Miltä köyhyys näyttää tämän päivän Suomessa?

M/S SOSTE 5.10.2016

www.eapn.fi

Mikä EAPN-Fin? Vuonna 1994 perustettu avoin verkosto köyhyyttä ja

syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille

Jäsenenä 40 yhteisöä, pääosa valtakunnallisia sotejärjestöjä

Toimii köyhyydessä elävien ja syrjäytymisuhassa olevien kansalaisten aseman parantamiseksi, sosiaalisten oikeuksien ja perusturvan toteutumiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Kokoaa eri toimijat vaikuttamistyöhön köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa

Osa Euroopan kattavaa EAPN European Anti-Poverty Network – kansalaisjärjestöverkostoa

Mitä teemme?

Vaikutamme päätöksentekoon

Järjestämme seminaareja ja tapahtumia

Jaamme tietoa köyhyydestä

Luomme köyhyyttä kokeneille yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavia

Osallistumme eurooppalaisen verkoston toimintaan

Lapsiperheköyhyys ja eriarvioistuva lapsuus

Esa Iivonen Miltä köyhyys näyttää tämän päivän Suomessa? SOSTE-risteily 4.-5.10.2016

Y-sukupolven aiempia sukupolvia heikompi asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa (1)

• Pienten lasten vanhemmat tai vanhemmuutta suunnittelevat kuuluvat suurelta osin ns. Y-sukupolveen, jolla tarkoitetaan vuosina 1980-1995 syntyneitä.

• Pitkään jatkunut huono talouskehitys on merkittävästi heikentänyt tämän sukupolven asemaa työmarkkinoilla ja tulonjaossa.

• Nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut.

6

Y-sukupolven aiempia sukupolvia heikompi asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa (2)

• Nuorten aikuisten pienituloisuusaste on kasvanut.

• Talouden sopeutustoimet osuvat erityisesti nuorten kotitalouksiin, esimerkkinä koulutuksen, opintorahan ja päivähoidon leikkaukset.

Helvi Kinnunen & Petri Mäki-Fränti: Pitkittynyt taantuma heikentää nuorten sukupolvien asemaa Suomessa. Suomen Pankin analyysi 2016. http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitkittynyt-taantuma-heikentaa-nuorten-

sukupolvien-asemaa-suomessa/

7

Köyhyys on lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle haitallista (1)

Köyhyys • kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä

tavanomaiseen elämään.

• vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

• aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti terveyteen.

• Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta perheen tilanteesta.

8

Köyhyys on lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle haitallista (2)

• Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä vanhempien jaksamiselle.

• Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa.

• Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat merkittävällä tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin.

• Pitkäaikainen köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista.

9

Lasten hyvinvointi eriytyy

THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa (2016) seurattiin vuonna 1987 syntyneen ikäluokan hyvinvointia sikiökaudelta 25 vuoden ikään. • Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy heidän vanhempiensa

tilanteen mukaan. • Perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat vahvasti

lasten ja nuorten hyvinvointiin. • Perheiden taloudelliset vaikeudet näkyvät nuorten elämässä

muun muassa hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna.

Ristikari Tiina, Törmäkangas Liisa, Lappi Aino, Haapakorva Pasi, Kiilakoski Tomi, Merikukka Marko, Hautakoski Ari, Pekkarinen Elina ja Gissler Mika. Suomi nuorten kasvuympäristönä – 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Raportti 9/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura

10

Perheen vähävaraisuus heikentää mahdollisuuksia harrastaa

Pelastakaa Lapset toteutti vuonna 2015 kyselyn lasten kokemasta

köyhyydestä ja sen vaikutuksista lasten arkeen. Kyselyn vastaajat (464)

olivat 7-17-vuotiaita. Kyselyyn vastanneista 11 % koki perheensä olevan

”köyhä” tai ”erittäin köyhä”.

Vähävaraisten perheiden lapsista

• 80 % koki mahdollisuutensa harrastaa rajoittuneeksi.

• 70 % on joutunut jäämään pois harrastuksista perheen

taloudellisen tilanteen vuoksi.

11 Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015-raportti lasten kokemuksista

köyhyydestä ja osallisuudesta, Pelastakaa Lapset 2015

Köyhyys rajoittaa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Vähävaraisten perheiden lapsista

• Yli puolet ei ollut voinut köyhyyden vuoksi osallistua juhliin (esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin).

