MP2 Itella Oyj

NumeroPerjantai 11.9.2015 9

10 146 Luottamushenkilöt kokoontuivat jokasyksyi-selle risteilylle Vikingille.

Työaika alkamaan vasta kahdeksalta? ”Ei kiitos”, väki vastaa.

Epoksia iholle? Tiedosta aineen vaarat ja suojaa itsesi kunnolla.

22

Teksti: Johanna HellstenKuvat: Antti Kirves

Kun tieto Raimo Antilan valinnasta sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston val-vontajohtajaksi puolisen vuotta sitten tuli,

huokaisi moni helpotuksesta. Peräti vuoden kes-tänyt vääntö siitä, kuka paikan saa, oli piinannut työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä välejä, mutta myös välejä ministeriöön. Jotkut epäilivät, miten sujuisi työsuojelun isojen linjojen piirtely miehel-tä, jolla ei ole mitään valvontakokemusta. Toisille miehen yritystausta povasi uutta draivia työsuoje-lun kehittämiseen.

Destian turvallisuuspäällikön tehtävistä val-vontajohtajaksi siirtynyt Antila ei itse ollut odot-telusta moksiskaan.

– Pidin työstäni Destialla, eikä minulla ollut sieltä työntöä mihinkään. Prosessi oli vain hiukan pidempi kuin normaalisti, hän sanoo naurahtaen.

Rakennusalan taustasta etuaAntila valmistui Tampereelta infrapuolen diplo-mi-insinööriksi 1990-luvulla. Hän sai kokeilla vir-kamiehen hattua aluksi Hämeen ympäristökes-kuksessa, jonne hän teki diplomityönsä. Siellä mies pääsi tekemisiin suunnittelun, kehittämisen, valvonnan ja työmaapäällikön tehtävien kanssa.

– Työsuojelu tuli siellä vahvasti mukaan työs-säni pilaantuneiden maiden kunnostuksessa ja kaatopaikkarakentamisessa. Pidän rakennusalan taustaa hyvänä uudessa työssäni. Alalla on keskei-simmät haasteet työsuojelussa: yhteiset työmaat, ulkomaista työvoimaa, kuormittavaa, raskasta työtä, tapaturmariskejä. Rakennusalan tausta tuo perspektiiviä moneen asiaan, Antila sanoo.

Antila aloitti Destian edeltäjä Tieliikelaitok-sella vuonna 2001, ja yrityksen turvallisuuspääl-likkö hänestä tuli vuonna 2005. Antaako kymme-nen vuotta yrityselämässä jotain myös uuteen teh-tävään?

– Hallintohan tekee asioita loivaliikkeisesti, vakioidusti. Yritysten reaktiotapa on nopeampi. Uskon, että siitä voi olla apua. Yrityksissä myös tulosohjaus vie kohti asioiden ja toimintatapojen yksinkertaistamista. Osaan siis ehkä kyseenalais-taa totuttuja tapoja ja haastaa yksinkertaistamaan, Antila miettii.

Toisena vahvuutenaan Antila pitää otettaan käytännön tekemiseen, aina montulta johtamiseen.

– Vaikka minulla ei ole käytännön valvontako-kemusta, olen ollut asiakkaan puolella tekemisis-sä valvonnan kanssa. Kunnioitan todella ammat-titarkastajia. Se on omanlaisensa taitolaji. Ym-märrän kuitenkin yrityksen puolelta, miten tär-keää on tuoda työsuojeluvalvontaan koko maassa yhtenäisiä toimintatapoja, jolloin asiakas tietää, mitä odottaa.

Kolmantena tärkeänä asiana Antila pitää jatku-van parantamisen ajattelua, jonka hän kertoo ole-van lähellä sydäntään.

STM:n työsuojeluosaston valvontajohtaja Raimo Antila maalaa työsuojelun tulevaisuutta.

ValVoVa silmä

3

RAKENTAJA 9/2015

3

– Hallinto on saanut hiukan kehittyä omalla hiekkalaatikollaan, sillä siellä ei ole samanlaista kilpailua kuin yritysmaailmassa. Yrityksessä on mietittävä koko ajan, miten asiat voidaan tehdä pa-remmin ja tehokkaammin ja etsitään parhaita toi-mintatapoja.

Työsuojelun painopisteetVähän aikaa sitten julkaistiin työsuojelun ohjauk-sen tärkein proopuska, runkosuunnitelma 2016–2019. Siinä käydään läpi työsuojelun painopistei-tä tuleville vuosille. Korjausrakentaminen nousee valtakunnallisena valvontahankkeena erääksi kes-keiseksi kohteeksi. Korjausrakentamiseen liittyy muun muassa paljon vaarallisten kemikaalien kanssa työskentelyä kuten myös asbestin.

– Sen painotuksista ja toteutuksesta on nyt me-neillään suunnittelu rakentamisen valvontaa koordi-noivassa ryhmässä. Meiltä ministeriöstä ei löydy vii-sautta yksityiskohtien pohtimiseen, Antila kertoo.

Yksi ehkä näin rakennusalan näkökulmasta erikoinen painotus tuoreessa runkosuunnitelmas-sa on psykososiaalisen kuormituksen valvonta kaikilla työpaikoilla. Mennäänkö tulevaisuudessa siis työmaille kyselemään, onko pomo ollut tuh-ma ja ahdistaako?

– Vaikka psykososiaalinen kuormitus halu-taankin nyt läpileikata kaikilla aloilla, ei se tarkoi-ta sitä, että samanlaisia asioita tehtäisiin kaikilla työpaikoilla erityisyyksiä huomioimatta. Ei tar-kastus ole samanlainen vaikka rakennusalan yri-tyksen pääkonttorilla ja yksittäisellä työmaalla. Ei ole tarkoitus tehdä tyhmiä juttuja, Antila sanoo.

Toisaalta psykososiaaliseen kuormitukseen liittyy muun muassa työaikojen seuranta ja työ-maan hallinta. Se on oleellista myös rakennustyö-mailla.

– Mekanismien on oltava yrityksissä kunnos-sa. Psykososiaalinen kuormitus on myös koko Eu-roopan laajuinen teema työsuojelussa, joten se on haluttu tuoda siitäkin syystä runkosuunnitelmaan.

Riittääkö rahaa?Antila joutuu hiukan puhumaan kieli keskellä suu-ta, kun aiheeksi nousevat työsuojelun resurssit ja tuleva rahoitus. Käydäänhän budjettineuvotteluja par’aikaa. Koko valtionhallinto joutunee joka ta-pauksessa kiristämään vyötä.

– Meillähän on ollut harmaan talouden torjun-nan määräaikainen lisärahoitus, jolla on palkattu 10 tilaajavastuu- ja viisi ulkomaalaistarkastajaa. Tämä porukka on tehnyt 1 500 tarkastusta vuosit-tain, joista on tullut rahaa takaisinpäin laiminlyön-timaksuina noin 500 000 euroa.

Kun samaan aikaan tuore tavoite koko Suo-men tarkastusmääristä on nostettu 30 000 tarkas-tukseen vuodessa ja kun on mahdollista, että ra-haa on vähemmän, on ainoana vaihtoehtona si-säisten painotusten muuttaminen. Eli sitten, kun budjetti tiedetään, on pohdittava, mihin tarkastuk-siin keskitytään.

– Jos rahaa on selvästi vähemmän, 30 000 tar-kastuksen tavoitteesta joudutaan tinkimään, Anti-la toteaa.

Uusi hallitus on kuitenkin luvannut torjua har-maata taloutta ja siinä työsuojelun tiva- ja ulko-

maalaistarkastajilla on ollut vahva rooli.– Nyt odotetaan päätöksiä. Kun resurssit ovat

tiedossa, tehdään kohdennukset.Entisenä yritysmiehenä Antila panee toivoa

myös tietojärjestelmiin toiminnan tehostamisessa.– Meillä on nyt ollut käytössä Vera-valvonta-

tietojärjestelmä, johon melkein kaikki valvonta-tieto jo menee. Se mahdollistaa tehokasta toimin-taa. Lisäksi yritetään löytää yhtenäiset, hyvät toi-mintatavat valtakunnallisesti. Kun on yhteiset ta-vat tehdä, antaa se mahdollisuuksia parantami-seen.

Antilan mukaan työsuojelussa tehdään hyvää työtä, mutta hajontaakin on. Tarvitaan laadun yh-tenäistämistä.

Yhteistyö on elintärkeääAsia, joka välillä hiertää tarkastusten tehokkuut-ta, on se, miten huonosti viranomaiset edelleenkin saavat jakaa tietoja keskenään. Tähän on kuiten-kin suunnitteilla säädösmuutoksia.

– Viranomaisten keskinäinen yhteistyö val-vonnassa on todella tärkeää ja tiedonsaantioikeu-det ovat siinä avainasemassa. Se tehostaisi toimin-taa, Antila sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että mikäli tiedon-vaihto alkaa sujua, on oltava toimivat menettelyt ja täysin vesitiiviit mekanismit tietojen käsitte-lyyn.

Toinen tärkeä yhteistyötaho työsuojelulle ovat työmarkkinajärjestöt. Antila toivoo yhteistyön su-juvan yhtä hyvin kuin aiemminkin.

– Olen ollut yllättynyt, miten hyvin työmark-kinajärjestöjen yhteistyö pelaa. Työsuojeluasiat ovat kaikkien sydäntä lähellä. Varsinkin rakennus-alalla liitoilla on yhtäläiset tavoitteet ongelmien kitkemisessä ja tuloksia on saavutettu. Tämä oli helppo pöytä tulla mukaan, Antila kehuu.

Miten tuore valvontajohtaja suojelee itseään työuupumukselta?

– Perhe-elämä on hyvä vastapaino työlle. Myös liikuntaharrastukset pitävät minut kunnos-sa. Onneksi myös työni on motivoivaa, hyvät yh-teistyökumppanit ja työtoverit auttavat jaksa-maan. On ollut positiivinen havainto, miten paljon julkisella puolella on tekemisen meininkiä. n

4

Helsinki 11.9.2015 johanna.hellsten@rakennusliitto.fi

Matti Harjuniemipuheenjohtaja

Kannen kuva: Lauri Haikola.

Vaarantuuko työterveys?

Är arbetshälsan i fara?

TyöTerveyslaiTos on tiukilla. Valtionavun leik-kausten takia se käy parhaillaan yt-neuvotteluja, jotka voivat pahimmillaan johtaa 200 työsuhteen päättymiseen. Meidän kaikkien pitäisi olla tästä hyvin huolissamme. TTL tuottaa elintärkeää, puo-lueetonta tietoa eri ammatteihin liittyvistä vaara-tekijöistä. Ilman laitokselta valmistuvaa tutki-musta, olisi moni asia huonommin kuin nyt.

Rakentajan sivulla 6 kerrotaan epoksialtistu-misen vaaroista. Rakentajat saattavat työssään al-tistua monenlaisille kemikaaleille ja yhdisteille, joista mitättömimmät seuraukset ovat nenänniis-kutus, mutta pahimmat johtavat allergisoitumiseen tai vielä vakavampiin ammattitauteihin. Jo allergia voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä oman alan töihin.

Eikä epoksi ole yksin. Muun muassa asbesti, pöly ja homeet vaivaavat vielä pitkän aikaa, eikä tietoa ole koskaan liikaa. TTL:n rooli sekä tutki-muksen että tiedotuksen kautta on rakennusalalle olennainen ja lisää uutta tutkittavaa löytyy esi-merkiksi nanomateriaalien mahdollisista vaiku-tuksista terveydelle.

Vaarantuuko tutkimus? Meille varmasti ker-rotaan, että ei vaarannu; se vain tehostuu. Totuus on kuitenkin se, että kun tutkivat silmäparit vä-henevät, joudutaan jostain luopumaan. Mitä prio- risoidaan?

Työterveyslaitos ei ole ainoastaan tutkijoiden norsunluutorni. Laitos tuottaa palveluita myös yrityselämän tarpeisiin, todellisella kohtuuhin-

nalla. Se konsultoi työturvallisuuskysymyksissä, analysoi asbestinäytteitä työmailta, auttaa kehit-tämään työterveyshuollon laatua ja arvioi, analy-soi ja tilastoi ammattitauteja.

Itse koen, että TTL:llä on vahva rooli myös työurien pidentämisen kannalta. Kun tiedämme eri ammattien todelliset riskit, niihin voidaan vai-kuttaa. Jos tieto rapistuu, ihmetellään kymmenen vuoden kuluttua, miksi nuoria ihmisiä on työky-vyttöminä. Uusia kemikaaleja ja muita materiaa-leja kehitellään koko ajan lisää. Jonkun pitää kat-soa, mitä ne tekevät työympäristölle.

Itse toivon, että se taho ei ole täysin riippuvai-nen ainakaan yritysrahoituksesta. n

arbeTshälsoinsTiTuTeT är trängt. Nedskurna statsandelar har lett till samarbetsförhandlingar, som i värsta fall kan leda till att 200 anställ-ningsförhållanden upphör. Vi borde alla vara mycket oroade över detta. Arbetshälsoinstitu-tet producerar livsviktig, opartisk information om riskerna inom olika yrken. Utan den forsk-ning som utförs på institutet vore mycket sämre än det är i dag.

På sidan 6 i detta nummer av Rakentaja berät-tar vi på finska om farorna med epoxiexponering. Byggarna kan i sitt arbete exponeras för många slags kemikalier och föreningar, där de anspråks-lösaste följderna är snuva, men som i värsta fall leder till allergi eller ännu värre yrkessjukdomar.

Också allergi kan leda till arbetsoförmåga inom den egna branschen.

Epoxi är inte det enda. Många lider fortfarande länge av bland annat asbest, damm och mögel, och vi får aldrig för mycket information. Arbetshälso-institutets roll inom såväl forskning som informa-tion är väsentlig för byggbranschen och man hit-tar nytt att undersöka till exempel om hur nano-materialen eventuellt påverkar hälsan.

Är forskningen i fara? Vi får säkert höra att den inte riskeras: den blir bara effektivare. Sanningen är dock att när antalet undersökande ögonpar mins-kar, måste man avstå från något. Vad prioriteras?

Arbetshälsoinstitutet är inte bara ett elfenbens-torn för forskare. Institutet producerar också tjäns-

ter för näringslivets behov, till ett verkligt skäligt pris. Den konsulterar i arbetarskyddsfrågor, ana-lyserar asbestprov från byggen, hjälper till att ut-veckla företagshälsovårdens kvalitet och bedö-mer, analyserar och statistikför yrkessjukdomar.

Själv upplever jag att Arbetshälsoinstitutet har en stark roll också för att förlänga arbetskarriä-rerna. När vi känner till de verkliga riskerna inom olika yrken, kan vi påverka. Om kunskapen försäm-ras, kommer vi om tio år att förundra oss över var-för unga mänskor är arbetsoförmögna. Det utveck-las hela tiden nya kemikalier och andra material. Någon måste titta på vad de gör för arbetsmiljön.

I alla fall jag hoppas att det organet åtminstone inte är helt beroende av företagsfinansiering. n

Liiton jäsenten työllisyys

Työttömyyskassan tilastoissa näkyy heikkoja merkkejä rakennusteollisuuden työtilanteen pa-ranemisesta. Kansantalouden kokonaiskysyntä,

ostovoima, sanelee pohjan. Eihän se häävi ole. Kuiten-kin kaupungistuminen ja korjausrakentamisen kasvu lisäävät työllisyyttä. Alamme on edelleen myös kausi-ala: talveksi osa töistä pysähtyy eikä korvaavaa mestaa löydy helpolla. Myös lainsäädäntö ja harmaan talou-den valvonta vaikuttavat työllisyyteen. Miten meillä nyt menee?

Asfalttityöntekijät ovat töissä, joita on hieman enemmän kuin viime vuonna. Öljyn hinta on laskenut ja bitumin siinä mukana. Siispä asfalttia levitetään hie-man enemmän. Niin ikään lentokentän asfalttityö lisää kuutioita ja työtunteja melkoisesti. Pääomittihan edel-linen hallitus Finaviaa, joka investoi myös lentokent-tien rakennuksiin. Maan hallitus on luvannut seuraa-ville kolmelle vuodelle yhteensä 600 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon. Päätös tulee jatkamaan myös työkauttamme lähitulevaisuudessa.

Betoniteollisuus ei hurraita huuda, mutta pahin lie-nee ohitettu. Alan työttömyysprosentti on 9,5. Asunto-rakentaminen ei aivan loppunut, vaan sijoittajat tilaa-vat gryndereiltä asuntoja. Tulevaisuudessa asuntoja on pakko rakentaa enemmän. Tämä tulee näkymään beto-nituotetehtailla. Myös suuria kauppakeskushankkeita on lähtenyt liikkeelle. Kalkki- ja sementtiteollisuuden tilanne on samankaltainen kuin betoniteollisuudessa.

Sen sijaan kivenjalostusteollisuus kärsii vähäisestä omakotirakentamisesta: työttömyysaste on yli 23!

Erikoisurakoinnin alat ovat toipumassa. Lattian-päällystysalan (9,1 %), talotekniikan (7,6 %) ja veden- eristyksen työtilanne on hitusen parempi kuin viime vuonna. Kermieristäjien 6 prosentin työttömyyslukema toki heikkenee talvea vasten, mutta töitä lienee parem-min kuin edellistalvena.

Infra-alan työllisyys on paranemassa. Kauppakes-kusten, Äänekosken ja Pyhäjoen kaltaiset suurhank-keet työllistävät, kuten myös väyläinvestoinnit. Lisä-panostus väylänpitoon tuo myös lisää tilauksia. Teitä ja rautateitä sekä siltoja kunnostetaan enemmän. 9,5 pro-sentin työttömyysaste tulee laskemaan.

Maalareiden työttömyyslukema 11,7 prosenttia, on toki korkea, mutta suunta on parempaan. Alalla onkin eletty hirvittävän hintakilpailun ja harmaan talouden paineessa. Vaikka ongelmat eivät ole ohi, on harmaan talouden torjunta tuottanut tulosta.

Talonrakennusalalla tilanne on vielä huono. Alan työntekijöistä 15,4 prosentille maksettiin elokuussa päivärahaa kassalta. Työllisyyttä nakertaa asuntoky-synnän vähäisen tason lisäksi kova pudotuspeli, jossa matalin hintatarjous ottaa vielä voiton. Tässäkin tulee pikavoittojen napsijoita vielä siperia opettamaan. Kel-lot soivat yhä kovemmin heikkoon laatuun ja harmaa-seen talouteen turvautuville tilaajille. n

5

RAKENTAJA 9/2015

Kuvaaja: Niko SeppänenPaikka: RovaniemiAika: Elokuu 2015

Mitä? Rovaniemellä uudet työntekijät odottavat kulkulupaa työmaalle.

JulkaisijaRakennusliitto ry

vt. päätoimittajaJohanna Hellsten

toimittaja/toimitussihteeriMaija UlmanenHeikki KorhonentaittoAste Helsinki Oy

tiedottajaEeva Pulkkinen

toimituksen sihteeriSoile Ahremaa-LuttinenToimituksen osoiteSiltasaarenkatu 4, HelsinkiPostiosoite: PL 307, 00530 HelsinkiPuhelin, vaihde 020 774 003Fax 020 774 3061Toimituksen s-postiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.fiIlmoitusmyyntiHelsingin Editele Oy/JyväskyläTuomo KuusiniemiPuhelin (014) 411 2128, 045 136 0005Sähköposti: tuomo.kuusiniemi@editele.fiTilaushinta12 kk 30 €Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa

Helsinki 2015 ISSN 0355–8614

2015Numero Aineisto-

päiväIlmestyy

10 2.10. 16.10.11 30.10. 13.11.12 27.11. 11.12.

2016 1 to 31.12.2015 15.1.

2 29.1. 12.2.3 26.2. 11.3.4 1.4. 15.4.5 to 28.4. 13.5.6 27.5. 10.6.7 1.7. 15.7.8 29.7. 12.8.9 2.9. 16.9.

10 30.9. 14.10.

Osastoilmoitusten osalta aineiston viimeinen toimituspäivä on kaksi viikkoa ennen lehden ilmestymistä.Poikkeukset: numerot 1 ja 5, viimeinen aineistopäivä on torstai.

Toimitusosoite:Rakentaja-lehtiPL 307, 00531 Helsinkiilmoitukset@rakennusliitto.fiOsasto-ilmoitusten hinta 1 €/mm.Ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimitse!

Seuraava numeroilmestyy 16.10.2015Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään perjantaina 2.10.2015.

6

Allergia epoksiyhdisteille saattaa kehittyä jo yhden kemikaaliroiskahduksen seurauksena.

