Monipuoliset eväät tekniikan nälkään · Timo Syrjänen Pöyry Finland Oy THTH ry:n hallituksen...

6/2013

Koneautomaatio

Siemensin huipputeknologia lisää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Viralliset paikalliset jälleenmyyjät varmistavat luotettavan ja asiantuntevan palvelun koko maassa.Viralliselta teollisuustuotteiden jälleenmyyjältä saa: • nopeat pientoimitukset paikallisesta varastosta • ammattitaitoisen tuotetuen • koulutusta ja seminaareja • varaosa-, korjaus- ja huoltopalvelut

s

Industry Sector

www.siemens.fi /salespartners

Monipuoliset eväät tekniikan nälkään

Ota yhteys jälleenmyyjiimme: Auser Oy • Kokkolan Sähkö ja Automaatio Oy • Labkotec Oy • LSK Electrics Oy • PJ Control Oy • PLC Sähkö Oy • Sata-Automaatio Oy • Servicepoint Kuopio Oy • Sitek-Palvelu Oy • Tornion Sähköpojat Oy • Turun Sähkötukku Oy • Turun Teollisuustukku Oy • Vaasan Sähkö ja Automaatio Oy • Vuorenmaa Yhtiöt Oy •www.siemens.fi /salespartners.

s

ApprovedPartner

Osaamista lähellä

asiakasta

Palvelemme asiakkaitamme maan kattavalla palveluorganisaatiolla uusissa prosessiratkaisuissa, prosessilaitteiden tukipalveluissa ja ylläpidossa sekä prosessin suorituskyvyn hallinnassa.

Laadukkaan ja osaavan palvelun täydentävät Neles-, Jamesbury-, Mapag-venttiilit sekä Endress+Hauser- ja Metso-kenttälaitteet.

Sisältö 6/2013

s. 22

s. 8

s. 12

Koneautomaatio

Nro 7/2013 ilmestyy 3.12. Teema: Tuottavuutta automaatiolla Ilmoitusaineistot 5.11.2013

3D-koneohjaus säästää maansiirron työaikaa ja kustannuksia.

3D-kuvauksen merkitys kasvaa teollisuudessa. Esittelemme kuusi kuvaustekniikkaa.

Sisällön voimalla ...........................................................5Päätoimittajalta

Yhteistoiminnasta ja osaamisesta Suomelle kilpailuetu .......7Pääkirjoitus, Timo Syrjänen

Mersujen robottilinja käyttöön ennätysvauhdilla ................8Marja Hawas

3D-kuvauksen kehittyneet tekniikat .................................12Joonas Kortelainen, Mirka Leino ja Pauli Valo

3D-laadunmittaus nopeuttaa tuotantoa ...........................15Pauli Komi

Järjestelmien tehokkaampaan hallintaan systeemiajattelun avulla ...............................................16Göran Granholm

Kone ajattelee insinöörin puolesta .................................19Lauri Lehtinen

58 yritystä tarttui digitaalisuuden haasteeseen ................20Juhani Lempiäinen

3D-koneohjaus säästää maansiirron aikaa ja rahaa........22Rauno Heikkilä ja Esa Viljamaa

OPC UA valtaa alaa ...................................................27Andreas Frejborg ja Otso Palonen

Jätteidenlajittelun Google .............................................30Olli Manninen

Kuva kertoo sanoja enemmän viasta .............................34Tapani Ranta

Tapahtumaväylä ..........................................................36

Uutisväylä ..................................................................43

SAS ...........................................................................49

SMSY ........................................................................50

Osaamista lähellä

asiakasta

Palvelemme asiakkaitamme maan kattavalla palveluorganisaatiolla uusissa prosessiratkaisuissa, prosessilaitteiden tukipalveluissa ja ylläpidossa sekä prosessin suorituskyvyn hallinnassa.

Laadukkaan ja osaavan palvelun täydentävät Neles-, Jamesbury-, Mapag-venttiilit sekä Endress+Hauser- ja Metso-kenttälaitteet.

Automaation suunnannäyttäjä!Axioline luo uuden suunnan automaatiolle:

• Joustava I/O-järjestelmä eri järjestelmiin

• Huippu suorituskyky: modulin vasteaika vain 1µs

•Helppo ja nopea asennus Push-in-liitäntätekniikan ja SPEEDCON-lukituksen

ansiosta

• Vankka rakenne ja korkea suojaus elektromagneettiselle säteilylle

• Vakiolämpötila-alue -25...+60 °C

• IP 20 suojauksen Axioline F kykentäkaappiin ja IP 67 suojauksen Axioline E suoraan kentälle

Lisätietoa (09) 350 9020,[email protected] taiwww.phoenixcontact.fi

AXIOLINEnopea, helppo ja lujatekoinen

© PHOENIx CONtACt 2013

www.automaatiovayla.fi 6/2013 7

Päätoimittajalta

6/2013 marraskuukoneautomaatioPainos: 3 3007 numeroa vuodessa29. vuosikerta

toimitusPäätoimittaja marko HaikonenPuh. 040 743 [email protected]ätoimisto Luotsi Oy

tilaukset ja osoitteenmuutoksetautomaatioväylä Oyasemapäällikönkatu 12 B 00520 HELsINkIwww.automaatiovayla.fiPuh. 020 198 1220Faksi 020 198 [email protected]

ilmoituksetBouser Oy Puh. 09 682 [email protected]

toimitusneuvostoTimo HarjuEetu HelminenJuhani LempiäinenBörje sandströmTuomo saukkonenJouni savolainenIlari TervakangasOsmo Vainio

Julkaisijajärjestötsuomen automaatioseura rywww.automaatioseura.fisuomen mittaus- jasäätöteknillinen Yhdistys rywww.smsy.fi/cms/

kustantajaautomaatioväylä Oy

IssN 0784 6428

tilaushinnatVuosikerta 90,- eIrtonumero 14,30 e

tilaukset ja ilmoitustilavarauksetwww.automaatiovayla.fi

Paino

aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Automaation suunnannäyttäjä!Axioline luo uuden suunnan automaatiolle:

• Joustava I/O-järjestelmä eri järjestelmiin

• Huippu suorituskyky: modulin vasteaika vain 1µs

•Helppo ja nopea asennus Push-in-liitäntätekniikan ja SPEEDCON-lukituksen

ansiosta

• Vankka rakenne ja korkea suojaus elektromagneettiselle säteilylle

• Vakiolämpötila-alue -25...+60 °C

• IP 20 suojauksen Axioline F kykentäkaappiin ja IP 67 suojauksen Axioline E suoraan kentälle

Lisätietoa (09) 350 9020,[email protected] taiwww.phoenixcontact.fi

AXIOLINEnopea, helppo ja lujatekoinen

© PHOENIx CONtACt 2013

Automaatioväylän uutena päätoimittajana tulen loppuvuoden keskittymään lehden tekemisen lisäksi sen kehittämiseen. Tavoitteena on julkaista uudistet-tu lehti ensi vuoden alkupuolella. Samaan aikaan kehitämme myös lehden

verkkoversiota.Uskon, että pystyn tuomaan painetun ja sen digitaalisen version kehittämiseen

kokemusta ja osaamista, jota olen aikaisemmissa töissäni muun muassa 3T-lehden päätoimittajana hankkinut. Automaatioväylän päätoimittajuuden rinnalla jatkan edelleen myös viestintäyrittäjänä.

Olen hyvien sisältöjen puolestapuhuja, sillä keskustelu median tulevaisuudesta lipsahtaa liian helposti keskusteluksi teknisistä jakelukanavista. Tärkeintä on, että lu-kija kokee sisällön itselleen kiinnostavaksi.

Olen myös painetun lehden puolestapuhuja silloin, kun digitaalisuudesta innos-tutaan niin paljon, että unohdetaan kokonaan miten lukija verkossa tavoitetaan. Ko-tiin tai työpaikalle jaettava lehti on edelleen lyömätön keino saattaa jutut varmasti lukijoiden luettavaksi.

Sisällön on tietysti oltava niin hyvää, että lukija on valmis käyttämään rajallisen aikansa juuri lehden lukemiseen.

Painetulla lehdellä voi olla myös tärkeä tehtävä vahvistaa johonkin yhteisöön kuu-luvien henkilöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Automaatioväylän tärkeä tehtävä on verkottaa automaation parissa työskentelevät henkilöt yhteisen asian äärelle.

Korvaamattomana apuna lehden tekemisessä ja kehittämisessä minulla on lehden toimitusneuvosto. Sen jäsenet edustavat koko automaatioalaa ja mahdollistavat jut-tuaiheiden säilymisen kiinnostavina ja ajankohtaisina.

Tämän lisäksi lukijoiden juttuideat ja palaute on todella tervetulleita. Voit siis olla suoraan yhteydessä toimitukseen. ■

Yhteistyöterveisin,

Marko Haikonen

Sisällön voimalla

Meiltä saat tarpeisiisi sopivat laadukkaat automaatiotuotteet joustavin toimituksin ja asiantuntevat neuvot kaupan päälle.

Varmista automaatiotuotteidenoikeat valinnat ja kustannus- tehokkaat toimitukset

Paras ratkaisu automaatiotuotteiden hankintaan

SLO Oy, Ritakuja 2, 01740 Vantaa, puh. 010 283 11, slo.fi

Kuv

ausk

ohd

e: E

fora

n va

rast

o


Yhteistoiminnasta ja osaamisesta Suomelle kilpailuetu

Pääkirjoitus

Talouden suhdanteet ovat viime vuosina vaikuttaneet suu-resti Suomen teollisuuden tilaan ja eivätkä aina niin posi-tiiviseen suuntaan. Tämä on myös näkynyt investointipro-

jektien toteutuksessa. On haettu erilaisia ratkaisumalleja paran-tamaan kannattavuutta säästämällä, ja ulkoistamalla palveluja niin Suomeen kuin kaukomaille.

On tosiasia, että Suomen insinöörikunta on pieni verrattuna globaaleihin resursseihin. Hinnalla ja varsinkin bulkkituote- ja palvelumarkkinoilla kilpailu on meille vaikeaa.

Suomalaisen suunnittelu- ja projektiosaamisen kilpailuedut pitää löytää muualta. Meidän on erikoistuttava korkeaa osaa-mista vaativiin tuotteisiin ja palveluihin. On hankittava huippu-osaamista, joka voidaan jalkauttaa liiketoiminnaksi. Koska re-surssimme ovat rajalliset, meidän pitää toimia yhdessä.

jaan ISO 15926 -mukaisesti. Jatkoprojekteja on käynnistetty erityisesti prosessiautomaation puolella.

Erityisenä voimavarana ja mahdollisuutena on se, että näissä hankkeissa on ollut mukana, ei vain isoja teollisuusyrityksiä, vaan kaiken kokoisia yrityksiä sekä tutkimus- ja oppilaitoksia. Tämä on mahdollistanut tutkimuksen ja uuden teknologian jal-kauttamisen yrityksiin. Yritysten pitäisikin nyt pystyä rakenta-maan tuotteita ja palveluita, jotka ovat korkean osaamisen alu-eella, ja jotka ovat myös oikeaan aikaan valmiita – niiden avul-la voi tehdä menestyvää liiketoimintaa.

Meidän pitää keskittyä korkeaa osaamista vaativiin alueisiin ja toimia yhdessä. On olemassa jos useita yhteisöjä ja hankkei-ta, joihin osallistumalla voimme pärjätä hyvin jopa nykyisessä talouden tilanteessa. Kaikki mukaan yhteistoimintaan! ■

Timo SyrjänenPöyry Finland Oy

THTH ry:n hallituksen puheenjohtaja

”Hankkeissa on ollut mukana kaikenkokoisia yrityksiä sekä tutkimus- ja oppilaitoksia.”

Onneksi olemme jo tehneet paljon edesauttaaksemme yritys-ten menestymistä. Olemme toimineet usealla taholla yhdessä ja samalla verkottuneet. On syntynyt verkostoja ja yhteisöjä, jotka eivät koostu vain teollisista yrityksistä vaan myös tutkimus- ja oppilaitoksista, standardointiyhteisöistä, rahoittajista ja muista palvelutuottajista.

Tekesillä on ollut tärkeä rooli esimerkiksi Teollisuuden hajau-tetun tiedonhallinnan yhdistyksen (THTH ry) perustamisessa se-kä tutkimus- ja kehitysprojektien rahoittajana. THTH ry käyn-nisti yhdessä yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa Sefram-projektin, joka sai tukea Tekesin Digitaalinen tuotepro-sessi -ohjelmasta.

Seframissa pyrittiin hallinnoimaan hajautettua investointipro-jektia ja integroimaan eri sovellusten informaatiota keskenään. Prosessiautomaatio oli yhtenä painopistealueena.

Projektin tuloksena syntyi paljon osaamista, varsinkin tiedon-siirron osalta. Esimerkiksi ISO 15926 -standardin ymmärtämi-nen ja vieminen muihin hankkeisiin ja standardeihin on ollut aktiivista. PSK-standardointi onkin harmonisoinut standarde-

Meiltä saat tarpeisiisi sopivat laadukkaat automaatiotuotteet joustavin toimituksin ja asiantuntevat neuvot kaupan päälle.

Varmista automaatiotuotteidenoikeat valinnat ja kustannus- tehokkaat toimitukset

Paras ratkaisu automaatiotuotteiden hankintaan

SLO Oy, Ritakuja 2, 01740 Vantaa, puh. 010 283 11, slo.fi

Kuv

ausk

ohd

e: E

fora

n va

rast

o

Koneautomaatio

10 6/2013 www.automaatiovayla.fi

Mersujen robottilinja käyttöön ennätysvauhdilla

Teksti: Marja Hawas, ABBKuvat: Valmet Automotive

Uudenkaupungin autotehtaan A-sarjan Mersuja valmistava robottilinja rakennettiin alle vuodessa. Valmet Automotiven mukaan saavutus hakee vertaistaan maailmalla. Tehtaan korihitsaamon automaatioaste on yli 90 prosenttia.

Ensimmäisen Mercedes-Benzin A-sarjan auton valmistuessa viime elokuussa Uudenkaupungin auto-

tehtaalla, oli kulunut vasta alle vuosi Suomen kaikkien aikojen suurimman ro-bottitilauksen solmimisesta. Valmet Auto-

Täysin uudistetun hitsaamon automaatioaste on yli 90 prosenttia. Linjalla on käytössä paljon Suomessa kokonaan uutta tekniikka.

motiven ja ABB:n välinen sopimus sisälsi lähes 200 robotin toimittamisen autoteh-taan uudelle, korkeasti automatisoidulle valmistuslinjalle.

Uudenkaupungin tehtaalla tehtiin mit-tavia muutoksia Mercedes-Benzin A-sar-

jan valmistusprosessia varten, muun mu-assa korihitsaamo uudistettiin täysin.

– Projektin läpimenoaika oli erittäin haasteellinen, mutta me onnistuimme, kertoo Valmet Automotiven projektipääl-likkö Timo Karhu.


mukset myös robottitoimittajalle. Ilman standardointia ja simulointeja näin suurta määrää eri sovelluksiin meneviä robotte-ja ei olisi pystytty toimittamaan vaaditus-sa ajassa. Myös off-line-ohjelmointi Ro-bot Studiolla nopeutti käyttöönottoa.

Oman lisähaasteensa toivat projektissa käytetyt uudet teknologiat.

– Onneksi oma robottitiimimme on erittäin kokenut ja tarvittaessa saimme li-säapua tehtaaltamme Västeråsista, kertoo ABB Oy:n robottiliiketoiminnan johtaja Timo Toissalo.

– Yhteistyöprojekti on selkeästi edel-leen kasvanut osaamistamme, mikä puo-lestaan helpottaa varmistamaan häiriö-töntä tuotantoa Valmet Automotivella.

Korihitsaamo täynnä uutta teknologiaaTavoitteena oli saavuttaa tehokas korke-an teknologian tuotantoprosessi, jossa on huomioitu energiatehokkuus, ergonomia ja kustannustehokkuus. Avainasemassa oli oma tuotantotekninen osaaminen, ko-

kemus ja innovatiivisuus oli avainase-massa.

Lähes 200 robotin korihitsaamossa au-tomaatioaste on yli 90 prosenttia.

– Otimme käyttöön meille uusia tekno-logioita, muun muassa servokäyttöiset pistehitsauslaitteet adaptiivisella ohjauk-sella, laserjuoton ja laserhitsauksen (Re-mote laser), kertoo Karhu.

– Lisäksi liimaussovellusten ja erilais-ten niittausliitosten määrä oli haastava ai-kaisempiin projekteihin verrattuna.

– Ohjaustekniikassa käytimme hyväksi koettuja tekniikoita, esimerkiksi väylätek-niikkana käytettiin ProfiNet- ja ProfiSafe-sovelluksia. Ohjelmointiympäristönä Sie-mens TIA-Portal on käytössä näin laajas-sa mittakaavassa ensimmäistä kertaa au-toteollisuudessa, kertoo Valmet Automo-tiven vanhempi projekti-insinööri Hannu Tuupanen.

Solut syöttävät päälinjaaA-sarjan korinvalmistusprosessi koostuu

Robotit hoitavat korin hitsaamisen, mutta työskentely kokoonpanolinjalla on lähes täysin käsityötä.

– Kahdensadan robotin hankkiminen ja asentaminen toimivaksi tuotantolinjak-si alle vuodessa on saavutus, jolle ei ole vertaista Suomessa, tuskin missään muu-allakaan maailmassa.

Oma osaaminen tärkeässä roolissaTärkeä osa projektin onnistumisessa oli Valmet Automotiven omalla engineering-osaamisella. Valmet Automotive Enginee-ring Services vastasi koko tuotantolinjan suunnittelusta, toteutuksesta ja käyttöön-otosta.

– Huolehdimme itse muun muassa ro-bottien simuloinnista, ohjelmoinnista se-kä työkalujen suunnittelusta ja hankin-nasta. Teimme tiivistä yhteistyötä eri laite-toimittajien kanssa, esimerkiksi robottien toimitussisältö määriteltiin ja toteutettiin yhdessä ABB:n kanssa siten että robotit olivat valmiiksi hyvin varustettuja sekä koko toimitus mahdollisimman harmoni-soitu ja standardoitu, sanoo Karhu.

Tiukka aikataulu asetti rankat vaati-

➠

Koneautomaatio


Ensimmäiset A-sarjan Mersut lähdössä Uudenkaupungin autotehtaalta syyskuussa.

Valmet Automotive valmistaa vuosina 2013-2016 Uudessakaupungissa 100 000 A-sarjan Mercedes-Benziä.

➠


Korkeasti automatisoidulla valmistuslinjalla työskentelee yli 200 robottia.

alustalinjasta, korilinjasta sekä asennus- ja viimeistelylinjasta. Lisäksi valmistetaan keula, perä ja keskilattia sekä luukut, ovet ja sivut erillisissä esikokoonpan-osoluissa.

Nämä solut syöttävät esikokoonpanot päälinjalle. Alustalinjalla yhdistetään etu- ja takosa sekä keskilattia. Korilinjalla run-koon liitetään sisä- ja ulkosivut sekä kat-to. Asennus- ja viimeistelylinjalla koriin tulevat ovet, lokasuojat sekä etu- ja taka-luukku.

Koriversioita on tuotannon alkuvai-heessa neljä. Kori liitetään asiakkaan tila-ukseen heti prosessin alussa. Mittatark-kuus tarkistetaan täysin automaattisilla on-line mittauksilla. Pääasiallisesti käyte-tyt liitäntämenetelmät ovat pistehitsaus, liimaus sekä ensimmäistä kertaa Valmet Automotivessa käytössä oleva laserhitsa-us ja -juotto.

