1

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KAUPPAKORKEAKOULU Avance-johtamiskoulutus

VUOKATIN URHEILUOPISTO MATKALLA ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSTA PALVELUORGANISAATIOKSI

Kesäkuu 2014 Laatija: Timo Welsby

2

SISÄLTÖ

1 TUNNE JUURESI.……………………………………………………………………………………………………. 1

2 ORGANISAATIO JA ERI YKSIKÖIDEN TOIMINTA........................................... 3

2.1 Lumilajien valmennuskeskus…………………………………………………………………......... 3

2.2 Liikunta- ja vapaa-ajan kurssipalvelut osana Vuokatin matkailualuetta.. 4

2.3 Liikunta-alan ammatillinen kouluttaja………………………………………………………….. 5

2.4 Tukipalvelut tärkeä osa asiakaskokemusta……………………………………………..... 6

3 NYKYTILAN TARKASTELUA……………………………………………………………………………….. 8

3.1 Valtionosuusjärjestelmät muutoksessa……………………………………………………... 9

3.2 Valmennuskeskus monessa mukana………………………………………...................... 11

3.3 Suuri korjausvelka rasitteena…………………………………………………………................ 14

4 TULEVIEN VUOSIEN STRATEGISIA VALINTOJA………………………………………… 16

4.1 Suomalaista huippu-urheilua yhdessä………………………………………………………... 16

4.2 Ammatillinen koulutus murroksessa…………………………………………………………... 20

4.3 Vapaa-aikaa ja aktiiviliikkumista Vuokatin imussa…………………………………... 21

4.4 Terve talous mahdollistaa monipuolisen toiminnan……………………………….. 23

4.5 Palveluorganisaatioksi kasvaminen……………………………………………………………... 25

5 LOPUKSI……………………………………………………………………………………………………………………… 27

LÄHTEET………………………………………………………………………………………………………………………….. 28

1

1 TUNNE JUURESI

Vuokatin Urheiluopisto on liikunta- ja perhelomakohde sekä hiihdon johtava valmennuskeskus

keskellä monipuolista Vuokattia. Se on yksi maamme yhdestätoista lakisääteisestä liikunnan

valtakunnallisesta koulutuskeskuksesta. Urheiluopiston taustalla on Vuokatin Säätiö, joka

omistaa urheiluopiston maapohjan ja rakennukset. Säätiön tarkoituksena on Vuokatin

Urheiluopiston ylläpitäminen sekä liikunnan ja erityisesti eri hiihtourheilulajien monipuolinen

kehittäminen. Säätiössä päätösvaltaa käyttää Suomen Hiihtoliitto, Kainuun Säätiö ja Kainuun

Ammattiopisto.

Vuokatin Urheiluopiston toiminta alkoi vajaa seitsemänkymmentä vuotta sitten, jolloin Suomen

Latu suunnitteli luontoliikunnalleen tukikohtaa Vuokattiin. Syksyllä 1945 oli valmiina rantasauna

sekä rakenteilla kolme hirsitaloa, jotka oli saatu lahjoituksina puolustusvoimilta ja

rajavartiostolta. Rakennusten purku-, siirto- ja pystyttämiskustannuksiin osallistui yli 30

kainuulaista yritystä.

Vuokatinmajan toiminta oli alusta asti varsin hiihtopainotteista, vaikka kesäleirejäkin

järjestettiin. Helsingin Sanomat kirjoitti joulukuussa 1946, kuinka Vuokatin talviurheilukeskus

kehittyy hiihtotieteelliseksi tutkimuslaitokseksi. Tuolloin selvitettiin "tieteellisin menetelmin"

suksen liukuominaisuuksia, voiteiden käyttöä eri keleillä sekä suksen ihannepituutta.

Alppihiihdon edistämiseksi Vuokatin ensimmäinen rinne avattiin alkuvuodesta 1947. Myös

keskustelut hyppyrimäen rakentamisesta Vuokattiin käynnistyivät nopeasti. Päävalmentaja Veli

Saarinen esitti kesällä 1947 K70-mäen rakentamista olympiaharjoittelua varten. Kesän

päätapahtuma oli tuhansia osanottajia kerännyt juhannusjuhla. Vuoden 1948 juhannuksen

kohokohta oli tohtori Urho Kekkosen juhlapuhe aiheesta urheilu, kansakunnan elinvoiman eräs

lähde. Pari vuotta myöhemmin juhannus huipentui maailman ensimmäiseen

kesämäkihyppykisaan. Juhannusjuhlien esiintyjät olivat aikansa huippuja Ansa Ikosesta Tapio

Rautavaaraan.

2

Vuoteen 1949 mennessä Suomen Hiihtoliitosta oli tullut Suomen Ladun rinnalle Vuokatinmajan

toinen osakas. Myös keskustelut Vuokatin Säätiön perustamisesta olivat käynnistyneet. Säätiö

perustettiin seuraavana vuonna ja samalla Vuokatinmaja muuttui Vuokatin Urheiluopistoksi.

Vuokatin kansainvälistyminen alkoi urheiluopistoksi muuttumisen myötä. Kesän 1950

kansainvälisellä työleirillä oli edustajia Australiasta, USA:sta, Englannista ja Tanskasta. Vuonna

1952 puolestaan Ruotsin hiihdon päävalmentaja Arvid Kjellström totesi leirikokemustensa

perusteella Vuokatin paremmaksi valmennuskeskukseksi kuin heidän oma ylpeytensä

Vålådalen. Vuotta 1954 voidaan pitää eräänlaisena läpimurtona kansainvälisessä

hiihtomaailmassa. Silloin Vuokatissa leireilivät Japanin, USA:n, Saksan, Ranskan ja Jugoslavian

hiihtäjät. Vuosien myötä harjoittelevien kansainvälisten joukkueiden määrä on tasaisesti

kasvanut.

Vuoden 1991 nuorten PM-hiihdoista alkoi aktiivinen urheilukilpailujen järjestäminen. Opisto on

sittemmin isännöinyt yhdessä paikallisten ja kansallisten urheilujärjestöjen kanssa niin eri lajien

kansallisia kuin kansainvälisiäkin kilpailuja. Mukana on mm. kansainvälisen hiihtoliiton A- ja B-

tason maailmancup-kisoja, triathlonin EM-kisat, parahiihdon maailmancup- ja MM-kilpailuja,

Suunnistuksen MM-kilpailut sekä nuorten talviolympiapäivät.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana urheiluopistosta on muodostunut ympärivuotinen

liikunnan koulutuskeskus, jonka toimintaa rytmittävät eri vuodenaikoihin sijoittuvat

asiakasryhmät. Ensilumenladun ja hiihtoputken ansiosta syksystä on kehittynyt koko Vuokatin

matkailualuetta hyödyttävä sesonki, jolloin parhaimmillaan lähes 40 eri maan edustajat

harjoittelevat maan parhaissa ensilumen olosuhteissa. Kotimaisille asiakkaille suunnatut

liikunnalliset kurssit ovat koulujen loma-aikojen suosittuja tuotteita. Liikunnalliset leirikoulut

puolestaan täyttävät alkuvuoden ja kevään viikot. Myös yritykset ja eri järjestöt käyttävät

urheiluopiston palveluja. Vuonna 2004 aloitettu ammatillisen koulutuksen kehitystyö on

kasvattanut ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää yli sataan, joista lähes 70 opiskelee

sisäoppilaitosmaisesti urheiluopistolla koko lukuvuoden ajan.

3

2 ORGANISAATIO JA ERI YKSIKÖIDEN TOIMINTA

Urheiluopiston toiminta jakaantuu seitsemään yksikköön: valmennuskeskukseen,

koulutuskeskukseen, liikunta- ja kurssipalveluihin sekä näitä tukeviin talous-, myynti-, ravintola-

ja huoltopalveluihin.

KUVIO 1 Vuokatin Urheiluopiston organisaatio.