• 40 % oli jäänyt pois luokkaretkiltä rahatilanteen vuoksi. • Yli puolet oli joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi.

• Erityisesti köyhissä perheissä lapset kokivat saavansa liian vähän huomiota ja aikaa aikuisilta.

• Köyhillä lapsilla oli muita lapsia enemmän kokemuksia siitä, ettei heitä kuulla ja että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa koulussa, harrastuksissa ja lähiympäristössään.

12

Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015-raportti lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta, Pelastakaa Lapset 2015

Lapset kantavat huolta perheen taloudesta MLL toteutti yhteistyössä Kotivinkki-lehden kanssa vuonna 2010 kyselyn lapsille ja nuorille heidän kokemuksistaan perheen toimeen-tulovaikeuksista. Kyselyn vastaajat (1162) olivat 13-18-vuotiaita.

• Lapset ja nuoret kokevat olevansa enemmän huolissaan rahojen riittävyydestä kuin heidän vanhempansa. Taloudellisesti tiukka tilanne kiristää perheen keskinäisiä välejä ja vaikuttaa mielialaan.

• Lapset ja nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta, huolta ja syyllisyyttä. Lapset ja nuoret eivät kehtaa pyytää vanhemmilta edes sellaisia asioita, joita tarvitsevat, ja kokevat syyllisyyttä myös siitä, että vanhemmat eivät voi hankkia itselleen mitään.

13 Nuorten kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta,

Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2010

Taloudellisen eriarvioisuus näkyy lasten arjessa Kelan julkaisemassa Mia Hakovirran ja Minna Rantalaihon tutkimuksessa (2012) analysoitiin, miten taloudellinen eriarvoisuus näkyy 5.- ja 8.-luokkalaisten lasten arjessa.

• Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa erityisesti erilaisina kulutusmahdollisuuksien eroina.

• Lapset tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta selkeimmin ulkoisten tunnusmerkkien, kuten pukeutumisen, perusteella. Tavaroiden määrä ja niiden merkit, ikä ja mallit huomataan lasten vertaissuhteissa.

Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012 14

Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen liittyy sosiaalisia odotuksia • Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen sisältyy tiettyjä

odotuksia. Taloudellinen eriarvoisuus voi johtaa syrjimiseen,

ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen.

• Kiusaamisen kohteeksi voi lasten kuvausten perusteella joutua

niin ”rikas” kuin ”köyhä” lapsi, mutta lasten kokemusmaailmassa

kiusatuksi joutuminen koskee nimenomaan niitä lapsia, joiden

taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat.

Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012 15

Köyhän lapsen sosiaalinen liikkumatila on kapea • Lasten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävällä tavalla se,

minkälaisena muut samanikäiset lapset hänet näkevät.

• Paremmassa taloudellisessa asemassa olevan perheen lapsella

on enemmän vaihtoehtoja ja hänen on helpompi saada

kaveriseuraa, koska hän on materiaalisten resurssiensa takia

kiinnostava ja hän voi säädellä muiden suhtautumista itseensä.

• Heikoista taloudellisista oloista tulevan lapsen mahdollisuudet

muuttaa muiden hänestä muodostamaa kuvaa ovat vähäisemmät.

Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012 16

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (1)

• Yksinhuoltajuus lisää merkittävästi köyhyysriskiä. Yksinhuoltaja-perheissä pienituloisuusaste (18 %) on huomattavasti korkeampi kuin kahden huoltajan perheissä (8 %).

• Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä.

• Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä.

• Vanhempien työttömyys, erityisesti pitkäaikainen työttömyys ja muu työelämän ulkopuolisuus, kuten opiskelu tai työkyvyttömyys, aiheuttavat köyhyyttä.

17 Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2014

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (2)

• Lapsiperheköyhyys liittyy aiempaa useammin työssäkäyvien vanhempien pienituloisuuteen. Sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, osa-aikatyö ja matalapalkkaisuus aiheuttavat perheiden köyhyyttä.

• Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien (kuten lapsilisän ja kotihoidon tuen) reaaliarvon lasku on koskenut köyhiä lapsiperheitä erityisen ankarasti. Tulonsiirtojen osuus köyhien lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna.

• Korkeat asumiskustannukset syövät pienituloisten perheiden taloudellisen liikkumavaran lähes olemattomiin.

