MUISTISAIRAUDET - thl.fi · MUISTISAIRAUDET – KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITOKÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO...

MUISTISAIRAUDET –KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITOKÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO

Timo ErkinjunttiHY Neurologian professoriHY Neurologian professoriHYKS Neurologian klinikka,Ylilääkäri

VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteetMarina Congress Center, Helsinki. Tammikuu 14, 2011.

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS

g , ,

MUISTISAIRAUDET KH – uutta ja ytimiä

• Täsmentyvät käsitteet ja termitTäsmentyvät käsitteet ja termit• Kansantauti • Käypä hoito - vastaus haasteeseenKäypä hoito vastaus haasteeseen• Ehkäisy• Oikeus varhaiseen taudinmääritykseenOikeus varhaiseen taudinmääritykseen• Muistipoliklinikka lähipalveluna• Alzheimerin tauti – ei poissulkudiagnoosiAlzheimerin tauti ei poissulkudiagnoosi• Hoito-ohjeiden ytimet ja uudet indikaatiot• Ehyt hoitoketjuEhyt hoitoketju• Hyvän hoidon sisällöt


TÄSMENTYVÄT KÄSITTEET JA TERMIT


NORMAALI AIVOINEN SENIORIEI ”HÖPERÖIDY” –EI HÖPERÖIDY

DEMENTIA EI NORMAALI TILADEMENTIA EI NORMAALI TILA

1980-l1980-l


EI HÄIRIÖ , EI DEMENTIA -

MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN OIREETMUISTISAIRAUDETMUISTISAIRAUDET

1990-l1990-l


DEMENTIASTADEMENTIASTA MUISTIOIREISIIN JA -SAIRAUKSIIN

DEMENTIA TERMIN TAAKKA• DEMENTIA TERMIN TAAKKA– Dementia paralyticae – kuppa– Dementia praecox – siktsofreniaDementia praecox – siktsofrenia– Sosiaalinen ”kelvottomuus”– Alzheimerisoitu – ”Alzheimer silmälasit”

• ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET– Patofysiologian tuntemus– Biologiset merkkitekijät

Tyypilliset fenotyypit– Tyypilliset fenotyypit– Oirekuva varhaisesta edenneisiin tapauksiin– Poissulkudiagnoosista tyypillisiin taudinkuviin


Poissulkudiagnoosista tyypillisiin taudinkuviin

EI VAIN ALZHEIMERIN TAUTI -

MUISTISAIRAUDET

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUSOnneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

TAVALLISET ETENEVÄTTAVALLISET ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET

• Alzheimerin tauti (AT) 70 %

• Aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä 15-20 %vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä 15 20 % – (AT+AVH 10%).

• Lewyn kappale-sairaudet 10-15 %– PT-muistisairaus, LKT, LKT+AT

• Otsa-ohimolohkorappeumat 5-10 % – 1/2 FTD frontotemporaalinen dementia


MUISTISAIRAUDET KANSALLINEN TERVEYSHAASTE - KANSANTAUTITERVEYSHAASTE KANSANTAUTI


YHTEISKUNNAN HAASTEITA

Pitkää työuraahaastavat mm. stressi, uupumus, masennus, päihteet, aivoverenkiertosairaudet (AVH) valtimotautien vaaratekijätaivoverenkiertosairaudet (AVH), valtimotautien vaaratekijät ja etenevät muistisairaudet. Etenevä muistisairaus on 7000 - 10 000 työikäisellä.

Itsenäinen arkiankeuttajia yleisimmät etenevät muistisairaudet:ankeuttajia yleisimmät etenevät muistisairaudet: Alzheimerin tauti, Aivoverenkiertosairaus (AVH) ja nämä yhdessä (AT+AVH) - 90 % kaikista tapauksista.

