Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista

Sisältö

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, sähköalojen työalatoimikuntaTeksti: Sari Tappura, Päivi Hämäläinen, Kaija-Leena Saarela ja Outi LuukkonenTaitto: Innocorp OyPaino: Painojussit Oy1. painos 2010ISBN 978-951-810-414-1

Alkusanat ......................................................................... 3

Käsitteitä ja määritelmiä ................................................ 4

Työturvallisuuden mittaaminen ..................................... 7Mittaamisen tavoitteena oman toiminnan kehittäminen ....................................... 8Mittaamisen lähtökohtana organisaation strategia .......................................... 8Hyvän mittausjärjestelmän piirteitä ...................... 8Tilastot toiminnan kehittämisen tukena............... 9

Työturvallisuusmittaristo ............................................. 10Työtapaturmamittarit .......................................... 10Sairauspoissaolomittarit ...................................... 11Ennakoivat mittarit ............................................. 12

Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tason arviointi ................................................. 13Työturvallisuuden tunnusluvut johdon suorituskykymittareissa .................... 14

Työturvallisuustoiminnan taloudelliset vaikutukset .............................................. 15

Tapaturmakustannukset .................................... 15Sairauspoissaolokustannukset ........................... 15Ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset ...... 16Muita kustannuksia............................................. 16

Esimerkkejä työtapaturmamittareista ........................ 17

Esimerkkejä sairauspoissaolomittareista .................... 19

Esimerkkejä ennakoivista mittareista ......................... 20

Lähteitä ja lisätietoa ..................................................... 22

Liite: Esimerkki taulukkopohjasta työturvallisuusmittarien raportointiin ........................ 23

Työturvallisuuskeskus 3

Alkusanat

Tämä opas on laadittu erityisesti PK-organisaatioille työturvallisuuden mittaamisen ja johtamisen kehittä-misen tueksi. Oppaassa esitetään suosituksia työtur-vallisuusmittariston laadintaan ja yhtenäisiksi kan-sallisiksi mittareiksi. Suositukset perustuvat yleisiin käytäntöihin, joita on selvitetty työpaikoille tehdyil-lä kyselyillä sekä keskusteluilla muiden alan toimi-joiden kanssa. Lisäksi on tutustuttu aihetta käsitte-leviin julkaisuihin. Myös kansanväliset käytännöt on otettu oppaassa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Näistä suosituksista organisaatio voi valita tarpeidensa pohjalta käyttöönsä sopivimmat mittarit ja koostaa niistä oman mittaristonsa. Päätilaaja voi käyttää suosituksia mallina toimittajalta edellytettä-vään raportointiin. Oppaan liitteenä on taulukko-pohja työturvallisuusmittarien raportointiin.

Tämä opas on syntynyt hankkeessa ”Työtur-vallisuusmittareiden tehokas hyödyntäminen”. Hankkeen lähtökohtana olivat käytännön tarpeet yhtenäistää ja ohjeistaa työturvallisuuden mittaa-mista. Hankkeen valmisteluun osallistuivat Työ-suojelupäälliköt ry, Kunnalliset työsuojelupäälliköt ry, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä vakuutusyhtiöt ja yritykset. Hanke toteutettiin vuoden 2009 aikana ja siinä selvitettiin työturvallisuuden mittaamiskäytäntöjä ja

yleisesti käytössä olevia työturvallisuusmittareita. Hankkeen toteutti Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksik-kö, jossa tekijöinä olivat tutkijat Sari Tappura ja Päivi Hämäläinen, professori Kaija Leena Saarela, tutkija Outi Knuutila sekä tutkimusapulainen Outi Luukkonen. Hanketta rahoittivat lisäksi Työsuojelu-päälliköt ry, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Työturvallisuuskeskus on vastannut tämän oppaan julkaisemisesta. Hankkeen ohjausryhmään kuului-vat Jukka Tamminen (Työsuojelupäälliköt ry ja TSP-Safetymedia Oy) puheenjohtajana, Hannu Tarvainen (TVL), Hannu Alen ja Helena Kalliolinna (STM), Sini Ahlgren ja Matti Kallio (Pohjola Vakuutus Oy), Kari Häkkinen (If Vahinkovakuutusyhtiö Oy), Pauli A. Karjalainen ja Ulla Juuti (UPM-Kymmene Oyj), Kirsi Kelkka-Leskelä ja Milla Koro (Tapiola-ryhmä), Pekka Koskipää (Fennia) sekä Kaija Leena Saarela, Päivi Hämäläinen ja Sari Tappura (TTY).

Kiitämme lämpimästi rahoittajia sekä kaikkia hankkeen ja oppaan toteuttamiseen osallistuneita henkilöitä.

Tekijät

4 Työturvallisuuskeskus

Käsitteitä ja määritelmiä

AiheuttamisperiaateAiheuttamisperiaatteen nojalla kustannukset koh-distetaan sille kohteelle, joka on vastuussa kustan-nusten syntymisestä.

AmmattitautiSairaus, joka on todennäköisesti aiheutunut pää-asiallisesti työhön liittyvästä fysikaalisesta, kemial-lisesta tai biologisesta tekijästä. Tapaturmavakuu-tuslaitosten liiton (TVL) työtapaturmatilastoissa ammattitautiepäilyt sisältyvät ammattitautilukuihin.

AmmattitautiepäilyPerusteltu epäily siitä, että sairaus on ammattitauti. Työperäisyyden selvittämiseksi korvataan tarpeelli-set tutkimukset riippumatta siitä, onko lopputulok-sena todettu ammattitauti vai ei.

Ennakoiva (proaktiivinen) työturvallisuusmittariEnnakoivilla mittareilla tarkkaillaan organisaation työturvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisuut-ta, työturvallisuuden edistämiseksi tehtyä työtä sekä turvallisuusjohtamisen ja työympäristön tasoa. Hyvän työturvallisuustoiminnan merkkejä ovat yleensä vaaratilanteista ilmoittaminen, vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, turvallisuuskoulu-tus, turvallisuuskierrokset, hyvä järjestys ja siiste-ys, jatkuva parantaminen sekä koko henkilöstön sitoutuminen.

ESAW-muuttujatVuoden 2003 alusta Suomessa on ollut käytössä yhteiseurooppalainen työtapaturmien luokittelu-mene telmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work). ESAW-menetelmä tukee työpaikoilla tehtävää tapaturmatutkintaa ja parantaa tilastoinnin luotettavuutta, kun tapaturmailmoituslomakkeeseen kirjataan tapaturman syyt, olosuhteet, tapaturmaa edeltäneet vaiheet ja seuraukset ESAW-muuttujien avulla. Menetelmä sopii myös vaaratilanteiden tut-kintaan ja luokitteluun.

Jälkikäteinen (reagoiva, reaktiivinen) työturvallisuusmittariJälkikäteisillä mittareilla seurataan ei-toivottuja tapahtumia, kuten tapaturmia, työperäisiä sairauksia ja muuta näyttöä puutteellisesta työturvallisuustoi-minnasta. Sattuneita vahinkoja ja häiriöitä tutkimal-la ja niistä oppimalla saadaan tietoa häiriömahdolli-suuksista ja voidaan tehdä parannustoimenpiteitä.

PäiväkustannusTyötapaturman aiheuttamat kokonaiskustannukset jaettuna poissaolopäivien lukumäärällä. Kokonais-kustannuksiksi lasketaan työtapaturmasta aiheu-tuneet suorat kustannukset ja arvioidut epäsuorat kustannukset.

Sattumis- tai ilmenemisvuosiTyötapaturmat tilastoidaan sille vuodelle, jolloin vahinko on sattunut. Ammattitaudeissa vastaava käsite on ilmenemisvuosi eli se vuosi, jona taudin vuoksi on hakeuduttu ensimmäisen kerran lääkä-riin. Sairauspoissaolot tilastoidaan sille vuodelle, jona poissaolo on tapahtunut. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ja ammattitaudit tilastoidaan uhrin kuolinvuoden mukaan.

TapaturmailmoitusLakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa palkan-saajalle sattuneen työtapaturman ja ammattitaudin (ks. työtapaturman ja ammattitaudin käsite). Vakuu-tusyhtiölle ilmoitetaan työtapaturmat ja ammatti-taudit tai ammattitautiepäilyt, joista voidaan olettaa vakuutusyhtiön joutuvan suorittamaan korvausta. Ilmoitus tehdään vakuutusyhtiölle työtapaturma/ammattitauti-ilmoituslomakkeella. Se tulee tehdä viipymättä, kun työnantajalle ilmoitetaan tapatur-masta tai ammattitaudista. Huolellinen ja täsmälli-nen ilmoitus takaa, että korvaus käsitellään mahdol-lisimman nopeasti, ja samalla se tukee tilastoinnin luotettavuutta.

TapaturmavakuutusTyötapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestel-mä perustuu tapaturmavakuutuslakiin (608/1948) ja ammattitautilakiin (1343/1988). Työnantaja on velvol-linen ottamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työntekijöilleen valitsemastaan vahinkovakuutus-yhtiöstä. Valtion työntekijöille sattuneet tapaturmat korvaa Valtiokonttori. Työtapaturmana korvataan työpaikka- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitau-dit. Työtapa tur mana korvataan myös eräät lyhyeh-könä aikana syntyneet vammat (esimerkiksi lihasten kipeytymät, paleltumat, hiertymät) sekä työtapatur-man aiheuttama aikaisemman sairauden tai vamman paheneminen. Työtapaturman tavoin työntekijälle korvataan myös työssä sattunut pahoinpitely tai muu toisen henkilön tahallisesta teosta aiheutunut vamma tai sairaus, kun tekoon johtaneet seikat ovat syy-yhteydessä työssä käymiseen.


Korvausta ei makseta vammasta tai sairaudesta, jonka työntekijä on aiheuttanut itselleen tahalli-sesti. Korvauksen epäämisen syynä voi olla myös työntekijän päihtymys, törkeä huolimattomuus sekä määräysten vastainen tai rikollinen toiminta.