2.1 Lumilajien valmennuskeskus

Vuokatin Urheiluopistolla sijaitsee yksi opetus- ja kulttuuriministeriön auktorisoimasta

kuudesta valmennuskeskuksesta. Urheiluopiston valmennuskeskuksella on erityistehtävä

suomalaisen hiihtourheilun kehittäjänä. Vuokatin huippu-urheilun valmennuskeskus tarjoaa

Suomen monipuolisimmat pohjoismaisten hiihtolajien harjoitusolosuhteet ja palvelut ympäri

vuoden. Suuri osa kotimaassa tapahtuvasta lumilajien juniori- ja huippuvalmennuksesta

toteutetaan juuri Vuokatissa. Hyvien harjoitus- ja ensilumiolosuhteiden tarjoamisen lisäksi

tärkeitä toimintasektoreita ovat käytännön valmennustoiminta, valmentajakoulutus sekä lajien

KOULUTUS VALMENNUS LIIKUNTA- JA KURSSIPALVELUT

MYYNTI

REHTORI

HUOLTO

RAVINTOLA

HALLINTO

EDUSTAJISTO

JOHTOKUNTA

TUKIPALVELUT

4

kehitystyö eli tutkimustiedon soveltaminen ja siirto käytännön valmennustyöhön. Huippu-

urheilun valmennuskeskuksen tavoitteena on ollut säilyttää kansainvälisesti johtava asema

parhaana pohjoismaisten hiihtolajien valmennuskeskuksena. Valmennuskeskus tarjoaa myös

muiden lajien valmennukseen ja koulutukseen hyvät olosuhteet ja tukipalvelut.

Valmennuskeskuksen kautta tulee reilu kolmannes opiston koulutus-, kurssi- ja leiritoiminnan

asiakkaista sekä liikevaihdosta. Valmennuskeskuksella on keskeinen rooli kaikkien Suomen

Hiihtoliiton valmennusryhmien, Suomen Ampumahiihtoliiton, Suomen Lumilautaliiton ja

hiihtosuunnistajien valmennuksessa. Vuokatin nimeäminen Pesäpalloliiton huippu-pesäpallon

kehityskeskukseksi on kasvattanut valmennuskeskuksen liikevaihtoa kansallisesti isossa lajissa.

Lisäksi Vuokatti on tärkeä harjoittelukeskus eri maiden lumilajien maajoukkueille,

vammaishuippu-urheilu mukaan lukien. Valmennuskeskuksen kautta toteutetaan kaikki

urheiluopiston kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvä toiminta. Valmennuskeskuksella on merkittävä

rooli urheilijapolun eri vaiheissa Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa olosuhteiden, osaamisen ja

urheilijoiden valmennuksen osalta. Tämä turvaa omalta osaltaan oppilasmääriä ja opettajien

sekä valmentajien työllisyyttä.

2.2 Liikunta- ja vapaa-ajan kurssipalvelut osana Vuokatin matkailualuetta

Vuokatin Urheiluopisto ei ole ainoastaan huippu-urheilijoiden paikka, vaan reilu kolmanneksen

urheiluopiston asiakkaista ja liikevaihdosta tuottaa liikunta- ja kurssipalvelut. Liikunta- ja

kurssipalvelut vastaa erityisesti koulujen loma-aikoihin sijoittuvien liikuntakurssien tarjonnasta.

Urheiluopisto kantaa erityistä huolta hiihtotaidon säilymisestä suomalaisena

kansallisomaisuutena. Tätä toteuttaakseen Vuokatin Urheiluopisto toimii hiihdonopetuksen

pääkoulutuskeskuksena ja tekee yhteistyötä mm. Suomen hiihdonopettajat ry:n sekä eri

opettajankoulutusyksiköiden kanssa. Urheiluopisto järjestää lukuisia hiihdonopettajakursseja

hiihtokeskusten tarpeisiin ja lisäksi kouluttaa valtaosan liikuntaa erikoistuvista

luokanopettajista hiihdon osalta. Myös Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnan

liikunnanopettajaopiskelijat suorittavat syventävän hiihtojakson urheiluopistolla.

Liikunta- ja vapaa-ajan kurssipalvelut tuottavat erilaisia työhyvinvointikursseja niin

maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Käytännössä Vuokatin Urheiluopisto on tarjonnut

5

terveysliikuntapalveluja jo ennen koko käsitteen syntymistä. Talviset hiihtoretket, kesäiset

vaellukset Vuokatin vaaroilla ja urheiluopiston liikuntapaikkojen monipuoliset mahdollisuudet

ovat aktivoineet suomalaisia terveysliikuntaan jo urheiluopiston perustamisesta lähtien.

Huippu-urheilijoiden valmennuksesta ja testauksesta saatua tietotaitoa voidaan soveltaa

moneen muuhun asiakasryhmään. Työssä jaksamiseen on haettu keinoja urheiluopiston

innostavasta ympäristöstä jo vuosia. Vahvuutena on laaja-alainen työhyvinvoinnin kehittäminen

ja ylläpitäminen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteensovittaminen lumiliikunnan ja

luonnon avulla. Omien terveysliikunnan asiantuntijoiden lisäksi kumppaneina on joukko eri

alojen ammattilaisia.

2.3 Liikunta-alan ammatillinen kouluttaja

Koulutuskeskus vastaa urheiluopiston ammatillisesta koulutuksesta. 2000-luvun puolessa

välissä käynnistetty järjestelmällinen ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja

koulutusvolyymien kasvattaminen on johtanut opiskelijamäärien moninkertaistumiseen.

Perinteikkään hierojan ammattitutkinnon lisäksi urheiluopisto järjestää toisen asteen

koulutuksena liikuntaneuvoja koulutusta sekä ammatillisena lisäkoulutuksena hiihdonopettaja

ja personal trainer -suuntautunutta liikunnan ammattitutkintoa. Ammatillisessa koulutuksessa

opiskelijamäärä on vuosittain yli sata. Koulutuskeskuksen tuottama liikevaihto toiminnallisista

yksiköistä on vajaa kolmannes.

Liikunnanohjauksen perustutkinnon järjestämislupa myönnettiin Vuokatin Urheiluopistolle

vuonna 2009, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa. Portaittain opiskelijamäärä on

kasvanut järjestämisluvan enimmäismäärään, viiteenkymmeneen opiskelijaan. Opiskelijoina on

niin peruskoulupohjaisia kuin lukion suorittaneita nuoria. Opinnot suoritetaan

sisäoppilaitostyyppisesti, joten opiskelijaetuihin kuuluun opetuksen lisäksi majoitus ja ruokailu

kaikkina koulupäivinä. Urheilevilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös Vuokatti-Ruka

urheiluakatemian toimintaan. Vuokatin Urheiluopiston tavoitteena on kouluttaa

liikuntaneuvojia erityisesti matkailu- ja hiihtokeskustoimialalle. Opiskelijalla on siten

mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa hiihdonopettajakoulutuksia sekä ylimääräisiä kieliopintoja.

6

Myös ammatillisissa aikuiskoulutuksissa opintoihin on istutettu lumeen ja hiihtoon liittyviä

elementtejä. Hierojan ammattitutkinnossa tehdään kiinteää yhteistyötä urheiluakatemian

kanssa, joten käytännön kokemuksen myötä valmistuvilla opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet

työllistyä eri urheilujoukkueiden palveluksessa. Liikunnan ammattitutkinnossa säätiön

perustehtävä hiihdon edistäjän tulee esille erityisen hyvin. Valmistavassa koulutuksessa on

mahdollista käydä kansainvälisen hiihdonopettajapätevyyden vaatimat kokonaisuudet.

Valmistuvat opiskelijat ovat rinnekeskusten hiihtokoulutoiminnan ehdotonta huippua.

2.4 Tukipalvelut tärkeä osa asiakaskokemusta

Huoltoyksikkö, ruokaravintolat sekä myynti- ja markkinointipalvelut toimivat urheiluopiston

koulutus- ja kurssitoimintaa tukevina osastoina. Huolto-osaston päätehtävänä on opiston

rakennusten ja liikunnan suorituspaikkojen päivittäishuolto sekä kunnossapito. Luontevana

osana huollon tehtäviä suorituspaikkahenkilöstö vastaa myös Vuokatin alueen latu- ja

retkeilyreittien sekä hiihtoputken kunnossapidosta ja ensilumen ladun tekemisestä. Myös

saneeraus- ja perusparannustoimet ovat huoltoyksikön vastuulla.

