Minä, työ & ura

M I N Ä / T YÖ / U RA1

Minä Työ Ura

Y-sukupolven ihannepomo ei pomottele eikä pompottele

31 Hyvä johtaja osaa ennakoida

6 Halu oppia tuo työpaikan

12

TUTUSTU INNOSTAVIIN

URATARINOIHIN!Sivut 15–29

Inspiroivan työn julkaisu 2011 Ilmoitusliite

MUUTOSMiten ihminen voi

säilyttää innostuksen, jos hän ei koskaan saa tehdä mitään toisin?

Aalto PROAalto-yliopiston täydennyskoulutusta

Aalto PROOsaamisen suunnannäyttäjä

Lisätietoja

Koulutuksemme syntyvät ainutlaatuisista yhdistelmistä käytännön osaamista ja uusinta tutkimustietoa.

Englanninkielisiä koulutuksia

IDBM Pro – International Design Business Management for Professionals Adopt design as a competitive advantage and link it with state-of-the-art business models and technology. Get an insight into design business in China.

Diploma in Global Sourcing Training programme helps you to become a professional in Strategic Sourcing.

Design Thinking in Business You will gain an insight into what Design Thinking can signify and have in it for you and your organization. Learn to apply it to your work with your team.

MPM Pro – Professional Master of Project ManagementKattava koulutusohjelma tarjoaa käytännön työkaluja, toimintamalleja sekä viimeisintä tutkimustietoa projektitoimintaan.

MQ Pro – Professional Master of QualityKoulutusohjelma kannattavaan laatu- ja muutosjohtamiseen, laatuajatteluun sekä laatumenetelmien ja -työkalujen hallintaan.

Mema Pro – Ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan koulutusohjelmaKoulutusohjelma antaa osallistujalle laajan näkemyksen ympäristöasioiden ja vastuullisen liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.

UX12 – Digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu ja suunnittelutyön johtaminenLaaja asiantuntijakoulutus digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöisestä kehittämisestä.

34. Rakennuttajakoulutus RAPSKorkeatasoista projektinjohtokoulutusta, joka keskittyy rakentamisen prosesseihin sekä rakennuttajan rooliin ja tehtäviin.

12. PääsuunnittelijakoulutusKoulutusohjelmassa keskitytään rakennus- ja suunnittelualan ajankohtaisiin osaamistarpeisiin ja alan tulevaisuuden haasteisiin.

Diploma in Operations Management – Lean and Global OperationsTuotannon johtamisen koulutusohjelma, joka auttaa vastustamaan valmistuksen painopisteen siirtymistä Suomen ulkopuolelle.

aaltopro.fi/kevatKati Kiviniemi, puh. 050 555 4079, [email protected]


Inspiroivan työn julkaisu 2011

Työtä, jolla on merkitystä:

4 Lähde löytöretkelle! Professori Liisa Välikangas muistuttaa, että muutos voi olla matka, jolla löydetään uusia mahdollisuuksia.

6 Hyvä johtaja ennakoiMatti Viljo kehottaa ylintä johtoa panostamaan muutoksessa keskijohdon tukemiseen ja palkitsemiseen.

8 Muutoksesta selviää joustollaMuutostilanne vaatii joustavuutta sekä työnantajalta että työntekijältä.

12 Halu oppia tuo työpaikanJohanna Saarinen: ”Esimiehet on saatava oivaltamaan, että he eivät palkkaa työntekijää pelkästään omaan tiimiinsä.”

31Päivin kolumni”Millaisia esimiehiä meidän tulisi Y-sukupolvelle olla?”

Tutustu millaisia urapolkuja, työtehtäviä ja kehittymismahdollisuuksia seuraavat esimerkilliset työnantajat tarjoavat:

ABB • Baxter • Fingrid • Helsingin kaupunki • HP • Lemminkäinen • Metso • NCC • Neste Oil • Sonera • Vaisala.

MINÄ/TYÖ/URA – inspiroivan työn julkaisu 2011. PÄÄTOIMITTAJA JA KUSTANTAJA: Harri Leinikka. TOIMITTAJAT: Timo Sormunen,

Risto Pennanen, Petra Pulkkinen, Riikka Nuutinen, Päivi Piispa, Hanna Reinikainen. KUVAAJAT: Teemu Granström, Samuli Skantsi,

Noomi Ljungnel, Heli Sorjonen. ULKOASU: Vanto Design Oy. TUOTTAJA: Outi Keskinen. YHTEYSPÄÄLLIKKÖ: Tommi Lahtinen.

JULKAISIJA: T-Media Oy. PAINOPAIKKA: Forssa Print. JAKELU: Helsingin Sanomien liitteenä 15.10.2011. PAINOS: 107 500 kpl

T-Media luo asiakkailleen kestävää kilpailuetua maineen johtamisen, tutkimuksen ja viestinnän voimin. T-Media on osa TAT-ryhmää, johon kuuluvat myös Taloudellinen tiedotustoimisto, Finnfacts ja Infor. www.t-media.fi

Aalto PROAalto-yliopiston täydennyskoulutusta

Aalto PROOsaamisen suunnannäyttäjä

Lisätietoja

Koulutuksemme syntyvät ainutlaatuisista yhdistelmistä käytännön osaamista ja uusinta tutkimustietoa.

Englanninkielisiä koulutuksia

IDBM Pro – International Design Business Management for Professionals Adopt design as a competitive advantage and link it with state-of-the-art business models and technology. Get an insight into design business in China.

Diploma in Global Sourcing Training programme helps you to become a professional in Strategic Sourcing.

Design Thinking in Business You will gain an insight into what Design Thinking can signify and have in it for you and your organization. Learn to apply it to your work with your team.

MPM Pro – Professional Master of Project ManagementKattava koulutusohjelma tarjoaa käytännön työkaluja, toimintamalleja sekä viimeisintä tutkimustietoa projektitoimintaan.

MQ Pro – Professional Master of QualityKoulutusohjelma kannattavaan laatu- ja muutosjohtamiseen, laatuajatteluun sekä laatumenetelmien ja -työkalujen hallintaan.

Mema Pro – Ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan koulutusohjelmaKoulutusohjelma antaa osallistujalle laajan näkemyksen ympäristöasioiden ja vastuullisen liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.

UX12 – Digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu ja suunnittelutyön johtaminenLaaja asiantuntijakoulutus digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöisestä kehittämisestä.

34. Rakennuttajakoulutus RAPSKorkeatasoista projektinjohtokoulutusta, joka keskittyy rakentamisen prosesseihin sekä rakennuttajan rooliin ja tehtäviin.

12. PääsuunnittelijakoulutusKoulutusohjelmassa keskitytään rakennus- ja suunnittelualan ajankohtaisiin osaamistarpeisiin ja alan tulevaisuuden haasteisiin.

Diploma in Operations Management – Lean and Global OperationsTuotannon johtamisen koulutusohjelma, joka auttaa vastustamaan valmistuksen painopisteen siirtymistä Suomen ulkopuolelle.

aaltopro.fi/kevatKati Kiviniemi, puh. 050 555 4079, [email protected]

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta muutos?Vastarinta? Pelko? Mahdollisuus? Muutokseen liittyy usein negatiivisia mielikuvia. Se pelottaa ja

aiheuttaa epävarmuutta. Muutos syö voimia ja tuntuu usein vain vievän asioita huonompaan suuntaan. Yrityksissä henkilöstö ei aina ymmärrä syitä muutokseen, samalla kun johto kirkkain silmin hokee, että muutos on mahdollisuus! Puhutaan, että elämme jatku-vassa muutoksessa ja että tämä on työelämän kurjistumisen syy.

Professori Liisa Välikangas väittää tämän lehden sivulla 5, että yrityksissä itse asiassa puhutaan muutoksista enemmän kuin toteu-tetaan niitä. Liian monessa yrityksessä muutokseen tartutaan liian myöhään ja vasta pakon sanelemana. Myös toimitusjohtaja Matti Viljo korostaa haastattelussaan sivulla 7, että parasta muutosjohta-mista on ennakointi. Dramaattiset saneeraukset ja väen vähennyk-set ovat vain merkki siitä, että muutostarvetta ei ole havaittu ajoissa.

Paras muutos elääkin yrityksen arjessa, eikä sitä välttämättä edes huomaa. Tällainen jatkuva uudistuminen vaatii kuitenkin jousta-vuutta, sekä työnantajalta että työntekijältä. Toimitusjohtaja Mar-cus Herold muistuttaa sivulla 9, että yrityksissä pitäisi olla avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Johdon tulee varmistaa, että henkilöstö tietää jatkuvasti, mikä yrityksen tila on. Johtaja Johanna Saarinen toteaa puolestaan sivulla 13, että työnantajan tulee tutkia ja tarjota henkilöstölle uusia, joustavia työn tekemisen malleja. Työntekijältä taas vaaditaan intohimoa kehittyä ja potentiaalia kasvaa uusiin tehtäviin.

Rutiineissa pysyminen tuntuu turvalliselta, mutta uuden kokei-leminen vie eteenpäin. Muutoksen aikaansaaminen ja siinä muka-na oleminen on vahva inspiraation lähde. Yhä useammin meidän kannattaakin valita toisin, rikkoa omia rajoja, oppia uutta, kääntää uusi sivu ja lähteä löytöretkelle.

Päätoimittaja Harri Leinikka

Muutos – sanoista tekoihin


Menestystä luova muutos on innostavaa, mutta lumemuutokset tekevät työntekijät kyyniseksi, toteaa professori Liisa Välikangas.

”Muuttumattomuus on tylsää ja tylsistyttävää. Miten ihminen voi säilyttää innostuksen, jos hän ei saa koskaan tehdä mitään toisin?



Lähde löytöretkelle!Yrityksissä puhutaan enemmän muutok-sista kuin tehdään niitä. Siksi monet yri-tykset muuttuvat liian hitaasti menestyäk-seen jatkuvasti kehit-tyvässä kilpailussa. Näin ajattelee Aalto-yliopiston kauppakor-keakoulun professori Liisa Välikangas.

Välikangas on kansainvälinen muutoksen matkasaarnaa-ja, joka tunnetaan maailmalla erityisesti yhteistyöstään mai-neikkaan strategiagurun Gary Hamelin kanssa. Yhteistyössä syntyi muun muassa paljon si-teerattu artikkeli Harvard Busi-ness Review-julkaisuun, johon kirjoittaneet suomalaiset voi laskea yhden käden sormilla.

Hamel ja Välikangas väittivät kirjoituksessaan, että yrityksen ainoa kestävä kilpailuetu on yli-voimainen kyky keksiä bisnes uudestaan ennen kuin kilpailu pakottaa siihen. Yrityksen pitäi-si olla kimmoisa, koska muuten kilpailijat syövät sen. Siksi yri-tyksen kannattaisi rakentaa jat-kuvasti tulevaisuutta eikä puo-lustaa menneisyyttä.

Ellei yritys tee näin, kärsivät sekä osakkeenomistajat, johto että työntekijät. Ensimmäisenä liipasimella ovat tyyppillises-ti rivimiesten työpaikat, joita

johto karsii kustannuksia sääs-tääkseen. Tästä syystä henkilös-tön ei ole viisasta aina vastustaa muutoksia, vaan sen kannattaisi pikemminkin vaatia uudistuksia ennen kuin niihin on pakko ryh-tyä.

”Se olisi hieno roolinvaihto – henkilöstö vaatisi johdolta stra-tegista ja vaikuttavaa ajattelua ja uusia ideoita”, sanoo Välikangas.

Välikangas uskoo, että ongel-mia oikeasti ratkaiseva ja uusia toiminnan edellytyksiä rakenta-va muutos on suorastaan lohdut-tavaa ja innostavaa.

