N u m e r o1 / 2005

M I K K E L I N V U O K R A T A L O T O Y : N A S U K A S L E H T I

• Asukastilaisuus 24.5.05

• Toimitusjohtajan mietteitä

• Mikä on vesipeto?

• MVT:n uusi hallitus

s i v u

2Numero 1 / 2005

Toimitusjohtajan mietteitä

Vuosi 2004 oli Mikkelin Vuokratalot Oy:n historiassa ensimmäi-nen vuosi, jonka aikana yhtiön omistama asuntokanta ei lisään-

tynyt, joko uudisrakentamisen, ostojen tai fuusioiden kautta. Mik-kelin kaupungin asukasluku on pysynyt kuluvan vuosikymmenen aikana melko vakaana, joten aravarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ei ole ollut tarvetta. Nykyinen Mikkelissä oleva ara-va- ja vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta riittävät tyydyttämään vuokra-asuntojen kysynnän. Vakiintuneista vuokra-asuntomarkki-noista johtuen Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistama asuntokanta ei tule lähivuosina uudisrakentamisen eikä muidenkaan omistusjär-jestelyjen kautta kasvamaan. Yhtiömme toiminta tulee jatkossa kes-kittymään laajenevassa määrin olemassa olevan asuntokannan vuo-si- ja peruskorjauksiin.

*******

Asuntojen kysyntä on viimeisten vuosien aikana vakiinnuttanut muotonsa niin, että poikkeuksetta asuntoja on eniten tyhjänä

keskikesällä. Näin tapahtui myös viime vuonna, jolloin yhtiön omis-tamista 2796 asunnosta 55 oli tyhjänä heinäkuussa. Vähiten asuntoja oli tyhjänä huhtikuussa, jolloin niitä oli tyhjänä 13. Yhtiön omista-mien asuntojen käyttöaste oli viime vuonna 98,28 %, jota voidaan pitää erinomaisena. Käyttöastetta ei ko. lukemasta voida juurikaan nostaa koska vapautuneissa asunnoissa tehdään poikkeuksetta ns. muuttoremontti ja asukkaiden valinta vapautuneeseen asuntoon vie oman aikansa. Viime vuonna uusia vuokrasopimuksia solmittiin 774 kpl ja vapautuneita asuntoja tarjottiin 1363 ruokakunnalle. Edellä olevista luvuista voidaan todeta, että asukkaista on tullut vaativam-pia, enää ei kelpaa asunto mistä tahansa, vaan odotetaan asunnon vapautumista omia mieltymyksiä vastaavalta alueelta.

********

Kulunut talvi osoitti jälleen oikullisuutensa. Tammikuu oli ta-vanomaista huomattavasti lämpimämpi. Välistä tuntui, ettei

oikeaa talvea tule lainkaan kun vettä ja loskaa riitti päivästä toiseen. Helmi- maalis- ja huhtikuu vakiinnutti tilanteen kuitenkin normaa-liksi. Varma asia vuodesta toiseen on lumen tulo. Eipä kulunut tal-vi ollut siinä suhteessa poikkeus. Lunta satoi, kuten Mikkelin kor-keudella normaali talvina sataa, noin 15 päivänä joulu–maaliskuun välisenä aikana niin paljon, että tarvittiin koneella suoritettuja au-raustoimenpiteitä. Viime talveen sattui myös todellinen lumimyräk-kä tammikuun viimeiseksi viikonlopuksi. Lunta tuli todella paljon. Lumen auraus ja sen poisvienti pihamailta oli mahdoton tehtävä to-teuttaa yhden päivän aikana. Mikkelin Vuokratalot Oy ostaa lumen-aurauksen pääosin ulkopuolisilta urakoitsijoilta, jotka ovat mitoit-taneet työmääränsä normaalin lumisateen aikana äärirajoilleen. Kal-liita koneita ei kannata hankkia seisomaan tyhjänpanttina eikä nii-tä myöskään ääriolosuhteissa saada mistään lisää. Olisi luullut myös teidän asukkaiden ymmärtäneen, että kiinteistönhoito-organisaatio

toimi ko. ajankohtana täydellä kapasitee-tilla. Toimistoon tulvineiden, välillä jopa täysin asiattomien, puheluiden määräs-tä voitiin vetää toisenlainen johtopäätös. Missään ei mikään toiminut, kaikki oli yhtä kaaosta. No, menneen talven lumia ei kannata muistella, mutta tulevaisuuden varalle, muis-takaa, keskimäärin 350 päivänä vuodessa voitte lähteä töihin vasta sataneen lumen starttia häiritsemättä.

*******

Mikkelin Vuokratalot Oy:n asunnoissa asuu hivenen yli 10 pro-senttia Mikkelin asukkaista noin 5100 asukasta. Tähän asu-

kasmäärään mahtuu viitisentoista kansallisuutta ja kaikki suomalai-set heimot, siis varsin ”sekalainen seurakunta”. Valtaosa asukkaista ymmärtää mitä velvollisuuksia asumiseen liittyy, mutta aina jouk-koon mahtuu asukkaita, joita yhteisesti sovitut pelisäännöt eivät kos-ke. Suurin ongelma on asunnoissa ilta- ja yöaikaan musiikin soitto ja muunlainen meluaminen sekä rästiin jäävät vuokrat. Luulisi jokaisen tajuavan, että kunnollinen yöuni on edellytys seuraavan päivän ta-sapainoiseen elämään ja aikanaan maksetut vuokrat takaavat turva-tun asumisen, mutta kun ei tajuta, niin ei tajuta. Viime vuoden ai-kana asukkaille jouduttiin lähettämään 5577 karhukirjettä erilaisten asumiseen liittyvien maksuhäiriöiden vuoksi, haasteita maksuhäiri-öiden ja muita asukkaita häiritsevän elämäntavan vuoksi lähetettiin 121. Lopulta häätö toteutettiin 34 ruokakunnan osalla.

*******

Keväällä kohti kesää mentäessä erilaisia satunnaisia ” vieraita” ku-ten hämähäkkejä, lukkeja, kovakuoriaisia, sokerimuurahaisia,

sääskiä ja pieniä kärpäsiä ilmestyy asuntoihin. Satunnaiset asunto-vieraat hakeutuvat sisätiloihin suojan, lämmön ja ravinnon toivossa ja häviävät säiden lämmitessä sisätiloista rakennuksen ulkopuolelle. Yleensä edellä mainitut sisätiloissa esiintyvät hyönteiset ovat täysin harmittomia, joskin ne herättävät ihmisissä iljetyksen tunteen. Jos hyönteisiä esiintyy sisätiloissa riesaksi asti ne kannattaa torjua kaupas-ta hankituilla torjunta-aerosoleilla. Tärkeintä hyönteisten torjunnassa on poistaa se syy, miksi niitä esiintyy eikä tyytyä torjumaan vain seu-rausta eli kutsumatonta vierasta. Hyönteisten torjunta ja tarvittavien myrkkyjen hankinta kuuluu yleensä asukkaan velvollisuuksiin. Vain syöpäläisten, elintarvike- ja tekstiilituholaisten ja joidenkin harvinais-ten hyönteisten, joiden leviäminen koko rakennukseen tulee estää välittömästi, torjunta vastuu kuuluu asunnon omistajalle.

Toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille asukkaille ja yhteistyökumppaneille.

Veli-Pekka Sinkko

Veli-Pekka Sinkko

s i v u

3Numero 1 / 2005

Hallituksen jäsenet ja varajäsenettoimikaudella 2005Juhani Oksman puheenjohtajaKalle Nieminen varapuheenjohtajaJuhani Nummela jäsenRiitta-Leena Jantunen jäsenSirkka Sikanen jäsenEeva Kiiskinen jäsen, vuokralaisneuvoston puheenjohtajaPentti Laaksonen jäsen, vuokralaisneuvostoAnneli Backman varajäsen, vuokralaisneuvosto Päivi Ylönen varajäsenMarttinen Veikko varajäsen

Anneli Tiihonen jäi eläkkeelle 1.2.2005. Anneli oli Mikkelin Vuokratalot Oy:n palveluksessa peräti 26 vuotta. Yhtiön kiitok-set ja muistolahjan antoi toimitusjohtaja Veli-Pekka Sinkko.

Joululehden risti-kon ratkaisun lä-hetti toimistoom-me kuusi innokas-ta ristikon ratkai-sijaa. Arvonnassa lahjakortin voit-ti Ulla Kämppi. Onnettarena toimi Kaisa Leskinen.

Mikkelin Vuokratalot Oy:n nettiosoite on muuttunut. Uusi osoite on www.mikkelinvuokratalot.fi.Sähköpostiosoitteet ovat myös muuttuneet muotoon:etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi

2 Toimitusjohtajan mietteitä 3 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet

toimikaudella 2005 4 Kevät ja alkukesä ovat istuttajan ja

puutarhassa myllääjän juhla-aikaa 4 Huoneiston ylläpito ja vastuut 4 Roska havaittu... 5 Huoneiston siivous muuton yhteydessä 6 Turvallinen kesäloma, paras kesäloma 6 Talon pelastussuunnitelma

7 Palovaroittimen käyttöohje 8 Asukastoimikunnat10 Talonmiesten tavoitettavuusnumerot11 Juhannuksesta12 Vesipeto – kodin turhin asukas13 Vesitasauslaskutus13 Viikonloppujen sekä arki-iltojen ja

öiden sijaisuus huoltoliikkeillä14 MPY tarjoaa asiakkailleen

kaapelimodeemivaihoehdon

TÄSSÄ NUMEROSSA:

s i v u

4Numero 1 / 2005

Kevät ja alkukesäovat istuttajan ja puutarhassa myllääjän JUHLA-AIKAA

Jokainen uusi vuokralainen on saanut Mik-kelin Vuokratalot Oy:n asukasoppaan. Op-paassa on ohjeita sisään muuttoon, asumi-seen ja pois muuttoon. Erityisesti kannattaa lukea sivu, jossa kerrotaan korjausvastuiden jakaantumisesta asukkaan ja omistajan kes-ken. Silloin tällöin eteeni pöydälle tulee las-ku, joka on aiheutunut asukkaan tekemästä tilauksesta huoltoyhtiölle.