Tehdyt työtunnitTodelliset tehdyt työtunnit, joihin sisältyvät yli-työt ja lisätyöt, mutta ei poissaoloja (lomat ja sairauspoissaolot).

Teoreettinen säännöllinen työaikaTeoreettinen säännöllinen työaika on sopimuksen ja työaikajärjestelmän mukainen työaika vuosilo-ma-aika mukaan luettuna. Sovitun työajan pituus vaihtelee eri työaikajärjestelmissä ja arkipyhien sijoittumisen mukaan. Esimerkiksi jos säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, on säännöllinen työ-aika 229 työpäivää (vuonna 2010) ja vuosiloma-aika on 25 työpäivää. Tällöin teoreettinen säännöllinen työaika on 254 työpäivää eli 1 905 tuntia.

Turvallisuushavainto (myös vaaratilanne-, läheltä piti -ilmoitus tai turvallisuuspoikkeama)Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnte-kijän on ilmoitettava havaitsemistaan työturval-li suuspuutteista työnantajalle viipymättä. Nämä ongelmat on pyrittävä korjaamaan välittömästi. Turvallisuuspuutteista ilmoitetaan työnantajalle turvallisuushavainnolla (myös vaaratilanne-, läheltä piti -ilmoitus tai turvallisuuspoikkeama). Korjaa-malla havaitut epäkohdat kuntoon ja oppimalla vaaratilanteista voidaan ennakolta vähentää työta-paturmia ja siten edistää työturvallisuutta. Esiinty-neet turvallisuuspuutteet ovat lähtötietoina myös riskien arvioinnissa.

TyötapaturmaSisältää työpaikka- ja työmatkatapaturmat. Työ-paikkatapaturma on tapaturma, joka aiheuttaa vamman tai sairauden ja joka sattuu 1) työssä, 2) työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla, työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työnantajan asialla (esimerkiksi kahden toimipisteen välisellä matkalla) tai 3) pelastettaessa työnantajan omai-suutta tai työtoiminnan yhteydessä ihmishenkiä. Työmatkatapaturma on tapaturma, joka aiheut-taa vamman tai sairauden ja joka sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin varsinaisen työajan ulkopuolella (säännöllisesti käytetty lyhin työmatkareitti).

Työtapaturman seurauksena aiheutunut työkyvyttömyysTyötapaturman seurauksena aiheutunut työky-vyttömyys on se jakso kalenteripäivinä, jolloin vahingoittunut on kokonaan tai osittain työkyvytön ja saa sen vuoksi päivärahaa tai tapaturmaeläket-tä. Päivärahaa ei makseta vahingoittumispäivältä, tai jos työkyvyttömyys kestää alle kolme päivää, joihin ei lasketa mukaan vahingoittumispäivää. Seuraus ilmoitetaan yleensä luokiteltuna, ks. vakavuusluokitus.

Työtapaturman suorat kustannuksetTyötapaturmasta aiheutuvat tapaturmavakuutuk-sen mukaisesti vakuutetut kustannukset, joita ovat esimerkiksi työkyvyttömyysajalta maksetut palkka-korvaukset ja hoitokulut.

Työtapaturman epäsuorat kustannuksetTyötapaturmasta aiheutuvat vakuuttamattomat kus-tannukset. Näitä ovat esimerkiksi menetetyn työajan kustannukset (pois lukien päiväraha), hallinnolliset kustannukset, vakuutusmaksuvaikutus, korjaavien toimenpiteiden kustannukset, omaisuusvahingot ja muut taloudelliset menetykset.

Työvahinkojen kokonaismääräKaikkien työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen summa.

TyöväkivaltaTyöväkivallalla viitataan tapahtumiin, joissa työn-tekijöitä uhataan, loukataan sanallisesti tai pahoin-pidellään heidän työssään niin, että työntekijöiden turvallisuus, terveys ja hyvinvointi voivat vaaran-tua. Työtapa tur mana korvataan vamma tai sairaus, joka on johtunut pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta, kun tahalliseen tekoon johtaneet seikat ovat olennaisessa syy-yhteydessä työssä käymiseen. Työväkivalta voi olla myös epä-suoraa, jolloin väkivallan kohteena on työntekijän perhe tai ystävät.

Vaaratilanne tai läheltä piti -tapahtumaVahinko, jossa työtapaturman sattuminen on ollut lähellä, mutta on säästytty henkilövahingoilta. Näitä ovat esimerkiksi horjahdukset, joissa tasapainon menetys on lähellä, tai liukastumiset, törmäykset ja putoamiset, joista ei ole aiheutunut vammaa.


Vakava työtapaturmaVakavaksi työtapaturmaksi katsotaan vähintään 30 päivän työkyvyttömyyden aiheuttanut työtapaturma. Kuolemaan johtaneet vahingot käsitellään tilastoissa erikseen eikä niitä lueta vakaviin työtapaturmiin.

Työsuojeluviranomaisille on ilmoitettava vii-pymättä kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta sekä sellaisesta vakavasta työtapaturmasta, joka on aiheuttanut vaikealaatuisen vamman. Vaikealaatui-seksi vammaksi katsotaan esimerkiksi leikkaushoi-toa vaativat tai vaikeat murtumat, vaikea sijoiltaan meno, ruumiinjäsenen tai sen osan menetys, vaikea sisäelinten vamma, aivovamma, laaja ihovaurio tai muu pysyvä vaikea terveydenhaitta.

VakavuusluokitusVakavuusluokituksella kuvataan työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutunut työkyvyttömyysaika kalenteripäivinä. Yleisesti on käytössä luokitukset: vähintään yhden päivän, vähintään kolmen päivän ja vähintään neljän päivän (Eurostat-tilastointi) työkyvyttömyyteen johtaneet, vakavat (työkyvyttö-myysaika vähintään 30 päivää) kuolemaan johta-neet sekä eläketapaukset.


Työturvallisuuden mittaaminen

Terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä työ-hyvinvointi ovat lähtökohta hyvälle tuottavuudelle ja toiminnan laadulle. Työturvallisuuden mittaami-nen on edellytys onnistuneelle työturvallisuuden johtamiselle, sillä vain mitattavaa toimintaa voidaan johtaa. Myös Työturvallisuuslaki (TTL 738/2002) ja Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) asettavat vaatimuksia työturvallisuuden seurannalle. Työ-turvallisuuden johtamisen tukena voidaan käyttää vaatimusspesifikaatiota OHSAS 18001 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Se myös edellyt-tää työturvallisuustoiminnan tason tarkkailua.

Tämän julkaisun lähtökohtana on tarve kehittää ja yhdenmukaistaa kansallisia työturvallisuuden mittaamiskäytäntöjä ja tukea siten työturvallisuuden kehittämistä. Yrityksillä on erilaisia mittaamis- ja seu-rantakäytäntöjä, joten yritysten keskinäinen vertailu on usein vaikeaa. Tietyt tunnusluvut ovat kuitenkin yleisesti käytössä. Niitä keräämällä ja analysoimalla voidaan saada vertailutietoa kansallisesta ja kansain-välisestä tasosta. Tässä julkaisussa määritellään käsit-teitä ja yhdenmukaisia laskentatapoja työturvallisuu-den tunnusluvuille sekä opastetaan niiden valinnassa ja käytössä työturvallisuutta kehitettäessä.

Kun organisaatiossa pohditaan työturvallisuuden mittaamista ja tunnuslukujen valintaa, tulisi miettiä seuraavia asioita:• Miksi työturvallisuutta mitataan?• Millaisia mittareita pitäisi käyttää?• Miten mittareille asetetaan tavoitteet?• Miten mittaustietoa raportoidaan?• Miten mittaustietoa hyödynnetään tehokkaasti

päätöksenteossa?

Tässä julkaisussa esitetyt työturvallisuuden tun-nusluvut ja mittaristot on tarkoitettu suosituksiksi. Niitä voi käyttää mallina ja muokata omalle orga-nisaatiolle sopiviksi. Tunnusluvut on valittu julkai-suun keväällä 2009 Tampereen teknillisessä yliopis-tossa tehdyn kyselyn perusteella. Kyselyyn vastasi 119 Työsuojelupäälliköt ry:n ja Kunnalliset Työsuo-jelupäälliköt ry:n jäsentä. Ne edustivat teollisuutta (55 %), kuntasektoria (16 %), rakentamista (11 %) sekä muita toimialoja (18 %). Vastaajien taustaor-ganisaatioiden koko oli yli 500 työntekijää (50 %), 50–249 työntekijää (28 %) ja 250–499 työntekijää (15 %). Vastaajien taustaorganisaatioista 27 %:lla oli OHSAS 18001 -sertifikaatti ja 13 %:lla oli OHSAS spesifikaation mukainen TTT-järjestelmä.

Tehdyn kyselyn mukaan johto hyödyntää mit-taamistietoa turvallisuustason seurannassa sekä parannus toimenpiteiden ja investointien suunnitte-lussa. Tulevaisuudessa pyritään erityisesti yhdenmu-kaistamaan tilastointia ja painottamaan ennakoivien mittareiden käyttöä sekä tuomaan mittaustietoa osaksi johtamista ja päivittäistä toimintaa.