18

Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Hannele Sauli: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Johanna Lammi-Taskula ja Sakari Karvonen (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014, THL 2014 & Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2014

.

Usein lapsiperheköyhyyttä vähätellään tai siihen liitetään moraalinen moite ”Köyhyys on suhteellista, eihän meillä kuolla nälkään” > Myös ns. absoluuttinen köyhyys on hyvin pitkälle suhteellista. ”Kehitysmaissa lapsilla on paljon kurjemmat olot” > Eihän aikuisten tilannettakaan verrata kehitysmaiden tilanteeseen ”Miksi ovat hankkineet lapsia, jos eivät pysty niitä elättämään?” > Köyhyys johtuu usein itsestä riippumattomista tai rakenteellisista syistä eikä lapsi valinnut, miten varakkaaseen perheeseen hän on syntynyt. ”Ei minunkaan lapsuudessani ollut älypuhelimia” > Lapset elävät nyt eivätkä 30 vuotta sitten. ”Eihän sitä tarvitse kulutusyhteiskuntaan mukaan mennä” > Lapsilla ei ole sellaisia elämäntavan valinnanmahdollisuuksia kuin aikuisilla.

19

Mitä pitäisi tehdä? (1)

• Huolehtia lasten ja nuorten arjen kasvuympäristöistä

• Hyvinvointi rakentuu arjessa ja arjen ihmissuhteissa: Laadukas

varahaiskasvatus, koulutus, opiskeluhuolto, vapaa-ajan toiminnot

sekä perheiden ja vanhemmuuden tuki

• Turvata lapsiperheiden riittävä toimeentulo palkkatulojen,

verotuksen ja etuuksien joustavalla yhteensovittamisella

• Turvata perhe-etuuksien riittävä taso

20

Mitä pitäisi tehdä? (2)

• Huolehtia vanhempien työssäkäynnin edellytyksistä • Koulutuksen merkitys työelämään kiinnittymisessä, turvata

mahdollisuudet kouluttautua • Työn ja perheen yhteensovittaminen: varhaiskasvatuspalvelut,

koululaisten iltapäivätoiminta, joustavat perhevapaat

• Alentaa lapsiperheiden asumiskustannuksia lisäämällä asuntotuotantoa kasvukeskuksissa

• Pitämällä lasten, nuorten ja perheiden julkisten palveluiden käyttö maksuttomana/kohtuuhintaisena – Varhaiskasvatuksen ja sote-palveluiden asiakasmaksut, vapaa-ajan palvelut, toisen asteen koulutuksen kirja- ja materiaalikustannukset

21

Kiitos mielenkiinnosta! www.eapn.fi www.mll.fi Twitter @EAPN_Fin @MLL_fi @EsaIivonen

Asiakasmaksulaki 11§ -kysely

www.eapn.fi

Tiina Saarela Puheenjohtaja

EAPN-Fin

”Tällaisia tietoja ei saa pantata ja piilotella tavallisilta kansalaisilta.” ”Onko inhimillisyys liian kallista?”

Asiakasmaksulaki

• laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

(Asiakasmaksulaki) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734

• asetus sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakasmaksuista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912

Asiakasmaksulaki

1§

Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan

Asiakasmaksulaki 11§

Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että: 1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai 2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.”

Asiakasmaksulaki 11 § -kyselyn tuloksia

• Ohjelmassa esiteltiin kyselyn alustavia tuloksia. • Kyselyn tulokset julkaistaan EAPN-Finin verkkosivuilla

loka-marraskuussa.

”Tällaisia tietoja ei saa pantata ja piilotella tavallisilta kansalaisilta.” ”Onko inhimillisyys liian kallista?”

Kiitos!

Tiina Saarela, tiina.Saarela@evl.fi

Palveluasumisen puuttuvat maksusäännökset ja niiden vaikutukset palveluasumista tarvitsevan

henkilön kotiin jäävän puolison talouteen

Yrjö Mattila Miltä köyhyys näyttää tämän päivän

Suomessa – esimerkkejä SOSTE –ristely 5.10.2016 klo 13-14,

Europa Serenade, kansi 5

Laitoshoidon ja palveluasumisen maksusäännökset,

• Palvelutalon hinnoittelusta ei ole valtakunnallisia säännöksiä, vain laitoshoidon maksut laissa asiakasmaksuista (asiakasmaksulaki 7b ja c §)

• Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan kuukausituloista.

• Henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 90 euroa/kk

Puolison suojaosuus laitoshoidossa • Jos pitkäaikaisesa laitoshoidossa oleva on välittömästi ennen

laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen tulojen perusteella.

• Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta perittävä maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perustein yhteenlasketuista kuukausituloista ja henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 90 euroa/kk

• Esimerkki: Laitokseen siirtyneellä miehellä eläke on 4000 euroa/kk, kotiin jäävällä vaimolla 1000 euroa/kk, laitosmaksu 2125 euroa/kk – 90 euroa = 2035 euroa/kk, kotiin jäävälle puolisolle jää elämiseen 1000 + 1875= 2875 euroa/kk (brutto!)

Laitoshoidon purkaminen ja lainsäädännön ohjaus

• Vielä 1990 –luvulla laitoshoidolla tarkoitettiin vanhainkoteja, jossa täysi ylöspito

• 1990 –luvun loppupuolelta alkoi voimakas muutos, vanhainkodit lopetettu, vain paleluasumista tai tehostettua palveluasumista, jossa ei valtakunnallisia maksusääntöjä

• Vanhuspalvelulaki ja sosiaalihuoltolaki 2015 ohjaavat avopalveluiden suuntaan: Vanhuspalvelulaki 14 a §: Kunta voi vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.

• Sosiaalihuoltolaki 22 §: Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua taikka siihen on muu laissa erikseen määrätty peruste.

• Myös kehitysvammaisten ja muiden vammaisten kohdalla laitoksia lopetettu ja kehitys kulkenut avopalvelujen suuntaan.

Ohjausta asumispalvelujen maksuissa

• Kuntaliitto: Asumispalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa ta –asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä maksun. Kuntien käytännöt vaihtelevat.

• Maksu voidaan määrätä asiakkaan maksukyvyn mukaan (Asiakasmaksulaki 1 §)

• Asiakasmaksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (Asiakasmaksulaki 2 §)

• Ongelma (YM): Palvelun kustannuksia ei tiedetä ja ne voidaan laskea keskimääräisinä.

Palvelutalon maksuja pitäisi voida kohtuullistaa

• Asiakasmaksulaki 11 § 1.: Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

• Avioliittolaki 46 § 1.: Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

Ongelmia maksusäännöissä • Monet puolisot ja erityisesti puoliso-omaishoitajat joutuvat

vaikeaan tilanteeseen, kun parempituloinen puoliso siirtyy palvelutaloon

• 11 § ja avioliittolaki ei aina kelpaa kunnalle, puolison kaikki tulot voivat mennä palvelutalossa asumisen kustannuksiin

• Useita valituksia hallinto-oikeudessa palveluasumisen maksujen kohtuullistamisesta, ennakkopäätöksiä vähän

• Jos palvelutaloon siirtynyt henkilö on laitoskuntoinen, tulisi soveltaa laitoshoidon maksusääntöjä

• Laitoksia ei kuitenkaan enää ole, joten hyvinkin huonokuntoiset ovat nyt tehostetussa palveluasumisessa

• Vaikeavammaisen siirtyessä palveluasumiseen, tulisivat vammaisuuden vaatimat erityispalvelut olla maksuttomia

• Joissakin kunnissa kunnat ovat suostuneet laitoshoidon maksusäännösten soveltamiseen palvelutalossakin, kun henkilö laitoskuntoinen. Käytännöt vaihtelevat.

KHO vahvasti avohoidon kannalla • Kun laitokset on pääosin muutettu palvelutaloiksi,

pyritään kunnissa pitämään kiinni mahdollisuudesta päättää maksuista itse.

• Korkein hallinto-oikeus (KHO 2016:29): Vanhainkoti (laitos) oli remontin yhteydessä muutettu tehostettua palveluasumista tarjoavaksi kodiksi.

• Muutoksen jälkeen vanhainkodissa asuneelta A:lta alettiin periä laitoshoitomaksun sijasta vuokraa, kotihoidon maksua sekä maksuja hänen saamistaan tukipalveluista.

• A valitti kunnan maksupäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi valituksen. HaO katsoi, että hoitoa oli pidettävä edelleen laitoshoitona. Päätös sai lainvoiman.

KHO:n linja...

• Kunta haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta päätöksen purkua pitäen A:n hoitoa tehostettuna palveluasumisena ja avopalveluna.