Huoltoyhtiötä on pyydetty tuomaan su-lakkeita tai lamppuja. Tällaisen viikonlop-puna tapahtuneen ”työmääräyksen” kustan-nus saattaa olla jopa 50,00 euroa. Lähikios-kista ostettuna sulake olisi maksanut muu-taman euron ja kuka tahansa osaa ja saa sen vaihtaa. Luonnollisestikaan Mikkelin Vuok-ratalot Oy ei tällaisia laskuja maksa, vaan ne lähtevät tilauksen tehneelle asukkaalle. Sa-moin on asia hehkulamppujen ja loisteput-kien kanssa. Mutta mikäli valoa, tai sähköä

Huoneiston ylläpito ja vastuut

Tuuli pyörittää jätskipaperia pitkin pihaa, ihmisiä kävelee ohi eikä kukaan tee mitään, kunnes joku havahtuu ja päättää, että nyt on puututtava asioihin… ja soittaa moitepuhe-lun isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle?

Mikkelin Vuokratalot Oy:n asukkaita asuu myös rivitaloissa, joissa on pienet pihat istu-tuksineen. On hienoa, että asukkaat lisäävät asumismukavuuttaan istuttamalla pensaita ja kukkia pihoilleen.

Pensaiden istuttaminen edellyttää lupaa isännöitsijältä ja asukas maksaa pensaat ja istutuskulut itse.

Luvan myöntäminen tarkoittaa, että is-tuttaja sitoutuu jättämään istutukset paikoil-leen ilman eri korvausta mahdollisen pois-muuton yhteydessä. Mukana viedyt istutuk-set tullaan laskuttamaan uusien, korvaavien istutusten hinnalla. Ei nimittäin ole muka-va muuttaa asuntoon, jonka piha on kaivettu kuopille ja pensaat viety pois. Yhteisille piha-alueille tehtävät istutukset vaativat myös lu-van, mutta niiden kustannukset hoitaa Mik-kelin Vuokratalot Oy.

ei kuluvien osien vaihtamisella edelleenkään tule, niin silloin asia on vuokranantajan kor-jattava ja yhteys kiinteistön hoidosta vastaa-vaan henkilöön / yhtiöön on otettava viipy-mättä. Voivathan sähköt tosin olla poikki sähköntoimittajalta saakka. Tärkeintä olisi kuitenkin aloittaa vian etsiminen halvim-malla tavalla.

Pesukoneiden asennukset yritetään myös teettää vuokranantajalla. Asukasoppaassa asia on kerrottu aivan selvästi: asukas vas-taa siitä, että koneet tulevat kytkettyä oi-kein, eli tilaa putkiliikkeestä ammattimie-hen asialle. Mahdollisen omasta asennukses-ta johtuvan vesivahingon korvaa asennuksen tekijä. Mutta, mikäli asunnosta puuttuu ko-konaan pesukoneen liitäntä-mahdollisuus, rakennetaan se Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimesta.

Liesituulettimen yhteydessä oleva rasva-suodatin kuuluu asukkaan vastuualueeseen, ja se on puhdistettava säännöllisesti, kuten myös ilmanvaihtoventtiilit. Näiden helppo-jen, yksinkertaisten tehtävien laiminlyönti aiheuttaa valtaosan ilmanvaihto-ongelmis-ta ja huonosta sisäilmasta.

Tapio Lankinenisännöitsijä

Upea kalliopuutarhan perusta. Katsotaan Jou-lulehdestä lopputulos.

Huomioitava:Roskien polttaminen on taajama-alueella kielletty, joten leikkaus- ja haravointijätteet on vietävä kaatopaikalle. ”Omalta” pihalta tulevat roskat voi laittaa samaan kuormaan yhteisiltä alueilta tulevien roskien kanssa. So-pikaa kiinteistönhoitajan kanssa mahdollisen pihatalkoiden ajankohta ja roskien pois vien-ti. Istutusasioissa kannattaa kysyä neuvoa tai-miliikkeistä.

Pihat kuntoon, roskat poisja hyvää kesää!

Tapio Lankinenisännöitsijä

Roska havaittu…Mikä meni pieleen? Noh, mielestäni jokai-

nen voi osallistua pihansa siistimiseen poimi-malla irtoroskat pois. On hyvä muistaa mistä roskat tulevat? Asukkaiden käsistä ei kiin-teistönhoitajan.

Puhdistus laiminlyöty

Kukahan poimisi...

s i v u

5Numero 1 / 2005

Huoneiston muuttosiivous tulee tehdä en-nen avainten luovuttamista. Siivous tehdään siten, että uusi vuokralainen voi ottaa huo-neiston siivouksetta käyttöön.

Huoneistosta muutettaessa tulee kiinnit-tää erityistä huomioita seuraaviin asioihin:

Keittiö– Jää/yhdistelmäkaapin sulatus huolellises-ti, etteivät vedet valu lattialle

– Lieden ja jääkaapin pesu sisä- ja ul-kopuolelta sekä niiden taustojen puhdis-tus. Lieden luukun lasi on yleensä irrotet-tavissa, joten se on pestävä molemmilta puolilta. Lieden pesuun löytyy runsaasti kemikalioita ja ohjeita siivoustarvikeliik-keistä ja rautakaupoista.

– Keittiökaapistojen puhdistus sisä– ja ulkopuolelta

– Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus, liesi-kuvun suodattimen puhdistus

HUONEISTON SIIVOUS muuton yhteydessä

polkupyöriä ja harrastusvälineitä ei tule jättää kiinteistön alueelle / tiloihin. Mi-käli laiminlyöntiä mainituissa asioissa ha-vaitaan, laskutetaan Mikkelin Vuokratalot Oy:lle aiheutuneet ylimääräiset kustannuk-set muuttajalta!

Muuton jälkeen tehdään huoneiston tar-kastus, jossa todetaan huoneiston kunto ja siisteys. Asukkaan on mahdollisuuksien mu-kaan oltava tarkastuksessa mukana. Mikäli tarkastuksessa ei havaita puutteita tai vikoja, vakuusmaksu palautetaan vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti.

Asumisesta ja huoneiston iästä johtuva normaali kuluminen otetaan tarkastuksessa huomioon. On kuitenkin muistettava, että kulunut ja likainen pinta ovat eri asioita.

Muuttosiivous on tervetulotoivotus uu-delle asukkaalle!

Hannele Vesalainenasumisneuvoja

Kylpyhuone, sauna ja WC– WC-istuimen, ammeen ja käsienpesual-taan puhdistus

– Lattiakaivon puhdistus– Saunan lauteiden pesu– Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus

Kaikki huoneet– Korvausilmanventtiilien ja pattereiden taustojen puhdistus

Huoneiston lattiapinnat tulee imuroida ja pestä sekä tahrat ovista ja seinistä tulee pois-taa. Huoneisto, varastokoppi ja kylmäkellari tulee tyhjentää huolellisesti kaikista tavarois-ta. Myös ikkunat täytyy pestä (ainakin sisä-puolelta) ja parveke tulee siistiä.

Käytöstä poistettuja huonekaluja, te-levisioita, jääkaappeja, akkuja ym. suu-ria tavaroita ei missään tapauksessa saa viedä talon jäteasemalle, vaan ne on toi-mitettava suoraan kaatopaikalle! Autoja,

Oho! Ruoka yli laidan...

Tähänkin on olemassa puhdistusaineet...

Liesi on syytä silloin tällöin syytä puhdistaa myös takaa...

Sama liesi sivulta

Liesi ennen...

... ja jälkeen siivouksen!

s i v u

6Numero 1 / 2005

Koululaisten kesäloma on koittanut.

Lapset ja nuoret rientävät kuka ke-

sälaitumille, kuka kaduille skeittai-

lemaan. Monet lapset viettävät osan

lomapäivistään poissa vanhempi-

en silmien alta. Silloin oma harkinta

on tarpeen. Kesälomalaisen on syy-

tä pitää mielessä turvallisuusvinkke-

jä, joilla tapaturmia voidaan ehkäis-

tä ennalta.

Lasten tapaturmakampanja on kerännyt vinkkejä, joita noudattamalla lomailevan perheen turvallisuusasiat voidaan huomi-oida. Lasten kanssa on hyvä käydä läpi ke-säkodin vaaranpaikat ja opastaa heitä toi-mimaan turvallisesti. Lapsia on myös syy-tä valvoa.