Kori on valmistettu sinkitystä teräspel-listä. Etuluukku on alumiinia. Autonkorin peltiosat tulevat Valmet Automotiveen Daimler AG:lta.

Maalaamo on monituotelinja– Maalaamossa yhdistetään robottitek-niikkaa ja käsityötä. Useimmat työvai-heet tehdään roboteilla, mutta kaikissa prosessin vaiheissa on mukana myös kä-sityötä, kertoo projektipäällikkö Antti Sormunen Valmet Automotivesta.

– Maalaamomme on monituotelinja, joka on suunniteltu soveltuvaksi erilais-ten automallien valmistamiseen.

Hitsaamosta tuleva kori käy ensin läpi esikäsittelyn, jossa korista poistetaan en-sin epäpuhtaudet ja sitten se fosfatoi-daan. Esikäsittely parantaa maalin tarttu-vuutta metallipintaan ja korroosionkes-

toa. Tämän jälkeen kori siirtyy sähköupo-tusmaalaukseen.

Kori tiivistetään sekä robotilla että kä-sin. Äänieristematot on korvattu ruisku-tettavalla materiaalilla. Välimaalauksessa kori saa pohjavärin, jota täydennetään pintamaalauksella haluttuun sävyyn. Pohjavärejä on käytössä kaksi, pintamaa-leja kymmenen, joista seitsemän on me-tallivärejä.

osakokoonpanolinjoja (kojelauta, voi-mansiirto, alusta, ovet), joilta komponen-tit siirretään päälinjalle. Sisäinen logis-tiikka huolehtii oikeiden osien jatkuvasta saatavuudesta kokoonpanolinjan asemil-la. Kokoonpanossa autopaikkoja on noin sata kappaletta.

Korista irrotetaan maalaamon jälkeen ovet, jotka siirtyvät kuljettimilla ovien esi-koontaan. Ovet kiinnitetään myöhemmin

➠

"Laitteet puskureiden ja ovien kiinnitykseen ovat autotehtaan omaa suunnittelua."

Maalipinta suojataan 2-komponentti-kirkaslakalla. Maalipinta täsmennetään ja tietty osuus koreista menee laadunmit-taukseen. Ennen siirtoa kokoonpanoon korin kotelot vahataan sekä automaatilla että käsin.

Kokoonpanolinja on käsityötäValmet Automotive on osallistunut mer-kittävällä tavalla kokoonpanolinjan tek-nisten ratkaisujen suunnitteluun.

– Myös asiakkaamme on ollut kiinnos-tunut toteuttamistamme innovatiivisista Lean manufacturing -ratkaisuista, toteaa päällikkö Jaakko Pöyhönen. Esimerkiksi laitteet puskureiden ja ovien kiinnityk-seen ovat autotehtaan omaa suunnittelua.

Työskentely kokoonpanolinjalla on lä-hes täysin käsityötä. Päälinjan sivuilla on

aina samaan koriin, josta ne on irroitettu. Esikootut kojelaudat asennetaan korei-

hin turvatyynyjen kanssa. Kokoonpano-linjalla robotit liimaavat tuuli- ja takala-sin paikalleen. Esikoottu voimansiirto ja alusta siirretään kuljettimilla linjalle, jos-sa ne asennetaan koriin.

Kun autoon on asennettu renkaat, se lasketaan palettikuljettimelle ja autoon aletaan tehdä sisustustöitä. Ovien asen-nuksen jälkeen auto viimeistellään ja se kuljetetaan testattavaksi.

Autoille tehdään vesitiiviystesti, ren-gaskulmat ja ajovalot säädetään, minkä jälkeen testataan auton moottori, elekt-roniikka ja jarrut. Tietylle prosentille val-mistetuista autoista tehdään koeajo ulko-na. Valmet Automotivella on tarkoituk-seen oma koeajorata. Tämän jälkeen au-tolle tehdään lopputarkastus ja se on val-mis toimitettavaksi asiakkaalle. ■


3D-kuvauksen kehittyneet tekniikat

3D-kuvauksen merkitys teollisuudessa ja viihde-elektroniikassa tulee kasvamaan lähivuosina. Yhtenä syynä on laitteistojen luotettavuuden ja käyttäjäystävällisyyden paraneminen. Esittelemme kuusi erilaista 3D-kuvaustekniikkaa.

Teksti ja kuvat: Joonas Kortelainen, Mirka Leino ja Pauli Valo, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Fyysisestä kappaleesta saadaan 3D-kuvaamalla tai -skannaamalla kol-miulotteinen malli. 3D-kuvaus on-

kin kehittynyt merkittävästi viimeisen vii-den vuoden aikana. Käytössä on monen-laista teknologiaa kontaktin vaativista 3D-skannereista valon kulkuajan mittaa-miseen.

Monipuoliset mahdollisuudet Teollisuudessa 3D-kuvausta voidaan hyö-dyntää esimerkiksi tuotantolinjalla, jossa kamera skannaa tuotteita sisältävän laati-kon. Laite analysoi kuvan ja ilmoittaa ro-botille helpoimmin saatavilla olevan kap-paleen sijainnin. Robotti noukkii kappa-leen, vie sen työstöön, ja tällä välin 3D-kamera skannaa jo seuraavaa tuotetta.

3D-kuvaus soveltuu hyvin myös erilais-ten pinnanmuotojen tarkastamiseen tuo-tantolinjalla. Kun halutaan mitata tai tar-kastaa jokin kappale, se voidaan tehdä joko käsin mittaamalla tai kuvaamalla se 3D-kameralla ja vertaamalla sitä ohjel-mallisesti 3D-CAD-malliin. Näin saa-daan tarkka tulos siitä, onko tuote muo-doltaan ja mitoiltaan samanlainen kuin mallissa.

3D-kuvausta voidaan käyttää myös esi-merkiksi lääketieteessä, leikkausten apu-na. Kirurgi voi saada instrumenttien lii-kettä seuraavalta 3D-järjestelmältä reaali-aikaisia ohjeita, jotka syntyvät vertaamal-la 3D-kuvausjärjestelmän näkymää ai-emmin CT-kuvauksella muodostettuun 3D-malliin.

Depth from focus –kuvaus toteutettuna moottoroidulla tarkennuksella toimivaa optiikka käyttäen.

Pirunnyrkin 3D-kuvausta rakenteelliseen valaisuun perustuvalla tekniikalla.

Konenäkö


3D-kuvastekniikoita: Ylärivissä vasemmalla stereokuvausta varten kahdesta eri suunnasta kuvattu pirunnyrkki sekä viivalaserilla rakenteellisesti valaistu pirunnyrkki. Alarivissa kaksi eri etäisyydeltä tarkennettua kuvaa Depth from focus -tekniikalla toteutettua kuvausta varten.

"3D-kuvauksella saadaan tarkka tulos siitä, onko tuote muodoltaan ja mitoiltaan samanlainen kuin mallissa."

➠

Viihde-elektroniikan innovaatiot

Teollisuuteen kehitetty 3D-kuvaus on vaikuttanut voimakkaasti myös viihde-

elektroniikkaan. Viihdeteollisuudessa ta-voitteeksi otettiin ihmisten aktivointi 3D-ohjaustekniikkaan perustuvilla peleillä.

Ensimmäinen aktiivipelikonsoli oli Nintendo Wii, joka ei vielä sisältänyt var-sinaista 3D-kuvausta, vaan perustui infra-punavalaisimeen ja -kameraan, joka si-jaitsi ohjaimessa.

Vähän myöhemmin Microsoft julkaisi Xbox 360:lle Kinectin, mikä muutti pe-laamista vielä Wiitäkin enemmän. Kinec-

tillä pelaaminen perustuu peliohjaimien lisäksi kehon liikkeisiin. Xboxin Kinect-ohjaus oli ensimmäinen laajalle levinnyt viihde-elektroniikkaan tehty aito 3D-ka-mera.

3D-kuvauksen tulevaisuusMiten 3D-kuvausjärjestelmät voivat ke-hittyä tulevaisuudessa? Voisiko niitä saada myös kotiin, marketteihin tai vaikka vaatekauppoihin? Miksipä ei, olisihan hienoa mennä vaatekauppaan tai ompelijan luo, kuvauttaa itsensä 3D-kameralla, minkä jälkeen saisi tarkal-leen oikeanlaisen puvun juuri sille tär-keälle illalliselle. ■


niikalla kappaleita voidaan kuvata hyvin-kin tarkasti. Kappaleen pinnan kiiltävyys, karheus yms. vaikuttavat kuvauksen on-nistumiseen oleellisesti.

3. Fringe

Fringen toiminta perustuu siihen, että kohde valaistaan tunnetulla valaisukuvi-olla eli fringe-kuviolla. Kuvio muodostuu esimerkiksi pystysuorista mustista ja val-koisista viivoista, jotka lähetetään projek-torille.

Projektori projisoi fringe-kuvion koh-teen pinnalle. Kohteen pinnanmuodot muuttavat projektion muotoa kameran näkymässä, kun pystysuorat viivat taittu-vat kohteen muotojen mukaisesti. Kame-ra kuvaa vääristyneen fringe-kuvion ja lä-hettää sen tietokoneelle analysoitavaksi.

Tietokone analysoi kuvan käyttäen vas-tinpisteisiin perustuvaa kolmiomittausta. Fringe-menetelmällä aikaan saadun 3D-mallin tarkkuuteen vaikuttaa kameran ja optiikan lisäksi myös projektorin tuotta-man viivaprojektion tarkkuus.

4. Kinect

Microsoft Kinectin 3D-kuvausjärjestel-män infrapunavalonlähde valaisee ympä-ristöä yli kymmenellä tuhannella infrapu-napisteellä. Näiden pisteiden avulla in-frapunakamera tunnistaa hahmon tai kappaleen sijainnin sekä etäisyyden.

Kinectissä on kaksi kameraa: normaali näkyvän valon aallonpituusalueen kame-ra pelitilanteiden kuvaamiseen sekä in-frapunakamera liikkeiden ja sijainnin tunnistamisteen.

Kinectistä on tullut versio myös Win-dows-tietokoneille, ja Microsoft on anta-

nut sen kehitystyökalut kehittäjien käyt-töön. Viime aikoina eri valmistajilta on tullut Kinectin teknologiaan perustuvia laitteita myös teollisuuskäyttöön.

5. Time of Flight

Time of Flight -kuvaustekniikassa on sa-ma toimintaperiaate kuin ultraääniantu-reissa. Periaatteessa järjestelmä sytyttää valaisimen, jonka jälkeen se laskee ajan, joka kesti valonsäteiltä kulkea kohteelle ja palata takaisin kohteelta kameralle. Ti-me of Flight toimii joko vaihe-eron ha-vaitsemisella tai elektronisella sulkijalla, joka pulssittaa valonlähteen mukaan.

Time of Flight on todella nopea ku-vaustapa ja sillä voidaan kuvata nopeas-tikin liikkuvia kohteita kolmiulotteisesti. Tekniikka on kuitenkin vielä suhteellisen uutta ja laitteistotkin ovat vielä kalliita (> 10 000 €).

6. Depth from focus

Depth from focus on kuvaustekniikka, jossa kohteiden etäisyyttä kamerasta ar-vioidaan vertailemalla niiden tekstuurien tarkkuuksia eri tarkennusetäisyyksillä. Tekniikka ei ole kovin tarkka, ja kuvaus-tilanteessa kohteen pitää olla liikkumat-ta.

Moniin kohteisiin tarkkuus on kuiten-kin ihan riittävä, ja kuvaamiseen tarvi-taan vain yksi kamera sekä moottoritar-kennuksella toimiva linssi. Moottoritar-kennuksen sijaan voidaan myös kameraa liikuttaa kohtisuoraan kohdetta kohti (tai poispäin).

Tämä tekniikka ei sovellu käytettäväksi mikäli kohteessa ei ole tekstuuria, josta näkisi onko kohde tarkka vai ei. ■

1. Stereokuvaus

Stereokuvauksen toimintaperiaate on ih-misen näkökyvyn kaltainen. Stereokuva-uksessa kamerat järjestetään niin, että ku-via otetaan vähintään kahdesta eri suun-nasta kohteen liikkumatta.

Toinen vaihtoehto on ottaa kohteesta yhdellä kameralla useita kuvia eri kul-mista. Tällöin tietysti kameraa tulee lii-kuttaa tarkasti tunnettuihin pisteisiin.

Kuvien yhdistäminen 3D-kuvaksi teh-dään tietokoneella, joka analysoi kuvat kokonaisuuksina etsien hahmoista samo-ja pisteitä ja yhdistämällä niitä.

Stereokuvauksessa kohteen hahmon tulee olla sellainen, että tietokone ym-märtää sen. Vaikeita kohteita ovat esimer-kiksi erilaiset tasaiset pinnat sekä pinnat, joissa on toistuvia muotoja.

2. Rakenteelliseen valaisuun perustuva 3D-kuvaus

Rakenteellisen valaisuun perustuvassa 3D-kuvauksessa kohdetta valaistaan osit-tain valolla, jonka geometria tunnetaan ja sitä kautta saadaan selville kohteen paikka.

Yleisin valaisutekniikka on laser, jolla saadaan tuotettua erittäin tarkkoja valo-kuvioita. Yleisimmin käytetään laserviiva-valoa, jota liikutellaan kappaleen pinnal-la ja samaan aikaan kuvataan viivan pro-fiilin muutokset, joista saadaan ohjelmis-tolla muodostettua 3D-malli.

Kuvauksen aikana kappaleen tulee jo-ko liikkua tunnetulla tavalla tai se ei saa liikkua, jos laseria liikutetaan. Tällä tek-

Esittelyssä kuusi 3D-kuvaustekniikkaa

Konenäkö

➠


3D-laadunmittaus nopeuttaa tuotantoaTeksti: Pauli Komi, Delta-Enteprise Oy

Laserkameralla varustettu 3D-mittalaitteisto mittaa jokaisen hitsauslinjalle matkaavan osan ilman tuotannon hidastumista. Näin syntyvät esimerkiksi Valtra-traktoriohjaamot.

Suomalainen Valtra-traktoriohjaamo-jen valmistaja Maaseudun Kone käyttää 3D-mittausta taivutettujen

ja sahattujen runkoprofiiliensa dimensi-oiden ja kaarevuuksien laadunvalvon-taan.

Tuotantosolussa taivutettu ja sahattu profiili tuodaan robotilla mittausase-maan, jossa mittalaite skannaa kohteen tarkasti suoraan yläpuolelta muutamassa sekunnissa. Skannauksessa Ruler E600 -laserkamera kuvaa kappaleeseen proji-soidun laserviivan puolen millimetrin vä-lein ja laskee jokaisesta kuvasta profiilin poikkileikkauksen muodon.

3D-dataa kuvat yhdistämälläKaikista kuvista yhdistämällä saatu 3D-data prosessoidaan tehokkaassa teolli-suus-PC:ssä Halcon-konenäköohjelma-kirjaston funktioita hyväksikäyttäen. Mi-tattua dataa verrataan CAD-mallista saa-tuihin dimensiomittoihin, paikallisiin kaarevuustietoihin ja profiilin kiertymiin.

Monimutkaisten laskutoimitusten jäl-keen mittalaite antaa yksinkertaisen hy-väksytty- tai hylätty-tiedon soluohjaimel-le ja roboteille. Tämän tiedon perusteella kappale viedään solussa eteenpäin tai palautetaan korjattavaksi. Kaikki mittatie-dot tallennetaan tietokantaan jatkojalos-

tusta varten. Tästä datasta muodostetaan raportteja muun muassa yksittäisistä kap-paleista ja laatutietojen trendeistä.

Uuden kappaleen opetus on tehty vai-vattomaksi: laitteelle syötetään vain CAD-malli uuden profiilin poikkileikka-uksesta ja kappaleelle asetetaan halutut mittapisteet sovitun koordinaatiston mu-kaisesti. Toleranssirajat jokaisen mittapis-teen poikkeamalle voidaan määrittää kappalekohtaisesti.

Yksi laite riittääMittalaite toimii tuotantosolussa ainoana laatua mittaavana laitteena ja on viimei-nen piste, joka varmistaa kappaleiden mittatarkkuuden ennen niiden siirtämistä

Mittalaitteen runko, Ruler-kamera ja mittausta tahdittava enkooderi.

automaattiseen hitsaussoluun. Laitteiston avulla mittaus voidaan tehdä nyt jokai-selle kappaleelle ilman tuotannon hidas-tumista. Vaihtoehtoisella käsimittauksella tuotannosta voitaisiin ottaa vain pieni otos mittaukseen.

Tarkat mittatoleranssit ovat erityisen tärkeitä robottihitsauksessa, jossa pieni-kin hitsattavien kappaleiden dimensio-vaihtelu saattaa aiheuttaa laatuongelmia.

Maaseudun Kone on ollut tyytyväinen erityisesti laitteella saavutettuun määritel-miäkin korkeampaan tarkkuuteen ja tois-tettavuuteen. Toistettavuus on todettu tes-teissä, jossa samaa kappaletta mitatessa mittatulosten poikkeamat ovat olleet par-haimmillaan vain muutamia kymmenes-osamillimetrejä. ■

Konenäkö


Järjestelmien tehokkaampaan hallintaan systeemiajattelun avulla

Teknologia monimutkaistuu ja toimintaympäristö muuttuu, mutta uudet tietotekniset sovellukset yhdistettynä systemaattisiin suunnittelukäytäntöihin lupaavat tuoda helpotusta kasvaviin vaatimuksiin. Haasteita riittää silti.

Teksti: Göran Granholm, VTT

Systems Engineering (SE) on vaativi-en teknisten järjestelmien suunnit-telussa vakiintunut käsite. Sillä viita-

taan hallittuun, systemaattiseen proses-

siin, jonka avulla pyritään laajasti huomi-oimaan kohteeseen vaikuttavat tekijät ja riippuvuudet toimivan ja tarpeet täyttä-vän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Keskeisenä ajatuksena on sidosryhmi-en kattava huomioiminen, vaatimuksiin perustuva suunnittelu sekä ratkaisujen systemaattinen testaaminen ja validointi

Suomessa Puolustusvoimat on ollut etulinjassa edistämässä Systems Engineering -käytäntöjä hankintatoimessaan ja käyttämissään alihankintayrityksissä. Kuva: Puolustusvoimat.

Suunnittelu


suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Vaikka Systems Engineering -lähesty-

mistapa on perinteisesti liitetty vaativiin ja monimutkaisiin järjestelmäkokonaisuuk-siin, voidaan siihen liittyviä menettelyjä soveltaa minkä tahansa komponentin, tuotteen, palvelun tai näiden muodosta-man yhdistelmän suunnitteluun.

Juuret 1950-luvun puolustusjärjestelmissäSystems Engineering juuret ulottuvat 50-luvulle, jolloin kohteena olivat esi-merkiksi suuren mittakaavan puolustus-järjestelmät ja myöhemmin ilmailu- ja avaruushankkeet. Yhä edelleen SE:llä on vankka asema puolustusteollisuudessa, ja alan standardit perustuvat pitkälti ai-kaisempiin puolustus- tai avaruusjärjestö-jen käyttämiin ohjeistuksiin.

Myös Suomessa Puolustusvoimat on ollut etulinjassa edistämässä Systems En-gineering -käytäntöjä hankintatoimes-saan ja sitä kautta käyttämissään alihan-kintayrityksissä. Vasta viime aikoina kiin-

nostus aiheeseen on levinnyt laajemmin valmistavaan teollisuuteen.