Kaikki muutospuheet eivät kuitenkaan johda innovatiivi-siin uudistuksiin. Kovassa kil-pailussa menestyvien ideoiden keksiminen on vaikeaa. Ja nii-den toteuttaminen on usein vielä vaikeampaa. Siksi yrityksissä on paljon strategista levottomuut-ta, joka synnyttää stressiä, kos-ka henkilöstö ei näe muutosta. Tai sitten henkilöstö näkee, että muutokset eivät ratkaise ongel-mia.

”Varsinkin tämä aiheuttaa väsymystä ja tiettyä kyynisyyttä, kun tiedetään, että puhe muutok-sesta ei luo todellisia toiminnan edellytyksiä tulevaisuudessa”, sanoo Välikangas.

HENKILÖSTÖ MUKAAN IDEOINTIIN

Muutos synnyttää monilla työ-paikoilla vastustusta siksi, että työntekijät pelkäävät työpaikko-jensa menetystä. Liian myöhään tehdyt muutokset johtavatkin usein saneeraamiseen.

Pelko syntyy usein siitä, että johto keksii muutoksen suunnan yksin. Sen jälkeen johto kävelee henkilöstön eteen ja kertoo uu-desta suunnasta. Tällainen muu-tostie on yleensä karikkoinen.

”On ihmisten aliarvioimista tuoda heidät jo määritellyn tilan-teen eteen. Henkilöstö kannattai-si ottaa mukaan muutostarpeen ja tavoitteiden määrittelyn. Usein tavoitteiden määrittely voisi olla innostavin innovoinnin kohde”, sanoo Välikangas.

Henkilöstö pitäisi ottaa mu-kaan pohtimaan, ”mihin me pystymme yhdessä ja mitä me haluaisimme saavuttaa.” Tämä vaihe jää kuitenkin usein pienen ryhmän pohdittavaksi. Muille jää ”jalkauttaminen” tai toteuttami-nen.

”Eihän siitä voi innostua, että on muiden määrittelemien tavoitteiden instrumenttina ja työvälineenä”, sanoo Välikangas.

MUUTOS ON RETKI TUNTEMATTOMAAN

Hamel ja Välikangas muistutta-vat Harvard Business Review-kirjoituksessaan, että yritysten pitää vapautua täydellisesti ”kiel-tämisestä, nostalgiasta ja itsetie-toisuudesta.” Yrityksen pitäisi jatkuvasti pohtia, mikä muuttuu

ja miten muutokset vaikuttavat sen menestykseen. Kimmoisa yritys ei siis taistele takaiskuja vastaan, vaan se väistää ne enna-koimalla. Välikankaan mukaan tulevaisuusketteryys on kykyä aavistaa vasta idulla olevat muu-tokset ja muuttaa ne mahdolli-suuksiksi ennen kuin niistä tulee uhka yritykselle.

”Tulevaisuutta pitäisi elää jat-kuvasti mielikuvituksissamme, kuvitella ja ideoida, tehdä siitä henkilökohtaisesti merkittävä, ja olla sitä aktiivisesti luomassa”, sanoo Välikangas.

Muutos pitäisi kokea Välikan-kaan sanoin löytöretkenä, jossa etsitään uusia mahdollisuusho-risontteja sekä kaikkea ennen tuntematonta. Välikangas uskoo, että sellainen muutos on useim-mille innostavaa.

”Muuttumattomuus on tylsää ja tylsistyttävää. Miten ihminen voi säilyttää innostuksen, jos hän ei saa koskaan tehdä mitään toi-sin? Tehdä löytöretkiä ja etsiä jotain uutta.”

Tämä ei tarkoita, että ihmisen pitäisi hylätä kaikki rutiinit. Jo-kaisella on asioita, joita ei halua tai pysty muuttamaan.

”Sallittakoon nuo rutiinit, jos muuten olemme tulevaisuuteen suuntautuneita”, sanoo Välikan-gas.

Risto Pennanen

”Tulevaisuutta pitäisi elää jatkuvasti mieli-kuvituksissamme.”

”Yrityksen kannat-taisi rakentaa jatkuvasti tulevai-suutta eikä puolustaa menneisyyttä.


”Homman ydin on oikeastaan siinä, että oppii tuntemaan henkilöstönsä ja osaa sijoittaa oikeat ihmiset oikei-siin paikkoihin” Matti Viljo tiivistää.



Antennit ylös, korvat auki, sor-menpäät henkilöstön pulssille ja sisäinen viestintä kuntoon.

Siinä kokeneen yritysjohtajan ja Talent Partnersin tuoreen toi-mitusjohtajan Matti Viljon nyrk-kisäännöt, joilla työyhteisöissä ja yrityksissä parhaiten väistetään edessä olevat muutoskarikot ja sisäiset ristiriidat.

Hyvä johtaja ennakoi

Saneeraus, tehostami-nen ja uudelleen orga-nisointi ovat sanoja, jotka usein liitetään muutosjohtamiseen. Toimitusjohtaja Matti Viljon mielestä ne kerto-vat ennemminkin siitä, ettei muutostarpeita ole havaittu ajoissa.

”Oikeastaan muutosjohtami-nen on vain tulevien tilanteiden viisasta ennakointia. Kun tar-vittavat korjausliikkeet tehdään ajoissa, ei ole myöskään törmä-ysvaaraa. Saneeraukset ja väen vähennykset ovat minun mie-lestäni merkki näiden päätösten myöhästymisestä”, Viljo toteaa.

KESKIJOHTO RATKAISEE

Millainen sitten on hyvä muutos-johtaja? Matti Viljon oma lista on lopulta varsin lyhyt ja maalais-järkinen:

Avoimuus, keskustelu- ja pää-töksentekokyky sekä valmius myös kritiikille korostuvat. Hyvä johtaja näyttää itse esimerkkiä ja seisoo joukkojensa edessä.

Henkilöstön suuntaan avain-asioita ovat tavoitteen asettelu sekä pitävät perustelut sille, miksi muutosta tarvitaan. Sa-

malla hän heittää roskakoriin viime vuosina viljellyt käsitteet itseohjautuvista tiimeistä.

”Ei kukaan voi tehdä työtä ilman suuntaa tai tavoitteita. Ei edes tiimissä.”

Lopulta muutoksen keskiössä on keskijohto.

”Jos keskijohdon sitouttami-nen epäonnistuu, ei muukaan henkilöstö lähde mukaan”, Viljo painottaa.

”Hyvä johtaja oivaltaa, että keskijohto kantaa yrityksissä sen kaikkein raskaimman muutos-taakan. Heillä on usein täysi työ hallita monimutkainen projekti-organisaatio. Kun tähän tulevat lisälastiksi sekä ylimmältä joh-dolta että alaisilta tulevat paineet, on oma jaksaminen nopeasti ko-villa. Siksi keskijohdon tukemi-seen ja palkitsemiseen kannattaa panostaa”, Viljo neuvoo.

VIRHEISTÄ OPPII

Vaikka ikävät ja henkilöstön kannalta usein raskaat päätökset ovat merkki myöhässä tulevas-ta suunnanmuutoksesta, osuu niitä joskus jokaisen esimiehen kohdalle. Jokainen valinta ei välttämättä mene nappiin, mut-ta virheiden välttelyn ja liiallisen varovaisuuden sijaan huonoista päätöksistä on osattava ottaa opiksi.

”Elämänsä ensimmäistä irti-sanomista tuskin unohtaa kos-kaan, mutta ikävistä hetkistä on opittava katsomaan eteenpäin. Jos on sinut omien päätöstensä kanssa ja ne ovat linjassa yri-tyksen tavoitteiden kanssa, voi nukkua yönsä rauhassa”, Viljo opastaa.

TEKSTI: Timo SormunenKUVA: Teemu Granström

Esimiehen tulisi luoda tie-don vaihtamiselle hyvät puitteet. Organisaatiokulttuurin kannalta

tämä tarkoittaa mm. avoimuutta ja tasapuolisuutta. Myös tiimimäisellä työskentelyllä ja tietoja viestintä-

teknologialla on iso rooli tiedon vaihtamisessa.

Hyvää esimiestä kuvaillaan joustavaksi ja kannustavaksi.

Hän osaa organisoida, tietää alais-tensa työt sekä antaa vastuuta ja

luottaa. Alaisen huomioon ottaminen ja kehittymisen tukeminen

mainitaan myös usein.

”Johtamistaidot ovat pää-asiassa kunnossa, mutta etenkin

kommunikointitaidoissa on paranta-misen varaa. Esimiehet kulkevat myös usein vähän liian paljon omia teitään, eivätkä tutustu alaisiinsa kunnolla.”

(Mies, yliopisto tai korkea-

koulu, 25 vuotta)

Lähde: Nuoret ja johtaminen 2011 -raportti/T-Media Oy

PA L AUT E O N TÄ R K EÄ Ä


Maailma muuttuu ja työt liikkuvat, joten myös ihmisen pitää olla valmis liikku-maan. Siksi jokaisen kannattaa nähdä elämä jatkuvana op-pimisena. Taitavalla ammattilaisella on aina muita paremmat mahdollisuudet löytää tekemistä, olipa tämä sitten lääkäri, muura-ri tai opettaja.



Lisääntynyt kiire ja epävarmuus ovat mul-listaneet työelämän. Muutos vaatii entistä enemmän joustavuutta sekä työnantajilta että henkilöstöltä.

”Yrityskauppoja järjestelevät in-vestointipankkiirit kuvittelevat ratkaisevansa rahalla kaiken”, jyrähtää johtamis- ja henkilös-töpalveluita tuottavan MPS:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Marcus Herold.

Valtaosa ihmisistä motivoituu kuitenkin aivan muista asioista kuin rahasta. Raha on välttä-mätöntä niin yrityksille kuin työntekijöillekin, mutta sen vas-tapainoksi yhä useammat halu-avat ihmislähtöistä johtamista ja syvempää sisältöä ja tarkoitusta

elämälleen. Johtaminen testa-taan etenkin kriisitilanteissa.

”Ikävät muutokset ovat joskus välttämättömiä, mutta johtajien pitää osoittaa niissäkin tilanteis-sa arvostusta niitä kohtaan, jotka mahdollisesti menettävät työn-sä”, sanoo Herold ja korostaa että ihmiset ovat voimavara.

Herold muistuttaa, että yri-tysjohto ei suinkaan tee muu-toksia kiusan takia.

”Käänteet ovat usein niin no-peita, että ei yritysjohtokaan ole niitä voinut etukäteen nähdä. Esimerkiksi toukokuun ja syys-kuun taloustilastot ovat kuin yö ja päivä.”

Siksi yrityksessä pitäisi olla jatkuvasti avoin ja joustava ilma-piiri. Jos henkilöstö saa vastuu-ta ja tuntee koko ajan yrityksen tilan, ymmärtää se muutostar-peen, kun sellainen tulee eteen. Tämä vaatii läsnäoloa ja keskus-telua.

RATKAISUJA VOI ETSIÄ YHDESSÄ

Jatkuvat muutokset ovat vaikei-ta, jos toimintamallit ja ajatukset ovat rautakangen jäykkiä. Sekä yrityksen että henkilöstön kan-nattaakin etsiä yhdessä jousta-via ratkaisuja.

MUUTOKSESTA SELVIÄÄ JOUSTOLLA


>


Joustavien ratkaisujen mer-kitystä on tarkasteltu Johtamis-taidon Opistossa. JTO:n johtaja Pauli Juuti muistuttaa että or-ganisaatioiden tulee olla sekä asiakaskeskeisiä, inhimillisiä, tehokkaita että joustavia. Pitää sekä toimia nopeasti ja tehok-kaasti että kyetä jatkuvasti uu-distumaan.

”Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana”, Juuti toteaa.