Ruokaravintola vastaa ensisijaisesti kurssi- ja koulutustoimintaan liittyvien ruokapalveluiden

tuottamisesta. Yksikkö tuottaa myös opiston päivittäispalveluun liittyvät ruokailu- ja

kahvilapalvelut. Volyymit ovat kokonaisuudessaan vuodessa lähes 250 000 suoritetta.

Urheiluopiston noutopöytä on tunnettu hyvästä laadusta ja erityisen runsaasta

salaattipöydästä. Asiakkaita tulee ruokailemaan alueen muista majoitusliikkeistä ja osa valitsee

majoittumisen urheiluopistolle juuri hyvän noutopöydän ansiosta. Päärakennuksen

ruokaravintolan lisäksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tarjotaan opiskelijalounas ja

aamiainen koulutuskeskuksen ruokalassa. Lisäksi urheiluopistolla sijaitsee kaksi kahviota, jotka

palvelevat niin majoittujia kuin päivittäisasiakkaita. Päivittäisasiakasmäärien niin salliessa

yksikkö järjestää myös erilaisia perhejuhlia ja yritystilaisuuksia.

Myynti- ja markkinointipalveluiden tehtävä on vastata urheiluopiston myyntipalvelusta sekä

huolehtia vastaanottopalveluista. Myyntisihteerit huolehtivat tuotteiden myynnistä yhdessä

toiminnallisten yksiköiden vetäjien ja tuotevastaavien kanssa. Hyvät nettisivut ja tehokkaat

sähköiset kanavat ovat keskeisiä välineitä markkinoinnin toteuttamiseksi. Lisäksi hyödynnetään

7

Vuokatin matkailualueen yhteismarkkinointia, huippu-urheiluasiakkaiden tuomaa imagoa ja

lajiliittosopimuksia. Myös alueen eri tapahtumat toimivat hyvinä markkinointikanavina.

Kokonaisuudessa markkinointia pyritään suuntaaman ja kohdentamaan eri asiakasryhmille

sopivaksi. Vastaanoton keskeisiä toimintoja ovat vastaanoton asiakaspalvelutehtävät,

lisäpalvelujen myynti sekä asiakastiedottaminen.

8

3 NYKYTILAN TARKASTELUA

Vuokatin Urheiluopisto toimii liikunnan valtakunnallisena koulutuskeskuksena Vuokatin

matkailualueen ytimessä. Matkailu- ja hiihtokeskustoiminta on murroksessa ja asiakasmäärien

kasvu on monessa keskuksessa pysähtynyt tai lähtenyt laskuun. Talouden taantuma on

vaikuttanut ihmisten rahan käyttöön ja asiakkaat ovat yhä hintatietoisempia. Etenkin Pohjois-

Suomen hiihtokeskuksien majoituskapasiteetin voimakas kasvu 2000-luvulla on johtanut

majoituspalveluiden ylitarjontaan. Tämä purkaantuu kovana hintakilpailuna ja etenkin

sesonkien ulkopuolella majoitushinnat ovat painuneet osin alle kannattavuusrajojen. Oheisessa

taulukossa on nähtävissä hiihtokeskuksien hissi-, rinne- ja lumetusjärjestelmien

kokonaisinvestoinnit eri vuosilta. Majoitusinvestoinnit mukailevat tätä taulukkoa.

KUVIO 2 Hiihtokeskusten investoinnit 2000-luvulla (Suomen Hiihtokeskusyhdistys Ry, 2013, 15).

Myös asiakasprofiilit ovat muutoksessa. Lähellä Venäjää toimivat keskukset, kuten Vuokatti,

kärsivät venäläismatkailijoiden vähentyneistä määristä. Pohjoisen keskuksissa on puolestaan

yritysasiakkaiden määrä kääntynyt laskuun. Toimialan muutokset ja kilpailun kiristyminen

pakottavat palvelujen tarjoajien miettimään yhä tarkemmin tuotteitaan ja olemaan valmiina

markkinoiden edellyttämiin muutoksiin. Vuokatin Urheiluopistoon vaikuttaa muita

urheiluopistoja enemmän hiihto- ja vapaa-aikakeskusten markkinatilanne. Siksi Vuokatin

aluebrändin vetovoimaisuus on ensiarvoisen tärkeää. Tammi-huhtikuun vapaa-ajan ja

terveysliikunnan kurssipalveluiden liikevaihto on yli miljoona euroa, joten jo muutaman

prosentin heilahtelulla on suuret talousvaikutukset. Alla olevassa taulukossa on nähtävillä, että

9

Vuokatin alkuvuoden 2014 yöpymiset ovat vielä kohtuullisella tasolla. Kevään huono

lumitilanne vaikutti myöhemmin erityisesti huhtikuun volyymiin. Kokonaisyöpyjämäärä on

kuitenkin ollut viimeiset kaksi vuotta hienoisessa kasvussa, joten tilanne on näiltä osin parempi

kuin monessa muussa keskuksessa, joissa kävijämäärät ovat olleet laskussa. Kävijämäärien

laskusta kärsivät vuonna 2013 mm. Rovaniemi, Ylläs, Himos, Tahko ja Ukkohalla-Paljakka

(Vuokatin Matkailukeskus, 2013,4).

KUVIO 3 Vuokatin matkailualueen tunnuslukuja (Vuokatin Matkailukeskus, 2014, 1).

3.1 Valtionosuusjärjestelmät muutoksessa

Kurssituotteiden kehittäminen ja myynti sekä omien kurssi- ja koulutusasiakkaiden

palveleminen ovat tähän asti olleet liikunnan koulutuskeskuksen ensisijaista toimintaa.

Urheiluopistojen valtionosuudet koostuvat vapaansivistystyön sekä ammatillisen perus- ja

lisäkoulutuksen rahoituksesta. Lisäksi urheiluopistoilla on ollut mahdollisuus hakea vapaaseen

sivistystyöhön liittyviä laatu- ja kehittämisavustuksia sekä rakennusavustuksia. Vapaan

sivistystyön valtionosuus on Vuokatin osalta ollut vuosittain noin 1,8 miljoonaa euroa,

ammatillisen peruskoulutuksen noin 850 tuhatta euroa ja ammatillisen lisäkoulutuksen noin

500 tuhatta euroa. Opiston koko liikevaihdosta näiden tukien osuus on noin kolmannes. Ennen

2000-luvun puoltaväliä rahoitus tuli lähes yksinomaan vapaasta sivistystyöstä. Ammatillisen

koulutuksen kehittymisen myötä niistä saatu valtionosuus on noussut tärkeäksi osaksi

rahoituspohjaa. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta on päästy nauttimaan portaittain

10

vasta vuodesta 2009 lähtien. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuus oli huipussaan vuonna

2011, jolloin rahoitusta kertyi noin 650 tuhatta euroa.

Valtion talouden kiristyessä opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat valtionosuudet niin

vapaansivistystyön kurssitoimintaan kuin ammatilliseen koulutukseen ovat kääntyneet laskuun

ja tulevina vuosina on odotettavissa entistä suurempia leikkauksia. Suurena kysymyksenä on

ratkaista kuinka urheiluopistot suhtautuvat kurssitoimintaan kuulumattomaan maksulliseen

palvelutoimintaan. Tähän mennessä mahdollisimman suuri osa toiminnasta on pyritty

järjestämään vapaansivistystyön kurssitoimintana, mikä on johtanut urheiluopistojen

keskinäiseen vuorokausikilpailuun. Urheiluopistot tuottavat yhä enemmän tukikelpoisia

vuorokausia, mutta ministeriön urheiluopistoille myöntämä kokonaisvuorokausimäärä on

pysynyt samana. Keskinäisen kilpailun myötä vuorokautta kohden myönnetty tuki on laskenut

tuntuvasti. Vuokatin Urheiluopisto tuotti vuonna 2011 noin 38500 opiskelijavuorokautta ja sai

valtionosuutta vuodelle 2012 noin 1,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 urheiluopisto tuotti yli

46000 opiskelijavuorokautta ja sai valtionosuutta seuravana vuonna 1,76 miljoonaa euroa.