AIVOTERVEYS AVAINASEMASSA


MUISTIOIREET SUOMESSA 2004

• Merkittävä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentyminen (lievä kognitiivinen heikentyminen) 120 000( g y )

• Keskivaikea ja vaikea dementia 85 000 • Lievä dementia 35 000

T öikäi iä 7000 10 000= 120 000

• Työikäisiä 7000 – 10 000• Taudinmääritystä vaativia muistipulmia on 240 000:lla • Uusia kv/v dementia tapauksia n 13 000/vUusia kv/v dementia tapauksia n. 13 000/v

MUISTISAIRAUDET - KANSANTAUTI

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUSEU Council 12.2008: Alzheimer's disease a public health priority at EU

ALZHEIMERIN TAUDINALZHEIMERIN TAUDIN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET

Yhden tautitapauksen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle koko sairauden keston ajalta 170 000 200 000 €170 000 – 200 000 €

Lievä Alzheimerin tauti 5 000 € / vuosiLievä Alzheimerin tauti 5 000 € / vuosiVaikea Alzheimerin tauti 20 000 € - 30 000 / vuosi

Laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista 85%Diagnostiikan osuus kokonaiskustannuksista 1-2%Oireenmukainen lääkehoito 2-4%

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS Ernst ja Hay 1994, Schulenburg 1998, Wimo 1998, Winblad 2004, Viramo ja Sulkava 2006

MUISTISAIRAUDET –MUISTISAIRAUDET –TUTKIMUKSEN JA HOIDON HAASTE

Ö ÖLÖPPÖNEN 2006 – LIEDON KUNTAmiten yli 65 v. kuntalaisista DSM IV dementia kirjattu77% vaikea asteisesta dementiasta-77% vaikea-asteisesta dementiasta

-46% keskivaikea-asteisesta dementiasta-33% lieväasteisesta dementiasta oli kirjattu33% lieväasteisesta dementiasta oli kirjattu

KH ARVIO 2010-alle 50 %:lla kaikista etenevistä muistisairaista taudinmääritys-alle 10 % lievistä tapauksista tunnistettunoin 20 %:lla Alzheimer potilaista oireenmukainen-noin 20 %:lla Alzheimer potilaista oireenmukainen

lääkitys


KÄYPÄ HOITO – VASTAUS HAASTEESEEN


SITRA 1989Sulkava R, Erkinjuntti T, Palo J. Dementia: tutkimus ja hoito., j , j

SITRA ja STM. 1st edition. Helsinki 1989.

DEMENTIA: TUTKIMUSJA HOITO


SLL 1996Erkinjuntti T, Alhainen K, Frey H, Helkala E-L, Hervonen A,

Hietanen M Juva K Kivelä S L Koponen H Koivisto K MajamaaHietanen M, Juva K, Kivelä S-L, Koponen H, Koivisto K, Majamaa K, Myllylä V, Pirttilä T, Reinikainen KJ, Riekkinen P Jr., Rinne J,

Saarela T, Soininen H, Viramo P ja Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Muistihäiriöt jamuistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Muistihäiriöt ja

dementia. Suom Lääkäril 1996;51:2949-2957.

MUISTIHÄIRIÖT JADEMENTIA


2006

KÄYPÄ HOITO – SUOSITUS 2006

ALZHEIMERIN TAUDIN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITOLÄÄKEHOITO

DUODECIM 2006;122:1532-44

Pirttilä T (pj), Aejmelaeus R, Alhainen K,Pirttilä T (pj), Aejmelaeus R, Alhainen K, Erkinjuntti T, Koponen H, Puurunen M, Raivio

M, Rosenvall A, Suhonen J, Vataja R.


2010

KÄYPÄ HOITO – SUOSITUS 2010

MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITOLÄÄKEHOITO

DUODECIM 2010 (13.08.2010)

Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J,

Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R.

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS www.terveysportti.fi

Suomen Alzheimer-tutkimusseuranSuomen Alzheimer-tutkimusseuran asiantuntijakatsauksia 1997-2010 yli 20

• CERAD 1999, 2010• Vaikeusaste (CDR, FAST) 2000

Oirekyselyt 2001 2007• Oirekyselyt 2001,2007 • Käytösoireet 1997, 2001 x3• Hoitovaste 2002• Neuropsykologinen tutkimus 2002, 2003• Ehkäisy 2004

Oik d lli t i i t k k / d l t 2005 2006 3• Oikeudellinen toimintakyky/edunvalvonta 2005-2006 x3• Hyvät hoitokäytännöt 2008• Moniammatilliset tietotaidot 2010• AT diagnoosi 2010 (tulossa)• Muistipotilaan kuvantaminen 2010 (tulossa)