TURVALLINEN KESÄLOMA,Kaduilla ja pihoillaNuoren väen meno kiihtyy monesti suoras-taan rivakaksi, varsinkin pyörien päällä. Kaa-tumiset ja putoamisen ovat tavallisimpia ta-paturmia. Nuorilla etenkin urheilulliset har-rastukset aiheuttavat vammoja. Siksi turvavä-lineet ovat tärkeitä myös kesämenossa.• käytä kypärää ja muita suojavarusteita pyö-

räillessäsi, rullaluistellessasi ja skeittailessasi• opettele ja muista liikennesäännöt• kiipeile vain turvallisissa paikoissa

RannallaVesi on vilvoittava kesäelementti. Outoon rantaan on viisasta tutustua ennen veteen menoa. Talven jäät ovat saattaneet muuttaa tuttuakin rantaa, joten mökkilaiturilta pulah-dettaessakin on parempi katsoa kuin katua. • opettele uimaan, jos et vielä osaa• tarkista uimarannan turvallisuus ennen ve-

teen pulahtamista• käytä pelastusliivejä veneillessäsi

Vähintään viiden asuinhuoneiston talo-yhtiöissä on laadittava kirjallinen pelas-tussuunnitelma. Se on yhteenveto taloyh-tiön turvallisuusjärjestelyistä ja sisältää toi-mintaohjeet onnettomuuksien varalta. Pe-lastussuunnitelman tekeminen aloitetaan selvittämällä yhtiöön kuuluvien rakennus-ten vaaranpaikat ja mitä vaaroja ympäristö – vaikkapa teollisuuslaitos tai vilkas tie – voi aiheuttaa. Sitten selvitetään, millä keinoil-la vaaroja voi vähentää ja miten talossa ja asunnoissa voi varautua vahinkojen varalle. Hätätilanteiden varalta laaditaan toiminta-ohjeet, jotka tiedotetaan kaikille asukkaille. Lisäksi on nimettävä ja koulutettava taloyh-tiön turvallisuudesta vastaavat henkilöt sekä hankittava turvallisuusmateriaali.

Talossa tulee olla suojan käyttöön kou-lutettu henkilö. Uhkatilanteessa tai viran-omaisen määrätessä talon turvallisuushen-kilöstö ja asukkaat tyhjentävät suojan ja laittavat sen käyttökuntoon.

Mikkelin Vuokratalot Oy:n kaikkiin kiinteistöihin laaditaan vuoden 2005 ai-kana pelastussuunnitelma. Suunnitelmat on isännöitsijöiden toimesta laadittu ja

suoja hätätilanteessa voidaan tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon vuorokaudessa. Nor-maaliolojen käyttö ei saa vahingoittaa suo-jaa tai estää suojan huoltoa tai tarkastuksia. Suojan laitteita kuten suojaovia tai ilman-vaihtolaitteita ei saa poistaa paikoiltaan.

Suojan ovi merkitään oranssilla pohjalla olevalla sinisellä kolmiolla, jonka alla lukee väestönsuoja. Myös kulkutiet suojaan vii-toitetaan sisätiloissa.

Esimerkki väestönsuojaan tarvittavas-ta materiaalista• paarit + kantohihnat 1 kpl• vedensäilytysaine vesisäiliön tilavuuden

mukaan• rautakanki 1 kpl• suojan merkitsemiskilvet 1 kpl• käsivalaisin 2 kpl• alkusammutin 1 kpl• säteilymittari (annosnopeutta ja annos-

ta mittaava) 1kpl yli 45 m² suojiin • nauloja, puukko, pelastusköysi• suojan työkalut: pajavasara, katkaisutalt-

ta, piikkitaltta, voimaleikkuri, veistokir-ves, kenttälapio, sorkkarauta, käsisaha, rautasaha + varaterät, jakoavain, ruuvi-taltta, ristipääruuvitaltta, vasara.

Esa Nordmanisännöitsijä

TALON pelastussuunnitelma

tullaan vuoden aikana laittamaan asukas-toimikunnille käsittelyä varten. Asukas-toimikunnan tulee valita talon asukkais-ta jokaiseen kiinteistöön turvallisuuspääl-likkö, väestönsuojan hoitaja ja tarvittaessa heille varamiehet. Valitut henkilöt tullaan kouluttamaan Mikkelin Vuokratalot Oy:n ja Etelä-Savon Pelastuslaitoksen toimesta. Pelastussuunnitelmat tullaan tarkentamaan vastaamaan kunkin kiinteistön asukkaiden omia tarpeita varten.

Nykyaikainen väestönsuoja kuntoon laitettuna suojaa säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, sortumilta ja asevaikutuksilta.

Suojan omistaja huolehtii siitä, että suo-ja laitteineen pysyy vuosien saatossa kun-nossa ja että siellä on suojan kuntoon lait-tamiseksi ja hätätilanteita varten tarpeelli-set työkalut.

Suojan ovet, luukut, ilmastointi- ja säh-kölaitteet sekä viemäröinti on huollettava vuosittain. Laitteiden mukana toimitetut suojan huolto- ja käyttöohjeet on pidettä-vä tallessa suojassa.

Väestönsuojaa voi käyttää esimerkik-si varasto- tai kokoontumistilana kunhan

Mökillä ja luonnon helmassaKesämökillä monet asiat ovat toisin kuin ko-tiympäristössä. Turvallisuuteen liittyvät asi-at on hyvä tarkistaa ja panna kuntoon heti mökille tultua. • ole varovainen terävien esineiden kanssa• ole varovainen tulen kanssa• hanki palovaroitin myös mökille ja testaa,

että varoitin toimii• hanki sammutusvälineitä, esim. sammu-

tuspeite tai sankoruisku• pidä lääkelaukku aina mukana• mieti etukäteen ajo-ohjeet mökille, siltä

varalta, että joudut neuvomaan tietä hä-lytysajoneuvolleKesäturvallisuuden tärkeitä puhelinnume-

roita ovat hätänumero 112 ja Myrkytystieto-keskuksen numero (09) 471 977. Ne kannat-taa opetella ja pitää myös helposti nähtävillä puhelimen lähellä.

paras kesäloma

s i v u

7Numero 1 / 2005

Palovaroitin on kodin turvalaite, joka hälyt-tää alkavasta tulipalosta niin aikaisessa vai-heessa, että pelastautumiseen on aikaa. Palo voi nimittäin alkaa kenenkään huomaamatta esimerkiksi toisesta huoneesta tai yöllä asuk-kaiden nukkuessa.

Huonekalujen, sisusteiden ja muun ko-din irtaimiston palaessa muodostuu nopeas-ti myrkyllistä savua. Asunto saattaa täyttyä savusta alle viidessä minuutissa, vaikka palo olisi pieni. Jo muutama henkäisy savua tain-nuttaa ihmisen kykenemättömäksi pelastau-tumaan. Aikaa pelastautua on vain pari mi-nuuttia. Palovaroitin on kodin ainoa turvalai-te, joka herättää myös nukkuvat! Tulipalois-sa kuolee vuosittain noin 100 suomalaista. He eivät ehdi ajoissa pelastautua vaan me-nehtyvät savuun.

Jokaisessa asunnossa on lain mukaan ol-tava palovaroitin. Palovaroittimen toiminta-kunnossa pitämisestä, samoin kuin palova-roittimen hankinnastakin, vastaa asukas it-se (Pelastuslaki 29 §). Palovaroitin on toimintakunnossa, kun– se on oikein asennettu kattoon– siinä on toimiva paristo– säännöllisesti kokeilemalla todetaan, että hälytysääni toimii.

Kuinka monta varoitintakotiin tarvitaan?Asunnon jokaiseen kerrokseen tulee asen-taa vähintään yksi palovaroitin. Hyvä peri-aate on varustaa palovaroittimin jokainen makuuhuone ja se reitti, mitä pitkin pääsee ulos. Näin siksi, että tulipalo saattaa alkaa esimerkiksi makuuhuoneiden sähkölaitteista, valaisimista tai tupakoinnista. Uloskäytävil-le sijoitettu palovaroitin puolestaan hälyttää muissa tiloissa syttyvästä tulipalosta.

Yksikerroksisessa pienessä asunnossa palo-varoitin kannattaa sijoittaa muiden tilojen ja makuutilan välille. Yksi palovaroitin pystyy valvomaan enintään 60 m2 yhtenäistä tilaa.

Mihin palovaroitin sijoitetaan?Palovaroitin sijoitetaan katon keskivaiheille, vähintään 50 cm etäisyydelle seinästä, kat-topalkeista tai muista esteistä siten, että savu pääsee mahdollisimman esteettömästi varoit-timeen. Palovaroitin kiinnitetään kattoon, koska palossa syntyvä lämmin savu nousee ensimmäisenä ylös kattoon. Palovaroittimen

mukana on sijoitusohje, jota noudattamalla löy-dät varoittimille oikean paikan asunnossa kuin asunnossa.

Turhien varoitusten välttämiseksi palova-roitinta ei kannata si-joittaa keittiöön, pesu-huoneeseen, autotalliin, lähelle uunia, liettä, lei-vänpaahdinta, saunaa tai tulisijaa. Turhan hä-lytyksen saa loppumaan tuulettamalla ilmaa varoittimen ympärillä esimerkiksi sanoma-lehdellä. Hälytystä ei saa vaimentaa niin, et-tä ottaa pariston pois.

Palovaroitin kiinnitetään kattoon pakka-uksessa mukana tulevilla ruuveilla. Varoit-timen voi kiinnittää myös erittäin vahval-la karhuntarratyyppisellä tarralla, mutta täl-löin vaarana on, että varoitin putoaa liiman heiketessä.

Kiinteästi sähköverkkoon liitettävän palo-varoittimen saa asentaa vain sähköurakointi-oikeudet omaava asennusliike.

Kokeile varoittimen toiminta asennuk-sen jälkeen.