Alan standardit kehittyvät jatkuvasti. Uusimmassa ISO/IEC 15288 -standardis-sa huomio on entistä enemmän tuotteen koko elinkaaren hallinnassa. Prosessi on laajennettu kattamaan teknisten prosessi-en lisäksi sopimus- ja projektinhallinnan sekä ja organisatoriset prosessit. Samalla on pyritty yhtenäistämään prosessikuva-uksia, käsitteistöä ja terminologiaa rin-nakkain kehittyneiden ohjelmistotuotan-toon liittyvien standardien kanssa.

Monivaiheisiin prosesseihin ja tark-kaan dokumentointiin pohjautuvana SE:llä on edelleen maine byrokraattisena ja papereita tuottavana prosessina – ket-teryyden vastakohtana. Uusien tietotek-nisten järjestelmien myötä tähän on tu-lossa parannus.

Ei valmista kaavaaSuunnitteluyritysten tiedonhallintajärjes-telmät ovat nopeasti muuttumassa tuote-

tiedon hallinnasta (PDM) kohti tuottei-den koko elinkaarta palvelevia PLM-jär-jestelmiä (Product Lifecycle Manage-ment). Siinä missä PLM-järjestelmissä mielenkiinnon kohteena tyypillisesti on yksityiskohtaisten tuoterakenteiden hal-linta, kiinnostaa Systems Engineering -näkökulmasta myös se miten ja miksi ratkaisuihin on päädytty.

Järjestelmän toimivuuden ja soveltu-vuuden varmistaminen edellyttää lisäksi systemaattista seurantaa. Kun elinkaaren kattavaa tietoa halutaan hyödyntää te-hokkaasti, tarvitaan tiedonhallintapalve-lujen lisäksi tavoitteita tukeva johdonmu-kainen ja tehokas prosessi.

Monissa markkinoilla olevissa PLM-järjestelmissä suunnittelu- ja elinkaari-prosessin pohjana on Systems Enginee-ring -lähestymistavasta tuodut piirteet. Uusien järjestelmien ja toimintamallien käyttöönotto edellyttää kuitenkin tarkkaa harkintaa. Valmiita kaavoja sille miten ja miltä osin SE kannattaisi viedä käytän-töön erilasissa yrityksissä, ei ole saatavil-la. ■

Keväällä päättyneessä Tekesin Digi-taalinen tuoteprosessi -ohjelmaan kuuluneessa hankkeessa ”Systems

Engineering – PLM integraatio” tutkittiin SE-käytäntöjen ja niitä tukevien tietorat-kaisujen soveltuvuutta erityisesti kotimai-sen teollisuuden näkökulmasta. Projekti liittyi samalla Fimeccin GP4Variants oh-jelmaan.

Projektissa käsiteltiin Systems Enginee-ring -käytäntöjä yleisesti ja näkökohtia, joita yrityksissä tulisi ottaa huomioon, kun etsitään toimivia ratkaisuja tuottei-den elinkaaren huomioivaan suunnitte-luun. Huomion kohteena oli erityisesti kotimainen teollisuus, joka rakenteeltaan poikkeaa monessa suhteessa suurista kansainvälisistä teollisuusyrityksistä, joi-hin Systems Engineering perinteisesti on liitetty.

Eri suunnittelualojen vaihtelevat käy-tännöt, standardit ja olemassa olevien suunnitteluvälineiden yhteensopivuus ovat merkittäviä haasteita, kun tavoitel-

Kotimaisella teollisuudella omat haasteensa

laan järjestelmän yhtenäistä ja kokonais-valtaista suunnittelua ja hallintaa.

Toinen haaste, jota SE kirjallisuudessa harvemmin on käsitelty, liittyy yritysver-kostoihin, joissa sekä suunnittelun että valmistuksen osakokonaisuuksia on ha-jautettu useille eri alihankintayrityksille. Monimutkaisten kokonaisuuksien opti-maalinen suunnittelu ja elinkaarenhallin-ta hajautetussa toimintaympäristössä on vaikeaa. Se johtaa helposti osaoptimoin-tiin ja jäykkiin ratkaisuihin, joissa muu-tosten hallinta on hankalaa.

Tekstikuvauksista mallipohjaisiinYritysten tiedonhallinta on jo siirtynyt pa-peritulosteista versiohallittuihin ja var-mennettuihin dokumentinhallintajärjes-telmiin. Digitaalisten mallien käyttö on lisääntymässä ja korvaa jatkossa osittain tekstipohjaiset dokumentit.

Perinteisten tuotemallien rinnalla mal-

lien hyödyntäminen laajenee lähitulevai-suudessa kattamaan yhä suurempia osia järjestelmän elinkaaresta. Mallien avulla voidaan monipuolisesti kuvata järjestel-män piirteitä eri abstraktiotasoilla ja vä-hentää tekstipohjaisia kuvauksia. Näin voidaan välttää monia tekstiin liittyviä epämääräisyyksiä ja puutteita.

Mallien avulla voidaan siirtää suunnit-telutietoja suunnittelutyökalusta toiseen ja tulevaisuudessa myös automatisoida suunnitteluvaiheita esimerkiksi samalla tavalla kuin automaattinen koodingene-rointi UML-mallinnuskielellä nyt on mahdollista.

Mallipohjainen Systems Engineering, eli MBSE pyrkii edistämään mallien käyt-töä vaatimuksista, suunnittelun, verifioin-nin ja testauksen kautta järjestelmän kel-puutukseen. Elinkaaren kaikissa vaiheis-sa keskeisenä välineenä on UML-mallin-nuskieleen perustuva SySML.

➠


Laajennettu mallipohjainen SE

Projektissa käsiteltiin myös simuloinnin ja virtuaalimallinnuksen suhdetta Sys-tems Engineering -prosessiin. Viime ai-koina on alkanut yleistyä käsite ”laajen-nettu mallipohjainen SE” (”Extended MB-SE”), jossa mallipohjaisuuden käsitettä on laajennettu kattamaan kuvailevien (deskriptiivisten) mallien lisäksi myös vir-tuaaliprototypoinnin. Sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä joukkoa digitaalista tuo-tetietoa tuottavia, analysoivia ja hyödyn-täviä työkaluja ja menetelmiä, esimerkik-si erilaisia simulointeja, virtuaaliympäris-töjä, CAE-työkaluja, ja niin edelleen.

Virtuaaliprototypointia voidaan hyö-dyntää muun muassa abstraktien ja kompleksisten mallien visualisoinnissa ja tulkinnassa, vaatimusten määrittelyssä ja validoinnissa, suunnitelmien evaluoinnis-sa sekä suunnittelijoiden ja muiden sidos-ryhmien välisessä kommunikoinnissa.

Projektissa käsiteltiin virtuaaliprototy-poinnin mahdollista roolia osana SE-pro-sessia ja sen suhdetta tekniseen järjestel-mään ja tuoterakenteisiin, tuoteproses-

siin ja -projektiin, luovaan suunnittelu-prosessiin ja tuotteen elinkaareen.

PK-yrityksille kevyempi vaihtoehtoPienempien yritysten edellytykset hyö-dyntää omassa toiminnassaan SE-periaat-teiden mukaisia prosesseja ovat rajalli-semmat monestakin syystä. Sen lisäksi, että käytössä olevat resurssit ovat pie-nemmät, on pienten yrityksen asema ver-kostossa heikompi, eikä omien tai niiden kanssa yhteensopivien prosessien läpi-vienti verkoston muissa yrityksistä ole helppoa.

Yritys joutuu usein sopeutumaan pro-jektikohtaisesti erilaisiin järjestelmiin, jolloin ketteryyden säilyttäminen nousee avaintekijäksi. Tämä rajoittaa sekä mah-dollisuuksia että halua investoida raskai-siin Systems Engineering- ja PLM-järjes-telmiin.

Yhtenä vaihtoehtona projektissa tutkit-tiin kevyemmän ratkaisun toteuttamista Microsoft Sharepoint -ympäristöön pe-rustuen. Demona toteutetussa Systems Engineering työpöytä -sovelluksessa voi-daan hallita projektiin eri vaiheita ja suunnittelukohteita ja näihin liittyviä do-kumentteja ja malleja graafisen käyttöliit-tymän kautta. ■

➠

Projektin tulokset on julkaistu VTT Technology sarjan raportissa ”Katsaus kompleksisten järjestelmien elinkaaren suunnitteluun” ja se on saatavissa verkko-osoitteesta www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T121.pdf. Kirjassa pohditaan eri näkökulmia järjestelmien hallintaan ja käytännön soveltamiseen ja esitellään erilaisia esimerkkitoteutuksia.

Lisätietoja verkossa

Kuvassa saksinostimen suunnittelua varten luotu System Engineering -suunnitteluympäristö, joka toteutettiin Microsoft Sharepoint -alustalle. Se voi soveltua raskaita SE-järjestelmiä paremmin pk-yrityksille.

Suunnittelu


Kone ajattelee insinöörin puolesta

Teksti: Lauri LehtinenKuva: SKS Group Oy

Automaation komponenteissa on yhä enemmän valmiita ohjelmia, joiden soveltaminen suoraan suunnitteluun on helppoa. Valmiit ohjaukset nopeuttavat esimerkiksi taajuusmuuttajan liittämistä toteutettavaan, uuteen järjestelmään.

Insinöörien taidot eivät ole heikenty-neet, mutta nopeasti uusiutuva tek-niikka vaatii aikaisempaa laajempaa

osaamista. Tämä heijastuu muiden mu-assa siihen, että automaatiosuunnittelijan olisi hallittava useiden eri logiikkavalmis-tajien ja kenttäväylien yksityiskohdat voi-dakseen työskennellä nopeasti.

Koneissa, laitteissa ja komponenteissa on yhä enemmän omaa älyä ja valmiita ohjelmia eri käyttösovelluksia varten. Sa-maan aikaan avoimen arkkitehtuurin oh-jaus- ja tiedonsiirtoratkaisut ajavat val-mistajakohtaisten protokollien ohi.

Joustavan, nopean suunnittelun ja to-teutuksen vaatimus petaa tietä todellisille plug-and-play-ratkaisuille.

Avoin väylä valtaa alaaHyvä esimerkki kehityksestä avoimem-paan suuntaan on IEEE1588:n mukainen avoin ja reaaliaikainen Ethernet-väylä. Se on syrjäyttämässä perinteisiä kenttä-väyliä, ja sen ohjelmointiin ja käyttöön löytyy helposti osaajia. Nyt Ethernet on tulossa myös suoraan sähkömoottoreita ohjaaviin taajuusmuuttajiin.

– Kehitys avointa Ethernet-liityntää kohti on selvä. Esittelimme Teknologia 13 -messuilla ensimmäisenä tällaista tek-nologiaa tukevan moottorikäyttöjen sar-jan. Oletettavasti muut keskeiset valmis-tajat seuraavat perässä, sanoo myynti-päällikkö Pekka Mertanen SKS Control Oy:stä.

Mertanen kertoo, että kysyttäessä asi-akkailta käyttöominaisuuksien merkittä-vintä kehityssuuntaa, vastaus oli selvä: laitteiden tulee olla mahdollisimman

helposti liitettävissä toteutettaviin koko-naisuuksiin ja ohjauksen pitää perustua avoimeen arkkitehtuuriin.

Kun toimitetaan suuria koneita, niiden käyttöönotossa työskentelee yleensä ih-misiä, jotka ovat tottuneita työskentele-mään ohjelmoitavien logiikoiden parissa. Siksi varsinainen suunnitteluosaaminen pitää yhä enemmän sisällyttää valmiiksi koneisiin ja niiden komponentteihin.

Ethernetiin tottuneita suunnittelijoita on suhteellisen helppo löytää. Lisäksi ko-netta voidaan säätää, päivittää ja jopa korjata internetin antaman yhteyden kautta, käymättä fyysisesti paikan päällä.

Tämä etätyöskentely säästää huomatta-vasti aikaa ja kustannuksia, jos päivityk-sen kohteena sattuu olemaan vaikkapa Andien vuoristoon toimitettu malmijau-hin.

Avoimen koodin ohjausohjelmistotOhjelmoinnissa oli ajauduttu tilantee-seen, jossa automaation rakentaja ja käyttäjä joutui työskentelemään useam-malla eri ohjelmointialustalla. Niiden hallitseminen vaati opiskelua, ja usein suunnittelija rutinoitui etupäässä yhteen tai kahteen ympäristöön, eikä mielellään työskennellyt tutun alueensa ulkopuolel-la.

Nyt alaa valtaavat avoimen lähdekoo-din ohjausohjelmistot. Ne ovat yhteenso-pivia monien markkinoilla olevien tuot-teiden kanssa, joten ne toimivat eri val-mistajien komponenteissa.

Hyvä esimerkki avoimesta ohjelmistos-ta on Codesys, johon voidaan konfigu-raatiotyökalujen avulla liittää suoraan erilaisia kenttäväyliä, kuten Profibus, Modbus, CAN ja CANopen, EtherCAT, Profinet sekä Ethernet. Sillä tuotettu ohja-usohjelma on siis täysin käytettävissä myös muiden valmistajien laitteissa.

Mertanen kertoo, että Codesys-kehitys-työkalu on vapaasti ladattavissa verkosta, eikä sen käytöstä tarvitse maksaa lisenssi-maksuja, joskin jotkin työkalukokonai-suudet ovat maksullisia. Ohjelmisto liit-tyy moniin vanhempiin suunnittelutyöka-luihin, ja sen avulla onnistuu myös visu-alisointi, liikkeenohjaus ja turvallisuus-toimien sisällyttäminen kokonaisuu-teen. ■

Koneiden monimutkaisempi liikkeenhallinta sekä sen liittäminen esimerkiksi lastaustiedon tosiaikaiseen välittämiseen materiaali- ja taloushallintoon suosii avoimia järjestelmiä. Ethernet-pohjainen datavirta on helppo siirtää koneen ja muiden tietojärjestelmien välillä.

Teknologia


58 yritystä tarttui digitaalisuuden haasteeseenTeksti: Juhani Lempiäinen, Deltatron Oy, DTP-ohjelman palvelujen tuottaja

Tekes rahoitti viiden vuoden aikana 43 miljoonalla eurolla yli 100 kehitysprojektia Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelman alla. 58 yritystä tarttui digitaalisuuden haasteeseen ja käynnisti oman projektinsa. Myös tutkimuslaitokset olivat aikaisempaa selvästi aktiivisempia tuotteiden elinkaaripalveluiden tutkimustoiminnassa.

Digitaalinen tuoteprosessi (DTP) -ohjelmassa vuosina 2008 – 2013 mukana olleet tutkimuslai-

tokset olivat aktiivisia erityisesti tuotteen

koko elinkaarta määrittelevien PLM-jär-jestelmien soveltamisen alalla. Laitosten tavoitteena on ollut keventää PLM:n (Pro-duct Life cycle Management) yrityksiltä

vaatimia suuria investointeja ohjelmisto-tekniikkaan.

Yrityshankkeissa painottuivat erilaiset tuotteiden myyntikonfiguraattorit, joiden

”Virtuaalinen sovituskoppi” on hyvä esimerkki vaateteollisuuden mahdollisuuksista hyödyntää uutta digitaalista tekniikkaa. Kuva: Microsoft.

Tuotekehitys


ominaisuuksia myös asiakkaat pääsivät kokeilemaan. Konfiguroinnin kehityksen tuloksina on syntynyt läpinäkyvämpää tuotteiden hinnoittelua sekä runsaasti lii-tyntöjä suunnittelu- ja ERP-järjestelmiin. Näin suunnittelu ja tilausten käsittely on saatu oleellisesti nopeammaksi ja vir-heettömämmäksi.

Ohjelman aikana tuotteiden 3D-tie-dostojen hyödyntäminen on lisääntynyt

aikoina, jolloin uudet laiteinvestoinnit hyytyvät.

Orastavaa kehitysaktiviteettia saatiin mukaan myös vaatetus- ja rakennusteol-lisuudesta. Näillä teollisuudenaloilla muutokset tuotesimulaation ja 3D-tie-dostojen hyödyntämisen alalla ovat liike-toiminnalle suorastaan käänteentekeviä ja tulevat muuttamaan myös kuluttajien ostamiskäyttäytymistä.

Avainklubi-palvelussa osoitteessa www.avainklubi.fi. yritykset voivat testata tuoteideoitaan kuluttajilla.

mistavat yritykset voivat testata tuoteide-oitaan helposti suurella kuluttajajoukol-la. Samassa palvelussa kuluttajat voivat esittää markkinoilta puuttuvia tuotteita kehityskohteiksi.

Tuotekehitystä joukkoistamallaB-to-B alueella tuotekehitysongelmien ratkaisu joukkoistamalla nousi erityisen kuumaksi teemaksi ohjelman aikana. Tu-lokset yritysten ensimmäisistä kokeiluista olivat positiivisia. Laadukkaita kehitystu-loksia syntyi nopeasti, mutta kehityside-oiden immateriaalioikeus, IPR, puhutti kehityspäälliköitä ohjelman seminaareis-sa.

Prosessiautomaation alueella teollisuu-den hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry oli aktiivinen. Kehityshankkees-sa pyrittiin aktiivisesti ison prosessilaitok-sen suunnittelutietojen jakamiseen eri suunnitteluorganisaatioiden välillä tieto-kannan avulla point-to-point tiedonsiir-ron sijasta.

Projektin tavoitteena oli ottaa käyttöön olemassa olevia standardeja. Projekti lin-kittyi tässä VTT:n Sefram-tutkimusten työ-pakettiin. Lisäksi yhtenäistettiin PSK-standardien ja kansainvälisten standardi-en sanastoja. Putkisto- ja prosessitietojen välittämisessä otettiin käyttöön ISO 15926-4 -sanasto sikäli kuin oli mahdol-lista. Tietomalli pohjautui XMpLant-skee-malle. Sefram-ohjelmistoalustaa ylläpitää projektin jälkeen Masinotek Oy.

Tutkimushankkeiden kansainvälisyyttä laajennettiin tutkijavaihdon avulla. Oh-jelman aikana kymmenkunta tutkijaa oli vaihtotutkijoina alan johtavissa tutkimus-laitoksissa lähinnä Euroopassa ja Yhdys-valloissa – vastavuoroisesti kansainvälisiä tutkijoita vieraili suomalaisissa tutkimus-laitoksissa.

Ohjelman päättymisen jälkeenkin tut-kimuslaitokset voivat olla aktiivisia kan-sainvälisen yhteistyön kehittämiseksi vaikkapa EU:n Horizon-ohjelmassa vuo-desta 2014 eteenpäin. ■

Ohjelman yrityshankkeiden tuloksia kontaktitietoineen on ohjelman päätteeksi parin vuoden ajan esillä netissä www.digitaalinentuoteprosessi.fi sekä tutkimustuloksia sivustolla www.hankegalleria.fi.

Materiaalia verkossa

"Tuotekehityksen ongelmien ratkaisu joukkoistamalla nousi kuumaksi teemaksi."

ja sen ansiosta kehitettävän tuotteen tie-tojen jakaminen on saanut uutta painoar-voa sekä yrityksen sisällä että myös ulko-puolisissa organisaatioissa.

Mobiili tekee tuloaanMobiili-käyttöliittymät uusine ohjelmis-toalustoineen tulivat voimakkaasti tarjol-le ohjelman aikana ja niiden hyödyntä-minen alkoi vasta aivan viime vuosina. Ohjelma osui taloudellisesti hankaliin suhdanteisiin, mikä näkyi yrityshankkei-den koossa ja määrässä sekä yritysten va-rovaisena osallistumisena tutkimushank-keiden ohjaamiseen ja seurantaan.