KÄYPÄ HOIDON NELJÄ RATKAISUAKÄYPÄ HOIDON NELJÄ RATKAISUA MUISTISAIRAUKSIEN HAASTEESEEN

1 ENNALTAEHKÄISY

2 VARHAINEN TAUDINMÄÄRITYS

3 KOKONAISVALTAINEN HOITO JA KUNTOUTUSKUNTOUTUS

4 EHYT HOITOPOLKU


ENNALTAEHKÄISY –AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKUAIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU


MUISTISAIRAUDEN RISKIÄ

KOHOTTAVAT ALENTAVATAivoverenkiertosairaudetKorkea verenpaine

KoulutusLiikunta

Korkea kolesteroliYlipaino

Henkinen aktiivisuusSosiaalinen aktiivisuus

DiabetesValtimotauti

AntioksidantitKalaöljyt

Masennus Pään vammat

VerenpainelääkitysKolesterolilääkkeet

PUNAISELLA MERKITYT LIITTYVÄT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIIN


AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU

SIJOITA NYT AIVOTERVEYTEEN

Harkituille oikea-aikaisille sijoituksille saathyvän tuoton ja kestävän kasvun

Päivän nousijat:

liikunta, painonhallinta, aktiivisuus, verenpaineen ja kolesterolin hoito ....

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS PIDÄ AIVOSI KUNNOSSA WSOY 2010

OIKEUS VARHAISEEN TAUDINMÄÄRITYKSEENTAUDINMÄÄRITYKSEEN


MUISTISAIRAUKSIEN VARHAISENÄÄTAUDINMÄÄRITYKSEN AIHEET

• HOITAA PARANNETTAVAT TILATTilan koheneminen etenemisen estäminenTilan koheneminen, etenemisen estäminen

HIDASTAA MUISTISAIRAUDEN ETENEMISTÄ• HIDASTAA MUISTISAIRAUDEN ETENEMISTÄPidentää aikaa lievemmässä taudin vaiheessa

• AUTONOMIAN TUKEMINENPidentää aikaa kotona


DIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTIDIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTI

• Muistioireiden syy tulee selvittää, eli kliinisesti poikkeava oire tehtävä ymmärrettäväksi –

mieluiten varhaisessa vaiheessamieluiten varhaisessa vaiheessa

Vertaa: rintakipu, hengenahdistus, nivelkipuVertaa: rintakipu, hengenahdistus, nivelkipu

• Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata 6–12 kuukauden välein.


KANSALLISESTI YHTENÄISET EI KAUPALLISET TUTKIMUKSEN

VÄLINEET JA OHJEET• SEULONTA

MuistikyselyCERAD/Muistiseula MMSE

• KLIININEN TUTKIMUS

• NEUROPSYKOLOGINENCERAD/Muistiseula, MMSE

• ARKITOIMETADSC ADL

• NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS

• LABORATORIOTUTKIMUKSETADSC-ADL

• TASOARVIO

• LABORATORIOTUTKIMUKSET

• AIVOJEN KUVANTAMINENCDR, GDS

• KÄYTÖSOIREET• BIOLOGISET MERKKIAINEET

Li- Abeta42, kokonais-TauKÄYTÖSOIREETNPI, Depressio

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS Suomen Alzheimer tutkimusseura 1997-2010 Käypä Hoito 2006-2010

MUISTIPOTILAAN PERUSSELVITYS

• Huolellinen anamneesi ja läheisen haastatteluj• Arvio muistioireista• Kliininen tutkimus• Muistin ja tiedonkäsittelyn (kognitio) arviointi• Käytösoireiden arviointiKäytösoireiden arviointi• Laboratoriotutkimukset• Aivojen kuvantaminenAivojen kuvantaminen• Toimintakyvyn ja tilan vaikeusasteen arviointi


OIREARVIO


KYSELY MUISTISTA:KYSELY MUISTISTA: MUISTIN MUUTOKSET

• Muistaako hän tehdä sovitut asiat ? • Muistaako hän, mistä on puhuttu vähän aikaa p

aikaisemmin ? • Kyseleekö tai kertooko hän samoja asioita uudelleen ja

uudelleen? • Muistaako hän läheistensä nimet?