Työtapaturmamittarit

Työpaikkatapaturmien määrä

Tapaturmataajuus tai tapaturmaesiintyvyys

Tapaturmapoissaoloprosentti

Työpaikkatapaturmien tutkinta

Työpaikkatapaturmien vakavuus

Työpaikkatapaturmien aiheuttamat kustannukset

Sairauspoissaolomittarit

Sairauspoissaolojen määrä

Sairauspoissaoloprosentti

Sairauspoissaolojen syyt

Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset

Ennakoivat mittarit

Turvallisuushavainnot (myös vaaratilanne- tai läheltä piti -ilmoitukset tai turvallisuuspoikkeamat)

Vaarojen kartoitus ja riskienarviointi

Työturvallisuustarkastukset ja -auditoinnit

Työturvallisuuskierrokset ja -keskustelut

Korjaavien toimenpiteiden määrä ja toteutumisaste

Työturvallisuuskoulutus

Järjestys ja siisteys

Työkyky, työhyvinvointi ja työilmapiiri

Työturvallisuustason ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän tason arviointi

Tärkeimmät seurattavat työturvallisuusmittarit ovat:


Mittaamisen tavoitteena oman toiminnan kehittäminen

Työturvallisuuden johtaminen on osa organisaation jokapäiväistä johtamista eli tavoitteiden asettamista, seurantaa ja toiminnan kehittämistä. Mittaamisen avulla selvitetään, miten tehdyt toimet ovat vaikutta-neet. Hyvän työturvallisuusmittariston avulla voidaan arvioida toiminnallista tehokkuutta sekä taloudel-lisuuden että turvallisuuden kannalta. Johdon ja henkilöstön on mahdollista havaita ja korjata toimin-nallisia virheitä, nähdä parannusta vaativat kohteet ja vahvistaa hyviä käytäntöjä. Myös keskeinen työtur-vallisuuslainsäädäntö ja johtamisjärjestelmästandardit edellyttävät mittaamisen ja seurannan kehittämistä.

Työturvallisuuslaki (TTL 738/2002) edellyttää, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympä-ristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimien vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveelli-syyteen. Lisäksi työnantajan on huomioitava riskien arvioinnissaan havaitut vaaratilanteet, esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä työn kuormitustekijät, jotta niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen voidaan minimoida tai estää ennalta.

Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) edellyttää, että työtapaturman sattuessa tai ammattitaudin ilmetessä työnantaja täyttää tapaturmailmoituksen ja toimittaa sen vakuutusyhtiölle. Lisäksi työnanta-jan on ylläpidettävä tapaturmaluetteloa tapaturmi-en ehkäisyä ja korvausasian selvittämistä varten. Vakuutusyhtiö ratkaisee tapauksen korvattavuuden tapaturmailmoituksen perusteella. Näistä tiedoista kootaan myös kansalliset tapaturmatilastot.

Työturvallisuuden alueella ei ole varsinaista kansainvälistä johtamisjärjestelmästandardia, mutta yleisesti käytössä on vaatimusspesifikaatio OHSAS 18001 -Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjär-jestelmät. Sen mukaan organisaation tulee luoda, toteuttaa ja ylläpitää menettelyä TTT-toiminnan tason säännöllistä tarkkailua ja mittausta varten.

Mittaamisen lähtökohtana organisaation strategia

Mittariston rakentamisen lähtökohtana tulee olla organisaation strategia ja riskinarviointi. Mittaris-ton pitää tukea organisaation ja toimialan tarpeita. Työturvallisuusjohtamisen seurantaan tarvitaan erilaisia ennakoivia ja jälkikäteisiä sekä määrällisiä ja laadullisia mittareita.

Jotta työturvallisuutta voidaan parantaa, on joh-don ja koko henkilöstön sitouduttava siihen. Vastuu työturvallisuusasioiden organisoinnista ja kehittämi-

sestä on kuitenkin aina työpaikan johdolla. Työtur-vallisuutta on johdettava samaan tapaan kuin mui-takin asioita, tavoitteellisesti ja jämäkästi. Johto voi osoittaa sitoutumisensa esimerkiksi toteuttamalla säännöllisesti työturvallisuuskierroksia, seuraamalla työturvallisuuden tunnuslukuja ja hoitamalla esille tulleet puutteet kuntoon.

Vastuulliset yritykset edellyttävät myös toimitta-jiltaan työturvallisuuden hyvää hoitamista ja rapor-tointia. Valittaessa ja arvioitaessa alihankkijoita ja toimittajia voidaan yhtenä arviointikriteerinä käyt-tää työturvallisuusmittareiden tuloksia.

Yrityksen johto tarvitsee mittaustietoa toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Mittaamisella saatua tietoa voidaan käyttää esimerkiksi• turvallisempien työtapojen ohjaamiseen• työturvallisuustoiminnan tehokkuuden arviointiin• toimenpiteiden kustannustehokkuuden

arviointiin• kehityksen todentamiseen ja tavoitteiden

saavuttamisen arviointiin• toimenpiteiden valintaan ja investointien

suunnitteluun• koulutuksen suunnitteluun• palkitsemiseen• raportointiin sidosryhmille• vertailuun ja tulevaisuuden ennakointiin.

Työturvallisuuden mittaamisen lähtökohtana on määritellä seurattavat asiat ja asettaa tavoitteet mittareille. Vain sellaisia mittareita kannattaa käyt-tää, jotka tuottavat aidosti tietoa parannustoimia varten. Valvonnan tulee kattaa koko organisaatio. Tavoitteista ja mittareista on viestittävä läpi organi-saation ja niistä tulisi kertoa myös toimittajille. Vain siten voidaan aidosti arvioida turvallisuustoiminnan onnistumista.

Hyvän mittausjärjestelmän piirteitä

Käytettävän mittarin tulee olla mahdollisimman luotettava, yksiselitteinen ja helppokäyttöinen. Mittareille tulee määritellä vastuuhenkilö, lasken-ta- ja raportointitapa, tulosten käsittely ja seuranta. Hyvän mittausjärjestelmän piirteitä ovat• tasapaino lyhyen ja pitkän aikavälin mittareiden

välillä• tasapaino ulkoisten ja sisäisten mittareiden välillä• yhdenmukaisuus strategian ja kriittisten

menestystekijöiden kanssa• mittareiden johtaminen ylemmän tason

päämääristä ja mittareista• hyödyntäminen päivittäisessä johtamisessa• jatkuva kehittyminen strategian vaatimusten

mukaan.


Lisäksi hyvässä mittausjärjestelmässä • mittarit ovat yksinkertaisia ja keskittyvät

olennaiseen• mittarit ovat henkilöstön käytettävissä ja

ymmärrettävissä• mittarit sopivat omaan toimintaan.

Mittausjärjestelmän tehtävänä on siis toisaalta ohjata päivittäistä toimintaa, toisaalta arvioida toi-mintaa pidemmällä aikavälillä. Päivittäistä toimintaa on seurattava jatkuvasti, jotta siihen voidaan tarvit-taessa puuttua nopeasti. Pitkän aikavälin toiminnan arviointia voidaan tehdä harvemmin painottamalla ennakoivia, menestykseen ohjaavia mittareita.

Tilastot toiminnan kehittämisen tukena

Kansalliset työturvallisuustilastot tukevat työturval-lisuustoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Niiden avulla voidaan seurata, mitä työelämässä tapahtuu ja miten tehdyt työturvallisuustoimet vaikuttavat. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) ylläpitää tilastoja Suomessa sattuneista työtapaturmista ja ilmenneistä ammattitaudeista. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) julkaisee maatalousyrittäjien tapaturma- ja ammattitautitilastot. Tilastokeskus julkaisee kerran vuodessa yhteenvedon kaikista työvahingoista.

Myös Työterveyslaitos ja Elinkeinoelämän Kes-kusliitto (EK) tekevät tilastointia työtapaturmista, ammattitaudeista ja työperäisistä sairauksista. Toi-mialan tilastoja ja vertailutietoja voi pyytää omasta vakuutusyhtiöstä.

Vuosina 2005–2007 palkansaajille on Suomessa sattunut vuosittain keskimäärin 138 000 vakuutus-laitoksen korvaamaa työvahinkoa. Näistä keskimää-rin 115 000 on ollut työpaikkatapaturmia ja 18 000 työmatkatapaturmia.

Keskimäärin 176 palkansaajaa on menehtynyt vuosittain työvahingoissa. Palkansaajia on kuollut vuosittain työpaikkatapaturmissa 30–51, työmatka-tapaturmissa 16–31 ja ammattitauteihin menehtynyt 105–115 henkilöä.

Uusia ammattitautitapauksia on todettu vuosittain keskimäärin 4 960 kappaletta. Selvitysten mukaan työvahinkoja sattuu kuitenkin huomattavasti tilas-toitua enemmän, sillä kaikista pikkutapaturmista ei haeta korvauksia eikä niitä siten tilastoida.

Vakuutuslaitokset toimittavat asiakkailleen myös työpaikkakohtaisia tilastoja, joita yritykset voivat käyttää apuna työturvallisuustyössään ja vertailu-tietona muihin yrityksiin. Tilastotiedot perustuvat työpaikoilta saataviin tapaturmailmoituksiin ja niis-sä oleviin vahinkokuvauksiin ESAW-luokitteluineen. Hyvin laadittu tapaturmailmoitus ja vahinkokuvaus helpottavat tapaturmatietojen luokittelua ja vaikut-tavat niistä tehtävien tilastojen laatuun.


Työturvallisuusmittaristo

Hyvä työturvallisuus ei synny sattumalta, vaan sen edellytyksenä on johdonmukainen ja pätevä toimin-ta, joka muodostuu organisaation kyvykkyydestä ja valmiudesta jokaisella organisaation tasolla. Tehok-kaalla työturvallisuustoiminnalla työtapaturmat, ammattitaudit ja muu työperäinen sairastavuus, ennenaikainen eläköityminen, masennus ja väsy-mys vähenevät sekä työkyky ja työssä jaksaminen paranevat. Työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti myös oman työn merkityksellisyys ja arvostus, joi-hin hyvällä johtamisella on merkittävä vaikutus.