Herold muistelee 90-luvun lamaa, jolloin myös MPS:n liike-toiminta putosi jyrkästi. Tuolloin Herold kysyi ihmisiltä, laske-taanko kaikki yhdessä palkkoja vai mennäänkö virallisen proses-sin kautta. Kaikki allekirjoittivat palkanalennuspaperin ja joukot pysyivät kasassa.

”Se oli tosi karmea tilanne, mutta sillä pääsimme laman yli. Henkilöstö ymmärtää ikävät muutokset, jos sillä on näkymä, että muutos johtaa parempaan.”

T-Median tutkimus työelä-mätrendeistä kertoo, että työ-aikojen joustavuus ja etätyö ovat yhä tärkeämpiä, ja että eri elämän vaiheissa korostuvat eri-

laiset asiat. Esimerkiksi 40-vuo-tias kahden lapsen yksinhuoltaja ja 60-vuotias yritysjohtaja ovat täysin erilaisessa asemassa työn suhteen. Erilaisuuden huomi-oimisen ei pitäisi olla ongelma yritykselle.

”Johdolta vaatii kuitenkin henkistä kypsyyttä uskoa omiin työntekijöihinsä, että nämä ei-vät vedä välistä heti, jos hoita-vat sairasta lasta kotona”, sanoo Herold.

Johtajan pitää myös ansaita alaistensa luottamus. ”Johtajan oma esimerkki, hänen arvonsa ja käyttäytymisensä sekä toimin-tansa koko organisaation hyväk-si ovat olennaisia”, muistuttaa JTO:n Pauli Juuti.

TEKSTI: Risto Pennanen

KUVAT: Teemu Granström

Vain 29 prosenttia korkeasti koulutetuista, johtotehtävien ulkopuolella työs-kentelevistä katsoo, että työhyvinvointi näkyy työnantajien toiminnassa.

Ylemmästä johdosta 51 prosenttia katsoo, että työhyvinvointi näkyy työnantajien toiminnassa.

Yleinen trendi on, että työhyvinvointiin tulisi panostaa enemmän. Työnantajilta toivotaan työntekijöiden

arvostamista ja kuuntelemista sen sijaan, että korostetaan pelkkää tehokkuusajattelua.

T YÖ HY V I N VO I N N I S SA SA N O I STA T E KO I H I N

”Edut ja muut 'quick fixit' eivät pelasta huonoa työpaikkaa. Tärkeintä on tietää, mitä sinulta odotetaan ja luoda ympäristö sekä työkalut, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Esimiehen ja ympäristön kannustava palaute on tärkeää, ja työn mielekkyys.”

(Nainen, yli 50-vuotta, korkeakoulutettu)

Lähde: Työelämän Trendit 2011 -tutkimus/T-Media Oy

>


Teknologia- ja liiketoimintaennakointi • Strateginen tutkimus • Tuote- ja palvelukehitys • IPR ja lisensointi • Asiantuntijaselvitykset, testaus, sertifiointi • Innovaatio- ja teknologia johtaminen • Teknologiakumppanuus

VTT on kansai n välisesti ver kot tunut, moni tekno loginen tutki mus

kes kus, joka tuottaa asiak kailleen kor kea tasoi sia teknolo g i sia

ratkaisuja ja innovaatio palve luja.

Työpaikkana tarjoamme teknologian näköalapaikan sekä haasteita

ja mahdollisuuksia itsensä kehittä miseen. VTT:llä työskentelee

noin 3100 eri alojen asiantuntijaa. Liikevaihtomme on 290 M€.

Päätoimipisteemme ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja

Jyväskylässä.

Lue lisää: www.vtt.fi

VTT luo teknologiasta liiketoimintaa

VTT:n teknologiapainoalat

• Sovellettu materiaalitekniikka

• Bio ja kemianprosessit

• Energia

• Tieto ja viestintäteknologiat

• Teolliset järjestelmät

• Mikroteknologiat ja elektroniikka

• Palvelut ja rakennettu ympäristö

• Liiketoimintatutkimus


Teknologia, kilpailu ja asiakkai-den toiveet muuttuvat nopeasti, ja myös yritysten täytyy uudistua koko ajan. Yrityksissä joudutaan pohtimaan entistä enemmän, millaisella osaamisella menes-tytään myös tulevaisuudessa.

”Emme pohdi ainoastaan, mi-ten palkattava henkilö sopii nyt avoinna olevaan tehtävään, vaan meitä kiinnostaa yhä enemmän, millainen potentiaali tällä on kasvaa uusiin tehtäviin”, sanoo KONE-konsernin henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja Johanna Saarinen.

Tulevaisuuden menestyjien rekrytointi on kuitenkin vaati-vampi tehtävä kuin usein ajatel-laan. Hakijan ammatilliset taidot on kohtuullisen helppo arvioida, mutta sitäkin vaikeampi on sel-vittää, miten työnhakija mukau-

Halu oppia tuo työpaikanMuutos pakottaa yritykset jatkuvaan uudistumiseen. Siksi yritykset etsivät ihmisiä, jotka haluavat oppia uusia asioita.

tuu muutoksiin. Siksi esimer-kiksi KONE järjestää tuhansille esimiehilleen valmennuksen, jossa nämä saavat oppia muun muassa siitä, millaisia apuväli-neitä rekrytointiin on käytettä-vissä.

Tärkeintä on saada esimie-het oivaltamaan, että he eivät palkkaa työntekijää pelkästään omaan tiimiinsä.

”He rekrytoivat aina ihmistä koko yritystä ja sen tulevaisuutta varten”, sanoo Saarinen.

POMON TEHTÄVÄNÄ ON KESKUSTELLA

Innostuneet ja oppimishaluiset henkilöt ovat arvokkaita yrityk-sille. Esimiehillä on tärkeä teh-tävä myös innostuneen asenteen ylläpitämisessä.

”Esimiesten on äärettömän

tärkeä olla kiinnostunut ihmisis-tä ja kasvattaa heitä uusiin tehtä-viin”, sanoo Johanna Saarinen.

Pomon vastuu korostuu eten-kin suurissa muutostilanteissa, joissa henkilöstö on tyypilli-sesti eniten huolissaan omista työpaikoistaan. Jos henkilöstö kokee olevansa mukana raken-tamassa tulevaisuuden yritystä, ovat aiheettomat pelot yleensä vähäisempiä. Siksi johdon teh-tävä on keskustella koko ajan, mikä muuttuu ja mitä seurauksia muutoksista on.

Jatkuva kommunikointi ja henkilöstön valmennus ovat kovia vaatimuksia työelämässä, jossa arjen pyörittäminenkin on usein riittävän kokoinen haaste.

”Se vaatii esimiehiltä paljon, mutta maksaa varmasti itsensä takaisin, kun saa ihmiset mu-

kaan tekemiseen ja näkee heidän kehityksensä”, sanoo Saarinen.

TÄHTÄIMESSÄ UUDET TYÖTAVAT

Joustavuus vaatii uusia toimin-tatapoja myös työnantajalta. Nykyteknologia mahdollistaa ratkaisuja, jotka eivät toimineet kymmenen vuotta sitten.

Uusien ratkaisujen löytämi-seksi myös KONE selvittää sekä henkilöstön muuttuneita odo-tuksia että muiden yritysten te-kemiä ratkaisuja.

”Tutkimme hyvin aktiivises-ti uusia työn tekemisen malleja kuten etätyön ja virtuaalikana-vien vaihtoehtoja joustavan työn lisäämiseksi”, sanoo Saarinen.

TEKSTI: Timo SormunenKUVA: Teemu Granström



H AU S SA HY VÄ T Y YP P IOikea asenne on muutoksia täynnä olevassa työelämässä tärkeää. Pelkkä asenne ilman osaamista ei kuitenkaan riitä.

”Professori Lynda Gratton on puhu-nut T-mallista, jonka mukaan ihmisel-lä pitäisi olla yleisosaamista useista asioista, mutta toisaalta erittäin syvää osaamista jostain asiasta”, sanoo Jo-hanna Saarinen.

Erilaiset taidot ovat arvokkaita, kun halutaan rakentaa jotain uutta.

Mutta millainen sitten on hyvä tyyppi työnantajan näkökulmasta?

”Hänellä on intohimoa kehittyä ja tehdä työnsä hyvin. Sen lisäksi hänellä on elämässä muitakin intressejä kuin työ”, sanoo Johanna Saarinen.

Aikaisemmin työnantajat hakivat ihmistä tiettyyn tehtävään, mutta nyt pohditaan enemmän, mikä potentiaali tällä on oppia uutta, sanoo KONEen henkilös-tön kehittämisestä vastaava johtaja Johanna Saarinen.

Työyhteisön ja organi-saation toiminnan avoimuus

ja läpinäkyvyys lisäävät työn iloa ja tehokkuutta. Eniten tällä on merkitystä korkeakoulutetuille

työssäkäyville.

Luottamuksen, tuen ja palautteen merkitys työhyvin-

vointiin on suuri. Eri elämänvai-heissa painottuvat

hieman erilaiset asiat.

Korkeasti koulutetut työssäkäyvät kaipaavat

vuorovaikutteista työympäristöä. Käskyttämiseen pohjautuvaa organisaatiokulttuuria vieras-

tetaan.

Lähde: Työelämän Trendit 2011 -tutkimus/T-Media Oy

AVOIMUUS ON ARVOSSA AN


I L MO I TU S

Väestöliitto kehittää työelämää työn ja perheen yhteensovitta-misen näkökulmasta. Tavoittee-na on saada yritysten käyttöön konkreettisia työkaluja, joiden avulla saadaan luotua joustavia käytäntöjä työpaikoille. Väestö-liitossa suunnitellulla henkilös-tökyselyllä voidaan kartoittaa yritysten käytäntöjä työ- ja perhekysymyksissä esimiesten ja työntekijöiden näkökulmasta. Yritysyhteistyötä tehdään muun muassa TeliaSonera Oyj:n ja Keskinäisen työeläkevakuutus-yhtiö Varman kanssa.

www.vaestoliitto.fi/ perhe_ja_tyo/

TEKSTI: Päivi Piispa KUVA: Teemu Granström

Perhe- ystävällinen yritys tekee tulosta

Kuka jää tänään kotiin hoita-maan sairasta lasta? Mitenköhän pomo reagoi, jos ehdotan siirty-väni osa-aikaiseksi työntekijäk-si – se helpottaisi arkea ja lasten hakemista tarhasta?

Tuttuja kysymyksiä monelle vanhemmalle: vanhemmuuden ja työn yhdistäminen vaatii joustoja niin työnantajalta kuin työnteki-jältäkin. Eniten stressiä kysymyk-set aiheuttavat työpaikoilla, joissa

ei ole sovittu selviä pelisääntöjä perheen ja työn yhdistämisestä.

– Hyvät käytännöt ja toimin-tamallit työpaikoilla auttaisivat ennakoimaan tilanteita ja teki-sivät arjesta aikaisempaa toi-mivampaa, projektipäällikkö, VTM Anna Kokko Väestöliitosta kertoo.

Toimintamallien luominen ei tarkoita sitä, että yritys jous-

taa loputtomiin työntekijöiden perhe-elämän aikataulujen mu-kaan. Pelko siitä, että yrityksen toiminta kärsii työelämän jous-tojen vuoksi, on turha – työn tuottavuuden on huomattu päin-vastoin lisääntyvän työn jousta-vuuden kasvaessa. Erilaisia elä-mäntilanteita on paljon: työn ja perhe-elämän yhteensovitus ei koske ainoastaan pienten lasten

vanhempia.– Kun työn ja perheen yh-

teensovitus sujuu, henkilöstö on tyytyväisempää. Sairauspoissa-olot vähenevät, työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita. Perheystävällinen yritys tekee hyvää tulosta, Kokko toteaa.