Mit hä ii i t i i t t j i j ki d• Miten hän oppii uusia toimintatapoja, esim. jonkin uuden laitteen käyttö ?

• Miten käytännön taidot sujuvat (kodinkoneet käsityöt• Miten käytännön taidot sujuvat (kodinkoneet, käsityöt, ruoan laitto, pienet korjaustyöt jne.)?

• Miten hän suhtautuu muistivaikeuksiinsa?Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS

Miten hän suhtautuu muistivaikeuksiinsa?

Pulliainen ym. SLL 2001, WWW.KAYPAHOITO.FI

MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYNPUNTAROINTI


CERAD / MUISTISEULA 2010KOGNITIIVINEN TEHTÄVÄSARJA (suluissa raja-arvot)

CERAD / MUISTISEULA 2010

Kielellinen sujuvuus (alle 15)Nimeämistehtävä (alle 11)Nimeämistehtävä (alle 11)MMSE (alle 25)Sanalistan oppimistehtävä (välitön ja viivästetty palautus,Sanalistan oppimistehtävä (välitön ja viivästetty palautus, sekä tunnistaminen) (opitut alle 17, palautus alle 70%)Piirrostehtävä (kuvioiden kopiointi sekä muistitehtävänä k i id ii ä t tt l t ) ( ll 60%)kuvioiden viivästetty palautus) (alle 60%) Kellotaulun piirtäminen (alle 5)Tarinatehtävä (välitön ja viivästetty mieleenpalautus)Tarinatehtävä (välitön ja viivästetty mieleenpalautus) (viivästetty alle 7)


Hänninen ym

M i ti i k iMuistisairauksien tiedonkäsittelymuutostenvarhainen toteaminenuudistetulla CERADuudistetulla CERAD-tehtäväsarjalla

Duodecim 2010Duodecim 2010


AIVOKUVA PERUSTUTKIMUS -MK ENSISIJAINENMK ENSISIJAINEN


AIVOJEN KUVANTAMINEN 2010AIVOJEN KUVANTAMINEN 2010• Aivojen magneettikuvaus (MK) on ensisijainen tutkimus

t ittä ä i ti i k ill t i i ii t itäetsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä• Muistipotilaan MK-ohjelma

– vähintään aksiaalisuunnan T2-painotteiset ja FLAIR-ä tää a s aa suu a pa otte set jasekvenssit sekä kolmiulotteinen T1-painotteisen sekvenssi (esimerkiksi sagittaalikuvat ja koronaalisuunnan reformaatit kohtisuoraan hippokampuksen pitkää akselia vasten; huom. 1 mm:n T1 leikkeet)

• TT tehdään jos MK:lle on vasta aihe (tahdistin muut• TT tehdään, jos MK:lle on vasta-aihe (tahdistin, muut ferromagneettiset vierasesineet, klaustrofobia) tai kuvantamiselle on päivystysluonteinen aihe (esim. traumaepäily)traumaepäily). – Muisti-TT: 64-rivinen monileike-TT reformaattikuvin

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUSHUS MK AA1AG € 179, TT monileike AA1BB € 196, perus AA1AD € 140

M i ti til

A B

MuistipotilaanMK

A B

A T1 coronalB FLAIR axialC T2 axial

CTimo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS

C

ALZHEIMERIN TAUTI –SELKÄYDINNESTEEN BIOLOGISET MERKITSELKÄYDINNESTEEN BIOLOGISET MERKIT


AAββ4242AAββ4242ANOVA F(2,184)=30.1,p<0.001

Pitoisuus alentunut AT:ssaPitoisuus alentunut AT:ssa

*

**

Sensitiivisyys 65 - 98 %

S ifi* Spesifisyys

Kontrollit 34 - 83 %Kontrollit 34 83 %Muut dementiat 54 - 60 %

PR AT DEF ATMUU D KONTR

TUULA PIRTTILA 2005TUULA PIRTTILA 2005


TUULA PIRTTILA 2005TUULA PIRTTILA 2005

Tuula Pirttilä 2005

MUISTIPOLIKLINIKKA LÄHIPALVELUNA


ÄMUISTIPOTILAAN TUTKIMUKSET - MISSÄ

• Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Sik i t tki k t j h id t• Siksi tutkimukset ja hoidon seurantatulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n. 20-30 000).