Teksti: Maija UlmanenKuvat: Maija Ulmanen ja Raimo Suhonen

-Heti ensimmäisenä työpäi­vänä käyntiin ostamassa omat maskit ja muut suo­

javälineet, kertoo epoksin kanssa työskentelevä sukittaja.

Sukituksessa vanhan viemäri­putken sisään viedään sukka, joka kyllästetään esimerkiksi epoksilla.

Epoksit ovat parantuneet. Myös suojavälineet ovat kehittyneet, mut­ta edelleen epoksi aiheuttaa rakenta­jille paljon allergioita ja pitkäaikai­sia haittoja.

Epoksien aiheuttamat allergiat ovat lisääntyneet varsinkin nuorilla putkisaneeraustyöntekijöillä. He ovat saaneet oireita jo hyvin lyhytai­kaisen altistumisen seurauksena ja joutuvat herkistymisen vuoksi usein vaihtamaan työtä.

– Kyllä se on jossain määrin it­sestä kiinni, että altistuuko epoksille.

Toisille sen kanssa työskentely sopii ja toisille ei. Kaikista tärkeintä on pi­tää huolta omasta suojautumisesta. Se on omaa tyhmyyttä, jos suojavä­lineet on, eikä niitä käytä, vaikka tunnistaa riskit, sukittaja sanoo.

– Epoksiallergiat ovat pääosin al­lergisia kosketusihottumia ja tässä tautiryhmässä epoksikemikaalit ovat tällä hetkellä kaikkein yleisin aiheut­taja. Työperäisten sairauksien rekis­terissä vuonna 2013 epoksin aiheut­tamia työperäisiä allergisia kosketus­ihottumia oli 21 tapausta, vuosina 2009–2013 yhteensä 115 tapausta, Kristiina Aalto-Korte, dosentti, yli­lääkäri Työterveyslaitokselta kertoo.

Ylilääkärin mukaan vielä 1990­lu­vulla kumikemikaalit olivat yleisin työperäisen kosketusallergian aiheut­tajaryhmä. Tämän jälkeen muovike­mikaalien kuten epoksikemikaalien merkitys on kasvanut voimakkaasti.

Epoksin kanssa on oltava varo­vainen ennen kuivumista, koska epoksin pöly on erittäin haitallista

Epoksin kanssa ei leikitä

hengitettäessä. Juuri kuivunut epok­sin pöly voi sisältää hartsien ja kovet­teiden aineosia ja aiheuttaa siten al­lergista kosketusihottumaa, hengitys­teiden ärsytysoireita ja hajuhaittoja. Mitä pidempään epoksiseos on ko­vettunut, sitä vähemmän siinä on jäl­jellä haitallisia ärsykkeitä

Epoksin joutumineniholle on estettäväTyöterveyslaitoksen ylilääkäri Aal­to­Korte korostaa siisteyden merki­tystä kemikaalien käsittelyssä.

– Epoksikemikaaleja ei saa kos­kaan käsitellä ilman asianmukaisia suojakäsineitä. Käsineitä riisuessa

7

RAKENTAJA 9/2015

Kolme askelta kosketusihottumien torjumiseen 1. Vältä kosketusta• Huolehdi työpaikan, kemikaalien ja välineiden siisteydestä ja

järjestyksestä.• Varaa kemikaalien sekoitukseen oma paikka ja välineet sekä

riittävän isot sekoitusastiat.• Lisää etäisyyttä kemikaaliin: käytä levitettäessä pitkävartista

telaa tai lastaa.• Varo ympäristön sotkeutumista: älä koske työkaluihin, pintoihin,

kuulonsuojaimiin tai matkapuhelimeen likaisilla käsineillä.• Puhdista likaantunut iho heti vedettömällä saippualiuoksella tai

pyyhkimällä pinnoitteiden puhdistamiseen tarkoitetulla kerta­käyttöliinalla tai puhdistusaineella. Pese kädet vielä vedellä ja saippualla ja rasvaa iho sen jälkeen.

• Vaihda tarvittaessa suojaimet ja vaatteet. Pese työvaatteet säännöllisesti.

• Jos työvaate likaantuu pahoin, mene heti suihkuun ja vaihda puhtaat varavaatteet päällesi.

• Älä pidä rannekelloa tai koruja.• Puhdista työkalut, työpöydät ja muut pinnat päivittäin.• Hävitä heti puhdistukseen käytetyt rievut ja likaiset, käytetyt

käsineet.• Hävitä kemikaaliastiat asianmukaisesti.• Älä lähde kotiin likaisilla työvaatteilla.

2. Suojaa iho• Suojakäsineiden kuuluu olla riittävän pitkävartiset ja suojata koko

paljas ihoalue. Materiaalin tulee soveltua käytettäviin kemikaalei­hin. Pinnoitustyöhön epokseilla ja uretaaneilla sopivat esimerkiksi nitriili­ tai butyylikumiset kemikaalinsuojakäsineet.

• Käytä omia suojaimia. Älä lainaa omiasi kaverille.• Käsineet puetaan ennen kemikaalien käsittelyn aloittamista ja

otetaan pois kädestä ihoa likaamatta. Ne hävitetään laittamalla ne kannelliseen roska­astiaan.

• Käytä hengityksensuojaimia.

3. Huolehdi ihon kunnosta• Terve iho kestää kemikaaleja huonokuntoista ihoa paremmin.• Säännöllinen ihon tarkastus auttaa havaitsemaan kehittymässä

olevan ihottuman: ihon kuivuminen on usein ensimmäinen merkki.

Lähde: Työterveyslaitos

täytyy kiinnittää huomiota, ettei sot­ke itseään tai työpaikan pintoja li­kaantuneen käsineen ulkopintaan.

Lääkäri antaa myös hyvän käy­tännön neuvon; Epoksitöissä voi­daan käyttää useampia kertakäyttöi­siä käsineitä kemikaalisuojakäsi­neen päällä, ja yksittäisen työvai­heen päätyttyä poistaa päällimmäi­nen likaantunut käsine.

– Muut suojaimet, kuten käsivar­sisuoja, ovat monessa työvaiheessa suositeltavia. Lisäksi epoksityöt pi­täisi tehdä erillisessä paikassa, ja työvälineiden valinnalla voidaan vaikuttaa paljon epoksin roiskumi­seen. Epoksiin tahriintuneet esineet täytyy hävittää heti tai puhdistaa työn päätyttyä, ettei työpaikan muil­le alueille leviä epoksikemikaaleja, Aalto­Korte kiteyttää.

Ihottuma on yleisin terveyshait­ta, jonka epoksikemikaalit voivat ai­heuttaa. Epoksille altistuminen voi aiheuttaa myös vesinuhaa, nenän­tukkoisuutta sekä astmaoireita, ku­ten yskää, hengenahdistusta ja hen­gityksen vinkumista työtehtävän ai­kana tai iltaisin ja öisin.

– Epoksi aiheuttaa kutisevia rak­kuloita ja ihon haavautumia. Kovet­

tuneesta epoksista tulee oireita vain harvoin, Aalto­Korte sanoo.

Ylilääkärin mukaan tavallisessa elämässä altistuminen oireita aiheut­taville epoksiyhdisteille on harvi­naista. Epoksiliimat ovat tavallisin kotona käytettävä epoksituote.

–Sen sijaan rakennustyössä ja monella teollisuuden alalla käyte­tään paljon epoksituotteita. On mel­ko tavallista, että epoksiallerginen ei voi oleskella samoissa tiloissa, jois­sa muut käsittelevät kovettumatonta epoksia. Tästä johtuen epoksialler­ginen joutuu usein vaihtamaan työ­tä, Aalto­Korte sanoo.

Ihotautien ylilääkäriä huolestut­taa, kuinka paljon hänen vastaan­otolleen tulee potilaita, joille on ke­hittynyt kosketusallergia.

– Monet heistä eivät pysty jatka­maan entisessä työssään. Herkisty­minen tapahtuu usein nopeasti, alle vuoden kuluessa työn aloittamises­ta. Työntekijät eivät ole aina riittä­vän tietoisia herkistävien kemikaa­lien vaaroista. Lisäksi työpaikoilla voidaan tehdä vielä paljon allergian ehkäisemiseksi. Tämä on muistet­tava. n

8

Pohjoisen mies, pääministeri Juha Sipilä tietää, että lohikalaa kannattaa pyytää vaikka ei saisikaan. Samalla periaatteella hän pyysi yhteiskuntasopimusta, mutta toistaiseksi ei ole tullut lohta vaan särki. Miksi näin?

Teksti: Heikki KorhonenKuva: Johanna Hellsten

Julkisuudessa on ollut esillä tie-to, että Sipilä olisi hirttänyt it-sensä yhteen lukuun: 5 prosen-

tin alennus palkkakustannuksiin. On selvä, etteivät ammattiliitot olleet valmiita tähän ihan yhdellä pyynnöl-lä. SAK:n hallitus totesi yksimieli-sesti, ettei hallituksen ja EK:n tar- joamilla ehdoilla lähdetä sopimuk-sia tekemään.

Tiettävästi hallituksen esityksen pohjana oli pitkälle työantajien esi-tys työvoimakustannuksien leik- kauksesta. Viiden prosentin alennuk-

sen lisäksi EK esitti myös, että seu-raavalla palkkakierroksella vuonna 2017 palkkoja alennettaisiin edel-leen 5 prosenttia.

Yhtenä osana sopimuksessa oli-si pitänyt olla työajan pidentäminen vähintään 100 tunnilla.

– Talous- ja työmarkkinapolitii-kan tavoitteena täytyy olla työllisyy-den parantaminen. Esitetty yhteis-kuntasopimus sen sijaan olisi lisän-nyt työttömyyttä, koska työajan pi-dennys olisi vähentänyt työntekijöi-den tarvetta, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

– Näin ollen sopimuksen ainoa-na varmana tuloksena olisi ollut

työllisyyden heikentyminen edel-leen. Myönteiset vaikutukset sen si-jaan ovat kiistanalaista talousteo-riaa. Pidennys ei olisi nimittäin li-sännyt lainkaan tuottavuutta ja uu-den etsintää työpaikoilla.

– Tämän vuoksi SAK ja sen myötä myöskään Rakennusliitto ei halunnut hyväksyä sopimusta. Ra-kennusliitto ei tule myöskään tule-vaisuudessa hyväksymään työehtoja heikentäviä sopimuksia.

Myös muiden sak:laisten liittojen johtajat arvioivat sopimusta saman-suuntaisesti kuin Rakennusliitto.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 381 600 työtöntä työnhakijaa. Se on 31 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Rakennusala neuvotteleenormaalistiRakennusteollisuuden työehtosopi-mukset ovat nyt voimassa helmi-kuun loppuun 2016. Syksyn mittaan

neuvotellaan mahdollisesta jatko-vuodesta, jonka toteutuessa sopi-mukset päättyisivät helmikuun lo-pussa 2017. Siihen mennään, jos lii-tot pääsevät marraskuun loppuun mennessä yksimielisyyteen jatko-vuoden ehdoista.

Ellei sopua synny, käydään nor-maalit työehtosopimusneuvottelut. Niiden lista tietysti on laajempi kuin pelkkää jatkovuotta koskevan sopi-muksen.

Suomen kannalta sitten tilanne on mutkikkaampi. Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallitus kertoo syys-kuun lopussa omista ratkaisuistaan. Käytännössä se tarkoittaa, että halli-tus antanee silloin eduskunnalle se-lonteon, jossa on listattu erilaisia toi-mia. Siitä eduskunta sitten äänestää, mutta selonteko varmasti siunataan.

Sen jälkeen hallitus muokkaut-taa selonteosta nipun lakiesityksiä vielä ennen seuraavia työehtosopi-musneuvotteluja. Ne hyväksytään

Työttömyysturva ja yleissitovuus saavat syksyllä kyytiä

9

RAKENTAJA 9/2015

sitten ensi vuoden keväällä eduskun-nassa. Jos hallitus on vielä silloin kasassa, leikkauslait tullaan kyllä hyväksymään.

Ansiosidonnainen lyhemmäksiPääministeri Juha Sipilä on mainin-nut, että työeläkemaksujen alentami-nen olisi yksi mahdollinen toimi yh-teiskuntasopimuksen kariuduttua. SAK ja Akava eivät hyväksy tätä. Kolmikannassa saatiin aikaiseksi uu-si eläkeratkaisu, joka nostaa suoma-laisten eläkeikää merkittävästi ja leikkaa eläkkeitä muutenkin. Tämä eläkeratkaisu tulee voimaan vuoden 2017 alussa, joten huono sitä on men-nä jo tässä vaiheessa muuttamaan. Työeläkemaksuista on sitä paitsi so-vittu vuoteen 2019 asti.

Kaupan alalla hallitus on jo lähte-nyt lisäämään aukioloaikoja. PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mu-kaan aukioloaikojen vapautus ei tuo lisää työpaikkoja kauppaan. Työtun-nit eivät lisäänny, ja vapaa aukiolo suosii suuria yksiköitä.

Kunnan alan työtekijöiltä voi-daan viedä viiden vuoden irtisano-missuoja kuntaliitostilanteissa.

Rakentajia tulevat koskemaan erityisesti työttömyysturvaan kaa-vailtavat leikkaukset. Asiaa valmis-tellaan parhaillaan työmarkkinajär-jestöjen ja hallituksen kesken. Val-mista pitäisi tulla lokakuun puolivä-liin mennessä, jolloin tiedetään mi-ten 200 miljoonan euron leikkaus to-teutetaan vuoden 2017 alusta. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo, et-tä hallituksen kaavailemat 200 mil-joonan euron leikkaukset tarkoittai-sivat ansiosidonnaisen työttömyys-turvan tuhoamista.

Ansiosidonnainen päiväraha oli viime vuonna keskimäärin 68 euroa, jonka saa 2 500 kuukaudessa tienaa-va. Tähän tulisi 5,10 euron leikkaus päivää kohti, mikäli leikkaus olisi 7,5 prosenttia. Tämän verran on ta-voiteltu leikkaus viime vuoden 2,7 miljardin ansiosidonnaisen työttö-myysturvan menoista. Kuukaudessa työtön menettäisi 110 euroa. Arviois-sa ei ole huomioitu lapsikorotuksia tai muita korotuksia.

Ansiosidonnainen päiväraha on ollut poliittisen oikeiston hampaissa siitä lähtien, kun se tuli voimaan ny-kymuotoisena 1985. Ansio-osa on ollut pääsäännön mukaan 45 pro-senttia päiväpalkan ja peruspäivära-han erotuksesta. Esko Ahon hallitus alensi kertoimen 42 prosenttiin. Se palautettiin kymmenen vuoden jäl-

keen 45 prosenttiin vuonna 2002.Pääministeri Sipilä on itse il-

moittanut, ettei häntä ei kiinnosta se, miten 200 miljoonaan säästöön päästään. Sipilä kannattaa ansiosi-donnaisen päivärahan muuttamista siten, että ansiosidonnaista voisi käyttää yrityksen perustamiseen. Käytännössä työttömäksi jäänyt voi-si siis nostaa ansiosidonnaista työt-tömyysrahaa samaan aikaan, kun hän aloittelee yritystoimintaa työl-listääkseen itsensä.

Yleissitovuus taas peikkonaSipilän hallituksen taustavaikuttaja-na ollut Suomen Yrittäjät ovat aja-neet voimakkaasti työehtosopimus-ten yleissitovuuden poistamista. Si-pilä itse puhuu enemmän ”paikalli-sen sopimisen lisäämisestä”.

– Julkisuuteen vuodatetut halli-tuksen suunnitelmat ovat näpertelyä, joilla ei ole vaikutusta mihinkään, kaikkein vähiten Suomen kilpailuky-kyyn. Jos jotain todella palkansaajil-le vahingollista esitetään, kuten työ-ehtosopimusten yleissitovuuden ro-muttamista, pysäytämme Suomen. Näin työmarkkinajuna kulkee eikä siitä ole tarve sen enempää metelöi-dä, korosti Rakennusliiton varapu-heenjohtaja Kyösti Suokas blogis-saan liiton verkkosivustolla.

– Ilman yleissitovuutta jokaisen Suomeen tulevan rakentajan olisi jatkossa sovittava työnantajansa kanssa työehtosopimusta alemmasta palkasta. Paikallisesta sopimuksesta muodostuisi käytännössä töihin läh-dön edellytys. Viiden euron tuntipal-kat tulisivat jälleen käytäntöön, mut-ta tällä kertaa täysin laillisina, Suo-kas kirjoittaa.

Yleissitovuutta ei sellaisenaan poisteta ainakaan järjestäytyneitä yrityksiltä, mutta hallitus voi esittää siihen ”lievennyksiä”. Yrittäjät ovat vaatineet, että se muutettaisiin ”pa-kottavasta tahdonvaltaiseksi”. Täl-löin järjestäytymättömässä yrityk-sessä työnantaja ja työntekijät saisi-vat sopia työehtosopimuksen mää- räyksistä toisin. Näitä olisivat vä-himmäispalkan lisäksi esimerkiksi lomat, lomarahat, päivärahat, työter-veys ja muut edut. Toisin sanoen yrittäjä saisi oikeuden poimia rusi-nat pullasta.

Työntekijöille voidaan sitten tar-jota porkkanana yhteistoimintalain muutosta, jonka mukaan työntekijät saisivat lisää edustajia hallintoon. Sillä ei ole käytännön elämässä mi-tään merkitystä. n

”Yhteiskuntasopimuksen varmana tuloksena olisi ollut työllisyyden heikentyminen.”

Kotorannantie 49, 05250 Kiljava p 09 276251 www.kiljavanopisto.fi, kurssit@kio.fi

RAKENNUSMITTAUKSEN LINJA2.11.15–27.5.16

*MittausohjelmatmMies(3DWIN) *Työmaamittaus *Koordinaatistot *Mittausjakartoitus *Työharjoittelu

KOULUTUKSEN HINTA: 860 € (sis.opetuksen,lounaanjailtapäiväkahvin) LISÄTIETOJA: JanNordström0405043061 taijan.nordstrom@kio.fi

ILMOITTAUTUMISET: kurssit@kio.fitaip.092762778

Hanki todistus osaamisestasi ja opi lisää!

AMMATTITUTKINNOT

• Maalarin at

• Kivimiehen at

• Viheralan at

• Talonrakennusalan at (myös eat)

Perustutkinto-opiskelu ilman aikaisempaa työkokemusta.Tutkinnot antavat hakukelpoisuuden amk-opintoihin.

Tutkintoihin on jatkuva haku!

Kysy lisääKoulutussuunnittelija Tarja Ronnip. 050 542 8511 / tarja.ronni@tampere.fi

www.tredu.fi

PERUSTUTKINNOT

• Pintakäsittelyalan pt, maalari

• Rakennusalan pt, kivirakentaja talonrakentaja

TREDUSTA RAKENTAJIEN TUTKINNOTTYÖN OHESSA OMAN POLUN MUKAAN

10

Rakennusliiton 20. luottamusmiesristeily toi taas yhteen tutut ja tuntemattomat.

Johanna Hellsten ja Maija Ulmanen

Lähes 300 aktiivista luottamus­miestä seilasi Ruotsiin kesän viimeisenä viikonloppuna elo­

kuun lopussa. Risteily on liitolle tär­keä perinne; se luo aktiiveille mah­dollisuuden keskustella sekä keske­nään että liiton henkilökunnan kans­sa. Lisäksi seminaariosuuden ajan­kohtaiset teemat tuovat uutta tietoa koko väelle.

Osin synkkääTavoista poiketen ensimmäisenä ää­neen päästettiin työantajapuolen edustaja, työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT ry:stä.

– Rakentamisessa ei ole tapahtu­massa ihmeempää kiihdytystä. Vii­me vuosina tekemissämme suhdan­nekatsauksissa olemme aina piirtä­neet alaspäin menevien käppyröiden päähän pienen ongenkoukun ylös­päin, mutta viimeisimmästä ongen­koukku jätettiin pois. Edessä ei näy suurta nousua, Kari synkisteli.

Merillä taasRakennusliiton luottamushenkilöt näyttivät punaista korttia Fifalle. Jalkapallon takia ei saa kuolla enää yhtään enempää rakentajia ympäri maailman.

kommentoi.Harjuniemi siirtyi synkempiin

tunnelmiin esitellessään risteily­väelle SAK:n arviota hallitusohjel­masta ja puhuessaan hallituksen runttaaman yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.

– Me olimme SAK:n kanssa sa­taprosenttisen yksimielisiä suhtautu­misessamme yhteiskuntasopimuk­seen.

Vaikka hallitusohjelma tarjoaa monessa kohdassa kylmää kyytiä työväestölle, ei Harjuniemi kuiten­kaan pelkästään synkistellyt.