KEHITTÄJÄ.

VALMENTAJA.

KUMPPANI .

SPA R R A A JA L L A O N VÄ L I Ä . M I TÄ PA R E M P I H Ä N O N , S I TÄ PA R E M P I S I N U S TA T U L E E . M E N E S T Y VÄ T U L O K S E N T E K I JÄ .

Tarjoamme menestymisen reseptejä

tiedonnälkään ja osaamisen janoon.

Viestimme, vaikutamme, kehitämme ja

autamme asiakkaitamme onnistumaan.

Olemme osa TAT-ryhmää, johon

kuuluvat myös Finnfacts, Taloudellinen

tiedotustoimisto ja T-Media.

Suomen johtava viestintäosaamisen kehittäjä.

ww

w.in

for.f

i

Ihmisläheinen henkilöstöjohtaminen, merkityksellinen ja kehittävä toimenkuva sekä työyhteisön avoimuus ovat loppujen lopuksi suurimmalle osalle meistä palkkaakin tärkeämpiä asioita.

Seuraavilla sivuilla asiantuntijat ja ammattilaiset kertovat, millaista heidän työnsä on. Minkälaisessa työyhteisössä sinä haluaisit työskennellä?

Innostavat uratarinat

M E T S O

”Täällä on sitoutunutta poruk-kaa: kun tartutaan johonkin,

niin se myös tehdään.”

H P

”Joustavassa organisaatiossa on täysin mahdollista toimia

johtotehtävissä pienten lasten äitinä.”

VA I SA L A

”Meillä on täällä töissä ää-rettömän fiksua ja mukavaa

porukkaa ja ihmisten kehitty-misestä ja kouluttautumises-

ta pidetään huolta”

H E LS I N G I N K AU P U N K I

”Hienoa on, kun työ sujuu ja pystyn itse vaikuttamaan paitsi substanssiosaamisen

kehittymiseen myös toiminta-tapoihin työssä.”

F I N G R I D

” Koulutusta on tarjolla juuri niin paljon kuin oma aika ja

motivaatio antavat myöten.”

S O N E R A

”Isossa talossa on ison talon edut ja vastuullinen yritys pitää huolta myös henki-

löstönsä hyvinvoinnista ja jaksamisesta.”

BA XT E R

”Kun tuotteisiin liittyy näin vahvoja arvolatauksia, tuntee

itsekin tekevänsä paljon enemmän kuin vain perin-

teistä myyntityötä”

L E M M I N K Ä I N E N

” Meillä satsataan hyviin esimiehiin ja siihen että

henkilöstöä tuetaan työssään myös vaikeissa tilanteissa.”

N CC

”Jos joku uusi juttu kiinnos-taa, tarvitsee vain keskustella

asiasta esimiehen kanssa.”

A B B

”Tämän päivän työntekijässä arvostan ryhmätyötaitoja. Katson yleensä myös, mil-laiset ovat henkilön ura- ja

tavoitenäkymät”

N E ST E O I L

”Vastuuta ja haasteellisia tehtäviä saa heti alusta

alkaen.”

16 18 20 22

23 24 25 26

27 28 29


Teknologiajohtaja Jussi Mänty-niemi on tehnyt pitkän uran Metso-konsernissa. 1980-luvul-la taloon tullut diplomi-insinööri on edennyt tuoteinsinööristä tuotepäälliköksi, työskennellyt viisi vuotta Pohjois-Amerikassa ja toimii nyt bioenergian tekno-logiajohtajana Tampereella, Met-so Powerissa.– Työtehtävät ovat kehittyneet

koko uran ajan. Olen saanut hyvin monipuolisia haasteita, kun olen seurannut maailman tapahtumia ja pyrkinyt löytämään vastauksen kehitykseen täällä meillä, Mäntyniemi kertoo.

Ison konsernin mahdollisuudet edetä uralla tai vaihtaa tehtäviä on nähnyt myös Mäntyniemeä tuoreempi metsolainen Taru Kruus, joka aloitti Treasury controllerina vuonna 2007. Pankkimaailmasta insi-nöörien keskelle siirtynyt Kruus on viihtynyt työssään erinomaisesti. Rahoituksen asiantuntijana työskentelevä kauppatieteiden maisteri nauttii siitä, että työ on itsenäistä.

– Sanelen hyvin pitkälti itse, miten teen työtä, ja olen muokannut-kin työstä erilaisen kuin mitä se oli taloon tullessani, Kruus kertoo.

KANSAINVÄLISYYS VAATII AVOIMUUTTA

Kruus on päivittäin yhteydessä rahoitukseen liittyvistä asioista Metson yksiköihin, joita on yli 50 maassa. Hän pitääkin erityisesti kansainvä-lisen työympäristön tuomista haasteista.

– Pääsen käyttämään ammatillisia taitojani ja osaamista aivan uudenlaisissa tilanteissa. Se vaatii avointa lähestymistapaa, koska eri maissa ja eri liiketoimintalinjoilla ihmiset toimivat eri tavoilla ja ymmärtävät rahoitusasiatkin eri tavoin, Kruus kertoo.

Kansainvälisen konsernin ihmiset ovat myös Mäntyniemen mie-lestä parasta.

Metso on alansa huippu-yritys henkilöstönsä ansiosta. Asiantuntijat viihtyvät konsernissa, kun kansainvälinen työympäristö tarjoaa tarpeeksi haasteita ja monipuolisuutta arkeen.TE

KSTI

: Päi

vi P

iispa

KU

VA: T

eem

u G

rans

tröm

Yhteistyöllä ykköseksi

On hienoa olla osa huippujengiä.

– Metso on maailman ykkönen sellussa, paperissa ja bioenergia-bisneksessä. Se tarkoittaa sitä, että meillä on maailman paras porukka töissä. On hienoa olla

osa maailmanlaajuisesti huippu-jengiä, Mäntyniemi hehkuttaa.

KESKUSTELEMALLA ETEENPÄIN

Mäntyniemi pääsee työssään mukaan tuotteen elinkaaren eri vaiheisiin. Teknologiajohtaja voi olla mukana tuotteen suunnitte-lussa, myynnissä, asennuksessa tai takuuvaiheessa. Työkaverei-na on tällöin eri alojen ammat-tilaisia.


– Täällä on sitoutunutta poruk-kaa: kun tartutaan johonkin, niin se myös tehdään. Tekeminen on hyvin keskustelevaa. Täytyy syn-tyä yhteisymmärrys, pelisäännöt ja tavoitteet, joiden mukaan asiaa tehdään, Mäntyniemi toteaa.

Keskustelemalla löydetään myös oman työn yhteys strate-giaan.

– Kun tiedämme, että Metson strategia on olla teknologiaykkö-

siä bioenergiassa, mietimme, mi-ten tuohon päästään: miten tek-nologiaa kehitetään, mitkä ovat tuotteet ja missä markkinoilla tullaan toimimaan. Helppoa se ei ole, mutta on tärkeää itse miettiä, mitä strategia tarkoittaa omassa työssä ja miten sitä voi kommunikoida taas eteenpäin, Mäntyniemi sanoo.

Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävät teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maanrakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys-, sekä massa- ja paperiteolli-suudelle. Metso työllistää noin 29 000 osaajaa yli 50 maassa.

www.metso.com/careers

I L MO I TU S

Mahdollisuuksia kehittyä johtajanaTaru Kruus ja Jussi Mäntyniemi kehittävät jatkuvasti taitojaan Metson sisäisissä koulutuksissa, joita on tar-jolla paljon. Kaikille metsolaisille avointen koulutusten aihealueet vaihtelevat kielikursseista ja eri kulttuurien tuntemuksesta neuvottelutaitoihin, projektinhoitoon ja tuotekoulutuksiin.

Metsolla on käynnissä myös johtajille tarkoitettu laaja koulutusohjelma, johon sekä Kruus että Mänty-niemi osallistuvat.

– Olin aluksi mykistynyt johtamiskoulutuksen ta-sosta – kyseessä on leadership-taitoja kehittävä kou-lutusohjelma, joka on todellakin huippuammattilais-ten toteuttama, Kruus kertoo.

Myös muiden organisaatioiden järjestämiin koulu-tuksiin osallistumista tuetaan Metsolla vahvasti.

– Ammatillinen kehittyminen on vain itsestä kiinni – kukaan ei tule sanomaan, että mene kurssille, mut-ta oma-aloitteista kouluttautumista tuetaan, Kruus kertoo.

Omat kehittymistarpeet voi löytää Metson kattavi-en palautejärjestelmien avulla. Esimies saa tietoa toi-minnastaan monella eri tasolla. Tavoite- ja kehityskes-kustelujen lisäksi Metsolla toteutetaan säännöllisesti internetpohjainen kysely, jonka avulla esimiesasemas-sa oleva saa palautetta alaisiltaan, mutta myös kolle-goiltaan ja omilta esimiehiltään.

– Kysely täytetään myös itse. Tuloksena kyselystä syntyy profiili, jossa näkyvät omat vahvuudet ja heik-koudet. Nämä kehittämiskohteet käydään läpi yhdes-sä HR:n kanssa ja mietitään, mitä voisi tehdä, Mänty-niemi kertoo.

Mäntyniemi itse on halunnut kehittää johtamistai-tojaan.

– Asiajohtaminen käy minulta luonnostaan, mut-ta insinööritaustastani johtuen haluan kiinnittää eri-tyistä huomiota ihmisten johtamiseen, Mäntyniemi sanoo.


TYÖSTÄ

Max: ”Tämä on ensimmäinen työ-paikkani valmistumisen jälkeen. Diplomityönkin tein kaupungin kiinteistövirastoon ja niistä kon-takteista oli varmasti hyötyä myös tämän työn saamisessa.”

Ina:”Valmistuttuani neljä vuot-ta sitten aloitin näissä tehtävissä ja olen tehnyt periaatteessa koko ajan samoja tehtäviä. Tähän työ-hön kuuluu vaihtelevuus ja eripi-

tuiset hankkeet, joten monipuolisuutta ei puutu.”Max: ”Tällainen työ vaatiikin isojen kokonaisuuksien hahmotta-

miskykyä ja tekemällä oppii koko ajan lisää.”Ina: ”Hienoa on, kun työ sujuu ja pystyn itse vaikuttamaan paitsi

substanssiosaamisen kehittymiseen, myös toimintatapoihin työssä.”

TYÖPAIKASTA

Ina: ”Toimivuus, tavat ja johtaminen ovat muutenkin tärkeitä työssä. Meidän osastolla on mahtava ilmapiiri ja kaikki ottavat siitä tavallaan myös vastuun omalla toiminnallaan.”

Max: ”Mielestäni se johtuu myös siitä, että paljon samanhenkisiä ihmisiä on sattunut samalle osastolle ja ikäskaalakin on melko laaja,

Nuoret diplomi-insinöörit Max Takala, 27, ja Ina Liljeström, 32, työskente-levät Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelu-keskuksen kehittämis-osastolla. He koordinoivat ja suunnittelevat muun muassa Helsingin kaupun-gin tuoreita aluerakenta-misen kohteita, Länsisata-maa ja Östersundomia.

TEKS

TI: P

etra

Pul

kkin

en K

UVA

: Sam

uli S

kant

si

Huomisen aluerakentamista kehittämässä

mikä elävöittää yhteisöä. Myös hyvä johtaminen heijastuu yh-teishenkeen.”

Max: ”Joustavuutta on paljon ja saldotunnitkin voi pitää va-paana.”

Ina: ”Harrastan mökkeilyä ja matkustamista ympäri vuoden. Arvostan työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta palkattomiin va-paisiin. Se parantaa vapaa-ajan laatua ja yksityiselämänkin jous-tavuutta.”

