Monialainen arviointi ja avun varmistaminen: yhteinen ...¤kelä-Jukka.pdf · Jukka Mäkelä,...
Embed Size (px)
Transcript of Monialainen arviointi ja avun varmistaminen: yhteinen ...¤kelä-Jukka.pdf · Jukka Mäkelä,...

Monialainen arviointi ja avun
varmistaminen: yhteinen
tilannekuva
– CA-malliJukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija
Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL

15.10.20182
Miksi monialaista arviointia tarvitaan?
Lapsen terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuranta on osa palvelujen perustehtävää
• perustuu sekä voimavarojen, vahvuuksien ja haavoittuvuuksien tunnistamiseen
• että riskinarviointiin erilaisin mittarein ja vertailupistein
Arvion tekeminen asiakkaan avuksi kuuluu kaikkeen ammatilliseen toimintaan
• miksi tekisin niin tai näin – tai olisin tekemättä mitään
Usein oma arvio tuntuu selvältä ilman toisten osallistumista
• silloinkin asiakkaan osallisuus jää usein pinnalliseksi
• erityisesti lasten oma näkemys omasta elämästään

15.10.20183
Miksi monialaista arviointia tarvitaan 2
Toiset kysymykset ovat monimutkaisia, ja yhden osion jättäminen huomiotta voi estää oman hyvän tarkoituksen toteutumisen
• näitä voi lähestyä hedelmällisesti vain useamman näkökulman kautta
• aina muiden tietoa ja tuntemusta ei osata hakea
• monet vanhemmuuden ja parisuhteen kysymykset
• väkivalta, päihteet, mielenterveys, toimeentulovaikeudet
• lapsen oppimisen, sosiaalisuuden ja kehittymisen vaikeudet
Eri ammatillisissa perinteissä on kehittynyt kuhunkin oma kieli
• samasta asiasta voidaan puhua eri termeillä
• samalla ilmiöllä voi olla erilaisia merkityssisältöjä

15.10.20184
Eettisen arvioinnin keskeiset periaatteet
Lapsen oikeudet
Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys
• lapsi kohdataan itsenään
• perheen kykyä toimia lapsen hyväksi vahvistetaan
Kokonaisvaltaisuus
• yhtäkään ihmisen elämän ulottuvuutta ei voi erottaa kokonaisuudesta
• ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa
Ihmissuhdekeskeisyys ja dialogisuus
• lapsi kehittyy ja oppii ihmissuhteissa, joita on tuettava
• kunnioittava, kuuleva ja vastaava kohtaaminen
Oman ja yhteisen toiminnan vaikutusten arviointi
mukaillen: THL työpapereita 26: 2017

15.10.20185
Lapsen oikeudet perustana
Hoiva ja huolenpito
Aktiivinen toimijuus:
• leikki, harrastaminen, liikunta
Kuuleminen ja kunnioittaminen
Mahdollisuus vaikuttamiseen ja vastuun kantamiseen
• koulu ja muut toiminnan ja kehittymisen yhteisöt
Yhdenvertaisuus
• autetaan voittamaan eriarvoistavat tekijät
Turvallisuus
Terveys
Oppiminen ja onnistuminen
• kotona, koulussa ja yhteisössä