Perinteisesti työturvallisuutta ja työturvallisuu-den tasoa on yrityksissä ja organisaatioissa mitattu seuraamalla tapaturma-, onnettomuus- ja sairausti-lastoja. Näiden tunnuslukujen lisäksi on seurattava ennakoivia mittareita, eli työtapaturmiin, työperäi-siin sairastumisiin ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuten myös työturvallisuuden edistämisek-si tehtyä työtä ja panostuksia. Mittariston rakenta-minen aloitetaan seuraavista perusmittareista:

1. Työpaikkatapaturmamittarit• Tapaturmataajuus tai tapaturmaesiintyvyys • Tapaturmapoissaoloprosentti

2. Sairauspoissaolomittarit • Sairauspoissaoloprosentti

3. Ennakoivat mittarit• Turvallisuushavainnot

(myös vaaratilanne- tai läheltä piti -ilmoitukset tai turvallisuuspoikkeamat)

• Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi• Työturvallisuuskoulutus• Työturvallisuustason arviointi

Näitä mittareita seuraamalla saadaan tietoa työ-turvallisuuden tasosta ja voidaan kohdentaa kehit-tämistoimenpiteitä. Organisaation työturvallisuus-tavoitteiden ja -ohjelmien perusteella voidaan valita lisäksi täydentäviä mittareita seurattaville asioille tarpeen mukaan. Tähän mennessä on kehitetty usei-ta erilaisia mittareita, joista organisaatio voi valita itselleen sopivimmat ja tarkoituksenmukaisimmat. Niitä löytyy muun muassa Työturvallisuuskeskuk-

sesta, Työterveyslaitoksesta, vakuutusyhtiöistä ja yliopistoista.

Työturvallisuusmittarit on kuvattu tarkemmin tämän oppaan loppuosassa. Oppaan liitteenä on esimerkki taulukkopohjasta työturvallisuusmittarien raportointiin.

Työtapaturmamittarit

Työvahingoiksi luetaan yleensä työpaikkatapatur-mat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit. Työtapa-turmamittareiksi on tässä oppaassa valittu yleensä työpaikkatapaturmia koskevat mittarit. Työpaikka-tapaturmien määrä kertoo yrityksen työturvallisuu-desta. Se on myös eräs toiminnan laadun mittareis-ta. Työpaikan olosuhteiden ja tarpeiden mukaan vastaavat tunnusluvut voidaan laskea huomioiden myös työmatkatapaturmat ja ammattitaudit. Työ-tapaturmien määrä voidaan suhteuttaa tehtyihin työtunteihin (tapaturmataajuus) tai henkilöstön määrään (tapaturmaesiintyvyys).

Työpaikkatapaturmien raportointi, tutkinta, ana-lysointi ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen sekä vahingoista oppiminen on tärkeää, jotta työtur-vallisuutta voidaan parantaa jatkuvasti. Tärkeää on myös seurata korjaavien toimenpiteiden toteutumis-ta ja riittävyyttä. Vakavista työpaikkatapaturmista tulee raportoida myös työsuojeluviranomaisille. Tapaturmailmoitusten huolellinen täyttäminen ja tapaturman syiden, olosuhteiden ja seurausten kir-jaaminen on tärkeää, jotta työturvallisuuden paran-nustoimia voidaan kohdistaa oikein.

Työtapaturmapoissaoloiksi luetaan työajan mene-tys, joka aiheutuu työpaikka- tai työmatkatapatur-masta tai todetusta ammattitaudista.

Tunnusluvut lasketaan ensisijaisesti omalle hen-kilöstölle. Tarpeen mukaan vastaavat tunnusluvut voidaan laskea niin, että myös alihankkijoiden tai kaikkien yhteisellä työpaikalla toimivien organisaa-tioiden tapaturmat on huomioitu. Kun alihankkija raportoi päätoteuttajalle, mukana ovat ensisijaisesti oman henkilöstön tapaturmat ja tarpeen vaatiessa myös muut.


LaskentaesimerkkejäTyöntekijöiden lukumäärä on 264, keskimääräi-set tehdyt työtunnit henkilöä kohden ovat 1 620 tuntia, sattuneiden työtapaturmien määrä on 18.

Tapaturmataajuus = Sattuneiden työtapaturmien lukumäärä * 1 000 000 / Tehdyt työtunnit = 18 kpl * 1 000 000/(1620*264)h = 42 kpl/milj.h

Työntekijöiden lukumäärä on 15, sattuneiden työtapaturmien lukumäärä on 2.

Tapaturmaesiintyvyys = Sattuneiden työtapaturmien lukumäärä * 100 / Työntekijöiden lukumäärä =2 kpl * 100 / 15 hlö = 13 kpl/100 hlöä

Henkilöstöä on 50, työtapaturmista johtuvia poissaolopäiviä on 65 päivää vuodessa, teo-reettinen säännöllinen työaika on 252 päivää henkilöä kohti vuodessa, työtapaturman arvioi-tu kokonaiskustannus on 300 € päivässä.

Tapaturmapoissaoloprosentti = Poissaoloaika / Teoreettinen säännöllinen työaika * 100 % = 65 pv / 50 hlöä * 252 pv/hlö * 100 % = 0,5 %

Tapaturmakustannukset = Poissaolopäivien määrä * arvioitu päiväkustannus = 65 pv * 300 €/pv = 19 500 €

Sairauspoissaolomittarit

Sairauspoissaolojen hallinnan tavoitteena on yllä-pitää henkilöstön hyvää terveyttä ja työkykyä sekä vähentää poissaolokustannuksia. Edellytyksenä on, että poissaolojen määrä ja syyt tunnetaan. Sairaus- poissaoloihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan vähentää monin tavoin. Tutkimusten mukaan jopa kolmasosa sairauspoissaoloista voi johtua organisa-torisista syistä, ja runsaat poissaolot voivat viestittää organisaation sisäisistä ongelmista.

Sairauspoissaoloja seuraamalla työnantaja saa tietoa työympäristön terveysvaikutuksista ja tehty-jen terveysinvestointien vaikuttavuudesta. Sairaus-poissaoloja mittaamalla ja seuraamalla pystytään selvittämään henkilöstön sairastuvuutta. Näin saadaan tietoa työkykyä edistävien toimien tarpees-

ta ja vaikuttavuudesta sekä työkyvyn muutoksista ajan kuluessa. Tunnusluvut lasketaan ensisijaisesti omalle henkilöstölle. Tarpeen mukaan vastaavat tunnusluvut voidaan laskea alihankkijoille.

Sairauspoissaoloksi luetaan yleensä henkilön omasta sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuk-sesta aiheutuva työajan menetys. Sairauspoissaoloi-hin luetaan myös sairausajan palkan maksukauden jälkeiset palkattomat poissaolot. Vapaa-ajan tapa-turmasta aiheutuva työkyvyttömyysaika luetaan yleensä myös sairauspoissaoloksi. Lapsen hoidosta aiheutunutta poissaoloa ei lueta sairauspoissaolok-si. Sairaus- ja työtapaturmapoissaolot voidaan myös laskea yhteen. Positiivisena tunnuslukuna voidaan käyttää läsnäoloprosenttia, joka kuvaa tehtyä työai-kaa suhteessa säännölliseen työaikaan.

Sairauspoissaoloja on Suomessa eniten teolli-suuden työpaikolla, keskimäärin 16 päivää hen-kilöä kohti. Merkittävässä osassa yrityksiä saira-uspoissaoloja on yli 5 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Yhden poissaolopäivän kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan kolme kertaa palkkakustannuksen suuruinen. Yritys-kohtaisten kustannusten arvioimiseksi yrityksen tulee selvittää tärkeimmät välittömät ja välilliset kustannustekijänsä.

Useat pitkät poissaolojaksot voivat ennakoi-da työkyvyn heikentymistä ja ennenaikaista elä-köitymistä. Työntekijän työhön paluuta ja työssä jaksamista voidaan tukea esimerkiksi työhön-paluukeskustelujen avulla. Samalla voidaan sel-vittää, mikä merkitys työolosuhteilla on sairastu-miseen ja työssä jaksamiseen, ja varmistaa siten mahdollisimman sujuva työhön paluu. Työpaikalla voidaan sopia puheeksiottamisrajoista, joiden perusteella työhönpaluukeskustelu toteutetaan. Esimerkkejä puheeksiottamisrajoista:• Henkilöllä on yli 5 poissaolojaksoa tai yli

25 poissaolopäivää 12 kuukauden aikana.• Henkilöllä on 4 lyhyttä poissaoloa 4 kk:n aikana,

yli 12 vrk:n yhtäjaksoinen poissaolo tai yli 30 vrk:n poissaoloja 12 kuukauden aikana.

Työhönpaluukeskustelu käydään sairauslomal-ta palaavan työntekijän kanssa joko sairausloman aikana tai heti sen jälkeen, ja siihen osallistuvat ainakin työntekijä ja esimies. Keskustelun järjestäjä-nä voi toimia työterveyshuolto.

Työntekijä voi myös tehdä korvaavaa työtä sil-loin, kun hän ei voi tehdä omaa työtään sairautensa vuoksi, mutta pystyy tekemään muunlaista työtä. Tällöin työnantaja ja työntekijä voivat sopia kor-vaavan työn tekemisestä yhdessä työterveyshuollon kanssa.


Laskentaesimerkki Henkilöstöä on 50, sairauspoissaolopäiviä on 600 vuodessa, poissaolokertoja on 120, teo-reettinen säännöllinen työaika on 252 päivää henkilöä kohti vuodessa.