– Maassamme on todella komei­ta juttuja kehitteillä ja toteutumassa lähivuosina. Äänekosken biotuote­tehdas, ydinvoimalatyömaa ja Kuo­pioon ollaan tekemässä toista metsä­alan jätti­investointia, Harjuniemi luetteli.

Harjuniemen mukaan rakenta­miseen satsaaminen panee yhteis­kunnan pyörät pyörimään.

– VTT:n entisen johtavan asian­tuntijan, Pekka Pajakkalan mu­kaan rakentaminen tulee olemaan se ala, joka vetää talouden kasvuun, Harjuniemi jatkoi. n

Ensimmäistä kertaa risteilyllä mukana olevat Mette Nissinen ja Jani Ekonen tulivat Jyväskylästä katsomaan, minkälainen tunnelma luottamushenkilöristeilyllä mahtaakaan olla. – Kyllähän näistä risteilyistä on kuultu puskaradion kautta. Kiva, kun pääsi itsekin tänne mukaan, Nissinen sanoo.

Karin mukaan on toki paikka­kuntia, joissa on meneillään isoja projekteja, kuten esimerkiksi pää­kaupunkiseudulla ja muissa kasvu­keskuksissa, mutta muualla on hiljai­sempaa. Tämä keskittymisen trendi myös vahvistuu tulevaisuudessa.

– Infrapuolella on nyt vireää seu­raavat 2–3 vuotta, mutta jatkuuko se, on iso kysymys, Kari kommentoi.

Kari ei näe, että työvoiman liike Viron ja Suomen välillä olisi vähe­nemässä. Hänen mukaansa nyt viro­laiset yritykset ovat kuitenkin alka­neet perustaa toimipaikkoja ja tytär­yrityksiä Suomeen.

– Se vähän selkeyttää tilannetta, sillä näiden yritysten täytyy toimia samalla tavalla kuin suomalaisten­kin. Tuleeko sitten väkeä kauempaa, se jää nähtäväksi. Te olette varmasti tarkkana ja myös me yritämme py­syä hereillä.

Ja vielä synkempää...Rakennusliiton puheenjohtaja Mat-ti Harjuniemi totesi yhdessä Tapio Karin kanssa, että harmaan talouden torjunnassa ei olisi päästy eteenpäin ilman yhteistyötä työntekijäpuolen ja työnantajien välillä.

– Meillä rakennusalalla on löy­detty yksituumaisuus siitä, että har­maan talouden kitkeminen on kaik­kien osapuolten etu, Harjuniemi

11

RAKENTAJA 9/2015

Rakennusliiton sivuilla, osoitteessa www.rakennusliitto.fi/blogi, liiton puheenjohtajat ja toimitsijat bloggaavat ajankohtaisista asioista rakennusalasta ja yhteiskunnalli sista kysymyksistä. Näitä lukevat myös valtakuntamme uutishaukat, joten lue sinäkin, niin pysyt perillä kovista keskustelunaiheista.

www.rakennusliitto.fi/blogi

aiheita blogeissa

Antti Kattelusta, Samu Liikasta ja Mikko Pautamoa yhdistää Kymen seutu. Katteluksella oli peräti viides kerta mukana risteilyllä, Liikasella ensimmäinen. Liikasen oli mukaan saanut houkuteltua Kymen aluetoimitsija Kari Lapatto.– Parasta täällä on seura, letkeä porukka. Täällä syntyy aina mielenkiintoisia keskusteluja, miehet tuumaavat.

Savon vahvistukset Marko Lavikainen ja Jaakko Niskanen päättivät leikkisästi kokeilla, kumpi on vahvempi sormikoukussa. Lavikainen on luottamushenkilöristeilyllä neljättä kertaa ja Niskanen viidettä kertaa.

Kolme Jania ja yksi Jokke. Jani Markke, Jani Virtanen, Jani Kian sten ja Jokke Kannusmäki olivat lähteneet Tampereelta mukaan. Kuvassa piileskelee yksi Rakennusliiton uusi aluetoimitsi-ja, arvaa kuka? Oikea vastaus on Jani Kiansten. Nelikosta kukaan ei ole ensimmäistä kertaa risteilyllä. Mukaan on vetänyt hyvä porukka ja risteilyn hyvä asiasisältö.– Ja porukassahan se asia on, Kannusmäki kommentoi.

Markku Pentikäinen, entinen jalkapalloilija, antaa Fifalle punaisen kortin.

12

www.k-rauta.fi Hinnat voimassa 31.10.2015 asti.

Uusilla V33-remonttimaaleilla pintaremontti sujuu kuin leikki. Noudata ohjeita, valitse sopiva väri ja nauti lopputuloksesta!

V33-remonttimaalit ovat helppo- ja nopeakäyttöisiä ja ne tarttuvat vanhaan maali- ja lakkapintaan pääsääntöi-sesti ilman pohjamaalia tai hiontaa. V33-maaleilla pin-taremontti luonnistuu pikku-rahalla ja lopputulos kestää arjen haasteita. Korkealuok-kaisissa tuotteissa on toi-siinsa sopivat värisävyt, joten niitä yhdistelemällä voi luoda monenlaisia kokonaisuuksia.

ELÄMÄSI HELPOIN PINTAREMONTTI V33-MAALEILLA

K-rauta, rakentajan luotettava kotimainen kumppani.

Perusasennusalkaen 595,-

Vain K-ryhmän

rautakaupoista.

Kaakelimaali V33 lattialle harmaa 0,75 l  Iskun- ja tahrankestävä maali lattialaattojen viimeistelyyn ilman pohjamaalia. Vesiohenteinen. 53,20/l. 501430719

3990

-25 %

Ilmalämpöpumppu Panasonic QE9PKE Lämmitysteho max. 5,5 kW. Energialuokka A+, SCOP 4,5. Tilasuosi-tus 20-120 m². Ylläpitolämpötoiminnon 8/10˚C ansiosta sopii mökille ja vapaa-ajan rakennuksiin. Takuu 4 vuotta. 501108167

Hinta ilman K-Plussa-korttia 1 199,-

899,-

Rakentaja_2015_220x165_K-rauta_b.indd 1 26.8.2015 7.56

Kokenut risteilijä Jaakko Miettinen löysi kaverikuvaan vierelleen ensimmäistä kertaa risteilyllä olevan Sergei Cherkasovin. Luottamus-henkilöristeily saa miehen kasvoille hymyn. – Onhan tämä nyt aika mukavaa, miehet sanovat.

Susan Lindblom oli risteilyllä mukana jo neljättä kertaa. Hänen mukaansa ”virka velvoittaa”, eikä missään nimessä muuten lähtisi mukaan. Noh, naureskelusta päätellen Lindblom ei ole aivan tosissaan. Ensimmäistä kertaa mukaan lähtenyt Henri Häyry arveli, että ”melkein asiaa” tulee risteilyllä puhuttua paljon.

” ’Melkein asiaa’ tulee risteilyllä puhuttua paljon.”

13

RAKENTAJA 9/2015

13

Uskallusta urakkaan

Vuosittaisten palkkatilastojen mukaan talonrakennus-alalla urakkatyön osuus tehdystä työajasta vaihtelee kahdenkymmen prosentin molemmin puolin vuodes-

ta, vuodenajasta ja suhdanteista riippuen. Tilanne on pysy-nyt lähes samana jo kymmenen vuoden ajan. Urakkatyön määrää on pidettävä liian alhaisena, jos tavoitteena on koh-tuullinen elintaso alan työsuhdetöissä. Viimeisimmän tilas-ton mukaan pelkkää tuntityötä tekevät ansaitsevat 33 pro-senttia vähemmän kuin urakkatyötä tekevät.

On eri asia, tienaako työtunnista keskimäärin kuusitois-ta vai kaksikymmentäneljä euroa. Talonrakennusalan tule-vaisuuden kannalta ei ole yhdentekevää, pystyykö nuori am-mattitaitoinen rakentaja ansaitsemaan välttämättömimmän toimeentulonsa lisäksi mahdollisuuden ajanmukaiseen asu-miseen, liikkumiseen ja vapaa-ajanviettoon. Rakentajan ai-katyön vuosiansio jää useimmiten liian pieneksi mahdollis-tamaan edellä kuvatut asiat. Pelkkää aikatyötä tekemällä mahdollisuudet tienata ”voita leivän päälle” jäävät vähiin. On siis suositeltavaa perehtyä mahdollisuuksiin suorittaa työ ja saada palkkaa asennettujen yksiköiden kuten muotti-laudoitusneliöiden, betoniraudoituskilojen, be-tonielementtikappaleiden muuraus- ja laa-toitusneliöiden jne. perusteella. Tämä suositus koskee erityisesti nuorehkoja ammattilaisia, joilla voima pakottaa hartioissa ja äly, nopeus ja ketteryys ovat työuran parhaassa terässä.

Työ urakka- tai tuntipalkalla eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehto-ja vaan toisiaan täydentäviä. Koke-muksen mukaan kohtuullisen suuri urakkatyön osuus nostaa myös aika-työtä tekevien palkkatasoa. Parhaat työvuotensa urakalla tehneenä ja iäk-käämpänä aikatyötä tekevänä tuntipalkka on useim-

miten paremmalla tasolla kuin pelkkää aikatyötä tehneenä. Vuosien saatossa hyväksi todettu, mutta valitettavasti nykyi-sin liian vähälle käytölle jäänyt työkuntamuotoinen urakka-työ kannattaakin talonrakennusalan yrityksissä ottaa uusio-käyttöön, mikäli tavoitellaan aidosti työn tuottavuuden li-säämistä.

Työehtosopimukseen on urakkahinnoiteltu eri työlajeja kuluneen kymmenen vuoden aikana siten, että talonrakenta-misen keskeiset työlajit alkavat olla muutamaa lukuun otta-matta hinnoittelun piirissä. Osa hinnoitteluista – lähinnä kir-vesmiestyöt – sisältää myös aikamenekkitiedot yksikköjä kohti. Aikamenekkitiedon avulla jokainen pystyy vertaa-maan omaa työsaavutustaan yksikkövähimmäishinnan tuot-tamaan urakka-ansioon. Lisäksi RL:n ja TRT:n yhteiset ura-kan TES-laskin ja sopimuskaavakkeet netissä on luotu hel-pottamaan urakkatyön ennakkolaskentaa ja sopimista. Ura-kan laskennan, -sopimisen, -toteutuksen ja -mittauksen kurssitusta ja ohjehinnoitteluja on liiton puolesta tarjolla. Yrityksiin ja työmaille tarvitaan vain lisää yhteistä tahtoti-laa tuottavuuden ja ansiotason kehittämiseen urakkatyötä li-säämällä.

Tuotavuuden kohottaminen on ollut kevään ja kesän po-liittisen työmarkkinapuheen kestoteemana. Suurella

suulla on vaadittu työajan pidentämistä ja työehtosopi-musten tason alittavaa paikallista sopimista lääkkeeksi työn tuottavuuden lisäämiseen. Mainitut lääkkeet tai-tavat päinvastoin johtaa potilaan – jos ei kuolemaan – niin ainakin halvaantumiseen. Nopeasta ja laaduk-kaasta työsaavutuksesta maksettava kunnon palkka, oikea-aikainen järkiperäinen töidenjärjestely ja tur-vallinen työympäristö ovat oikeita lääkkeitä tuotta-vuuden kehittämiseen ja johtavat myös laadukkaa-seen lopputuotteeseen. n

Kari Lamberg,työehtotoimitsija

14

Rakentajat eivät innostu työpäivänsä myöhentämisestä, vaikka sosiologian professori ennustaakin työpäivän alkavan vastaisuudessa teollisuudessa ja rakennuksilla kahdeksalta

Esa Tuominen

Ikimuistoisista ajoista lähtien työt rakennuksilla ovat alkaneet aamul-la kello 7. Samoin on ollut teolli-

suudessa, joskin kolmivuorotyössä ne ovat alkaneet jo aamukuudelta.

Yhtä lailla ikimuistoista on, että ”herrat” eli konttoriväki on aloittanut työnsä kello 8 tai jopa vasta kello 9. Kauppoihin on yleensä menty niin, että ne on saatu avatuksi kello 9.

Aika ajoin on herännyt keskuste-lua siitä, onko tuo aamuseitsemän niin kiveen hakattu, että sitä ei voisi muuttaa. Myöhäisempi töihinmeno-aika tuntuu kuitenkin kiinnostavan muita enemmän kuin rakentajia.

Putkiremontti häiritsee aamutuimaanErilaisilla keskustelupalstoilla on jo pitkään päästelty kiukkuisia ärräpäi-tä siitä, että putkiremontin tekijät saapuvat asuntoihin jo aamutuimaan

– esimerkiksi seitsemältä – ja aloit-tavat kolistelunsa. Esimerkiksi kan-sanedustaja Anna Kontula (vas) sai aikaan kiivaan väittelyn omalla face-book-sivullaan nostettuaan asian esille.

– Elämisen rytmi nyt vain on mennyt sellaiseksi, että päivän aloi-tus myöhentyy eri aloilla. Vastaavas-ti illalla valvotaan pidempään, raken-nusalaa Tampereen yliopistossa tut-kinut kansanedustaja Kontula arvioi.

– Eihän se nyt tietenkään asuk-kaita ilahduta, jos seitsemältä ale-taan kylpyhuoneessa piikata äänek-käästi. Tiedän sellaisenkin tapauk-sen, että putkiremontin tilannut asuntoyhtiö oli sopinut, että työt aloitetaan vasta kahdeksalta. Niinpä remonttimiehet, joiden työpäivä al-koi seiskalta, joivat kahdeksaan asti kahvia ja ryhtyivät työntekoon vasta sitten.

Kontulan isoisä oli muurari, isä on maalari ja nykyinen puoliso kir-

Myöhemmin töihin?vesmies, joten hänellä on myös lähi-piirin tuntumaa rakentamiseen.

– Puolisoni herää kuuden jälkeen eikä osaa lähteä töihin kolistelemat-ta. Että on minulla ihan näin käytän-nönläheinen näkökulmakin tähän töitten aloittamisaikaan.

Kun Kontula sosiaalisessa me-diassa esitti töiden aloittamisajan-kohdan myöhentämistä, syntyi ehdo-tuksesta kipakka keskustelu, jossa mielipiteet sinkosivat laidasta lai-taan. Joidenkin mielestä aamuseitse-män on hyvä aika, koska ”aina on menty seitsemäksi”. Jotkut taas oli-vat valmiit siirtämään töiden ajan-kohtaa kahdeksaksi, koska ”maailma nyt vain on ruvennut käynnistymään myöhemmin”.

– Asiaa pitää ajatella lastenkin kannalta. Jos kauempana sijaitse-vaan työkohteeseen on ehdittävä seitsemäksi, alkaa lapsen tarhapäivä pahimmillaan jo kuudelta. Se alkaa nykyään olla jo epäinhimillistä.

Kontulan mielestä töitten aloitta-misajankohta ei ole lainsäädännölli-nen kysymys vaan sopimusasia. Se, tullaanko seitsemäksi vai kahdek-saksi – vaiko kenties kuudeksi – voi-daan sopia rakennusalan työehtospi-muksen mukaan paikallisesti.

– Ehkä paras vaihtoehto olisi liu-

Kansanedustaja Anna Kontulan mielestä yhteiskunta on muuttunut niin, että työpäivän pitäisi alkaa myöhemmin.

kuva työaika, jolloin jokainen voisi ajoittaa töihin tulemisensa elämänti-lanteeseensa sopivaksi.

Professori: tulevaisuudessa kahdeksaksiTampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin arvelee, et-

Saavatko (joutuvatko?) rakentajat tulevaisuudessa nukkua myöhempään.

15

RAKENTAJA 9/2015

Vanha tapaRAKENNusTöidEN aloittamisajankohtaa ovat julkisuudessa poh-tineet niin Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kuin työnantajapuolta edustavan Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipattikin.

– Se on vanha tapa. Ei sen alkamisajan nykyään tietysti tarvitsisi olla seitsemän, että työntekijöillä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia, että työt alkavat esimerkiksi kahdeksalta tai liukuvasti, lausui Harjuniemi neljä vuotta sitten Taloussanomille.

– Se (kello 7) on yleensä ollut täällä pimeässä Suomessa teol-lisuustyön normi. En ole ikinä tullut ajatelleeksikaan. Olen aina pitänyt sitä jotenkin itsestään selvänä, että kun yhdessä vuorossa tehdään, niin se tulee ihan itsestään selvänä, pohdiskeli puolestaan Pipatti samassa lehdessä.

Aamuseitsemää on perusteltu myös logistisilla syillä. On viitattu siihen, että elementtirekat ja betoniautot pääsevät liikkumaan aamu-tuimaan paremmin kuin kahdeksan jälkeen.

Sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta haluaa laajentaa työaikakeskustelua pohtimalla nykyään suosittua aihetta, työajan pidentämistä. Työnantajat ja Juha sipilän (kesk) hallitus ovat esittäneet, että vuosityöaikaa tulisi pidentää, jotta tuottavuus kasvaisi.

– Työaikaa olisi lyhennettävä eikä pidennettävä, vastaa professori Sipilälle ja muille työajan pidentäjille.

– Jos työaikaa pidennetään niin, että samalla palkalla täytyisi vuodessa tehdä enemmän tunteja, on se puhdasta riistoa. En usko, että se toisi Suomeen lisää työpaikkoja. Voisi käydä päinvastoin, professori tyrmää työajan pidennyspuheet.

tä tulevaisuudessa työt tehtaissa ja rakennuksilla alkavat kello 8.

– En ota kantaa siihen, onko se hyvä vai huono asia, mutta ennustan, että noin se menee.

Melin perustelee ennustustaan sillä, että yhteiskunta ja ”yhteiskun-nan kello” on muuttunut. Ennen vanhaan työpäivän alkamisen sääte-livät maatalousyhteiskunnan käy-tännöt: lehmät oli herättävä lypsä-mään aikaisin. Sama rytmi siirtyi tehtaisiin ja rakennustyömaille.

– Nyt on monella tavalla siirryt-ty 24/7-elämään. Kaiken pitää olla auki kaiken aikaa. Siirtyminen on ollut paljolti markkinavetoista, kos-ka liike-elämä haluaa asettaa yhä enemmän ”rysiä veteen”.

Melin kertoo käyneensä Indone-siassa, jossa yhteiskunta käynnistyy jo aamuseitsemältä tai viimeistään puoli kahdeksalta, koska keskipäi-vällä on niin kuuma, että silloin on pysyttävä ilmastoiduissa sisätilois-sa. Niinpä töihin lähdetään jo sanan-mukaisesti kukonlaulun aikaan eli kello viideltä ja joskus jopa aikai-semmin, koska työmatkat kestävät pitkään.

– Suomessa ollaan siirtymässä sellaiseen yhteiskuntaan, jossa aa-museitsemän on yksinkertaisesti liian aikainen töitten aloitusaika. Lapsille taas aamukahdeksan on monen mielestä aivan liian aikainen kouluunmenon aika.

Professorin mielestä ihmisten ai-kakäsitys on jo muuttunut siten, että nukkumaan mennään yhä myöhem-min. Niinpä on syntynyt painetta aloittaa työpäiväkin myöhemmin.

– Aika on myös politiikkaa. Se on sopimuskysymys. Työpäivän al-kamisaika voidaan sopia sellaiseksi kuin parhaaksi nähdään, professori huomauttaa.

Rakentajat vahvasti seitsemän kannallaEntä mitä mieltä ovat rakentajat? Haluavatko he tulla töihin entiseen tapaan seiskalta vaiko mahdollisesti myöhentää töihin tuloaan?

Tätä asiaa Rakentaja-lehti selvit-

Lujatalon alueellisen luottamus-miehen varamies Marko Metsäpelto pohdiskeli työaikakysymystä Techno-poliksen taukotiloissa seuraavasti:

– Olen ajatellut, että liukuva työ-aika voisi olla hyvä. Vaikka ei se-kään kaikille sovi.

– Ainakin mittamiehen töissä se kävisi päinsä. Olisi tietty viikkotun-timäärä ja se pitäisi saada täyteen. Minkä mittaisia työpäivät ovat, se olisi itse kunkin päätettävissä.

Metsäpelto pitää nykyistä 7– 15.30 työpäivää hyvänä järjestelynä.

Jos töihin tuloa myöhennettäisiin, menetettäisiin illasta kallista omaa aikaa.

– Ehkä taloyhtiöiden remonteis-sa voitaisiin säätää töitten aloittami-nen myöhäisemmäksi, etteivät asuk-kaat kärsi.

Metsäpellon mielestä hellepäivi-nä voitaisiin työt aloittaa jo kuudelta.