• Perusterveydenhuollossa, muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovatmuistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle.

• Työikäiset – neurologian muistipoliknikka

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS KH 2010

ALZHEIMERIN TAUTI –EI POISSULKUDIAGNOOSIEI POISSULKUDIAGNOOSI


Alzheimerin tauti on vaiheittain etenevä sairaus jonka oireet ja niiden eteneminen

AD RISKISSÄMMSELIEVÄ

sairaus, jonka oireet ja niiden eteneminen on ymmärrettävissä määrättyjen aivoalueiden vaurioitumisen perusteella

2830

VARHAINEN AD

LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN

Entorinaalinen kuorikerros ja hippokampus

26

22

24

PREDEMENTIALIEVÄ

ADMCI - MILD COGNITIVE DECLINEOtsalohkon dorsolateraalialueet

20

16

18 KESKI-VAIKEA

AD

Parieto-temporaalisetassosiatiiviset alueet

1214

16

10

AD assosiatiiviset alueet

6

810

VAIKEA AD

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUSVUOSIA

1 2 3 4 1065 9872

4

Vanhat NINDS ADRDA todennäköinen ATVanhat NINDS-ADRDA – todennäköinen ATMcKhann G, Drachman DA, Folstein M ym. Neurology 1984

PÄÄKRITEERI:Dementia: muisti + muu tiedonkäsittelyn osa-alueTasaisesti etenevä, Normaali tajunnantasoEi yleis- tai aivosairautta joka voisi aiheuttaa

TUKEVAT PIIRTEET:Etenevä muun tiedonkäsittelyn osa-alueen heikentymienEtenevä muun tiedonkäsittelyn osa alueen heikentymienMuuttunut käyttäytyminenEsiintyminen suvussaLi norm., EEG norm. tai epäspesifi, TT/MK etenevä atrofia


AT ETENEMINEN JA BIOLOGISET MERKIT

CSF Aβ42A l id i iAbnormal Amyloid imagingFDG-PETMRI hippocampal volume FDG-PETCSF TauCognitive performanceFunction (ADL)

MRI hippocampal volume

CSF AβCSF Aβ42

Amyloid imaging

Cognitive performance

Function (ADL)

CSF Tau

Normal TimePresymptomatic eMCI LMCI Dementia

oireeton MCI varhainen lievä keskivaikea

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUSAisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246.

AT:N DIAGNOOSIAT:n diagnoosi ei ole poissulkudiagnoosi, vaan se perustuu

t illi i k kä t ti t k ii bi l i iityypilliseen oirekuvaan sekä tautia tukeviin biologisiin merkkeihin

A. PääkriteeriVarhainen ja merkittävä tapahtumamuistin (episodisen muistin) heikkeneminen,– edennyt vähitellen, vähintään 6 kuukauden ajan, tieto potilaalta tai

läheiseltäläheiseltä– todetaan myös testauksessa (CERAD, neuropsykologinen tutkimus)– voi olla ainoana oireena tai siihen voi liittyä muita kognitiivisia

oireita AT alussa tai sen edetessäTukevat piirteet (BIOLOGISET MERKIT)

B. Sisemmän ohimolohkon atrofia MK:ssaC. Poikkeava selkäydinnesteen biologinen merkkiaine

t l b t l idi 42 k h t f f t k h t t– matala beeta-amyloidi-42, kohonnut fosfo-tau, kohonnut tauD. Tyypillinen PET-tutkimuksen löydös– vähentynyt glukoosiaineenvaihdunta molemmin puolin

temporoparitetaalisestitemporoparitetaalisesti– amyloidin osoittaminen merkkiaineella

E. Varmennettu autosomaalisesti dominantisti periytyvä mutaatio lähisukulaisella


HOITO-OHJEIDEN YTIMET JAUUDET INDIKAATIOTUUDET INDIKAATIOT


ALZHEIMER – OIREENMUKAISTA HOITOA

• TAKRIINI– USA 1993, Suomi 09.1996. Erikoisluvalla Suomi 1989-

• DONEPETSIILI– Suomi 09.1997

• RIVASTIGMIINI *– Suomi 05.1998

• GALANTAMIINI *– Suomi 11.2000

MEMANTIINI• MEMANTIINI– Suomi 09. 2002 *) Suomalaiset mukana alkuperäisissä

(pivotal) rekisteröintitutkimuksissa


(p )

ÄÄMUISTISAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO

• Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH AT LKT t i AT PT i ti i t l i h kitAVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä.

• Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista i ti i k i t j tk k ikki t l h i id h idmuistisairauksista, jotka kaikki tulee huomioida hoidon

suunnittelussa.


HOIDON TAVOITE - HOITOVASTE

• Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat potilaan kognition ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan

kii tt i j kä tö i id li ittä ivakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen.

• Tavallisin hoitovaste• Tavallisin hoitovaste – lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen– keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden

koheneminen– vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai

käytösoireiden hoidon helpottuminenkäytösoireiden hoidon helpottuminen.


ALZHEIMERIN TAUTI

• AT:n hoidossa käytetään muistisairauslääkkeitä (jokin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä tai memantiinimemantiini.

• Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi a a se ja e ä e s s ja se s ää ee ssuositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE:n estäjä -hoito sovi (esimerkiksi vasta-aihe) hoito voidaan aloittaa myös(esimerkiksi vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla.

• Kohtalaisen vaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito ovat AKE:n estäjät ja memantiini


AT + AVH

• AT-potilaat, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus, voivat hyötyä muistisairauslääkityksestä.

• Erityisesti galantamiinin teho on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä.

• Donepetsiilin, rivastigmiinin ja memantiinin osalta ei ole vastaavaa näyttöä laajoista lumekontrolloiduistavastaavaa näyttöä laajoista lumekontrolloiduista kaksoissokkotutkimuksista.


PARKINSONIN TAUDINPARKINSONIN TAUDIN MUISTISAIRAUS

• Parkinsonin tautiin liittyvän dementian (PTD) y ( )oireiden ensisijainen hoito on AKE-lääke.

• Tämän ryhmän lääkkeistä vain rivastigmiinilla se on virallinen käyttöaihe.


EHYT HOITOKETJU

KOKONAISVALTAINEN HOITO


LÄÄKEHOITO ON OSA HOIDON KOKONAISUUTTA

• Lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta

• Kokonaisvaltainen hoito: • vaaratekijöiden ja oheissairauksien hoitovaaratekijöiden ja oheis sairauksien hoito• mielialan ja käytösoireiden hoito• kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki.

• Hoidon onnistuminen edellyttää• saumatonta hoitoketjuasaumatonta hoitoketjua• yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa,

jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä


Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT).MMSE = Mini-mental State Examination, GDS = Global Deterioration Scale, CDR= Clinical Dementia Rating.

Kaikkien tehtäväEhkäi Kaikkien tehtävä

Erityistason konsultaatioNeurologiEhkäisy Kaikkien tehtävä

Muistioireen tunnistaminen Muistipoliklinikka

DiagnostiikkaYksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Aivojen terveys Muistioire

NeurologiGeriatriNeurokirurgiPsykiatriPsykogeriatri

kuntoutussuunnitelma

AvohoitoYksilöllinen hoito- ja Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Varhainen AT

Diagnoosi

Lievä ATMMSE 26 18 j

kuntoutussuunnitelmay

• Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito• Liikunta• Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus• Päävammojen ehkäisy• Monipuolinen ruokavalio Keskivaikea AT

MMSE 26–18GDS 3–4CDR 0,5–1

Avohoito/PitkäaikaishoitoYksilöllinen hoito- ja

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma• Säännöllinen tarkistus ja seuranta (6–12

MMSE 22–10GDS 4–6CDR 1–2

Yksilöllinen hoito ja kuntoutussuunnitelma

j (kuukautta)• Lääkehoidon tarkistus• Oheissairauksien hoito• Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut• Käytösoireiden hoito• Ajoterveys turvallisuus

Vaikea ATMMSE 12–0GDS 6 7

PitkäaikaishoitoYksilöllinen hoitosuunnitelmaKuntoutumista edistävä hoitotyö

• Ajoterveys, turvallisuus• Kuntoutus ja apuvälinearvio• Sosiaalietuuksien päivitys• Edunvalvonta• Hoitotahto• Ohjaus ja neuvonta