Sairauspoissaoloprosentti = Sairauspoissaoloaika / Teoreettinen säännöllinen työaika * 100 % =600 pv/a / 50 hlöä*252 pv/a/hlö * 100 % = 4,76 %

Läsnäoloprosentti = Säännöllisenä työaikana tehty työaika / Teoreettinen säännöllinen työaika * 100 % =11 935 pv/a / 12 600 pv/a *100 % = 95 %

Keskimääräinen sairauspoissaoloaika henkilöä kohti = Sairauspoissaoloaika / henkilöstön määrä =600 pv/a / 50 hlö = 12 pv/hlö

Sairauspoissaolojen keskimääräinen pituus = Sairauspoissaoloaika / Poissaolokertojen lkm = 600 pv / 120 kpl = 5 pv

Sairauspoissaolokertojen määrä henkilöä kohti = Sairauspoissaolokertojen lkm / Henkilöiden lkm = 120/50 = 2,4

Pitkäaikaisterveet = Tarkastelujaksolla ilman poissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärä / henkilöstö

Sairauspoissaolokustannukset =Sairauspoissaolopäivien lkm * arvioitu päiväkustannus =600 pv * 300 e/pv = 180 000 €

Ennakoivat mittarit

Hyvät työolot yhdistetään korkeaan tuottavuuteen ja laatuun. Hyvä työympäristö luo pohjan turval-liselle ja tuottavalle työnteolle, kun työntekijät pysyvät terveinä ja työkykyisinä ja työt sujuvat häiriöttä. Ennakoivilla työturvallisuusmittareilla tarkkaillaan työturvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisuutta, työturvallisuuden edistämiseksi tehtyä työtä sekä turvallisuusjohtamisen ja työympäristön tasoa. Hyvän työturvallisuustoiminnan merkkejä ovat yleensä vaaratilanteista ilmoittaminen, vaaro-jen tunnistaminen ja riskien arviointi, turvallisuus-koulutus, turvallisuuskierrokset, hyvä järjestys ja siisteys, työturvallisuuden jatkuva parantaminen

sekä koko henkilöstön sitoutuminen. Näitä mit-taamalla voidaan arvioida systemaattisesti työtur-vallisuustyöhön käytettyjä panostuksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta.

Turvallisuushavainnoista (myös vaara- tai läheltä piti -tilanteista tai turvallisuuspoikkea-mista) ilmoittaminen on tärkeää, jotta saadaan tietoa turvallisuustoimenpiteiden kohdistamiseksi ja työtapaturmia voidaan ehkäistä ennalta. Turval-lisuushavainnot on hyvä käsitellä yhteisesti, jotta niistä voidaan ottaa oppia. On myös tärkeää valvoa, että sovitut toimenpiteet toteutuvat ja ovat riittäviä. Turvallisuushavaintojen mittarina voidaan käyttää esimerkiksi havaintojen määrää henkilöä kohti ja korjaavien toimenpiteiden toteutumisastetta.

Vaarojen selvittäminen ja riskien arvioinnit ovat tärkeä osa työpaikan työturvallisuustyötä. Riskien arvioinnin tavoitteena on löytää tärkeimmät työolojen ja työn turvallisuuden kehittämisalueet, jotta kehittämistoimenpiteitä voidaan kohdentaa tehokkaasti. Riskien arviointien mittarina voidaan käyttää esimerkiksi toteutettujen riskien arviointien suhdetta tavoitteeseen ja korjaavien toimenpiteiden toteutumisastetta.

Työturvallisuustarkastukset, työpaikkaselvityk-set, auditoinnit, työturvallisuuskierrokset ja -kes-kustelut, turvallisuustuokiot sekä työhyvinvointi- ja kehityskeskustelut toimivat tehokkaina keinoina, joiden avulla voidaan havaita mahdollisia työturval-lisuuden ja terveyden ongelmia ja ennaltaehkäistä niitä. Myös näissä asioissa on tärkeää valvoa, että sovitut tarkastukset ja kierrokset toteutuvat suh-teessa tavoitteeseen ja korjaavien toimenpiteiden toteutumisasteeseen.

Työturvallisuuskoulutuksella voidaan vaikuttaa henkilöstön ja esimiesten työturvallisuusosaamiseen ja -asenteisiin. Työturvallisuuskorttikoulutus on laa-jalle levinnyt koulutusmalli ja se on helppo toden-taa esimerkiksi alihankkijoiden osalta. Koulutuksen laatu ja tehokkuus ovat oleellisia, ja niitä voidaan arvioida esimerkiksi mittaamalla oppimistuloksia. Työturvallisuuskoulutukseen käytettyjä kustannuk-sia voidaan pitää investointeina työturvallisuuteen.

Turvallisessa työpaikassa työvälineet, koneet ja kulkutiet ovat kunnossa, melu ei vaaranna terveyttä, valaistus ja lämpötila ovat kohdallaan ja turvalliset työmenetelmät ovat hallinnassa. Lisäksi työn ergo-nomiaan, kemikaalien käsittelyyn ja pelastusval-miuteen kiinnitetään huomiota. Työpaikan järjestys ja siisteys on yksi tärkeimmistä turvallisen työym-päristön edellytyksistä. Työpaikan epäjärjestys voi aiheuttaa tapaturmia. Lisäksi se vie henkilöstön työaikaa ja energiaa ja voi heikentää työviihtyvyyttä ja työtehoa. Hyvän järjestyksen ja siisteyden avulla työn tuottavuus ja laatu paranevat, kun


• turha työ jää pois ja tarpeelliset materiaalit ja välineet ovat oikeilla paikoillaan

• tapaturma- ja sairauspoissaolot vähentyvät• työntekijöiden motivaatio paranee ja

vaihtuvuus pienenee • toimintavarmuus paranee.

Työympäristön tarkistuslistat ja havainnointi-menetelmät auttavat selvittämään työpaikan järjes-tyksen, siisteyden ja työ turvalli suuden tasoa. Niiden avulla voidaan löytää tapaturman tai sairastumisen vaaratekijöitä ja parantaa työturvallisuutta. Ne auttavat myös asettamaan tavoitteita ja arvioimaan tapahtunutta kehitystä.

Työilmapiirikartoitus on tärkeä henkilöstövoi-mavaroja kuvaava mittari. Johtaminen ja osaamisen kehittäminen vaikuttavat henkilöstötyytyväisyyteen, joka puolestaan vaikuttaa merkittävästi asiakas-tyytyväisyyteen. Lisäksi henkilöstön tyytyväisyys esimies toimintaan vaikuttaa tuottavuuteen.

Työilmapiirikartoituksen laatimisen apuna voi käyttää valmiita malleja ja kysymyssarjoja, jotka mit-taavat työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja heidän sen hetkisiä tuntemuksia työstään. Tärkeää on löytää omalle organisaatiolle sopiva malli ja toteutustapa. Myös tässä mittarissa on oleellista analysoida tulok-sia ja tehdä niiden perusteella tarvittavat toimen-piteet, joita on seurattava. Kysely kannattaa toistaa tarvittaessa tai säännöllisin välein uudestaan.

Työkykyä ylläpitävän (TYKY) toiminnan hyödyllisyyttä ja kustannus vastaavuutta pidetään yleisesti hyvänä. TYKY-toiminta vaikuttaa onnistu-essaan positiivisesti työpaikan ilmapiiriin, työnte-kijöiden fyysiseen kuntoon, sairauspoissaoloihin, työmotivaatioon sekä työoloihin. TYKY-toiminta voi olla esimerkiksi työolojen kehittämistä, liikuntaan aktivoivaa toimintaa tai muuta työssä jaksamista tukevaa toimintaa.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tason arviointiTurvallisuusjohtamisjärjestelmän tason arviointi on haastavaa ja pohjautuu yleensä erilaisiin haastat-teluihin ja menetelmien arviointiin. Useat työtur-vallisuuden tunnusluvut kertovat kuitenkin myös organisaation turvallisuusjohtamisen tasosta. Useim-missa organisaatioissa tätä arvioidaan tarkastelemal-la luodun johtamisjärjestelmän (esimerkiksi OHSAS 18001) toimivuutta ja kykyä vastata asetettuihin tavoitteisiin. Tällöin ei välttämättä arvioida suoraan johtamista vaan järjestelmän mukaista toimintaa.

OHSAS 18001 -spesifikaation mukaan sertifi-oitu työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestel-mä on todiste siitä, että organisaation työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä täyttää spesifikaation asettamat vaatimukset. Johtamisjärjestelmä voidaan

myös rakentaa ja sertifioida yhdeksi integroiduk-si järjestelmäksi, joka kattaa esimerkiksi laatuun, terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyvät asiat.

OHSAS 18001 -spesifikaation mukaisen järjes-telmän itsearviointi auttaa organisaatiota ymmärtä-mään ja soveltamaan työterveys- ja -turvallisuusjär-jestelmää koskevia vaatimuksia. Se myös madaltaa kynnystä käynnistää TTT-järjestelmän sertifiointi. TTT-järjestelmän itsearvioinnissa voidaan tarkastella eri arviointi alueita esimerkiksi seuraavasti:• TTT-järjestelmän sisältö ja dokumentointi• Johdon sitoutuminen TTT-järjestelmän luomiseen,

ylläpitämiseen ja jatkuvaan parantamiseen• TTT-asioiden jatkuva kehittäminen• TTT-toiminnan organisointi• TTT-toiminnan tarkastukset ja korjaavat

toimenpiteet

Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokituksella pyritään kannustamaan työpaikkoja kohti nollaa tapa turmaa. Foorumi on suomalainen työturvallisuu-den jatkuvaan kehittämiseen tähtäävä työpaikkojen verkosto. Foorumi myöntää joka vuosi jäsentyöpai-koilleen tasoluokituksia menestyksekkään työturval-lisuustoiminnan perusteella. Luokitus toimii myös apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa.

Tasoluokituksen kriteerit:• Läheltä piti- ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely

on käytössä.• Sattuneet työtapaturmat tutkitaan.• Pysyvään työkyvyttömyyteen tai kuolemaan

johtaneita työtapaturmia tai työturvallisuuteen perustuvia viranomaisen langettamia pakkokeinoja ei ole sattunut.

• Ulkopuolisille sattuneet työtapaturmat kirjataan ja tutkitaan.

• Tapaturmataajuus (vähintään yhden kokonaisen päivän poissaolon aiheuttaneet työtapaturmat).

• Tapaturman vakavuus (vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneet työtapaturmat).