• KHO katsoi julkisen edun vaativan päätöksen purkamista ja hallinto-oikeuden soveltaneen päätöksessään lakia ilmeisen väärin.

• A:lta perittäviä maksuja ei tullut määrätä enää pitkäaikaisen laitoshoidon maksuina, vaan avohuollon maksuina. KHO:n mielestä A:n tarvitsema hoiva voitiin turvata avohuoltona ja laitoshoidon maksut muuttaa avohoidon maksuiksi. A:n katsottiin voivan asua itsenäisesti ja valita vapaasti haluamansa palvelut.

• Kuitenkin: A pääsi pyörätuoliin vain kahden henkilön avustamana siirtovyötä käyttäen ja tarvitsi apua siirtymisiin, alusastialla käyntiin, kylvetykseen, siirtymiseen wc-tiloihin ja pukeutumisesen. Hemiplegiaoireiston takia hän ei kyennyt pukeutumaan omatoimisesti.

HaO:sta toisenlaisiakin päätöksiä • Turun HaO 04/0703/2, 20.10.2004: • Oikeuskysymyksenä, oliko henkilö asumispalvelujen

piirissä ja miten hänen asiakasmaksunsa tuli määrätä, kun henkilö oli lähes kymmenen vuoden ajan laitoshoidossa ja hänet oli siirretty sosiaalilautakunnan palveluasumispäätöksellä dementiahoitokotiin.

• Siirron jälkeen häneltä perittävä asiakasmaksu oli määrätty avopalvelujen maksuja koskevien säännösten mukaan.

• Henkilö sairasti Alzheimerin tautia, oli täysin muistamaton ja aloitekyvytön ja tarvitsi jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa. Hän tarvitsi apua kaikissa henkilökohtaisissa toiminnoissa.

HaO:n linjauksia • HaO katsoi, että henkilö ei selviäisi itsenäisestä

asumisesta kotona säännöllisten sosiaalihuollon palvelujen avulla. Asuminen dementiahoitokodissa oli osa henkilön hoitoa eikä tavanomaista vuokrasopimukseen perustuvaa asumista.

• Koska henkilö on sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun laitoshoidon tarpeessa, asiakasmaksu oli määrättävä ostopalvelusopimuksen sisällöstä riippumatta palvelun tosiasiallisen sisällön perusteella eli pitkäaikaista laitoshoitoa koskevien säännösten mukaan.

• Kuitenkin Kuopion HaO 11.01.2012, Vanhainkodin muuttamisen yhteydessä asumispalveluyksiköksi hyväksyttiin henkilön maksumuutos laitoshoidosta asumispalveluksi, vaikka mikään muu ei muuttunut kuin talon nimikyltti.

Kotiin jäävä puoliso vaikeuksissa Esimerkki käytännön elämästä: Entinen omaishoitajarouva, jonka mies oli siirtynyt

palveluasumiseen. Maksuista osa katetaan Kelan hoitotuella, mutta siitä huolimatta miehen koko eläke meni palveluasumisen maksuihin ja kuluihin.

Kotiin jäänyt vaimo ei pärjännyt pienellä eläkkeellään. Mieheltä peritään 900 euroa/kk palvelumaksua + hän

joutuu eläkkeellään kattamaan kaikki muut menot palveluasumisessa (vuokra, ruoka, TENA, lääkkeet.)

Palveluasumisen maksut... Vaimo vetosi avioliittolakiin ja asiakasmaksulain 11 §. Katsoi, että miehen tulee osallistua perheen elatukseen silloinkin

kun asuu ympärivuorokautisessa palvelutalossa. Vaati 900 euron/kk palvelumaksun puolittamista 450 euroon/kk. Kunta ei suostunut alennukseen. Kehotti 70 –vuotiasta vaimoa

menemään työhön. Vaihtoehdoksi esitettiin omakotitalon myymistä.

Vaimo hakenut toimeentulotukea, ei myönnetty. Joutui ottamaan

pankista velkaa selviytyäkseen. Kunnan päätöksestä valitettu hallinto-oikeuteen, päätös viipyy.

Hyvätuloinen mies palvelutaloon II

• Toinen tapaus: Omaishoitajavaimo oli 13 vuotta hoitanut miestään, joka oli halvaantunut ja sairasti , Parkinsonin tautia, myös mielenterveysongelmia.

