaan ammattikorkeakoulun sosi-aali- ja terveysalan opiskelijoita.

Rakennus ei ehkä ole moderneim-masta päästä, mutta sen sisällä ajatel-laan uudenlaisia, raikkaita ajatuksia. Täällä pitää majaansa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) joh-to. Etelä-Karjalassa toteutettiin se, mitä muu Suomi vasta suunnittelee. Yksitois-ta alueen kuntaa luopui kokonaan sosi-aali- ja terveystoimen päätäntävallasta, ja nyt kaikki palvelut tuottaa ja järjes-tää Eksote.

Valtava muutos olisi tuskin onnis-tunut ilman rakennuksen viidennessä kerroksessa majailevaa miestä. Toimi-tusjohtaja Pentti Itkosella on vuosikym-menten kokemus terveydenhuollon joh-tamisesta ja kehittämisestä. Eksoten johdossa hän on istunut alusta asti, rei-lut viisi vuotta.

– Kunnilla oli alussa hirveä kiire saa-da taloudellista hyötyä, mutta nyt vasta olemme päässeet kustannuksissa Suo-men kärkeen. Hallinnon integraatio vie aikaa, ja johtamisen kannalta se on pit-kään sirpalemaista mallin hakemista, It-konen sanoo.

Vielä jälkikäteenkin hän vaikuttaa aavistuksen turhautuneelta siihen, mi-

Uudistuksen kasvotToimitusjohtaja Pentti Itkonen rakensi viidessä vuodessa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä esimerkin, josta koko maan sote-uudistuksessa saatetaan ottaa mallia. Suuri haaste on edelleen sähköisten palveluiden kehittäminen.

ten kauan toiminnan ohjaaminen uusil-le urille kesti.

– Olisin toivonut, että asiat olisivat tapahtuneet nopeammin, hän myöntää.

Tarkoituksenmukaisia palveluitaEtelä-Karjalan toimintamallissa on ku-mouksellista se, että perinteisen ”sul-le-mulle-reviirijaon” sijasta asiakkaat ovat Eksoten vastuulla kotihoidosta eri-koissairaanhoitoon. Pyrkimys on, että ketään ei pallotella luukulta tai hoitopai-kasta toiseen.

Esimerkiksi lasten ja nuorten asioi-ta hoidetaan nykyään yhden katon alla. Sinne siirryttiin 11 eri osoittees-ta. Uudistusten ansiosta lasten sijoi-tukset kodin ulkopuolelle ovat vähen-tyneet puoleen.

Mielenterveyspalvelut yhdistettiin päihdehuollon kanssa, koska moni asiakas tarvitsee palveluita molemmilta. Päivystys on keskussairaalan naapu-rissa, ja sinne voi kävellä kuka tahansa. Nyt hoitoon ei joudu jonottamaan, ja menojen kasvu on pysähtynyt.

Ylimmästä johdosta käsin uuden toi-mintakehyksen mahdollisuudet oli help-po nähdä alusta lähtien, mutta muutos-ten juurruttaminen työntekijöiden arkeen on vienyt aikaa.

– Meidän visiomme on ”toimintaky-kyisenä kotona”. Halusimme kääntää organisaation kansalaiselle. Instituuti-on merkitystä ei korosteta ja professioi-den autonomiaa on haluttu purkaa. Se on ollut kova paikka monelle lääkärille ja hoitajalle.

Kansainvälisesti iso huolenaihe on tulevaisuuden sairaalan rooli, josta It-konenkin puhuu mielellään. Tarvittai-siinko nykyisen kokoisia sairaaloita, jos hoidossa olisivat vain ne potilaat, jotka todella hyötyvät sairaalahoidosta?

– Iso osa vanhuksista ajautuu sairaa-laan yksinäisyyden, pelkojen, huonon

lääkityksen tai omaisten painostuksen vuoksi.

Kun kokonaisuus on yhden tahon hallinnassa, vastuu vanhuksesta ei siir-ry, kun taksin perävalot kaikkoavat sai-raalan pihasta. Siksi Eksotessa on pakko kehittää mahdollisimman tarkoituksen-mukaisia palveluita.

Yksi uusi avaus on ”päivystys olo-huoneessa”, johon parhaillaan haetaan rahoitusta. Liikkuva ensihoitoyksikkö kiertäisi kodeissa sen sijaan, että van-hukset kuljetetaan sairaalaan.

– Palvelujärjestelmä hajautuu ja kan-salaiselle tuotetaan palveluita siellä, missä niitä tarvitaan, Itkonen toteaa.