Kokeile kunto kuukausittain Varoittimen toiminta on kokeiltava ker-ran kuukaudessa ja aina useamman päivän poissaolon jälkeen. Toimintakunnon voi useimmissa malleissa kokeilla painamalla laitteessa olevaa testinappia. Kun painet-taessa kuuluu luja piippaava ääni, varoi-tin on kunnossa.

Kokeilu on tarpeen, vaikka paristo olisi-kin tuore, sillä hälytysääneen voi tulla vikaa. Varsinkin kylmillään olleessa tilassa, kuten mökillä, asuntovaunussa tai veneessä palova-roitin saattaa mennä epäkuntoon. Kannattaa ottaa mukaan varaparisto ja varautua vaihta-maan myös koko laite uuteen.

Vaihda vuosittain paristoPalovaroitin toimii paristolla, joka pitää vaih-taa normaalisti vuoden välein. Kannattaa ot-taa tavaksi vaihtaa paristo joka vuosi aina sa-mana päivänä, esimerkiksi hätänumeropäivä-nä 11.2. Näin asian muistaa paremmin.

Palovaroitin ilmoittaa pariston heikkene-misestä äänimerkein. Viimeistään tällöin on paristo heti vaihdettava. Käytetyt paristot toi-

mitetaan kunnan järjestämään ongelmajättei-den keräyspaikkaan.

Palovaroittimeen kerääntyy pölyä, jolloin se antaa herkemmin turhia hälytyksiä. Va-roitin puhdistetaan imuroimalla tai kevyes-ti pyyhkimällä pariston vaihdon yhteydessä. Kannattaa olla varovainen palovaroittimen luo kiivetessä ja käyttää tukevaa alustaa esi-merkiksi jakkaraa, jossa on turvakaari kiinni pitämistä varten.

Pariston vaihto on helpompaa ja turvalli-sempaa, kun hankkii varoittimeen lisälaittee-na jatkojohdolla liitettävän paristokotelon, jolloin voi kiinnittää pariston sopivalle kor-keudelle seinään. Lisälaite sopii lähes kaik-kiin palovaroitinmalleihin ja on suositelta-va varsinkin ikäihmisen kotiin ja korkeisiin huoneisiin. Paristokoteloa myy mm. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (hinta 8,75 e) se-kä hyvin varustetut tavaratalot.

Myynnissä on myös litiumkennoilla va-rustettuja varoittimia, jotka toimivat kym-menen vuotta ilman paristonvaihtoa. Sen jälkeen koko palovaroitin vaihdetaan uu-teen. Näidenkin palovaroittimien toiminta täytyy silti kokeilla kuukausittain ja poissa-olojen jälkeen.

Palovaroittimen hävittäminenPalovaroitin vaihdetaan uuteen noin 10 vuo-den välein. Palovaroittimen ”elinikä” on noin kymmenen vuotta, jonka jälkeen kannattaa hankkia uusi laite. Vanhan voi hävittää talous-jätteen mukana. Jos varoittimia hävitetään sa-malla kertaa suurempi määrä, esimerkiksi koko taloyhtiön palovaroittimet, on ne hyvä toimit-taa Säteilyturvakeskuksen maksulliseen pien-jätevarastoon, sillä jokaisessa palovaroittimessa on pieni määrä radioaktiivista ainetta.

Esa Nordmanisännöitsijä

Palovaroittimen ”KÄYTTÖOHJE”

vänpaahdinta, saunaa

s i v u

8Numero 1 / 2005

ASUKASTOIMIKUNNAT

Pehtorintien siivoustalkoot 2004Samalla perustettiin asukastoimikunta.Kiitos Pentti Vanhaselle yhteistoimin-nasta.Anneli Backman

Talon lapsia

Kalevi Tihverä, Tiina Laitinen ja Aulis Torveloinen

Seppo Nypelö

Pentti Vanhanen, Riitta Huhtinen ja

Arja Kuitunen

Talkoot Piisaminkuja 5:ssäAurinkoisen kevätsään lämmittäessä pidet-tiin pihankunnostustalkoot Piisaminkuja 5:n pihalla 14.5.2005. Paikalla oli kym-menkunta aktiivia asujaa, jotka halusivat vaikuttaa pihansa ulkonäköön tekemällä uusia istuksia ja korjaamalla entisiä. Paikalle kutsuttuna minäkin olin siellä

kuuntelemassa toiveita ja parannusehdotuk-sia viihtyisyyden lisäämiseksi. Kiitokset vie-raanvaraisuudesta.

Tapio Lankinenisännöitsijä

Marko Pulkkinen

Kirsi Vilhunen

Johanna Pulkkinen

s i v u

9Numero 1 / 2005

ASUKASTOIMIKUNNAT

Vuokralaisneuvostonjohdossa muutoksia:Pitkäaikainen puheenjohtaja Sirpa Pisko-nen on luopunut tehtävästä ja tilalle on valittu Pentti Laaksonen.

Eeva Kiiskinen on valittu vuokralais-neuvoston sihteeriksi.

Vuokralaisneuvosto on asukastoimi-kuntien valitsema ja lisätietoa toimin-nasta saatte oman kiinteistönne yhteys-henkilöltä.

Asukasinfo 24.5.2005Asukastoimikuntien kokoama vuok-ralaisneuvosto järjesti kaikille MVT Oy:n asukkaille tarkoitetun info-ti-laisuuden Tietotalon auditoriossa 24.5.2005.

Paikalle oli kutsuttu alustajat pe-lastuslaitokselta ja Savon Talohoi-to Oy:stä. Vuokranantajan puheen-vuoron sai kunnian käyttää allekir-joittanut.

Pelastuslaitokselta palomestari Tapio Ranta kertoi paloturvalli-suus-asioista ja etenkin käyttäy-tymisestä hätätilanteessa. Ran-ta muistutti kellari- ja ullakko-tilojen osalta ettei sinne kertyisi asukkaiden toimesta turhaa pa-lokuormaa. Rakennukset ovat paloturvallisia, mutta asukkaat

omalla toiminnallaan saavat aikaan vaarallisia tilanteita. Yleisökysymyksissä sivuttiin myös kiinteistöjen turvahenkilöiden koulutusta. Ranta vastasi, että pelastuslaitos järjestää kou-lutuksen, mutta ajankohta katsotaan yhdessä Mikkelin Vuokratalot Oy:n kanssa..

Savon Talohoito Oy:n edustaja Jussi Ki-mari joutui vastailemaan viime talven lumi-töistä, tai niiden tekemättömyydestä. Yhtei-sesti todettiin asioiden sujuneen varsin mal-likkaasti. Todellisia lumipäiviä oli vain noin 10, mutta kun ne sattuvat viikonloppuun on-gelmia tulee. Asukkaat odottavat, että pihat ovat puhtaat ja kunnossa heti kun aamul-la ovesta ulos astuvat. Myös toimitusjohta-ja Veli-Pekka Sinkko käytti puheenvuoron, jossa peräänkuulutti asioiden laittamista oi-

Tarkkaavaista yleisöä

Kahvilla on hyvä aloittaa.keisiin mittasuhteisiin. Ongelmat ovat koko vuoden aikana vähäiset. Kimari itse toivoi ky-symyksiä enemmänkin, mutta joutui petty-mään… yleisö oli varsin tyytyväinen STH:n toimintaan.

Mikkelin Vuokratalot Oy:n puolesta sel-vitin paikalle saapuneelle yleisölle avainkäy-täntöjä, kuten kuka saa kuitata yleisavaimen, kenellä on asuntojen avaimia ja kenen luval-la asuntoihin mennään.

Paikalla oli noin 70 asukasta kuuntelemas-sa esityksiä. Kiitos vuokralaisneuvostolle ti-laisuuden järjestämisestä! Ja kiitos paikalle saapuneille asukkaille: hyvistä kysymyksistä ja aktiivisuudesta.

Tapio Lankinen

Tapio Ranta Pelastuslaitokselta

Jussi Kimari Savon Talonhoito Oy

s i v u

10Numero 1 / 2005

POPPELITIE 10-12 .........................................020 7519 401SAARNIKATU 4-10.........................................020 7519 402SAARNIKATU 1 ..............................................020 7519 403AURAKATU 1 .................................................020 7519 404NUOTTAKATU 4 ...........................................020 7519 405NUOTTAKATU 6-8 ........................................020 7519 406UISTINKATU 3...............................................020 7519 407UISTINKATU 5...............................................020 7519 408YRJÖNKATU 19 .............................................020 7519 409PEITSARINKUJA 5 .........................................020 7519 410PEITSARINKUJA 7 .........................................020 7519 411PEITSARINKUJA 9 .........................................020 7519 412PEITSARINKUJA 11 .......................................020 7519 413PEITSARINKUJA 3 .........................................020 7519 414TALLAKUJA 12 ...............................................020 7519 415SUNTIONKUJA 4...........................................020 7519 416KAPPALAISENKATU 3...................................020 7519 417HIRVENKATU 11...........................................020 7519 418TALLAKUJA 2 .................................................020 7519 419KELTASIRKUNKATU 2-4 ..............................020 7519 420SUKSISEPÄNTIE 20 .......................................020 7519 421HIRVENKATU 9.............................................020 7519 422PEURANKATU 1 ............................................020 7519 423KONTIONKATU 2.........................................020 7519 424KAURAKUJA 1 JA 2........................................020 7519 425RAHTITIE 2....................................................020 7519 426KARJALANHARJUNTIE 1-3..........................020 7519 427KARJALANHARJUNTIE 5.............................020 7519 428ARINAKATU 17..............................................020 7519 429ARINAKATU 19..............................................020 7519 430MAAHISENTAIVAL 2.....................................020 7519 431KOKKOKALLIONKUJA 1 .............................020 7519 432KIRVESTIE 4...................................................020 7519 433MENNINKÄISENTAIVAL 4 ..........................020 7519 434MENNINKÄISENTAIVAL 6 ..........................020 7519 435MÄKITUVANTIE / SAVUPIRTINTIE...........020 7519 436KUUSIRINNE 1 ..............................................020 7519 437KUUSIRINNE 2 ..............................................020 7519 438ORAVINHARJUNTIE 3 ................................020 7519 439ORAVINHARJUNTIE 5 ................................020 7519 440VUORIKATU 2 ...............................................020 7519 441AHONLAITA 4 ...............................................020 7519 442LÄNSIPELLONTIE 2.....................................020 7519 443HIIDENPOLKU 6...........................................020 7519 444SAMMONKATU 24........................................020 7519 445VESITORNINKATU 6....................................020 7519 446RINNETIE 1....................................................020 7519 447POHJANKAARI 4 ...........................................020 7519 450POHJANKAARI 3 ...........................................020 7519 451VESITORNINKATU 11-13 ............................020 7519 452