Vuonna 2013 opiskelijavuorokausikertymä oli jo yli 52000. Nyt tulleen kasvun myötä on syytä

olettaa, että Vuokatin Urheiluopisto saa seuraavina vuosina valtion osuutta hieman

aikaisempaa enemmän, mutta rahoitus riippuu loppujen lopuksi siitä, miten paljon muut

opistot ovat vuosien 2013 ja 2014 aikana vuorokausia toteuttaneet. Alla olevasta taulukosta on

nähtävissä urheiluopistoille vuodelle 2014 myönnettyjen vapaansivistystyövuorokausien

määrät. Laskennallisesta osuudesta urheiluopistolle tilitetään 65 prosenttia.

TAULUKKO 1 Liikunnan koulutuskeskusten vapaansivistystyövuorokaudet (Opetushallitus,

2013).

11

Ammatillisen peruskoulutuksen osalta Vuokatin Urheiluopisto on yksi pienimmistä koulutuksen

järjestäjistä. Jo vuonna 2013 ministeriö esitti aloituspaikkojen leikkaamista viidestäkymmenestä

neljäänkymmeneen. Tuolloin aloituspaikkavähennyksiltä kuitenkin vältyttiin. Nyt käsittelyssä

oleva ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus tarkoittaisi Vuokatin

osalta rahoituksen leikkaamista jopa kymmenillä prosenteilla. Myös järjestämisluvat tulevat

syksyllä 2015 uuteen hakuun. Suurena uhkana on ammatillisen peruskoulutuksen jääminen pois

Vuokatin Urheiluopiston toiminnasta. Ministeriö hakee isoja ja vahvoja toimijoita, joihin

yksikään urheiluopisto ei kuulu. Jos järjestämisedellytykset halutaan jatkossa turvata, on

esimerkiksi liittouduttava ympäröivien vahvojen toimijoiden kanssa.

3.2 Valmennuskeskus monessa mukana

Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskus rakentuu lumilajien ympärille. Vuonna 2012

urheiluopistolle myönnettiin erityinen koulutustehtävä huippu-urheilussa lumilajien osalta

yhdessä Lapin urheiluopiston kanssa. Tämä tarkoittaa kyseisten lajien huippu-urheilussa

vaadittavan osaamisen ja asiantuntijapalveluiden kehittämistä ja jakamista liikunnan

koulutusverkostossa sekä koko urheilun järjestelmissä. Lisäksi tehtävä tarkoittaa

kehittämistoiminnan ja testauksen toteuttamista yhteistyössä muiden urheilutoimijoiden

kanssa. Tehtävän toteuttamiseksi valmennuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden

vahvojen toimijoiden kanssa. Näihin kuuluvat Vuokatti-Ruka urheiluakatemia, Jyväskylän

yliopiston liikuntateknologian muuntokoulutusyksikkö sekä Kainuun prikaati.

Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön tehtävänä on koordinoida ja johtaa

suomalaista huippu-urheilua. Huippu-urheiluyksikkö, lajiliitot, valmennuskeskukset ja

urheiluakatemiat tulee saada tekemään strategista yhteistyötä menestyksen

mahdollistamiseksi. Huippu-urheiluyksikön eri ohjelmakokonaisuuksissa (akatemia-, osaamis- ja

huippuvaiheen ohjelma) Vuokatin rooli lumilajeissa on jo merkittävä, mutta strategiseen

yhteistyöhön esimerkiksi lajiliittojen kanssa on vielä matkaa.

Urheiluakatemian osalta yhteistyö konkretisoituu yhteisillä valmentajaresursoinneilla.

Valmennuskeskus on siirtänyt omat valmentajansa urheiluakatemian palkkalistoille ja ostaa

12

puolestaan valmennusosaamista akatemialta. Valmennuskeskuksen lanseeraamat yläkoululeirit

ovat osoittautuneet erityisen suosituiksi. Lukuvuonna 2014–15 yhteistyössä urheiluakatemian

kanssa toteutetaan lähes 50 yläkoululeiriä painopistelajeissa. Muutoin akatemiaurheilijat

hyödyntävät urheiluopiston suorituspaikkoja ja majoittuvat opiston alueella sijaitsevissa

opiskelija-asuntoloissa. Urheiluakatemian ja urheilulukion käyneistä on noussut lukuisia

arvokisamenestyjiä, viimeisimpänä lumilautailijat Enni Rukajärvi ja Peetu Piiroinen,

maastohiihtäjät Krista Lähteenmäki, Kerttu ja Iivo Niskanen sekä ampumahiihtäjä Kaisa

Mäkäräinen.

Jyväskylän yliopiston 2003 aloittama liikuntateknologian muuntokoulutus on keskittynyt

erityisesti hiihtoon ja lumeen liittyvän tutkimustiedon tuottamiseen. Alun perin urheiluopiston

tiloissa aloittanut koulutus on siirtynyt myöhemmin Sotkamon kunnan ylläpitämään Snowpolis -

rakennukseen, joka sijaitsee opiston välittömässä läheisyydessä. Yliopiston eri hankkeiden

avulla on pystytty kehittämään mm. urheiluopiston reaaliaikaisia palautejärjestelmiä ja

lajikohtaisia suorituskykyanalyysejä. Tutkimusten myötä on saatu myös tarpeellista tietoa

hiihtotekniikoista ja suksien ominaisuuksista. Erityisen hyvänä asiana on nähty tutkijoiden ja

valmentajien yhteistyön tiivistyminen. Tutkittua tietoa on pystytty siirtämään aikaisempaa

nopeammin käytännön työhön.

Kajaanin AMK:n rooli liikuntateknologisten sovellutusten kehittäjänä ja tuottajana sekä

yhteistyökumppanina valmennuskeskuksen ja liikuntateknologiayksikön kanssa on jatkuvasti

kasvanut. Monessa ammattikorkeakouluvetoisessa hankkeessa yrityskumppaneiden lisäksi on

mukana niin valmennuskeskus kuin Jyväskylän yliopisto. Esimerkkeinä ovat suunnistuksen MM-

kisojen yhteydessä toteutettu virtuaalinen sprint -suunnistus Kajaanin katumaisemassa,

virtuaaliharjoitusympäristöt ja simuloitavat arvokisaolosuhteiden reitit yhdistettynä erilaisiin

voima-, nopeus-, suorituskykymittauksiin.

Valmennuskeskuksen asiakkaista lähes puolet on ulkomaalaisia. Vuosittain urheiluopistolla käy

asiakkaita lähes 40 eri maasta. Erityisen suosittua on ensilumen aika, jolloin Vuokatti on yksi

maailman parhaista alkukauden harjoittelupaikoista. Yli 40 tuhatta kuutiota varastoitua lunta

riittävät lumettamaan yli kuusi kilometriä hiihtolatua. Ensimmäinen pätkä ensilumen ladusta

avataan 10.10. klo 10. Jotta huippu-urheilijat saadaan harjoittelemaan urheiluopistolle,

13

edellyttää se ensiluokkaisia harjoitteluolosuhteita. Olosuhteiden jatkuva kehittäminen onkin

erittäin tärkeä osa valmennuskeskuksen toimintaa. Laadukkaita harjoituskeskuksia on vuosien

varrella rakentunut myös muualle Eurooppaan, joten kilpailu asiakkaista on kiristynyt. Vaikka

urheiluopiston harjoitteluolosuhteet kestävät monessa lajissa kansainvälisen vertailun, on

yhtenä uhkana nähtävä kalliit ja kehnot liikenneyhteydet. Kansallisten lajiliittojen osalta

haasteena on resurssien niukkuus. Erityisesti hiihtolajeilla talous on ollut pitkään todella tiukka,

joka on heijastunut myös valmennuskeskuksen toimintaan. Leirivuorokausimäärät ovat

laskeneet ja liittojen kehittämistoiminta on ollut vaatimatonta. Lajiliitot ovat edellyttäneet

harjoitteluolosuhteiden jatkuvaa kehittämistä, mutta eivät ole vastineeksi pystyneet

maksamaan palveluista ja olosuhteista aina edes kustannuksia kattavaa hintaa.