Toimialoista konepajat olivat luontai-simmin kehityksessä mukana, onhan eri-tyisesti investointituotteiden jälkimarkki-noinnissa paljon potentiaalia myös näinä

Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksen tuotekehityksessä ja tuotteiden lanseerauksessa herätti kasvavaa mielen-kiintoa mitä enemmän some-asioita rum-mutettiin seminaareissa, lehtiartikkeleis-sa ja tutkimuksissa.

Erityisen mukava kehityshanke oli Avainlippu Oy:n kehittämä Avainklubi-palvelu, jossa useat kuluttajatuotteita val-

Koneautomaatio


3D-koneohjaus säästää maansiirron aikaa ja rahaa

3D-ohjausjärjestelmien käyttö maansiirron työkoneissa vähentää tutkimusten mukaan huomattavasti tienrakennustöihin kuluvaa aikaa ja jopa työn laatua. Kaupalliset järjestelmät tarjoavat rakennustöiden ohjaukseen paljon uusia ominaisuuksia.

Teksti: Rauno Heikkilä ja Esa Viljamaa, Oulun yliopisto

Väylärakentaminen on pääosin maansiirtoa, jonka tehostamiseen tietomallintaminen ja automaatio

soveltuvat erinomaisesti. Maansiirron au-tomaatio on ensisijaisesti tietomalliohjat-tua automaatiota.

Tietomallintamisen ja automaation laa-ja hyödyntäminen infra-alalla on mah-

dollista, kunhan luodaan yhteiset peli-säännöt ja toimintaohjeet. Tämä on par-haillaan käynnissä olevan Rym Oy:n Pre-cess Re-Engineering -tutkimusohjelman Infra FINBIM -työpaketin päätavoite.

Infrarakentamisessa erilaisten 3D-ohja-usjärjestelmien käyttö ja hyödyntäminen työkoneissa on koko ajan lisääntynyt. Lä-

hes kaikkiin väylärakentamisessa käytet-täviin työkoneisiin on nykyään saatavilla koneenohjausjärjestelmiä.

Yksittäisten työkoneiden ohjauksessa 3D-koneohjausjärjestelmillä saavutetut taloudelliset hyödyt ovat Oulun yliopis-ton tutkimuksen mukaan merkittävät: työsaavutus paranee tiehöylällä 100 pro-

Kuva

: iSt

ockp

hoto


Väylärakennustyömaan dynaaminen johtaminen on joustavaa, välitöntä

ja tehokasta reagoimista työtehtävien suorittamisen ohjaukseen. Se voidaan myös määritellä johtamistavaksi, joka hyödyntää työmaalla tietomalli- ja se-lainpohjaista, päätelaiteriippumatonta ja langatonta tiedonsiirtoa.

Työmaalla tärkeimmät dynaamisen johtamisen toiminnalliset osa-alueet ovat aikataulun, kustannusten, materiaalien, henkilöstön, työkoneiden, aliurakoitsijoi-den ja työmaan liikenteen seuranta ja ohjaus. [4]

Käytössä testityömaaOulun yliopisto ja VTT tutkivat Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmassa väylärakennustyömaan dynaamista ohja-usta ”Infrarakentamisen digitaalisen tuo-teprosessin johtaminen dynaamisessa yhteistoimintaverkostossa (DigiINFRA)” -tutkimusprojektissa.

Tutkimuksessa selvitettiin ja priorisoi-tiin työmaan johtamisen toiminnalli-suuksia haastattelemalla työnjohtajia, se-kä kehitettiin semanttisia menetelmiä hyödyntävä sovellusintegraatioalusta ja tietomallit [1, 3].

Dynaaminen johtaminen laajenee työmaille

Dynaamisten toiminnallisuuksien ko-keilua varten ohjelmoitiin ns. Dynamic Site Control Center (DSCC) -järjestelmä [2], joka käytti hyväksi projektissa kehite-tyn sovellusintegraatioalustan tarjoamaa suunnitelma- ja toteumatietoa.

DSCC-järjestelmää kokeiltiin VTT:n ja Oulun yliopiston yhteisellä testityömaal-la yhdellä 3D-ohjausjärjestelmällä varus-

tetulla kaivukoneella ja kolmella massan-siirtoautolla.

Selaimella karttanäkymiäDSCC tarjoaa erilaisia räätälöityjä web-pohjaisia prosessinäkymiä perustuen in-tegroituun suunnitelma- ja toteumatie-

senttia, kaivukoneella 20 prosenttia, pus-kutraktorilla 20–30 prosenttia ja asfaltin-levittimellä 10–20 prosenttia.

Polttoainetta säästyi 43 prosenttiaCaterpillar ja Trimble ovat tehneet laa-jemman kokeilun 3D-ohjausprosessin hyödyistä kerrosrakentamisessa. Testaus tapahtui työkoneryhmällä Espanjan Ma-lagassa vuonna 2006 (Road Construction – Production Study, Caterpillar 2006).

Kokeessa rakennettiin kaksi 80 metrin pituista tietä sisältäen pohjanleikkauksen ja kaksi rakennekerrosta. Toinen tie teh-tiin käyttäen perinteistä mittamerkintöi-hin perustuvaa ohjausta ja toinen 3D-oh-jausjärjestelmiä käyttäen.

Jälkimmäisellä tavalla rakentamistöi-den läpivienti nopeutui 57 prosenttia, ko-

konaiskesto lyheni 3,5 työpäivästä 1,5 työpäivään, rakennekerrosten tarkkuus parani ja polttoainekustannukset piene-nivät 43 prosenttia.

On huomattava, että kokonaisvaltaista työmaan toimintojen reaaliaikaista ohja-usta ei tässä vielä edes hyödynnetty. Hyö-tyjä maksimoiva reaaliaikainen ohjaus mahdollistuisi integroimalla työmaan to-teutuksessa käytetyt osajärjestelmät ja -tekniikat toisiinsa ja käyttämällä niitä jonkinlaisella toiminnallista älyä omaa-valla digitaalisella ohjauskeskuksella.

Paljon linkitettävää tietoaVäylärakentamisessa tarvittava suunnitte-lutieto on tyypillisesti sekä paikkaan että aikaan sidottua. Haasteellista on eri tieto-jen välisen linkityksen hahmottaminen

(paikka, aika, tehtävä, suunniteltu aika-taulu, resursointi, suunniteltu rakenteen geometria, materiaali, jne.).

Suunnittelutieto, esimerkiksi aikataulut tai rakenteiden pintamallit, muodostavat staattisen tiedon, joka tulee yhdistää re-aaliaikaisesti työmaalta saatavaan tie-toon. Työmaalta kerättävä dynaaminen tieto pitää sisällään esimerkiksi tietoja työkoneiden ja työntekijöiden paikasta, statuksesta sekä työtehtävästä ja sen etenemisestä.

Saatavista tiedoista voidaan johtaa yk-sittäisten tehtävien ja koko rakennuspro-sessin toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää rakennusproses-sin etenemisen seurannassa. Eri lähteistä tuleva tieto voidaan esittää työntekijän profiilin mukaan räätälöityjen näkymien ja käyttöoikeuksien avulla. ■

DSCC-järjestelmän toimivuusidea – suunnitelma- ja toteumatiedon välittäminen rakentajille (VTT).

➠

Koneautomaatio


DigiINFRA-tutkimusprojektissa Oulun yliopistolle rakennettu ohjauskeskus käytti DSCC -käyttöliittymiä hyväksi väylärakennustyömaan dynaamiseen ohjaukseen.

Esimerkki – reaaliaikainen aikataulunäkymä DSCC-järjestelmässä.

toon. Tällaisia prosessinäkymiä voivat ol-la koneiden kartta- ja statusnäkymät sekä projektitehtävien suunnitelma- ja toteu-mavertailunäkymät.

Kaupallisina vertailujärjestelminä ko-keissa käytettiin Hohtolabs Oy:n Kuura-järjestelmää ja Novatron Oy:n Xsite-jär-jestelmää.

Kampuskokeissa tieväylän suunnittelu ja mallinnus tehtiin Tekla Civil -ohjelmis-tolla, josta testeissä käytettiin linjageo-metriat sekä materiaalien määrätiedot. Työtehtävien resursointi- ja aikataulu-suunnittelu tehtiin Planet-ohjelmistolla. Toteumatietoa kokeissa tuottivat VTT:n ohjelmoima Web-pohjainen massansiir-toohjelma sekä Novatronin koneenohja-usjärjestelmä.

Mainitut suunnitelma- ja toteumatiedot integroitiin semanttiseen järjestelmätieto-kantaan DSCC -käyttöä varten. Kampus-kokeissa kokeiltiin työmaan dynaamista seurantaa ja ohjausta kuuden työpäivän ajan. Ajan kulkua simuloitiin, mutta muut toiminnot toteutettiin kentällä. ■

Lähteitä[1] Viljamaa, E., Peltomaa, I., Hovila, J., Heikkilä, R., 2012. A general information integration method for improved infra-structure building processes. In ISARC2012, 29th International Symposi-

um on Automation and Robotics in Construction.

[2] Viljamaa, E., Peltomaa, I., Seppälä. T., 2013. Applying web and information integration technologies for intensified construction process control. In ISARC2013, 30th International Symposi-um on Automation and Robotics in Construction.

[3] Peltomaa, I., Viljamaa, E., 2013. Ontology in the Core of Information Ma-

nagement - Information Management in Infrastructure Building, ICEIS2013, 15th International Conference on Enterprise Information Systems.

[4] Heikkilä, R. & Tiitinen, P. (2013) Dynamic Management of Road Construc-tion Operations on Site. ISARC’2013, The 30th International Symposium on Auto-mation and Robotics in Construction and Mining, 11-15 August, 2013, Montreal, Canada, 7 p.

➠


Kuura

Hohtolabs Oy:n Kuura-järjestelmä on palvelinpohjainen infratyömaiden tie-donhallintajärjestelmä. Järjestelmällä voidaan tallentaa ja jakaa suunnitelma-aineistoa sekä työtiedostoja työntekijöille ja työkoneille sekä tarkistaa ladattujen mallien laatua automaattisesti.

Ajantasaiset mallit ja mittalinjat ovat tarkasteltavissa työasemilla ja tableteilla. Tablettisovellus näyttää mallit maastossa yhdessä käyttäjän oman paikan ja mitta-linjan paalulukematietojen kanssa.

Työkoneiden sijainnit näkyvät myös karttapohjalla. Osa työkoneiden koneoh-jausjärjestelmistä lukee koneohjausmal-lit Kuura-järjestelmästä automaattisesti – samoin käyttötiedot ja toteumamittauk-set. Järjestelmään liittyy myös koneohja-usjärjestelmästä erillinen toteumamit-tausjärjestelmä, jolla voidaan lähettää mittausohjausmallit mittausjärjestelmään ja lukea toteumamittaustulokset takaisin tietokantaan. Dokumenttitietokantaan voidaan tallentaa valokuvia ja pdf-tie-dostoja.

Topcon SiteLink 3D Topcon Corporation on esitellyt ja jul-kaissut uuden Topcon SiteLink 3D -jär-jestelmän, joka esittelytietojen perusteel-la integroi erittäin laajasti työmaan toteu-tukseen liittyvät tietomallit ja järjestelmät reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon keske-nään.

Liikkuvat työkoneet näkyvät karttapoh-jien ja kolmiulotteisten tietomallien pääl-lä, työkoneiden ohjausjärjestelmillä mi-tatut toteutumapinnat päivittyvät jatku-vasti tietokantaan ja pinnat näkyvät ha-vainnollisesti eri värein kolmiulotteisesti.

Lisäksi järjestelmään on linkitetty Dynaroad-ohjelmalla laaditut työmaan aikataulu- ja massojensiirtosuunnitelmat.

Tekla CivilTrimble-konserniin kuuluva Tekla Civil -ohjelmisto on täydentynyt uudella työ-maalle tarkoitetulla maastokäyttöliitty-mällä (Field Mode).

Tabletilla toimiva sovellus hakee kaikki tarvittavat suunnitelmatiedot mallipoh-

3D-ohjausjärjestelmät esittelyssä

Kuura Tablet -järjestelmä tienrakennustyömaalla. Kuvassa työnjohtaja tarkastelee koneohjausmallin yhden kohdan poikkileikkausta.

Topconin Site Link 3D -järjestelmä (vasen) väylärakennustyömaan (oikea) dynaamiseen johtamiseen (esimerkkikuvat eivät liity toisiinsa).

Tekla Civil -järjestelmän tabletille tehty maastokäyttöliittymä.➠


Samalla kun infra-ala Suomessa kehit-tää voimakkaasti InfraBIM-perusmal-

linnusohjeistustaan, on teknologiayrityk-siltä tulossa jälleen uusi ravistus: tarjolla on siirtyminen erilaisten dynaamisten työ-prosessien ohjausjärjestelmien käyttöön.

DigiINFRA-tutkimusprojekti tutki Ou-lun yliopiston ja VTT:n yhteistyönä dy-naamisen ohjauksen eri ulottuvuuksia ja potentiaaleja, joista osaa kokeiltiin kam-pusympäristössä käytetyllä ohjelmoidulla ”tutkimusjärjestelmällä”. Seuraavaksi näitä olisi päästävä nopeasti kehittämään ja testaamaan todellisilla väylärakennus-työmailla.

Dynaamisessa tietoverkottamisessa pii-lee valtavasti erilaisia mahdollisuuksia, joita myös tässä artikkelissa esitellyt kau-palliset järjestelmät tuovat monipuolisesti esille. Niissä korostuu avoimen tiedon-siirron kehittämisen tärkeys.

Käytössä kaikenmerkkisiä järjestelmiäSuurilla työmailla käytetään periaatteessa kaikenmerkkisiä järjestelmiä. Avointa ja älykästä Inframodel3-formaattia on jat-kossa laajennettava ”dynaamisen tiedon-

Valmiina dynaamisiin ohjausjärjestelmiin

vaihdon” mahdollistavalle tasolle. BIM–filosofian mukainen toiminnallinen as-pekti tuotteesta on otettava osaksi tarkas-telua pelkän fyysisen tietosisältömääritte-lyn lisäksi.

On siis kehitettävä menetelmiä siihen, miten tuotteeseen ja sen eri osiin liittyvä toiminnallisuus eli suunnittelu-, raken-nus- ja ylläpidon aikaiset tapahtumat lin-kitetään toisiinsa ja miten niitä käytetään

Trimble VisionLink -järjestelmän mallipohjainen laadunvalvonta (Quality Monitoring) -toiminnallisuus. Trimble-järjestelmässä laadunvarmistusmittaukset tehdään tiivistyskoneeseen asennetulla 3D-koneohjausjärjestelmällä.

jaisesti Tekla Civil -tietokannasta. Tieto-malleja voi tarkastella näytössä myös kol-miulotteisesti.

Tiedonsiirto eri järjestelmien kesken tehdään Trimble Connected Community -sovelluksella. Trimblen työkoneiden 3D-ohjausjärjestelmiin linkittyy Trimble Vi-sionLink -järjestelmä, jolla voidaan seu-rata työn etenemistä sekä kerätä myös laadunvarmistustietoja. Merkillepantavaa Trimblen järjestelmässä on tiivistys-koneen käyttäminen kerrosrakentamisen 3D-laaduntarkastukseen.

XsiteNovatron Oy:n uuden Xsite-järjestelmän päätoiminnallisuudet ovat työsuunnitel-mien ja toteumatiedon jakaminen, paik-katiedolla varustettujen dokumenttien ha-ku, työkoneiden paikkatietojen näyttämi-nen karttapohjalla, työkonekohtaiset akti-viteettiraportointi, etäyhteydet kuljettajiin sekä pikaviestitysmahdollisuudet. ■

tehokkaasti hyväksi varsinaisten fyysisten rakennus- ja ylläpitotoimintojen ohjaa-miseen, laadunvalvontaan ja muihin toi-mintoihin.

Toisin sanoen infrahankkeen kokonais-toimintaprosessin eri osavaiheissa tarvit-tavien tietomallien sisältö, tehtävä ja käyttö on ymmärrettävä oikein dynaami-sen kokonaisohjauksen mahdollistami-seksi. ■

➠

Koneautomaatio

Kuva

: iSt

ockp

hoto


OPC UA valtaa alaa

Teksti: Andreas Frejborg, Neste Jacobs ja Otso Palonen, Prosys PMSA

OPC UA tarjoaa teollisuuden sovelluksille tietoturvallisen, alustariippumattoman ja helposti konfiguroitavan kommunikaatioväylän. Käyttö lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla, ja suosioon on hyvät syyt.

OPC Unified Architecture (UA) on ehtinyt jo seitsemän vuoden ikään. Spesifikaation ensimmäi-

nen versio julkaistiin kesällä 2006, ja sii-tä lähtien sovellusten määrä on nousu-johteisesti kasvanut. UA on hyväksytty myös IEC –standardiksi numero 62541.

OPC UA on ollut pitkään käytössä useissa suomalaisissakin teollisuuslaitok-sissa, ja teknologian leviäminen jatkuu. UA:n suosio ei suinkaan ole sattumaa, vaan teknologian valinnalle löytyy pitä-vät perustelut.

Aiempiin teknologioihin, joista tär-keimpänä voidaan mainita UA:n edeltä-jä klassinen OPC, verrattuna parannuk-sia on tullut paljon. Olennaisimpina pa-rannuksina voidaan mainita modernit tietoturvaominaisuudet, alustariippumat-tomuus ja helpompi konfigurointi.

UA tarjoaa myös työkalut tietomallien laatimiseen, joilla datan merkitys voi-daan standardoida ja kehittää älykkääm-piä sovelluksia. Määrittelyn laadinnassa on myös kiinnitetty erityistä huomiota skaalautuvuuteen.

Teknologia

Öljynjalostuksen ja petrokemian laitoksissa OPC UA on jo ottanut jalansijaa.

➠


Tietoturva modernille tasolle

Viime vuosina teollisuusautomaation tie-toturva on noussut uudella tavalla kiin-nostuksen kohteeksi ja Suomessakin asi-aa on kehitetty muun muassa muun mu-assa VTT:n, Huoltovarmuuskeskuksen ja CERT-FI:n yhteisessä COREQ-VE -hank-

keessa. Tietoturvan parantamiseen tarvi-taan parempien käytäntöjen ja koulutuk-sen lisäksi myös teknisiä ratkaisuja, ja OPC UA tarjoaa työkalut tiedonsiirtoka-navien koventamiseen.

UA:ssa on mahdollista suorittaa sovel-lusten tunnistaminen ja salata niiden vä-linen tietoliikenne, sekä lisäksi käyttää sovellusten identiteettiä rajoittamaan

pääsyä vain tiettyyn osaan informaatiota. Tämän lisäksi UA:ssa on toki tuettuna myös käyttäjäntunnistus, jonka avulla näytettävää informaatiota voidaan rajata ja suodattaa.

UA:ssa käytetään IT-maailmasta tuttua julkisen avaimen salausta, jota voidaan käyttää joko 128- tai 256-bittisenä suo-jaamaan yhteyttä.

Perinteinen OPC on sidottu Windows-PC:lle, mutta UA toimii monilla eri alustoilla.

Tietoturva PKI, 128- tai 256-bittinen Microsoft DCOM, ei salausta

Alustatuki Windows, Linux, Android, QNX… Windows

Kommunikaatio TCP, SOAP, https Microsoft DCOM

Tarvittavat portit (esim. palomuurissa) 1 20-60000+

OPC UA ja OPC ominaisuudet

OPC UA Klassinen OPC

➠

Teknologia


Sala$u OPC UA -‐yhteys

Internet

PLC sulautetulla UA-‐palvelimella Android -‐puhelin

OPC UA mahdollistaa salatut yhteydet myös ilman PC-laitteistoa.