Max: ”Opiskeluaikana ajatte-lin vielä, että työskentelen tule-vaisuudessa yksityisellä sekto-rilla. Nyt olen tosi tyytyväinen kaupungin palveluksessa, sillä olen saanut paljon myös haas-teellisia tehtäviä.”

Ina: ”Palkan suhteenkin ollaan ihan kilpailukykyisiä. Luonnollisesti kaupungin tehtä-vissä ehkä edetään päätöksissä hieman rauhallisemmin – onhan kyseessä verovaroin toteutetta-via hankkeita.”

Max: ”Niin, mehän ei aja-tella sitä, millä tehdään eniten voittoa. Hankkeet toteutetaan hyötynäkökulmasta ja monis-sa hankkeissa julkinen ja yk-sityinen sektori toimivatkin keskenään.”

Myös hyvä johta-minen heijastuu yhteishenkeen.


Helsingin kaupunki huolehtii pää-kaupungin asukkaiden hyvinvoinnis-ta, palveluista, arjen toimivuudesta ja kaupungin kehittymisestä. Eri virastot ja liikelaitokset vastaavat kaupungin palveluista kukin omalla erityisosaamisellaan. Työt kaupungil-la ovat monipuolisia, mielekkäitä ja yhteiskunnallisesti tärkeitä.

TYÖNTEKIJÖITÄ:Helsingin kaupunki on suurin työn-antaja Suomessa, meitä on lähes 40 000.

URAMAHDOLLISUUDET:Tarjoamme monipuolisia ja yhteis-kunnallisesti tärkeitä tehtäviä niin nuorille osaajille kuin kokeneille asiantuntijoille. Mahdollisuudet ke-hittyä, kouluttautua ja edetä uralla ovat hyvät.

www.helsinkirekry.fi

I L MO I TU S

Monipuolista ja yhteis-kunnallisesti tärkeää työtäHelsingin kaupungin työntekijät ovat asukkaiden laa-dukkaan arjen taustalla, olipa kyseessä sitten paikka pulpetissa tai lääkärintarkastus.

Kaupungin tämänhetkisen strategiakauden henkilös-tön saatavuuden painopisteitä ovat lääkärit ja hoitajat sekä rakennusmestarit. Sosiaali- ja terveydenhuolto-alan työntekijät muodostavat isoimman ammattiryh-män yhdessä opetusalan henkilöstön kanssa.

Helsingin kaupunki on merkittävä tekijä rekrymark-kinoilla: se on Suomen suurin yksittäinen työnantaja. Osaajien kirjo onkin hyvin laaja ja erilaisia tehtävä-nimikkeitä on käytössä noin 2000. Kaupungin palve-luksessa työskentelee muun muassa insinöörejä, lää-käreitä, maantieteilijöitä ja juristeja. Ammattilaisten ansiosta opetus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut toimivat. Julkisen liikenteen toimivuus, kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja eri harrastusmahdollisuudet – kaiken tuon kaupungin ammattilaiset tuottavat asuk-kailleen. Kaupunki huolehtii osaltaan myös toimivasta katuverkostosta sekä siitä, että kaupungissa riittää energiaa.

KESÄTYÖ- JA HARJOITTELUPAIKKOJA TARJOLLAKiinnostaako työ monipuolisessa ympäristössä? Haluatko tehdä työtä, jolla on myös yhteiskunnallista merkitystä? Kaupunki työnantajana on tasa-arvoinen, varma ja turvallinen.

Voit aloittaa urasi esimerkiksi kesätöiden tai kor-keakouluharjoittelun kautta. Helsingin kaupunki tar-joaa korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille monia mahdollisuuksia työssä oppimi-seen ja opinnäytetöiden tekemiseen.

Työssä oppimisen ja opinnäytetöiden kautta opis-kelijat voivat tutustua kaupungin tarjoamiin työmah-dollisuuksiin ja kaupunkiin työnantajana sekä käyttää osaamistaan ja luoda tulevaisuuden kannalta tärkeitä työelämäyhteyksiä. Näitä mahdollisuuksia kannattaa kysyä suoraan kaupungin virastoista.

Vuoden 2012 kesätyöt nuorille ja opiskelijoille tulevat hakuun alkuvuodesta.

Avoimet työpaikat ja lisätietoa kaupungista työnan-tajana: www.helsinkirekry.fi

TULEVAISUUDESTA

Max: ”Arvostan omaa työtäni paljon ja toivon voivani tehdä tätä vielä ainakin muutaman vuoden ajan. Onnekseni työssä on paljon vaihtuvuutta, sosiaa-lisuutta sekä liikkuvuutta. Nämä vahvistavat työn mielekkyyttä.”

Ina: ”Mietin elämää yleensä vain noin parin vuoden päähän. Nykyisessä työtehtävässä haluan kuitenkin kehittyä vielä eteen-päin, enkä edes mieti muuta. Hyvä ja monipuolinen työ antaa itselle rauhan keskittyä – ei tar-vitse koko ajan pohtia, mitähän sitä urallaan tekisi. Näin kehit-tyy paitsi ammatillisesti, myös ihmisenä. Tällainen turvallisuus omassa työssä parantaa elämän-laatua.”


Amerikkalainen, vuonna 1931 perustettu Baxter on yksi maailman suurimmista lääkealan toimijoista. Tavalliselle suoma-laiskuluttajalle sen tuotteet ovat kuitenkin

jääneet vieraiksi ja niihin törmää yleensä vasta sairaalassa tai ter-veyskeskuksessa. Ja yleensä sitä varmemmin, mitä vakavammasta sairaudesta on kyse.

Yhtiön ydinalueisiin kuuluvat muun muassa anestesiatuotteet, hemofilia, autoimmuunisairaudet, infektiot ja immuunipuutos, mu-nuaistaudit, ravitsemus sekä rokotteet. Käytännössä Baxterin tuot-teita voi löytää esimerkiksi leikkaussaleista, sairaaloiden osastoilta tai kotihoidossa olevien munuaispotilaiden luota.

ENEMMÄN KUIN MYYNTITYÖTÄ

Suurelle yleisölle ehkä tutuin Baxterin tuotteista on TBE-rokote, jolla torjutaan punkkien levittämää aivokuumetta. Yhtiön tunnettavuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin arkipäivää tuotespesialisti Ulla Himaselle sekä myynti- ja markkinointispesialisti Nanna Lindforsille. Vähintään yhtä usein kaksikko saa vastata kysymyksiin siitä, mikä on pitänyt heidät samassa työpaikassa vuodesta toiseen, kun kaikki uraoppaat kannustavat vaihtamaan työpaikkaa tasaisin väliajoin.

Hienot tuotteet sekä energinen ja eteenpäin menevä työyhteisö, jossa voi aina kokeilla jotain uutta. Siinä syitä, jotka ovat pitäneet Nanna Lindforsin ja Ulla Himasen lääkeyhtiö Baxterin riveissä jo yli kymmenen vuotta.

TEKS

TI: T

imo

Sorm

unen

KU

VA: T

eem

u G

rans

tröm

Arvokasta työtä elämän eteen

”Kyllä se on hyvä johtaminen, yhdessä tekemisen kulttuuri ja tuotteet, joilla ihan oikeasti pe-lastetaan ihmishenkiä. Olemme Suomessa pieni ja ketterä orga-nisaatio, jossa ei tarvitse urautua samoihin työtehtäviin”, Ulla ja Nanna kertovat.

Etu on sekin, että henkilös-

tö tuntee toisensa ja pitää yhtä myös työajan ulkopuolella. Lisäksi vaakakupissa painavat ison kansainvälisen yhtiön tar-joamat työsuhde-edut ja koulu-tusmahdollisuudet.

”Kun tuotteisiin liittyy näin vahvoja arvolatauksia, tuntee it-sekin tekevänsä paljon enemmän


kuin vain perinteistä myynti- työtä”, he lisäävät.

URAKIRJO ON ISO RIKKAUS

Ullan urapolku alkoi Baxterilla kymmenkunta vuotta sitten, kun hänelle tarjottiin mahdollisuut-ta työskennellä yhtiölle tuolloin uusien nestehoito- ja ravintoliu-

ostuotteiden parissa. Tiimityönä tehty lanseeraus sai sen jälkeen jatkoa anestesiakaasuista, kun Baxter toi markkinoille rinnak-kaisvalmisteen.

Tässä kohtaa tärkeäksi työ-pariksi tuli toimisto- ja logis-tiikkatehtävistä myynnin ja markkinoinnin puolelle siirtynyt

Baxter on kansainvälinen ja monipuolinen lääkealan yritys, joka kehittää henkeä pelastavia ja elämänlaatua parantavia hoitomenetelmiä ja lääkkeitä.

Tuotteitamme käytetään vaikeiden ja henkeä uhkaavien sairauksien, kuten hemofilian, immuunipuutos- ja autoimmuunisairauksien, infektios-airauksien, munuaistautien, vammojen ja muiden akuuttien ja kroonisten sairauksien hoitoon.

Baxter on globaali markkinajohtaja – myynnistämme 70 % tulee tuotteista, joilla on johtava asema markkinoilla. Baxterilla on toimintaa ja tuotantolaitoksia 62 eri maassa. Yhtiöllä on maailmanlaajuisesti 49 700 työntekijää, joista 215 työskentelee Pohjoismaissa ja 38 Suomessa. Vuonna 2010 myyntimme oli 12,8 miljardia dollaria. Suomen toimisto sijaitsee Ruoholahdessa Helsingissä.

KESTÄVÄ KEHITYSKestävä kehitys on luonnollinen osa liiketoimintaamme. Baxter on nimetty yhdeksi maailman 100 vastuullisimmasta yrityksestä kuusi vuotta peräk-käin. Baxter on myös vastikään nimetty Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksin (DJSI World) terveydenhoitoalan tuotteiden johtavaksi yhtiöksi kymmenettä kertaa peräkkäin.

AVOIMET TEHTÄVÄTTällä hetkellä etsimme energisiä ja positiivisia ammattilaisia seuraaviin tehtäviin:• ProductSpecialist,Renal• RegulatoryAssociate• SalesandMarketingAssistant(äitiyslomansijaisuus)

Voit myös lähettää avoimen hakemuksen ja CV:n osoitteeseen [email protected]ätietojaBaxteristajaavoimista tehtävistä löydät Internet- sivuiltamme www.baxter.fi.

I L MO I TU S

Nanna, joka sittemmin on ollut näkyvästi mukana mm. punkki-rokotteen lanseerauksessa.

”Me olemme molemmat esi-merkkejä siitä, että tämän yhtiön sisällä voi edetä mielenkiintoi-siin ja haastaviin tehtäviin hy-vinkin erilaisilla koulutus- ja urataustoilla. Itse vaihdoin ai-kanaan vaateteollisuuden myyn-ti- ja markkinointitehtävistä pe-rinteisiin toimistotöihin, Ullalla on puolestaan sairaanhoitajan koulutus. Minusta on todella iso rikkaus, että työporukassa on monenikäistä ja -taustaista väkeä. Tieto kulkee pienessä or-ganisaatiossa mutkattomasti ja täällä saa todella hyvän kuvan koko lääkealan toimintaperiaat-teista”, Nanna painottaa.

ASENNE RATKAISEE

Ulla ja Nanna korostavat, että omalla urapolulla kaikki on vii-me kädessä kiinni omasta aktii-

visuudesta. Kysyvälle vastataan ja aito kiinnostus itsensä kehit-tämiseen noteerataan nopeasti lisäkoulutuksena tai mahdol-lisuutena työskennellä vaikka ulkomailla.

Erilaisia polkuja on riittämiin, sillä yhtiöllä on toimintaa yli 60 maassa. Tutkimuskeskuksia on pelkästään Euroopassa kolme. Baxter investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen liki 10 prosent-tia liikevaihdostaan.