15.10.20186
Common Approach – yhteinen lähestymistapa
Taustana Australian hallituksen aloite ja toimeksianto v 2009
Kehittämisen taustaryhmänä opetustoimi, sosiaaliala ja lastensuojelu, perusterveydenhuolto ja lasten erikoissairaanhoito
Mallilla vankka tutkimusperusta – pohjana laaja katsaus eri maiden systeemisiin lähestymistapoihin
• kehittämisen pohjana Englannin, USA:n, Australian, Uuden Seelannin ja Ruotsin mallien tarkastelu 12 kriteerin avulla
Toimivuutta arvioitu sekä koulun että peruspalveluissa
• koulussa rohkeus ottaa puheeksi oppimisen kannalta keskeinen kokonaishyvinvointi vähitellen lisääntynyt
• perheet ja lapset kokevat ymmärrettävänä ja käytännöllisenä
Sen myötä kehitetty uutta jäsennystä
• myös Suomessa tehtävissä omaa tarkentavaa jäsennystä
Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.20187
Keskeistä CA-mallissa
Lapsikeskeisyys – Kokonaisvaltaisuus –Voimavarakeskeisyys –Yhteistoiminnallisuus
Painopiste vahvuuksien ja tarpeiden tunnistamisessa (ei riskiarviointimenetelmä)
• yhteinen viitekehys lapsen kokonaistilanteen jäsentämiselle: vahvistavat tekijät jahaavoittuvuudet
• miten lapset ja perheet itse arvioivat tilannettaan
Vahvuuksien ja tarpeiden kartoituksen jäsennys
• hyvinvoinnin ympyrä, jossa kuusi ulottuvuutta
• jokaisessa kolme tasoa: lapsi – perhe – yhteisö
Hyvinvoinnin ulottuvuudet
• fyysinen terveys – mielenterveys – suhteet ihmisiin ja yhteisöön – perustarpeet – oppiminen – turvallisuus
Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.20188
CA - yhteinen viitekehys työvälineenä
1. Työkalu perheiden kanssa keskustelemiseen
• visuaalinen tuki lapsen erilaisten tarpeiden ymmärtämiseksi
• lapsi keskiöön
• perheen ensisijaisuus
• yhteisöllinen vastuu
• tarpeiden tunnistaminen: lapsen, perheen ja ammattilaisen näkökulma
• lapselle / nuorelle oma haastattelu, vanhemmille oma
Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.20189
CA - yhteinen viitekehys työvälineenä 2
2. Työntekijöiden välillä väline yhteisen tiedon tuottamiseen sekä jaettavissa olevan tiedon siirtoon
• nopea oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus
• yhteisen kielen takia siirrettävissä
• erityisosaamisen alueet kartoitetaan kukin omassa toiminnassa - tarvittaessa monialaisesti,
• toisia apuna käyttäen
• oppiminen
• terveys
• hyvinvointi ja turvallisuus
Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.20181015.10.2018 Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201811
Terveys
• Fyysinen terveys
– Lapsi: kokemus omasta terveestä ja aktiivista elämästä
– Perhe: perheenjäsenten terveys - terveellinen ruokavalio -terveelliset elämäntavat
– Yhteisö: terveydenhuoltopalvelut tarpeen mukaan riittävät
• Mielenterveys
– Lapsi: kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta
– Perhe: perheenjäsenten mielenterveys – vanhempi-lapsisuhde – perheen antama ja saama tuki
– Yhteisö: Ystävien ja lähiyhteisön tarjoama tuki – suhteita luotettaviin aikuisiin
Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201812
Perustarpeet ja oppiminen
• Perustarpeet
– Lapsi: kokee perustarpeensa tyydytetyiksi
– Perhe: riittävän tilava koti – vanhempi työssä tai etsii työtä – riittävästi ruokaa ja vaatteita
– Yhteisö: asumisolojen vakaus – liikennevälineet saatavilla – riittävät paikallipalvelut
• Oppiminen
– Lapsi: nauttii oppimisesta – kehittyy ikäiselleen (itselleen) sopivalla tavalla
– Perhe: tukee lapsen oppimista – varhaiskasvatusta / koulunkäyntiä – lukee lapsille / lasten kanssa
– Yhteisö: liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet –kirjastopalvelut - harrastuksia, aktiviteetteja ja ryhmiä
Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201813
Turvallisuus ja suhteet yhteisöön
• Turvallisuus
– Lapsi: turvallisuudentunne – oma käyttäytyminen on turvallista
– Perhe: koti on turvallinen – ei lähisuhdeväkivaltaa–perheenjäsenten kesken hyvää vuorovaikutusta
– Yhteisö: turvallinen koulu – turvallinen lähiympäristö
• Suhteet ihmisiin ja yhteisöön
– Lapsi: yhteenkuuluvuuden tunne yhteisöön – vahva kulttuurinen identiteetti
– Perhe: rutiinit ja yhdessä vietetty aikaa – perheen antama läheisyys ja tuki
– Yhteisö: yhteisöllinen yhteenkuuluvuus – yhteisöltä saatu apu ja tuki – paikalliset palvelut
Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201814
Vähimmäisvaatimukset
Vahvuuksien ja tarpeiden kartoitus tehtävä yhdessä
Lapsi- ja perhelähtöisyys
• molempien tasojen osallisuus: mitä kieltä käytetään
Kokonaisvaltainen tieto tuen tarjoamisen perustaksi
• voimavaralähtöisyys
• oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen
Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen
• yhtenäiseen palvelusuunnitelmaan pääseminen
• omatyöntekijyys?
Päällekkäisten arviointien vähentäminen – eri arvioiden jatkumollisuus

15.10.201815
Yhteinen lähestymistapa: Suomi
Monitoimijaista ja monialaista arviointia tehdään eri vastuualueilla, eri lakeihin perustuen; mm.
• oppimisen ja opiskeluhuollon
• perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
• sosiaalityön ja lastensuojelun
• väkivallan kysymyksissä myös rikostutkinnan kanssa
Keskeistä olisi löytää kieli, jolla tieto olisi lapselle ja perheelle merkityksellistä ja jaettavissa
• CA tarjoaa parhaan tähänastisen mallin
• hyödynnettäisiin Lapset puheeksi –työtapaa sekä digitaalisia jäsentämisen työkaluja kuten Kompassia ja/tai Inforglobea
• pelillistettäisiin lasten kanssa keskustelu: EmpowerKids
Yksi lapsi yksi tilannekuva –työryhmä työstää myös yhteistä, jaettavissa olevaa tietokantaa
Jukka Mäkelä ja työryhmä

15.10.201816
Oleellista
Lapsen ja nuoren kanssa puhutaan hänen kannaltaan oleellisista teemoista
• tulevan sivistyskunnan vastuulla oppiminen – ja:
• terveys, hyvinvointi ja turvallisuus
Perheen erityisyyttä kunnioitetaan: he saavat olla määrittämässä, mikä vahvistaa ja mikä on tärkeätä
Ammattilaiset saavat lapsen ja perheen tuomana kuvan siitä, mitkä vahvuudet ja mitkä haavoittuvuudet ovat heille tärkeitä
• ammattilaisten omat arviot eivät riitä: lapsen oma arvio on yllättäen luotettavampi
• lapset ja perheet kokevat ammattilaisten liittyvän yhteiseen kokonaisuuteen, yhteiseen viitekehykseen
• lapsi ja perhe voivat kantaa tietoa itsestään kuhunkin uuteen tapaamiseen – perustasolta erityisimpään
Jukka Mäkelä CA ja Lape

Kiitos!