Myös palomuureja voidaan tiukentaa UA:n käyttöönotossa, koska toisin kuin esimerkiksi suorat tietokantalinkit tai klassinen OPC, UA:ssa kommunikointi kulkee yhden vapaasti määriteltävissä olevan portin kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa paljon pienempiä palomuu-riavauksia ja sitä kautta pienempää hyök-käyspintaa. Erilaiset reititykset nykyisissä monimutkaisissa verkkoympäristöissä ovat myös helpompia, kun käytössä on vain yksittäinen portti.

Alustariippumation ja skaalautuvaOPC UA perustuu täysin erilaiselle tek-nologiapohjalle kuin edeltäjänsä OPC. Siinä missä OPC oli Microsoftin DCOM-teknologiaan , ja sitä kautta Windowsiin ja PC-rautaan sidottu, on UA toteutetta-vissa mitä erilaisimmille alustoille.

Esimerkkinä voidaan mainita Android-laitteissa toimivat sovellukset, joilla voi-daan toteuttaa esimerkiksi mukana liik-kuvia käyttöönottovalvomoja tai muun-laisia etäohjaussovelluksia.

Määrittely mahdollistaa toiminnalli-suuksien rajaamisen esimerkiksi niin, että älykkääseen anturiin on mahdollista upottaa sulautettu OPC UA -palvelin jo-ka tarjoaa anturin arvon luettavaksi. Toi-saalta määrittely skaalautuu esimerkiksi ERP- ja MES-ohjelmistojen väliseen kom-munikaatioon, jossa liikutetaan suuria datamääriä palvelinten välillä.

Kuitenkaan kaikkialla ei ole mahdollis-ta siirtyä suoraan UA:han, vaan vaiheit-taiseen migraatioon on oltava reitti. Tätä varten on olemassa niin sanottuja Gate-way-tuotteita, joiden tarkoitus on mah-dollistaa vaiheittainen siirtymä OPC:sta UA:han. Tällaisessa ratkaisussa ei saavu-teta kaikkia UA:n hyötyjä, mutta toisaalta päästään nauttimaan muun muassa tieto-turvaominaisuuksista ennen siirtymistä puhtaasti UA-pohjaiseen tiedonsiirtoon.

Gateway-tuotteita on saatavilla useilta eri valmistajilta.

Tiedon esitystapa standardoituEräs merkittävä puute aiemmissa OPC-määrittelyissä on ollut se, että tiedosta on puuttunut semantiikka kokonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmästä on voi-nut saada esimerkiksi listan käytettävissä olevista datapisteistä mutta ei tietoa siitä mitä kyseiset datapisteet tarkoittavat.

OPC UA:ssa tietomallinnus on keskei-sessä roolissa ja mahdollistaa älykkääm-pien sovellusten kehittämisen. Kun vaik-kapa pumppuun tai taajuusmuuntajaan liittyvä tietomalli on standardoitu, voi-daan esimerkiksi käyttöliittymät kehittää tietomallia vasten siten, että sama näyttö-komponentti pystyy esittämään kaikkien valmistajien laitteet samalla tavalla.

Valmistajien on myös mahdollista määritellä omia laajennoksia tietomallei-hin, mutta yhteinen pohja pysyy silti ja on sovellusten käytettävissä. Tietomallit ovat luettavissa standardimuodossa ajon aikana palvelimelta, jolloin sovellukset voivat hakea tarvittavaa metadataa käyn-nistyessään. Tämä helpottaa määrittelyi-den ajan tasalla pitämistä.

Valmiita toimialakohtaisia tietomalli-määrittelyitä on laadittu jo muun muassa analysaattorilaitteille ja ohjelmoitaville logiikoille, ja lisää laaditaan koko ajan.

Tietomallimäärittelyt laaditaan kerrok-sittain niin, että tarkempi määrittely poh-jautuu yleisempään, eli esimerkiksi ana-lysaattorilaitteiden tietomallissa käyte-tään pohjana yleistä laitetietomallia. Mallien pohja on OPC UA:n vakiotieto-malli, joka määrittää muun muassa ison joukon tietotyyppejä sekä hälytyksiä.

Suunniteltu tulevaisuutta vartenIT-maailmassa käytännöt ja teknologiat etenevät usein automaatiomaailmaa no-peammin. Tämä on ollut yksi klassisen

OPC:n suurimmista haasteista, jonka ta-kia OPC UA:ssa tuleva kehitys on pyritty huomioimaan erottamalla käytettävä siir-totie muusta määrittelystä.

Nykyisin määritellyn kolmen siirtotien (binääri, http ja https) rinnalle onkin mahdollista tulevaisuudessa määritellä uusia tapoja luoda yhteyksiä sovellusten välille. Palvelu- ja datamalli pysyy kui-tenkin samana, jolloin siirtotie ei vaikuta varsinaiseen sovelluslogiikkaan. Käytän-nössä kehityskirjastot hoitavat asian, jol-loin sovelluksessa tarvitsee vain määritel-lä käytettävä siirtotie ja yhteysparametrit.

Tietomallien laajennettavuus yhdistet-tynä eri siirtotievaihtoehtoihin tarkoittaa sitä, että UA pystyy tarpeellisilta osin uu-siutumaan tulevina vuosikymmeninä kuitenkin niin, että määrittelyn abstrakti ydin pysyy samana ja varmistaa eri sovel-lusten yhteensopivuuden.

Vaikka spesifikaatio onkin jo kypsässä seitsemän vuoden iässä, voidaankin sa-noa että UA:n taru on vasta alkamassa.

Nyt on aika ottaa askel uuteen maailmaanHyödyntämällä Gateway-tuotteita, teh-taan koko OPC-pohjainen liikennöinti ei jouda saman tien vaihtoon vaikka OPC UA-pohjaista liikennöintiä otetaan järjes-telmäpäivityksissä käyttöön. Suositelta-vaa onkin, että vanhat järjestelmät säily-tetään, mutta eri järjestelmien välinen lii-kennöinti rakentuisi modernin ja tietotur-vallisten OPC UA ratkaisujen varaan. ■

Android -puhelin PLC sulautetulla UA-palvelimella

Koneautomaatio


Jätteidenlajittelun Google

Teksti: Olli ManninenKuvat: ZenRobotics

Maailman ensimmäinen jätteidenlajitteluun erikoistunut robottijärjestelmä on useiden vuosien kehitystyön tulos. Suomalainen ZenRobotics on kehittänyt tekoäly-, sensori- ja robotiikkateknologiaa yhdistämällä ratkaisun, jonka avulla rakennus- ja purkujätteestä voidaan erotella talteen metalli-, puu- ja kivijakeet.

Hollantilaisessa Sonin kaupungis-sa sijaitsevan Baetsen Recycling -kierrätyskeskuksen jätteidenla-

jittelulinjalla ahkeroi kaksi väsymätöntä robottia, jotka valikoivat linjalta talteen rakennusjätettä. Metalli-, puu- ja kivijaet-ta sisältävät jätteet putoavat yksitellen omiin siiloihinsa.

Robotit ovat osa suomalaisen ZenRo-boticsin kehittämää kierrätysjärjestelmää, joka on arvoltaan noin miljoonan euroa.

– Kierrätysjärjestelmä koostuu robotiik-ka- ja sensoriteknologian lisäksi tekoälys-tä, joka on ratkaisun arvokkain osa, sa-noo tekniikan tohtori Harri Valpola, yksi yrityksen perustajista.

Robotit eivät toistaiseksi pysty täysin erottelemaan sekalaisesta jätemateriaa-lista haluttuja jätejakeita. Jotta robotit tunnistavat samankaltaiset metalli-, puu- ja kivijakeet, rakennus- ja purkujäte esi-lajitellaan.

– Kokoonpanoteollisuudessa tämä on-gelma on jo ratkaistu, kun liukuhihnalla

Teknologiajohtaja Harri Valpola on hyödyntänyt aivotutkimuksen tuloksia kehittäessään kierrätysrobottien tekoälyä.


liikkuu vakiokokoisia esineitä, vakiopai-koissa ja vakioasennoissa. Robotit tunnis-tavat nämä vakioidut esineet ja toistavat väsymättä haluttua liikesarjaa, kertoo Valpola.

– Olemme kuitenkin löytäneet jättei-den segmentointiin ratkaisun, jossa yksit-täisten esineiden tunnistaminen seka-melskasta onnistuu koneälyn avulla.

ZenRoboticsin innovaatio hyödyntää koneoppimista, joka luo sääntöjä ja malle-ja suurista tietojoukoista. Tällaiseen Big Datan tiedonmurskaamiseen perustuu myös esimerkiksi hakukonejätti Googlen liiketoiminta. Koneoppimista sovelletaan robottien ja hakukoneiden lisäksi myös tie-tokonepeleissä ja puheentunnistuksessa.

Asiakkaalle räätälöity uniikki ratkaisuZenRobotics Recycler eli ZRR-järjestel-mä on ohjausjärjestelmä, joka kerää sen-sorien avulla valtavan datamäärän, ana-lysoi sen ja ohjaa robottia. Ohjausjärjes-telmä kehittyy jatkuvasti ja oppii poimi-maan tulevaisuudessa myös uusia jäteja-keita. Järjestelmä voidaan myös päivittää ketterästi.

– Asiakkaita kiinnostaa nyt etenkin muovijätteiden lajittelu. Erilaisia poly-meerejä tunnistavaa sensoriteknologiaa on jo markkinoilla, joten muovijakeiden lajittelu voi olla pian arkea.

– Ohjausjärjestelmän päivitettävyys te-kee ratkaisustamme hyvin kilpailukykyi-sen verrattuna mekaanisiin lajittelujärjes-telmiin, jotka ovat keskittyneet vain tietyn materiaalin lajitteluun. Robottilajittelija on kuin ihminen, joka oppii uusia asioi-ta, Valpola sanoo.

Hollannin lisäksi ZRR-järjestelmä on myyty myös Belgiaan ja Lassila & Tikano-jalle Keravalle. Helsingin Viikkiin raken-netaan Sita Finlandin jätteidenlajittelu-keskuksen yhteyteen erillistä tuotantolin-jaa ZRR-järjestelmälle.

Käytännössä ZRR-järjestelmä toteute-taan räätälöityinä hankkeina. Sensorit esiasennetaan ZenRoboticsin Tampereen yksikössä, jossa teknologia ja tietokoneet testataan sekä sensorit kalibroidaan koh-dilleen. Testauksen jälkeen laitteisto siir-retään kontissa asiakkaan luokse.

– Kokoamme laitteiston ja teemme ka-libraatiot uudestaan. Tässä vaiheessa käymme läpi asiakkaan kanssa mahdolli-set lisävaatimukset. Jokaiseen toimitettuun laitteistoon liittyy uniikkia tuotekehitystä, sillä asiakkailla on erilaisia tarpeita. Asia-

kaskohtaisella koneoppimisella voimme esimerkiksi täsmentää, millaista puujaetta asiakas haluaa erotella jätteestä.

Aivot lähtökohtanaMatka huimasta visiosta valmiiksi tuot-teeksi on vienyt 20 vuotta. Harri Valpola innostui robotiikasta ja tekoälystä, kun hän tutustui neuroverkkoihin erikoistu-neen professori Teuvo Kohosen näke-myksiin koneoppimisen mahdollisuuk-sista.

Aivoja ei ole tehty shakinpeluuta tai sym-bolista ajattelua varten, vaan aivot teke-vät valintoja, joiden avulla ihmiset selviä-vät. Halusin siirtää tämän ongelmanrat-kaisukyvyn robotiikkaan.

Valpola alkoi tutkia työryhmänsä kans-sa teknologiaa, joka pärjäisi luonnollisis-sa ympäristöissä.

– Meidän oli ratkaistava miten saamme robotit toimimaan aidossa ympäristössä. Ei riitä, että robotteihin asennetaan sen-soreita ja katsotaan, mitä siitä seuraa. Sensorit eivät sinänsä ymmärrä mitään,

ZenRobotics Recycler -järjestelmä koostuu 1. sensoreista, 2. koko järjestelmää ohjaavasta tekoälystä, 3. roboteista ja 4. kerätyistä jätejakeista.

”Robottilajittelija on kuin ihminen, joka oppii uusia asioita.”

Valpola työskenteli myöhemmin Koho-sen tutkimusapulaisena ja opiskeli aivo-tutkimusta professori Riitta Harin vetä-millä kursseilla Otaniemessä.

– Olin kiinnostunut siitä, miten aivot toimivat ja miten niiden toimintojen poh-jalta voitaisiin rakentaa tietokone, joka ohjaa robotteja, Valpola sanoo.

Sittemmin hän osallistui robottiaivojen kehittämiseen Zürichin laboratorion hu-manoidirobottihankkeessa, jonka jälkeen hän palasi Suomeen ja perusti Aalto-yli-opistoon neurorobotiikan tutkimushank-keen.

– Halusin ymmärtää, millaisia ongel-mia aivot ovat kehittyneet ratkaisemaan.

vaan niiden tueksi tarvitaan koneoppi-mista luonnollisessa ympäristössä.

Tarttumisen ja manipulaation haasteet ZenRoboticsin Valpola perusti yhdessä opiskelukaverinsa Tuomas Lukan ja sarja-yrittäjä Jufo Peltomaan kanssa vuonna 2007. Yrityksen tavoitteena oli kehittää teknologia, joka pärjää luonnollisessa ympäristössä ja auttaa rakentamaan ro-botteja toimimaan vastaavissa oloissa.

– Uskoimme, että voimme ratkaista jonkin tärkeän robotiikan ongelman luonnollisessa ympäristössä, vaikkei on-

Koneautomaatio


Robotit pystyvät erottamaan rakennusjätteestä puun, metallin ja kiven.

Voimaohjausta ilman antureita

Aalto-yliopiston professori Ville Kyrki kertoo, että teollisuusrobottien anturointi on kehittynyt viime vuosina erityisesti voimaohjauksessa.

Esimerkiksi saksalaisen robotti-valmistajan KUKAn vastikään jul-kistamassa LBR iiwa -mallissa vääntöanturointi on integroitu ro-botin jokaiseen niveleen. Universal Robotsin roboteissa vääntömittauk-

set toteutetaan epäsuorasti mittaamal-la moottoreiden virtoja.

– Molemmissa tapauksissa voimaoh-jaus on siis mahdollista ilman erillisiä antureita, toteaa Kyrki.

Voimaohjauksella hän tarkoittaa tässä yhteydessä robotin säätöä, jos-sa säätösuureena on robotin kohdista-ma voima sen ympäristöön. Tämä voi-daan toteuttaa usealla tavalla, esimer-kiksi niin sanotussa joustavassa sää-dössä (compliance control) jäykän ro-botin säädin matkii tilannetta, jossa robotin joihinkin vapausasteisiin olisi kytketty elastinen elementti kuten jou-si.

Robotin halutut vapausasteet voi-daan siis tehdä joustaviksi, jolloin ro-botin kohdatessa vastustavan voiman, se joustaa näillä vapausasteilla. Tätä

Professori Ville Kyrki johtaa Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa tutkimusta, jossa robotit tekevät keskenään yhteistyötä. Tutkimus on osa kansainvälistä RECONFIG-hanketta, jossa tutkitaan useamman robotin yhteistyötä palvelurobottiympäristössä, jossa useita liikkuvia robotteja työskentelee yhteisen päämäärän hyväksi.

voidaan käyttää esimerkiksi otetta-essa kontaktia kohteeseen, jonka paikkaa ei tarkalleen tiedetä.

– Toinen tärkeä kehitys on robot-tien tulo lähemmäksi ihmistä: mark-kinoille on tullut robotteja, jotka on sertifioitu toimimaan samassa tilas-sa ihmisten kanssa ilman perinteisiä turvamekanismeja, Kyrki sanoo.

Yhdistämällä kaksi edellistä on kehitetty uusi tapa ohjelmoida teol-lisuusrobotteja: näyttämällä opet-taminen. Käyttäjä opettaa robotin liikeradan tarttumalla fyysisesti kiinni robottiin ja näyttämällä sen.

– Tämä mahdollistaa robottien aiempaa joustavamman käytön, koska intuitiivisuutensa vuoksi ta-pa vaatii vähemmän koulutusta ja on siksi nopea, Kyrki toteaa. ■


Baetsen Recycling -kierrätyskeskukseen asennettiin viime keväänä kaksi ZenRoboticsin kierrätysrobottia. Hollantilaisyritys uskoo robottien korvaavan viisi työntekijää.

ZenRoboticsin robottien työskentelyä Baetsen Recycling -kierrätyskeskuksessa voi ihailla videolla: www.youtube.com/watch?v=Z0vwogI1S0I

Robotit työssä

gelma ollut vielä täsmentynyt, Valpola kertoo.

Robotiikan haasteet alkoivat hahmot-tua, kun kolmikko soitti läpi parisensataa suurinta suomalaista teollisuusyritystä.

– Halusimme kartoittaa, millaisia on-gelmia yrityksillä oli robotiikassa ja mitä ongelmia voisimme ratkoa.

Suurimmat kysymykset liittyivät tarttu-miseen ja manipulaatioon. Miten kontte-ja voisi käsitellä tehokkaammin satamis-sa? Miten malmikiveen voi tarttua auto-nomisilla työkoneilla?

– Manipulaatio eli esineeseen tarttumi-nen robottikädellä tai kauhakuormaajan kouralla oli keskeinen ongelma ja se on sitä erityisesti jätealalla. Näin ajatus jät-teiden lajitteluun erikoistuneesta kierrä-tysjärjestelmästä alkoi syntyä.

Yrityksen ja erehdyksen kauttaZenRoboticsin kehittämä teknologia yh-distää koneoppimisesta tuttuja konenä-köön ja koneoppimisalgoritmeihin liitty-

viä periaatteita, joiden avulla erilaiset jä-temateriaalit voidaan erotella toisistaan.

– Tunnistusongelmiin on koneoppimi-sessa kehitetty menetelmiä, joita sovelta-malla olemme kehittäneet omia menetel-miämme. Koneet oppivat tunnistamaan materiaaleja esimerkkien avulla. Mitä enemmän ne käyvät läpi esineitä, sen tar-

Kun Euroopassa syntyy vuosittain pel-kästään noin 1 000 miljoonaa tonnia ra-kennusjätettä, on ZenRoboticsin lajittelu-järjestelmälle tarjolla houkuttelevat markkinat. Euroopan rakennusjätteen kä-sittelyyn tarvittaisiin 50 000 ZRR-yksik-köä.

Tällä hetkellä ZenRoboticsin päämark-

”Halusin siirtää aivojen ongelmanratkaisukyvyn robotiikkaan.”

kemmin ne osaavat tunnistaa materiaale-ja. Tunnistaminen perustuu erilaisten sen-sorien mittaustulosten sensorifuusioon.

Tunnistuksen jälkeen robotin on kyettä-vä tarttumaan kappaleseen ja siirtämään se lajittelussa oikeaan paikkaan.

– Oikeaan esineeseen tarttumisessa hyödynnetään koneoppimismenetelmiä, joissa kone oppii yrityksen ja erehdyksen kautta.

kina-alueena ovat Pohjoismaat, Englanti, Saksa ja Benelux-maat. Jätteidenkierrä-tyksen ohella yhtiö tutkii myös muita ro-botiikan sovellusalueita.

– Toistaiseksi olemme jätefirma, mutta haluamme jalostua ketteräksi tekoälyfir-maksi. Nyt robottimme lajittelevat jätteitä kaatopaikoilla, mutta tulevaisuudessa ne jalkautuvat maalle ja arkeemme palvellen meitä eri muodoissa, Valpola visioi. ■


Kuva kertoo sanoja enemmän viasta

Teksti: Tapani Ranta, EdapCO Oy

Yrityksissä on paljon korjattavia ja raportoitavia kohteita. Perinteinen paperilomake tai sähköposti on kuitenkin tehoton tapa raportointiin. Matkapuhelimessa toimivaan sovellukseen voidaan kirjata juuri oikeat tiedot ja täydentää vikaraporttia valokuvalla.