Eri lajien kansalliset ja kansainvälisistä urheilutapahtumista on tullut tärkeä osa

valmennuskeskuksen toimintaa. Jo 1990-luvun alussa aloitettu aktiivinen tapahtumien

järjestäminen on jatkunut jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Tapahtumat ovat tuoneet uusia

asiakkaita ja asiakasryhmiä Vuokattiin. Lisäksi sesonkien ulkopuolelle sijoitetut tapahtumat ovat

tuoneet kaivattua liikevaihtoa hiljaisille kuukausille. Parahiihtokilpailujen myötä urheiluopistolle

on saatu myös aivan uusi käyttäjäryhmä, vammaisurheilijat. Kilpailutapahtumien lisäksi

urheiluopisto järjestää erityisesti kesällä suuria nuorisoleirejä. Teemu Selänteen elämysten

kiekkoleiriä (Kuva 1) Vuokatissa on järjestetty jo 19 kertaa. Kiekkoleirin lisäksi alueella

järjestetään erityisesti hiihtolajeihin painottuneita nuoriso- ja lajileirejä. Lisäksi yhteistyössä

alueen toimijoiden kanssa järjestetään kuntourheilun massatapahtumia kuten Vuokatti-hiihto.

KUVA 1 Teemun 20-vuotiskiekkoleiri Vuokatin Urheiluopistolla kesällä 2014.

14

3.3 Suuri korjausvelka rasitteena

Urheiluopiston rakentamis-, saneeraus- ja perusparannustoiminta on viime vuosina ollut

vilkasta. YIT:n kanssa solmittiin vuonna 2006 Chalets -huoneistojen rakentamisesta

urheiluopiston ydinalueelle. Lokakuussa 2013 valmistui Chalets huoneistojen kolmas vaihe,

joten nyt alueella on yhteensä noin 80 korkeatasoista lomahuoneistoa.

Rakennusten ja suorituspaikkojen saneeraus- ja perusparannusinvestoinneista merkittävimpiä

ovat olleet päärakennuksen huoneiden saneeraus, keittiö-, vastaanotto ja ravintolatilojen

uudistaminen, jalkapallokentän uudistaminen, Ruukin kuntokeskuksen ostaminen ja rullaradan

laajentaminen. Parasta aikaa toteutetaan sisäliikuntatilojen peruskorjauksia. Kehnon

taloudellisen tilanteen vuoksi korjausvelkaa on syntynyt vuosien aikana paljon. Alueen

viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden säilyttämiseksi vanhaa rakennuskantaa on edelleen

välttämätöntä uusia. Ministeriölle toimitettuihin viisivuotissuunnitelmiin on kirjattu seuraaville

vuosille Vuokattihallin peruskorjaus, vanhan pallohallin kokouspäädyn peruskorjaus, ravintolan

laajennus sekä hiihtotunnelin jäähdytysjärjestelmän uudistaminen. Tarpeita myös muihin

investointeihin on. Rullarataa ja ensilumen latua tulisi edelleen kehittää. Mikäli urheiluopisto

haluaa myös jatkossa toimia mäki-yhdistetyn harjoittelukeskuksena, edellyttää se uuden

hyppyrimäen rakentamista. Urheiluopiston onneksi myös Vuokatin alueen yrittäjät ovat

tehneet merkittäviä suorituspaikkainvestointeja. Vuokatinrinteille tullut superpipe ja

slopestylerinteet tarjoavat erinomaiset puitteet lumilautailun ja freestylelajien harjoitteluun.

Lisäksi maailman suurimmassa Angry Birds-puistossa sijaitseva freestyle-halli (Kuva 2) tukee

näiden lajien huippuvalmentautumista.

KUVA 2 Havainnekuva Vuokatti Freestyle-hallista.

15

Urheiluopiston sijainti matkailukeskuksen ytimessä kannustaa aktiiviseen kaavoituspolitiikkaan.

Ydinalueen kaavoitus valmistui muutama vuosi sitten ja parasta aikaa valmistaudutaan

seuraavan alueen kaavoituksen käynnistämiseen. Laajat maa-alueet mahdollistavat nyt ja

tulevaisuudessa rakennusinvestointien ja kumppanuuksien solmimisen eri toimijoiden kanssa.

16

4 TULEVIEN VUOSIEN STRATEGISIA VALINTOJA

Vuokatin Urheiluopiston toiminta on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan hyvin moninaista.

Urheiluopistojen toimintaa ohjaa edelleen monin tavoin Opetus- ja kulttuuriministeriön

linjaukset. Ministeriön jakamat valtionosuudet ovat tällä hetkellä noin kolmannes Vuokatin

Urheiluopiston liikevaihdosta. Osalla urheiluopistoista valtionosuudet ovat prosentuaalisesti

vielä huomattavasti merkittävämmät. Tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja

erityisesti rahoituspohja on muutoksessa. Urheiluopistot siirtyvät yhä enemmän

oppilaitostoiminnasta markkinaehtoiseen toimintaan. Erityisesti vapaa-aikaan ja

terveysliikuntaan liittyvät tuotteet ovat samankaltaisia perinteisen elinkeinotoiminnan kanssa.

Tulevaisuudessa valtionosuuksien vähentyessä opistojen on mitä ilmeisimmin siirryttävä

tarjoamaan laajemmin maksullisen palvelutoiminnan tuotteita, vapaan sivistystyön

kurssitoimintaa kuitenkaan unohtamatta. Lähivuosina tehdään siis paljon tulevaisuuteen

liittyviä isoja ratkaisuja ja myös jokaisen opiston olemassaoloa tarkastellaan kriittisesti

viranomaisten puolelta.

4.1 Suomalaista huippu-urheilua yhdessä

Valmennuskeskus on keskeinen osa Vuokatin Urheilupiston toimintaa. Sen vuosikymmeniä

kestänyt tehtävä suomalaisen hiihtourheilun hyväksi on osaltaan edesauttanut suomaisten

urheilijoiden huippu-urheilumenestystä ja edistänyt lajien kehitystyötä. Toiminta on monin osin

ollut pitkäjänteisempää ja sitoutuneempaa kuin lajiliittojen, jotka resurssien vähetessä ovat

usein keskittyneet pääasiassa huippu-urheilijoiden harjoittelu- ja kilpailuedellytysten

varmistamiseen.

Vuokatin Urheiluopiston tavoitteena on toimia lajiliittojen valmennus- ja osaamiskeskuksena,

johon painopistelajien lajiliitot ovat pitkäjänteisesti sitoutuneet. Yhteistyötä tehdään myös

kansainvälisten lajiliittojen kanssa. Valmennuskeskuksen henkilöstön tulee koostua alansa

huippuosaajista, jotka ovat motivoituneita työhönsä ja joilla riittää aikaa lajien

kehittämistyöhön. Toiminnan kehittäminen edellyttää kestävää talouspohjaa, joka syntyy

hyvistä asiakassuhteista ja halutuista tuotteista. Keskeisessä asemassa on ollut ja tulee olemaan

17

kansainvälisen vertailun kestävät olosuhteet ja suorituspaikat, jotta niin suomalaiset kuin

ulkomaalaiset urheilijat tulevat urheiluopistolle harjoittelemaan ja kilpailemaan.

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on osaamiskeskusta edelleen vahvistettava. Opetus-

ja kulttuuriministeriön, Valon ja Suomen Olympiakomitean alkuvuodesta 2014 KPMG:ltä

tilaamassa selvityksessä arvioitiin liikunnan ja huippu-urheilun rakenteita ja tavoitetilaa

Suomessa. Raportti suosittaa alueellisten osaamisverkostojen rakentamista ja ehdottaa

urheiluakatemioiden, urheiluopistojen ja valmennuskeskusten yhdistämistä alueellisiksi

osaamisverkostoiksi, joihin liitettäisiin myös lajiliittojen alueellinen toiminta. (KPMG, 2014, 22.)

Raportin korostama päällekkäisyyksien purkaminen ja yhteistyön lisääminen on tarpeellista.

Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskuksen on oltava keskeinen osa raportin mukaista

osaamiskeskusta. Osaamiskeskuksen rakentamisessa on huomioitava olemassa olevat

vahvuudet sekä alueelliset eroavaisuudet ja eri toimijoiden roolit. On luontevaa, että

urheiluopiston valmennuskeskus huolehtii osaamiskeskuksessa harjoitteluolosuhteiden

luomisesta ja lajien kehittämisestä lajikehittäjien avulla. Yhteistyö Vuokatti-Ruka

urheiluakatemian, Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön, Kainuun liikunnan, Kainuun prikaatin

sekä alueen seurojen ja lajiliittojen kanssa on oltava sujuvaa, viestintä avointa ja tehokasta.