Työturvallisuusindeksi on työturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen sopiva menetelmä, jossa työ turvallisuuden kehittämisestä kertovat tunnus-luvut tiivistetään kuvaajaksi. Tunnusluvut valitaan yhteis työssä työpaikan olosuhteisiin sopiviksi, jolloin tavoitteet ovat realistisia ja niihin sitoudu-taan paremmin. Tunnusluvuilla mitataan työtä, jota tehdään työturvallisuuden parantamiseksi. Kun työ turvalli suutta parantavan työn määrä lisääntyy, työtapaturmien todennäköisyys pienenee, ja toisin päin. Pääpaino on muutoksen suunnan kuvaami-sessa, ei absoluuttisissa luvuissa. Indeksi laaditaan


helppokäyttöiseksi, ajantasaiseksi ja joustavasti räätälöitäväksi. Lisäksi indeksi tarjoaa työyhteisölle yhteisen kielen ja pelisäännöt, jolloin työturvallisuu-desta on helpompi keskustella.

Turvallisuuskymppi on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille työturvallisuuden johtami-sen ja kehittämisen tueksi. Se auttaa organisaatiota arvioimaan itse oman turvallisuustasonsa. Mene-telmä selvittää, miten nykyinen toiminta vastaa tavoiteltua tasoa. Toiminnan periaatteet on jaettu eri osa-alueisiin, joita tarkastellaan erikseen. Menetel-män avulla yritykset saavat tietoa vahvuuksistaan ja kehittämis tarpeistaan turvallisuuden eri osa-alueilla. Turvallisuuskympin avulla yritys voi myös osoittaa osaamistaan esimerkiksi tilaajayritykselle.

Raksakymppi on Turvallisuuskympin pohjal-ta luotu, rakennusliikkeille soveltuva menetelmä turvallisuusjohtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Menetelmällä voidaan arvioida rakennusliikkeen edellytyksiä toimia osana tuotantoketjua. Menetel-mässä yrityksen menettelytapoja verrataan Raksa-kympin esittämiin hyväksyttyihin toimintaperiaattei-siin, vaatimuksiin ja kriteereihin.

Työturvallisuuden tunnusluvut johdon suorituskykymittareissa Työturvallisuuden hoidon perusteella voidaan arvioida myös johtajien kyvykkyyttä. Tutkimusten mukaan hyvät turvallisuuden johtajat osaavat johtaa muutenkin hyvin. Työturvallisuuden tunnusluvut voivat olla mukana johdon suorituskykymittareissa muiden ohjattavien asioiden rinnalla. Esimerkiksi tasapainotetussa mittaristossa (Balanced Scorecard) voidaan käyttää joitakin seuraavista työturvallisuu-teen liittyvistä mittareista: • aloitteet työntekijää kohti• koulutuskulut osastoa kohti• raportoidut työtapaturmat• poissaolopäivät työstä• työtyytyväisyys• koulutustunnit

Organisaatiotason tasapainotetussa mittaristossa voi olla mittarina esimerkiksi yksikön turvallisuus-johtamisen taso. Liike toimintayksikössä voidaan mitata työtapaturmien määrää.


Työturvallisuustoiminnan taloudelliset vaikutukset

Tapaturmat, sairauspoissaolot, työperäiset sairastu-miset sekä työkyvyn ja motivaation heikkeneminen aiheuttavat aina kustannuksia yritykselle. On arvioi-tu, että ne voivat olla jopa yli 10 % yrityksen palk-kakustannuksista. Työturvallisuutta kehittämällä voidaan vähentää näitä turhia kustannuksia. Usein jo pienillä panostuksilla voidaan parantaa työtur-vallisuutta. Esimerkiksi siivoamalla ja järjestelemällä työpiste poistetaan vaaran paikkoja ja lisätään työn sujuvuutta. Työterveyshuollon työpaikkakäynneillä, riskien arvioinnilla ja vaaratilanteiden tutkinnalla voidaan vaikuttaa ennalta ehkäisevästi vahinkojen syntyyn. Kehittämällä työoloja ja panostamalla työ-viihtyvyyteen voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä sekä lisätä työhyvin-vointia ja työn sujuvuutta muutenkin.

Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa määrittele-mällä seurattavat asiat ja mittarit, asettamalla niille tavoitteet ja toteuttamalla kehittämistoimenpiteitä. Henkilöstön osallistuminen näiden asioiden mää-rittelyyn ja kehittämiseen parantaa samalla myös työntekijöiden motivaatiota ja työviihtyvyyttä. Hyvä työturvallisuus parantaa lisäksi toiminnan laatua ja sujuvuutta. Panostuksia työturvallisuuteen voidaan arvioida sekä euromääräisesti että suhteessa tapa-turma- ja sairauspoissaolokustannuksiin.

Tapaturmakustannukset

Työtapaturmista aiheutuu yrityksille suoria ja epä-suoria kustannuksia. Keskimääräinen työtapatur-masta aiheutuva kustannus oli vuonna 2007 noin 6 000 euroa. Tapaturmasta aiheutuvia kustannuksia ovat esimerkiksi• menetetyn työajan kustannukset

(uhri ja muut työntekijät)• vahingon johdosta heikentynyt työteho

(uhri ja muut työntekijät)• raivaus- ja pelastuskustannukset• vahingosta aiheutuvat ylityökustannukset• sijaistyövoiman kustannukset• tapauksen hoitoon ja selvittelyyn käytetty aika• sairaanhoitokustannukset, joita vakuutus ei kata• tuotannon ja liikevaihdon menetykset.

Tapaturmien aiheuttamiksi päiväkustannuksik-si käytetään yleensä arviota 300–700 € päivässä (vuonna 2009) työkyvyttömyysajan pituuden, aineellisten vahinkojen ja muiden tekijöiden perus-teella. Lisäksi on muistettava, että tapaturmista aiheutuu aina inhimillistä kärsimystä sekä häiriötä organisaation toiminnassa ja vahinkoa maineelle.

Tapausesimerkki: SilmätapaturmaPakkauspahvinippu oli syrjällään ilman tukea vahingoittuneen työskentelyalueella. Vahingoit-tunut tönäisi nippua vahingossa työsuorituksen aikana. Yrittäessään estää nipun kaatumisen hän kumartui, jolloin yksi kaatuvan pahvilevyn kulma osui hänen silmäänsä. Tapaturma aiheutti 40 tunnin poissaolon, mutta silmään ei onneksi tullut pysyviä vaurioita. Edellä kuvattu on hyvin tyypillinen tapaturma. Kyseisessä yrityksessä käytetään tapaturmapoissaolon kokonaiskustan-nusten arviointiin kerrointa 4,5 * palkkakulut.

Tapaturman kustannusvaikutus = 4,5 * 40 h * 10 e/h = 1 800 e

Perussilmiensuojain maksaa noin 10 e/kpl, joten kyseisellä summalla olisi voitu hankkia 180 kpl silmäsuojaimia.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa työssä sattuneista tapaturmista ja ammattitaudeista työn-tekijöille tai heidän omaisilleen aiheutuneet mene-tykset ja vahingot. Korvattavia kustannuksia ovat esimerkiksi tapaturman hoitokustannukset ja päivä-rahat, kuntoutus sekä tapaturmaeläkkeet ja haitta-rahat. Tapaturmavakuutuksen maksuun vaikuttavat maksetut palkat, työn vaarallisuus sekä maksujär-jestelmä. Suuryritysten ja julkisyhteisöjen vakuutus-maksuun vaikuttaa organisaation vahinkohistoria ja riskinkantokyky. Pienten ja keskisuurten yritysten vakuutusmaksuun sattuneet vahingot ja maksetut korvaukset vaikuttavat välillisesti valtakunnallisten tapaturmatilastojen kautta.

Sairauspoissaolokustannukset

Sairauspoissaolokustannukset ovat keskimäärin 5 % yrityksen palkkakustannuksista, mutta ne vaihte-levat suuresti organisaation ja toimialan mukaan. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannusten arvioi-daan tyypillisesti olevan kolme kertaa suuremmat kuin sairausajalta maksetut palkat. Yhden pois-saolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus on 300–350 euroa. Poissaolon suora kustannus on sai-rausajalta maksettu palkka. Epäsuoria kustannuksia ovat esimerkiksi ylityöt tai tuotannon tai palvelun heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset. Kaikkia aiheutuneita kustannuksia ei aina oteta huomioon arvioitaessa poissaolojen kustannuksia.


Tapausesimerkki: Sairauspoissaolojen kustannukset PK-yrityksessä Rakennustuoteteollisuusyrityksenhenkilöstön keskimääräinen sairauspoissaloprosentti on 5,3 eli 99 tuntia vuodessa. Palkkakustannus on sivukuluineen 20 €/h. Lyhyinä poissaoloina laskettuna kustannukset ovat 1 980 €/työntekijä. Jos yrityksessä on 100 työntekijää, sairauspoissa-oloista aiheutuvat välittömät kustannukset ovat

99 h/hlö/a * 20 €/h * 100 hlö = 198 000 € vuodessa.

Lisäksi yritykselle aiheutuu välillisiä kustan-nuksia töiden järjestelystä poissaoloaikana. Jos poissaolot paikataan aina ylitöinä (keski-määrin 25 €/h), kustannuksia syntyy ylityöstä seuraavasti:

99 h/v/hlö * 25 €/h * 100 hlöä = 247 500 € vuodessa

Ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset

Työntekijät siirtyvät eläkkeelle Suomessa keskimää-rin hieman alle 60-vuotiaina. Merkittävä osa ennen-aikaisista eläkkeistä on työkyvyttömyyseläkkeitä. Työkyvyttömyys johtuu yleisimmin tuki- ja liikunta-elinten sairauksista, mielenterveyden häiriöistä sekä verenkiertoelinten sairauksista.

Ennenaikaisen eläköitymisen on arvioitu mak-savan yrityksille Suomessa lähes kolme miljardia euroa vuodessa välittöminä eläkekuluina. Tämän lisäksi yritykselle tulee kuluja esimerkiksi uusien henkilöiden rekrytoinnista. Eläköitymisen myötä yritys menettää myös paljon osaamista.