– Kun olin tekemässä Valkeakos-ken S-markettia, niin silloin tultiin kesähelteillä kuudeksi ja se toimi ai-van hyvin. n

ti tamperelaisella Technopoliksen rakennustyömaalla. Kesäaamun kahvitauolle kokoontuneet rakenta-jat kertoivat näkemyksistään perin-teisellä kättennostoäänestyksellä.

Selvästi suurimman kannatuk-sen sai nykyinen käytäntö: työt aloi-tetaan aamuseitsemältä ja sillä sipu-li. Vain yksi käsi nousi kannatta-maan työpäivän aloituksen myöhen-tämistä kahdeksaan. Ei ehkä ollut yl-lätys, että myöhennyksen kannalla oli työmaan kesätyöntekijä, opiske-lija Olli Tuominen.

– Aamuseitsemän ei vain sovi minun rytmiini. Kun bussilla kulkee, niin joutuu heräämään kauhean ai-kaisin. Vaikka olen minä joka aamu sentään jaksanut nousta, Tuominen perustelee näkemystään.

Pari kättä nousi kannattamaan jopa työpäivän aloittamisen varhen-tamista kuuteen.

Marko Metsäpelto pitää seiskaa hyvänä töiden alkamisaikana. Vaikka helteillä voitaisiin tulla jo kuudeksi.

Ylivoimaisesti suurin osa Tampereen Technopoliksen rakentajista kannatti kyselyssä töitten aloittamista nykyiseen tapaan seitsemältä.

16

Turusta löytyy puristusvoimaa.

Eeva Vänskä

Tapaan muurarit Timo Tuomi-sen ja Arto Laineen teräksen-harmaana heinäkuun päivänä.

Opin muun muassa sen, miksi muu-rarin pitää olla vahvasorminen ja sen, paljonko kahi painaa.

Oikeastaan Timo Tuominen te-kee tätä nykyä laatoitushommia, jot-ta ollaan tarkkana. Hän on kuitenkin neljännen polven muurari, joka on aiemmin työurallaan käsitellyt osan-sa kiveä.

Arto Laine taas on kolmannen polven muurari. Hän kiertää työs-sään eri paikkakunnilla.

– Turku, Rauma, Pori, Paimio ja Tampere, hän listaa työkohteita.

Koska muurarin työ on raskasta, ja vaatii tekijältä paljon, työ ei hel-posti tule nuoren mieleen ensimmäi-senä uravaihtoehtona.

– Kyllä siellä takana täytyy olla halu tehdä töitä kivipuolella, Tuomi-nen sanoo.

Hän on ohjannut kymmeniä am-mattikoululaisia työssäohjaajana.

– Kisällioppi on parasta oppia. Pe-rusasiat opitaan koulussa, ja työn op-pii käytännössä kokemuksen kautta.

Liian kireät aikataulutTuomisella on odottamassa kesälo-man jälkeen kerrostalo ja ennen lo-mia vesieristettyjen kohteiden laa-toitukset. Hän on lisäksi työpaikkan-sa työsuojeluvaltuutettu.

Arto Laine, millainen on sinun tavallinen työpäiväsi?

– Aamulla menen seitsemäksi töihin, siitä heti muuraamaan. Päivä päättyy puoli neljä. Tämän hetkises-sä kohteessa olen muuraamassa yk-sin, lisäksi on apuri tekemässä laas-tia ja kärräämässä kiviä.

Laine harmittelee sitä, että mel-kein jokainen työmaa on kiirekohde.

– Työaika on mennyt niin ly-hyeksi, että tekijältä vaaditaan lii-kaa. Pitäisi tulla valmista ja hyvää äärimmilleen kiristetyssä aikatau-lussa.

Tuominen toteaa, että esimerkik-si sadepäiviä ei oteta huomioon.

– Silloin pitää levitellä pressuja, aikataulut eivät voi pitää, ja kaikes-ta johtuen tulee helpommin huonoa jälkeä.

Molemmat myöntävät, että kii-reen takia ei pysty tekemään niin laadukasta työtä, kuin haluaisi, ja se syö miestä.

– Ennen ei ollut kasvottomia ra-kennuttajaorganisaatioita, vaan yksi rakennuttava yritys tai perhe, joka halusi nähdä kaunista jälkeä. Työn-tekijäkin oli arvossaan. Omistajalle riitti pienempi voitto, ja tekijällä oli aikaa tehdä työnsä kunnolla. Oli sel-lainen inhimillisyys mukana, Laine miettii.

Kurahommat sopivat vahvasormisille

”Ennen haluttiin nähdä

kaunista.”

Timo Tuominen vasemmalla, vieressä Arto Laine. Heidän mielestään kivipuolella tarvitaan motivaatiota, kädentaitoa sekä hyvää fysiikkaa.

17

RAKENTAJA 9/2015

Timo Tuominen ja esimerkillistä laattatyötä. Kuva Turun aluejärjestön yhteistiloista.

Viime vuosikymmenten suurin muutos muurarin työssä on aikatau-lujen kiristyminen. Raha ratkaisee. Maksimivoitto, kauneuden ja laadun kustannuksella?

Tungosta ja kahejaTuominen on samaa mieltä, aikatau-lut eivät pidä, kun talon pitää valmis-tua vuodessa. Kaikki ammattiryhmät ovat kuitenkin yhtä tiukilla ja yrittä-vät selviytyä urakasta samoissa ko-peissa törmäilemättä toisiinsa.

– Voi olla niin, että samaan ai-kaan kun teen laatoitusta, alakatto-miehet tekevät kattoa. Se on käytän-nössä aika vaikeaa.

– Sellaistakin on tullut vastaan, että valmiiksi laatoitetut pinnat pitää purkaa, koska suunnitelmia ei ole tehty valmiiksi ennen rakentamisen aloittamista.

Siinä voi sitten miettiä sitä kus-tannustehokkuutta.

Aikataulujen lisäksi on yksi muukin muuttunut seikka: uusien tiilien koko on kasvanut ja työnteko on tullut sitä kautta raskaammaksi. Muurari asentaa päivässä keskimää-rin 600 kiveä.

– Tässä työssä pitää olla pitkä-sorminen ja pitää olla hyvä puristus-voima, että saa tiilestä kiinni. Viisi-kiloinen kahi-tiili tappaa helposti nuoren miehen työhalut, Laine tote-aa ja hymyilee.

Käytännössä huokoinen tiili pai-naa yleensä enemmän kuin viisi ki-loa, koska tiili imee kosteutta. Nos-tapa jopa tuhat kappaletta kuusiki-loista kahia päivässä, niin tiedät teh-neesi hommia.

Yleisenä trendinä on ollut ha-vaittavissa kymmenkunta vuotta: ol-laan siirrytty kivirakentamisesta enemmän puurakentamiseen. Puuta-loja kaavoitetaan enemmän.

Laine kertoo, että Turussa ei ole tehty oikeastaan lainkaan tiilivuorat-tuja kerrostaloja, vaikka se on sil-mälle kaunista.

– Niin ja tulee kerralla hyvä ja huoltovapaa rakennus, Tuominen li-sää.

Turussa on riittänyt muurareille töitä paremmin kuin monella muul-la paikkakunnalla. Silti Timo Tuo-minen ja Arto Laine toivovat sanee-rauskohteiden lisäksi uudisrakenta-mista alueelle. n

Tarjoamme kaikille rakennusalan ammattilaisille Eurohostel-luokan huoneet edullisempien

Reilaaja-huoneiden hinnalla – ja kaupan päälle vielä ilmaisen iltasaunan ja WiFin sekä ilmaisia leffoja!

Kolmen hengen huoneessa yövytte meillä alk. 24,80 €/hlö/yö. Etu on voimassa kaikille Valtti-henkilötunniste-kortin haltijoille.

VALTTI-KORTTIA VILAUTTAMALLA

SAAT MEILTÄ

Puh. 09 622 0470 www.eurohostel.fi

Kysy myös edullisia työviikkopaketteja!

Helsinki

VALTTI-KORTTIA VILAUTTAMALLA

SAAT MEILTÄ PAREMMAN HUONEEN

JA ILMAISEN ILTASAUNAN!

Puh. 09 622 0470 www.eurohostel.fi

työviikkopaketteja!

Reilaaja-huoneiden hinnalla – ja kaupan päälle vielä ilmaisen iltasaunan ja WiFin sekä ilmaisia leffoja!

Kolmen hengen huoneessa yövytte meillä alk. 24,80 €/hlö/yö. Etu on voimassa kaikille Valtti-henkilötunniste-kortin haltijoille.

työviikkopaketteja!työviikkopaketteja!

18

REKISTERÖIDY JA KÄYTÄ ILMAISEKSI OSOITTEESSA: WWW.PALKKAUS.FI

1. Rekisteröidy

ilmaiseksi

2. Lähetä laskelma

työnantajalle

3. Työnantajat

löytävät sinut

Palkkaus.fi – palvelulla sinulle jää noin 30 % enemmän verrattuna laskutuspalveluihin tai oman yrityksen kautta

tapahtuvaan laskutukseen.

Voit tehdä palkkalaskelman valmiiksi itse ja

lähettää työnantajalle palvelun kautta.

Palkka on helppo maksaa ja kaikki

velvoitteet tulevat hoidetuiksi.

Markkinoi ja myy osaamistasi entistä

näkyvämmin Palkkaus-profiililla. Kotitalouksien on

helppo löytää sinut!

Rakennusliitto tarjoaa jäsenilleen Palkkaus.fi-palvelun kanssa palkkalaskurin, jolla voit helposti tehdä palkkalaskelman ja lähettää sen yksityiselle työnantajalle maksettavaksi. Tehdystä työstä ei jää epäselvyyttä, kun lähetät palkkalaskelman itse työnantajalle maksettavaksi Palkkaus.fi-palvelun avulla. Palkkalaskuri ottaa huomioon myös TESin erät ja voit liittää laskelmaan myös kulut ja kilometrikorvaukset. Palvelu on ilmainen työntekijälle, eikä palvelun käyttö sido tai velvoita mihinkään. Muutaman euron palvelumaksun maksaa työnantaja.

KUN TEET TÖITÄ YKSITYISELLE KOTITALOUKSILLE, KÄYTÄ UUTTA

PALKKALASKURIA!

19

RAKENTAJA 9/2015

19

Tuottavuus on viime kädessä kaiken taloudellisen hyvin-voinnin lähtökohta. Tuotta-

vuuden kasvu mahdollistaa myös reaalipalkkojen kasvun. Tärkeää on myös se, että työvoima ja tuotanto siirtyvät ajan oloon suhteellisesti enemmän korkean tuottavuuden toi-mintaan.

Kehitysmaiden köyhyys on myös yhtenevä alhaisen tuottavuu-den kanssa. Alhainen bruttokansan-tuote henkeä kohden voi juontaa juurensa alhaisen tuottavuuden ohella myös väestörakenteesta ja ali-työllisyydestä, mutta kun esimerkik-si työllisyysreservi on saatu käyt-töön, tuottavuutta henkeä kohden voidaan kasvattaa lähinnä investoin-neilla ja paremmilla tuotantotavoilla ja teknologialla ja siirtämällä tuo-tantoa tuottavammille sektoreille.

Erityisesti nykyisessä nopean in-formaationkulun maailmassa tekno-logian käyttöönoton pitäisi olla var-sin nopeaa ympäri maailmaa. Maa-laisjärjellä ajatellen matalan tuotta-vuuden maissa tuottavuuden kuului-si kasvaa vielä nopeammin kuin kor-kean tuottavuuden maissa, koska ne voivat hyötyä kiinniottajan asemas-taan ja saavuttaa melkoisia tuotta-vuusharppauksia yksinkertaisesti

kopioimalla tuotantoteknologiaa ke-hittyneemmistä maista. Kilpailuky-vyn kannalta tietysti myös työn hin-nalla suhteessa sen tuottavuuteen on merkitystä, mutta elintason korotta-misen kannalta tuottavuuden kasvu on oleellista.

Kasvun kohdalla puhutaan usein ehdollisesta ja ehdottomasta konver-genssista eli lähestymisestä. Ehdo-tonta konvergenssia eli kasvua vain siksi, että jokin maa on jälkeenjää-nyt, ei välttämättä tapahdu. Jotta ta-lous- ja tuottavuuskasvu lähtisi käyn-tiin, yleisesti ajatellaan että maassa on oltava perusasiat kunnossa, eli riittävän vakaa toimintaympäristö ja poliittiset instituutiot. Investoinnit inhimilliseen ja fyysisen pääomaan ovat myös oleellisia. Integroitumi-nen maailmantalouteen edesauttaa tuotantoteknologian siirtymistä. Oma innovaatiotoiminta on teknolo-gian lainaamisen lisäksi ennen pit-kää välttämätöntä.

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten kehitysmaiden kasvu oli kaik-kiaan kituliasta, eikä tuotannossa henkeä kohti havaittu juurikaan lä-hestymistä eli konvergenssia rikkai-siin maihin nähden. Sittemmin ny-kyisin jo keskituloisten maiden eli esimerkiksi Kiinan, Indonesian ja

Intian kasvu on edennyt harppauk-sin, ja todellisesta kiinniottamisesta voidaan jo puhua. Afrikan osalta korkeat kasvuluvut ovat suhteellisen viimeaikainen ilmiö.

Ei ole syytä kuitenkaan unohtaa tosiasioita: OECDn viimevuotisen kehitysraportin lukujen mukaan työn tuottavuus ripeästi kasvaneissa maissakin on mittavasti alhaisempi kuin esimerkiksi usein mittatikkuna käytetyissä Yhdysvalloissa. Sama pätee silloinkin, kun tarkastellaan ns. kokonaistuottavuutta, joka ei rii-pu tuotantopanosten määrästä, vaan heijastaa esim. tehokkuutta ja tekno-logiaa. OECDn laskelmien mukaan jotkut keskituloisista maista saavut-tavat OECD-maiden keskimääräi-sen bruttokansantuotteen tason vuo-teen 2050 mennessä, mutta monen kohdalla edes tämä ei vaikuta realis-tiselta. Toisaalta varsinaisesti köy-hissä maissa kuten Saharan etelä-puolisessa Afrikassa ollaan vielä keskituloisistakin maista jäljessä.

Köyhimpien maiden tuottavuus-ongelmat ovat luonteeltaan perin hankalia. Lähes aina kasvuihmei-siin liittyy nopea rakennemuutos ja työvoiman siirtyminen teollisuu-teen, jossa myös muualta tuotua teknologiaa voidaan tehokkaasti

Ajatuksia tuottavuudesta

Ekonomisti Mari Kangasniemi on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija, joka on erikoistunut työn taloustieteen ja tuottavuuden tutkimukseen. Kangasniemen kolumni ilmestyy joka toisessa Rakentajassa. Kangasniemen mietteitä saadaan taas kuulla lisää marraskuun Rakentajassa.

Ku

va: Maarit K

ytöh

arju

“Siinä

oli pari

muuttujaa ”

Turvaa henkesi Kaupan päälle kampanjaetu -30 %

Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi

kunnollisella vakuutusturvalla.

Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset

-30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista.

Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä.

Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015.Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi

Turva tukee suomalaista elokuvaa.

220x165_Rakentaja_Teema3_092015.indd 1 26.8.2015 11:53:41

hyödyntää. Itä-Aasian kasvuihmeen toistaminen Afrikassa ei näytä to-dennäköiseltä, ellei perin heikosti tuottavan pienmaatalouden ja viral-lisen talouden ulkopuolella olevan palvelutyön tilalle synny tuottavam-paa toimintaa. n

20

Tornion Röyttään rakennetaan nestemäisen maakaasun terminaali.

Maija Ulmanen

Tornion Röyttään rakennetaan suurten LNG-laivojen vastaan-otto-, purku- ja bunkrausase-

mat, kaasun höyrystyslaitteistot ja 50 000 kuution varastosäiliö. Kaa-sun jakelu vaatii myös putkiston ra-kentamisen Röyttään teollisuus- alueelle sekä autolastausterminaalin säiliöautoille.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi viime vuonna investointitu-kea Tornion terminaalihankkeelle. Tehty investointipäätös varmistaa rakennustöiden alkamisen.

LNG-terminaalin rakentaa Wärtsilä, joka käynnisti rakennus-työt Tornion sataman läheisyydessä

sijaitsevalla työmaalla tämän vuo-den tammikuussa. Terminaalin ar- vioitu valmistumisaika on vuonna 2018.

Rakennustyömaalla on merkittä-vät työllisyysvaikutukset Etelä-La-pin alueelle. On arvioitu, että termi-naalin rakentaminen työllistää noin 260 henkilötyövuoden verran väkeä. Valmistut tuaan terminaali työllistäi-si suoraan 7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä. Terminaali maksaa arviolta noin 100 miljoonaa euroa.

Hyötyä monilleRöyttään tuleva nestemäisen maa-kaasun terminaali tulee tulevaisuu-dessa tarpeeseen, koska ruostumat-toman teräksen ja erikoismetalli-

seoksen valmistaja Outokumpu in-vestoi noin 30 miljoonaa euroa siir-tyäkseen käyttämään nesteytettyä maakaasua Tornion tehtaallaan. Ou-tokummun lisäksi maakaasua ryh-tyy hyödyntämään myös SSAB Raahen tehdas.

Outokummun tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu korvata maa-kaasulla propaanin käyttö. Raahen tehtaalla maakaasulla korvataan nestekaasun käyttöä. Tulevaisuudes-sa terminaali toimittaa maakaasua tehtaiden lisäksi myös laivoihin. Tu-run telakalla on rakenteilla ensim-mäinen Tallink Siljan risteilylaiva, joka seilaisi Itämerellä nestemäisel-lä maakaasulla.

Torniosta nesteytetty maakaasu kuljetetaan säiliöautoilla tai junilla Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruot-sin asiakasterminaaleihin ja kulu-tuskohteisiin. LNG:n yhteistyöllä

pyritään saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä ja parantamaan LNG:n toimitusvarmuutta Porin ja Tornion LNG-terminaaleihin.

– Tämä on merkittävimpiä teol-lisuuden investointeja Etelä-Lapin alueella. Tornion terminaali tukee alueen siirtymistä öljystä kaasuun ja auttaa vähentämään CO2- ja rikki-päästöjä vastauksena tiukempiin ympäristövaatimuksiin, Pekka Erk-kilä, Manga LNG Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kertoo.

Lisäksi Erkkilä kertoo, että pro-paanin korvaaminen hintatasoltaan vakaammalla ja edullisemmalla nes-teytetyllä maakaasulla, joka hanki-taan suoraan maailmanmarkkinoil-ta, alentaa tuotantokustannuksia ja parantaa siten Tornion tehtaiden kil-pailukykyä.

Nesteytetyn maakaasun avulla voidaan korvata öljypohjaisten polt-

LNG-terminaali työllistää Pohjois-Suomea

21

RAKENTAJA 9/2015

SYKSYN

ILOASAIMAAN RANNALLA

myyntipalvelu@anttolanhovi.� 020 757 5200anttolanhovi.�

SAIMAAN RANNALLASydämellä tehtyälähiruokaa, mainioita liikuntavaihtoehtoja järviluonnossa ja sisätiloissa sekähemmotteleviaDaySpa-hoitoja – niistä on hyväsyysloma tehty.

m/s Kuutin suositut maisemaristeilytjatkuvat syyskuussa!

Tykkää meistä Facebookissawww.facebook.com/anttolanhoviTEKEMISTÄ

KOKO PERHEELLE

Lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. (alv 24 %)

Mera information www.axxell.fi/asbestrivningskurs

KURS FÖR ASBEST- RIVNINGSRÄTTIGHETERAxxell ordnar i Karis en utbildning i asbestrivning 5-8.10.2015! I dag krävs del av yrkesexamen för att få utföra asbestrivnings-arbeten, oberoende om du hör till arbetsledning eller är arbetare. Utbildningen ger dig även den examensprestation som de nya direktiven kräver. Kursen kostar 650€ + examensavgift 58€.

Mera information om utbildningen ger Regina Kalenius, tfn 044-739 7605 eller regina.kalenius@axxell.fi.

toaineiden käyttöä teollisuudessa ja energiantuotannossa ja siten vähen-tää merkittävästi hiilidioksidi-, type-noksidi- ja hiukkaspäästöjä nykyi-seen verrattuna. Teollisuus on kaa-sun suurin käyttäjä, mutta rakenta-malla riittävän suuri varastokapasi-teetti voidaan parantaa koko Peräme-renkaaren meriliikenteen valmiuksia vastata vuonna 2015 voimaan tule- vien rikkipäästörajojen asettamiin haasteisiin tarjoamalla nesteytettyä maakaasua myös laivojen polttoai-neeksi.