Talonmiesten TAVOITETTAVUUSNUMEROT kustannuspaikoittain

Asukkaille muistutetaan:Kiinteistönhoitajan apua tarvitessanne soittakaa alla oleviin numeroihin. Kiinteistön osoitteen mukai-sesta numerosta löytyy aina joko vakituinen kiinteistönhoitaja tai hänen sijaisensa. Iltaisin ja viikonlop-puisin samalla numerolla puhelut yhdistyvät kiinteistöstä vastuussa olevaan huoltoliikkeeseen.

VESITORNINKATU 14..................................020 7519 453AURAKATU 9-13 ............................................020 7519 454POHJOLANKATU 22.....................................020 7519 455KUPPITIE 1-3..................................................020 7519 456NUIJAMIESTENKATU 22 .............................020 7519 457NUIJAMIESTENKATU 24 .............................020 7519 457TUULIKUJA 2-4 .............................................020 7519 459RASTAANKATU 1-2 .......................................020 7519 460NUOTTAKATU 3a..........................................020 7519 461VIHURITAIVAL 7 ...........................................020 7519 462PEURANKATU 3 ............................................020 7519 463KAITUENTIE 41.............................................020 7519 464NÄREKUJA 4 ..................................................020 7519 465SOKKALANTIE 32 .........................................020 7519 466PAIMENPOLKU 5 ..........................................020 7519 467VESITORNINTIE 1 ........................................020 7519 468OLLINTIE 3-5.................................................020 7519 469ANTINTIE 3 ...................................................020 7519 470HONKATIE 13................................................020 7519 471PEHTORINTIE 14..........................................020 7519 472TORPANTIE 1 ................................................020 7519 473NOTKOTIE 1-3 ..............................................020 7519 474ASEMANKULMA 3-5 (Kalvitsa) .....................020 7519 475PAJULANTIE 9 (Harjumaa) ...........................020 7519 476OLLINTIE 15-17 (Otava) ................................020 7519 477HIIROLANTIE 4 (Hiirola) ..............................020 7519 478HINTSALANMÄKI 4 (Sairila).........................020 7519 479MÄNTYTIE 6-8 (Otava)..................................020 7519 480URHEILUTIE 1 (Anttola) ...............................020 7519 481TIILISAARENTIE 23 (Anttola) .......................020 7519 482HAUHALANTIE 2 (Anttola)...........................020 7519 483SIMEONINTIE 2 (Anttola) .............................020 7519 484LAMPISENKUJA 3 (Anttola) ..........................020 7519 485TIMONTIE 10 (Anttola) .................................020 7519 486SUKSISEPÄNTIE 18 .......................................020 7519 487LAAJATIE 9a....................................................020 7519 488LAAJATIE 9b ...................................................020 7519 489PIISAMINKUJA 1............................................020 7519 490PIISAMINKUJA 5............................................020 7519 491MAAHISENTAIVAL 3.....................................020 7519 492MAAHISENTAIVAL 4.....................................020 7519 493MAAHISENTAIVAL 5.....................................020 7519 494MAAHISENTAIVAL 6.....................................020 7519 495SANNASTINLAAKSO 1 .................................020 7519 496SANNASTINLAAKSO 2 .................................020 7519 497SANNASTINLAAKSO 3 .................................020 7519 498RAHIKAISENKUJA 5 / SOTURINKUJA 5 ..020 7519 499VIILUPOLKU 2 JA 4.......................................020 7519 500LEVYPOLKU 2................................................020 7519 501LAMPEINTIE 2...............................................020 7519 502

s i v u

11Numero 1 / 2005

JUHANNUKSESTAJuhannus on meillä keskikesän juhla vaikka mo-nen mielestä kesä alkaa juuri juhannukselta. Eh-kä se johtuu siitä että moni aloittaa lomansa ju-hannukselta. Piha ja puutarha koristellaan usein keskikesän juhlaa varten ja puutarhassa vietetään mielellään juuri juhannusjuhlat. Ennen vanhaan tehtiin paljon taikoja juhan-nusyönä ja juhannuksen perinteisiin kuuluu tai-at. Olemme myös kehitelleet uusia juhannuspe-rinteitä.

Miksi juhlimme juhannusta?

Juhannus on pakanalliselta ajalta peräisin ole-va keskikesän juhla.Itä-Suomessa sitä kutsuttiin Ukon juhlaksi. Katolinen kirkko siirsi juhlan kes-kiajalla Johannes Kastajan päiväksi ja tästä tulee meille nimitys juhannus. Juhannustaioilla halut-tiin varmistaa tulevan sadon ja maidonsaannin on-nistuminen sekä naimaonni. Suomalainen kokko-perinne tulee alunperin keskieurooppalaisilta, jot-ka polttavat tulia kevätjuhlien yhteydessä. Juhan-nuskokot ovat lähtöisin maamme itäisistä osista. Tänä päivänä niitä poltetaan koko maassa, jopa Lapin valoisassa juhannusyössä.

Kukkia tyynyn alle

Poimi yhdeksän (tai seitsemän) eri kukkalajia, ase-ta kimppu tyynyn alle, niin tuleva sulhasesi näkyy unessasi. Jos haluat nopeasti tavata tulevan sulhosi, poimi nuo yhdeksän (tai seitsemän) eri kukkalajia eri niityiltä. Sulhosi ilmestyy jo juhannusyönä!

Sulhon näkeminen

Vielä yksi sulhoihin liittyvä taika on lakaista lat-tia takaperin puettuna pelkkään palttinaan. Jos tämän tekee pihalla tapaa tulevan aviomiehen-sä portilla. Tulevan puolisonsa voi nähdä seisomalla tienris-teyksessä keskellä yötä. Lemlandin Västerängassa tytöt kävelivät yhdeksän tienristeyksen yli tavatak-seen sulhonsa yhdeksättä risteystä ylittäessään. Pomarkussa juhannusyönä lakaistiin alastoma-na kaivon ympärys vastapäivään ja katsottiin sit-ten kaivoon. Siellä nähtiin sulhanen! Kiuruvedellä ajateltiin että kun juhannusta vas-ten yöllä pestyissä vaatteissa nukkuu yön virsikirja pään alla, niin näkee yöllä sulhasensa. Valtimolla nuoret neidot menivät nukkumaan juhannusyönä niin, että pään alle asetettiin kupa-riraha. Aamulla noustiin reippaina ylös ja lähdet-tiin tielle kävelemään ja ensimmäinen vastaan tu-leva mies oli tuleva puoliso.

Tulevaisuuteen kurkistaminen

Tietoa tulevasta vuodesta saat istumalla omena-puun alla juhannusyönä. Tulevan vuoden tapah-tumat voi myös nähdä istuamalla kolmesti siirre-tyn talon katolla.

Pihan koristelu

Pihalle tai porraspieleen haetaan nuoria koivuja koristukseksi. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on porraskoivujen lisäksi keskelle pihaa pystytetty pit-kä hoikka kuusi, ns. juhannuskuusi. Se oli oksit-tu ja karsittu paljaaksi, vain latvus oli paikoillaan. Tänä päivänä monet laittavat koivunoksia ja kuk-kasia ovenpieleen.

Eläimet ja juhannustaiat

Eläinten sairaudet paranivat parhaiten juhannus-yönä niitetyllä heinällä. Navetat koristeltiin oksilla vaikka eläimet olivatkin jo laitumella. Kerrotaan että lehmää voi suojata kaikelta pahalta kiinnittä-mällä kattoon, suoraan karsinan yläpuolelle kolme ennen juhannusta taitettua pihlajanoksaa.

Nuortuminen ja ihonhoito

Kasveilla oli juhannusyönä eniten voimaa ja yrttejä poimittiin myös ihmisten käyttöön. Juhannusyön kasteen uskottiin jopa parantavan finnit.

Juhannuskokko

Juhannuskokon sytytti tavallisesti kylän vanhin. Kokko kokosi väen yhteen ja poisjääminen olisi merkinnyt sekä oman että yhteisön onnen vaa-raan saattamista. Kipunoiden lennosta ja savun runsaudesta pää-teltiin tulevan sadon runsaus. Kekäleet ja tuhka vietiin pelloille. Kokosta sytytetystä tulesta on myös viety joka taloon uusi tuli. Kokon ympä-rillä leikittiin myös.

