Perustulokokeiluntutkimusasetelmasta

Kari Hämäläinen (VATT)

Säätytalo, 30.3.2016

Kokeilun ensisijaisena tavoitteena on vastata kysymykseen:

Miten monella prosenttiyksiköllä perustulo kasvatti/alensi sitä

saaneiden työllisyyttä?

Arvioinnin kannalta tärkein asia: Miten kokeilun tutkimusaineisto muodostuu?

Perustulokokeilu mahdollistaa todellisen syy-seuraussuhteen selvittämisen, jos

• Kokeilussa syntyy verrokkiryhmä, joka vastaa perustuloa saaneiden koeryhmää kaikilta muilta tavoiltaan paitsi siltä, että heille ei maksettu perustuloa

• Kyseinen verrokkiryhmä kertoo, mitä perustuloa saaneille olisi tapahtunut ilman perustulokokeilua (ns. kontrafaktuaali)

• Kokeilun vaikutukset saadaan luotettavasti vertaamalla perustuloa saaneiden työllisyysastetta verrokkiryhmän työllisyysasteeseen

Uskottavan verrokkiryhmän löytäminen on vaikeaa!• Tehdään perustulosta vapaaehtoinen tai valitaan perustulon saajiksi

joidenkin mielestä sopivimmat?– Osallistujina vain ne, jotka kokevat tai joiden koetaan joidenkin toimesta

hyötyvän kokeilusta – Mitä erilaisimmin tavoin valikoitunut kohdejoukko, jolle ei löydy vastaavaa

verrokkiryhmää – Ei kyetä sulkemaan pois vaihtoehtoisia selityksiä ryhmien työllisyyseroille – Arviointitulos ei vastaa mahdollisesti käyttöönotettavaa perustuloa, joka tuskin

olisi vapaaehtoinen– HUOM: Alueellinen kokeilu ei poista itsessään yhtäkään näistä ongelmista

• Suoritetaan perustulokokeilu pakollisena kaikkia koskevana yhdessä kunnassa?– Kuntia on vähän ja ne ovat kaikki omalla tavalla ainutlaatuisia– Kokeilukunnassa voi tapahtua jotain odottamatonta, mikä pilaa kokeilun – Suhdannevaihtelut ja julkisen vallan uudistukset kohdentuvat erilailla kuntiin– Ei kyetä sulkemaan pois vaihtoehtoisia selityksiä kuntien välisille

työllisyyseroille– Yleistettävyys

Ratkaisuehdotus

(I) Muodostetaan kuntien sisälle koe- ja verrokkiryhmät• Poistaa aluetekijöistä ja suhdannevaikutuksista aiheutuvat harhat

(II) Satunnaistetaan perustulon kohdejoukko koe- ja verrokkiryhmiin• Poistaa kaikki valikoitumisongelmat• Koe- ja verrokkiryhmien havaitut ja havaitsemattomat erot satunnaisia, jolloin

riittävällä otoksella verrokkiryhmä kertoo uskottavasti, mitä koeryhmälle olisi tapahtunut ilman perustuloa

• Useampia koeryhmiä, jotka eroavat toisistaan perustulon tason ja veroasteiden välityksellä -> kokeilun tulokset laajempaan käyttöön

• Kohdejoukon satunnaistaminen syntymäpäivän tms. perusteella

(III) Ja tehdään tämä (mahdollisesti) vielä kahdella eri tavalla• Valtakunnan tasolla -> varmistetaan tulosten yleistettävyys• Alueellisena siten, että osaan alueista satunnaistetaan enemmän perustulon

saajia -> saadaan selville työmarkkinavaikutukset