– Kaikista ympäristöystävällisin fossiilinen polttoaine on maakaasu. Terminaalin tarkoitus on tuoda maa-kaasu vaihtoehtoiseksi polttoaineek-si tänne pohjoiseen, Wärtsilän pro-jektitoiminnoista vastaava johtaja Sami Myllyviita sanoo. n

Työmaan perustiedotLNG-terminaali• Rakennuttaja: Manga

LNG Oy (Outokummun, SSAB:n, Skangassin ja EPV Energian yhteisyritys).

• Rakentaja: Wärtsilä• Tankin koko: 50 000 m3

• Teknologia: Vaasasta ja Askerista, Norjasta

• Aliurakoitsijat: Paikallisten PKT-yritykset: mm. Arttim Oy, Harri Helin Oy, Huhtala Metalli Oy, Carrot Pohjois-Suomi, NCC ja Caverion.

• Rahoitus: Yhdistelmä Valtion investointitukea, Nordean projektitukea ja omistajien pääsijoituksia.

• Valmis: Vuonna 2018

LNG-terminaali työllistää Pohjois-Suomea

22

Lauri Haikola

Kuopiossa Puijon kupeessa on meneillään maan suurin katto-saneeraustyömaa. Yli 20 vuot-

ta vanhan Kuopio-hallin vesikatossa on 15 000 neliömetriä uusittavaa lämmöneristettä ja kattopinnoitetta.

Icopal Katto Oy pääsi toissa tal-vena tekemään koekorjauksen katol-le ja tänä kesänä urakoimaan on päästy täydellä vauhdilla. Työtä hal-liremontti tuo Savon alueen vedene-ristäjille vielä tulevaksikin kesäksi. Lokakuussa työmaa menee talviu-nille ja urakan on suunniteltu val-mistuvan elokuun 2016 loppuun mennessä. Juoksurata on saanut uu-den pinnoitteen ja myös muita sisä-tiloja on remontoitu. Remontin ko-konaiskustannus on kuusi miljoonaa euroa, mistä katon korjaus nielaisee viisi.

Kosteus ja lämpö kiusaaKimmo Hirvonen toimii työmaan kymppinä. Pitkän linjan ay-aktiivi vaikuttaa kiireiseltä.

– Yritän pysyä kärryillä, että ta-varaa on riittävästi ja paikat asialli-sessa kunnossa. Myös aliurakoitsi-jan hommia saa järjestellä. Työ-maalla aliurakoitsijat hoitavat pur-kutyöt, telineiden asennukset ja puu-työt. Omalla porukalla laitetaan lämmöneristeet ja kermit katolle. Kommunikointi aliurakoitsijoiden työntekijöiden kanssa takertelee vä-lillä, omien kanssa pärjää.

Sääestepäiviä on varmaan ke­sällä riittänyt?

– Kesä on ollut normaalia satei-sempi. Aikataulussa on kuitenkin pysytty, ainakin toistaiseksi. Purku, villan asennus ja aluskermien hit-saus toteutetaan teltan alla. Oman haasteensa tuo kuitenkin lämpötila ja ilman vaihtuvuus. Teltan sisällä, ylä- ja keskiosissa lämpötila voi nousta jopa 60–70 asteeseen. Syk-syllä saa jännittää alhaisempien lämpötilojen kanssa. Mikäli lämpö-tila laskee alle viiden asteen, voi jou-tua harkitsemaan keskeytystä. Suun-nittelijalla on pelko, että kondenssi-vesi kastelee villat.

Nosturi kuljettaa parhaillaan jy-kevää lapetikasriviä uuteen paik-kaan, jotta ylös päästään kapuamaan turvallisemmin.

Tavaraa ei paljon katolla näy?– Varastointialuetta ei paljon ka-

tolla ole. Matkaa harjalta lappeelle on 54 metriä, 37 metriä tästä mat-kasta on jyrkempi kuin 1/3. Harjalle jää aluetta, jossa voidaan säilyttää tavaraa ja sinne on nostettu keven-netty malli teräskontista pitkäkyntis-ten varalle.

Kintut kovillaTyömaalla työskentelee kymmenen Icopalin eristäjää. Yksi heistä on Sa-vonlinnasta kotoisin oleva Jani Ny-känen.

Miltä on työ maistunut kalakukko­kaupungissa?

– Hyvälle. Erikoisempi kohde tällä kertaa, haastavin missä olen ollut.

Työnantaja on haalinut työmaal-le kavereita myös muista maakun-

Vino Shownista missä on vähän hiljaisempaa. hyvä niin.

Hitsaatte huopaa jyrkällä lap­peella.

– Lape on sen verran jyrkkä, että huopa hitsataan vetolaitteen avulla. Työparin kanssa mallataan huopa kohdalleen ja rullataan veto-laitteeseen. Toinen meistä kiipeää ylemmäs ja antaa huopaa narulla pikkuhiljaa alas, kun toinen kii-peää tikkailla alaspäin hitsaten huopaa samalla paikoilleen. Työs-kentelymenetelmät ovat muovaan-tuneet matkan varrella ja työkaluja

sekä apuvälineitä yritetään kehit-tää. Vetolaitteesta on teetetty jo pa-rikin uutta versiota, jotta huovat olisivat mahdollisimman suorassa. Valjaat, narut ja lapetikkaat ovat välillä tiellä, eikä neliöitä synny sa-maan tahtiin kun tasakatolla. Jyr-kemmällä osalla on valjaan käyttö pakollista.

Kiipeilyä riittää; ovatko jalat hapoilla?

– Työpäivän päätteeksi kyllä huomaa, että jotain on tehty. Viikon-lopun aikana viimeistään kerkeää palautumaan kunnolla. n

Hallin ainoa tasakatto työn alla.

Telinemiehen unelma.

23

RAKENTAJA 9/2015

24

Suomen suurin järvi, monivetinen Saimaa on eläimistöltään ja kalastoltaan rikas. Saimaan harvinaisimmat aarteet ovat järvilohi ja saimaannieriä.

Antti Koli

Saimaa oli aikoinaan merenlah-ti, mutta vähitellen maan ko-hoaminen teki siitä järven.

Jäänteenä meriyhteydestä Saimaalla elää muun muassa reliktiäyriäisiä, norppia, lohia ja nieriöitä.

Saimaannorppa on luonnonsuo-jelijoiden tunnuseläin, lohet ovat loppumassa ja nieriöitä lisääntyy enää muutama Kuolimolla. Saimaan kala-aarre on varsinainen muinais-muisto, syviin vesiin uppoamassa.

Saimaalla ja sen selillä elävät kaikki lohikalamme, mainittujen li-säksi taimenia, harjuksia, siikoja ja muikkuja. Taimenet ja järvikutuiset harjukset lisääntyvät vielä jotenkin,

mutta nekin ovat suojelun tarpees-sa. Lohikalakantojen taantuminen ei ole aivan nykyajan ilmiö, kutu-alueita on tuhoutunut jo tukinuiton aikoina, jokia on padottu heti so- tien jälkeen ja rehevöityminen on syönyt syvänteiden happea kymme-niä vuosia.

Vihdoin kalaviranomaiset otta-vat vakavasti Saimaan tilanteen. Nieriän kalastus on kokonaan kiel-letty, lohelle ja taimenelle alamitta nostettiin 60 senttiin, harjuksen ku-tualueita rauhoitetaan ja EU tukee järvilohen luontaisen lisääntymisen vahvistamista. Tänä vuonna Järvi-Suomen kalatalousviranomainen on asettanut Pielisjoelle, Ala-Koitajoel-le ja Oriveden alueille kalastuskiel-

toja järvilohen lisääntymisen turvaa-miseksi.

 JärvilohiNykyisin meillä on vain Saimaan jär-vilohia. Aikaisemmin lohia oli perin-nöllisesti erillinen kanta myös Pieli-sellä. Pielisen kalat loppuivat ja sin-ne istutettiin Saimaan kaloja. Suo-messa ei ole lohia muissa järvissä, mutta muutamia Laatokan lohia nou-see Hiitolanjokea Suomen puolelle asti. Äänisessä ja Ruotsin Vänernis-sä elää myös lohia.

Järvilohen elämänkulku on kuin lohella. Se kuoriutuu joen sorasta ke-sällä, jää jokipoikaseksi pariksi vuo-deksi, laskeutuen sitten järveen kas-vamaan. Järvessä kasvu nopeutuu. Kudulle ne nousevat 4–8-vuotiaina, noin 3–8-kiloisina, koiraat ovat naa-raita vanhempia ja isompia. Kutu-asuiset järvilohet, etenkin koiraat ovat miltei mustia.

Järvilohen luontainen lisäänty-minen hiipui voimalaitospatojen ra-

kentamiseen 1950-luvulla. Nykyisin Saimaan järvilohen poikasia ui vain Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa ja ai-van riittämättömiä määriä. Alueilla on tehty töitä poikastuotantoaluei-den lisäämiseksi kunnostamalla. Li-säksi emokaloja seurataan radiotele-metrialla, kutualueita kartoitetaan ja emokaloja siirretään kutualueille.

Tulevaisuuden järvilohet loppu-vat mikäli luontaista lisääntymistä ei saada vahvistettua. Laitoskannat tar-vitsevat luonnonvalinnan apua, muu-toin järvilohien elinkyky ei pysy riit-tävänä.

Kalastusrajoitukset eli alamitan nosto takaa sen, että ainakin osalla kaloja on lisääntymismahdollisuus. Vielä parempi olisi, mikäli kaikki luonnonkalat, siis ne rasvaevälliset , pääsisivät nousemaan kudulle.

 SaimaanieriäNieriä lienee Suomen alkuperäisin kala. Kylmien vesien kalana se seu-raili aivan jään reunaa jääkauden

Saimaan kala-aarrePienehkö, mutta komean pilkullinen taimen Paasvedeltä.

25

RAKENTAJA 9/2015

Rasvaevä tai eiSAimAAllE istutetaan viljeltyjä lohia, taimenia ja nieriöitä. Istutettavilta järvilohen ja -taimenen poikasilta leikataan rasvaevä pois, luonnonkaloilta ei kukaan leikkaa eviä pois. Kalastaja siis tietää, onko saaliskala istutettu vai luonnonkala.

Pyrkimys on kaikkein luonnonkalojen vapauttaminen. Ensi vuoden alusta Saimaalla kaikki rasvaevälliset lohet ja taimenet ovat rauhoitettuja, lisäksi rasvaevättömät eli istutetut järvilohet rauhoitetaan lisääntymispaikoilla ja -aikaan.

väistyessä ja saapui tänne ensimmäi-senä. Saimaannieriä on perinnölli-sesti erilainen kuin kaukana Lapissa elävät kalat, se kuuluu itäiseen muo-toon, samaan kuin Äänisen tai Laa-tokan nieriät. Saimaannieriä on ai-nutlaatuinen kala maassamme.

Nieriällä menee huonosti. Se elää Saimaalla syvien vesien viiley- dessä, mikä on kaikkein herkimpiä rehevöitymiselle ja likaantumiselle. Nieriöitä on myös ollut helppo nos-taa kutuaikaan verkoilla. Saimaalla nieriät ovat siis vuoden alusta koko-naan rauhoitettu kalastukselta.

Nieriöitä kasvatetaan RKTL:n Enonkosken laitoksella. Istutuksia tehostetaan. Uusien tutkimusten mukaan kannattavinta on vastakuo-riutuneiden istuttaminen.

Laitoskannat eivät riitä ja luon-tainen lisääntyminen on muutaman kalan varassa Kuolimolla. Ilmeises-ti tilanne on ollut vieläkin huonom-pi 1990-luvulla. Vasta nyt saatiin ai-kaan täysrauhoitus.

JärvitaimenJärvitaimenella menee Saimaalla aavistuksen paremmin kuin nieriäl-lä ja lohella. Taimen on uhanalai-suusluokitukseltaan vain erittäin uhanalainen, mutta sen veljet ovat äärimmäisen uhanalaisia. Taimen on lisääntymisessään joustavampi kuin lohi, vaikka niiden poikaset elävät usein samoilla paikoilla. Jär-vitaimen ei tarvitse yhtä vuolasta virtaa ja ne voivat kutea jopa pieniin puroihin. Taimen saattaa myös las-keutua kutemaan, lohi menee aina virtaa vasten.

Valitettavasti taimenet ovat kär-sineet vesien rakentamisesta niin, etteivät enää pääse kutemaan suu-

rempiin jokiin. Myös liikakalastus on pahasta, osa pienten purojen ku-tu- ja poikasalueista jää käyttämättä kutukalojen vähyyden takia.

Taimenet vaeltavat lohia vähem-män ja pysyttelevät usein lähempä-nä rantaa. Ne kasvavat lohta hitaam-min, mutta järvitaimen voi silti tulla yli kymmenkiloiseksi. Taimen on kaunis kala, pilkullinen ja hopeinen syönnöksen aikaan, intensiivisen kellertävä kutuväriltään. Taimen eroaa lohesta vähän, mutta sillä on paksumpi pyrstö, pienempi suu ja selvästi paljon pilkkuja myös kylki-viivan alapuolella.

 Harjus, siika ja muikkuSaimaan alueella on harjuksesta jär-vikutuisia sekä jokiin nousevia kan-toja. Aikaisemmin kannat ovat olleet runsaita, mutta liiallinen kalastus on jättänyt jälkensä. Harjus on määri-telty silmällä pidettäväksi. Kalastus on ollut verkoilla helppoa harjuksen ollessa paikallinen kala. Kalastuk-sen lisäksi myös kutupaikkoina toi-mivien kivikkorantojen ja karien laadun huononeminen estää kanto-jen vahvistumisen.

Harjuksen alamitta on 35 cm. Kantojen vahvistamiseen pyritään etenkin järvissä olevien lisääntymis-alueiden rauhoittamisella. Jonkin verran harjuksia istutetaan mätimu-nina tai pieninä poikasina. Aikai-semmin harjuksia on riittänyt jopa ammattimaiseen pyyntiin.

Vaellussiiat ovat merellä harvi-naistumassa. Saimaan siikakannat eivät ole vaarassa. Niitä kalastetaan verkoilla, perhoilla, pohjaongilla, vetouistelemalla ja pilkeillä. Siialle läheiset muikut ovat troolareiden ja verkkokalastajien saalista. n 

Silmätutkimuksia varten nukutettu saimaannieriän emokala Enonkosken kalanviljelylaitoksella.

Pienehkö järvilohi nappasi keskeltä Paasvettä.

Pikkutaimenen vapautus onnistuu pihdeillä parhaiten. Kalan voi myös tarvittaessa haavia ylös koukkujen irrottamista varten.

2626

Turun Muurarit 125 vuotta

Teksti: Johanna HellstenKuva: Tapio Jääskeläinen

Rakentajien perinteinen motoristi-tapahtuma pidettiin kesäkuun lo-

pulla Härmän Kylpylässä. Sateises-ta ajelusäästä huolimatta lauantaina paistoi jo aurinko kirkkaalta taivaal-ta ja letka-ajo ja leikkimieliset kil-pailut saatiin vietyä läpi mukavam-massa kelissä.

Paikalle oli saapunut iso joukko rakentajamotoristeja. Olipa yksi saanut tyttärensäkin mukaan. Paavo Salminen ja Nina Kianto ovat sa-man ammattiosaston, Osasto 51:n jäseniä.

– Vuonna 1969 olen hankkinut ensimmäisen moottoripyöräni. Jos-sain välissä oli 25 vuoden tauko, mutta sitten aloitin harrastuksen uu-destaan, Paavo Salminen kertoo.

Salminen oli Rakentajamotoris-

tien tapahtumassa mukana jo yhdek-sättä kertaa.

– Härmän kylpylä oli kyllä pal-veluluiltaan ja ruualtaan kaikkien ai-kojen paras paikka. Suuri osa väestä kehui sitä kovasti, Salminen sanoo.

Salmista eivät vesisateetkaan haitanneet. Mies kuittaa, että vaih-televa sää kuuluu moottoripyöräi-lyyn.

Salmisen tytär Nina Kianto on ollut isänsä kyydissä tapahtumassa jo neljättä kertaa. Omaa moottori-pyörää tyttärellä ei ole, mutta kyyti-läisen paikka on maistunut. Ensi vuonna Rakentajamotoristit ko-koontuvat Tampereella.

– Siellä on samaan aikaan myös karavaanareiden tapahtuma. Tyttä-relläni ja hänen miehellään on kara-vaanari ja he aikovat tulla paikalle. Tyttö tosin minun kyydissäni, Sal-minen myhäilee. n

Teksti: Pekka KuosmanenKuva: Viljo Tuominen

Runsaslukuinen joukko veteraane-ja, kutsuvieraita ja ammattiyh-

distysväkeä oli saapunut perinteik-kääseen Samppalinnan ravintolaan Turkuun juhlimaan Turun Muurarei-den osasto 603:n pitkää ja kunnia-kasta taivalta.

Osaston puheenjohtaja Timo Tuominen kehotti tervetulopuhees-saan läsnäolijoita kaupungilla kul-kiessaan tarkkailemaan katuja reu-nustavia rakennuksia.

– Kun katselette ympärillenne, huomaatte, että lähes jokaisen ra-kennuksen julkisivussa näkyy muu-rareiden ja rappareiden kädenjälki, Tuominen sanoi.

Tuomisen väitteen todistaa tilai-suudessa julkaistu osasto 603:n 125-vuotisjuhlajulkaisu, jonka si-vuilla on veteraanimuurari Viljo Tuomisen kuvaamia upeita raken-nuksia Turusta. Juuri näiden raken-nusten julkisivuissa ja koristeellisis-sa yksityiskohdissa muurareiden ammattitaito tulee parhaiten esille.

Merkittävä löytöKun Tauno Heinonen neljännesvuo-sisata sitten kirjoitti osaston 100-vuo-tishistoriikin, hänen käytössään ei ol-lut läheskään kaikkea kirjallista ma-teriaalia, joka kattoi koko tuon ajan-jakson. Vuoden 2014 syksyllä teh-tiin kuitenkin yllättävä löytö, joka sisälsi runsaasti vuodesta 1912 aina 1950-luvulle saakka olevia pöytä- ja välikirjoja, urakkasopimuksia sekä

kronikoita nuorisojaoston kokouk-sista.

Kansatieteilijä Salla Tenkanen esitti löydetystä materiaalista laati-mansa yhteenvedon. Yksi yhteinen piirre verrattaessa silloista ja nykyis-tä toimintaa, oli se, että entisaikaan-kaan ei osaston toimintaan osallistu-neita aktiiveja ollut liiaksi asti.

Osaston nuorisojaosto oli keksi-

nyt kokousmuistioilleen oivallisen nimen, he nimittivät niitä ilmapöytä-kirjoiksi. Eikä ilmapöytäkirjojen si-sältökään mitään ryppyotsaista ka-pulakieltä ollut.

Seuraavassa esimerkki siitä, mi-ten 30.11.1937 Työväentalon ullak-kokomerossa pidetyn kokouksen kulku oli kirjattu.

”Kokous piti alettaman taiteen

kaikkien sääntöjen mukaan, siitä päättäen, että puheenjohtajan tehtä-viin valittu Holmin Valtteri uteli eri-koisohjeita kokouksen avaamista varten. Honkan Vili antoi parhaan kykynsä mukaan niitä ohjeita ja teki sen niin perusteellisesti, ettei Holmi siitä selville päässyt, koska ärjäisi, että nyt se sitten alkaa se kokous ni-mittäin.” n

Joukko veteraaneja, kutsuvieraita ja ammattiyhdistysväkeä oli saapunut juhlimaan Turun Muurareiden jo 125 vuotta kestänyttä taivalta.

Terveisiä Härmästä

27

RAKENTAJA 9/2015

27

Kenguru valvoo untasiMoni hotellinomistaja pitää häpeäpilkkuna, jos katosta roikkuu hämähäkinseittejä. Vietnamissa on hotelli, jossa hämähäkinseitit, muurahaiset ja isommatkin öttiäiset ovat tärkeä osa paikan tunnelmaa.

Irma kiertää Irma Capiten on toimittaja, jolla on kaksi reipasta, ma-joja rakentelevaa poikaa ja remontoimista rakastava aviomies. Vapaa-ajalla Irman saattaa tavoittaa hiihtämästä, kahvakuulan varresta, taide-näyttelystä, järvestä tai reis-saamasta. Tällä palstalla Irma kiertää ihailemassa ja ihmet-telemässä kaiken maailman rakennuksia. Jos sinulla on mielessä rakennus, josta haluaisit lukea lehtijutun, niin vinkkaa osoitteeseen irma@rakennusliitto.fi.

Ku

va: L

ehti

kuva

Tuntuuko sinusta, että sinua tui­jotetaan? Se voi johtua siitä, että sinua tuijotetaan. Mikäli

satut olemaan 1 500 metrin korkeu­dessa sijaitsevassa Da Latin kaupun­gissa Vietnamissa ja siellä Hullussa Talossa, Hang Nga Guesthousessa, joka tunnetaan yleisemmin nimellä Crazy House.