Vakuutusyhtiöt korvaavat työkyvyttömyyselä-kemaksuja yrityksille, mutta viime kädessä kaikki

maksut kerätään yrityksiltä. Pienillä, palkkasummal-taan alle 1,65 milj. euron (vuonna 2009) yrityksillä työkyvyttömyyseläkkeen maksut katetaan eläkeva-kuutusmaksun työkyvyttömyysosalla. Keskimääräi-nen perusluokan työkyvyttömyyseläkemaksu on 1,6 % palkkasummasta (2009). Palkkasummaltaan yli 26,4 milj. euron (2009) yrityksessä eläkkeen kus-tantaa suurimmaksi osaksi yritys itse. Eläkekustan-nuksiin vaikuttaa yrityksen koon lisäksi eläkkeen saajan ikä, eläkeprosentti ja eläkkeen määrä. Eläke-kustannusten syntymiseen voidaan vaikuttaa ennal-ta ehkäisevällä toiminnalla, esimerkiksi työoloja ja -ilmapiiriä parantamalla sekä TYKY-toiminnalla.

Muita kustannuksia

Työturvallisuuden laiminlyönneistä voi aiheutua suorien kustannusten lisäksi myös esimerkiksi kus-tannuksia vahinkojen selvittelystä, oikeudenkäyn-nistä, korvauksista ja sakoista.

Tapausesimerkki: Yhteisösakko työtapaturmastaTyönsuorittajan pikkusormi jäi apulaitteen suojaamattoman puristusosan väliin. Pikkusormi jouduttiin amputoimaan ensimmäiseen nive-leen asti. Oikeuden perusteluissa todettiin, että kyseiselle laitteelle suoritettu vaarojen arviointi oli puutteellinen.

Oikeus tuomitsi yrityksen 10 000 euron yhtei-sösakkoon ja vastuulliset esimiehet henkilökoh-taiseen, satojen eurojen suuruiseen sakkoon työturvallisuuslain rikkomisesta. Lisäksi vahin-goittuneelle korvattiin noin kuukauden palkka sekä pysyvästä haitasta noin 5 000 euron korva-us. Oikeudenkäyntikulut olivat useita tuhansia euroja.

Vaaranarvioinnin suoritus ja korjaavat toi-menpiteet olisivat maksaneet noin 200 euroa.


Esimerkkejä työtapaturmamittareista

Mittari Laskentatapa Yksikkö

Työpaikkatapaturmien määrä(LTI, Lost-Time Injury)

LTI 1: Kaikki vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työpaikkatapaturmat, ei sisällä työmatkatapaturmia.LTI 3: Kaikki vähintään 3 työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työpaikkatapaturmatLTI 4: Kaikki vähintään 4 työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työpaikkatapaturmat (EUROSTAT-tilastointi)

Kpl

Sairaanhoitoa tai ensiapua vaatinut työpaikkatapaturmien määrä, 0-tapaturma(MTI, Medical Treatment Injury)

Vähäinen työpaikkatapaturma, joka on edellyttänyt sairaanhoitoa tai ensiapua tms. ja josta on aiheutunut alle päivän poissaolo.

Kpl

Korvaavan työn käyttöRWI (Restricted Work Injury)

Työtapaturma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden niin ettei työntekijä voi tehdä omaa työtä. Ei aiheuta poissaoloa, vaan työntekijä tekee korvaavaa työtä.

Kpl

Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien määräFA (Fatal Accident)

Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat Kpl

Kaikkien kirjattujen työpaikkatapaturmien määräTRI (Total Recordable Injury)

Kaikki kirjatut työpaikkatapaturmat, ml. kuolemantapaukset, sairaanhoito, ensiapu, korvaava työTRI = LTI + MTI + RWI

Kpl

Vakavien työpaikkatapaturmien lukumäärä

LTI 30: Vähintään 30 päivän työkyvyttömyyden, invaliditeetin tai ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttaneet työpaikkatapaturmat, ei sisällä kuolemaan johtaneita työtapaturmia.

Kpl

Työpaikkatapaturmien keskimääräinen vakavuus

Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyspäivien määrä tapaturmien määrää (LTI) kohti

Pv/kpl

TapaturmataajuusLTIF (Lost-Time Injury Frequency)

Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohtiLTIF = 106 * (LTI/tehty tuntimäärä)

Kpl/milj. h

Tapaturmaesiintyvyys Vähintään yhden päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien määrä 100:aa työntekijää kohti. Käytetään myös 1 000 tai 100 000 :ta henkilöä kohti.LTI * 100 / työntekijämäärä

Kpl/100 hlöä

Työmatkatapaturmien määrä Kaikki vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työmatkatapaturmat

Kpl

Ammattitautitapausten lukumäärä Tarkastelujaksolla ilmenneiden ammattitautitapausten määrä

Kpl

Työtapaturmapoissaolojen määrä Kaikki vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikka- ja työmatka tapaturmien sekä ammattitautien aiheuttamat poissaolopäivät tai -tunnit

Pv tai h

Työtapaturmien vakavuusaste(Severity rate)

Kaikki vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikka- ja työmatka tapaturmien sekä ammattitautien aiheuttamat poissaolopäivät miljoonaa tehtyä työtuntia kohti



Työtapaturmapoissaolojen määrä henkilöä kohti

Kaikki vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien aiheuttamat poissaolopäivät tai -tunnit henkilöä kohti

Pv/hlö tai h/hlö

Työtapaturmapoissaoloprosentti Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien aiheuttamien poissaolopäivien määrä suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan

%

Tapaturmattomat päivät, päiviä edellisestä LTI-tapaturmasta

Kuinka monta kalenteripäivää on kulunut edellisestä vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneesta työpaikkatapaturmasta?

Pv

Tapaturmien tutkinta määräajassa Kuinka suuri osuus työpaikkatapaturmista on tutkittu tavoiteajassa (esim. 10 päivää)?

%

Korjaavien toimenpiteiden toteutus määräajassa

Kuinka suuri osuus korjaavista toimenpiteistä on toteutettu tavoiteajassa (esim. 1 kk)?

%

Tapaturmakustannukset Kaikki vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien aiheuttamat poissaolopäivät kerrottuna päiväkustannuksella (esim. 300 €/pv)

€

Keskimääräiset tapaturmakustannukset

Tapaturmakustannukset jaettuna tapaturmien määrällä

€/kpl

Keskimääräiset tapaturma-kustannukset henkilöä kohti

Tapaturmakustannukset suhteutettuna henkilöstön määrään

€/hlö


Esimerkkejä sairauspoissaolomittareista


Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä Pv tai h

Sairauspoissaoloprosentti Sairauspoissaolojen määrä suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan

%

Keskimääräinen sairauspoissaoloaika henkilöä kohti

Sairauspoissaolojen määrä jaettuna henkilöstön määrällä

Pv/hlö tai h/hlö

Sairauspoissaolojen keskimääräinen pituus

Sairauspoissaolojen määrä jaettuna poissaolokertojen määrällä

Pv/kpl tai h/kpl

Sairauspoissaolokertojen määrä henkilöä kohti

Sairauspoissaolokertojen määrä jaettuna henkilöstön määrällä

kpl/hlö

Sairauspoissaolot syittäin Sairauspoissaolot luokiteltuna syittäin

Pitkäaikaisterveet Niiden henkilöiden osuus henkilöstöstä, joilla ei ole sairauspoissaoloja tarkastelujaksolla

%

Sairauspoissaolojen kustannukset Sairauspoissaolojen määrä kerrottuna päiväkustannuksella (esim. 300 €)

€

Työterveyshuollon kustannukset Laskutuksen mukaan, Kela-palautuksen jälkeen €, €/hlö

Työhönpaluu- tai työhyvinvointikeskustelut

Toteutettujen työhönpaluukeskusteluiden suhde tavoitteeseen (pitkältä sairauslomalta palaavat henkilöt tai muu sovittu käytäntö)

%

Korvaavan työn käyttö Työntekijä on työkyvytön tekemään omaa työtään, mutta työskentelee muussa kuin omassa työssään tai opiskelee.

Kpl


Esimerkkejä ennakoivista mittareista


Turvallisuushavaintojen (vaaratilanne- tai läheltä piti -ilmoitusten tai turvallisuus-poikkeamien) määrä

Ilmoitusten lukumäärä vuodessa 100 henkilöä kohtiMäärä * 100/työntekijämäärä

Kpl/a/100 hlöä

Turvallisuushavaintojen (vaaratilanne- tai läheltä piti -ilmoitusten tai turvallisuus-poikkeamien) käsittely määräajassa

Määräajassa käsiteltyjen ilmoitusten osuus kaikista ilmoituksista

%


Ilmoitettujen poikkeamien korjaavien toimenpiteiden toteutus määräajassa

%

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi, määrä

Toteutettujen vaarojen kartoitusten ja riskien arviointien määrä

Kpl

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi, toteutumisprosentti

Toteutettujen vaarojen kartoitusten ja riskien arviointien suhde tavoitteeseen

%


Esiin tulleiden poikkeamien korjaavien toimenpiteiden toteutus määräajassa

%

Toteutettujen työturvallisuus-tarkastusten (kierrosten, keskustelujen, parien, katselmusten, auditointien tms.) määrä

Toteutettujen työturvallisuustarkastusten tms. määrä Kpl

Toteutettujen työturvallisuus-tarkastusten (kierrosten, keskustelujen, parien, katselmusten, auditointien tms.) toteutumisprosentti

Toteutettujen työturvallisuustarkastusten tms. määrä suhteessa tavoitteeseen

%


Havaittujen poikkeamien korjaavien toimenpiteiden toteutus määräajassa

%

Turvallisuuskoulutuksen määrä Turvallisuuskoulutuksen määrä henkilöä kohti Pv/hlö tai h/hlö

Esimiesten työturvallisuus-koulutuksen määrä

Esimiesten työturvallisuuskoulutuksen määrä henkilöä kohti

Pv/hlö tai h/hlö

Perehdytyskoulutuksen saaneiden osuus

Perehdytyskoulutuksen saaneiden osuus uusista työntekijöistä

%

Työturvallisuuskorttikoulutuksen saaneiden osuus

Työturvallisuuskorttikoulutuksen saaneiden työntekijöiden osuus tavoitteesta (tai koko henkilöstöstä)

%

Ensiapu- ja alkusammutus-koulutuksen määrä

Osuus tavoitteesta (ajan tasalla) %

Työhygieeniset mittaukset (melu, pöly, kemikaalit, tms.)