Laitekaapin oven sarana repsottaa. Tai virtajohdon kuori on vahingoit-tunut. Vastaavia korjattavia ja rapor-

toitavia kohteita on yrityksissä useita. Vikaraportoinnin voi toteuttaa nykyistä

tehokkaammin ja järkevämmin uutta tek-niikkaa oikein hyödyntäen.

Paperinen tai sähköinen (esimerkiksi pdf) lomake on käytössä monessa yrityk-sessä. Sähköpostiominaisuuksien tulo matkapuhelimiin on lisännyt sähköpostin käyttöä korjauskohteiden tietojen rapor-toinnissa.

Lomake lähetetään usein faxilla tai skannataan ja lähetetään sähköpostin liit-teenä. Vastaanottajana on henkilö, joka lukee, käsittelee, arkistoi ja lähettää tie-don eteenpäin. Tiedon välitys tapahtuu sähköpostilla, tekstiviestinä tai soittamal-la.

Monesti viestejä ja soittoja tarvitaan useita. Tiedon sisältö saattaa muuttua, jo-takin unohtuu tai katoaa matkalla joko epäselvän kirjauksen tai vastaanotossa tapahtuneen väärinymmärryksen tai vain kiireen takia.

Sähköpostiviesti ei ole kohteiden ra-portoinnissa sen parempi vaihtoehto. Viestin voi kirjoittaa monella tavalla. Yh-tenevän muodon ja terminologian puute aiheuttaa ongelmia. Sähköpostikirjauk-sessakin vastaanottaja on henkilö ja jat-kokäsittely tapahtuu samalla tavalla kuin lomakkeella.

Kuva yksin ei riitäKun tietoon liitetään digikameralla tai yhä useammin matkapuhelimella otettu valokuva, vastaanotto, arkistointi ja jat-kolähetys tulevat vielä monimutkaisem-miksi. Siitäkin huolimatta, että kuva ker-

too paljon, jopa enemmän kuin tuhat sa-naa.

Matkapuhelimien kamera- ja viestintä-ominaisuuksien parantuessa moni orga-nisaatio on ohjeistanut henkilökuntaa kirjaamaan asioita kuvalla. Toiminnan kehittäminen on kuitenkin jäänyt puoli-tiehen tai ajattelussa on menty yli siitä missä aita on matalin.

Yrityksissä ei ole useinkaan mietitty mitä viestiin pitäisi kirjoittaa tai miten ku-va pitäisi ottaa. Ja viestin sekä viestiin lii-tetyn kuvan vastaanotto, arkistointi ja jat-kokäsittely on täysin samanlainen kuin ennenkin: dokumentoimaton, vaihteleva, virhealtis, aikaa vievä ja kallis.

Huono ohjeistus hidastaaEräs suomalainen pörssinoteerattu yhtiö on ohjeistanut henkilökuntaansa otta-maan matkapuhelimella korjaus- tai vi-kakohteesta kuvan ja lähettämään sen sähköpostilla. Ohjeistuksessa ei kuiten-kaan ole kerrottu, miten kuva pitäisi ot-taa, mitä viestin otsikoksi pitäisi laittaa ja mitä itse viestiin pitäisi kirjoittaa.

Henkilökunnalla on käytössään erilai-sia ja erikuntoisia matkapuhelimia, joten kuvatkin ovat erikokoisia ja -laatuisia.

Ohjeistuksen puuttuminen aiheuttaa yrityksessä usein aikaa vievää asian sel-vittelyä, kun kohteen tiedoista puuttuu jotakin. Asioiden selvittelytarpeen takia vikojen korjauksiin reagoidaan hitaasti. Yhdessä selvittelyyn kuluvan ajan sekä työmäärän että viasta seuraavien välillis-ten kustannusten takia vioista aiheutuvat kustannukset ovat suuret.

Teknologia

Kuva

: iSt

ockp

hoto


Yhdenmukaista tiedon tallentamista

Oleellista yrityksen kaikessa tiedossa on, että se on muodoltaan ja sisällöltään kes-kenään vertailtavaa ja yhdenmukaista. On tärkeää, että tiedon oikeellisuuteen ja laatuun voidaan luottaa, ja että siihen voidaan reagoida riittävän nopeasti ja oi-

Kuvaan voidaan merkitä vian sijainti laitteessa.

"Vikaraportoinnin voi toteuttaa nykyistä tehokkaammin ja järkevämmin uutta tekniikkaa oikein hyödyntäen."

Kohteen sijainti, osoite ja koordinaatit voidaan hakea paikkatiedon perusteella automaattisesti tai ennalta tiedossa olevi-en kohteiden osalta esimerkiksi listasta valitsemalla. Tiedot kirjanneen henkilön tiedot saadaan automaattisesti, ja koh-teen vian luonne, vakavuus ja tärkeys voidaan valita listasta tai vaikka liukukyt-kimin.

puh. 03 4334000 fax. 03 4335000

RS232/RS422/RS485/20mA/USB-muuntimet

comserverit,WEB-IO analog ja digital

ISA-, PCI- ja PCI-express kortit

Lämpötilan mittaus, digitaaliset ja analogiset tulot ja lähdöt verkossa

kein. Tiedon on oltava helposti ymmär-rettävissä, käsiteltävissä ja myöhemmin-kin löydettävissä.

Kun toiminnan kehittäminen viedään edellä mainittua esimerkkiä pidemmälle, yritys ottaa käyttöönsä esimerkiksi mat-kapuhelimessa toimivan sovelluksen kor-jauskohdetietojen kirjaamiseen, kuvan ottamiseen ja tietojen lähetykseen.

Kun asiat kirjataan sovelluksella, sovel-luksen käyttöliittymä ja tietojen tarkistus-logiikka yhdenmukaistavat kirjauksia. Korjattava asia voidaan merkitä kuvaan nuolella tai se voidaan ympyröidä.

Kirjatut tiedot ja kuva voidaan tallettaa tietokantaan, josta ne voidaan välittää yrityksen muihin tietojärjestelmiin. Ja luonnollisesti tiedot voidaan sovellukses-ta lähettää myös sähköpostiin, mutta en-nalta määrätyllä tavalla ja aina yhdenmu-kaisesti.

Sovelluksella saavutetaan sekä kustan-nussäästöä että nopeampaa ja laaduk-kaampaa korjaustoimintaa. Kirjattujen vi-katietojen arkistointi ja vertailtavuus on helpompaa tietojen yhdenmukaisuuden ansiosta. ■

Korjaustietojen kirjaaminen voidaan yhdenmukaistaa matkapuhelinsovelluksella.


Messut

Energia ja langattomat messujen trendeinäTeksti ja kuvat: Lauri Lehtinen

Automaatiomessuilla esille nousivat energian säästöön tähtäävät ratkaisut sekä erilaiset etäkäytöt. Eräs selvä kehityssuunta on yhä useampien langattomien teollisuusyhteyksien käyttö. Teollisuus-ethernet viestittää sekä grps- että wlan-verkkojen välityksellä turvallisesti ja häiriöttä.

Lokakuussa Helsingin Messukeskuk-sessa järjestettyjen Automaatiomes-sujen eräs selkeistä teemoista liittyy

energian säästämiseen. Teholähteillä, taajuusmuuttajilla, lineaaritoimilaitteilla ja monilla muilla komponenteilla voi-

daan leikata huomattavia energiamääriä. Säästöä syntyy luonnollisesti sitä enem-män, mitä enemmän laitteet käyvät.

Teknologia 13 -messut 1.–3.10.2013

Kuva

: Mes

suke

skus

/Tek

nolo

gia

13


Myös langaton viestintä on vakiinnut-tanut paikkansa osana tämän päivän au-tomaatiota. Hajautettuja toimilaitteita ja mittapisteitä on helpointa lukea ja käskeä langattomasti. Tehtaan sisällä teollisuus-ethernet vakiinnuttaa asemaansa, ja sen luontevana osana on teollisuusolosuhtei-siin soveltuva wlan-yhteys.

Jos etäisyydet ovat vielä pidempiä, ra-dioyhteys järjestetään joko omalla taa-juudella tai matkapuhelinverkon kautta.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana on lisääntynyt teollisten muotoilijoiden käyt-tö. Kun vaikkapa kosketusnäytöt olivat vielä pari vuotta sitten käytännöllisiä mutta kulmikkaita, nyt niissä on havaitta-vissa suorastaan linjakkuutta.

Kaasujen tunnistustaMessuilla esiintyi kaksi suomalaista, kaa-sujen automaattiseen tunnistukseen eri-koistunutta yritystä. Detector Oy on ke-hittänyt metaania havaitsevan ja mittaa-van laitteiston. Sen sovelluskohteena on esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkeva risteilyalus Viking Grace.

Turkulainen Detector näkee alalla kas-vavia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä EU:n kiristyvät rikkidirektiivit Itämerellä tekevät maakaasusta varteenotettavan polttoaineen laivaliikenteessä. Raaka

maakaasukin sisältää rikkiä, mutta putkis-ton korroosio-ongelmien välttämiseksi se poistetaan metaanista heti kaasukentällä, joten polttoaineena käytettävä kaasu on käytännössä rikitöntä.

Helsingin Roihupellossa toimiva Gas-met Oy on puolestaan kehittänyt laitteis-ton elohopean määrän jatkuvaan mittaa-miseen runsaasti pölyä ja rikkidioksidia sisältävistä savu- ja prosessikaasuista. Elohopeaa esiintyy hiilen ja jätteen pol-tossa, sillä sitä on pieniä määriä poltetta-vissa aineissa. Elohopea on ongelmana myös monissa teollisissa prosesseissa, ku-ten kaivos- ja metalliteollisuudessa ja rik-kihapon valmistuksessa.

Mittauslaitteet ovat hyvin tarkkoja, sillä ne havaitsevat jo nanogrammojen pitoi-suudet normaalikuutiometriä kohden. Tämä puolestaan sallii mitattavan näyt-teen voimakkaan laimentamisen ja siten ohittaa rikkidioksidista johtuvat mittaus-vaikeudet.

Taajuusmuuttajat kehittyvätEräs kiinnostava laite oli NFO:n Sinus-taajuusmuuttaja, joka tuottaa puhtaan si-nimuotoista vaihtojännitettä. Vaihtojän-nitteen särö on aiheuttanut useissa tapa-uksissa vaikeasti paikannettavia vikoja esimerkiksi audiolaitteisiin. Se saattaa

myös laukaista vikavirtasuojia sekä aihe-uttaa mitä kummallisimpia seurausilmi-öitä sähköjärjestelmissä.

Hannu Juutistenaho NFO:ta edustavis-ta PJC-yhtiöistä kertoo, että erityisesti sa-neerauskohteissa puhdasta siniaaltoa tuottava taajuusmuuttaja on hyvin edulli-nen, sillä se ei edellytä kaapeloinnilta EMC-suojausta. Tällöin useissa tapauksis-sa voidaan käyttää vanhoja kaapeleita, jolloin säästöä kertyy materiaalin lisäksi purku- ja asennustyössä.

Jo jonkin aikaa taajuusmuuttajavalmis-tajat ovat lisänneet älyä tuotteisiinsa, jol-loin suunnittelija voi keskittyä omaan eri-tyisosaamiseensa. Hissin, pumpun tai pu-haltimen kiihdytykset ja muu optimitoi-minta sisältyy itse laitteen toimitukseen, jolloin suunnittelija voi ottaa sen suoraan käyttöön ilman omaa laskenta- ja ohjel-mointityötä.

Uutuutena messuilla oli myös Control Techniques:in taajuusmuuttaja, jota voi-daan ohjelmoida suoraan ethernetillä. Tämä on huomattava etu, sillä ethernet on perinteisiä kenttäväyliä universaalim-pi, joten siihen on helpompi löytää osaa-via ohjelmoitsijoita.

Lisäksi avoimuus ja toimistoverkoista teollisuuteen muokattavat ratkaisut ja

Arja Vainio esitteli auliisti ja asiantuntevasti Satelin osaamista radiotaajuuksien viestinnässä.

Satelin uusi lähetin-vastaanotinyksikkö on pieni ja energiapihi. Se voidaan yhdistää esimerkiksi satelliittipaikannukseen, jolloin korjaustiedon avulla paikannustarkkuus yltää alle kahteen senttimetriin.

➠


Messut

Moxa on kehittänyt edulliset gprs- ja wlan-modeemit, joiden eräänä kilpailuetuna on hyvin yksinkertainen käyttöönotto. Niitä esittelee pontevana tuotepäällikkö Jukka Karjalainen.

Lineaarimoottori on eräs uusista, energiaa säästävistä moottoriratkaisuista; LinMot oli yhdistänyt pyörinnän ja lineaariliikkeen. Jos voimaa tarvitaan enemmän, sivuttaisliikkeeseen voidaan käyttää aktuaattoreita. Myös kestomagneetti- ja vääntömoottorit tarjoavat aikaisempaa tehokkaampaa sähköenergian hyödyntämistä.

komponentit laajentavat saatavilla olevi-en mahdollisuuksien valikoimaa ja pu-dottavat toteutettavien kokonaisuuksien hintaa.

Energiaa säästäen

Energian säästäminen eri muodoissaan oli esillä hyvin monilla Tekniikka 13 -messujen osastolla. Eräs esimerkki löytyi Murr Elektronik:in edustamasta Empar-ron teholähdeperheestä. Siinä hyötysuh-de on onnistuttu kohottamaan 95 prosen-

tin rajapyykkiin. Lisäksi valmistaja lupaa vähintään neljän sekunnin tehopiikin 150 prosentilla nimellistehosta.

Myös lineaariliikkeen ja paikoituksen puolella on luvassa tuntuvaa energian-säästöä, sillä lineaarimoottorit ja aktuaat-torit korvaavat perinteistä hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa. Tavanomaisessa rat-kaisussa kompressori käy usein pitäes-sään yllä vakiopainetta, ja hydrauliikka-koneikko käy jatkuvasti. Sähköinen toi-milaite vaatii energiaa vain kiihdytyksissä ja sen liike-energia voidaan ottaa talteen.

Kasselin yliopisto Saksassa suoritti toi-milaitevertailun, jonka tulos oli, että hyd-rauliikkatoimilaite tarvitsee samalle käyt-töjaksolle ja kuormalle 4,4 kertaa enem-män energiaa kuin sähkömekaaninen toimilaite, ja pneumatiikkasylinteri jopa kymmenen kertaa enemmän. Yhä use-ammin paineilmasylinterit korvataankin kustannussyistä sähköisillä lineaarimoot-toreilla.

Myös formuloista tuttu KERS löytyi mes-sutarjonnasta. Jarruenergia voidaan kerätä

➠

➠


Messukeskuksessa 1.–3.10.2013 järjestetty teknologia-alan messu-kokonaisuus kokosi yhteen 12 500 alan ammattilaista ja muuta kävi-jää. Esillä oli 368 näytteilleasetta-jan tuote- ja palvelutarjonta sekä runsaasti ohjelmaa ja nimekkäitä puhujia. Teknologia 13 -kokonaisuuteen kuuluvat ammattimessut Automaa-tio, Elkom, Hydrauliikka & Pneu-matiikka ja MecaTec. Teknologia’13 -messujen toise-na päivänä pidettiin koko päivän kestänyt Elektroniikkainsinöörien seuran järjestämä Wärkkäyskilpai-lu. Kisaan osallistui useita opiskeli-jajoukkueita. Joukkueitten tehtävänä oli suun-nitella ja rakentaa laite, joka tuot-taa parhaimman ”wau-efektin”. Palkintosummana joukkueitten kes-

12 500 kävijää neljällä messulla

ken jaettiin 5 000 euroa, jonka lah-joitti Suomen Messusäätiö.

Aalto, Metropolia ja Ponsse palkittiinJaetulla ensimmäisellä sijalla tuoma-risto palkitsi Metropolia-ammattikor-keakoulun ja Aalto-yliopiston joukku-eet. Metropolian joukkue oli suunnitel-lut ja rakentanut mikrokontrollerilla ja antureilla toteutetun järjestelmän, jo-ka piti kahvikupin vaakasuorassa vaikka kupin alustaa kallisteltiin. Aalto-yliopiston joukkue oli puoles-taan suunnitellut ja rakentanut langat-tomaan tehonsiirtoon perustuvan etä-kontrollerisovellutuksen. – Aalto-yliopiston tuotos toi luovas-ti esille perinteisen radio- ja antenni-tekniikan osaamista, kun taas Metro-polian luomuksessa oli yhdistetty toi-

mivasti säätö- ja anturitekniikkaa ja ohjelmointia, kiteyttää tuomaris-ton sihteerinä toiminut EIS ry:n toi-minnanjohtaja Jouko Mäkinen. Eläköön automaatio! -palkinto myönnettiin messuilla Ponsse Oyj:n työryhmälle uuden Ponsse Scorpi-on harvesterin vakautus- ja level-lointijärjestelmän kehitystyöstä. Palkinnon sai suomalainen kehittä-järyhmä, joka on kokonaisvaltai-sesti ja innovatiivisesti hyödyntänyt automaatiotekniikkaa uuden har-vesterin kehityksessä. Eläköön automaatio! -palkinto myönnetään joka toinen vuosi mer-kittävästä ja innovatiivisesta auto-maatioalan ratkaisusta. Sen myön-tävät Suomen Automaatioseura ry ja Messukeskus. Palkintosumman, 7 000 euroa, lahjoittaa Suomen Messusäätiö. ■

Sähkölehdon osastolla oli muiden muassa automaattisen valmistuksen yhteydessä tarvittavia turvaportteja sekä jarruvastuksia. Petteri Turkki esittelee jarruvastusta, joka on erittäin toimintavarma ratkaisu.


teet voidaan kytkeä lähes kaikkien taajuus-muuttajien ja servokäyttöjen tasavirtaväli-piiriin ilman erillisvaatimuksia.

Tyypillisiä KERS-kohteita ovat esimer-

Messut

Kas, senhän voi muotoilla! Design tulee teollisuuskomponentteihin, esimerkiksi kosketusnäyttöihin.

Jostakin syystä monilla messuosastoilla on ollut esillä sähköpolkupyörä. Automaatiomessuilla silmiin osui vain yksi. Ovatko ne menossa pois muodista?

laitteella ja käyttää se hyväksi seuraavassa moottorin kiihdytyksessä. Esimerkiksi Michael Koch GmbH:n kehittämät jarru-tusenergian talteenotto- ja varasyöttölait-

➠

kiksi nostokäytöt, kuten erilaiset hissit ja nostimet, joissa kuorman alasajossa syn-tyvä jarrutusenergia voidaan käyttää ylös-ajossa hyödyksi sen sijaan, että jarrutus-energia hukataan lämmöksi jarrutusvas-tuksessa.

Langatonta lennätystäLangaton tiedonsiirto on yleistynyt nope-asti automaatiosovelluksissa, kun tekniik-ka on kehittynyt voimakkaasti. Liikkuviin toimilaitteisiin sovelletaan esimerkiksi bluetooth- ja wlan-tekniikoita, pidemmil-le etäisyyksille uhf-tekniikkaa. Radiotaa-juuksien käyttö vapauttaa kaapeleista, jotka ovat liikkuvissa laitteissa mekaani-nen haitta sekä pitkillä etäisyyksillä kus-tannusongelma.