”Asenne ratkaisee ja hyvä tyyppi varmasti huomataan. Lisäksi joustavuutta löytyy niin työaikojen kuin etätyön suhteen, jota etenkin pienten lasten van-hemmat arvostavat. Pääasia on, että työt tulevat tehdyksi. Itsel-läni ei ole täällä edes varsinaista työpistettä, sillä toimiston sijaan minun on tärkeämpää olla asiak-kaan luona”, Ulla naurahtaa.

Olemme Suomessa pieni ja ketterä organisaatio, jossa ei tarvitse urautuasamoihin työtehtäviin.


I L MO I TU S

ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyön-teisesti. ABB:n palveluksessa on noin 124 000 henkilöä yli 100 maassa.

www.abb.fi

Elektroniikka- suunnittelun ja tuotantotalouden diplomi-insinööri Jani Kangas, 32, on edennyt urallaan päämäärätietoisesti.

TEKSTI: Petra Pulkkinen KUVA: Teemu Granström

Merkityksel- listä työtä auringosta – tavoitteena puhtaampi tulevaisuus

”Olen kulkenut Vaisalan ja Nokian kautta tuotekehitysosas-ton päälliköksi ABB:lle. Haluan nähdä työssäni tuotteen elinkaa-ren ajatuksesta tuotteen valmis-tumiseen, ja aina myyntiin asti. Kun Drives-yksikössä perustet-tiin aurinkosähkövaihtosuun-taajia valmistava tulosyksikkö, tiesin mahdollisuuteni tulleen”, Kangas muistelee.

”Työssäni tuotekehityspääl-likkönä pääsen nyt hyödyntä-mään monipuolisuuttani. Koke-mukseni ja opintoni tukevat työn tekemistä päivittäin. Tekniikan osaaminen on välttämätöntä, mutta tässä asemassa siitä pitää osata myös vähän luopua. Siihen on omat ammattilaiset”, Kangas naurahtaa.

Esimiestason tehtävässä Kankaan vastuulla on myös uu-sien työntekijöiden rekrytointi. ”Tämän päivän työntekijässä arvostan ryhmätyötaitoja. Kat-son yleensä myös, millaiset ovat

henkilön ura- ja tavoitenäkymät. Rekrytoinkin ihmisen töihin ABB:lle, enemmän kuin juuri kyseiseen tehtävään”, Kangas kuvaa.

TAVOITTEENA OLLA PARAS

ABB:n moninaisessa ympäristös-sä työn merkitystä lisäävät myös tavoitteet. ”Työllämme on selkeä

päämäärä – tarjoamme ratkai-suja uusiutuvan energian tuotta-misen ongelmiin. Se antaa työlle merkityksen”, Kangas korostaa.

Merkitystä tuo myös jatkuva kehittäminen ja kehittyminen. Tekniikan opintojen lisäksi työpsykologiaa ja johtamista opiskellut Kangas suunnittelee lisäävänsä ainakin kaupallista osaamistaan. ”Tähtään tulevai-suudessa enemmän bisnespuo-leen. Olen myös halukas ulko-maan komennukselle.”

”ABB:n kansainvälinen toi-mintatapa ja moninainen työ-kulttuuri antavat hyvät eväät myös ulkomaan tehtäviin. Nyt kuitenkin keskityn tähän het-

keen ja tavoitteenani on olla ABB:n paras tuotekehityspääl-likkö. Muutaman vuoden pääs-tä olen pystynyt tässä positiossa antamaan ABB:lle jotain jo takai-sin päin”, toteaa Kangas päämää-rätietoisesti.

Monipuolisia työtehtäviä moninaisessa työkulttuurissa.


Maailman suurimpana tek-nologiayrityksenä HP tarjoaa kokonaisuuden, joka kattaa tulostuksen, henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn, ohjelmistot, palvelut ja IT-infrastruktuurin. HP:n liikevaihto tilivuonna 2010 oli 126 miljardia dollaria. HP toimii yli 170 maassa 320 000 työntekijän voimin. Suomessa työntekijöitä on noin 800.

hp.com/go/jobs

HP:n pitkät perinteet ja arvot ovat siivittä-neet yrityksen edellä-kävijäksi myös tule-vaisuuden työtapojen, kansainvälisissä virtuaalitiimeissä työskentelyn ja etätyön saralla.


Työskentelyä yhdessä – lähellä ja etänä

Aamulla puhelinneuvottelu matkalla töihin, avotoimistolla lähitiimin tilannekatsaus ja il-tapäivällä innovointia virtuaali-tiimissä. Huomenna aamupäivä etänä ja iltapäivä vapaaehtois-työssä. Kuulostaa joustavalta!

”Tämä on työkulttuuriamme. Alainen, esimies, tiimin jäsen tai asiakas voi työskennellä vaikka Sveitsissä. Sopivien virtuaalivä-lineiden kautta työnteko onnis-tuu mainiosti – ja tehokkaasti”, toteaa Hewlett-Packardin hen-kilöstöjohtaja Marjut Lauronen.

”Itsekin olen virtuaalipalave-rissa viikottain kymmenen maan henkilöstöjohtajien kanssa. Matkustus on vähentynyt, aikaa säästyy ja ympäristökin kiittää”, Lauronen iloitsee.

HP kehittää ahkerasti työn-tekijöidensä taitoja toimia vir-tuaalitiimeissä. Työvälineiden ja -tapojen lisäksi on myös huo-mioitava monikulttuurinen työ-ympäristö.

”Ihmisten pitää nähdä ja kuulla virtuaalipalaverissakin”, vinkkaa Lauronen.

VAPAUS JA LUOTTAMUS

Lauronen on toiminut jo kah-deksan vuotta HP:n henkilös-töjohtajana, ja ollut kahdesti äitiyslomallakin. ”Joustavassa organisaatiossa on täysin mah-dollista toimia johtotehtävissä pienten lasten äitinä”, Lauronen vakuuttaa.

Vapaus ja luottamus kulke-vat HP:lla käsi kädessä. Kaikilla HP:n työntekijöillä on mobiili- ja virtuaalityöhön sopivat välineet käytössään. Työnteko onnistuu milloin ja missä työntekijä par-haaksi katsoo.

”Elämään pitää mahtua pal-jon muutakin kuin työ”, tähden-tää Lauronen. Työntekijöitä kan-nustetaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Jokaisella on myös mahdollisuus tehdä muu-tama tunti vapaaehtoistyötä kuukaudessa, työajalla.

Tulevaisuuden työtavat, men-torointi, työhyvinvointi – HP todella satsaa työntekijöihinsä.

”Yksilön kunnioitus on meille tärkeä arvo. Työntekijöissämme-kin arvostamme avarakatseisuut-ta ja sosiaalista joustavuutta”, Lauronen korostaa.

I L MO I TU S

Yksilön kunnioitus on meille tärkeä arvo.


I L MO I TU S

Sonera on osa TeliaSonera-konsernia, Pohjoismaiden ja Baltian johtavaa televiestin-täyhtiötä. Sillä on vahva asema Euraasian, Venäjän ja Turkin markkinoilla tytär- ja osakkuus-yhtiöiden kautta. Yritys toimii kaikkialla paikallisena yhtiönä globaalia strategiaa toteuttaen. Se tarjoaa verkkoyhteyksiä ja televiestintäpalveluja ihmisille ja yrityksille helposti, tehok-kaasti ja ympäristöystävällises-ti. Soneralla on toimipisteitä ympäri Suomea työllistäen n. 4500 henkilöä. Palkkaamme jatkuvasti uusia, palveluhenki-siä moniosaajia.

sonera.fi/jobs

Kansainvälinen työ-ympäristö, moni-puoliset urapolut ja mahdollisuus seurata toimialan murrosta aitiopaikalta. Siinä syitä, jotka saivat Timo Aarvalan palaamaan muutaman vuoden tauon jälkeen Soneraan.

TEKSTI: Timo Sormunen KUVA: Teemu Granström

Kehityksen keskiössä

Kun helsinkiläinen Timo Aar-vala, 38, teki 1990-luvun puo-livälissä insinööriopintojensa lopputyötä verkkomerkintätek-nologiasta silloisessa Telecom Finlandissa, hän ei osannut aa-vistaakaan, että löytäisi itsensä 15 vuotta myöhemmin samasta talosta operaattoriasiakkuuk-sista ja julkishallinnon isoista asiakkuuksistasta vastaavan yksikön myyntiorganisaation johtotehtävistä.

Nykyisessä pestissä hänen suoralla vetovastuullaan on noin 50 tuloksentekijän joukko, mutta välillisesti satoja sonera-laisia. Virallinen titteli on Head of Operator Customer Segment ja työ lennättää lähes viikoittain myös ulkomaille, enimmäkseen Ruotsiin.

”Tavallaan tämä on kuin oman yrityksen johtamista toi-sen isomman yrityksen sisällä”, kuvailee Timo Aarvala vaativaa ja monipuolista työnkuvaansa.

TARJOLLA PALJON URAPOLKUJA

Espoo-Vantaan ammattikorkea-

koulussa insinööriksi opiskel-leen sekä sittemmin Hankenilla MBA-tutkinnon ahkeroineen Timon urapolku kattaa tietolii-kennealan vauhdikkaat käänteet ja toimialan murrokset 1990-lu-vulta tähän päivään.

Muutama vuosi sitten hän päätti kokeilla, miltä työnteko tuntuisi Soneran ulkopuolella ja siirtyi myynnin ja markkinoin-nin johtotehtäviin ohjelmistotalo Baswareen. Kiinnostava työtar-jous veti neljä vuotta myöhem-min takaisin Soneraan.

”Olin aluksi itsekin yllättynyt, kuinka kansainväliseksi Sonera oli kasvanut. Harva lopulta tie-dostaa, että olemme Euroopan viidenneksi suurin operaattori,

jolla on noin 30 000 työntekijää ja toimintaa 19:ssä eri maassa”.

Tämä näkyy ja kuuluu päi-vittäin myös Helsingin Valli-lassa sijaitsevan pääkonttorin käytävillä, neuvotteluhuoneissa ja työpisteissä. Uusia haastei-ta kaipaaville se tarjoaa kosolti erilaisia urapolkuja ja avaa ovia myös ulkomaille.

”Isossa talossa on ison talon edut ja Soneran kaltainen vas-tuullinen yritys pitää huolta myös henkilöstönsä hyvinvoin-nista ja jaksamisesta. Tärkeä arvo on sekin, että Sonerassa korostuu asiakaslähtöinen liike-toiminnan johtaminen, ja tekno-loginen edelläkävijyys”, Aarvala painottaa.

Ison yhtiön sisällä voi edetä uusiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin.


Rakennamme toimivia, ter-veellisiä ja turvallisia olosuh-teita asumiseen, työntekoon ja liikkumiseen. Olemme johtava talonrakentamisen, infrara-kentamisen ja talotekniikan osaaja Suomessa. Vuonna 2010 liikevaihtomme oli 1,9 miljardia euroa. Konsernin palveluksessa työskenteli noin 8 300 henkilöä, joista noin 30 % työskentelee Suomen ulkopuolella.

Kehitämme jatkuvasti henki-löstömme ammattitaitoa ja sitä kautta rakentamisen tehok-kuutta. Panostamme myös työ-hyvinvointiin ja -turvallisuuteen sekä materiaali- ja energiate-hokkuuteen. Tavoitteenamme on olla vastuullisuusasioissa tunnettu ja aktiivinen toimija rakennusalalla.

www.lemminkainen.fi

Isänsä mukana rakennuksilla jo pikkutytöstä pyörinyt Johanna Aarnio on tänään Lemminkäisen ympäristö- ja turvalli-suusjohtaja.