Lajiliitoista tärkein kumppani on Suomen Hiihtoliitto, joka on myös yksi Vuokatin säätiön

taustayhteisöistä. Hiihtoliitto on kevään 2014 aikana uudistanut strategiansa ja tehnyt

merkittäviä organisaatiouudistuksia. Ensin mäki-yhdistetty ja myöhemmin maastohiihto ovat

palanneet takaisin pääorganisaation alle. Uuden strategiansa myötä hiihtoliitolla on halu nostaa

hiihtolajit takaisin maailman huipulle. Visiona vuoteen 2018 on olla maailman paras lumella

(Suomen Hiihtoliitto, 2014, 10). Alla olevasta kuviosta on nähtävillä valinnat, joilla asetettuihin

tavoitteisiin päästään. Arvomaailma sopii hyvin myös urheiluopiston toimintakulttuuriin.

18

KUVIO 4 Hiihtoliiton uudistettu strategia (Suomen Hiihtoliitto, 2014, 10).

Jotta Vuokatin Urheiluopisto pystyy mahdollisimman hyvin toteuttamaan säätiön

perustehtävää, on yhteistyö valtakunnallisen lajiliiton kanssa oltava tiivistä ja laadukasta.

Yhteistyö tulee perustua molemmin puoliseen hyötyyn. Lajiliiton toiminta-ajatuksena on

tuottaa suomalaisille unohtumattomia elämyksiä huippu-urheilun avulla ja olla merkittävin

suomalaisten liikuttaja lumella. Vuokatin Urheiluopisto pystyy tukemaan omalla toiminnallaan

asetetun toiminta-ajatuksen toteutumista. Huippu-urheilun suorituspaikkoja kehittämällä

voimme varmistaa ensiluokkaiset harjoitteluolosuhteet niin kansallisille huipuille kuin vasta

huipulle tähtääville nuorille. Koulutusjärjestelmää yhdessä kehittämällä voimme levittää

lajitietoutta yksilötasolle ja vahvistaa myönteisen hiihdon mielikuvan rakentumista kaikilla

portailla. Jotta yhteistyölle saadaan vaikuttavuutta, edellyttää se lajiliiton sitoutumista yhteisiin

asioihin sekä toiminnan järkevää keskittämistä ja taloudellista resursointia pitkäjänteisesti.

Valmennuskeskuksen toiminta koostuu suuresta määrästä eri asiakasryhmille tuotetuista

palveluista ja tuotteista. Asiakkaina ovat niin kansalliset kuin kansainväliset urheilijat ja

valmentajat sekä seurat, joukkueet, järjestöt ja lajiliitot. Tuloksekkaan toiminnan edellytyksenä

ovat houkuttelevat ja laadukkaat tuotteet, joissa niin valmennuskeskuksen kuin koko

urheiluopiston prosessit ovat kunnossa. Alla olevassa kuviossa on nähtävillä luonnos

valmennuskeskuksen sisäisistä prosesseista.

19

KUVIO 5 Valmennuskeskuksen prosessikartan luonnos.

Tapahtumien rooli valmennuskeskuksen toiminnassa on viime vuosina edelleen korostunut.

Onnistuneet tapahtumat ovat hyvä tapa tehdä aluetta tunnetuksi ja saavuttaa uusia

kohderyhmiä. Kovatasoiset kansainväliset kilpailutapahtumat hyödyttävät myös suomaisia

urheilijoita. Kilpailujen järjestäminen edellyttää kuitenkin hyviä olosuhteita ja ennen kaikkea

sitoutuneita henkilöitä kilpailutapahtumien keskeisille vastuualueille. Tapahtumastrategian

päivitys ja konkreettisen tapahtumajärjestäjän toimintaohjeen laatiminen on tärkeää. Samalla

tulisi laatia suunnitelma siitä, mitä ja minkälaisia tapahtumia tulevaisuudessa halutaan.

Järjestelmällinen tapahtumien kartoittamiseen on nimettävä vastuullinen henkilö. Yhteistyössä

Vuokatin matkailualueen kanssa olemme houkutteleva järjestäjätaho monelle kansalliselle ja

kansainväliselle organisaatiolle.

20

4.2 Ammatillinen koulutus murroksessa

Ammatillisen koulutuksen kehittämiselle oli 2000-luvun alussa selkeä tilaus ja tarve. Vielä

vuoteen 2004 asti urheiluopisto järjesti ammatillisena koulutuksena pelkästään hierojan

ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Liikunnan ammattitutkinnon tutkinnonperusteet

tulivat voimaan vuonna 2004, johon liittyen urheiluopisto päätti aloittaa välittömästi

valmistavan koulutuksen. Samassa yhteydessä haettiin myös näyttöjen

vastaanottamisoikeudet. Tutkinnon alusta lähtien Vuokatin Urheiluopisto otti aktiivisen roolin

tutkinnon kehittämisessä. Jo ennen liikunnan ammattitutkinnon syntymistä urheiluopistolla oli

vakava yritys saada Suomeen hiihdonopettajan ammattitutkinto. Yritys ei kuitenkaan tuottanut

toivottua tulosta, mutta tutkinnon sisältöjä huomioitiin joiltakin osin liikunnan

ammattitutkinnon sisällöissä. Koulutusta järjestettäessä huomattiin varsin nopeasti, että

liikunnan ammattitutkinto ei tarjonnut markkinoilla töitä kovin helposti. Siksi valmistavaan

koulutukseen päätettiin sisällyttää eri lajiohjaajapätevyyksiä sisältäviä kokonaisuuksia.

Koulutuksista muodostui siten houkuttelevia ja myös valmistuneiden työllistyminen helpottui.

Viime vuosina koulutuksen järjestäjiä on kuitenkin ilmaantunut runsaasti lisää. Urheiluopistojen

lisäksi valmistavaa koulutusta tarjoavat mm. aikuiskoulutuskeskukset. Tämä on johtanut

tutkinnon hienoiseen inflaatioon ja hakijamäärien vähenemiseen. Laadukkaalla koulutuksella ja

Vuokatin vetovoimalla hakija- ja opiskelijamäärät on kuitenkin saatu pidettyä urheiluopistolla

kohtuullisina. Vuoden 2014 aikana hakijamäärät ovat olleet jälleen kasvussa. Valtion talouden

kiristyessä ja ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuessa on kuitenkin erittäin

epävarmaa, että valtionosuudet nousisivat enää merkittävästi. Kun koulutukset nojaavat

suurilta osin valtionosuuksiin ja opiskelijoiden omarahoitusosuudet ovat suhteellisen pienet, on

syytä keskittyä tehokkaaseen ja laadukkaaseen koulutuksen järjestämiseen, eikä niinkään

opiskelijamäärien kasvattamiseen.

Ammatillisen peruskoulutuksen osalta on perusteltua hakea ympärille vahvaa kumppania.

Kainuun ammattiopisto vastaa koko Kainuun ja Kuusamon alueiden ammatillisesta

peruskoulutuksesta. Kainuun ammattiopistolla on lisäksi Vuokatissa Snowpolis -rakennuksessa

matkailualan perustutkinnon opetuspiste. Vuokatin Urheiluopisto on järjestämislupansa

saamisesta lähtien tehnyt yhteistyötä matkailualan kanssa ja yhdistänyt jonkin verran

opetusresursseja. Nyt olisi kuitenkin aloitettava tiiviimmät yhteistyökeskustelut, jotta

21

kumppanuutta voitaisiin tiivistää entisestään. Lisäksi urheiluopiston tulee huolehtia, että

koulutuksessa näkyy entistä voimakkaammin erityisosaamisemme. Vuokatissa järjestetyllä

koulutuksella tulee pyrkiä kouluttamaan erityisesti hiihtokeskusalalle kielitaitoisia

liikunnanammattilaisia. Koulutuksen järjestämisluvan uusiutuminen on kuitenkin vielä avoin.

Vuokatin Urheiluopiston kannattaa pyrkiä säilyttämään oma järjestämislupa, mutta tarvittaessa

on liittouduttava isomman toimijan kanssa. Tällöin kyseeseen tulee lähinnä Kainuun

ammattiopisto tai Urheiluopistoyhdistys.