Salolainen Satel Oy esitteli erittäin pie-nen ja vähän energiaa kuluttavan radio-modeemin. Se on yksi maailman pienim-mistä UHF-lähetin-vastaanotinmoduleis-ta, ja suunniteltu asennettavaksi erilaisiin laitteisiin, esimerkiksi maanmittaajan liikkuvalle asemalle vastaanottamaan GNSS-korjaussignaalia.

Radiomodeemeja hyödynnetään jake-luverkkojen, liikenteenohjausjärjestelmi-en ja teollisuuslaitosten ohjauksessa ja tarkkailussa. Myös sijainniltaan syrjäisillä mittausasemilla ja ajoneuvojen välisessä tiedonsiirrossa niitä käytetään usein.

Erilaisissa paikkatietosovelluksissa on hyötyä radiomodeemien tiedonsiirto-ominaisuuksista, sillä ne mahdollistavat mittatiedon tarkennuksen jopa alle kah-teen senttimetriin. Pieni kulutus sallii useiden päivien tiedonsiirron varavirta-lähteen turvin myös virtakatkojen aikana.

Metric on tuonut markkinoille sarjan yhden ja kahden radion wlan-ratkaisuja, joiden valmistajana on Moxa. Ne voi-daan konfiguroida toimimaan joko Ac-cess Point-, Bridge- tai Client-moodissa. Moxan TurboRoaming teknologian avul-la tukiasemavaihdot voidaan tehdä jopa 50 millisekunnissa, joten laitteet soveltu-vat myös liikkuviin työkoneisiin.

– Lisäksi valmistajalta löytyy gprs-ver-kossa toimivaa tekniikkaa, joka antaa mahdollisuuden lukea ja ohjata hyvinkin hajallaan olevia laitteistoja, kertoo tuote-päällikkö Jukka Karjalainen Metriciltä.

– Hyvänä esimerkkinä toimivat vesi- ja jätevesilaitokset, joiden pumppaamoi-den mittaustiedot sekä käyntikäskyt voi-daan välittää kymmenien kilometrien etäisyydeltä hyvin edullisin investointi-kustannuksin. ■


Automaation tietoturvallisuuden teemapäivä 16.10.2013

Teksti: Janne S. Peltonen, VTT Expert Services Oy

Automaation tietoturva tarvitsee osaajia

Automaation tietoturvallisuuden ajankohtaisuus sekä kasvava osaamisen tarve nousivat esille automaation tietoturvallisuuden teemapäivässä Tampereella.

Suomen Automaatioseu-ran turvallisuusjaosto (ASAF) järjesti automaa-

tio- ja ohjausjärjestelmien tie-toturvallisuuteen liittyvän ko-ko päivän mittaisen tilaisuu-den Tampereella lokakuussa.

Teemapäivänä saatiin katta-via esityksiä automaation tie-toturvan tilanteesta, ongelmis-ta, kyberuhkista sekä tietotur-van hallinnasta teollisuuslai-toksilla ja infrastruktuurin hal-lintajärjestelmissä.

Kaksijakoinen tarve

Tilaisuudessa oli selkeästi ais-tittavissa automaation tieto-turvallisuuden teeman ajan-kohtaisuus sekä kasvava osaa-misen tarve tietoturvallisuus-

Tapahtumaväylä

Osallistujina automaation tietoturvan teemapäivässä oli yli 60 henkilöä tutkimuslaitoksista, konsulttiyrityksistä, viranomaisista, järjestelmä- ja laitetoimittajista sekä automaation loppukäyttäjistä.

näkökohtien systemaattisen hallinnan kannalta. Turvalli-suuden kaksijakoinen tarve, toisaalta automaatiojärjestel-mien toiminnan jatkuvuuden osalta ja toisaalta sisäisenä tai ulkoisena uhkana koetun ih-


mation Oy:stä loi läpikatsauk-sen tietoturvallisuuteen liitty-vään palveluliiketoimintaan osana suuria automaatiojär-jestelmiä sekä niihin liittyviä automaatio- ja tehdasverkko-ja.

Kasvavat tietoturvallisuus-vaatimukset sekä toimituspro-jekteissa että järjestelmien käytön aikaisessa ylläpidossa ovat luoneet myös Metsolle järjestelmätoimittajana auto-maation tietoturvallisuuteen liittyvän osaamiskeskuksen.

Teemapäivän esitysten ja keskustelun perusteella voi arvioida, ettei automaation tietoturvallisuuden merkitys tule tulevaisuudessa ainakaan vähenemään. Luonnollisena kehityskulkuna voisi ennustaa erilaisten standardien ja tur-vallisuusluokitusten käyttöön-oton laajenemisen riskiin pe-rustuvan lähestymistavan mu-kaisesti ja kokonaisvaltaisen turvallisuuden johtamisen in-strumenttina.

Automaatiojärjestelmien tietoturvallisuuteen liittyvien riskien hallintatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on varmastikin mielenkiintoinen haaste – esityksissä kun tuo-tiin esille epäsuhta menestyk-selliseen hyökkäämiseen ja puolustamiseen tarvittavien resurssien osalta. ■

nen eri tahoilta toteutettiin tässäkin teemapäivässä.

Ydinvoimaloista vedenkäsittelylaitoksiinMikko Särelä Aalto-yliopis-tosta sekä Jari Seppälä Tam-pereen Teknillisestä yliopis-tosta taustoittivat automaation tietoturvallisuuteen liittyvät ti-

misen toiminnan osalta, tuli esille useissa esityksissä.

Englannin kielessä turvalli-suutta käsitelläänkin kahdella eri termillä, safety ja security. Tahattomastikin aiheutetut tietoturvallisuuteen liittyvät vaarat ovat yleisiä. Esityksissä pidettiin tärkeänä vuorovaiku-tusta automaatiojärjestelmien ja IT-järjestelmien asiantunti-joiden välillä – niissä käsitel-tiin myös tunnettuja lähesty-mistapojen ja tavoitteiden eroja automaation ja IT:n vä-lillä.

Turvallisuusjaoston pu-heenjohtaja Janne Peltonen VTT Expert Services Oy:stä alusti teemapäivän johdan-nolla sekä jaoston toiminnan perusteiden kuvauksella – esi-merkiksi yhteistoiminta ja au-tomaation turvallisuusasian-tuntemuksen yhteenkokoami-

Langattomat ohjaukset

PL 69, 06151 Porvoo, puh. (019) 574 5700, www.malux.fi

Unohda kenttäkaapelointi!Steuten EnOcean® -ohjauskalusteet toimivat

täysin langattomasti – ilman kenttäkaapelointia ja energia lähdettä! Ohjaussignaalin kantama on

jopa 300 m ulkona ja 30–100 m sisällä. Toistimia saatavana! Lisätietoja www.malux.fi

en tilanteen ja yleisessä ver-kossa esiintyvien järjestelmi-en määrän.

Seppälä nosti esille pitkän yli 10-vuotisen työn, jota Suo-messa on tehty automaation tietoturvan parissa, sekä julki-set lähteet kuten esimerkiksi Automaatioseuran julkaise-man kirjan ’Teollisuusauto-maation tietoturva’.

”Esityksissä tuotiin esille epäsuhta menestykselliseen hyökkäämiseen ja puolustamiseen tarvittavien resurssien osalta.”

lanteen, uhkakuvat, elinkaa-ren sekä tutkimuksen.

Särelä taustoitti konkreetti-sesti automaation kyberuhki-

hallintajärjestelmien tietotur-vallisuuden lukuisat ongelma-kohdat sekä ylläpidon jatku-vuuden vaatimukset nousivat esille loppukäyttäjien asetta-mia haasteita unohtamatta.

Epäsuhta hyökkäyksessä ja puolustuksessaTeemu Kiviniemi Metso Auto-

Matti Sundqvist Sundcon Oy:stä loi katsauksen teollis-ten automaatio- ja ohjausjär-jestelmien (IACS) tietoturvalli-suuteen liittyvään standar-dointiin kuten IEC 62443-sar-jan standardeihin, joita on käännetty myös Suomenkieli-seksi SFS-standardiksi.

Yritysten tietoturvallisuus-johtamista käsitteli Jarkko Holappa Nixu Oy:stä muun muassa standardin ISO 27000 -periaatteiden sekä järjestel-mätoimittajien tietoturvalli-suuden hallinnan keinojen näkökulmasta.

Ydinvoima-alan lähestymis-tavasta tietoturvallisuuteen puhui Mika Koskela Säteily-turvakeskuksesta painottaen riskienhallinnan ja tietoisen ratkaisumallin valinnan näkö-kulmaa. Erityispiirteenä alalla huomioidaan jo lainsäädän-nön vaatimusten kautta tieto-turvallisuuden hallinta sisäis-ten uhkien ja järjestelmätek-nistä tietämystä omaavien ih-misten osalta.

Maantieteellisesti hajautet-tuja infrastruktuurin hallinta-järjestelmiä käsitteli Jarkko Böhm Mipro Oy:sta kunnal-listen vedenkäsittelylaitosten ja valtiollisten rautateiden lii-kenteenohjausjärjestelmien osalta. Laajojen, tietoverkkoi-hin perustuvien hajautettujen

Tapahtumaväylä


Uutisväylä

Joka toinen vuosi myönnettävän Elä-köön automaatio! -palkinnon saa tänä

vuonna Ponsse Oyj:n työryhmä, joka on hyödyntänyt innovatiivisesti automaatio-tekniikkaa uuden harvesterin kehitykses-sä. Palkittu työryhmä on toiminut keskei-sessä roolissa uuden Ponsse Scorpion -harvesterin vakautus- ja levellointijärjes-telmän kehitystyössä.

7 000 euron arvoinen Eläköön auto-maatio! -palkinto myönnetään merkittä-västä ja innovatiivisesta automaatioalan ratkaisusta. Sen myöntävät Suomen Auto-maatioseura ry ja Messukeskus. Palkinto-summan lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Voittaja julkistettiin Helsingin Messukes-kuksessa Teknologia 13 -messuilla.

Tunnustuspalkinnon saajan valitsi toi-mikunta, johon kuuluivat Suomen Auto-maatioseura ry:n hallituksen puheenjoh-taja Harri Happonen, Senior Research Engineer Lasse Eriksson Konecranesilta, suunnittelupäällikkö Mika Lehtonen For-

Ponssen työryhmälle 7 000 euron palkinto

Eläköön automaatio! -palkinto myönnettiin Teknologia 13 -messuilla Ponssen työryhmälle uuden Ponsse Scorpion -harvesterin vakautus- ja levellointijärjestelmän kehitystyöstä. Palkinnon jakoi Suomen Automaatioseuran puheenjohtaja Harri Happonen (vas.) ja sen vastaanottivat Ponssen edustajat Aleksi Kivi, Anssi Pitkäranta ja Juha Inberg.

tumilta ja myyntiryhmäpäällikkö Riikka Telin Messukeskuksesta.

Harri Happonen perustelee Ponssen työryhmälle myönnettyä palkintoa inno-vatiivisilla automaatioratkaisuilla ja saa-vutetuilla konkreettisilla hyödyillä.

– Lisäksi palkintolautakunta painotti valinnassaan sitä, että automaatioteknii-kan mahdollisuuksia on esimerkillisesti hyödynnetty uudentyyppisen laitteen ko-konaisvaltaisessa suunnittelussa, Happo-nen sanoo.

Metsätyökoneiden kaltaisissa liikkuvis-sa työkoneissa on tärkeää varmistaa ajo-neuvon tai koneen alustan riittävä tukeva kontakti maanpintaan. Tämä toteutetaan usein sallimalla akseleiden, akselistojen ja erillisten runkojen kiertyä toisiinsa nähden. Ongelmana on kiertymisen hal-linta erilaisissa ajotilanteissa ja laitteissa.

Ponsse Scorpion -harvesteriin on kehi-tetty uudenlainen runkoratkaisu ja hyö-dynnetty erityisesti automaatiota rungon

vakausratkaisun hallintaan. Uusi ratkaisu parantaa koneen käytettävyyttä, tehok-kuutta, tuottavuutta ja ergonomiaa. Rat-kaisu sallii muun muassa nosturin ja har-vesteripään tehokkaan käytön ajon aika-na ja koneen siirtämisen, vaikka nosturi ja harvesteripää ovat koneen sivulla. Li-säksi sillä parannetaan turvallisuutta ha-vaitsemalla ja puuttumalla ajoissa tilan-teisiin, joissa metsäkone olisi vaarassa kaatua.

Automaation merkittävänä osana on kehitetty uudenlainen, kahden eri mitta-suureen rinnakkaiseen hyödyntämiseen perustuva anturijärjestely, jossa on paino-tettu erityisesti järjestelmän luotettavuut-ta. Samalla on saatu aikaan kustannus-säästöjä. Automaatiota hyödynnetään turvallisuuden varmistamiseksi muuten-kin hyvin, muun muassa automaattisilla valvonnoilla. ■


ABB-robottien käyttäjät kokoontuvat vuosittain yhteiseen tapahtumaan

ARUC:iin (ABB Robot User’s Club), jolla on jo varsin pitkät perinteet. Ensimmäi-nen tapahtuma järjestettiin lähes 30 vuotta sitten. Tapahtuma on yhä tärkeä kokoontumis, verkottumis- ja tiedonvaih-totilaisuus robottiammattilaisille. Tänä vuonna tapahtuma kokosi Jyväskylän Laajavuoreen lähes 100 osallistujaa.

Pitkään perinteeseen kuuluu joka vuo-si vuoden robottimestarin valinta. Tänä vuonna titteli myönnettiin innovatiivisel-le tekniikan edelläkävijälle, HT Laserin Tero Haapakoskelle, joka on soveltanut ennakkoluulottomasti robottitekniikkaa hitsauksessa. ■

Tero Haapakoskesta robottimestari 2013

Vuoden robottimestari 2013 Tero Haapakoski, HT Laser.

VTT:n spin-off-yritys Asqella Oy saa merkittävän alkuvaiheen rahoituksen

bisnesenkeleiltä VTT Ventures Oy:ltä ja Tekesiltä. Lähes miljoonan euron rahoi-tuksen turvin Asqella kaupallistaa teknis-tieteellisiin läpimurtoihin pohjautuvan passiivisen terahertsikuvannusteknologi-an. Sen avulla voidaan havaita etäältä kätkettyjä esineitä.

Nopeille uusille turvatarkastusmenetel-mille on kova kysyntä esimerkiksi häviki-nestossa sekä tapahtumien ja julkisten ti-lojen turvatarkastuksissa. Asqellan kame-rat tulevat markkinoille vuoden 2014 ai-kana.

Uusi kamerateknologia antaa sovelta-jilleen täysin vaarattoman tavan havaita kätketyt esineet 5–15 metrin etäisyydeltä, eikä ihmisten tarvitse pysähtyä tarkastus-ta varten. Koska laite ei säteilytä kohde-henkilöitä millään tavalla, terveysriskiä ei ole ja intimiteettisuoja säilyy.

– Ero on hieman kuin vertaisi musta-valko-tv:tä väritelevisioon, Asqellan toi-mitusjohtaja Arttu Luukanen vertaa van-haa ja uutta kameratekniikkaa. ■

Asqellalta uutta tekniikkaa turvatarkastuksiin

Corenet ja Siemens tekivät palvelusopimuksen

Corenet Oy toimittaa Siemensin Mo-bility Division -yksikölle Muurlan ja

Lohjan välisen tieosuuden tietoliikenne-verkon valvonta- ja ylläpitopalvelut. Pal-velukokonaisuus sisältää tietoliikenne-verkon laitteiden valvonnan sekä vuoro-kauden ympäri toimivan viankorjauspal-velun. Osuus sisältää yli 300 valvottavaa kohdetta kuten kameroita, tietoliikenne-laitteita, palvelimia ja työasemia. Core-net tuottaa kohteeseen myös antivirus-palvelun.

Toukokuussa solmittu sopimus on aluksi voimassa vuoden 2016 loppuun asti ja siihen sisältyy kahden vuoden jat-ko-optio. Palvelusopimus on ensimmäi-nen laatuaan Corenetin ja Siemensin vä-lillä.

– Meille on tärkeää, että Corenet kyke-nee reagoimaan nopeasti mahdollisissa vikatilanteissa. Lisäksi arvostamme hyvää raportointia. Meille on tärkeää, että asi-akkaamme saavat ensiluokkaista palve-lua. Uskomme, että uusi yhteistyökump-panimme auttaa tässä, Siemensin tekni-nen johtaja Jari Jussila sanoo. ■

Bosch Rexroth aikoo myydä maail-manlaajuisen pneumatiikkaliiketoi-

mintansa saksalais-skandinaaviselle in-vestointiyritykselle Tritonille. Sopimukset on allekirjoitettu ja yrityskauppa on kil-pailuviranomaisten hyväksyttävänä. Os-tohintaa ei paljasteta.

– Tritonilla on laaja kokemus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sijoittamisessa. Tällä yrityskaupalla otamme seuraavan johdonmukaisen ja loogisen askeleen varmistaaksemme pneumatiikkaliiketoi-mintamme menestyksellisen jatkokehi-tyksen, sanoo Bosch Rexrothin pääjohta-ja Karl Tragl.

Bosch Rexroth on voimansiirron, ohja-uksen ja liikkeenhallinnan ratkaisujen

Triton ostamassa Bosch Rexrothin pneumatiikan

maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Rexrothin pneumatiikan liiketoimintayk-sikkö työllistää noin 2 100 henkilöä eri maissa. Tehtaita on Saksassa, Yhdysval-loissa, Kiinassa, Unkarissa ja Ranskassa.

Vuonna 1997 perustettu investointiyri-tys Triton sijoittaa Pohjois-Euroopassa, pääasiassa Saksassa, Sveitsissä sekä Poh-joismaissa sijaitseviin keskisuuriin yrityk-siin. Tällä Euroopan alueella Triton kes-kittyy teollisuuteen, palveluliiketoimin-taan sekä kuluttaja- ja terveydenhoito-alalle. ■

Uutisväylä

DEVELOP ONCE, DEPLOY ANYWHERE

OPC UA WORKSHOP

12.-14.11.2013 Espoo, Innopoli 2

For industry experts & software developers

Day 1 Introduction & applicationsDay 2 Client developmentDay 3 Server development

www.prosysopc.com

lehti-ilmoitus.indd 19 26.9. 12.24


Uutisväylä

Fortumin sähkönjakelun luo-tettavuuden parantamiseen

tähtäävä Fortum VahvaVerkko -hanke etenee ennakoitua no-peammin. Vuoden 2013 lop-puun mennessä Fortum saa sää-varman verkon piiriin 80 000 asiakasta lisää. Alkuperäinen ta-voite oli 90 000 asiakasta vuo-den 2014 loppuun mennessä.

Näin 280 000 eli lähes puo-let yhtiön asiakkaista saa säh-köä entistä luotettavammin myös kovan tuulen, ukkos-myrskyjen ja kinosten keskel-lä. Yhteensä Fortumilla on Suomessa 633 000 sähkönja-kelun asiakasta, joista noin 200 000 oli säävarman ver-

Fortum vahvistaa sähköverkkoa nopeutetusti

Fortum vahvistaa verkkoa sähkönjakelun toimitusvarmuuden lisäämiseksi.

Vaskiluodon Voima ja Met-so ovat allekirjoittaneet

sopimuksen Seinäjoen voi-malaitoksen laajasta auto-maatiouudistuksesta. Inves-toinnilla korvataan vuonna 1989 käyttöön otettu auto-maatiojärjestelmä nykyteknii-kalla, mikä parantaa laitoksen käytettävyyttä ja turvallisuus-tasoa entisestään.