• Mies, jolla on hyvä eläke, siirtyi tehostettuun palveluasumiseen, vaimolla omaishoidon päätyttyä tulona vain työmarkkinatuki.

• Miehen palvelumaksu tehostetussa palveluasumispalveluissa 1800 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi tulevat muut asumisen kulut (vuokra, ruoka, TENA – palvelut, lääkkeet jne).

• Rouva vetosi asiakasmaksulain 11 §:ään ja vaati palvelumaksun puolittamista 900 euroon/kk.

Palveluasumisen maksut… • Huomioitavaa: Jos palvelutaloon siirtynyt mies

katsotaan vaikeavammaiseksi, tulee vaikeavammaisuuden aiheuttama erityispalvelu antaa ilmaiseksi.

• Vaikeavammaisena miestä ei kohdeltu eikä kunta suostunut palvelumaksun alentamiseen, koska:

• omaisuutta perheellä oli enemmän kuin 6800 euroa (kunnan sovellus maksuista).

• Vaimolla oli pankissa rahaa noin 20 000 euroa ja kesämökki.

• Yhteisen asunnon arvoa ei otettu arvioinnissa huomioon.

Esimerkki onnistunesta neuvottelusta

• Mies oli siirtynyt omaishoidosta palveluasumiseen, erimielisyys kunnan kanssa, kuinka paljon kotiin jäävälle vaimolle kuuluu jäädä miehen tuloista käytettäväksi.

• Katsottiin, että mies laitoskuntoinen, jolloin tulisi soveltaa laitoshoidon maksusäännöksiä.

• Neuvottelujen jälkeen kunta suostui laitoshoidon maksusäännöksiä.

• Kotiin jäävän vaimon tulot otettiin huomioon maksua määrättäessä.

Johtopäätöksiä • Kun valtakunnnalliset säännökset puuttuvat oikeudellinen tilanne

epäselvä • Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea päätös

71/2011: Suomi rikkoo Euroopan sosiaalista peruskirjaa (23 art.), koska valtakunnallisten maksusäännösten puuttuminen aiheuttaa epävarmuuttaa ikääntyneiden keskuudessa tarpeellisten palvelujen saamisesta.

• Ennakkopäätöksiä vähän ja kunnilla omia laskutapojaan • Kotiin jääneen puolison toimeentulo epävarma • Laitoshoito/avohoito välinen suhde yhä enemmän avohoidon

suuntaan, avohoidossa nykyään paljon laitoshoitokuntoisiakin • Vanhuspalvelulaki ja sosiaalihuoltolaki suosivat avohoidon

ensisijaisuutta. Laitoshoitoa vain erityisesti mainituissa tapauksissa.

Johtopäätöksiä II • Ongelmia vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain

välisessä suhteessa, tarjotaan ensisijaisesti maksullisia sosiaalihuoltolain mukaisi palveluja vaikeavammaisillekin.

• Vammaisuuden johdosta tarvittavien erityispalvelujen saamisesta maksuttomana joutuu usein neuvottelemaan.

• Tulevaisuus: Maksusäännöt uudistuvat 2017, mitä tapahtuu? Otetaanko kotiin jäävä puoliso huomioon vai tuleeko vielä korkeampia maksuja?? – KIITOS MIELENKIINNOSTA!

Köyhyys - syitä ja seurauksia

Julkaisua päivitetään parhaillaan ja se ilmestyy alkuvuodesta 2017

Luettavissa www.eapn.fi

Miten tulla mukaan toimintaan?

www.eapn.fi -> Tilaa uutiskirje

www.eapn.eu -> Flash Newsletter

Twitter, Facebook

Seminaarit, tapahtumat

Avoimet työryhmät: - Sosiaalipolitiikka - Lasten köyhyys - Kokemusasiantuntijuus - Terveys ja köyhyys

Liity jäseneksi!

SUOMEN KÖYHYYDEN JA SYRJÄYTYMISEN VASTAINEN VERKOSTO EAPN-FIN

c/o SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Yliopistonkatu 5, 00100 Helsinki p. 050 586 5677

www.eapn.fi – www.facebook.com/eapnfin - www.twitter.com/eapn_fin

Kiitos!

Puheenjohtaja Tiina Saarela, tiina.saarela@evl.fi Varapuheenjohtaja Jiri Sironen, jiri.sironen@ehyt.fi

Sihteeri Anna Järvinen, anna.jarvinen@soste.fi

www.eapn.fi