Juhannustaiat ja muut perinteet

Juhannustaikoja oli lukemattomia - ja mikseivät-pä nämä olisi hyvin käyttökelpoisia tänäkin päi-vänä. Suuri osa niistä liittyi lempeen ja rakkauteen ja siihen, kuinka tyttö saisi selville tulevan avio-miehensä nimen. Pomarkussa juhannusyönä la-kaistiin alastomana kaivon ympärys vastapäivään ja katsottiin sitten kaivoon.

Uusia perinteitä

Moderniin juhaanusperinteeseen kuuluu grillat-tu makkara. Juhannussauna, juhannushäät ja ju-hannustanssit ovat tänä päivänä suosittuja perin-teitä. Juhannusviinat kulkevat perinteisesti kassis-sa tai taskussa. Juhannuksen ajärjetetään nykyisin paljon tapahtumia, konsertteja, teatteria, kilpailu-ja ym. usein koko perheelle.

Viinan varoituksia vuodelta 1644

Enämbi viina saattaa ihmisen tompelixi, wiisaat willidze ja hullut teke vielä hullummax, turme-le taidon, sytyttä hecuman, saatta capinan ja pu-naiset silmät: teke köyhäxi ja kiwuloisexi, ilmoit-ta salaisuudet, kohoitta Jumalan wihan, ja saattaa cadotuxen. Sen tähden ei yxikän pidä juoman enä cuin tarpeexi ja terweydexi. Juoda myös ilo pica-rit, eli iloxi ystäwällises cocouxis ei ole kielty, cos-ca ylönpaltisus estetyxi tule, ja taito, tieto ja ym-märrys talles on, ja wircans töihin sovelias. Pitä siis waari otettaman, ettei yxikän määrä mital ja ylön-paltisudel pacota ja yllytä toistans (erinomaisesti Nuorucaisia ja waimo wäke, ja ei yhtäkän) ylid-ze sen Jumalisen tahdon, woiman, terweyden ja cunniallisuuden.

Laurentius Petrin saarnakokoelmasta Selityxet Jo-ca-Päiväisten Huomen-Ehto- ja Ruocalucuin eli Siunausten yxinkertasil Saamoil edespannut Lau-rentius Petri Aboico Minist. Verbi Dei in Loimi-Joki. A. 1644.

JUHANNUKSESTA

s i v u

12Numero 1 / 2005

Veden kulutukseen on jokaisen helppo vai-kuttaa. Yksi suomalainen kuluttaa vettä kes-kimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Vuoro-kaudessa käytetystä vedestä 60 litraa menee peseytymiseen, WC:n huuhtelu vie 40 lit-raa, pyykinpesu 20 litraa ja keittiössä ku-luu 35 litraa. Tämä on kuitenkin vain kes-kiarvo. Monessa talossa vettä kuluu paljon enemmän, koska hanat tai WC-istuin vuo-tavat huomaamatta. Myös käyttötottumuk-set vaihtelevat. Tavoitteena on saada veden-kulutus laskemaan noin 120 litraan henkilöä kohden vuorokaudessa.

Vuotaako hana tai vessa?Vesikalusteiden kunto on syytä tarkistaa en-simmäisenä, kun aikoo tarttua turhaan ve-denkulutukseen. Muutaman millin vesivuoto tietää suurta lisäystä vedenkulutukseen. Esi-merkiksi WC-istuimen jatkuva vuoto kulut-taa jopa 3000 kuutiota vettä vuodessa. Vesi-hanan tiheä tippavuoto kuluttaa 30 kuutiota vettä vuodessa. WC-istuimen vuotaessa ve-sipeto ahmaisee noin 8000 euroa rahaa suo-raan viemäriin. Tämän vuoksi viisas korjaut-taa vesikalusteet heti, kun vika ilmenee. Istui-men usein näkymättömän vuodon voi tode-ta laittamalla paperinpalan istuimen takaosan sisäseinälle ja tarkkailemalla kastuuko se.

Kylpyhuone- ja vessaremontin yhteydes-sä kannattaa tutustua erilaisiin kalustemallei-hin ja kysellä kauppiaalta niiden säästöomi-naisuuksista. Vesipihit kalusteet maksavat it-sensä takaisin nopeasti. Vanhat kaksinuppi-set vesihanat joutaisivat jo museoitaviksi, sillä yksiotesekoittimet ja vesipihit suihkusekoitti-

met tuovat 10-20 prosentin säästön. Taloyh-tiöiden yleistiloissa, kuten saunan pesuhuo-neissa, järkevin valinta on painonapilla toi-miva suihkusekoitin.

Vanha WC-istuin kohauttaa yli kymme-nen litran vesimassalla jätökset viemäriin ja astetta nuorempi mallikin imaisee huuhte-lusäiliöön 6-9 litraa vettä. Nykyiset wc-is-tuimet on varustettu erikseen pienen ja ison hädän huuhtomiseen, joten ne kuluttavat-kin vain nelisen litraa vettä. Vanhan istui-men vesisäiliöön voi laittaa muovipullon vä-hentämään vesimäärää. Tarkista, ettei pul-losta irtoa osia, jotka voivat tukkia huuhte-lujärjestelmän.

Vesipisarat talteen!Vettä on tarkoitus säästää siellä, missä on tur-haa kulutusta. Sulje hana, kun saippuoit kä-tesi ja harjaat hampaasi, aamuin illoin. Suo-si suihkua: ammekylpyyn hurahtaa hyvinkin 260 litraa vettä, mutta suihkupesuun riittää 50 litraa. Harkitse myös, onko jokapäiväinen suihku tarpeellinen vai riittäisikö pesu lavu-aarissa. Saippuoinnin ajaksi suljettu suihku säästää vettä ainakin ämpärillisen. Hammas-pesulla ota huuhteluvettä mukiin ja sulje ha-na harjauksen ajaksi.

Astianpesukone käyttää vettä noin 20 lit-raa yhdellä pesukerralla. Vastaavan tiskin pe-seminen käsin kuluttaa vettä 35-140 litraa pesutavasta riippuen. Käsin tiskatessa laita ai-na tulpat altaiden pohjalle ja myös huuhdo astiat altaassa. Koneella tiskatessa astioita ei tarvitse huuhdella etukäteen, kun pyyhkäi-set ruoantähteet biojätteisiin.

Pyykkiä pestessäsi käytä säästö- tai pikaoh-jelmaa vähän likaisen pyykin pesussa, jolloin vedenkulutus vähenee. Uudet koneet kulut-tavat vettä jopa puolet vähemmän kuin yli kymmenen vuotta vanhat. Vedensäästö on vuodessa jopa 11 700 litraa! Jos taloyhtiössä on talopesula, pese pyykit siellä. Isoihin ta-lokoneisiin mahtuu kerralla enemmän pyyk-kiä, ja veden kulutus vastaavasti vähenee suh-teessa pieniin pesukoneisiin.

Vedensäästö pähkinänkuoressa:• Vuotavat WC-istuimet tarkistetaan ja kor-

jataan heti • Vuotavat hanat tarkistetaan ja korjataan

heti • Myös taloyhtiöiden yhteisten tilojen hanat

ja WC:t tarkistetaan ja ilmoitetaan vuo-doista heti kiinteistönhoitajalle

• Hankitaan vettä säästäviä hanoja ja kalus-teita

• Hanat suljetaan aina saippuoinnin ajaksi niin suihkussa kuin käsiä pestessä

• Suihkussa ei viivytä 10 minuuttia kauem-paa

• Käytetään hammasmukia • Astioita ei huuhdota tai pestä juoksevan

veden alla • Pestään pyykki mahdollisuuksien mukaan

säästöohjelmalla tai talopesulassa • Jos vettä pitää valuttaa putkien jäätymi-

sen estämiseksi, valutettu vesi kerätään tal-teen

Lähde: Varsinais-Suomen Energiatoimistohttp://www.vsenergiatoimisto.fi

VESIPETO – kodin turhin asukas

Tämäkin vuoto lisää vesilaskua.

s i v u

13Numero 1 / 2005

Tähän aikaan vuodesta asukkaat ovat saaneet, tai ovat saamassa vesitasauslaskut 1/2005. Moni ihmettelee jälleen vesilaskun suuruutta, tai pienuutta. Tässä muutama tosiasia vesi-laskutuksesta:

Ennakkoon peritään 0,12 euroa / m2 kylmästä ja 0,15 euroa / m2 lämpimästä vedestä, eli yhteensä 0,27 euroa / m2. Huomatkaa, että ennakkomaksu perustuu huoneiston neliö-määriin, ei henkilölukuun.

Kulutuksen mukaan tarkastellaan riittääkö ennakkomaksu, vai onko asukkaan makset-tava lisää, palautustakin saattaa tulla. Kulutus saadaan selville huoneistokohtaisella veden-mittauksella. Laskussa näkyy laskutusjakson alkulukema ja loppulukema. Erotus on kulu-tetun veden määrä kuutioissa.

Kylmä vesi maksaa 2,48 euroa / m3 ja lämmin vesi 3,94 euroa / m3.