Asiat selviävät ainaArmilan kuntoutuskeskuksen seinällä on kaksi isoa taulua täynnä värikkäitä lappuja ja diagrammeja, joihin on piir-retty viivoja punaisilla ja vihreillä tus-seilla. Vihreää käytetään silloin, kun ta-voitteeseen on päästy tai se on ylitetty.

Yksi tavoite on, että asiakas saa kun-toutusta kuusi tuntia päivässä aiemman kolmen tunnin sijaan.

– Oletko missään laitoksessa nähnyt tällaista tapaa, jolla työntekijät seuraa-vat tavoitteidensa toteutumista, kokoon-tuvat tähän ympärille katsomaan tulok-sia? Itkonen kysyy.

Tavoitteiden asettaminen on johdon tehtävä, mutta työntekijät itse päättävät, miten niihin pyritään.

Uudistuksilla on päästy siihen, että kuntoutuskeskuksesta kotiutuneista 95 prosenttia asuu kotona vielä 4 kuukau-den kuluttua. Aiemmin moni joutui pian takaisin sairaalaan tai laitokseen. Armi-la on Eksoten ylpeys, jonne virtaisi vie-raita enemmän kuin pystytään ottamaan vastaan.

Alussa moni piti kuitenkin hullu-na, että Etelä-Karjalassa ryhdyttiin ka-navoimaan valtavasti rahaa kuntoutuk-

”Olisin toivonut, että asiat olisivat tapahtuneet nopeammin.”

23MYLAB NYT 2/2015

seen. Matkan varrella muitakin Eksoten tekemiä uudistuksia on arvosteltu. Kan-salaiset ovat keränneet addresseja laitos-hoidon purkamista ja terveyskeskusten vuodeosastojen lakkauttamista vastus-taakseen.

– Mutta aina asiat ovat menneet pa-rempaan suuntaan, sen voin sanoa, Itko-nen vakuuttaa.

Toimitusjohtajan tehtävänä on esiin-tyä keulakuvana moneen suuntaan, ja vastatuulesta huolimatta on jaksettava luoda uskoa siihen, että suunta on oikea.

– Rohkeutta tarvitaan, ja riskinotto-kykyä. Ne taitavat olla minulla luon-teessa. Se on tärkeää, että kun arvostelua tulee, ei lähde kääntelemään ja vääntele-mään asioita eri suuntiin.

Pitkä kokemus on auttanut siinä, että paineista huolimatta Itkonen ei muista enää Eksoten aikoina kokeneensa kovaa stressiä. Vastapainoa työlle toimitus-johtaja hakee liikunnasta, pyöräilystä, hiihtämisestä ja golfista, mutta toki hä-

nenkin on silti pitänyt välillä pysähtyä miettimään askelmerkkejä.

– Sen olen oppinut, että vaikka välil-lä ottaa todella päähän, niin aivot pro-sessoivat asioita ja muutamassa päiväs-sä löytyy ratkaisu. Asiat selviävät aina.

Ihmiset pitää yllättää jatkuvastiEnnen Eksotea Pentti Itkonen kehitti so-siaali- ja terveysministeriössä e-reseptiä ja Kanta-palvelua. Työ oli kiinnostavaa, mutta mieli veti takaisin kotikonnuille Etelä-Karjalaan. Tähän kaipuuseen Ek-soten toimitusjohtajan paikka tuli avoi-meksi kuin tilauksesta.

Nyt toimitusjohtaja asuu lapsuusmai-semissaan Joutsenossa ja ajelee aamui-sin töihin parikymmentä minuuttia.

E-resepti ja Kanta-palvelu ovat har-voja asioita, jotka on saatu ratkaistua kansallisesti maassa, jossa palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat ja sai-raanhoitopiirit.

Parhaillaan odotellaan isoja päätök-siä, jotta vuosia valmisteltu sote-uudis-tus nytkähtäisi eteenpäin. Kun edellinen malli hylättiin keväällä perustuslain vas-taisena, moni alkoi pitää Etelä-Karjalaa esimerkkinä, jonka voisi monistaa koko maahan.

Itkosen mielestä jokaisen alueen pi-tää löytää omat ratkaisunsa omien tar-peidensa mukaan. Oleellista on, että

kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita aletaan kehittää kokonaisuutena.

– Olisi tärkeää, että hallitusohjelman linjaus itsehallintoalueista saataisiin vie-tyä läpi. Kunta on liian pieni yksikkö vastaamaan palveluista. Päivystävä sai-raala olisi luonnollinen keskipiste, jonka ympärille uudet alueet voisi synnyttää.