Hullussa Talossa on monta tiirai­lijaa: on muun muassa punasilmäi­nen tiikeri ja kiukkuisen näköinen kenguru. On nappisilmäisiä muura­haisia ja lempeäkatseinen karhu. Ei­pä silti, kyllä siellä itsekin tulee tol­jottaneeksi, kun joka puolella on niin valtavasti tuijotettavaa, koko sokkeloisen rakennuksen viiden ker­roksen edestä.

Takaisin lapsuuteenHullu Talo on vietnamilaisen arkki­tehdin Dang Viet Ngan luomus. Se oli alunperin hänen henkilökohtai­nen projektinsa: tämän luonnon ins­piroiman villan lähtökohtana on Dang Viet Ngan huolestuneisuus luonnon tilasta. Hän haluaa Hullul­la Talollaan herättää ihmiset suhtau­tumaan luontoon ystävällisesti ja ymmärtämään, ettei luonto ole ole­

massa pelkästään siitä hyötymisen tähden, vaan sillä on oma itseisar­vonsa.

Valmistuessaan vuonna 1990 omalaatuinen Hullu Talo oli Vietna­missa ankaran kritiikin kohteena. Vuosien mittaan sekä vietnamilaiset että turistit ovat kuitenkin hullaantu­neet Hullun Talon fantasiatunnel­masta. Moni aikuinen kokee pääse­vänsä Hullussa Talossa takaisin lap­suuden mielikuvitukselliseen satu­maailmaan.

Henkilökohtaisesta projektista on kasvanut turistinähtävyys ja talo on nimetty maailman hulluimpien rakennusten listalle. Se on ekspres­sionistinen taideteos, joka on löytä­nyt tiensä kansainvälisten matkaop­paiden sivuille. Taloon voi käydä tu­tustumassa turistikierroksen verran tai siellä voi yöpyä, sillä se toimii hotellina.

Sieniä ja papukaijoja Hullussa Talossa on kymmenen huonetta, ja kaikki tyystin erilaisia. Tämän hotellin sisustus on kaukana kansainvälisten hotelliketjujen tar­joamista viileän tyylikkäistä stan­dardihuoneista, joiden ainoa taide­

varta vasten, eivätkä edes sängyt ole toistensa kopioita.

Jokaisella huoneella on oma, eläinkunnasta poimittu teemansa: on esimerkiksi kenguruhuone ja kot­kahuone. Kenguruhuoneen takka on rakennettu kenguruveistoksen ma­haan ja kotkahuoneen tuli palaa kot­kanmunan mallisessa takassa. Huo­neilla on kekseliään ulkoasunsa li­säksi symbolisia merkityksiä: esi­merkiksi tiikerihuone kuvastaa kii­nalaisten vahvuuksia ja muurahais­huone ahkerasti työskenteleviä viet­namilaisia.

Mielenkiintoista muuten, kuinka monella tavalla luonto voi arkkiteh­tejä inspiroida. Meidän Alvar Aal-tommehan etsi omalla tavallaan ih­misen, luonnon ja arkkitehtuurin so­pusointua. Luonnon harmonia esiin­tyy hänen töissään aika eri tavalla kuin Dang Viet Ngan Hullussa Ta­lossa. n

Vinkki Hullusta Talosta tuli lukijalta. Kiitos Taunolle mielenkiintoisesta ehdotuksesta! Toivotan kaikille sienirikkaita syys-kelejä inspiroivissa luonnonmaise-missa!

Hämä-hämähäkki, kehrää lankoja HämäHäKIT ovat kehittäneet kymmenien miljoonien vuo-sien mittaan ällistyttävän ne-rokkaita rakennusteniikoita. Esimeriksi ristihämähäkki osaa tuottaa kehruunystyil-lään ja silkkirauhasillaan aina-kin viittä erilaista seittilankaa erilaisiin tarkoituksiin. On muun muassa perusseittiä,

jota se käyttää esimerkiksi ilma lentoihin ja sillanraken-nukseen. Pussiseitti puoles-taan toimii sekä munien vaali-misessa että piiloutumis-suojan rakentamisessa.

Lähde: Eläinten arkkitehtuuri. Suomen rakennustaiteen museo.

pläjäys saattaa olla seinällä viiva­suorassa roikkuva sisustustaulu.

Tässä hotellissa ei ole mitään standardinomaista. Rakennus kart­taa suoria linjoja ja sen käytävät muistuttavat luolia. Sisustus pursuaa luontoa, sieniveistoksista papukai­joihin. Katossa roikkuu köydestä tehtyjä hämähäkinseittejä ja ulko­puolelta rakennus muistuttaa koko­naisuudessaan valtavaa puuta. Huo­nekalutkin on tehty jokaiseen tilaan

2828

Inari Juntumaa

Lukiessani 1800-luvun englanti-laisen työväenluokan asemasta ja oloista olo on ollut melko

epäuskoinen. Olen elänyt ja matkus-tellutkin riittävästi nähdäkseni likai-sia, rumia ja vaarallisia slummeja, vammautuneita lapsia ja aikuisia kerjäämässä, arkista väkivaltaa ja epätoivoa. Kirja on kuitenkin täynnä niin yksityiskohtaista kuvailua, et- ten tarvinnut omia muistikuviani. Lukiessani tunsin ja näin sieluni sil-min lumpuille ihmisiä sikin sokin päällekkäin ahdettujen kosteiden maalattiakellareiden kylmyyden, lasten ja aikuisten pilkistävät kylki-luut, alikasvun, jatkuvan epämuo-dostumien aiheuttaman kivun sekä ennenaikaisten kuolemien helpotuk-sen ja epäoikeudenmukaisuuden.

Kylmyys ja epätoivo hohkasivat kir-jan sivuilta. Liberaalin porvariston omien raporttien (siloteltujen ja sil-ti) kaameiden raporttien vaikutus olosuhteiden muutokseen oli mitä-tön tai hidas ja lähes mitätön.

Samalla kirja eteni lähes romaa-nin tapaan. Lukeminen oli välillä to-della vastenmielistä, kirja oli laitet-

tava sivuun. Esimerkiksi kuvaukset lapsiin kohdistuneista julmuuksista olivat tällaisia. Kuitenkin lukemista oli jatkettava, on saatava tietää. Olo on vähän kuin keskitysleirien kans-sa: on tiedettävä, ettemme unohtaisi.

Nyt elän 2010-lukua länsimaas-sa. Meilläkin on kodittomia, kaltoin-kohdeltuja, syrjittyjä. On pakko kui-tenkin ajatella, ettei 1800-luvun englantilaisen työväenluokan ase-maa voi verrata tämän päivän oloi-hin. He kärsivät heti ja eniten, koska teollinen vallankumous vei ensin juuri heidän käsityöläistyönsä kuu-luisan kehruu-Jennyn myötä pakot-taen tehdastyöhön. Sitten työväen-luokka järjestäytyi, olot paranivat ja maailma pelastui, niinhän?

Niin tosiaan halusi myös tämä Karl Marxin aikalainen ja työtove-ri, saksalainen Friedrich Engels,

tehtailija. Hän tutustui englantilai-sen työväenluokan oloihin töiden merkeissä. Tämä kapitalisti järkyttyi syvästi näkemästään päätyen kirjoit-tamaan havaintonsa aikalaisviittei-neen ylös. Tämä lajissaan edelleen poikkeuksellisen kattava ja laadukas sosiologinen tutkimus muistetaan tosin lähinnä poliittisena julistukse-na työväenluokan tulevaisuudesta.

Sen tulevaisuuden tekeminen on kuitenkin edelleen kesken. Vaikea kuvitella, mikä sen tärkeydestä muis-tuttaisi tätä kirjaa paremmin. n

Kiitämme: Tarkkaa kuvailua yksi­tyiskohtineen ja aikalaisviitteineen.Moitimme: Aika ei ole tehnyt tehtäväänsä – samantyyppinen teos saattaisi syntyä tänäänkin, esimerkiksi Kambodzan tai Bang­ladeshin työväenluokan asemasta.

Jyri Vasamaa

Arkeologi ja intohimoinen kes-kiaikaharrastaja Ilari Aalto sekä kuva- ja mediataiteen

sekä muinaistekniikan artesaani Eli-na Helkala ovat kirjoittaneet lähes 300 sivua sisältävän matkaoppaan keskiajan Suomeen. Kyseessä on kuitenkin 1400-vuoden Ruotsin Itä-maa (Österland), jonka keskus on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Turku. Tuhannellaviidelläsadalla asukkaallaan se on eurooppalaisit-tainkin keskikokoinen kaupunki. Suomi-sana tarkoitti tuohon aikaan vain nykyisen Varsinais-Suomen aluetta, ja turku tarkoitti kauppa-paikkaa, toria. Siksi puhutaan usein Suomen Turusta erotuksena kaikista muista maan turuista ja toreista. Täs-sä Itämaassa oli 8 kruununlinnaa, joista hallittiin linnaläänejä. Itä-maassa oli yksi hiippakunta, jonka pääkirkko oli Turun tuomiokirkko.

Toisille tulee keskiajasta mieleen pimeä keskiaika, toisille tulee keski-ajasta mieleen romantiikka ja syvä hengellisyys. Keskiaika näkyy kir-joissa ja elokuvissa, ja siihen eläydy-tään roolipeleissä ja keskiaikamark-kinoilla. Tämä kirja pyrkii selventä-mään, onko elokuvien ja markkinoi-den keskiajassa mitään perää. Näyt-tävimmät muistot, linnat ja kirkot, ovat vain osa keskiajan todellisuutta. Vaikka hirsiset talot ovat kadonneet, niiden perustuksia voi olla säilynee-nä maan alla. Vanhassa kaupungissa outo katulinja voikin olla keskiai-kaista perua. Parhaiten keskiajan tunnelmaan pääsee Porvoossa, ja Tu-russa menneisyyteen pääsee tuomio-kirkossa, Suurtorilla, Aboa Vetus & Ars Nova -museon esillä olevissa

vanhan Turun raunioissa sekä Turun linnassa.

Suomessa keskiajalla tarkoite-taan katolisen kirkon vallan aikaa. Keskiajalla Suomesta tuli osa Ruot-sia, mutta myös osa Eurooppaa. La-tinalainen kristinusko liitti maamme läntiseen kristikuntaan ja saksalaiset kauppiaat kytkivät maan Hansan kauppaverkkoon. Ruotsin Itämaalle perustettiin ensimmäiset kaupungit Turku, Ulvila, Porvoo, Viipuri, Rau-ma ja Naantali.

Kirjan ensimmäisellä aukeamal-la on heti mainio pikaopas selviyty-miseen keskiajan Suomessa, jonka lyhyet neuvot auttavat matkustajaa välttämään pahimmat ongelmatilan-teet. Neuvot ovatkin tarpeen, sillä pa-himmissa ongelmatilanteissa saattaa olla hengenlähtö lähellä. Teossa ta-vatun omenavarkaan saa esimerkiksi rangaistuksetta tappaa. Säädyllisesti pukeutumista kannattaa suosia, ja naimisissa olevien naisten kannattaa käyttää huntua. Turussa kannattaa muistaa myös, ettei tervehdi kadun varressa tarpeillaan olevaa. Kes-kiajan Turun komein nähtävyys on tietenkin tuomiokirkko. Kaupunki oli keskiajalla monikansallinen ja eurooppalainen kaupunki, jossa pu-huttiin monia eri kieliä. Keskialasak-sa oli hansakauppiaiden kieli, ja kie-lestä onkin moni sana jäänyt nyky-suomeen. Muun muassa tervehdys-sana ”moi” tunnettiin jo keskiajan Turussa yleisesti.

Mitä sitten pitäisi ottaa mukaan matkalle keskiajan Itämaahan? Tie-tenkin varsijousi tai pitkäjousi peto-ja vastaan, keihäs itsepuolustusta varten sekä purojen yli hyppimiseen ja railojen tunnusteluun, tulukset tu-lentekoon, puukko työskentelyyn ja

Miten olisi matka keskiajalle?Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen. Atena.

ruuanlaittoon ja kirves polttopuiden hakkaamiseen ja siltojen korjaami-seen. Sillat saattoivat olla hyvinkin huonossa kunnossa kaupunkien ul-kopuolella. Nykyisin niin trendikäs kerrospukeutuminen oli keskiajan Itämaassa avainsana. Vaatekertoja voi hyvinkin olla päällekkäin jopa neljä, kesät talvet. Luonnonkuituina ne eristävät mukavasti niin helteellä kuin pakkasella.

Maailmalla on julkaistu näitä kuvitteellisia oppaita muinaisuu-teen, ja on hienoa, että Ilari Aalto ja Elina Helkala ovat nyt tehneet op-paan, jossa esitellään tämä nykyään Suomena tunnettu maa sellaisena, kuin se oli noin 600 vuotta sitten. Mainioiden yksityiskohtien myötä hahmottuu maa, jossa kristinusko ja vanhat uskomukset sekoittuvat oma-laatuiseksi kansanuskoksi. Ruoka on kallista ja kievareissa nostellaan päivän päätteeksi oluthaarikoita lau-tapelien ääressä. Kestitykset on pa-rempi maksaa, sillä muuten on hen-genlähtö lähellä.

Kirjassa tulee monessakin suh-teessa esille se, ettei ihminen niin kauheasti ole muuttunut vuosien saa-tossa. Pieruhuumori ja kaksimieliset jutut ovat naurattaneet eniten myös keskiajan ihmisiä. Jopa munkkien vanhoissa kirjoituksissa on näitä jut-tuja säilynyt todisteena jälkipolville.

Munkkiveli Jöns Budde kirjoitti 1400-luvun käännöksessä seuraa-vaa: ”Niin tapahtui siellä, missä kak-si kevytmielistä pappia luki sängyssä maaten yörukoustaan pilkaten ja naureskellen. Paikalle saapui paho-lainen, joka pieraisi talon täydeltä ja huusi kovalla äänellä: Tuollainen luenta tarvitsee hyvinkin tällaisen suitsukkeen!” n

Kiitämme: Kirja on selkeä ja viihdyttävä. Sisältää paljon asiaa, eikä ole liian yksinkertainen.Moitimme: Koulussa historian­opetus ei anna todellisuuden­kuvaa siitä, miten suomalainen talonpoika näki ja koki maailman ympärillään puoli vuosituhatta sitten, vaan keskittyy liikaa poliit tisiin vuosilukuihin.

Ettemme unohtaisiFriedrich Engels: Työväenluokan asema Englannissa

29

RAKENTAJA 9/2015

RATKAISUT

Arvon vanhemmat rakentajat ja liiton aktiivit

Aina huudellaan nuorten puuttumisesta osastojen hallituksissa. Paljon kuu-

lee myös sitä samaa lausetta ”ei niitä nuoria varmaankaan niin kiinnosta”. Se on totta, että lähtö-kohtaisesti nuoret saattavat kokea osastossa toimimisen tylsäksi, to-dennäköisesti siksi, ettei tiedetä mitä siellä tehdään ja päätetään. Onko kyseessä tylsää kahvin ryystämistä kerran kuussa vai kä-sitelläänkö siellä asioita, jotka kiinnostavat nuortakin rakenta-jaa? Saako siellä avata suunsa vai mennäänkö kokouksiin vain hal-lituksen keski-ikää laskemaan? Raksanuorten toimintaan lähte-miseen on pienempi kynnys ja me työryhmäläiset pyrimme vetä-mään omalla alueel la nuoria mu-kaan nuorisopuolen toimintaan ja sieltä aikanaan myös osastotoi-mintaan, jos oikeasti innokkaita kavereita löytyy.

Raksanuoret järjestävät paljon erilaista toimintaa ympäri Suo-mea. On nuorisokursseja aiheista työmaa-englanti, työehtosopi-mukset, työturvallisuus ja työ-maan luottamushenkilöiden rooli. Paljon on myös kevyempiä tapah-tumia, kuten paintballia, sählytur-nauksia ja leffa- ja saunailtoja, joten varmasti jokaiselle löytyy jotain.

Teillä vanhemmilla ja koke-neemmilla rakentajilla on siellä työmailla suora kontakti nuoriin työntekijöihin ja työharjoittelijoi-hin. Toivoisimmekin, että puhui-sitte näille kavereille liitosta ja myös nuorten toiminnasta. Kaikki eivät edes tiedä, mikä Raksanuo-ret on. Osa saattaa ajatella, että on liian vanha olemaan Raksanuori, vaikka yläikäraja on 35 vuotta!

Tapahtumien ajankodat ja pai-kat löytyvät helposti internetistä, josta löytyy myös alueiden nuo-risotyöryhmän jäsenten yhteystie-dot. Heiltä saa helposti paljon li-sätietoa tulevista tapahtumista. Ja

jos ne nuoret työmailla taukojen aikana istuvat joka tapauksessa puhelimet kourassa, niin ottakaa liiton toiminta puheeksi työn ohella.

Me nuoret aktiivit yritämme parhaamme mukaan saada innos-tettua tapahtumien osallistujia mukaan osastotoimintaan! Ja to-ki, osastot voivat myös järjestää jotain nuorille suunnattua tapah-tumaa ja saada sitä kautta kontak-tia oman osastonsa nuoriin. Me, jotka jo olemme osastotoiminnas-sa tiiviisti mukana varmasti voim-me auttaa tapahtuman järjestämi-sessä. Voimme vihjata, mikä juttu on nyt in meidän ikäluokallemme ja mikä tuskin toimii. Puskaradio toimii parhaiten tässäkin asiassa. Kannattaa myös muistaa, että il-man mainostusta ei porukkaa saa liikkeelle.

Kuinka sitten saa porukan liik-kumaan ja osallistumaan tapahtu-miin? Tiedotus on Raksanuorilla-kin isoin ongelma: kuinka tieto saadaan kulkemaan ja tavoitta-maan potentiaaliset nuoret? Mai-ninta Rakentaja-lehden ilmoituk-sissa ei enää tänä päivänä tahdo riittää. Parhaiten tavoittaa suora kysyminen, mainos työmaan il-moitustaululla ja puskaradio. Tekstiviestein tavoittaa myös ison määrän ihmisiä. Rakennusliiton nuorisovastaavat laittavat osasto-jen nuorisovastaaville ilmoituk-sen sähköpostitse, kun ko. alueel-la on toimintaa, joten yhteystiedot näille osastojen toimihenkilöille kannattaa päivittää.

Sinä alle 35-vuotias Raken-nusliiton jäsen, joka luet tätä, läh-de mukaan. Saatat yllättyä, miten hyvä meno Raksanuorissa on! Yri-tetään siis yhdessä saada lisää nuo-risoa liiton toimintaan mukaan, sillä ammattiliittoaktiivisuuden ei tarvitse olla mikään tylsä juttu. n

Rakennusliiton nuorisotyöryhmä

3030

RAKENNUSLIITON JULISTAMAT SAARROTTarkemmat tiedot löytyvät internetistähttp://rakennusliitto.fi/saarrot

VOIMASSAOLEVAT:• ACCLawOy• AiariGruppOü• AJEEhitusOü• AlfaportGruppOü• AlnarJärviOü• Artexx• A-ryhmäAsennusOy• OyAureliLtd• AutlanProjektOü

TapahTumaT

SaarroT

onnea

KuolleiTa

Ole tarkkana ilmoitusten lähettämisessä!

Postitse lähetettäessä kuoressa on ehdottomasti oltava merkintä: Rakentaja-lehti/ilmoitukset, PL 307, 00531 Helsinki

Sähköpostit on lähetettävä osoitteella: ilmoitukset@rakennusliitto.fitai faksilla: 020 774 3061.

Kun lähetät ilmoituksen Rakentaja-lehteen, muistathan merkitä yhteytietosi!

Hämeenlinnan rakentajaveteraanitSyyskuun kokouske16.9.klo.13,BirgerJaarlinkatu12A,Hämeen-linna.Käsitelläänesilletulevatasiat.Kahvitarjoilu.Tervetuloa!Hallitus

Uudenmaan rakentajaveteraanitTapaaminenti6.10.klo11,Uu-denmaanaluetoimisto,Siltasaaren-katu4,katutaso,Helsinki.Suunni-tellaanosastojenyhteistoimintaa,tilaisuuksia,käyntejä,matkojajaharrastuksia.Päätetäänmarraskuuntapaamisenteema.Kahvi-japulla-tarjoilu.Ilmoittautumisetviimeis-täänpe2.10.,puheenjohtajaEskoKokkonenp.0404872624,esko.kokkonen@elisanet.fitaisihteeriUrhoPeltonenp.0505443036,urho.peltonen@suomi24.fi.Terve-tuloamukaanerityisestiosastojenveteraanimatkavastaavat!Veteraanityöryhmä

Os. 003, HelsinkiVeteraanien tapaamiset jatkuvat,Uudenmaanaluetoimisto,Siltasaa-renkatu4,katutaso,Helsinki.Tilai-suudetovatmaanantaisinklo11,seuraavasti:5.10.,2.11.,7.12.Mielenkiintoisiaalustajiapaikalla.Tulekeskustelemaanjavaikutta-maanyhteisiinpäätöksiin.Keskus-tellaanmyössyksynTallinnanmat-kasta.TilaisuudenalussajuodaanAarreHanansynttärikakkukahvit.Tervetuloa!PuheenjohtajaAarreHanap.0442737615.