KUVA 3 Hiihtohenkisiä liikunta-alan koulutusilmoituksia vuodelta 2009.

4.3 Vapaa-aikaa ja aktiiviliikkumista Vuokatin imussa

Koulujen loma-aikoihin sijoittuvaan vapaa-ajan kurssitoimintaan sisältyy urheiluopiston yksi

suurimmista mahdollisuuksista. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja elintason nousu tarjoaa

hyvän mahdollisuuden vapaa-aikamarkkinoiden kasvattamiseen. Vaikka yhä useampi ihminen

liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, on samalla aktiiviliikkujien määrä kasvanut (Kansallinen

liikuntafoorumi, 2013, 6). Liikunnalla on hyvä maine ja yhä useampi on valmis käyttämään

rahaa omaan hyvinvointiinsa. Myös Vuokatin matkailualueen brändi tukee aktiivisen

liikkumisen tuotetta.

22

Vuokatin slogan ja samalla brändilupaus on olla monipuolisin kesät talvet. Tämä asemoi

Vuokatin Suomen matkailualueen kenttään. Vuokatin alueen monipuoliset aktiviteetit ovat

rehellinen peruste asiakaslupaukselle. Vuokatissa sijaitsee Vuokatin Urheiluopiston lisäksi

Holiday Club Katinkulta sekä Vuokatinrinteet. Näiden ympärille on rakentunut muu liikunta-

aktiviteettien kirjo. Vuokatin matkailukeskus Oy:n asettama päämarkkina-alue on Helsingin

seutu ja 300 kilometrin säde Vuokatista. Kohderyhmänä ovat suomalaiset ja venäläiset perheet,

aktiiviset liikkujat sekä ryhmät ja porukat. Vuokatin visio on olla Pohjois-Euroopan suosituin ja

monipuolisin ympärivuotinen matkailualue. Yhdessä matkailualueen keskeisten toimijoiden

kanssa on laadittu kuvan 3 mukainen arvomaailma. (Vuokatin Matkailukeskus Oy, 2012, 6,9.)

KUVA 4 Vuokatin matkailualueen ja -keskuksen arvot ja tyyli (Vuokatin matkailukeskus Oy,

2012, 9).

Vuokatin Urheiluopisto erottautuu alueen muista toimijoista vapaan sivistystyön

kurssitoimintansa ansiosta. Asiakkaan tullessa urheiluopistolle tuotteeseen kuuluu majoituksen

lisäksi liikunnallinen ohjelma ja ruokailuja oman valinnan mukaan. Ohjelmassa on eri

liikuntalajeihin tutustumista, perheen yhdessä tekemistä, lasten ohjelmaa sekä veloitukseton

lastenhoitopalvelu. Korkeatasoinen huoneistomajoituksen lisääntyessä myös tuotteen kysyntä

on kasvanut etenkin hiihtolomilla ja kevättalvella. Kesän osalta kapasiteettia jää kuitenkin

paljon vapaaksi. Yhtenä merkittävänä syynä lienee alueen yleinen viihtyvyys kesäaikaan. Alue ei

ole niin houkutteleva kuin esimerkiksi Katinkullan alue. Etenkin uimaranta-alueen viihtyvyyteen

olisi perusteltua investoida. Lisäksi yhteistyötä mm. Sokos-hotelli Vuokatin kanssa kannattaisi

kehittää. Vapaa-ajan tuotteessa on kuitenkin kaikkina vuoden aikoina kasvun mahdollisuus.

Selkeämmällä tuotteen brändäyksellä ja oikealla markkinoinnilla pystytään tavoittamaan uutta

asiakaskuntaa, joka on kiinnostunut aktiivisesta liikkumisesta sekä helposta lomailusta, johon

23

sisältyy ruokailu ja valmiit liikuntaohjelmat. Toisaalta vapaan sivistystyön rahoituspohjan

muuttuessa on tarjolla oltava myös pelkistetympiä ja edullisempia tuotteita.

Terveysliikunta ja hyvinvointipalvelut ovat olleet Vuokatin Urheiluopiston painopistealueena jo

2000-luvun alusta lähtien. Parhaimmillaan eri terveysliikuntapalvelut ovat tuoneet vuonna 2009

lähes 600 tuhannen euron liikevaihdon. Viime vuosina liikevaihto on asettunut vajaaseen 400

tuhanteen euroon. Tästäkin liikevaihdosta tulee noin 135 tuhatta euroa yhden vahvan

kumppanin kautta. Työhyvinvointipalvelujen tuottamiseen olisi urheiluopistolla hyvät puitteet

ja mahdollisuudet, mutta satsauksista huolimatta tuoteryhmän liikevaihtoa ei ole saatu

kasvatettua. Yhtenä perusongelmana on ilmeisesti se, että tuotteet ovat liian massiivisia

olemassa olevaan kysyntään nähden. Myös ympäröivä talousalue on suhteellisen vaatimaton.

Isot yritykset sijaitsevat pääsääntöisesti vähintään 200 kilometrin päässä. Päivän mittaisille

kokouspaketeille ja työhyvinvointipäiville on kuitenkin markkinoita, joten tuotteiden selkeä

paketointi, kumppaneiden hankinta ja aktiivinen myyntityö mahdollistavat varmasti myynnin

kasvattamisen. Senioreiden osalta myynnin kasvattamiseen on yritysmyyntiäkin paremmat

mahdollisuudet. Kansakunta vanhenee ja eläkkeellä olevilla on yhä enemmän varallisuutta.

Haasteena senioreiden osalta on mielikuvan muuttaminen niin, että ikääntyneet kokevat

luontevaksi saapumisen urheiluopistoympäristöön.

4.4 Terve talous mahdollistaa monipuolisen toiminnan

Vuokatin Urheiluopisto toimii säätiöpohjalta, joka vastaa oman toimintansa laadusta ja

kehittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Vuokatin säätiön näkökulmasta toiminnan

tulee rakentua taloudellisesti kestävälle pohjalle. Operatiivinen johto yhdessä muiden

esimiesten kanssa seuraa koulutusten ja palveluiden kannattavuutta, kehitystä ja kasvua.

Ministeriön myöntämät valtionosuudet muodostavat leikkausesityksistä huolimatta

urheiluopistojen toiminnan perustan. Valtionosuuksilla ylläpidetään suorituspaikkoja ja

kiinteistömassaa sekä varmistetaan laadukas opetus ja valmennus.

Vuokatin Urheiluopiston talous on kehittynyt myönteiseen suuntaan jo lähes kymmenen

vuoden ajan. Liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut, oma pääoma on yli kolminkertaistunut ja

omavaraisuusaste on noussut lähes 40 prosenttiin. Viimeisen kuuden vuoden aikana on

24

pystytty tekemään tärkeitä suorituspaikkainvestointeja ja peruskorjaustoimenpiteitä lähes

kuudella miljoonalla eurolla ilman, että lainakanta on merkittävästi noussut. Kun otetaan

huomioon YIT:n rakentamat Chalets -huoneistot, nousee alueen investoinnit viimeisen kuuden

vuoden aikana yhteensä 23 miljoonaan euroon.

KUVA 5 Vuokatin Urheiluopiston peruskorjaustarpeet ja investointimahdollisuuksia.

Hyvästä toiminnasta huolimatta alueen peruskorjaustarve on edelleen suuri ja pääomia on

löydettävä myös uusinvestointeihin. Kuvasta 5 on nähtävillä lähivuosien investointitarpeita ja

niiden alustavia kustannusarvioita. Urheiluopiston taloudellisen tilanteen parantamiseen ei ole

löydettävissä nopeita ratkaisuja. Runsas suorituspaikkojen määrä edellyttää

majoitusvuorokausien kasvattamisen edelleen. Lähivuosina on pyrittävä ylittämään 100.000

vuorokauden raja ja pystyttävä saavuttamaan käyttökatteessa vähintään 10 prosentin taso. Tuo

taso takaa tasaisen investointitahdin urheiluopiston alueella. Toiminnan kasvattaminen

edellyttää hyvää talousjohtamista, tuotekehitystä ja uusien toimintatapojen omaksumista.

Kuviossa 5 on esitetty joitakin kehitysskenaariota talouden näkökulmasta.

KUVIO 6 Vuokatin Urheiluopiston mahdollisia kehitysskenaarioita.