Rahoitusjärjestelmää hän muokkai-si nykyisestä niin, että sairauden sijasta keskiöön nousisi terveys.

– Nyt odotetaan, että ihminen on tar-peeksi sairas. Sitten hänet otetaan sisälle sairaalaan ja raha määrää sen, miten pal-jon temppuja hänelle tehdään. Rahoituk-sen pitäisi perustua siihen, että kannus-tetaan ihmisiä olemaan sairastumatta.

Joidenkin vuosien päästä koko Suo-mi tulee olemaan tilanteessa, jossa uu-det sote-alueet hakevat hallintomalliaan. Silloin Etelä-Karjalan kokemukset nou-sevat uuteen arvoonsa, vaikka malli ei olisikaan Eksoten kopio.

Jo nyt Itkonen kiertää pitämässä esi-telmiä ulkomaita myöten, minkä muilta töiltään ehtii. Eksotessa suurimmat tu-levaisuuden kysymykset ovat edelleen palvelujärjestelmän kääntäminen kansa-laisen suuntaan ja sähköisten palvelui-den kehittäminen.

– Ihmiset pitää jatkuvasti yllättää sil-lä, että asioita tehdään aina vaan parem-min, Itkonen toteaa.

19761973197219691950

• Naimisiin• Ensimmäinen työpaikka

Mikkelin keskussairaalassa

• Kesätöihin Rauhan sairaalan taloustoi-mistoon Joutsenossa

• Tampereen yliopistoon opiskelemaan

• Kirjoitti ylioppilaaksi

• Syntyi Kymissä

PENTTI ITKOSEN VUODET

”Rohkeutta tarvitaan, ja riskinottokykyä.”

Viiden vuoden päästä olen... ...toivottavasti ollut jo pari vuotta nykyisessä kunnossa eläkkeellä.

Työssäni jaksan edelleen innostua......teknologiaan perustuvista uusista palveluista ja toiminnan muutoksista. Käsittelin aihetta jo väitöskirjassani, ja näyttää siltä, että nämä asiat tulevat vain entistä ajankohtaisemmiksi.

MYLAB NYT 2/201524

201020041997

• Eksoten toimitus-johtajaksi

• Töihin sosiaali- ja terveysministeriöön

• Väitöskirja• Neljä lasta, ensimmäinen tytär syntyi

1977

Itkosen johtamistyyliin kuuluu antaa tekijöille varsin vapaat kädet, mutta hän kiertää mielellään katsastamassa, kun jotain uutta on saatu aikaan.

25MYLAB NYT 2/2015

Mylabin kasvo

Työt unohtuvat suunnistusmetsässä

TEKSTI SANNA SEVÄNEN KUVA EMIL BOBYREV

Työkaveri Mikosta:”Kun olin Mikon kanssa samassa työhuo-neessa, hän pelkäsi aina, että puhelinpalave-rit häiritsevät minua. Mutta ei hänellä ollut mitään häiritseviä tapoja, päinvastoin, tilanne oli ihanteellinen kommunikoinnin kannalta. Esimiehenä Mikko on ystävällinen, kuuntelee ja ottaa huomioon. Hän on hyvin perillä siitä, mitä tiimissä tapahtuu. Myös Verlaboniin liit-tyvistä teknisistä yksityiskohdista häneltä voi aina kysyä, vaikka niihin liittyvä tietämys ei olisi tuotepäällikölle välttämätöntä.”Ohjelmistoasiantuntija Kristiina Ahonen

Kuka olet ja mitä teet?Olen Mikko Sipilä ja työskentelen tuo-tepäällikkönä verikeskusohjelmistojen kehityksessä. Vastaan siitä, että ohjel-mat vastaavat sisällöllisesti asiakkaiden vaatimuksia. Käytännössä olen myös tuotekehitystiimin vetäjä ja aiemmasta historiastani johtuen minulla on ohjel-mien ylläpitoon, tukeen ja toimituksiin liittyviä teknisiä vastuita.

Milloin ja miksi tulit Mylabiin?Minulle tuli juuri 12 vuotta täyteen ta-lossa. Tulin aikoinaan laboratiorio-järjestelmien kehittäjäksi, mutta jo kuukauden kuluttua sain verikeskus-ohjelmisto Vertin ihmeteltäväkseni. Sii-tä lähtien verikeskusohjelmistot ovat olleet minun tonttiani. Opiskelin Tam-pereen teknillisessä korkeakoulussa lääketieteellistä tekniikkaa.