Os. 034, ImatraMatka 14.–15.11.Tallinnanosastonjäsenillepuolisoineen.Omavastuu80€/hlö.Jokainenruokaileeomallakustannuksella.Ilmoittautumisiaotetaanvastaanosastontoimistollamaanantaisinklo17–18.,Esterin-katu11,Imatrasekäkokouspäivinä(14.9.,12.10.,9.11.).Hallitus

Os. 039, Helsingin matto- ja parkettimiehetPikkujoulut31.10.hotelliVanaWirussa.Lähtöla31.10.klo13.30LänsisatamastaTallinkSuperstarilla.Takaisinsu1.11.klo15.30.Ilmoit-tautumisetviimeistäänsu27.9.,ErkkiSiitarinenp.0400508098.OmavastuumaksetaanosastontililleOPFI1155412820002237.Ter-vetuloa!Hallitus

Os. 041, SeinäjokiKuukausikokouske7.10.klo19,osastontoimisto,Vapaudentie32–34,Seinäjoki.Käsitelläänesilletu-levatasiat.Hallitus

Os. 042, HyvinkääViikonloppu19.–20.9.Siikaran-nassa.Lähtöla19.9.klo9Hyvin-käänRautatieasemaltajapaluusuklo13.30Siikarannasta.Omavastuujäsenet30€/hlö,eijäsenet50€/hlö.Paikkojarajoitetusti!Sitovatilmoit-tautumisetviimeistäänma14.9.MattiIhanusp.0405105654.Hallitus

Os. 056, SaloToimisto on muuttanut! UusiosoiteonTuruntie8,2.krs,24100Salo.Päivystysmaanantaisinklo16–16.45.Hallitus

Os. 059, OuluKylpyläpäiväsu27.9.OulunEde-nissä.Osastotarjoaajäsenilleen.Tulepaikalleklo10–12välisenäaikanajaotajäsenkorttimukaan.Teatteriretkila10.10.Kemiin.Lähtölauantainaamunajapaluusunnuntaina.Omavastuu25€/hlö.Ilmoittautumisiaotetaanvastaanmaanantaista14.9.alkaen,Tittap.0405479463.Wintter Open20.–23.11.Vuokatti.Lähtöpe20.11.klo17.Paluusu23.11.Omavastuu50€/hlö.Ilmoit-tautumisiaotetaanvastaanperjan-taista11.9.klo17alkaen,Karip.0400805326.Tarkemmattiedottapahtumistaosastonkotisivulta:http://osas-to059oulu.rakennusliitto.net/.Hallitus

Os. 101, Porin maalarit ja mattomiehetKuukausikokousti15.9.klo18,Satakunnanaluetoimisto,Liisan-katu18,Pori.Käsitelläänesilletulevatasiat.Hallitus

Os. 104, Helsingin asfalttimiehet ja bitumieristäjätPikiukkojen syysretki ke23.9.Riihimäenmetsästys-sekälasimu-seoon.Bussilähteeklo9Siltamäenostarilta,klo9.30HyrylänTB:ltäsekänoinklo10Riihimäenase-malta.Retkenomavastuu20€/hlö,kerätäänbussissa.Ilmoittautumisetviimeistäänto17.9.,MattiSartesuop.0440203768taisarmat@ko-lumbus.fi.

Kuukausikokousto8.10.klo17,osastojenTiimitupa,Viideslinja3,Helsinki.Käsitelläänesilletulevatasiat.Tervetuloa!Kotisivut:www.pikimiehet.raken-nusliitto.netHallitus

Os. 349, MatinkyläKuukausikokousma12.10.klo18,MatinkylänPirtti,Keskipäivänkuja4,Espoo.Käsitelläänesilletulevatasiat.Hallitus

Os. 390, Helsingin putkimiehet ja eristäjätNuuskakerhon tapaamisetsyksy2015,osastojenTiimitupa,Viideslinja3,Helsinki.Tilaisuudetovattorstaisinklo11,seuraavasti:17.9.(vk38),1.10.(vk40),15.10.(vk42),29.10.(vk44),12.11.(vk46),26.11.(vk48),10.12.(vk50).Toivotammetapaamisiintervetul-leeksiosastonveteraanitsekä+55työttömätasentajatpääkaupunki-seudulta.

Os. 397, Hämeenlinnan putkimiehet ja -eristäjätKuukausikokousti15.9.klo18,hotelliCumulusHämeenlinna,Raatihuoneenkatu16,2.krs,kokoustilat,Hämeenlinna.Käsitelläänesilletulevatasiat.Hallitus

Os. 402, Vaasan putkimiehetKuukausikokouske16.9.klo18,Pohjanmaanaluetoimistontilat,Pitkäkatu43,65100Vaasa.Käsitel-läänesilletulevatasiat.Tervetuloa!Hallitus

Os. 540, Uudenmaan maarakentajatHyvinvointipäiväla3.10.klo11Siikarannassa(huom!päiväonmuuttunut).PaikallaluennoitsijaUKK-instituutistajalisäksimah-dollisuuskuntotestaukseensekäke-honkoostumusmittaukseen.Lisätie-tojasekäilmoittautumisetviimeis-täänpe25.9.,EskoRönkköp.0400703985taiJoukoKolehmainenp.0405235935.Tervetuloa!Hallitus

Os. 603, Turun muuraritVeteraanitapaamisetjatkuvatjokakuukaudentoinentiistaiklo12(huo-mioiuusikellonaika!),Turunalue-toimisto,Uudenmaankatu6a,Turku.Seuraavatapaaminenti13.10.Hallitus

100 vuottaJunttila Saina Lemmikki,Turku.

85 vuottaNikulainen Tauno4.9.,Mikkeli.Os.077,Mikkeli

Rautanen Veikko25.9.,Tampere.Os.392,Tampereenputkimiehet-jaeristäjätVeteraanikerhoJuntturit

60 vuottaSormunen Jorma Ensio15.9.,Marttila.Os.015,Turunkirvesmiehet

Kukkamäki Eino MatiasOsastommejäsenEinoMatiasKukkamäkikuoli1.8.2015.Hänolisyntynyt14.6.1928jaliittynytRa-kennusliitonjäseneksi1.1.1967.MuistoakunnioittaenOs.041,Seinäjoki

Manni KaukoOsastommepitkäaikainenjäsenKaukoMannikuoli5.8.2015.Hänolisyntynyt27.12.1921jaliittynytRakennusliitonjäseneksi1.7.1948.MuistoakunnioittaenOs.022,Kerava

Mäkinen Lauri AulisOsastommepitkäaikainenjäsenLauriAuliskuoli18.7.2015.Hänolisyntynyt12.1.1932jaliittynytRakennusliitonjäseneksi1.6.1962.MuistoakunnioittaenOs.177,Lahti

31

RAKENTAJA 9/2015

31

TyöpaiKaT

alueToimiSToT TieDoTTaVaT

• BalticaleOü• BetamerEestiOü• CarinalandOü• ConcordGroupOü• DedasOü• DEDKompaniiOü• DegtabOü• DetroitOü• DuramekOy• EdmontonOü• EfiraInvestOü• EgertonOü• EhiterArendusOü• EiknerOü• ElkotekOy• EnnerEhitusOü• EntaEhitusGruppOü• Etelä-SuomenkiinteistöjaautohuoltoOy

• EUFinnes(19.11.2013alk.OyELDAITAb)

• EurobuildGroupOü• EuropeEhitusOü• EuSteinbauOy• FaskomOy• FatmusEhitusOü• FelukoOü• FHUPM-BUD• FinPurkajatOy• FincityOü• Finlandia-MaalausjaMålningKy• GarantmeisterOü• Gorol-BudOy• GSInvestOü• HaraldRentopowerOü• HartsEhitusOü• HauslandOü• HelmholdOü• Henno-InvestLtdOy• HordinalOü• IdcBudownictwo• IndimanOy• IndividualiimoneSuvireta• KalmaEhitusOü• Kamu-AdmaProjectOy• KeskustanTalexi&TarOy• LemamaksEhitusOü• LeviehitusOü• Marsalis-EhitusOü• MatticOü• MauneksOü• MaximumGroupOü• MiedzynarodownySerwisBudowlanyMSBSp.Z.o.o.

• MultimaalerOü• MyPropertyOy• 4NaelaOü• NaabobEhitusOü• NaveroOy

• NordicomRakennusKy• OffwallOy• OlsterGruppOü• OPNGLinnaarenduseOü• OrasgruppOü• OravapoisidOü• PGEhitusOü• PiritaLaevadas• PivaKiviOü• PolygonFinlandOy(hakusaarto)• PreliaGruppOü• PrimebyggOü• ProbertoOü• Projekt10Oü• ProlainerOü• ProsteinOü• PurkujaTasoitePichonOy• PutkiServiceOy• RakennusexpertitJKL• RaksoOü• RaventTeamOü• ReesRakendusOü• RekrumOyAb• RentaworkerOü• RimatexOy• RoihaOy• SatakunnanLaaturakennusOy• SatikutiInvestOu• SavegaAS• ScantrimOy• SiaIntertech• Siivous–ExpertitOsuuskunta• Slovaxs.r.o• SpectraHoldingOü• StabilGroupOy• StabilProjectOü• StadirakOy• SuomenLujatyöOy• SvenTradingLtd• TargeEhitus• TasokasOü• TelineserviceOü• TGKattomiehetTmi• TiitTamme• TonuEhitusOü• TPAPalvelutOy• TriaadGruppOü• T-TarvikeOy• TTRRakennusOü• TuotantoVainioKy• UltraservOü• UnimasterOü• VahotekOy• Vartix• VentagoOü• VimecoOy• VRTrackOy(hakusaarto)• WindroxGruppAS

KAKKUKAHVIT OULUN TOIMISTOLLA

Pitkäaikainen toimistonhoitajamme Pirjo-Liisa Nyman jää eläkkeelle.Toivotamme jäsenet tervetulleeksi kakkukahville maanantaina 21.9. klo 13–16.30.

Oulun aluetoimisto, Rautatienkatu 40, Oulu

Rakennusliitto on rakennusteollisuuden ammattilaisten ja alan ammattilaisiksi opiskelevien vahva SAK:lainen riippumaton ammattiliitto. Liitto on myös yhteiskunnallinen etujärjestö, joka vaikuttaa laillisen yritystoiminnan ja työn puolesta ympäri maata. Tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Jäseniä Rakennusliitossa on noin 87 000 ja liitolla on hieman yli 90 työntekijää, jotka työskentelevät keskustoimistossa Helsingissä ja aluetoimistoissa eri puolilla maata.

Haemme ALUETOIMITSIJAA Väli-Suomen toiminta-alueelle Jyväskylän aluetoimistoon

Aluetoimitsijan tehtäviä ovat työpaikkakäynnit, luottamushenkilöiden valintojen varmistaminen ja koulutus sekä yhteydenpito heihin, jäsenhankinta, edunvalvonta-asioiden hoitaminen ja valmistelu sekä jäsentilaisuuksien järjestely. Aluetoimitsija osallistuu myös yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa.

Työssä tarvitaan neuvottelu- ja ihmissuhdetaitoja sekä kykyä ryhmätyöskentelyyn. Toimitsijan tulee osata ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti. Hänen on myös hallittava ammatillisen toiminnan edellyttämät sopimustoiminnan perusteet.

Hakijalle ovat eduksi rakennusteollisuuden työtehtävissä hankittu ammatti-kokemus sekä koulutus. Myös kielitaito ja ATK-taidot ovat eduksi valintaan. Lisäksi edellytämme hakijalta valmiutta siirtyä työskentelemään myös toiselle toimistopaikkakunnalle.

Rakennusliitolla on tarjottavanaan SAK:laisten ammattiliittojen tasoiset työsuhteen ehdot ja paljon palkitsevaa työtä alan ammattiliittotoiminnassa.

Hakemukset tulee toimittaa sähköisesti keskiviikkoon, 30.9.2015 mennessä osoitteeseen kaisa.karvinen@vival.fi

Tiedusteluihin vastaavat: toiminta-alueen päällikkö Janne Kemppainen, puh. 050 501 3185 tai henkilöstöpäällikkö Markus Ainasoja, puh. 0500 459 729.

3232

JÄSENREKISTERI TIEDOTTAAJos olet työmarkkinatuella, opiskelemassa, sairaana, suorittamassa varusmiespalvelusta tai muuten oikeutettu jäsenmaksuvapauteen, toimita lähimpään aluetoimistoon tai ammattiosas-tosi jäsenasioidenhoitajalle oheinen allekirjoitettu ilmoitus jäsenmaksun vapautusta varten.Voit myös toimittaa vapaamerkinnät Rakennusliiton eAsiointipalvelun verkkopalvelun kautta. Kotisivu: www.rakennusliitto.fi etusivulta Jäsenyysasioiden kautta tai Työttömyyskassan sivuilta. Kirjautuminen vaatii jäseneltä henkilökohtaiset Nordea, Danske Bank, Osuuspankki, Tapiola, S-Pankki, Handelsbanken, Aktia, Säästöpankki tai Pop.

ILMOITUS JÄSENMAKSUN VAPAUTUSTA VARTEN ANMÄLAN OM BEFRIELSE FRÅN MEDLEMSAVGIFT

Nimi / Namn ______________________________________________ Hetu / Personbeteckning _________________

Osoite (jos on muuttunut)/ Adress (om den har ändrats)__________________________________________________________________________

Puhelin / Telefon ______________________Olen ollut ajalla / Jag har under tiden varit_____/_____20____ - _____/_____20____ TYÖTÖN (ei oikeutta ansiosidonnaiseen pvrahaan) / ARBETSLÖS (inte rätt till inkomstdagpenning)_____/_____20____ - _____/_____20____ SAIRAS / SJUK _____/_____20____ - _____/_____20____ OPISKELIJA / STUDERANDE _____/_____20____ - _____/_____20____ ASEVELVOLLINEN / VÄRNPLIKT_____/_____20____ - _____/_____20____ ÄITIYSLOMALLA / MODERSKAPSLEDIG_____/_____20____ - _____/_____20____ ISYYSLOMALLA / FADERSKAPSLEDIG _____/_____20____ - _____/_____20____ HOITOVAPAALLA / VÅRDLEDIG_____/_____20____ - _____/_____20____ OMAISHOITAJANA /NÄRSTÅENDEVÅRDARE _____/_____20____ - _____/_____20____ MUU SYY__________________________ / ANNAN ORSAK__________________________

_____________________________ ____________________________________________Päiväys / Datum Allekirjoitus / Underteckning HOIDA VAPAAILMOITUKSET NELJÄNNESVUOSITTAIN! (3kk:n jaksoissa, tammi–maaliskuu, huhti–kesäkuu, heinä–syyskuu, loka–joulukuu) PALAUTA ILMOITUS JA PYYDETYT LIITTEET OSOITTEELLA: Rakennusliitto ry, PL 134, 70101 Kuopio.SKÖT OM ANMÄL EN GÅNG PER KVARTAL! (3 månaders perioder, januari–mars, april–juni, juli–september, oktober–december) RETURNERA ANMÄLAN SAMT BILAGOR TILL: Byggnadsförbundet rf, PB 134,70101 Kuopio.

MEDLEMSREGISTRET INFORMERAROm du får arbetsmarknadsstöd, studerar, är sjuk, utför värnplikt eller annars är berät-tigad till befrielse från medlemsavgiften ska du fylla i bifogade blankett och lämna den på närmaste kretskontor eller till den person som har hand om medlemskapsä-renden i din fackavdelning. Du kan också sända frianteckningarna via Byggnads e-tjänst. Förbundets hemsida: www.rakennusliitto.fi och gå till Jäsenyys eller via a-kas-sans sidor. För att kunna logga in krävs personliga bankkoder i Nordea, Danske Bank, Osuuspankki, Tapiola, S-Pankki, Handelsbanken, Aktia, Säästöpankki eller Pop.

RakennusalantyöttömyyskassaSiltasaarenkatu 4, PL 308, 00531 Helsinkisähköposti: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.fiwww.rakennuskassa.fi

Päivärahakemusten postitusosoite:Rakennusalan työttömyyskassaPL 135, 70101 Kuopio

Palvelunumerot:Työttömyyskassa 020 690 230 Takaisinperintä 020 690 250Jäsenasiat 020 690 231Palveluaika ma-to klo 8.30–16.00 jape klo 9.00–15.30Palvelunumeroihin soittaminen maksaa lankapuhe-limesta soitettaessa liittymäsopimuksen mukaisen paikallisverkkomaksun verran ja matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksun verran.

eAsioinnissa voit täyttää ansiopäivärahahakemuk-sesi ja liittää siihen tarvittavat selvitykset. Hakemuksesi kirjautuu saapuneeksi kassaan sen lähetettyäsi. eAsioinnissa voit myös tarkastella päivärahan hakemiseesi liittyviä asioita ja muokata liiton jäsenrekisterissä olevia henkilötietojasi.

Rakennusliitto rySiltasaarenkatu 4, PL 307, 00531 HelsinkiVaihde: 020 774 003sähköposti: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.fiwww.rakennusliitto.fiKeskustoimisto avoinna:ma-to 8.30–16.00pe 8.30–15.30

Jäsenrekisteriin toimitettavien asiakirjojen postitusosoite:Rakennusliitto ry/SkannauskeskusPL 134, 70101 Kuopio

Palvelunumerot:Jäsenyysasiat 020 690 231Työehtoasiat 020 690 232Työttömyyskassa 020 690 230Takaisinperintä 020 690 250

Palveluaika ma-to klo 8.30–16.00 ja pe klo 9.00–15.30Palvelunumeroihin soittaminen maksaa lankapuhelimesta soitettaessa liittymä sopimuksen mukaisen paikallisverkkomaksun verran ja matka-puhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksun verran.

AluetoimistotToimistot avoinna:maanantaisin ja tiistaisin 8.30–12.00 ja 13.00–16.30

Uudenmaan toimisto avoinna:ma-to 8.30–12.00 ja 13.00–16.30 ja pe 8.30–12.00 ja 13.00–15.30

Häme/03Hämeenlinnan toimistoBirger Jaarlin katu 18 B,13100 HämeenlinnaTampereen toimistoSorinkatu 4,33100 Tampere

Itä-Suomi/04Joensuun toimistoTorikatu 30,80100 JoensuuMikkelin toimistoVuorikatu 11 A 650100 MikkeliKuopion toimistoKirkkokatu 170100 Kuopio

Kainuu/10Pohjolankatu 28 A,87100 Kajaani

Keski-Suomi/02Yrjönkatu 30,40100 Jyväskylä

Kymi/06Kouvolan toimisto Salpausselänkatu 60 C,45100 Kouvola

Lappi/13Kemin toimisto Keskuspuistokatu 50,94100 KemiRovaniemen toimisto Maakuntakatu 15,96100 Rovaniemi

Oulu/14Rautatienkatu 4090120 Oulu

Pohjanmaa/05Pitkäkatu 43,65100 Vaasa

Satakunta/07Liisankatu 18,28100 Pori

Turku/09Uudenmaankatu 6 a,20500 Turku

Uusimaa/01Siltasaarenkatu 4,00530 HelsinkiLahden toimistoHämeenkatu 32,15140 Lahti

Toimistojen yhteystiedot:

33

RAKENTAJA 9/2015

• Ilmoittaudu heti työttömäksi jäätyäsi TE-toimistoon työnhakijaksi. Ansiopäivä rahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.

•Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jä-senellä, joka on ollut vakuutettuna yhdenjaksoisesti työttömyyskassassa vähintään 26 työttömyyttä edel-tävää viikkoa ja on vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon. Työttömyyskassassa vakuutettuna oleminen tarkoittaa sitä, että henkilö on työttömyys-kassan jäsen ja jäsenmaksut on maksettu.

• Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyys-aikana 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työ-aika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, vaan työs-säoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kertyä välittömäs-ti työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumista edeltä-neen, 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aika-na. Lisäksi edellytetään, että työstä maksettu palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen. Ellei alalla ole työehtosopimusta, palkan on oltava kokoaikatyöstä vähintään 1 154 euroa kuukaudessa.