Esimerkkialkupvm loppupvm 01.01.2005 31.06.2005 kylmävesi alkuluku loppuluku kulutus23560 23620 60 * 2,48 euroa = 148,80 euroa lämminvesi alkuluku loppuluku kulutus45190 45220 30 * 3,94 euroa = 118,20 euroa yhteensä 267,00 euroaennakkomaksua kertynyt 6 kk * 80 m2 * 0,27 euroa = 129,60 euroamaksettavaa jää tällöin 267,00 – 129,60 = 137,40 euroanelihenkisen perheen kulutus 80 m2 :n asunnossa / asukas on90 m3 / vrk:lla (180) / henkilömäärällä (4) = 125 l / vrk / hlöesimerkki kulutuksestaPeseytyminen suihkun alla kestää 10 minuuttia: vettä tulee hanasta noin 12 l / min, eli yhteensä 120 l.Kylmän veden osuus on noin 2/3 koko kulutuksesta ja lämpimän 1/3.Suihkusta siis 80 l on kylmää ja 40 l lämmintä vettä.Suihkutuksen hinnaksi tulee:kylmän veden osalta 80 l * 2,48 euroa = noin 0,20 euroa. ja lämpimän osalta 40 l * 3,94 euroa = noin 0,16 euroa yhteensä 0,36 euroa Ei kuullosta paljolta, mutta jos neljä henkilöä suihkuttaa joka päivä esimerkin mukaisesti10 minuuttia tekee se viikossa 10,00 euroa, kuukaudessa 40,00 euroa, laskutusjaksossa 240,00 euroa. Ja päälle vielä kaikki muu veden laskeminen….

Tapio Lankinenisännöitsijä

Vesitasauslaskutus

Viikonloppujen sekä arki-iltojen

ja öidensijaisuus

huoltoliikkeillä– päivystys- ja varallaololuonteista, jol-

loin hinnoittelu edullisimmillaan– viikonloput perjantai klo 14.00 – maa-

nantai klo 07.00– arkipäivät klo 16.00 – 07.00– otsikon sijaisuuksien hintoihin sisälty-

vät pääpiirteittäiset työt: • täysiaikainen puhelinpäivystys em. ai-

koina • vapautuvien huoneistojen tarkastus ja

kuntokorttien laadinta • liputus virallisina ja yleisinä liputuspäi-

vinä • järjestyksen ja tilojen käytön valvonta

muun kiinteistönhoidon ohessa vartioin-ti- ja suojaamistoimet tarvittaessa

• tarvittavat viranomais- ym. ilmoitukset niitä vaativissa tapauksissa

• saunatilojen tarkastus ennen saunavuo-roja ja niiden jälkeen

• haisevien jätteiden poisto saunatiloista ja ko. tilojen pintapuolinen puhdistus

• kiinteistöautomaation ulkopuolisten saunojen lämmitys ja kiukaiden sammu-tus

– erikseen laskutettavia tyypillisimpiä töitä:

• lumenpoisto sekä käsityökaluin että ko-netyönä suoritettuna

• kaikki hiekoitukset sekä työn että käy-tetyn hiekan osalta

• välittömiä toimenpiteitä vaativien pien-korjauksia suurempien teknisten vikojen ja häiriöiden korjaukset

• oksennus- ja ulostesotkujen siivoukset • asukkaiden tilaamat ovenavaukset, joita

nämä eivät ole käteisellä maksaneet huol-tomiehelle

ILKIVALLAN JA SOTKEMISTEN AIHEUT-TAMAT KUSTANNUKSET LASKUTAMME JÄLKIKÄTEEN OSALLISILTA, JOS NÄMÄ OVAT TIEDOSSA! OVENAVAUKSISSA EI LASKUTUSTEN KOHTEISTA OLE EPÄSEL-VYYTTÄ, JOTEN LASKU LÄHTEE AINA.

Juha Lahtiisännöitsijä ISA

Vesipedon todistus tulee tässä muodossa kaksi kertaa vuodessa.

s i v u

14Numero 1 / 2005

Lisää valinnanvaraa internet-yhteyksiinMPY tarjoaa asiakkailleen KAAPELIMODEEMIVAIHTOEHDONJatkuvasti kasvava tehon ja kapasiteetin tarve pakottaa verkko-operaattorit hakemaan uu-sia ratkaisuja asiakkaiden internet-palvelujen tehostamiseksi. MPY:n uusimpana uutuute-na ovat kaapeli-tv-verkon peittoalueella käy-tön mahdollistavat kaapelimodeemi-ratkai-sut, joiden käyttöönotto pääsee tänä syksy-nä vauhtiin.

Jukka Lampinen MPY:ltä sanoo, että suuntaus on tänä päivänä yhä nopeampiin in-ternet-yhteyksiin. Nyt käyttöön tulevat kaa-pelimodeemitekniikalla toimivat laajakaista-yhteydet ovat viimeisin sana tämän päivän palvelun suhteen. Kaapelimodeemiyhteyksis-sä käytetään jo olemassa olevaa, kaksisuun-taiseksi päivitettyä kaapeli-tv-verkkoa. Data tulee asiakkaan kotiin yhtä televisiokanavan kanavapaikkaa käyttäen. Paluukanavana käy-tetään myös kaapeli-tv-verkkoa, kertoo Juk-ka Lampinen käyttöön tulevan tekniikan pe-rusratkaisuista.

Uusia sovelluksiaKaapelimodeemi-tekniikan hyväksikäyttö internet-yhteyksiin on periaatteessa jo ole-massa olevan tekniikan soveltamista uuteen käyttötarkoitukseen. Sellaisena ratkaisu on niin operaattorin kuin asiakkaankin kannal-ta erinomainen, Lampinen kertoo.

Asiakkaalle kaapelimodeemi merkitsee nopeaa tapaa hyödyntää internetiä. Ratkai-su ei vaadi kiinteää puhelinliittymää ja yhte-ys internetiin on aina auki. Kaapelimodee-mi on pelkistetysti ilmaistuna kiinteä kaksi-suuntainen laajakaistayhteys.

Teknisesti kaapelimodeemi on ns. ja-ettua tietoliikennemediaa, jonka tiedon-siirtokapasiteetti on moninkertainen ta-valliseen modeemiin verrattuna. Verkon samassa solussa olevat käyttäjät jakavat käytettävissä olevan kaistan keskenään. Kaapelimodeemi on yhteydessä interne-tiin kaapeli-tv-verkon antennirasian kaut-ta ja se on toimintavalmis aina kun tieto-kone on päällä. Sen käyttö ei rajoita mil-lään tavoin television katselua.

LaitteistovaatimuksetKaapelimodeemin asentamiseen tarvitaan kaapeli-tv-yhteys sekä se, että ko. kiinteis-tön tulee sijaita kaksisuuntaiseksi päivitetyn verkon peittoalueella. Lisäksi on huomioita-va se, että taloverkon tulee vastata palvelun asettamia tasovaatimuksia.

Omakotitaloissa verkkoon ei yleensä tar-vitse tehdä muutoksia, sillä erillistä talovah-vistinta ei tarvita.

Kerrostaloissa palvelu vaatii kaksisuun-taisen aktiivisen vahvistimen ja joissakin tapauksissa saattaa myös vaatia muutenkin sisäverkon kunnostusta, esimerkiksi tähti-verkko ketjuverkon sijaan, Jukka Lampi-nen muistuttaa.

Tietokoneessa tulee olla 10 Mb:n Ether-net-verkkokortti, jossa on RJ-45-tyyppinen liitäntä.

Kaapelimodeemi on ”itsenäinen” laite, joka asettuu automaattisesti verkkoon, kun johdot on kytketty paikoilleen ja palvelu ti-lattu operaattorilta.

Vaivaton käyttöönottoLiittäminen kaapelimodeemijärjestelmään on palvelun tilaajalle helppo toimenpide ei-kä se vaadi kaapelointeja eikä kytkentöjä asi-akkaan tiloissa, muistuttaa Jukka Lampinen tekniikan hyväksikäytön eduista.

Jos asiakas muuttaa toiseen osoitteeseen, jossa on kaapeli-tv, liitetään vain laite verk-koon ja ytheys toimii jälleen.

Miksi kaapelimodeemiKaapelimodeemitekniikka on vaihtoehto laa-jakaistaliittymäksi ADSL:n lisäksi. Asennuk-sen helppous sekä jo mainittu muuton yh-teydessä laitteiston siirron ja uudelleen käyt-töönoton yksinkertaisuus ovat myös 2000-lu-vun ratkaisuja. Ei enää fyysisiä kytkentöjä.

Tietoturva huomioitavaRakennettiinpa internet-yhteys ADSL-jär-jestelmän, kaapelimodeemin tai ”tavallisen” modeemin avula, tietoturvan suhteen asiak-kaan tulee huolehtia vähintään seuraavista perusasioista:– palomuurin käyttö– käyttöjärjestelmän ja sovellusten päivityk-set ajan tasalle– virustorjunta käyttöön ja ajan tasalle.

Näiden perusohjeiden lisäksi kannattaa muistaa suhtautua varoen roskapostiin ja muihin sähköpostin aiheuttamiin uhkiin, selailla ajatuksella ja pitää huolta omista henkilötiedoista sekä muistaa omien tie-tojensa varmuuskopiointi, Jukka Lampi-nen opastaa.

dna Laajakaista KaapeliKaapelimodeemituotteet on MPY:llä dna-tuotenimikkeen alla.

dna Laajakaista Kaapeli on kuluttajille tar-koitettu kaapelimodeemipalvelu, jolla asiakas saa käyttöönsä internet-palvelut. Palvelu vaa-tii toimiakseen kaksisuuntaisen kaapeli-TV-verkon. Myös kiinteistökohtainen talovah-vistin täytyy olla kaksisuuntainen. Jotta kaa-pelimodeemipalvelu voisi toimia jokaisessa huoneistossa, tulee kiinteistön sisäverkon ol-la asianmukaisessa kunnossa. Kaapelimodee-mipalveluun voivat liittyä kaikki saatavuus-alueella asuvat kaapeli-TV-asiakkaat.

s i v u

15Numero 1 / 2005

Yhä useammasta kodista löytyy jo digiboksi ja varmasti vielä useam-pi miettii boksin hankkimista. Mutta kuinka monelta löytyy Kaapelikortti?