Mikä on muuttunut sen jälkeen, kun tulit taloon?Mylabin toimittama verikeskusjärjes-telmä on vaihtunut moneen kertaan. Aluksi kehitin Vertti-verikeskusjär-jestelmää, sen jälkeen toimitim-me Traceline-ohjelmistoa ja nyt Mylab on jälleen itse mukana tuotekehityksessä. Tähtäimenä on, että jollain aikavälillä Verla-bon-järjestelmä on käytössä kaikilla asiakkaillamme. Yri-tys on kasvanut koko ajan. Tul-lessani työntekijöitä oli 30, nyt ollaan jossain 90:n nurkilla. Tämä on ollut hyvä talo työn-tekijälle, mutta enää en tunne kaikkia kovin hyvin enkä ole päi-vittäin tekemisissä kaikkien kans-sa, kuten alussa.

Mikä työssäsi on parasta?Hyvät työkaverit, täällä on tosi mu-kavaa porukkaa. Lisäksi tykkään siitä, että voin kehittää, parantaa, viedä asioita eteenpäin ja tehdä muutoksia. Saman asian toistami-nen päivästä toiseen ei ole mun juttu, eikä työssäni olekaan kahta samanlaista päivää.

Entäs kurjinta?Välillä on päiviä, jolloin on niin kii-re, etten ehdi muuta kuin juosta pa-laverista toiseen. Silloin tuntuu, etten ehdi suorittaa mitään, mitä minun on tarkoitus tehdä. Inhoan sitä, että asiat jäävät rempottamaan. Silloin ne myös jäävät vaivaamaan mieltä.

Mikä sinua motivoi työssäsi eniten?Tieto siitä, että sairaalassa on potilas, joka tarvitsee meidän järjestelmääm-

me. Jos joskus puhelin soi lomamat-kalla ja työkaveri pyytää apua, niin ajattelen tuota potilasta, kun ryhdyn töihin.

Mistä ilahduit viimeksi?Kun viime viikon päätteeksi juttelin työkaverin kanssa muutamasta on-gelmasta, sainkin kuulla, että ne oli jo ratkaistu. Joka päivä ilahdun tyttä-ren seuraamisesta, on niin kiva näh-dä, kun hän oppii jatkuvasti uutta.

Miten rentoudut vapaalla?Minulla on 3-vuotias tytär, jonka kanssa puuhailen. Myös Kangasa-lan Ruutanassa sijaitseva omakotita-lo ja sen puutarha vievät aikaa. Kes-tävyysurheilu ja etenkin suunnistus on rakkain vapaa-ajanharrastukse-ni, mutta nykyään enemmän perheen ehdoilla. Käyn harvemmin suunnis-tusharjoituksissa ja osallistun vali-koivast kisoihin. Helpompi on lähteä kotiovelta lenkille. Työmatkapyöräi-lyä harrastan aina, kun mahdollista.

Mistä haaveilet?Haluaisin, että vaimoni sai-si polvensa kuntoon. Suunnis-tus on ollut perheen yhteinen harrastus, mutta hänen polvi-vaivojensa vuoksi se on jää-nyt vähemmälle. Toivoisin, että ongelmat jäisivät vihdoin taakse.

MYLAB NYT 2/201526

LISÄÄmielenkiintoisia artikkeleita

kotisivuillammewww.mylab.fi

Seuraava MYLAB Nyt ilmestyy helmikuussa 2016.

KUSTANTAJAMylab Oy

Hatanpään valtatie 2633100 TAMPERE

TUOTTAJATJukka KalliosaariTaru Honkonen

Milla Salo

TOIMITTAJATHanna Hyvärinen

Sanna Sevänen

KUVAAJATEmil Bobyrev

Ari NakariMatias Honkamaa

Jussi Vierimaa

ULKOASU JA TAITTOMilla Salo

PAINATUSEuraprint Oy, EURA

PAINOS800 kpl

ISSN 2342-2211 (painettu)ISSN 2342-222X (verkkojulkaisu)

2/2015

MYLAB NytWanha Walokuva

Vaarallisia tilanteita on ollut aiemminkin. Mylabilaiset Varalassa 14.10.1998.

27MYLAB NYT 2/2015

Tiedätkö, onko näytteesi kelvollinen?

Löytäisitkö sen täältä?

Nähdään Mylabin osastolla Laboratoriolääketiedepäivillä 8.-9.10.2015. Esittelemme näytelogistiikan mahdollisuuksia.