• Työssäoloehdon voimassaolo päättyy, kun henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta il-man hyväksyttävää syytä. Työttömyyskassa voi mak-saa etuuksia vasta, kun henkilö on täyttänyt työssä-oloehdon uudelleen. Myös se, jos henkilö toimii pal-kansaajakassan jäsenyysaikana päätoimisena yrittäjä-nä yli 18 kuukautta, aiheuttaa työssäoloehdon voimas-saolon katkeamisen.

• Työttömäksi jäävän on aina päivärahahakemuksen toimittaessaan annettava työttömyyskassalle selvi-tys työttömyyttä edeltäneestä ajasta. Tiedot tarvitaan sekä työssäolosta että mahdollisesta työmarkkinoil-ta poissaolosta.

• Työssäoloaika osoitetaan palkkatodistuksilla, joista on käytävä ilmi työsuhteen alkamis- ja päättymisaika. Palkkatodistuksiin olisi aina hyvä saada tieto pidetyis-tä vuosilomista. Palkkatodistuksiin tulee merkitä työn-antajan y-tunnus. Myös kopiot irtisanomis- tai lomau-tusilmoituksista tulee toimittaa työttömyyskassalle.– Mikäli olet ollut lomautettuna työstäsi viimeisen vuoden aikana, palkkatiedot tarvitaan silloin tämän lomautuksen jälkeiseltä ajalta.– Työviikoista, jolloin työtä on tehty vähemmän kuin 18 tuntia, tulee palkkatodistuksessa ilmoittaa erik-seen työtunnit ja palkat. Näitä viikkoja ei oteta mu-kaan työssäoloehtoon eikä palkanmääritykseen.

Hakemuksen täyttäminen• Päivärahaa haetaan ansioturvan päivärahahakemuslo-

makkeella. Hakemuslomakkeita saat TE-toimistosta tai liiton aluetoimistosta. Ansiopäivärahan ensihake-muksen että jatkohakemuksen voit tehdä myös sähköi-sesti eAsiointi-palvelumme kautta. eAsioinnin kaut-ta voit toimittaa liitteitä ansiopäivärahahakemukseen. eAsiointi-palveluun pääsee kirjautumaan työttömyys-kassan kotisivujen, www.rakennuskassa.fi, tai Raken-nusliiton kotisivujen, www.rakennusliitto.fi, kautta.

•Verotietoja kassalle ei tarvitse ilmoittaa, ellei vero-tietoihin ole haettu muutosta tai ellet ole saanut por-taikkoverokorttia.

• Alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista lapsikorotusta haetaan ilmoittamalla hakemuksessa lapsen syntymä-aika. Tavallisesti lapsista ei tarvita todistuksia, koska lapsitiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen kautta.

•Hakemuksessa on ilmoitettava mahdolliset sivutulot ja sosiaalietuudet ja liitettävä näistä todistukset mu-kaan. Maatalous- tai yrittäjätuloista on liitettävä mu-kaan selvitys viimeksi vahvistetusta verotuksesta.

Päivärahan hakeminen•Normaalisti päivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon

jaksoissa jälkikäteen. Hakemuksen tulee päättyä sun-nuntaihin.– Työttömäksi jäävä voi kuitenkin täyttää ensimmäi-sen hakemuksen lyhyemmältä ajalta. Tällöinkin hake-muksen on päätyttävä sunnuntaihin. Suotavaa on, että täysiä kalenteriviikkoja on jo kertynyt kolme.– Normaalia neljän viikon rytmiä noudatetaan silloin-kin, kun työttömänä ollessa tekee satunnaisia lyhyitä työjaksoja, jotka alkavat ja päättyvät kyseisen neljän viikon jakson aikana.– Jos maksujaksolla alkanut yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö jatkuu yli kyseisen neljän viikon jakson, voi hakemuksen päättää työn aloittamista edeltävään päivään. Lisäksi hakemukseen merkitään milloin yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö on aloitettu.– Jos teet osa-aikatyötä, josta saat palkkaa kuukauden jaksoissa, hae päivärahaa kuukauden jaksoissa ja liitä mukaan palkkatodistus.– Hakemuksen kaikki kohdat on täytettävä huolelli-sesti, jotta niitä ei jouduta palauttamaan täydennettä-viksi. Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Postitse toimitetut hakemukset lähete-tään työttömyyskassan osoitteeseen:

•Anmäl dig genast när du blir arbetslös på TE-byrån som arbetssökande. Kassan kan betala inkomstdag-penning bara för de dagar då du har varit arbetslös ar-betssökande hos TE-byrån.

•Rätt till inkomstdagpenning har en sådan medlem i arbetslöshetskassan, som utan avbrott har varit för-säkrad i arbetslöshetskassan i minst 26 veckor före arbetslösheten och som uppfyllt arbetsvillkoret un-der den tid han eller hon har varit försäkrad. Att vara försäkrad i arbetslöshetskassan betyder att personen är medlem i arbetslöshetskassan och har betalat sina medlemsavgifter.

•Arbetsvillkoret uppfylls då personen under sin med-lemstid på 26 kalenderveckor har haft lönearbete, där arbetstiden under respektive kalendervecka är minst 18 timmar. Arbetet behöver inte ha pågått utan av-brott, utan man kan samla veckor till arbetsvillkoret under en granskningstid på 28 månader innan man an-mäler sig som arbetslös arbetssökande. Dessutom för-utsätts att lönen för arbetet betalats enligt kollektiv-avtalet. Om det inte finns något kollektivavtal inom branschen, ska lönen i heltidsarbete vara minst 1 154 euro i månaden.

•Arbetsvillkoret gäller inte längre när personen har va-rit borta från arbetsmarknaden i över sex månader ut-an godtagbar orsak. Arbetslöshetskassan kan betala ut förmåner först då personen har uppfyllt arbetsvillko-ret på nytt. Om en person under den tid han eller hon är medlem i en löntagarkassa arbetar som företagare i över 18 månader leder det till avbrott i giltighetsti-den för arbetsvillkoret.

•Den som blir arbetslös ska alltid då han eller hon läm-nar in sin ansökan om dagpenning ge arbetslöshets-kassan en utredning över tiden före arbetslösheten. Vi behöver uppgifter om såväl tid i arbete som eventuell frånvaro från arbetsmarknaden.

• Tiden i arbete bevisas med löneintyg, av vilka det

framgår när anställningsförhållandet började och slu-tade. Det vore bra att alltid i löneintygen också få uppgift om den semester man hållit. Arbetsgivarens FO-nummer ska finnas på löneintyget. Du ska också skicka in kopior av meddelandet om uppsägning el-ler permittering till arbetslöshetskassan.– Om du har varit permitterad från ditt arbete under det senaste året behöver vi löneuppgifterna för tiden efter denna permittering.– Du ska separat uppge antalet arbetstimmar och lö-nen för dem för de arbetsveckor då du har arbetat min-dre än 18 timmar. Dessa veckor räknas inte med i ar-betsvillkoret eller då lönen definieras.

Så här fyller du i ansökan•Du ansöker om dagpenning på blanketten för ansökan

om inkomstrelaterad dagpenning. Du får blanketter på TE-byrån eller förbundets kretskontor. Du kan göra den första ansökan om inkomstdagpenning och även de fortsatta ansökningarna elektroniskt via vår tjänst eAsiointi. Via eAsiointi kan du skicka in bilagor till din ansökan. Du kommer in på tjänsten eAsiointi ge-nom att logga in via arbetslöshetskassans hemsidor, www.rakennuskassa.fieller via Byggnadsförbundets hemsidor www.rakennusliitto.fi.

•Du behöver inte skicka in några skatteuppgifter till kassan, ifall du inte har ansökt om ändringar eller du har fått ett graderat skattekort.

•Du ansöker om barnförhöjning för barn under 18 år genom att i din ansökan uppge barnens födelsetid. Det behövs vanligtvis inga intyg över barnen, eftersom vi får uppgifter om barnen via Befolkningsregistret.

•Du ska i ansökan uppge eventuella biinkomster och sociala förmåner och bifoga intyg över dessa. Om du har jordbruks- eller företagarinkomster ska du bifo-ga en utredning över den senast fastställda beskatt-ningen.

Så här ansöker du om dagpenning•Du ansöker normalt om dagpenning i perioder på fy-

ra kalenderveckor i efterskott. Ansökan ska sluta på en söndag.– Den som blir arbetslös kan dock fylla i den första ansökan för en kortare tid. Också då ska ansökan slu-ta på en söndag. Vi rekommenderar att du har samlat på dig tre fulla kalenderveckor.– Den normala rytmen på fyra veckor följs också då du som arbetslös har tillfälliga korta perioder med ar-bete som börjar och slutar under denna fyraveckors-period. – Om ett heltidsarbete på över två veckor har bör-jat under betalningsperioden och fortsätter över fy-raveckorsperioden kan ansökan avslutas den sista arbetslöshetsdagen. Dessutom ska du i ansökan an-teckna att du har påbörjat ett heltidsarbete på över två veckor.– Om du har deltidsarbete, för vilket du får lön per månad, ska du ansöka om dagpenning per månad och bifoga löneintyg.– Du ska noggrant fylla i alla punkter i ansökan, så att vi inte blir tvungna att returnera dem till dig för komplettering. Du ska ansöka om arbetslöshetsdag-penning inom tre (3) månader från den dag då du vill ha dagpenningen. Ansökningar per post skickas till arbetslöshetskassan på adressen:

Jos jäät työttömäksi

Om du blir arbetslös

BYGGNADSBRANSCHENS ARBETSLÖSHETSKASSAPL 135, 70101 KUOPIO

Du kan också lämna in ansökan på kretskontoren och på vissa orter till avdelningens kassör.

RAKENNUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSAPL 135, 70101 KUOPIO

Hakemuksia voi jättää myös aluetoimistoihin ja joillakin paikkakunnilla osaston taloudenhoitajalle.

34

Tommi Pietarinen

34

Teeveen tulevaa ohjelmistoa:

Teeveen menevää ohjelmistoa:

Tulo

ssa

TeaT

Tere

ihin

Yksin Marsissa Ensi-ilta pe 9.10.Yksin kotona -elokuvan jatko-osassa Matt Damon ”unohdetaan” punaiselle planeetalle, kun muu miehistö lähtee kotimatkalle. Tavallista kaduntallaaja-astronauttia tilanne kauhistuttaisi, sillä pelastuslento tuonne jonnekin kestää nelisen vuotta, mutta juuriltaan suomalainen filmitähti osoittaa sisukkuuten-sa kylvämällä elottomaan marsperään viljaa ja korjaamalla kypäränsä plek-sin jeesusteipillä. Toimeliaisuutta motivoi tietenkin Oscar.

Tosiasioiden tunnustamisestaHelsingin Sanomien syyskuun Kuukausiliitteessä pohdiskeltiin eduskuntatalon remontin ja Suo-men remontin yhtäaikaisuutta. Toi-mittaja Unto Hämäläinen muistut-taa artikelissaan siitä, että yleensä pääministerin ei ole oikein kan-nattanut ruveta tukkanuottasille ay-liikkeen kanssa. Edellinen pää-ministeri, joka menestyksekkäästi teki niin, oli SDP:n oma poika, Kalevi Sorsa vuonna 1984. Sen jälkeiset yhdeksän pääministeriä ovat olleet viisaampia. 1 vastaan 9, pääministeri Sipilä. Kertooko se jotain?

MTV3 21.00 sunnuntai 20.9. BroadchurchTv-sarjoissa on yleensä useita päähenkilöitä, joten tuotantojen nimeäminen tuottaa päänvaivaa. Käypä ratkaisu on tittelöidä sarja sen tapahtumapaikan mu-kaan. Broadchurchissa tapaamme kaksi flegmaattista poliisia, jotka tutkivat jo toista kautta pikkukaupungin ensimmäistä henkirikosta. Loppuratkaisua vetku-tetaan jälleen mainostulojen toivossa mahdollisimman kauan. Tuotantokustan-nusten vuoksi näyttelijät ovat huonompia ja halvempia kuin elokuvissa.

Sub 1.05 sunnuntai 13.9. ravenswoodSpin-off on tv-sarjan oheistuote, jossa katsojalle ennestään tuttu henkilö vie-dään uuteen ympäristöön. Caleb Rivers on matkalla valehtelevan ja viettele-vän tyttöystävänsä Hannan luokse, kun hän kohtaa linja-autossa Mirandan, joka etsii Ravenswoodin pikkukaupungista hautausurakoitsija-enoaan. Nuo-ret löytävät tukea toisistaan, kun he huomaavat, että kirkkomaalle on jo pys-tytetty hautakivet heitä varten. Myös sarja kuopataan yhden kauden jälkeen.

Nelonen 23.55 perjantai 11.9. harry BrownElokuvan tuottaminen on hyvin yksinkertaista: palkataan filmitähti, joka lau-koo kameran edessä asetta ja ulkomuistista vuorosanoja. Kun kuvamateriaa-lia on kertynyt tarpeeksi, se leikataan tunteisiin vetoavaan järjestykseen. Se-kaannusten välttämiseksi elokuva kannattaa nimetä päähenkilön mukaan. Jos esimerkiksi Harry Brown -elokuvan nimi olisi Michael Caine, yleisö ei en-nalta tietäisi, näkeekö se baaritiskillä vanhan sotilaan vai vanhan näyttelijän.

Nelonen 21.00 maanantai 14.9. rocky BalboaKun elokuva menestyy ja poikii jatko-osia, ne kannattaa numeroida selkey-den vuoksi tyyliin Rocky 2, Rocky 3, Rocky 4 ja Rocky 5. Yhden käden sor-mien loputtua leffayleisön laskutaito joutuu koetukselle, joten kuudes tuotan-to markkinoidaan tutuksi tulleella sukunimellä. Juoni tulee säilyttää suurin piirtein samana, jotta yleisö ei pety ja ala mellakoida teatterisalissa. On ni-mittäin terapeuttisempaa, jos turpiin tulee vain valkokankaalla.

35

RAKENTAJA 9/2015

35

Tänä syksynä eletään allekirjoittaneen kohdalla jännit-täviä aikoja. Reilun viiden vuoden työputken jälkeen

on koittanut se päivä, jota en olisi vielä alkuvuodesta itse-kään uskonut todeksi: paluu koulunpenkille. Ja vielä ra-kennusmestariksi, sinne vihollisleirin keskelle, jossa kou-lutetaan tulevia nestettä hattuun kerryttäneitä pikkupomo-ja, jotka pistävät duunarin hermot, ymmärryksen ja huu-morintajun koetukselle! Vai mitenköhän se asia todellisuu-dessa onkaan?

Käskyt ja sonta valuvat aina alaspäin, sen meikäläinen-kin on jo ehtinyt työhistoriansa aikana ymmärtää, mutta olen pistänyt merkille myös sen, miten se lähin esimies, ”pikkupomo”, on usein avainasemassa siinä, miten duuna-rilla riittää työtehoa tai -haluja suorittaa niitä ylhäältä ase-tettuja vaatimuksia. Työntekijän perspektiivistä sillä on iso vaikutus, miten pomo asiansa esittää ja kuinka kohtelee duunariporukkaansa ihan arkipäivän asioissa. Suurin osa pomoista onneksi ymmärtää sen, että vittuilu ei ole välttä-mätöntä, vaan asioista voi keskustella myös hyvässä ja ra-kentavassa hengessä. Kuitenkin, niitä pomoja, jotka hanka-loittavat ihan omaksi huvikseen tavallisen duunarin työtä ja samalla nostavat sen kuuluisan v-käyrän sinne mittarin yläpäähän on rehellisesti sanottuna vieläkin ihan liikaa. Ai-van liian monella työmaalla käydään jatkuvia väsytystais-teluja työntekijöiden ja esimiehen välillä jopa perusasiois-ta kuten pekkaspäivien pitämisestä tai uusien työkenkien saamisesta. Tuntuu, että näissä tilanteissa pomo hankaa vastaan vaan ihan siksi ”koska mä voin” ja samaan hengen-vetoon ihmettelee sitä, kun raksa-jamppaa ei paljon jaksa kiinnostaa tuijottaa kellosta ruokatauon päättymistä mi-

nuutilleen ja muutenkaan työteho ei ole enää siinä totutus-sa mallissa. Niin, miksiköhän ei?

Melko usein sieltä johtoportaan päästä löytyy ne ihmi-set, joilla olisi suurin peiliinkatsomisen paikka kun puheek-si tulee tuottavuus tai työmaan aikataulussa pysyminen. Monesti on saanut itsekin duunarina ollessa todeta, että kyl-lähän me töitä tehtäisiin, jos vaan materiaalit saataisiin jos-kus työmaalle. Tai joku meitä fiksumpi olisi laatinut ne ai-kataulut niin, että ilmiselviltä päällekkäisyyksiltä vältyttäi-siin. Muutaman neliön kylppärissä alkaa olla tilanpuutetta siinä vaiheessa, kun samoille neliöille täytyisi päästä niin kirvesmiehen, sähkärin, putkarin kuin laattamiehenkin.

Näiden vuosien aikana olen viihtynyt raksalla erittäin hyvin. Tekemisen meininki, reilut työkaverit ja vaihtuvat työkohteet ovat pitäneet motivaation korkealla ja työmaal-le on lähes poikkeuksetta ollut mukava aamulla taivaltaa. Pääsääntöisesti minulla on ollut ilo työskennellä fiksujen, mukavien ja asiansa osaavien pomojen palveluksessa. Ko-kemusta on karttunut kuitenkin myös siitä ihmistyypistä, jonka vahvuudet eivät todellakaan ole henkilöstöjohtami-sen puolella. Suurin motivaatio mestariopintoihin hakeutu-miseeni liittyykin vahvasti siihen, että haluan omalta osal-tani hälventää sitä vastakkainasettelua työmaan mestarei-den ja työntekijöiden väliltä. Itse uskon vahvasti siihen, et-tä sanelupolitiikka ei kuulu enää rakennustyömaille vaan se voidaan korvata avoimella keskustelulla ja eri toimijoi-den vahvuuksia käyttävällä yhteistyöllä. Vaikka aikahan sen tietysti näyttää, mitä se rakennusmestariksi opiskelu on, työelämästä nyt puhumattakaan. Kertyykö sitä keltaista nestettä sinne kypärän alle vaiko ei? n

Muutoksen tuulia

Suvi Partinen

Paavo N

iemi

Kouluttautumalla

Kurssista ei aiheudu kuluja yrityksen tai työmaan luottamustehtävässä toimivalle Rakennusliiton jäsenelle. Koulutussopimuksen mukaan työnantaja maksaa tehtäväkohtaisen koulutuksen ajalta täyden palkan. Lisäksi kurssin järjestäjä laskuttaa ruokarahan työnantajalta koulutussopimuksen mukaisesti. Rakennusliitto maksaa opetuksen, ruokailun ja tarvittaessa majoituksen. Matkakustannukset korvataan julkisen kulkuneuvon mukaan tai omalla autolla 0,25 €/km.

Toimita kurssihakemuksesi viimeistään 3 viikkoa ennen koulutus@rakennusliitto.fi tai Rakennusliitto/ kurssisihteeri, PL 307, 00531 Helsinki. Pyydäthän työnantajaltasi allekirjoituksen lisäksi merkinnät niihin kurssihakemuksen kohtiin, jotka käsittelevät ansionmenetystä ja opintovapaata. Useampiosaisen kurssin eri osille riittää yksi hakemus, merkitse siihen kurssien ajankohdat.

Lisätietoja: koulutus@rakennusliitto.fi Juhani Lohikoski puh. 050 366 1171Sissi Kähkönen puh. 020 774 3076

TYÖOIKEUS, Siikaranta, Kirkkonummi Työoikeuden peruskurssi 16.- 18.11.

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JATKOKOULUTUS, Siikaranta, KirkkonummiLuottamusmiesten jatkokurssi, osa 1 28.- 30.9.Luottamusmiesten jatkokurssi, osa 2 19.- 21.10.

Työsuojeluvaltuutettujen jatkokurssi, osa 1 28.- 30.9. Työsuojeluvaltuutettujen jatkokurssi, osa 2 19.- 21.10.Työsuojeluvaltuutettujen jatkokurssi, osa 3 9.- 11.11.

Virkeyttä, varmuutta, vetreyttä Siikarannassa. Kuvat Tapio Jääskeläinen

verkostoitumista varmuutta voimaa

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS, Siikaranta, KirkkonummiYhteysmieskurssi 26.- 27.10. Luottamusmiesten peruskurssi, osa 1 26.- 28.10.Luottamusmiesten peruskurssi, osa 2 30.11.- 1.12.

Työsuojeluvaltuutettujen peruskurssi, osa 1 26.- 28.10.Työsuojeluvaltuutettujen peruskurssi, osa 2 30.11.- 1.12.