Kaapelikortti helpottaa digitaalisiin tv-pal-veluihin siirtymistä. Kun kotonasi on kaa-pelimallin digiboksi, saat yhdellä kortilla Ð Kaapelikortilla - kaikki tarjolla olevat digi-tv-palvelut. Kaapelikortti on digiboksin kort-tipaikkaan laitettava luottokortin kokoinen ohjelmakortti, joka toimii sinun avaimenasi kaikkiin digitaalisiin palveluihin Ð niin ny-kyisiin kuin tuleviinkin. Muuta et tarvitse.

Kaapelikortti on kuin kirjastokortti Ð kortin haltijana voit tilata haluamiasi pal-veluita ja aina kun valikoimamme uudis-tuu, kaikki palvelut ovat heti ulottuvillasi. Kun vuorovaikutteisten palveluiden käyt-töön sopivia bokseja alkaa kaupan hyllyltä löytyä, myös nämä palvelut tulevat ulottu-villesi Kaapelikortilla. Kaapelikortin voit saa-da vain, mikäli asut kaapelitelevisioverkkoon kytketyssä kotitaloudessa. Aivan kaikille kaa-pelikortin herkut eivät siis ole tarjolla!

Kaapelikortilla uutta sisältöäDigiboksi tuo televisioosi kaikki kotimai-set maksuttomat digikanavat eli YLE:n, MTV3:n ja Nelosen digitaaliset kanavat se-kä SubTV:n, Urheilukanavan ja dna TV -asiakkaana myös diggari-kanavan. Kaapeli-kortilla näet lisäksi digitaaliset Travel Chan-nel, Music Television, TV5 ja Deutsche Wel-le kanavat.

Kaapelikortin etuihin kuuluvat myös bo-nuskatselut, joita Kaapelikortti-asiakkaat saa-vat 2-3 kertaa vuodessa. Bonuskatselu tar-koittaa, että jokin maksullinen kanava ava-taan kaikille Kaapelikortti-asiakkaille nä-kyviin esimerkiksi kuukauden ajaksi. Näin

VAROITUS:Naapurillasi voi jo olla Kaapelikortti!

PalveluAsiakkaalle toimitetaan kiinteä koko ajan auki oleva laajakaistainen internet-ythe-ys. dna Laajakaista Kaapeli -liittymässä lii-kenne ohjataan kaapeli-TV-yhteyttä pitkin MPY:n aluedataverkkoon. Kaapelimodee-mipalvelussa käytettävä kaista jaetaan asiak-kaiden kesken.

Liittymävaihtoehdot ja siirtonopeudet ovat:• dna Laajakaista Kaapeli 100 (nopeus

128/128 kbit/s)• dna Laajakaista Kaapeli 500 (nopeus

512/512 kbit/s)• dna Laajakaista Kaapeli 1000 (nopeus

1024/512 kbit/s)• dna Laajakaista Kaapeli 2000 (nopeus

2048/512 kbit/s)Liittymän nimellisnopeus on liittymän

parhaimmillaan mahdollistama siirtonope-us, mutta internetin luonteesta johtuen tä-tä nopeutta ei aina saavuteta. dna Laajakaista Kaapeliin voi kytkeä viisi tietokonetta. Ruuh-ka-aikoina dna Laajakaista -liittymien liiken-nettä tarvittaessa priorisoidaan, jolloin aika-viivekriittiset sovellukset saavat korkeamman prioriteetin.

Liittymään kuuluu dna Internet -palvelu. Tähän palveluun kuuluu mm. kotisivutilaa, sähköpstilaatikoita, maksullinen tekninen tu-ki ja yhteydet kaikkialle internetiin. Palvelut on kuvattu tarkemmin dna Internetin koti-sivulla http://www.dnainternet.fi/tuotetuki/palvelut. MPY toimittaa Kaapelimodeemi-yhteyden kiinteistön liityntäpisteeseen.

Liittymässä tarvittava päätelaite on asiak-kaan vastuulla. MPY myy ja vuokraa pääte-laitteita. Nämä päätelaitteet saavat asetuksen-sa suoraan kaapelimodeemijärjestelmältä, ei-vätkä vaadi ohjelmointia toimiakseen.

VastuunjakoMPY vastaa liittymistä asiakkaan liityntäpis-teeseen asti. MPY ei vastaa talon sisäverkon kunnosta ja toiminnasta. Asiakas vastaa kai-kista liittymään kytketyistä laitteista. MPY ilmoittaa palvelussa tapahtuvista olennaisis-ta muutoksista asiakkaalle vähintään kuu-kautta ennen niiden voimaantuloa. MPY ei ole velvollinen toimittamaan dna Laaja-kaista Kaapeli -liittymää ilman eri korvaus-ta niihin taloksiin, johin sen toimittaminen ei ole mahdollista teknisistä rajoitteista joh-tuen. Asiakkaan laitteet (päätelaite, verkko-kortti, kytkin ja muut vastaavat laitteet) ei-vät sisälly palvelusopimukseen. Koska kapeli-modeemipalvelut ovat luonteeltaan häiriöille ja katkoksille alttiita, saattaa dna Laajakais-ta Kaapeli -liittymissä esiintyä lyhyitä häiri-öitä ja katkoksia.

TietoturvaMPY:n dna Laajakaista -tuotteet on suojat-tu asiakaskohtaisella pääsylistalla, joka estää oletuksena sisäänpäin suuntautuvat yhteyden avaukset. Tämän avulla käyttäjät on suojat-tu yleisimmiltä internetistä tulevilta hyökkä-yksiltä. Suojauksella ei kuitenkan voida sul-kea pois kaikkia hyökkäyksiä. dna Laajakais-ta Kaapeli -liittymään ei sisälly virustorjun-

taohjelmistoa. Käyttäjän tulee itse huolehtia tietokoneensa suojaamisesta.

YlläpitoMPY huolehtii sille kuuluvien verkkokompo-nenttien ja runkoverkon valvonnasta. MPY hallinnoi verkko-osoitteita ja asiakaslaitteita. Mahdolliset muutostyöt näihin verkkokom-ponentteihin hoitaa MPY.

Teksti: Päivi EkdahlKuvat: Mainostoimisto Imageneering

pääset tutustumaan tarjolla oleviin maksul-lisiin kanaviin ilmaiseksi.

Lisätilaukset joustavastiKaapelikortti mahdollistaa kaikkien tarjolla olevien lisäpalveluiden tilaamisen ja katso-misen helposti yhdellä kortilla. Esimerkik-si MTV3:n maksulliset sisältöpaketit, ku-ten Hockey Night+ ja Formula1+ paketit näet yhdellä ja samalla kortilla kuin muut-kin kanavat.

Lisäpalveluiden tilaaminen on myös erit-täin helppoa. Kun sinulla on Kaapelikortti, voit tilata internetissä Oma dna TV Ðpalve-lun kautta tai tekstiviestillä, ja tilaukset hoi-tuvat kaikkina viikonpäivinä ja mihin vuo-rokauden aikaan tahansa! Palvelut avautuvat katsottavaksi puolen tunnin sisällä.

Kaapelikortin vuosimaksu on 20 euroa eli vain reilu 5 senttiä päivältä ja sillä saat kaikki Kaapelikortin edut. Lisätietoja löydät Kaape-likortista osoitteesta www.kaapelikortti.fi se-kä omasta kaapelitelevisioyhtiöstäsi.

s i v u

16Numero 1 / 2005

ASUKASLEHT IPainosmäärä4.000 kpl

JulkaisijaMikkelin Vuokratalot Oy

PäätoimittajaVeli-Pekka Sinkko

ToimitustyöVeli-Pekka Sinkko, Esa Nordman, Juha Lahti, Hannele Vesalainen ja

Tapio Lankinen

Taitto- ja painotyöAO-paino, Mikkeli

TO IMISTO

Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli Puhelinvaihde 020 7519 550 Faksi 020 7519 579

Email: etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi www.mikkelinvuokratalot.fi

SUORAT NUMEROT

ISÄNNÖITSIJÄT Tapio Lankinen 020 7519 559 Juha Lahti 020 7519 560 Timo Romo 020 7519 561 Tapani Heiskanen 020 7519 562 Esa Nordman 020 7519 564

VUOKRA-ASIAT Päivi Himanen 020 7519 554 Eeva Valanta 020 7519 555

V I IKONLOPPU- JAARKIPÄIVYSTYKSET

Päivystäjien tiedot puhelinnumeroineen löydätte talonne ilmoitustaululta.

ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki 020 7519 552 Hannele Vesalainen 020 7519 551 Kaisa Leskinen 020 7519 553

MAKSULIIKENNE Pirjo Pulkkinen 020 7519 556

HALLINTO: Veli-Pekka Sinkko 020 7519 565 Tuula Nakari 020 7519 558 Tetra Venäläinen 020 7519 557

LVI-ASIAT: Juhani Valjakka 020 7519 563

Uusi painopaikkamme

Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli

Puh. (015) 151 432

Mikkelin Vuokratalot Oy.n asukaslehti Kotinurkka painetaan jatkossa mikkeliläisessä AO-Painossa.

Painon sijainti samassa kaupungissa helpottaa lehden tekoa ja mahdollistaa nopeat muutokset ja korjaukset toimitustyön aikana.