Vastuullisesti, tavoitteellisesti, osaamista kehittäen

”Aikaisemmin toimin Lemmin-käisellä laatutehtävissä ja niiden jälkeen olen ollut ympäristö- ja turvallisuusjohtajana nyt pian kaksi vuotta”, Johanna kertoo.

Johannan työnkuva on hyvin monipuolinen. Tehtävät painot-tuvat ympäristövastuuasioihin, mutta hän edistää myös muita yritysvastuun osa-alueita.

”Uskon, että tulevaisuudes-sa pärjäävät juuri vastuullises-ti toimivat yritykset”, Johanna toteaa.

Yritysvastuu muodostuu sosi-aalisesta ja taloudellisesta sekä ympäristövastuusta. Vastuulli-nen yritys huolehtii yhtä lailla esimerkiksi työhyvinvoinnista, turvallisuusasioista kuin kan-nattavasta liiketoiminnastakin.

”Kaikkihan haluavat työ-paikan, jossa on hyvä olla ja elää. Meillä satsataan hyviin esimiehiin ja siihen, että henki-löstöä tuetaan työssään, myös vaikeissa tilanteissa”, Johanna painottaa.

UTELIAISUUS VIE ETEENPÄIN

Lemminkäinen tukee työn ohella opiskelua ja Johanna suorittaa-kin tällä hetkellä MBA-tutkintoa.

”Tähän työhön on helppo liittää uuden oppiminen. Opis-kelu ja itseni kehittäminen ovat minulle elämäntapa. Opintojen kautta ymmärrän yritysmaail-man kuvioita enemmän ja saan voimaa työhöni”, koneteknii-kan diplomi-insinööriksi aikai-semmin valmistunut Johanna korostaa.

Työurat Lemminkäisellä ovat tutkitusti pitkiä, keskiarvo on lä-

hes 15 vuotta. Johannan mukaan tämä perustuu muun muassa työnkiertoon.

”Meillä pääsee etenemään ja kasvattamaan taitoja ja tietoja. Kun lähtee monenlaiseen mu-kaan, näkee eri osastoja ja alo-jakin. Itselleni talousasiat olivat aina hieman vieraampi kokonai-suus, ja siksi opiskelenkin niitä nyt”, Aarnio kuvaa.

”Liiketoiminnan ymmärtä-minen on tärkeää. Tällä alalla tarvitaan aitoa kiinnostusta ra-kentamiseen. Uteliaisuuskaan ei ole pahasta.”

I L MO I TU S

Tällaisen työ-porukan kanssa selvitään yhdessä haastavammista-kin tilanteista.


I L MO I TU S

Neste Oil Oyj on korkealaatui-siin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalos-tus- ja markkinointiyhtiö, joka valmistaa kaikkia tärkeimpiä öljytuotteita. Yhtiö on myös maailman johtava uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin toimittaja.

www.nesteoil.fi

Diplomi-insinöörin koulutuksella business controlleriksi tai myyn-tipäälliköksi? Ajatus voi ensin kuulostaa mahdottomalta, mutta Neste Oilissa osaamisrajat ovat rikkomista varten.

TEKSTI: Timo Sormunen KUVA: Noomi Ljungdell

Insinööri- taustalla uusille urille

Myynnin ja taloushallinnon teh-täviin päädytään useimmiten markkinoinnin tai laskentatoi-men koulutuspohjilla. Jenni En-rothin (28) ja Petteri Kämpjär-ven (34) urapolku on kuitenkin poikennut perinteiseltä väylältä. Molemmilla on taskussaan dip-lomi-insinöörin tutkinto, mutta arkinen työ on jotain aivan muu-ta kuin koulutus antaisi olettaa.

Yritysstrategioihin ja yhteis-kuntavastuuseen opiskeluvuo-sinaan pureutunut Jenni löysi itsensä muutama vuosi sitten Neste Oilista business control-lerin paikalta. Alkuharjoittelun jälkeen vastuualue on laajentu-nut ja kattaa nykyisellään koko kotimaan vähittäismyynnin. Jenni on myös kyseisen liiketoi-mintayksikön johtoryhmässä.

Prosessiautomaatioinsinöö-riksi vuonna 2002 valmistuneen Petterin tie on puolestaan vienyt jalostamomiljööstä portaittain vähittäismyynnin esimiesteh-täviin. Matkan varrella hän on

ehtinyt haistella myös ulkomai-sia tuulia Geneven komennuk-sellaan.

KYSYVÄLLE VASTATAAN

Neste Oil oli opiskeluaikana ja vielä valmistumisen jälkeenkin molemmille vain yksi potentiaa-linen työpaikka monien muiden joukossa. Vuosien myötä yhtiön tarjoamat ura- ja kehitysmahdol-lisuudet ovat kuitenkin alkaneet kirkastua ja painaa vaakakupis-sa yhä enemmän.

-Vastuuta ja haasteellisia teh-täviä saa heti alusta alkaen. Näin isossa yhtiössä on myös paljon mahdollisuuksia urakiertoon, jos kaipaa vaihtelua. Paljon on

toki kiinni omasta aktiivisuudes-ta, Petteri painottaa.

Esimiestyöhön ja työssäjaksa-miseen on niinikään panostettu määrätietoisesti. Myös työaiko-jen joustavuus saa kiitosta.

-Kiireisenä aikana työpäivät luonnollisesti venyvät, mutta tunteja voi tasata takaisin rau-hallisemmissa paikoissa vaikka-pa ylimääräisinä vapaina, Jenni kertoo.

Työtä ja vapaa-aikaa voi ryt-mittää myös lukuisissa harraste-kerhoissa, joita löytyy niin kult-tuurin kuin liikunnan saralta.

-Sekin on äärimmäisen tärke-ää, ettei pulmien kanssa tarvit-se jäädä yksin. Apuna ja tukena

ovat joka päivä paitsi omat esi-miehet myös kokeneemmat työ-kaverit. Neuvoja saa ja toisaalta niitä pitääkin kysyä, Jenni ja Petteri muistuttavat.

Meillä henki-löstön erilaisia koulutustaustoja pidetään rikkautena.


Vaisala tarjoaa mittausratkaisu-ja meteorologian, ympäristötie-teiden, liikenteen ja teollisuu-den käyttöön. Olemme kasvava, kansainvälinen yritys ja alamme markkinajohtaja maailmassa. Vaisalassa sinulla on mahdol-lisuus työskennellä motivoitu-neiden ammattilaisten parissa yrityksessä, joka kantaa vas-tuuta sekä henkilöstönsä että ympäristön hyvinvoinnista.

www.vaisala.com

Vaisalan tuotteet tekevät liikenteestä sujuvampaa ja tur-vallisempaa, helpot-tavat lääketieteellistä tutkimusta, auttavat energiansaannin var-mistamisessa kaikissa sääoloissa – ja paljon muuta. Ei ihme, että yrityksen työntekijät kokevat tekevänsä työtä, jolla on oikeasti väliä.

TEKSTI: Riikka Nuutinen KUVA: Samuli Skantsi

Enemmän kuin työtä

Hannu Katajamäki, 50, on työs-kennellyt Vaisalassa jo reilut 15 vuotta. Alun perin tuotelinja-päällikön tehtävästä alkanut ura on edennyt aina yrityksen johtoryhmään asti. Nyt titteliä Executive Vice President Ser-vices kantava Katajamäki huo-mauttaa, ettei suinkaan ole ainoa pitkään talossa viihtynyt.

– Ei ole mitenkään tavaton-ta, että joulujuhlassa jaetaan 30-vuotismerkkejä. Meillä on täällä töissä äärettömän fiksua ja mukavaa porukkaa, ja ihmisten kehittymisestä ja kouluttamises-ta pidetään huolta. En ole oike-astaan koskaan vakavissani har-kinnut työnantajan vaihtamista.

Vaisalan panostukset hen-kilöstöön on huomattu myös yrityksen ulkopuolella. Vaisala valittiin juuri Vastuullinen kesä-duuni -kampanjan toimesta yh-deksi vuoden vastuullisimmista kesätyönantajista. Vuonna 2008

käynnistetty Giant Leap -kesä-harjoitteluohjelma keräsi tänä-kin vuonna noin 500 hakemusta eri alojen korkeakouluopiske-lijoilta.

– Itse motivoidun kiinnosta-vista ja haastavista työtehtävistä, ja sama näyttää pätevän moniin muihinkin Vaisalassa. Täällä kai-kille, myös kesäharjoittelijoille, annetaan aidosti tärkeitä ja vaa-tivia hommia, joissa omaa osaa-mistaan pääsee todella näyttä-mään ja kasvattamaan. Samalla

on tarjolla myös riittävästi tukea ja vapautta haasteista suoriutu-miseen, Katajamäki selittää.

VASTUULLISTA VAIKUTTAVUUTTA

Vaisalan henkilöstötutkimuksen mukaan yrityksen työntekijät kokevat tekevänsä enemmän kuin vain työtä, jotain, millä on oikeasti väliä. Vaisala ottaa vas-tuuta ympäröivästä maailmasta jo liiketoimintansa kautta: erilai-set säähän ja turvallisuuteen tai yritysten ympäristövaikutuksiin liittyvät mittaustuotteet on suun-nattu suoraan ihmisten elinym-päristön parantamiseen.

Hannu Katajamäki mainitsee Afrikkaan suuntautuneiden työ-matkojen olleen erityisen avarta-via kokemuksia.

– Vaisalan säänseuranta-ratkaisut ovat merkittävä osa

I L MO I TU S

Meillä on täällä töissä äärettömän fiksua ja mukavaa porukkaa.

turvallista lentoliikennettä, ja lentäminen on Afrikassa tie-tyillä alueilla ainoa tapa liikkua heikon liikenneinfrastruktuurin takia. Siellä todella huomasi te-kevänsä tärkeää työtä.


I L MO I TU S

Fingrid näkyy jokaisen suoma-laisen arkipäivässä vastaamalla sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta kantaverkossa. Haluamme olla kantaverkkotoi-minnan edelläkävijä kansain-välistyvillä sähkömarkkinoilla. Tarjoamme yhteiskunnallisesti merkityksellisiä ja ammatilli-sesti kiinnostavia työtehtäviä n. 250:lle eri alojen asiantuntijalle.

www.fingrid.fi

Kolme neljäsosaa Suomessa käytettä-västä sähköstä kulkee sähkönsiirron kanta-verkon kautta. Ei siis liene liioiteltua sanoa, että kantaverkosta vastaava Fingrid tekee ratkaisevan tärkeää työtä aivan yhteiskun-nan ytimessä.

TEKSTI: Riikka Nuutinen KUVA: Heli Sorjonen

Fingrid välittää varmaa sähköä

– Meillä kaiken pitää toimia, vaikka missään muualla ei toi-misikaan, vahvistaa järjestel-mäpäällikkö Teemu Salo, 37. Hän työskentelee Fingridin tie-tojärjestelmät-yksikössä, missä huolehditaan järjestelmien han-kinnasta, ylläpidosta ja kehittä-misestä. Yksi tärkeimmistä työ-kohteista on juuri kantaverkon valvontajärjestelmä.

– Tehtävämme on pitää val-takunnassa valot päällä. Moti-vaatio on korkealla, kun tietää tekevänsä merkityksellistä työtä.

Fingridin noin 250 hengen asiantuntijaorganisaatioon mahtuu paljon tekniikan ja eri-tyisesti sähköalan ammattilaisia, mutta myös muita osaajia. Yksi heistä on lakimies Heli Jelonen, 28. Hänen tehtävässään yhtiön sidosryhmien laajuus ja moni-puolisuus on vahvasti läsnä.