Seinäjoen voimalaitos toi-mittaa sähköä ja kaukoläm-pöä alueellisesti. Sen kattila-teho (höyryteho) on 299 me-

Vaskiluodon Voima tilaa Metsolta automaatiouudistuksen

Royal Caribbean Cruises -yhtiön uusiin Project

Sunshine -risteilijöihin tulee hälytys-, valvonta- ja ohjaus-järjestelmäksi Metson DNA-automaatiojärjestelmä. Saksa-laisen Meyer Werftin telakan kanssa tehty sopimus kattaa

Karibian luksusristeilijöihin järjestelmät Metsolta

[email protected] www.tausen.fi

Tausen Oy

Koneturvallisuutta25 vuoden kokemuksella

kon piirissä ennen VahvaVerk-ko-hankkeen käynnistämistä.

Sähköverkon säävarmuutta on parannettu monin eri ta-voin. Sähköjohtoja on kaape-loitu maan sisään suojaan sään vaihteluilta. Ilmajohtojen kuntoa on kartoitettu helikop-terikuvauksin ja johtoja on korjattu ennakoivasti. Myös sähköverkon automaatiota on lisätty, jotta viat voidaan rajata ja sähköt palauttaa katkoissa aiempaa nopeammin. Lisäksi Fortum on tiivistänyt yhteis-työtä maanomistajien, ura-koitsijoiden ja metsäalan toi-mijoiden kanssa sähkölinjojen vierimetsien hoitamisessa. ■

kolme jättialusta, joihin mah-tuu kuhunkin 4 200 matkusta-jaa.

Alukset edustavat uusinta innovatiivista suunnittelua, jossa korostuvat energiansääs-tö ja kestävät ympäristöratkai-sut. Innovatiivinen projekti

gawattia, turbiinin sähköteho 125 megawattia ja kaukoläm-pöteho 100 megawattia. Pää-polttoaineina käytetään met-sähaketta ja jyrsinturvetta. Voimalaitoksen varapolttoai-neena on kivihiili.

Avaimet käteen -toimitus si-sältää automaatiojärjestelmän suunnittelun, järjestelmälait-teet, asennuksen, testauksen, käyttöönoton ja käyttökoulu-tuksen. Uusittu automaatio otetaan käyttöön elokuussa 2014. ■

jatkaa Metson yhteistyötä Meyer Werftin telakan kanssa. Metso on aiemmin toimitta-nut automaatiojärjestelmätek-nologiaa Royal Caribbean In-ternational -laivayhtiön Ra-diance-luokan ja Celebrity Cruises -yhtiön Solistice-luo-

kan laivoihin sekä useisiin muihin telakan rakentamiin aluksiin.

Ensimmäinen Metson tek-nologiaan pohjautuva laiva-automaatiojärjestelmä toimi-tettiin vuonna 1983. ■


Uutisväylä

Honeywell Scanning & Mobi-lity -konserniin nykyisin kuu-luva Intermec tuo markkinoil-le alan tähän mennessä te-hokkaimman käsitietoko-neen. CN51 on yrityksen en-simmäinen tuote, joka toimii sekä Android- että Windows-käyttöjärjestelmissä. Seuraa-van sukupolven käsitietokone on kehitetty myymälätoimi-tuksia sekä kuljetus-, logistiik-ka- ja kenttätoimintaa varten.

CN51:n suuri multikoske-tusnäyttö on helppolukuinen myös ulkona. Näyttöä ei tar-vitse vierittää yhtä paljon ni-

Intermec julkistaa vankan käsitietokoneen

mikirjoitusta kirjoitettaessa tai tietoja luettaessa, mikä no-peuttaa laitteen käyttöä. Lait-teen akun luvataan kestävän jopa 12 tuntia tai kauemmin-kin ilman keskeytyksiä.

– Vaikka vankkatekoiset kä-sitietokoneet on suunniteltu älypuhelimia sovelluskohtai-semmiksi, yhä useammat ovat huomanneet niiden tarjoavan älypuhelinten tavoin runsaasti erilaisia toimintoja ja hyödyl-lisiä ominaisuuksia, toteaa johtaja David Krebs Interme-ciltä. ■

Intermecin CN51-käsitietokoneessa on muun muassa ääniteholtaan luotettava Flexible Network -radio ja viiden megapikselin värikamera.

Singaporen sataman toi-minnasta vastaava yhtiö

PSA on tilannut VTT:ltä edis-tyksellisen langattoman tieto-verkon kehitystyön. Teknolo-gian avulla on tarkoitus pa-rantaa satamatoiminnan suju-vuutta ja tehokkuutta. Tilaus on kokoluokaltaan varsin merkittävä. Singapore on maailman suurimpia konttisa-tamia.

– Singapore on mielenkiin-toinen liiketoiminta-alue, ja

VTT sai ison tilauksen Singaporesta

Tulevaisuudessa merikulje-tuksia koskevat entistä tiu-

kemmat päästörajoitukset, jot-ka edellyttävät kansainvälis-ten merikuljetusten päästöjen kehittymisen seurantaa. Tä-hän tarpeeseen vastaa Liiken-teen turvallisuusvirasto Trafin ja Liikenneviraston yhteispro-jekti, jossa tuotettujen mallien avulla Suomen merikuljetus-ten päästöistä saadaan entistä tarkempaa tietoa.

Yhteisprojektissa on tuotet-tu kaksi tietokonemallia. Niitä käytetään Suomen ja ulko-maiden välisen meriliikenteen tavarakuljetusten päästöjen ja

Merikuljetusten päästöt esiin laskentamallien avulla

niiden ulkoisten kustannusten sekä polttoainekustannusten laskentaan.

Suomen merikuljetusten päästöjen kehittymistä on tar-ve seurata koko merimatkan Suomen tuonti- ja vientikulje-tuksissa suomalaisten ja ulko-maisten satamien välillä. IMO:ssa ja EU:ssa on parhail-laan esillä ehdotuksia merilii-kenteen hiilidioksidipäästöjen monitoroimiseksi, raportoimi-seksi ja verifioimiseksi. Myös erityyppiset meriliikenteen infrastruktuurin kehittämis-hankkeet edellyttävät päästö-jen arvioimista. ■

PSA on siellä merkittävä toi-mija. Tekemämme sopimus on VTT:lle tärkeä päänavaus Singaporen markkinoilla, sa-noo VTT:n toimialajohtaja Jouko Suokas.

PSA pyrkii tehostamaan Sin-gaporen sataman toimintaa langattoman mesh-verkon avulla. Tavoitteena on lisätä au-tomaatiota ja sujuvoittaa pro-sesseja sekä tukea työvoiman ja koneiden parempaa liikku-vuutta ja turvallisuutta. ■

ABB on solminut Valmet Automotiven kanssa mit-

tavan sopimuksen Mercedes-Benzin A-sarjaa valmistavien robottien ennakkohuollosta ja kunnossapidosta. Nelivuoti-nen sopimus koskee lähes 200:aa robottia, jotka osallis-tuvat A-sarjan rakentamiseen Uudenkaupungin autoteh-taan uudella tuotantolinjalla.

ABB solmi syksyllä 2012 Valmet Automotiven kanssa kaikkien aikojen suurimman Suomessa koskaan tehdyn ro-bottikaupan. Kaupan sisältä-

ABB huoltaa Mersuja valmistavat robotit

mät robotit vastaavat uudella linjalla muun muassa pistehit-sauksesta, liimauksesta ja ma-teriaalinkäsittelystä. Kunnos-sapitosopimus sisältää näiden robottien ennakkohuollon, paikanpäällä olevan teknisen tuen sekä ympärivuorokauti-sen vasteaikapalvelun.

Mercedes-Benzin A-sarjan tuotanto uudella sarjatuotan-tolinjalla käynnistyi elokuussa 2013. Valmet Automotive val-mistaa Uudessakaupungissa yli 100 000 A-sarjan autoa vuosina 2013–2016. ■

Pasir Panjang -terminaali Singaporessa. Lähde: PSA Singapore Terminals


Solid Works 2014 -suunnitteluohjelmisto korostaa suunnittelijan tekemiä muutoksia – tässä tapauksessa jousitukseen. Muut suunnitteluryhmän jäsenet voivat tarkistaa muutokset älypuhelimelta vaikkapa lentokonetta vaihtaessaan.

Maailman johtava tuot-teen elinkaaren hallin-

taratkaisuihin (PLM) ja 3D-mallintamiseen keskittynyt ohjelmistoyritys Dassault Sys-tèmes esitteli hiljattain uuden SolidWorks 2014 -suunnitte-luohjelmistonsa. Se sisältää monia automaatiosuunnitteli-jaa palvelevia yksityiskohtia.

Pohjois-Euroopan alueen tekninen päällikkö Marcus Ohlsson kertoi tiedotustilaisuu-dessa Tukholmassa, että esimer-kiksi ryhmätyössä tarvittavia ominaisuuksia on laajennettu mobiilitekniikan suuntaan.

Projektityöskentelyä varten ohjelmistossa on nyt ominai-suus, joka parantaa työnkul-kua, koska suunnittelijat voi-vat käyttää ja jakaa tiedostoja keskenään aiempaa dynaami-semmin ja nopeammin. An-droid- ja iOS-laitteisiin lisätyn liikkuvuuden tuen avulla pro-jektiin kuuluvat suunnittelijat voivat nähdä ja kommentoida kollegojensa tekemiä muu-toksia tosiaikaisesti.

Suunnittelijan työ myös älypuhelimelle

– SolidWorks 2014 on esi-merkki siitä, mitä tapahtuu, kun ohjelmistokehittäjät kuuntelevat käyttäjien toivei-ta. Uudet ominaisuudet ovat välttämättömiä projektityön kannalta. Tästä esimerkkinä historiavälilehti, joka sallii useiden käyttäjien näkevän viimeisimmät suunnittelu-muutokset hiiren klikkauksel-la, kertoo Dassault Système-sin asiakkuuksiin kuuluvan Rethink Roboticsin vanhempi koneinsinööri Michael Lewis.

Marcus Ohlsson kertoo, et-tä yrityksen kehitystyön poh-jana on käyttäjiltä saatujen toivomusten pohjalta laadittu Top 10 -lista. Suunnittelun aloitus ja alustava hahmottelu tapahtuu nyt nopeasti, ja vaik-kapa hihnakäyttöjen pituudet skaalautuvat suoraan hihna-pyöriä tai akseleiden paikkoja muutettaessa.

Uudessa versiossa ohjel-misto luo kytkentäkaaviosta ja tuotteen fyysisistä mitoista valmiita kaapelointeja liittimi-

Kiertovoitelun instrumentit

KYTOLA INSTRUMENTS OYOlli Kytölän tie 140950 Muurame

Puh 020 779 0690 • Faksi 014 631 419E-mail [email protected]

Soikioratasmittarit Rotametrit Mittausasemat Paikallisnäytöt Öljyn vesipitoisuusmittarit Öljyn värimittarit

laitteeseen tai koteloon, mutta ovat kuitenkin kyllin pitkät asentamista ajatellen. ■

neen. Se myös laskee tarvitta-vien kaapeleiden mitat, jol-loin ne varmasti mahtuvat

Tuoteväylä


Tule Tekniikkamessuille SMSY:n kutsumana syksyllä 2014. Se on tapahtuma jossa toimittajat ja tarvitsijat kohtaavat.

Vanhoja tuttavuuksia lujitetaan ja uusia luodaan.

Jos sinulla on ollut miettimistä sisäänkirjautuessasi messuille: kuka kutsui?

Muista helppo SMSY (Suomen Mittaus ja Säätöteknillinen Yhdistys ry).

SMSY ja Jyväskylän Messut Oy toimivat yhteistyön merkeissä koskien kyseistä Tekniikka 2014 tapahtumaa.

Terveisin SMSY:n puheenjohtaja

Raimo Sutinen

Järjestösivut


Uudet varsinaiset jäsenet:

Suomen Automaatioseura ry:n tapahtumiaLisätietoja www.automaatioseura.fi

Järjestösivut

Suomen Automaatioseura ry

Toimisto Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki, puh. 0201 981 220, fax 0201 981 227, [email protected] tai [email protected], www.automaatioseura.fiPuheenjohtaja Harri Happonen, Metso Automation, puh. 040 765 7137, [email protected] Antti Kuisma, puh. 0201 981 225, 0400 580 840, [email protected] Hautala, puh. 0201 981 223, [email protected]

Uudet opiskelijajäsenet:

Summanen Jari Nortal OySaloranta Antti Tekes

Salmi Jyrki MetropoliaÄikäs Tuukka MetropoliaSyvälä Ilkka Metropolia

MES Stipendi 2013

Valmistuuko MES-aiheinen insinööri- tai diplomityösi vuoden 2013 aikana?

Tämän vuoden stipendiä (1000€) voi hakea vuonna 2013 valmistuneelle lopputyölle, joka käsittelee valmistuksen ohjaamista tai jotain näihin olennaisesti liittyvää asiaa (mallinnus, suunnittelu, ohjaus, hienokuormitus, tiedonhallinta, järjestelmäintegraatio, standardit, käyttöönotto, yms.).

Laita ihmeessä hakemus tulemaan, jos työ onnistui ja tonni kiinnostaa! (Työ PDF-muodossa ja max A4:n mittainen vapaamuotoinen hakemus meilinä osoitteeseen [email protected] 31.12.2013 mennessä.).

Stipendin myöntää Automaatioseuran Valmistuksenohjausjaosto ja sen sponsoroivat: Delfoi, Delta Enterprise, Logica, Leanware ja Novotek.

Robotiikan tulevaisuudennäkymät Suomessa

Robotiikan tulevaisuudennäkymät Suomessa -seminaari järjestetään Otaniemessä 27.11.2013 klo 9 alkaen. Tule kuulemaan, mitä robotiikassa tapahtuu sekä keskustelemaan robotiikan ja autonomisten järjestelmien tulevaisuudesta Suomessa.

Esiintyjinä mm. ZenRobotics Oy, Fastems Oy, Probot Oy, Suomen Robotiikkayhdistys, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto.

Seminaari on maksuton.

Tilaisuuden järjestävät Aalto-yliopisto ja IEEE Finland Chapter on Robotics and Automation.

Lisätietoja http://sites.ieee.org/finland-csrasmc/news-and-events/ tai sähköpostitse [email protected].


Järjestösivut

JÄRJE

STÖ Pääyhdistys SMSY r.y.

Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys (SMSY) r.y:n hallitusjäsenet ja paikallisyhdistysten puheenjohtajat vuonna 2013/2014. www.smsy.fi

PUNTARIRaumaSMSY:n hallitusjäsen Kari StenbackPuolukkatie 4526660 RAUMAGSM 0500 446 [email protected]

PuheenjohtajaJyrki EräviitaGSM 050 568 [email protected]

TURUN AUTOMAATIOTurkuPuheenjohtaja, SMSY:n vpj. hallitusjäsen Kalevi VirtanenFocusplan Oy Pitkämäenkatu 6 20250 TURKU GSM 050 435 5240 Faksi 010 424 0401 [email protected]

WIISARIHelsinki Puheenjohtaja Kalle Grönstrand Aptor Oy Terijoentie 11 02130 ESPOO GSM 040 556 2598 [email protected]

ANTURIKemi – TornioPuheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsenJuhani MalinenRiistamiehentie 11 E 1894600 KEMI GSM 0400 637 145 [email protected]

BARLahtiPuheenjohtajaMarkku Putkonen AVS-Yhtiöt OyRusthollarinkatu 802270 ESPOO Puh. (09) 613 316GSM 040 502 1272 Faksi (09) 613 31800 [email protected]

EKSYLappeenranta – ImatraPuheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Esa ForsblomAuser OyKellomäentie 154920 TAIPALSAARIPuh. 05-341 0400 (Kotka)GSM 040 738 7338Faksi (05) 341 [email protected]

KYSÄKotka – KouvolaPuheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Martti LaisiKotka Automation OyKyminlinnantie 648600 KOTKAGSM 0400 655 [email protected]

LIMIITTIJoensuuPuheenjohtaja Osmo MikkonenServix OyLuostaritie 10 79810 KARVIONKANAVA GSM 0400 674 544 Faksi (013) 826 044 [email protected]

LUUPPIPorvooPuheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen Tuomo WaljusMetso Endress+Hauser OyPL 31000811 HELSINKIPuh. 0204836004GSM 0400 100939Faksi [email protected]

MITTELIJyväskylä – JämsäPuheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsen, siht.Olli SarkkinenTyrskykuja 340900 JYVÄSKYLÄGSM 040 515 [email protected]

PIHITamperePuheenjohtaja, SMSY:n puheenjohtajaRaimo SutinenMekaniikanpolku 20 C 4233720 TAMPEREGSM 050 525 [email protected]

PITTIKuopioPuheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsenRisto RissanenSaunaniemenkatu 28 B70840 KUOPIO GSM 040 556 [email protected]

PIPOOuluSMSY:n hallitusjäsen Reijo KemiläPajukarintie 290830 HAUKIPUDASGSM 0400 689 363 [email protected]

Puheenjohtaja Eino Jämsä AISPRO OyJääsalontie 1490400 OULUGSM 050 362 [email protected]

PSAPoriPuheenjohtaja, SMSY:n hallitusjäsenMatti RantalaFazer Leipomot Oy, Ulvilan leipomoSammontie 22 28400 ULVILAGSM 0400 536 597 Faksi (020) 555 3158 [email protected]

VarapuheenjohtajaTURUN AUTOMAATIOTurkuPuheenjohtaja, SMSY:n vpj. hallitusjäsen Kalevi VirtanenFocusplan Oy Pitkämäenkatu 6 20250 TURKU GSM 050 435 5240 [email protected]

RahastonhoitajaMargit ManninenMitteli, Jyväskylä – JämsäTuulimyllyntie 4 A 640640 JYVÄSKYLÄGSM 050 386 [email protected]

PuheenjohtajaRaimo Sutinen(PIHI, Tampere)Mekaniikanpolku 20 C 4233720 TAMPEREGSM 050 525 [email protected]

SihteeriOlli SarkkinenMitteli, Jyväskylä – JämsäTyrskykuja 340900 JYVÄSKYLÄGSM 040 515 [email protected]


koMMentoi ja tykkää

www.automaatiovayla.fiilMoitustilan varaus:

teeMat vuonna 2014

1/2014 Automaation tietotekniikka ilmestyy 31.1.2014

2/2014 Rakennusautomaatio ilmestyy 14.03.2014

3/2014 energia-automaatio ilmestyy 16.05.2014

4/2014 tekniikka 14 & tuottavuutta automaatiolla ilmestyy 22.08.2014

5/2014 Kappaletavara-automaatio ilmestyy 17.10.2014

6/2014 Kenttälaitteet ilmestyy 03.12.2014

.F50-0

Mittaa mitä haluat.

8619 multiCELL

8619 multiCELL toimii monikanavaisena lähettimenä, sää-timenä, dataloggerina, annostelijana tai vaikka vain nume-ro-/trendinäyttönä. Prosessin mittauksille kuten virtaus, pH, johtokyky, kloori, Redox, lämpötila, tms. Informatiivi-nen ja valaistu näyttö on monirivinen ja voidaan muokatakäyttökohteeseen sopivaksi. 8619 sisältää useita lasken-tamahdollisuuksia eri mittausarvojen välille ja prosessin ohjaukseen.

Kun haluat lisätietoja niin soita 0207 412 550 taiwww.burkert.fi > tuotteet > 8619

Monipuoliset eväät tekniikan nälkään · Timo Syrjänen Pöyry Finland Oy THTH ry:n hallituksen...

Documents

Transcript of Monipuoliset eväät tekniikan nälkään · Timo Syrjänen Pöyry Finland Oy THTH ry:n hallituksen...