Mittausarvo suhteessa raja-arvoon

ELMERI Arvioidaan työtapojen ja työympäristön turvallisuutta sekä työssä esiintyviä kuormitu stekijöitä. Tarkastelu-kohteita havainnoidaan valmiin tarkistuslistan avulla asiakohdittain asteikolla kunnossa–ei kunnossa.

ELMERI-indeksi

TUTTAVA Eri henkilöstöryhmien yhteistyönä määritellään järjestystavoitteet. Työpaikan järjestystä ja siisteyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin tarkoitusta varten räätälöidyn tarkistuslistan avulla.

Indeksi



TR-mittari Talonrakennustyömaiden työturvallisuuden tason ja järjestyksen havainnointimenetelmä. Havainnot kirjataan periaatteella oikein tai väärin. Vertailutasona on työsuojelutarkastuksessa hyväksytty turvallisuustaso.

TR-taso

MVR-mittari Maa- ja vesirakennustyömaiden työ turvalli suuden havainnointimenetelmä, jonka avulla selvitetään työmaan työskentelytapoja ja olosuhteita sekä työturvallisuuden tasoa.

MVR-taso

Näppärä Havainnointi- ja haastattelumenetelmä, jonka avulla tunnistetaan näyttöpäätetyön ergonomiset puutteet ja vaarat työntekijän terveydelle.

Indeksi

Ilmapiirikartoitus Arvioidaan työpaikan ilmapiiriä valmiin kysymyslistan avulla.

Työhyvinvointikysely Arvioidaan työntekijöiden työhyvinvointia valmiin kysymyslistan avulla.

Työstressikysely Työyhteisön ja yksilön psyykkisen kuormituksen arviointi. Arvioidaan työn vaatimuksia ja kuormitustekijöitä sekä yksilön kuormittuneisuutta.

Viihtyvyysindeksi Arvioidaan työntekijöiden viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Indeksi

Työkykyindeksi Arvioidaan työn ruumiillisia ja henkisiä vaatimuksia sekä työntekijän terveydentilaa ja voimavaroja.

Indeksi

TYKY-STEP-itsearviointimatriisi Arvioidaan työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa.

TYKY-taso

Kuntotestit Arvioidaan työntekijöiden kuntoa ja työkykyä. Testaustulosten perusteella voidaan antaa suosituksia kunnon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Testaustulos

Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitus

Tasoluokituskriteerien täyttyminen. Tasoa verrataan työpaikan omaan aikaisempaan tasoon ja tehtyyn työturvallisuustyöhön matkalla kohti nollaa tapaturmaa.

Tasoluokitus

Työturvallisuusindeksi Joustava ja räätälöitävä indeksi, joka kuvaa työturvallisuuden hyväksi tehtyä työtä. Tunnusluvut valitaan yhteistyössä työpaikalla.

Indeksi

Turvallisuuskymppi Pienten ja keskisuurten yritysten turvallisuusjohtamisen arviointi

Raksakymppi Rakennusliikkeen turvallisuusjohtamisen arviointi

Safety Check (ammattialoittain)

Työsuojelun tarkistuslistat pienyrityksille. Tarkistuslistoihin on koottu kunkin alan keskeiset työturvallisuusasiat helppokäyttöiseksi listaksi. Kohtia arvioidaan periaatteella kunnossa, ei kunnossa.

Indeksi


Lähteitä ja lisätietoa

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet www.tyosuojelu.fi.

Ammattitautilaki 134371988.

Elinkeinoelämän Keskusliitto. 2009. Sairauspoissaolojen hallinta. Työkykyä ja työhyvinvointia. Opas työpaikoille.

Isotalus, N. & Saarela K. 2007. Vältä työväkivalta.

Kangas, T. 2009. Työtapaturmien kustannukset yritykselle neljässä Euroopan maassa.

Kankkunen, K., Matikainen, E. ja Lehtinen, L. 2005. Mittareilla menestykseen. Sokkolennosta hallittuun nousuun.

Laitinen, H., Vuorinen, M. ja Simola A. 2009. Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen.

Liukkonen, P. 2006. Työhyvinvoinnin mittarit – menetelmät, eurot ja päätelmät.

Nolla tapaturmaa -foorumi www.nollatapaturmaa-foorumi.fi.

OHSAS 18001. Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Vaatimukset.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2007. Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL www.tvl.fi.

Tapaturmavakuutuslaki 608/1948.

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. 2003. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot teollisuudessa –työnantajan vaikutusmahdollisuudet.

TUKES. Turvallisuuden mittaaminen teollisuudessa.

Työterveyslaitos www.ttl.fi.

Työturvallisuuskeskus www.ttk.fi.

Vakuutusyhtiöt.


Liite: Esimerkki taulukkopohjasta työturvallisuusmittarien raportointiin

Tämä vuosi Tavoite

Kolmen viimeisen vuoden ka

Vuosi Tarkasteltavat vuodet

Henkilöstömäärä Keskim. kokopäiväinen henkilömäärä

Tehdyt työtunnit Kumulatiiviset työtunnit

Teoreettinen säännöllinen työaika (EK:n malli)

Työtapaturmamittarit Tämä vuosi Tavoite


Työpaikkatapaturmien lukumäärä Kaikki vähintään 1 pv

Työpaikkatapa- turmien määrä (TVL tilastointikäytäntö)

Kaikki vähintään 4 pv

Vakavien työpaikkatapaturmien määrä

Väh. 30 pv poissaoloa aiheuttavien lukumäärä

Tapaturmataajuus Väh. 1 pv työpaikkatapaturmien määrä / miljoona tehtyä työtuntia, LTIF = 106 * (LTI / tehty tuntimäärä)

TAI

Tapaturmaesiintyvyys Väh. 1 pv työpaikkatapaturmien määrä / 100 työntekijää kohti, LTI * 100 / työntekijämäärä

Työmatkatapaturmien lukumäärä kaikki vähintään 1 pv

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat

Ammattitautien lukumäärä

Työtapaturmien lukumäärä yhteensä

Kaikki väh. 1 pv työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit

Yrityksen tiedot

Yrityksen nimi

Y-Tunnus

Osoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite


PoissaolomittaritTämä vuosi Tavoite


Työtapaturma- poissaolojen määrä

Väh. 1 pv työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien aiheuttamat poissolot (h tai pv)

Työtapaturmien keskimääräinen vakavuus

Väh. 1 pv työtapaturmien työkyvyttömyyspäivien määrä / tapaturmien määrä (LTI)

Työmatkatapaturmien sairauspoissaolojen määrä

Kaikki vähintään 1 pv (h tai pv)

Sairauspoissaolojen määrä Sis. sairaus- ja vapaa-ajan tapaturmapoissaolot (h tai pv)

Työtapaturma- poissaoloprosentti

Väh. 1 pv työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien aiheuttamat poissolot / teoreettinen säännöllinen työaika

Sairauspoissaolo- prosentti

Sis. sairaus- ja vapaa-ajan tapaturmapoissaolot, sairauspoissaolojen määrä / teoreettinen säännöllinen työaika

Poissaoloprosentti Kaikkien poissaolojen määrä / teoreettinen säännöllinen työaika (h tai pv)

Tapaturmapoissaolojen kustannukset

Väh. 1 pv työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien aiheuttamat poissolopäivät * päiväkustannus (esim. 300€ / pv)

Sairauspoissaolojen kustannukset Sairauspoissaolojen määrä * kustannus (h tai pv) (esim. 300 € / pv)


Ennakoivat mittaritTämä vuosi Tavoite


Turvallisuushavaintojen (vaaratilanne- tai läheltä piti -ilmoitus tai turvallisuuspoikkeama) määrä sataa henkilöä kohti

Lukumäärä vuodessa / 100 hlö

Vaarojen kartoitus ja riskienarviointi

Toteutetut vaarojen kartoitukset ja riskienarvioinnit / tavoite

Työpaikkaselvitys Onko tehty, toimenpiteet

Toimikunnan tai vastaavan kokousten määrä

Työturvallisuus- koulutukseen osallistuvien määrä, h / hlö

Muut kuin esimiehet

Esimiesten työturvallisuus- koulutusten määrä

Työturvallisuuskoulutus / koko hlöstö

h / hlö

Korjaavien toimenpiteiden määrä

Korjaavien toimenpiteiden toteutumisaste

Muut mittarit

Muu, mikä?

Muu, mikä?

Muu, mikä?

Excel-taulukkopohja löytyy TTK:n verkkosivuilta osoitteesta www.ttk.fi/tyoturvallisuuden _mittaaminen


Muistiinpanoja

Työturvallisuuskeskus, p. (09) 616 261, www.ttk.fi

Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista

Tämä opas on laadittu erityisesti PK-organisaatioille työturvallisuuden mittaamisen ja johtamisen kehittämisen tueksi. Oppaassa esitetään suosituksia työturvallisuusmittariston laadintaan ja yhtenäisiksi kan-sallisiksi mittareiksi.

Suosituksista organisaatio voi valita käyttöönsä sopivimmat mittarit ja koostaa niistä oman mittaristonsa. Tilaaja voi käyttää suosituksia mallina toimittajalta edellytettävään raportointiin.

Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista - ttk.fi · ISBN 978-951-810-414-1 Alkusanat 3........

Documents

Transcript of Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista - ttk.fi · ISBN 978-951-810-414-1 Alkusanat 3........