– Teemme yhteistyötä poh-joismaisten kantaverkkoyhtiöi-

den kanssa, mutta yhä enemmän myös muun Euroopan tasolla esimerkiksi tulevan lainsää-dännön valmistelun merkeissä. Hankintaprosesseissakin kan-sainvälisyys näkyy, sillä meidän on kilpailutettava kansainväli-sesti kaikki suuret hankinnat ja urakat, Jelonen listaa.

Energia-asioilla on väliä paitsi yhteiskunnan jokapäiväisen toi-minnan kannalta, myös ympä-ristömielessä. Kantaverkkoyhtiöt ovat vahvasti mukana ilmastotal-koissa mahdollistamalla uusiutu-van ja vähähiilisen sähköntuotan-non liittämisen kantaverkkoon.

YHTEISTYÖTÄ JA SYTYTTÄVIÄ HAASTEITA

Fingridin käytävillä vastaantuli-joilla on hymy herkässä. Teemu Salo ja Heli Jelonen kehuvatkin

yhtiön reilua ja avointa ilma-piiriä.

– Joka päivä on mukava tul-la töihin! Täällä ei ole kyse sun töistä ja mun töistä vaan mei-dän töistä. Yhteistyö toimii niin omassa tiimissä kuin toiminto-rajojen ylikin, Salo toteaa. Myös kompaktin kokoisen organisaati-on matala hierarkia saa molem-milta kiitosta.

– Tuntuu, että täällä ihmi-sistä aidosti välitetään, Jelonen kuvaa.

Hyvän työilmapiirin lisäksi Fingridissä huolehditaan henki-löstön hyvinvoinnista ja osaami-sen kehittämisestä.

– Koulutusta on tarjolla juuri niin paljon kuin oma aika ja mo-tivaatio antavat myöten. Pienten lasten isänä arvostan myös esi-merkiksi mahdollisuutta saada

Vastuuta anne-taan reilusti, mutta samalla saa myös vapautta toteuttaa itseään ja näyttää osaamisensa.

sairaalle lapselle hoitaja kotiin, Salo pohtii.

– Sytyn haasteista, täydentää Jelonen. – Fingridillä vastuuta annetaan reilusti, mutta samalla saa vapautta toteuttaa itseään ja näyttää osaamisensa.


NCC on Suomen suurimpiin kuuluva rakennusalan yritys. Tarjoamme työntekijöillemme monia mahdollisuuksia ja ympäristön, jossa työskentelyä ohjaavat vahva onnistumisen halu, vastuullisuus ja viih-tyisä ilmapiiri. NCC arvostaa henkilöstönsä työn ja vapaa-ajan terveellistä tasapainoa ja työskentelee aktiivisesti sen puolesta. NCC:läiset ovat tyyty-väisiä ja työstään ylpeitä.

www.ncc.fi

NCC on iso yritys ja monessa mukana. Työntekijöille tämä tarkoittaa laajoja uramahdollisuuksia ja voimakasta tukea ammattitaidon kehittämiseen.

TEKSTI: Riikka Nuutinen KUVA: Samuli Skantsi

Vahva perusta, huikeat näkymät

Espoon Leppävaaraan on par-haillaan syntymässä 34 000 kerrosneliömetriä uutta, ener-giatehokasta toimitilaa. Alber-ga Business Parkin työmaan laadunohjauksesta ja suunnit-telutarpeiden koordinoinnista vastaa työmaainsinööri Dennis Lönnström. Teknillisestä kor-keakoulusta rakentamistalou-den diplomi-insinööriksi val-mistunut Lönnström tuli NCC:lle alun perin harjoitteluohjelmaan vuonna 2005. Työnjohtoharjoit-telusta alkanut ura on tarjonnut mahdollisuuden osallistua työ-maainsinöörin tehtävien lisäksi kustannuslaskentaan, ison työ-maan logistiikan koordinointiin ja mielenkiintoiseen pilvenpiir-täjärakentamisen selvitysprojek-tiin. Mitä seuraavaksi?

– Haluaisin olla vastuussa tie-tystä kokonaisuudesta jonkin to-della ison projektin sisällä, pitää hommaa kasassa vaikka asiakas-rajapintojen ja viestinnän osalta. NCC:llä on jatkuvasti käynnissä hyvin erilaisia, kiinnostavia pro-

jekteja, ja yksilöiden osaamiseen ja uran kehittämiseen näissä on alettu kiinnittää enemmän huo-miota. NCC:llä on mahdollisuuk-sia edetä ihan niin pitkälle kuin oma mielikuvitus vain riittää.

PERUSTUKSET KUNTOON

Juuri nyt Lönnström työskente-lee toimitilaurakoinnin parissa, mutta NCC:llä vaihtoehtoja löy-tyy monelta muultakin rakenta-misen alueelta. Yhtiön piirissä tehdään myös esimerkiksi asun-torakentamista, kiinteistökehi-tystä, infrarakentamista ja teitä.

– Huippuosaajaksi kehittymi-nen rakennusalalla ei yleensä ta-pahdu rakettimaisella etenemi-sellä organisaatiossa ylöspäin. Esimerkiksi ison projektin pääl-likkönä toimiminen vaatii yksin-

kertaisesti niin paljon teknistä osaamista, että sen kerryttämi-nen ottaa oman aikansa. Siksi on hyödyllistä olla töissä NCC:n kokoisessa firmassa, missä on ti-laa liikkua myös sivusuuntaan ja samalla rakentaa monipuolisesti pohjaa yhä vaativampiin tehtä-viin siirtymiselle, Lönnström selittää.

Omaa ammatillista perus-taansa voi NCC:llä tukevoittaa myös työnantajan laajan koulu-tusvalikoiman kautta.

– Uudet NCC:läiset käyvät tuotannonjohtokoulutuksen, josta saa ymmärryksen NCC:llä käytössä olevista järjestelmis-tä, resursseista ja työskentely-tavoista. Jokainen esimies saa kattavan esimiesvalmennuksen, ja muutenkin ammattitaidon

I L MO I TU S

kehittämiseen tarjotaan hyvät mahdollisuudet. Jos joku uusi juttu kiinnostaa, tarvitsee vain keskustella asiasta esimiehen kanssa, Lönnström vahvistaa.

Vaativammat tehtävät edellyttävät monipuo-lista osaamista. Sen rakentamiseen on NCC:llä hyvin tilaa.

Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median Nuoret ja johtami-nen 2011 -tutkimusta lukiessa on sykähdyttävää huomata, millai-nen oppimisen ja ammatillisen kehittymisen palo nuorilla tu-levaisuuden osaajilla on. Tätä emme me työelämässä jo olevat saisi missään nimessä sammut-taa, pikemmin intoa tulisi työ-paikoilla lisätä ja vaalia.

Vaadin, että seuraavan suku-polven moukaroiminen julki-suudessa ja kahvipöytäkeskus-teluissa lopetetaan heti. Nuorten odotukset esimiestyötä ja tulevaa työpaikkaa kohtaan ovat yllät-tävän realistisia ja kypsiä. Ei Y-sukupolvi mahdottomia esimie-hiltään vaadi. Työelämään on astumassa upea joukko itseänsä arvostavia osaajia, kunhan me hoidamme kunnolla oman osuu-temme: esimiestyön.

Millaisia esimiehiä meidän siis tulisi Y-sukupolvelle olla? Ihanne-esimies on ihmisjohta-ja, jolla on kiinnostusta ja aikaa alaisilleen. Hän kannustaa, pe-rehtyy alaistensa osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin, antaa vastuuta ja luottaa. Pomo luo tiimiin kannustavan ja rennon ilmapiirin, sillä tiedonvaihto työtovereiden kanssa edistää oppimista ja innostusta.

Pomo antaa suurta numeroa tekemättä paljon epävirallista palautetta enimmäkseen kasvok-kain, mutta myös netissä, eikä palaute kaadu pomon huonoihin ICT-taitoihin tai organisaation kangistuneisiin käytäntöihin. Y-sukupolvi janoaa henkilökoh-taista palautetta oppiakseen. Oppimishaluisia ja -kykyisiä ihmisiähän me haluamme rek-rytoida, eikö niin? Turha tosin on aina syyttää pomoja. Olen

PÄ I V I N KO LUM N I

Y-sukupolven ihannepomo ei pomottele eikä pompottele

varma, että moni meistä haluaisi käyttää enemmän aikaa ihmis-ten johtamiseen, mikäli meitä vähiä esimiehiä ei revittäisi joka suuntaan.

Pakko kumota tässä myös pari nuoreen sukupolveen koh-distuvaa myyttiä. Ei kyse ole heti degrowthista tai slow lifesta, kun suurin osa nuorista ilmoittaa ha-luavansa pitää työ- ja vapaa-ajan erillään. Nuoret ymmärtävät, että palautumiseen ja jaksami-seen tarvitaan yksinkertaisesti myös lepoa ja omaa aikaa. Viisas-ta. Kaikki nuoret eivät myöskään halua vuosittain paria kuukautta vapaata paetakseen Balille. Heitä on itse asiassa nuorista sangen pieni joukko. Sen sijaan nuoret haluavat räätälöidä työtehtävi-ään oman osaamisensa ja kiin-nostustensa mukaan. Lisäksi nuoret eivät toivo kokonaan vapaita vaan liukuvia työaikoja. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että ihmiset ovat tehokkaita eri vuorokaudenaikoina.

Suurin mullistus odottaa nurkan takana. Alle 19-vuotiaat eli niin sanotut diginatiivit, jot-ka käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin tai vähintään viikoit-tain, haluavat tulevaisuudessa hyödyntää tietoja viestintä-teknologiaa myös työssään. Se tarkoittaa sitä, että työnantajien on päästävä eroon pelokkaasta asenteestaan somea kohtaan. Vaikka Facebook tai chatti olisi-vat työpöydällä auki, se ei tarkoi-ta sitä, että töitä ei tulisi tehtyä.

Saanko piiskata lisää? Kiitos. Nuorten reaalimaailman koke-mukset B-luokan esimiehistä ovat sitä vastoin paikoin karua luettavaa. Nuoret kritisoivat esi-miehiä huonoista ihmissuhde- ja

viestintätaidoista sekä impulsii-visesta käytöksestä. Nuoria työn-tekijöitä ei vastaajien mukaan myöskään aina oteta tarpeeksi vakavasti. Nuoret jätetään oman onnensa nojaan, eikä aikaa lii-kene perehdyttämiseen. Jotkut esimiehet kulkevat vähän liian paljon omia teitään, eivätkä tu-tustu alaisiinsa kunnolla. Toiset esimiehet taas yrittävät pompo-tella ja pomottaa miten sattuu tai kohtelevat nuoria alentavasti.

Tutkimuksemme mukaan tänäkin vuonna monilla ko-konaisilla toimialoilla, joiden rekrytointitarve nyt ja tulevai-suudessa on suuri, on maine huonosta johtamisesta. Sa-moin luvattoman monet, paljon nuoria työllistävät firmat ja organisaatiot löy-tyvät huonon johtamisen ranking-listalta. Eiköhän tehdä asialle jotain?

Päivi Salminen-Kultanen

Kirjoittaja on T-Media Oy:n tutkimus-toiminnan liiketoimintajohtaja. Hän on työskennellyt nuorten rekrytoinnin ja työnantajakuvan parissa vuodesta -95.

Nuoret ja johtaminen 2011 -tutki-mus selvitti 17–29-vuotiaiden nuor-ten käsityksiä esimiestyöstä ja johta-misesta. Tutkimukseen vastasi 1734 lukiolaisista, ammattiin opiskelevaa, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa sekä jo työelämään siirty-nyttä nuorta.

KUVA

: Tee

mu

Gra

nstr

öm


Tunnistettava muutos.

markinst.fi

Minä, työ & ura

Documents

Transcript of Minä, työ & ura