Miksi rahat eivät riitä mihinkään
description
Transcript of Miksi rahat eivät riitä mihinkään
Laajakuvakuvat
MIKSI RAHAT EIVÄT RIITÄ MIHINKÄÄN? Valtiotieteen tohtori Timo Aro
25.11.2013
Vauraus ja bkt
PISA-testit Vähiten korruptiota
Tasa-arvo
Pohjoismainen hyvinvointimalli
Korkea elinikäodote
Onnellisuustutkimukset
Kansainvälinen kilpailukyky
Innovaatiot ja patentit
© Timo Aro 2013
Suomi on vauraampi kuin
koskaan historiansa aikana,
mutta miksi tuntuu siltä,
etteivät rahat riitä mihinkään?
© Timo Aro 2013
Työikäisten määrä laskee
© Timo Aro 2013
Kestävyysvaje
© Timo Aro 2013
Tuottavuus
Huoltosuhde
© Timo Aro 2013
Väestöllinen huoltosuhde (2012)
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
Koko maa Satakunta Kaikki kunnat
ylittävät koko
maan keski-
arvon
Satakunnassa
on 0,6 lasta tai
eläkeläistä
yhtä työikäistä
kohden
© Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
Suomen huoltosuhde 54,3 vuonna 2012
© Timo Aro 2013
Suomen huoltosuhde 64,4 vuonna 2020
© Timo Aro 2013
Suomen huoltosuhde 71,1 vuonna 2030 © Timo Aro 2013
Ruotsissa työikäisten määrä kasvaa 2012-2030… © Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
Joka kolmannessa kunnassa huoltosuhde ylittää 100 vuonna 2030
Kestävyysvaje = kuinka paljon pitää verotusta kiristää ja/tai menoja
leikata julkisen talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä.
Kestävyysvaje on nyt noin 4-5 prosenttia bruttokansantuotteesta © Timo Aro 2013
1. Tuottavuuden lisääminen: Isot rakenteelliset uudistukset (reformit):
kunta-, sote- ja vos-uudistukset jne.
Teknologinen edistys eli paremmat koneet,
laitteet, ohjelmat, menetelmät jne.
Haastavaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä
koulutuksessa
Vähemmällä työpanoksella enemmän
2. Työllisyysasteen nostaminen
Työpanoksen nostaminen työuria pidentämällä
ja/tai työssä jaksamista edistämällä
Opiskeluaikojen lyhentäminen
Työn verotuksen alentaminen
Työvoiman tarjonnan lisääminen
Työperustaisen maahanmuuton lisääminen
3. Hyvinvointimallin universaalisuusperiaate
Suomen hyvinvointimallin ylläpitäminen edellyttää…
Ja vielä ylimääräisenä kiusana ns. Baumollin tauti
© Timo Aro 2013
Julkisen sektorin hyvinvointipalvelut
lakisääteisiä ja työvoimavaltaisia
Tuottavuutta on vaikea kasvattaa, kun suurin osa
kuluista lakisääteisiä henkilöstökuluja
Avoimella sektorilla tuottavuuden nousu
mahdollistaa palkkojen noston
Mutta julkisella sektorilla tuottavuuskehitys
hitaampaa ja kustannuskehitys
nopeampaa
Käsi- ja jalkapareja ei voi korvata koneilla ja laitteilla samoin kuin prosessiteollisuudessa
Henkilöstöä ei voi lomauttaa tai irtisanoa
riippumatta suhdannevaihteluista
Julkisen sektorin palkkakehitys seuraa
avoimen sektorin kehitystä hitaammasta
tuottavuudesta huolimatta
© Timo Aro 2013
1. Kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan
(perus)hyvinvointipalveluiden tuottamiseen väestörakenteen
muutoksen seurauksena…
2. …mutta joutuu silti samalla supistamaan ja/tai lopettamaan
palveluitaan, toimipisteitään, toimintojaan…
3. …ja nostamaan asteittain tuloveroprosenttia sekä asiakas- ja
palvelumaksuja
© Timo Aro 2013
Ja vielä ylimääräisenä kiusana Wagnerin laki…
© Timo Aro 2013
Julkisen sektorin
kustannuspainetta
lisää yksilöiden
taipumus vaatia
julkisilta palveluilta
aina enemmän ja
parempaa…
Hyvinvointipalvelui-
den kysyntä- ja
laatuvaatimukset
kasvavat elintason
noustessa…
PARADOKSI:
Hyvinvointipalvelui-
den kysyntä kasvaa
eniten siellä missä on
vaurautta ja vähiten
siellä missä on eniten
tarvetta
© Timo Aro 2013
”Kriisitietoisuuden
puutetta kuvaa se,
että porukalla vali-
taan tapetteja etei-
seen, vaikka koko
muu talo on jo tulessa
- Erään taloustutkijan lakoninen
toteamus eurokriisistä -
© Timo Aro 2013
K I I T O S ! !
© Timo Aro 2013