25

Samalla on kuitenkin jatkettava aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Suomen talouden lähtiessä

jälleen nousuun on mahdollista löytää kumppaneita, jotka ovat valmiita investoimaan

urheiluopiston alueelle tai ostamaan maa-alueita hyvään markkinahintaan. Tätä kautta voidaan

saada omarahoitusosuuksia urheiluopiston omia investointeja varten.

4.5 Palveluorganisaatioksi kasvaminen

Vuokatin Urheiluopisto on tyypillinen asiantuntijaorganisaatio. Ammattitaitoiset opettajat ja

muu henkilökunta ovat oman alansa huippua. Liikunta- ja hyvinvointitietämys on kasvanut

vuosikymmenien aikana erinomaiseksi ja osaamisen kehittämisestä ollaan edelleen erittäin

kiinnostuneita. Hyvä substanssiosaaminen on myönteinen asia, mutta asiantuntijuus tulee

jalostaa asiakasta hyödyntäväksi. Tästä syystä Vuokatin Urheiluopiston tärkeä strateginen

muutos on kasvaa asiantuntijaorganisaatiosta palveluorganisaatioksi. Mikäli keskimäärin sadan

hengen organisaatiota ei saada kasvatettua asiakaslähtöiseksi, jää muiden strategisten

linjausten vaikutukset toivottua vaatimattomimmiksi.

Muutos edellyttää nykyisten toimintatapojen arviointia ja koko henkilöstön aktivointia.

Asiantuntijuudesta on siirryttävä kohti asiakas- ja talousvaikuttavuutta. Jokaisen on

ymmärrettävä asiakas- ja kustannustietoisuuden merkitys ja hyväksyttävä oman työn

vaikuttavuuden parantaminen asiakkaan parhaaksi. Perinteisestä ns. urheiluopistostrategiasta

on siirryttävä kohti aitoa liiketoimintaa, jota myös huippu-urheilu nykypäivänä on.

Urheiluopiston brändin sekä markkinointi- ja myyntikonseptin uudistaminen mahdollistaa koko

opiston muuntautumisen asiakashaluttavaksi konseptiksi.

Palveluorganisaatioksi kehittymiseksi tarvitaan panostusta kolmeen eri osa-alueeseen.

Ensimmäinen on nostaa asiakas toiminnan keskiöön. Tämä edellyttää jo olemassa olevien

asiakassuhteiden kehittämistä, uusasiakashankintaa sekä tiivistä yhteispeliä eri kumppaneitten

kanssa. Tällaisia ovat urheiluopiston alueella mm. Sokos-hotelli, Holiday Club Katinkulta,

Vuokatinrinteet ja Vuokatin Matkailukeskus. Tähän vaaditaan uuden toimintakonseptin ja

mallin kehittämistä. Toisena on palvelukulttuurin ja osaamisen kehittäminen. Henkilöstön on

kasvettava asiantuntijasta asiakastuntijaksi. Asiakaskokemukset tulee hyödyntää tuotteiden ja

palveluiden kehittämisessä sekä ammattihenkilöiden palveluosaamisen parantamisessa. Koko

26

henkilöstö on osallistettava asiakaspolun ja asiakaskohtaamisten laadun kehittämiseksi. Tässä

onnistuakseen on keskiöön nostettava asiakasta palvelevat palvelutiimit ja -alueet. Kolmantena

on verkostomainen yhteistyö alueen ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kansallisten ja

kansainvälisten liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa on tehtävä aktiivista yhteistyötä,

toteutettava yhteismyyntiä ja markkinointia sekä tehtävä yhteistä asiantuntija- ja

sisällöntuotannon ostopalvelutoimintaa. Hyvä verkostomainen yhteistyö tuo lisäarvoa kaikille.

Kuviossa 7 on esitetty graafisesti nämä kolme painopistealuetta ja niiden limittyminen toisiinsa.

KUVIO 7 Palveluorganisaatioksi kehittymisen kolme painopistealuetta.

Urheiluopiston kehittyminen kohti asiakas- ja palveluorganisaatiota haastaa myös uudistamaan

johtamisen käyttäytymis-, ajattelu- ja toimintamallit. Käytännössä tämä tarkoittaa

johtajuudessa entistä tarkemman strategisten asiakastavoitteiden ja asiakasvaikuttavuuden

kautta johtamista ja ihmisten valmentamista. Koko organisaation on opittava kohtaamaan

laadukkaammin muuttuvat asiakasvaatimukset sekä luomaan asiakkaille entistä vaikuttavampia

palveluita. Oman organisaation toimintakulttuurin muutosjohtamisen lisäksi tarvitaan erityistä

osaamista asiakkuuksien, myynnin, markkinoinnin ja verkostojen johtamiseen.

Asiakas

Verkostomainen

yhteistyö

Palvelukulttuurin

ja

osaamisen kehittäminen

27

5 LOPUKSI

Vuokatin Urheiluopiston strategiakausi päättyy vuoden 2014 lopussa. Viimeiset vuodet

urheiluopistolla on keskitytty perustoimintojen parantamiseen, joilla on saatu organisaation

tehokkuutta kasvatettua. Toiminta on kasvanut ja talous tervehtynyt. Uuteen strategiaan liittyy

myönteinen odotuksen ilmapiiri niin luottamusjohdon kuin henkilöstönkin suunnasta. Uutta

strategiakautta silmällä pitäen urheiluopisto on järjestänyt tapaamisia, joissa on kartoitettu

urheiluopiston taustayhteisöiden sekä lähialueen odotuksia opiston toiminnalle.

Nyt päättyvä strategiakausi on sisältänyt paljon onnistumisia, mutta parannettavaakin on

jäänyt. Taloutta ei ponnisteluista huolimatta ole saatu aivan sille tasolle mitä on tavoiteltu.

Myös toiminta on ajoittain ollut liiankin moninaista, joka on johtanut toisinaan

kannattamattomaan resursointiin. Asiakaslähtöistä ajattelua pyrittiin kehittämään, mutta koko

organisaatiota läpäisevää asiakaslähtöisyyttä ei saatu istutettua. Strategian jalkautuksessa

henkilökunnalle ei myös täysin onnistuttu.

Uuden strategiakauden kynnyksellä on yhdessä taustayhteisöjen ja luottamushenkilöiden

kanssa päätettävä toiminnan resursointi. Millä opiston toimintaa rahoitetaan ja mikä on

ansaintalogiikka? Millaisen roolin omistajat ottavat ja mikä on niiden intressi rahoituksen ja

ansaintalogiikan kehittämisessä? Toimintaa tulee väistämättä kehittää kohti kannattavampaa

liiketoimintaa ja on pystyttävä arvioimaan jatkuvasti uusia liiketoiminta- ja

teknologiamahdollisuuksia. Sitä on mm. miettiä kuinka kehitetään ravintolapalveluja tukemaan

paremmin huippu-urheilun vaatimuksia, mutta samalla kyetään kuitenkin kasvattamaan ja

tuottamaan uutta ravintolaliiketoimintaa.

28

LÄHTEET

KPGM 2014 Liikunnan ja huippu-urheilun rakenteiden arviointi ja tavoitetilan määritys Suomessa www.olympiakomitea.fi 4.6.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013 Kansallinen liikuntafoorumi 2013 www.minedu.fi 4.6.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014 Ehdotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudeksi rahoitusjärjestelmäksi PDF-tiedosto 4.6.2014 Opetushallitus 2014 Liikunnan koulutuskeskusten vapaansivistystyövuorokaudet www.oph.fi 3.6.2014 Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry 2013 Suomen hiihtokeskukset, alustavat tunnusluvut www.ski.fi 10.6.2013 Suomen Hiihtoliitto ry 2014 Hiihtoliiton strategia PDF-tiedosto 4.6.2014 Vuokatin Matkailukeskus Oy 2012 Brändikirja 2012, Vuokatin brändi ja graafinen ohjeisto PDF-tiedosto 6.11.2011 Vuokatin Matkailukeskus Oy 2013 Vuokatin matkailualueen tunnuslukuja PDF-tiedosto 24.2.2014 Vuokatin Matkailukeskus Oy 2014 Vuokatin matkailualueen tunnuslukuja PDF-tiedosto 30.3.2014