GDS 6–7CDR 2–3

Loppuvaiheen hoito


j j• Omaisten kuuleminen ja tuki Kuolema

© Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito -työryhmä

HYVÄN HOIDON SISÄLLÖTHYVÄN HOIDON SISÄLLÖT


Suomalainen asiantuntijasuositus – ”Hyvät hoitokäytänteet etenevien muistisairauksien y ykaikissa vaiheissa”

Kirjoittajana Suomen Alzheimer tutkimusseuran kokoama asiantuntijatyöryhmä:

Jaana Suhonen, Kari Alhainen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Pirjo Juhela, Kati Jaana Suhonen, Kari Alhainen, Ulla Eloniemi Sulkava, Pirjo Juhela, Kati Juva, Minna Löppönen, Markku Makkonen, Matti Mäkelä, Tuula Pirttilä, Kaisu Pitkälä, Anne Remes, Raimo Sulkava, Petteri Viramo ja Timo Erkinjuntti

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS SLL 2/2008

MUISTISAIRAAN HYVÄNMUISTISAIRAAN HYVÄN HOIDON SISÄLLÖT

1. Ehkäisy on kaikkien tehtävä2. Muistioire tulee tunnistaa mahdollisimman varhain3. Kuinka päästään diagnoosiin ja mitä sen jälkeen4 Muistipotilaan diagnostiikka ja hoidon organisointi kannattaa keskittää4. Muistipotilaan diagnostiikka ja hoidon organisointi kannattaa keskittää

muistipoliklinikalle5. Muistisairauden diagnoosi tulee selvittää sairastuneelle ja läheiselle6. Diagnoosin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma7 Muistikoordinaattori varmistaa muistipotilaan avohoidon toteutumisen7. Muistikoordinaattori varmistaa muistipotilaan avohoidon toteutumisen8. Etenevän muistisairauden oireenmukainen lääkehoito vaatii seurantaa9. Käytösoireiden ennakointi ja hoito vaatii osaamista10. Muistipotilaiden somaattisten sairauksien kokonaisvaltainen hoito kannattaa11. Edunvalvonta, hoitotahto ja ajo-oikeuden arviointi ovat osa ennakoivaa hoitoa12. Muistisairauksia on myös työikäisillä13. Dementiapotilaiden ympärivuorokautinen hoito vaatii erityisosaamista14. Yksityissektori ja kolmas sektori tuottavat myös muistipotilaan tarvitsemia14. Yksityissektori ja kolmas sektori tuottavat myös muistipotilaan tarvitsemia

palveluja

Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUSSuhonen ym Suom Lääkäril 2008;63:9-22

KANSALLINEN OHJELMAKANSALLINEN OHJELMA


ALZHEIMER'S DISEASE A PUBLICALZHEIMER S DISEASE A PUBLIC HEALTH PRIORITY AT EU

Council Conclusions on public health strategies to combat p gneurodegenerative diseases associated with ageing and

in particular Alzheimer's disease

EMPLOYMET, SOCIAL POLICY, HEALTH AD COSUMER AFFAIRS

Council meeting Brussels, 16 December 2008


KANSALLINEN OHJELMA

• Muistisairauksien kansallinen ohjelma olisi ajankohtainen vastaus käsillä olevaan isänmaan haasteeseen

• Suomalaisilla on poikkeuksellinen i ti i k i ti t t it j k itäi i dmuistisairauksien tietotaito, joka pitäisi saada

kaikkien kansalaisten ulottuvilleNyt tehdyillä sijoituksilla säästämme tulevassa• Nyt tehdyillä sijoituksilla säästämme tulevassa

P l Ri ikk STM tt i äätö 03 12 2010• Paula Risikko – STM asettamispäätös 03.12.2010


Timo Erkinjuntti, HY/HUSTimo Erkinjuntti, HY/HUS10. 2010

MUISTISAIRAUDET - thl.fi · MUISTISAIRAUDET – KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITOKÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO...

Documents

Transcript of MUISTISAIRAUDET - thl.fi · MUISTISAIRAUDET – KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITOKÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO...