Mikalo 2013 kakkonen · perheTyönTekijä aija myyryläinen avasivat omassa puheenvuorossaan...

Ruoan eettisyys ei ole mustavalkoista, sivu10

MikaloMikalo mikalo oy:n asukaslehti

Itä-Suomen Vuokralaispäivien osallistujia 23.5. Mikkelin Yliopistokeskuksen

auditoriossa.

sivu4

Sammonkatu 24:n uudet asukkaat pääsivät muutt amaan asuntoihinsa 30.8.2013 alkaen.

sivu8

2 / 2 0 1 3

Uusi kohde Antt olaan, Pitkälahdenti e 1, valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.

sivu7

mikalo-asukaslehti - 2/2013sivu2

Toimitusjohtajan mietteitä

Tässä numerossa

2 Toimitusjohtajan miett eitä 3 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 3 Henkilöstömuutoksia 3 Huoltomieheksi oppisopimuksella 4 Itä-Suomen Vuokralaispäivät 23.5.2013 Mikkelissä 5 Ohjeet häiriötapauksissa 5 Yrityskuvatutkimuksen lahjakorti n arvonta 6 Kesällä maalataan

7 Uusi kohde Antt olaan 8 Uudet asukkaat ovat jo muutt aneet asuntoihinsa 30.8. lähti en 9 Risteilyä Saimaalla10 Ruuan eetti syys ei ole mustavalkoista13 Luomuruokaa maailmalla14 Kaupunkiviljely on pop14 Koti vakuutus asukkaan omaisuuden turvaksi hannu sormunen

toimitusjohtaja

Vuosi 2013Aika kuluu vääjäämätt ä ja lähestymme vuo-den vaihdett a. Kulunut vuosi on ollut, ku-ten edellisessä asukaslehdessä totesin, työn-täyteinen kuten muutkin vuodet, mutt a joiltain osin kuitenkin erilainen. Esimerkkinä Risti inan ja Suomenniemen kunti en liitt ämi-nen Mikkelin kaupunkiin. Em. kunti en asun-toja kiinteistöosakeyhti öt sulautuvat Mika-lo Oy:hyn vuoden 2014 alussa. Mikalo Oy on merkitt ävä toimija sekä Mikkelissä ett ä vuok-ratalomarkkinoilla valtakunnallisesti kin asun-tomäärällisesti arvioituna. Kuluvana vuon-na Mikalo Oy ylitt ää 20 M€ liikevaihdon ja sulautumisten jälkeen liikevaihto kasvaa yli 23 M€:n. Missään vaiheessa ei ole jääty ns. ”laakereille lepäämään” ja odott amaan mitä tuleman pitää. Vuonna 2013 on käynnistet-ty yhti ön toiminnan kehitt ämiseen liitt yviä hankkeita. Toiminnan kehitt ämisessä on huo-mioitu myös henkilökunta. Työtehtävien ke-hitt ämistä ja uudelleen arviointi a on lisätt y sekä henkilökunnan jaksamista ja työmoti -vaati ota ylläpidett y. Mikalon Oy:n henkilöstö on ollut yhti ölle ennen, on nyt ja myös tule-vaisuudessa tärkein voimavara.

VuokralaisdemokratiaMikalo Oy:n taloissa asuvien vuokralaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, vuok-ranantajan ja vuokralaisten välisen yhteis-työn parantamiseksi, asumiskustannusten alentamiseksi sekä asumisturvallisuuden ja -viihtyvyyden lisäämiseksi on luotu vuokra-laisdemokrati ajärjestelmä. Vuokralaisilla on oikeus kokoontua vuokratalon kokous- tai kerhoti loissa tai muussa tarkoituksenmukai-sessa paikassa käsitt elemään edellä mainit-tuja asioita, ja heillä on oikeus tehdä niiden kehitt ämistä koskevia ehdotuksia. Vuokralaisten akti ivisella toiminnalla saa-daan aikaiseksi ”vuoropuhelu”, joka on tar-

peen asumisen viihtyvyyden lisäämiseksi. Vuositt ain tehtävä asukastyytyväisyyskyse-ly antaa suuntaviivoja niiden toimenpiteiden käynnistämiseksi, jotka nousevat esiin. Kyse-lyn tarkoituksena on saada ti etoa asumista tukevien toimintojen tasosta, etenkin niistä asioista, joissa on parantamisen varaa, mutt a on mielenkiintoista kuulla myös niistä onnis-tumisista, joiden lopputulokseen on toimin-toja kehitt ämällä päästy. Kysely ei yksin riitä, koska eri asuintaloissa on erilaiset mahdol-lisuudet esim. piha-alueiden kehitt ämiseen. Yhti öllä on halu toteutt aa erilaisia viihtyvyy-teen liitt yviä hankkeita, mutt a hankkeiden toteutt amiseen ja ylläpitoon tarvitaan asuk-kaiden sitoutt amista, jott a lopputulos on toi-miva ja mahdollisimman kustannustehokas.

Itä-Suomen Vuokralaispäivät 2013Itä-Suomen Vuokralaispäivät pidetti in 23.5.2013 Mikkelissä. Mikalo Oy:llä oli kun-nia saada järjestää järjestyksessään kol-mannet Vuokralaispäivät omalla vuorollaan. Osanott ajien lukumäärästä päätellen tapah-tumalla on oma ti lauksensa. Ohjelman sisäl-töä voimme pitää onnistuneena, vaikkakin valti ovallan odotett u tervehdys jäi puutt u-maan asunto- ja viesti ntäministeri Krista Kiu-run vierailun peruuntuessa. Päivän aikana osallistujat saivat tärkeää ti etoa yhti ömme toiminnasta, sidosryhmäyhteistyöstä, luki-tuksista, vakuutusasioista ja pelastustoimin-nasta. Muualta tulleille annetti in mahdol-lisuus saada ti etoa Mikkelistä kiertoajelun merkeissä, ja uutt a ti etoa paikkakunnan his-toriasta saatt oi tulla myös yhti ön omillekin asukkaille. Yksi parhaista anneista oli ehkä-pä päivien tuoma mahdollisuus verkott ua eri yhteistyökumppaneiden, toimijoiden ja asukkaiden kesken. Kiitos kaikille päivän jär-jestelyihin ja ti laisuuteen osallistuneille! Päi-

vistä lähemmin ja tarkemmin vielä tässä leh-dessä toisaalla.

Mikalo Oy:n tunnettuus Kuten olemme eri medioista havainneet, yh-ti ö on panostanut voimakkaasti yrityksen tunnett uuden lisäämiseksi. Mikkelin ammat-ti korkeakoulun liiketalouden opiskelija Pau-la Griff ee teki Mikalo Oy:stä yrityskuvatutki-muksen. Tutkimus toteutetti in maaliskuussa 2013 sekä verkko- ett ä informoituna kyse-lynä. Verkkokyselyn linkki oli vapaasti saa-tavilla Mikalon koti sivuilla, ja kyselyä mai-nostetti in Länsi-Savossa kahteen ott eeseen. Verkkokyselyn saivat myös MAMKin liiketa-louden laitoksen henkilökunta. Informoitu kysely suoritetti in maalismarkkinoilla sekä MAMKin liiketalouden laitoksen opiskelijoil-le. Tutkimukseen vastasi yhteensä 104 hen-kilöä. Tulosten perusteella Mikalo Oy:n yritysku-va on hyvällä pohjalla, ja Mikalo koetaan eri-tyisesti paikalliseksi yritykseksi, jolla on am-matti taitoinen henkilökunta. Käytt ämämme markkinointi viesti nnän kanavat on huomat-tu hyvin, erityisesti painetussa mediassa nä-kyvä viesti ntä on osoitt autunut tehokkaaksi. Vuokra-asunnon valintaan vaikutt avat eni-ten asunnon sijainti , vuokran määrä ja asun-non kunto. Kaiken kaikkiaan tutkimus antoi arvokasta ti etoa yhti ön toiminnan onnistu-misesta.

Vuosi vaihtuuLehden ilmestyessä vuosi 2013 lähestyy lop-puaan ja aletaan odotella syksyn pimeitä ai-koja. Toivotaan, ett ä tuleva talvi olisi koh-tuullinen sään ja lumimäärän suhteen. Kun huonon sään aiheutt amat yllätykset saadaan hallitt ua, asuminenkin on viihtyisää. Toivotan kaikille lukijoille hyvää loppu-vuott a ja tulevaa uutt a vuott a 2014. Erityi-sesti haluan kiitt ää Mikalo Oy:n asukkaita ja henkilökuntaa hyvin menneestä vuodesta ja antoisasta yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Lehti on luett avissa Interneti ssä osoitt eessa: www.mikalo.fi Sieltä on helppo avata arti kkeleissa olevat linkit.

sivu3mikalo-asukaslehti - 2/2013

Juhani Alanen puheenjohtaja

Kalle Nieminen varapuheenjohtaja

Riitta-Leena Jantunen jäsen

Outi Hokkanen jäsen

Juhani Oksman jäsen

Eeva Kiiskinen jäsen, vuokralaisneuvosto

Pentti Laaksonen jäsen, vuokralaisneuvoston puheenjohtaja

Jaana Haikarainen varajäsen

Hamid Al-sammarraee varajäsen

Paavo Lähdetluoma varajäsen, vuokralaisneuvosto

Juha-Matti Pitkäsen työskentely Mikalo Oy:ssä alkoi, kun organisaation yksi huolto-mies jäi vuorotteluvapaalle ja kiinteistöpääl-likkö Esa Nordman otti yhteyttä TE-toimis-toon. Juha-Matti oli suorittanut jo aikaisem-min talotekniikan perustutkinnon ja heti val-mistumisensa jälkeen hän teki puoli vuot-ta putkialan hommia ja meni tämän jälkeen vuodeksi armeijaan. Pitkäsellä ei ollut töi-tä armeijan jälkeen ja kesällä 2010 hänestä tuli TENHO -hankkeen asiakas. Työvoimaoh-jaaja Anu Gynther tsemppasi ja kannusti Ju-ha-Mattia ja hän olikin tämän jälkeen puo-li vuotta rakennusalan töissä ja sitten puoli vuotta työttömänä. Tämän jälkeen Pitkänen pääsikin Mikalolle oppisopimuksella teke-mään huoltomiehen monipuolisia työtehtä-viä. Juha-Matin oppisopimuskoulutus päät-tyy vuoden 2014 lopussa.

Työvoimaohjaaja Anu Gynther saa kii-tokset Juha-Matilta siitä, kun Gynther kan-nusti ja neuvoi häntä työnhaussa. Pitkänen on viihtynyt erittäin hyvin Mikalolla, koska työpäivät ovat aina erilaisia ja hän pääsee olemaan asiakkaiden kanssa tekemisissä. Ju-ha-Matti viihtyy myös Mikkelissä erittäin hy-vin ja toivoo että töitä löytyy alueelta myös tulevaisuudessa.

mikalo oy:n juuret ovat jo vuodessa 1972 ja tällä hetkellä yritys työllistää 62 henkilöä.

Huoltomieheksi oppisopimuksella

Mikalo palkkaa kesätyöntekijöitä aina vuo-sittain ja kolme heidän viimeisintä työnte-kijäänsä ovat tulleet huoltopuolelle töihin oppisopimuksella. Oppisopimus on tuttua toimintaa Mikalolle jo vuodesta 2002 ja or-ganisaatio on kokenut sen erittäin toimivana mallina. Alalle ovat tervetulleita ne omatoi-miset henkilöt, jotka eivät pelkää monipuo-lista työtä ja organisaation tarjoamia erin-omaisia kouluttautumismahdollisuuksia. Yleisesti ottaen alan työllisyysnäkymät ovat hyvät.

Kuvassa vasemmalla työnantajan edusta-

ja Esa Nordman ja huoltomies Juha-Matti

Pitkänen.

Mikalo haastaa myös muut yritykset ja or-ganisaatiot palkkaamaan nuoria!

lisäTieToja:Johanna Koponenpuh. 0295 024 053Etelä-Savon ELY-keskus

Hallituksen jäsenetja varajäsenettoimikaudella 2013-2014

kuva ja teksti:johanna koponen

Henkilöstö-muutoksia Sähkömiehen töitä tekemään on palkat-tu Joonas Kinnunen ja huoltomieheksi Arto Paakkari.

Eläkkeelle on jäämässä kaksi huoltomiestä syksyn aika-na, joten työntekijämäärä pysyy ennallaan.


Jo perinteeksi muodostuneet vuokralaispäi-vät saivat noin 90 aktiivista asukastoimijaa osallistumaan vuokralaispäiviin, joka pidet-tiin Mikkelin Yliopistokeskuksen auditorios-sa. Päivät olivat kolmannet, joten voidaan kai jo puhua perinteestä.

vuokralaispäivien alkuTaipaleesTa: Niiralan Kulma Oy:n asukaspalvelupäällikkö päivi vanninen sai heidän Asukasneuvoston jäsenten valtuuttamana tiedustella kunnal-lisilta vuokrataloiltayhtiöiltä kiinnostuksesta yhteistyöhön järjestää aktiivisille asukastoi-mijoille ja yhtiön asukasdemokratiasta vas-taaville yhteistapaamisia Itä-Suomen Vuokra-laispäivien nimellä. Kuopion Niiralan Kulma Oy tekikin aloitteen v 2009 päivien pitämi-seksi ja ensimmäiset päivät järjestettiin Kuo-piossa 30.3.2011. Kiinteistö Oy Kajaanin Pie-tari ilmoittautui seuraavaksi päivien pitäjäksi ja ajankohtana oli 18.4.2012 ja tämän vuo-den järjestäjäksi ilmoittautui Mikalo Oy. Mikalo Oy:n järjestämän päivän ohjelma valmistui hyvissä ajoin ja vuokralaisneuvos-ton puheenjohtajan pentti laaksosen avus-tuksella saimme jopa ”pääpaikalta” puhujan päiville; asunto- ja viestintäministeri krista kiurun. Jokainen meistä osallistujista nyt tie-tää, ettei Kiuru tullut luennoimaan ”kohtuu-hintaisista vuokra-asunnoista” ministerivaih-doksien takia. Valitettavasti emme monista kyselyistä huolimatta saaneet ketään tilal-le. Saimme kuitenkin tunnin ajaksi järjestet-tyä opastetun kiertoajelun ympäri Mikke-

Itä-Suomen Vuokralaispäivät 23.5.2013 Mikkelissä

liä. Uskomme, että monet olivat pahoillaan viime hetken ohjelman muutoksesta, mutta toisaalta saimme kuulla ymmärtäväisiä kom-mentteja tilanteesta ja myös miten valaiseva ja asiantunteva opaskierros oli.

ToimiTusjohTaja hannu sormusen puheenvuoro piti sisällään Mikalo Oy:n tun-nuslukuja kiinteistöjen ja talouden osalta. Sormunen kertoi myös kattavasta mainon-nasta, jota olemme v 2013 aikana tehneet. Olemme halunneet panostaa yrityskuvaam-me eri menetelmin: lehti, radio, esite, vuok-raovi.com, kannatusilmoitukset, kotisivut, yrityskuvatutkimus (imagotutkimus), google, hakukoneet. Yrityskuvatutkimuksen tavoitteena oli sel-vittää, miten mainonta on näkynyt ja arvos-tukset valittaessa vuokra-asuntoa. Yritysku-vatutkimuksesta selvisi, että yrityksemme kuva on hyvä. Yhtiö koetaan vakavaraisek-si, muutoskykyiseksi yhtiöksi, jona henkilö-kunta on ammattitaitoista ja jonka palvelu on joustavaa. Markkinointi on ollut onnistu-nutta. Paikallinen painettu media on selkeäs-ti parhain mainonnan muoto. Kehitettäväk-si sosiaalisen median mukaan meneminen ja yritysblogin perustaminen. Asiasta enem-män lehtemme Toimitusjohtajan mietteitä - palstalla.

rikosseuraamuslaiToksen johTa-ja Tarja väisäsen osuus selvensi Rikos-seuraamuslaitoksen (RISE) roolia yhteiskun-

nan turvallisuuden yhtenä toimijana. RISE:n perustehtävä on vastata tutkintovankeuden toimeenpanosta sekä yhdyskunta seuraa-musten ja vankeusrangaistusten täytäntöön-panosta. Heidän toiminnan arvoina on ihmis-arvon kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, usko ihmisen mahdollisuuksiin muuttaa ja kasvaa sekä turvallisuus – arvot, jotka me kaikki olemme varmaan valmiita allekirjoit-tamaan. RISE:n ja Mikalo Oy:n yhteistyö on pitkälti heidän asiakkaiden asunnonsaantiin liittyviä, mutta myös yhdyskuntapalveluun liittyvää. Muutamia yhdyskuntapalvelusopi-muksia olemmekin tehneet RISE:n kanssa.

joni himberg, vs. palomesTari eTelä-savon pelasTuslaiTokselTa piti tärke-än, selkeän ja hyvin opastavan puheen siitä, miten itse voi vaikuttaa turvallisuuteensa. Jo-kaisella varmasti jäivät mieleen ohjeet: Mikä-li tuli on asuntosi sisällä poistu sieltä ja laita ovi kiinni, mikäli se on asuntotosi ulkopuolel-la pysy sisällä!

vakuuTus kannattaa aina ottaa, asuu sitten vuokralla tai omistusasunnossa kertoi ilkka martikainen pohjolasta omassa puheenvuo-rossaan. Hän muistutti myös, että kotiva-kuutuksella saat myös vastuu- ja oikeustur-vavakuutuksen. Ne korvaavat, jos aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset lakimies-apua. Kotisi huonekalut, arvoesineet, elekt-roniikka, harrastusvälineet ym. kannattaa siis vakuuttaa. Unohtamatta itseäsi!


Tapio lankinenisännöitsijä AIT, FMA™

myynTipäällikkö anTTi pukari iloQ, kertoi muun muassa uudesta lukitusjärjes-telmästä, avaimesta, joka on paristovapaa elektroninen avain. Avain kestää kovaa käyt-töä ja pakkasta -40 C. Pääsyoikeudet oh-jelmoidaan avaimeen, enää ei tarvitse sar-joittaa lukkoja. Taloon/asuntoon liittyvä pääsyoikeus poistetaan, kun avain palaute-taan tai se katoaa.

mikkelin maahanmuuTToToimes-Ta yksikön esimies pia koivisTo ja perheTyönTekijä aija myyryläinen avasivat omassa puheenvuorossaan maa-hanmuuttajiin liittyviä käsitteitä. Maahan-muuttajien kohdalla puhutaan kotouttami-sesta, se tarkoittaa maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, tavoitteena antaa yhteiskunnassa ja työelä-mässä tarvittavia tietoja ja taitoja maahan muuttavalle. Tiedollinen taso lähtee kielen oppimises-ta ja yhteiskuntataidoista. Työ on monialaista yhteistyötä monien eri viranomaisten kans-sa. Mikkelin maahanmuuttotoimiston asi-akkaina ovat kiintiöpakolaiset, kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat, paluumuutta-jat ja muut maahanmuuttajat palvelutarpeen mukaan. Mikalo Oy osuus kotouttamises-sa on asuntojen tarjonta. Yhteistyö maahan-muuttotoimen ja yhtiön välillä on toiminut hyvin.

allekirjoiTTaneen osuudessa kerroin asukastyytyväisyyskyselyn tuloksista. Asia-kaspalvelunäkökulmasta yhtiön henkilökun-ta on tehnyt onnistunutta työtä. Palveluha-lukkuus kasvokkain, puhelimitse, palveluiden saatavuus ovat selvästi parantuneet edelli-seen kyselyyn verraten joka sektorilla. Isän-nöinnin toiminnan ja tehokkuuden osalla on hieman nousua edelliseen kyselyyn verrat-tuna, samoin asunnon hakemisen, valinnan, vuokrasopimuksen teon osalla.

Hannele Vehmanenasukaspalvelupäällikkö

Ohjeet häiriö-tapauksissaLehtemme edellisessä numerossa käsittelin häiriötapausten hoitamista laajemmin. Alla lyhyt muistutus, kuinka asiassa täytyy toimia.Tapahtumista on tehtävä kirjallinen häiri-öntuottamusilmoitus. Mikalo Oy:llä on lo-make tätä tarkoitusta varten. Kaikki kohdat on täytettävä tarkasti ja laitettava rasti ruu-tuun kohdassa: Olen valmis todistamaan oi-keudessa. Vähintään kahden, eri asunnossa asuvan, asukkaan allekirjoitus. Häiriöntuot-tamusilmoitus jätetään isännöitsijälle, joka tekee häiritsijälle kirjallisen varoituksen.Häiriöiden jatkuessa naapurit tekevät toisen häiriöntuottamusilmoituksen. Toinen varoi-tus lähetetään haastemiehen kautta, tai vie-dään perille todistetusti. Häiritsevän käyttäytymisen jatkuessa edel-leen, tekevät asukkaat kolmannen häiriön-tuottamus-ilmoituksen. Kolmannen asukkaiden tekemän häiriön-tuottamusilmoituksen jälkeen lähetetään häiritsijälle vuokrasopimuksen purkuilmoitus haastemiehen kautta.

on huomaTTava, että Laki asuinhuoneis-ton vuokrauksesta lähtee siitä ajatuksesta, että häiriköinti on oltava toistuvaa ja jatkut-tava varoituksista huolimatta, ennen kuin voidaan edes harkita vuokrasopimuksen pur-kamista. Häiriöiden tapahtumaväli on oltava melko lyhyt, jotta se olisi toistuvaa häirintää.Asukkaiden on syytä muistaa, että häiriköis-tä voi myös tehdä rikosilmoituksen poliisille. Nimikkeenä on silloin kotirauhan rikkominen.

Tilaisuuden avasi Pentti Laaksonen, Mikalo Oy:n vuokralaisneuvoston puheenjohtaja.

Yleisenä huomiona ja huomioitavaksi on tuo yksin asuvien / eläkeläisten asumiseen liittyvät haasteet. Pienien asuntojen tarve on huomioitava uudisrakentamisessa ja perus-korjausten yhteydessä.

siivouksen tehokkuus ja toiminta on taas parantunut edelliseen vuoteen verrattu-na. Kiitos ahkerien siivoajien! Kiitos kuuluu myös siivoustoimen työnjohtajalle! Omaan siivousporukkaan on siis kannattanut satsata.Asukastoimikunnan toiminnasta meidän on jaettava enemmän tietoa asukkaille. Toimin-ta on ollut hiipumaan päin, ja keinoja uusien asukastoimikuntien perustamiseksi olemme pohtineet. Toisaalta meidän on hyväksyttä-vä, ettei kaikkia kiinnosta tämän tyyppinen toiminta. Lopuksi tähdensin muutamaa asiaa: Joh-dolla on oma näkemys yhtiön kehittämisessä ja uudistamisessa, mutta työntekijöiltä tul-leet kehitysideat ovat työn kannalta erittäin tärkeitä, elleivät joissakin tilanteissa tärkeim-mät kehitysideat työn sujumisen kannalta - hehän ovat asiantuntijoita työssään. Uskon, että työntekijöiden työn arvostus ja koulu-tusmahdollisuudet ovat myös olleet yhtenä tekijänä asiakaspalvelumme paranemiseen. Tulokset eivät koskaan ole niin hyviä, ettei kehitettävää olisi. On ollut kuitenkin hyvä huomata, että panostukset ja painotukset tiettyihin epäkohtiin ovat tuottaneet tulosta – siis työyhteisölle yhteinen selkeä visio, kou-lutusmahdollisuudet, aikaa uusien asioiden omaksumiseen ja luottamus niiden onnis-tumisiin takaa työntekijän jaksamisen työs-sään, samoin tehdä työtään paremmin sekä asiakkaiden parissa että työyhteisössä. Tämä kaikki varmasti näkyy myös asukkaittemme keskuudessa ammattitaitona!

kiinTeisTöpäällikkö esa nordman avasi lopuksi hienolla värikkäästi tehdyllään luentomateriaalilla sen mistä vuokranmak-su muodostuu. Välttämättä asiaa ei ole tullut ajateltua siitä näkökulmasta, kuin Esan esi-tys kertoi. Esa heittämä kysymys osallistujil-le, mikä on kohtuuhintainen vuokra-asunto, osoitti, että ammattilaiset ovat samoilla lin-joilla vuokran suuruuden suhteen. Vertailuna oli kaksi asuntoa – keskustan tuntumasta kai-killa herkuilla ja vastaavasti vaatimaton asun-to laitakaupungilla. Vuokranmääritys on siis yhtiöiden hanskassa!

kiiTos vielä kerran kaikille osallistujille. Saimme yhdessä aikaan mielenkiintoisen päivän. Ensi vuonna tapaamme, paikka on vielä auki, mutta ainakin se on Itä-Suomessa!

Yrityskuva-tutkimuksen lahjakortinarvontaMikalo Oy:n yrityskuvatutkimus tehtiin ke-vään 2013 aikana amk-liiketalouden opis-kelijan Paula Griffeen toimesta. Kyselystä enemmän Toimitusjohtajan mietteet -palstalla.

kaikkien osallisTujien kesken arvot-tiin lahjakortti, jonka saajaksi onnetar valit-si Juha-Matti Huikurin. Lahjakortti on luo-vutettu saajalle.


Mikalo Oy:n kiinteistöissä on paljon puuosia. Aidat ja rakennusten puuverhoilut joutuvat koville Suomen vaihtuvissa sääolosuhteissa. Talvella ei voi maalata, joten kiireinen kesä-aika on ainut mahdollinen työaika näille töil-le. Tänä kesänä oli kohtalaisen hyvät maalaus-olosuhteet ja paljon saatiin aikaiseksi.

rahikaisenkuja 5 ja soTurinkuja 5 saatiin molemmat maalattua. Rakennukset maalasi ulkopuolinen urakoitsija Veikko Häk-kinen ja aidat tehtiin omalla korjausmiehis-töllä.

karjalanharjunTie 1-3 sekä karja-lanharjunTie 5 ja kokkokallionkuja 1 ovat olleet työn alla jo pari vuotta. Siellä on korjausmaalattu luhtitalojen metalli- ja puu-osat. Taitaa tänä kesänä tulla valmiiksi tuo-kin kohde.

poppeliTie 10-12 on tehty ikkunaremonttia, eli kaikki vanhat alkuperäiset ikkunat karmei-neen vaihdettiin uusiin. Menninkäisentaival 4:ssä tehtiin parvekeremontti ja vielä on lis-talla Poppelitie 10-12 autotallien ovien pane-lointi. Yllä mainittujen isompien töiden lisäksi huolto maalaa ja korjaa kaikkea mitä suinkin ehtii: aitoja, mattotelineitä, kuivaustelineitä, lipputankoja pestään ja niin edelleen.

rahTiTie 2 väliaitoja uusittiin. Tämä toteu-tettiin niin, että elementit tehtiin talven aika-na ja asennettiin alkukesästä paikoilleen.

Kesällä maalataanRahikaisenkujan ja Sotu-rinkujan ulkomaalauksen lopputarkastus menossa.

Urakoitsija Veikko Häk-kinen ja Mikalon Oy:n tekninen isännöitsijä / rakennuttajapäällikkö

Tapani Heiskanen. Aidat odottavat vielä korja-

usta.

Rahikaisenkujalla ai-toja maalasi ja korjasi

vakituisten korjaus-miesten lisäksiTomi Solonen.

Usean vuoden ajan on korjattu Tuskussa luh-titalojen parvekkeiden

puu- ja metalliosia. Karjalanharjutie 1-3 työn touhussa Ismo

Tamminen, Mar-kus Pöyry ja Juuso

Kariniemi. Ismo valvoi ja koulutti ammatti-

koulun rakennuslinjan oppilaita, jotka jäivät

työharjoittelusta kesätöihin.


Uusi kohde Anttolaan, Pitkälahdentie 1valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä

Lisätietoa kohteesta ja hakuohjeet: www.mikalo.fi


Uudet asukkaat ovat jo muuttaneet asuntoihinsa 30.8.2013 lähtienMyös virallista tutustumista on ollut. 28.8.2013 saimme kunnian esitellä uusinta kohdett amme ARA:n ylijohtaja Hannu Rossi-lahdelle. Tilaisuuteen oli kutsutt u myös Mik-kelin kaupungin edustajana tekninen johtaja Jouni Riihelä sekä Mikalo Oy:n hallitus, joka oli päässyt paikalle lähes kokonaisuudessaan hallituksen puheenjohtajan Juhani Alasen johdolla. Vierailijat olivat tyytyväisiä ja ehkä jopa yl-lätt yneitä rakennuksen hienoon ulkonäköön ja teknisiin ratkaisuihin, joista voisi mainita maalämmön, tulo- ja lähtöilman huoneisto-kohtaisen säädön sekä tuloilman jäähdytyk-sen. Vedenkulutustaan asukkaat voivat tark-kailla kylpyhuoneen läheisyydessä olevasta kulutusmitt arista. Kaiken kaikkiaan urakka onnistui hienos-ti ja rakennus sopii mitä parhaiten ympäril-lä olevaan rakennuskantaan, kuten oli tar-koituskin.

Sammonkatu 24 uusi asukas Seija Ripatti saa avaimet isännöitsijä Pia Suti selta.

koituskin.

Mikalo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sormunen esitt elee kiinteistön tuloilmakoneen lämmöntalteenott o- ja viilennysjärjestelmää. Talvella tuloilmaa esilämmitetään ja kesällä viilennetään maalämmöllä.


hannele vehmanen

Risteilyä Saimaalla

Ryhmäkuva Mikkelin Satamasta

Mikalo Oy järjesti risteilyn pitkään samas-sa osoitt eessa asuville 6.6. 2013 m/s Jaarlil-la. Seilasimme Saimaalla kolme tunti a naut-ti en aurinkoisesta ilmasta ja upeista Saimaan maisemista.

Suomalaisuutt a! Soitt ajana Keijo Komppa.

Vuokralaisneuvoston puheenjohtaja Pentti

Laaksonen ja toimitusjohtaja Hannu Sormu-

nen, taustalla tyyni Saimaa-näkymä.

Ensimmäisenä kutsun saivat yli 20 vuott a samassa osoitt eessa asuneet, sen jälkeen 19 ja seuraavaksi 18 vuott a. Mikäli järjestämme tulevaisuudessa vastaavia ti laisuuksia, lai-tamme kutsun useammalle. Nyt kutsuja lä-

hetetti in 150 hengelle, osallistujia oli 30. Olim-me toiveikkaita osallistuvien määrän suhteen, toivoimme, ett ä useampi olisi päässyt osallis-tumaan. Laivaan olisi mahtunut vielä noin 60 henkeä. Ajanpuutt een vuoksi emme voineet laajentaa kutsutt ujen määrää koskett amaan myös 15 – 17 vuott a asuvia. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin lähdett yämme satamasta iltapäivästä klo 14.00. Oli mukava tavata iloisia risteilijöitä, jotka rupatt elivat vie-rustoverin kanssa matkan aikana nautti en sa-malla pientä purtavaa kahvin/teen kera. Laiva teki käännöksen Juurisalmen sillan kohdalla ja koti matka taitt ui taitavan hanuris-ti n Keijo Kompan soiton tahdissa. Tutut kap-paleet saivat osan osallistujista laulamaan mu-siikin tahti in.

Kiitos mukana olleille!


WWF:n lähettiläät kiertävät tänä vuonna ympäri Suomea rohkai-semassa eettiseen ruokailuun. Ideana on, että ruoan aiheuttamat kielteiset ympäristövaikutukset saataisiin mahdollisimman alhai-siksi. Ruoka on valittu teemaksi, sillä se muodostaa jopa viiden-neksen kaikista ihmisen tuotta-mista hiilidioksidi- eli kasvihuo-nekaasupäästöistä.

Ruoan eettisyys ei ole mustavalkoistaWWF vie vastuullista ruokatietoa kouluille ja yrityksiin

Luomulaidunkarja on ekologinen lihavaihtoehto. Kuva on Pieksämäellä sijaitsevalta tilalta, jossa laiduntaa ylämaan karjaa.

WWF:n lähettiläskiertue haastaa lapsia, nuo-ria ja aikuisia ajattelemaan, voiko maailmaa muuttaa syömällä. Kohderyhmänä ovat ylä-koulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppi-laat ja työntekijät lisäksi myös yritykset väki. Tunnin aikana tarkastellaan ruoan eettisyyttä oman ja toisten ihmisten hyvinvoinnin kan-nalta. Käydään läpi etenkin erilaisia sosiaa-lisia ja ympäristönäkökohtia, joita ruokaan liittyy. Kantavana teemana oppitunneissa on globaali vastuu, sillä kyseessä on ulkoasiain-ministeriön kehityskasvatusvaroilla toteutet-tu kiertue. – WWF:n tavoitteena on suojella moni-muotoisuutta maailmassa ja vähentää ihmis-kunnan ekologista jalanjälkeä. Ruuassa nämä teemat yhdistyvät, sillä tällä hetkellä ruuan tuotanto uhkaa useiden lajien olemassaoloa ja aiheuttaa ympäristöongelmia. Ruoka on myös kaikkien elämässä läsnä. Siksi oppilail-le voi olla voimaannuttavaa huomata, miten

omilla ruokavalinnoilla voi rakentaa oikeu-denmukaisempaa maailmaa, ympäristökas-vattaja Hanna Seimola WWF:stä sanoo. Luomun ohella näkökulmia ovat yleisem-minkin esimerkiksi maankäyttö, luonnon monimuotoisuuden suojelu, oikeudenmu-kaisuus kehitysmaiden näkökulmasta ja kala-kantojen kestämätön käyttö.

Tampereen lielahden kotitalouden opettaja Sanna Karttunen tilasi kollegansa kanssa WWF-lähettilään kuudeksi oppitun-niksi 7-9 -luokkalaisten keskusteluttajaksi. – Mielestäni koulukiertue oli täyttä asiaa. Oppilaita heräteltiin tärkeään asiaan miten-kään heitä käännyttämättä tai syyllistämättä. Lähettiläs osasi asiansa ja hän esitti asiansa monipuolisesti ja oppilaita kiinnostavalla ta-valla - kuvien, pelin ja tarinoiden avulla. Mie-lelläni suosittelen kaikille kouluille lähetti-lään vierailua, Karttunen toteaa.


Arkipäivän valinnoilla on väliäJokainen voi omassa arkipäivässään pie-nentää ruoan ympäristövaikutuksia ja syö-dä eetti sesti . Kasvisruoan suosiminen on yksi keinoista, mutt a ei kuitenkaan ainoa. Merkit-tävää on myös pyrkiä vähentämään ruokajät-teen määrää, sillä suomalaiset heitt ävät huk-kaan vuositt ain syömäkelpoista ruokaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Kun ruokaa heite-tään roskiin, heitetään samaan aikaan huk-kaan tehtyä työtä, rahaa ja luonnonvaroja. Koska ruoan alkutuotannossa syntyy valta-osa ruoan päästöistä, luomun, kausiruoan ja ympäristömerkitt yjen tuott eiden suosiminen on myös keskeistä. Jos luomu- ja lähiruoan kokee kalliiksi, kannatt aa muistaa, ett ä Suo-men luonto on taas pian pullollaan ilmaista ja täysin päästötöntä ruokaa. Villivihannes-ten, marjojen, sienien ja yrtti en kerääminen on kaikkien ulott uvilla joka miehen oikeuden ansiosta. Samoin pienten järvikalojen kalas-taminen ja suosiminen on ekoteko. Jos ruoan keräämisen lisäksi innostuu ruo-an tuott amisesta, kaupungissakin on mah-dollisuuksia niin pienimuotoiseen kuin isom-paankin ruoantuotantoon. Tästä kerrotaan tässä lehdessä kaupunkiviljelyjutussa.

TärkeinTä on löytää itselle omin keino teh-dä oma osansa eetti sen ruoantuotannon puolesta. Jos käsien upott aminen multaan ei houkutt ele ja ti edossa ei ole sopivia mar-japaikkoja, myös yritysvastuun vaati minen on tärkeää. Esimerkiksi Porkkanamafi a-kan-salaisryhmä on tehnyt sopimuksia yritt äjien kanssa, ett ä porkkanamafi alaiset tulevat suu-rella joukolla kulutt amaan, jos rahoista ohja-taan merkitt ävä osuus yrityksen energiate-hokkuuden parantamiseen. Perinteisempiä tapoja on boikotoida eli jätt ää ostamatt a epäeetti siltä yrityksiltä tai kerätä esimerkik-si adressi. Helppo tapa on myös pyytää lähikauppias-ta ti laamaan vaikkapa luomutuott eita enem-män. Usein pienemmissä kaupoissa näkeekin pieniä kyltt ejä, joissa kerrotaan tuott een tul-leen asiakkaan pyynnöstä. Jos olet haka keräämään marjoja ja sieniä ja ti edät hyviä keruupaikkoja, ota joskus joku tumpelompi mukaasi ja auta häntä luonnon-anti mien äärelle. Eräs huonojalkainen, au-toton himosienestäjä vie naapureitaan kyy-ti ä vastaan apajille ja opett aa tunnistamaan sieniä. Toinen tutt u Tampereelta on vuo-sia vienyt ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita sieniretkille lähiseudun metsiin keräämään vaihtelua niukan budjeti n ruokavalioon. Pian enti nen tumpelo onkin haka keräämään luonnosta itselleen vaihtelua ruokavalioon talven varalle.

Mikä luomu? Mikä lähiruoka?

Mikä kausiruoka?

LUOMURUOAN viljelyssä ei käytetä keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-

aineita. Tämän vuoksi luomu ei rasita maaperää ja vesistöä samalla taval-

la kuin tehoviljely. Eläinten kasvatuksessa luomu pyrkii takaamaan eläimille

niiden lajityypilliset olot. Alkutuotannon aiheuttamat päästöt ovat 60 prosent-

tia kaikista suomalaisten ilmastopäästöistä, joten ympäristöystävällisillä vil-

jelymenetelmillä valmistetun ruoan suosimisella on erittäin merkittävä ympä-

ristövaikutus.

LÄHIRUOKA on tuotettu nimensä mukaisesti lähietäisyydellä ostopaikas-

ta. Lähiruoan matka vaihtelee, sillä esimerkiksi lähin poro sijaitsee Savos-

ta katsottuna kauempana kuin esimerkiksi lähileipomo tai paikallinen kala.

Lähiruoka ei tarkoita aina luomua, vaan voi olla tavanomaisesti viljeltyä tai

esimerkiksi luonnosta kerättyä ruokaa. Lähiruokaa suosimalla ruoan kulje-

tusmatkat pienevät, jolloin päästöt ovat viisi prosenttia pienemmät. Lisäksi

lähiruoan ostaminen tukee paikallista työllisyyttä.

KAUSIRUOKA tarkoittaa ruokia, joilla on luontainen satokausi meneillään,

eikä niitä kasvateta keinotekoisesti esimerkiksi kasvihuoneissa. Suomessa ke-

sän kausiruokien kirjo on laaja sisältäen marjoja, kalaa, kasviksia ja vihan-

neksia. Syksyn kausiruokaa ovat puolestaan sienet, juurekset ja riista. Vaikka

talvella kotimainen kausiruoka rajoittuu pitkälti kalaan ja aiemmin vuoden

aikana säilöttyyn satoon. Ellei omia varantoja ole, ympäristön kannalta kan-

nattaa suosia muualla maailmassa tuotettua kausiruokaa. Esimerkiksi talvel-

la kausiruokaa ovat sitrushedelmät.


heta heiskanen

Sama ruoka, eri ympäristövaikutuksetAlla on esimerkkejä lihaa ja kalaa sisältävien ruokalajien ilmastovaikutuksien eroista. Kasvis-ruokien päästöt vaihtelevat 0,3 kg/co2 ja 1,6 kg/co2 välillä riippuen käytetäänkö niissä maito-tuott eita vai ei. Ruoan eetti syyteen vaikutt aa myös lajien uhanalaisuus.

Brasilialainen naudanlihapihvi, kermakasti ke, ranskalaiset perunat, salaatti ja appelsiinimehua

Kasviksilla höystett y makaroni-laati kko sika-nautajauhelihasta, tomaatti -kurkkusalaatti , tummaa leipää ja maitoa

Emmental-juustolla kuorrutett ua broileria, riisi, vihersalaatti , limsaa

Makkara-naudanliha-pytti pannu, porkkanaraaste, leipä ja vesi

Kasvatett u luomulohimedaljonki, ohralisäke, kasviksia ja vesi

9,2 3,8

3,8 0,5

2,7 1,5

1,4 1,1

0,7 0,4

Suomalainen luonnonlaidunliha pippuripihvi, persiljavoi, lohko-perunat, uunivihannekset ja vesi

Poro-kesäkurpitsa-sipulimakaroni-laati kko ruismakaronista ja tomaati sta ja vesi.

Kermainen broilerikasti ke, riisi, juuressalaatti , leipä, vesi

Luomukalkkunapullia, tomaatti -sipuli-porkkana-kasti kkeessa ja spagetti a ja reilun kaupan appelsiinimehu

Silakkapihvit ja perunamuusi, marinoitu papu-sipulisalaatti ja vesi

Lähiruokaa Etelä-Savosta

Lähiruokaa on saatavilla runsain mitoin kesäai-

kaan torilta, jossa lähialueiden tuottajat myyvät

kausituotteitaan.

Vuoden ympäri lähiruokaa on saatavilla puo-

lestaan Mikkelin kauppahallista.

Etelä-Savosta on laadittu lähiruokaopas,

joka sisältää myös kartan kaikista alueen yrityk-

sistä. Yrityksiä löytyy netistä: http://www.ekone-

um.com/lahiruokaopas/ ja verkkosivulta: www.

aitojamakuja.fi

Nopsa-sivustolle on myös koottu lähiruoka-

reitti, joka vie paikallisten herkkujen ääreen.

Luomukin on huomioitu reittiä laadittaessa.

Paikkoihin lukeutuvat esimerkiksi Vilee puoti ja

bistro, Vanha Kilkkilä, Wehmaan kartano, Ant-

tolanhovin kartano ja Panimoravintola Huvila.

Lisätietoja: http://www.nopsatravels.com/lahi-

ruokaa-etela-savossa/#esittely

Julkiset keittiöt eettisen ruoan vetureinaRuoka on yksi merkitt ävimmistä pakollisis-ta kulueristä jokaisen lompakossa. Usein esimerkiksi luomuvaihtoehto on kalliim-pi kuin tavallinen. Tilastojen mukaan julkis-ten keitti öiden kasvatt aessa luomuti lauksi-aan tai vastaavasti lähiruokati lauksiaan, se laskee luomu- ja lähiruoan hintaa tavallisel-le kulutt ajalle ja toisaalta myös parempaan saatavuuteen. Samalla viljelijöillä on takuu tuott eiden menekistä ja he voivat lisätä vil-jelymääriään. Lopputuloksena on, ett ä yksi-löidenkin on silloin helpompi tehdä eetti siä valintoja. Moni ammatti keitti ö haluaisi käytt ää enemmän luomutuott eita ja lähiruokaa, mutt a kokee sen vaikeaksi hankintalain ta-kia. Kilpailutt amisessa määrääväksi tekijäk-si muodostuu usein ainoastaan hinta. Lähi- ja luomuruokaa suosivien keitti öiden kilpai-lutukset tekevältä henkilöltä vaati i rautais-ta ammatti taitoa asett aa kilpailutuskriteerit niin, ett ei hinta jätä muita kriteereitä var-joonsa.

lähiruokaa on kuitenkin onnistutt u suo-simaan asett amalla hankintakriteerit siten, ett ä lähituott ajat ovat vahvoilla. Vanhainko-din leipiä on kilpailutett u niin, ett ä tuott ajan on pitänyt läpäistä makuraati . Päiväkodeis-sa taas on poissuljett u ulkomaalaiset hedel-mät ja suositt u koti maassa yleisiä marjoja tai omenoita, jolloin koti maiset vaihtoehdot ovat huomatt avasti todennäköisempiä. Lisäksi luomun suosimista suurkeitti öis-sä on pyritt y kannustamaan luomalla Portaat luomuun -ohjelma. Ohjelman ensimmäisen portaan saavutt aneet keitti öt ovat ott aneet

esimerkiksi valikoimaansa ainakin yhden merkitt ävän luomutuott een ja he käytt ävät sitä vähintään 2 kertaa viikossa. Neljännellä portaalla edellytetään puolestaan jo 20 luo-mutuott een pysyvää ja runsasta käytt ämistä. EkoCentrian ylläpitämässä ohjelmassa on jo 2060 keitti ötä mukana. Mikkelin kaupun-

ki kuuluu tässä palkitt uihin edelläkävijöihin koko maassa. Helmikuussa perustett u valta-kunnallisesti toimiva Luomuinsti tuutti lisää alan tutkimusta. Myös Etelä-Savon maakun-nan maine luomumaakuntana noussee jäl-leen laajempaan ti etoisuuteen koti maassa ja kansainvälisesti kin.


Pariisista tulevat ensimmäisenä mieleen Eiffel-torni, croisantit, taiteilijat ja romanttiset elokuvat. Yhteistä Mikkelin – kansallisen Luomuinstituutin pääkaupungin kanssa – on innostus luomuun.

Mikkelissä luomutuotteita saa toreilta, kaup-pahallista, pienistä puodeista, ravintoloista ja lähimarketeista. Pariisissa kasvavassa roolis-sa ovat etenkin luomuruokapiirit, joista nou-detaan tuoreita kausituotteita ranskalais-herkkujen valmistamiseen. Pariisin luomuruokapiirien toiminta poh-jautuu tuottajalle maksettavaan vuosimak-suun, jolla jokainen ruokapiiriläinen saa kau-den tuotteita viikoittain. Jollei sato onnistu, ruokapiiriläinen kantaa solidaarisesti keh-non sadon seuraukset, sillä vuosialennusta ei tipu. Loma-ajoiksi pitää sopia, että joku muu noutaa viikkoannoksen, sillä tilaus on sään-nöllinen. – Kyse on pitkälti viljelijän ja ruokapiiriläi-sen keskinäisestä solidaarisuudesta. Viljeli-jästä riippumaton huono sato ei kohtuutto-masti rasita viljelijää, kun maksu on vakio. Samaan aikaan etukäteismaksu sitouttaa vil-jelijää tekemään parhaansa, jotta ruokapii-riläiset myös pysyvät, Dorianne Herrera to-teaa.

Luomuruokaa maailmallaPariisi on villinä luomuun

pienimmäT ruokapiirit ovat kymmenen hengen porukoita, mutta isoja, sadankin hengen ruokapiirejä löytyy. Sen lisäksi, että viljelijä tuottaa ruokaa suoraan ruokapiiriläis-ten pöytään, ruokapiiriläiset pääsevät myös halutessaan osallistumaan maatilan töihin. – Käyn täällä ainakin kerran kuukaudes-sa auttamassa sadon keräämisessä tai laatik-koihin pakkaamisessa. Tykkään siitä, että on mahdollisuus päästä myös katsomaan, missä ruokani kasvaa, Dorianne Herrera selittää.

Tilalla, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Pariisin ydinkeskustasta, käytetään luomuvil-jelymenetelmien lisäksi omaa tuulivoimaa. Mylly tuottaa koko maatilan, kuten valtavan kasvihuoneen, tarvitseman energiamäärän. – Ruokapiiriläiset ovat rahoittaneet ja si-joittaneet myös maatilaani. En ole tarvinnut pankkilainoja lainkaan maatilan laajennuksis-sa. Ruokapiiritoiminta on taannut mahdol-lisuuden keskittyä olennaiseen, eli mahdol-lisimman hyvään ruoantuotantoon, viljelijä Damien De Chanterac kertoo.

invesToinniT maatilaan ovat Pariisissa suuret, sillä jo normaalin asumisen hintakin on pilvissä. Joten vaikka Mikkeli todennäköi-sesti häviää Pariisille romanttisuuspisteissä, kotikaupunkimme voittaa moninkertaisesti asuinmukavuudessa.

Ei uskoisi, että Pariisi on vain 40:n kilo-

metrin päässä. Tilan kasvihuoneet saavat energiansa tuulivoi-

masta. Avomaa on myös käytössä. Tilan

suosituin tuote on parsa. Kasvihuonees-

sa kasvaa luomua.

Yrttejä voi kasvattaa myös kaupungissa.

Porkkananippu ikkunalautaviljelmältä.

heta heiskanen


Jokainen, joka on itse kasvattanut porkka-nansa, osaa sitä arvostaa. Viljeleminen vaatii nimittäin vaivannäköä ja aikaa. Toisaalta vil-jelyssä saa tuoretta ruokaa ja pääsee seuraa-maan kasvun ihmettä. Kaupunkiviljelystä on-kin tullut viime aikoina trendikästä. Viljely ei vaadi paljoa tilaa, vaan pienimuo-toisesti yrttejä voi kasvattaa ikkunalaudalla-kin. Ikkunalaudoista kannattaa valita se, jo-hon tulee eniten valoa. Helppoja ikkunalautaviljelyyn sopivia la-jeja ovat vihanneskrassi, valkosipuli, erilai-set yrtit, pinaatti ja retiisi. Viljelyn voi aloittaa helposti laittamalla yksittäisiä valkosipulin-kynsiä lähes kokonaan mullanpeittoon tai siirtämällä kaupasta ostetun ruukkuyrtin tai salaatin kukkamultaan. Viitseliäämpi kasvat-taa yrtit siemenestä tai taimesta.

yrTeisTä ikkunalla viihtyvät esimerkiksi ba-silika, kirveli, laventeli, meirami, minttu, ore-gano, persilja, rosmariini, salvia, sitruuname-lissa, tilli ja timjami. Niiden kasvu kannattaa turvata melko suurissa ruukuissa, jotka ovat vähintään 1,5 litran vetoisia ja läpimitaltaan

Kaupunkiviljely on pop15-20 senttiä. Käsitellyt saviruukut ovat vai-vattomimpia, mutta käsittelemättömätkin sa-viruukut ajavat asiansa, kunhan ne muistaa liottaa vedessä ennen käyttöönottoa. Kaik-kien ruukkujen pohjille kannattaa laittaa esi-merkiksi kiviä tai soraa salaojiksi. Hiekansekaiset ja vähäravinteiset seokset sopivat hyvin viljelyyn. Sekaan kannattaa kui-tenkin lisätä kalkkia tai tuhkaa, jollei tee al-takasteluruukkua. Riippuen ruukun koosta, sopiva määrä kalkkia tai tuhkaa on 1 ruokalu-sikka pieneen ja 2 ruokalusikkaa isoon. Suihkuttelu ja lehtien huuhtominen pitävät kasvit pirteinä. Isompia kasveja voi toki kas-tella kastelukannullakin. Jos mullan tuoksu ja suurempi sato hou-kuttavat, yksi mahdollisuus on vuokrata myös siirtolapuutarhasta palsta, jolla mah-tuukin viljelemään jo runsaasti eri kasveja. Lisätietoja voi tiedustella esimerkiksi Kurki-lammen siirtolapuutarhayhdistykseltä.

HYÖTYKASVIEN KYLVÖKALENTERI

LAJIKE ESIKASVATUS KYLVÖ AVOMAALLE SADONKORJUU

huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

PERUNA (Solanum tuberosum)

PORKKANA (Daucus carota)

HERNE(Pisum sativum)

RETIISI(Raphanus sativus)

HÄRKÄPAPU(Vicia faba)

KESÄKURPITSA(Cucurbita sp.)

TALVIKURPITSA(Cucurbita pepo)

BASILIKA(Ocimum basilicum)

MANGOLDI/ LEHTIJUURIKAS(Beta vulgaris var. cicla)

KRASSI(Lepidium sativum)

MINTTU(Mentha)

TILLI(Anethum graveolens)

heta heiskanen

Kotivakuutus asukkaan omaisuuden turvaksiOsakkaan tai vuokralaisen on hyvä var-mistua siitä, että hän on vakuuttanut omaisuutensa äkillisiä ja ennalta arvaa-mattomia vahinkotapahtumia varten. Osakas tai vuokralainen voi ottaa koti-ir-taimistonsa ja omien vastuidensa turvaksi kotivakuutuksen. Kotivakuutukseen kuuluu tavanomai-sesti omaisuusvakuutus, joka korvaa va-hingoittuneelle koti-irtaimistolle tai mahdollisille sisustuksellisille lisille aiheu-tuneita vahinkoja vakuutusehtojen mu-kaisissa puitteissa. Tyypillisiä tilanteita, joissa kotivakuutuk-sen perusteella korvataan vahinkoja, ovat esimerkiksi irtaimistoa kohdannut palova-hinko, polkupyörävarkaus tai kodinkoneen hajoaminen. Valitusta vakuutusturvan laa-juudesta riippuen irtaimistovahinkojen li-säksi osakkaan kunnossapitovastuulle kuu-luvia pintamateriaaleja voidaan korvata osakkaan kotivakuutuksesta, kuten esimer-kiksi osakkaan toimesta jälkikäteen asen-nettu parketti. Myös vuokralainen voi va-kuuttaa vuokrahuoneistossaan tekemiään tasoparannuksia.

koTivakuuTuksen yhteyteen kuuluu yleensä omaisuusvakuutuksen lisäksi oi-keusturvavakuutus sekä vastuuvakuutus. Vastuuvakuutus korvaa vakuutusehtojen mukaisissa puitteissa vakuutuksenottajan kolmannelle taholle aiheuttamia esine- ja henkilövahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan kor-vausvastuussa. Tyypillisesti yksityishenki-lön vastuuvakuutus voi korvata esimerkik-si vahingon, joka aiheutuu siitä, että asukas unohtaa hanan auki aiheuttaen vesivahin-gon taloyhtiön rakenteisiin tai poraa remon-tin yhteydessä kylpyhuoneessa putkeen ja tästä aiheutuu taloyhtiön rakenteisiin ulot-tuva vesivahinko. Oikeusturvavakuutukses-ta on mahdollista korvata lakimiehen tai asianajajan palkkioita riita- ja rikosasioissa, jotka ovat vietävissä käräjäoikeuteen.

pohjolan valikoimissa on tarjolla koti-vakuutuksia niin osakkaille kuin vuokralai-sillekin. Kattava kotivakuutustuotteemme Omakotivakuutus on mahdollista räätälöi-dä yksilöllisesti asiakkaan erityistarpeita vastaavaksi. Pohjolan Easy puolestaan on joustava tuotepaketti nuorille ja sen voi ottaa 15–25-vuotiaana.

Onkohan kotivakuutuksesi oikein mitoitettu?

Jotta et yli- tai alivakuuttaisi tärkeintä omaisuuttasi, teimme kotivakuutuksestamme helppo-tajuisen kokonaisuuden. Samaan pakettiin kuuluu halutessasi kiinteistön, kotisi irtaimiston ja kotiin tekemiesi parannustöiden vakuutus. Lisää tietoa saat myös osoitteesta pohjola.fi tai soittamalla 0303 0303.

Amme_A4_062013.indd 1 6/6/13 1:49 PM



Amme_A4_062013.indd 1 6/6/13 1:49 PM




Amme_A4_062013.indd 1 6/6/13 1:49 PM


TOIMISTO KIINTEISTÖHUOLLON ALUEELLISET YHTEYSTIEDOT

painosmäärä: 3.600 kpl – Julkaisuja: Mikalo Oy – päätoimittaja: Hannu Sormunen

Toimitustyö: Tapio Lankinen – Taitto- ja painotyö: AO-paino, Mikkeli

www.mikalo.fi

Mikalo-asukaslehti

Huollon numerot palvelevat ympäri vuorokauden. Arkisin klo 07.00 – 16.00 huollon numerot palvelevat kaikissa huoltoon liittyvissä asioissa.Päivystyaikana (arkisin klo 16.00 – 07.00 ja viikonloppuisin) numeroihin vastaa yksi päivystä-vä huoltomies.päivystysaikana otetaan vastaan ainoastaan kiireellisiä vikailmoituksia ja ovenavauspyyn-töjä.

Alue 1 HUOLTO: 015 321 3511isännöitsijä Tetra Venäläinen 015 321 3531 asukassihteeri Pirjo Marita Pulkkinen 015 321 3539

Alue 2 HUOLTO: 015 321 3512isännöitsijä Pia Sutinen 015 321 3523 asukassihteeri Raija Lappi 015 321 3538

Alue 3 HUOLTO: 015 321 3513isännöitsijä Tapio Lankinen 015 321 3522 asukassihteeri Mirja Liimatta 015 321 3540

Haukivuori

Luhtitie 19 – 21 Mustikkatie 1 – 7huoltomies Hannu Kääriäinen 040 171 6242vapaapäivien sijaisuus Juha Kantanen 040 752 9744

KÄYTTÖKORVAUSMAKSUT

Autopaikka 6,00 euroa / kk (ulkopuoliset 10,00 tai sopimuksen mukaan)Autokatos 8,00 euroa / kk (ulkopuoliset 18.00)Autotalli 20,00 euroa / kk (ulkopuoliset 40,00)

Saunavuoro 6,70 euroa / kk

Perintäkulu 5,00 euroaViivästyskorko Korkolain mukainen tällä hetkellä 8,00 %

Vesimaksu ennakko 0,50 euroa/ m2 (k= 0,22 ja l=0,28 euroa)Lämminvesi 7,19 euroa/m3

Kylmävesi 4,18 euroa/m3

Pelkkä lämminvesi 15,57 euroa/m3

Vakuusmaksu 1h+kk-k 300,00 euroaVakuusmaksu 2h+kk-k 400,00 euroaVakuusmaksu 3h+k 500,00 euroaVakuusmaksu 4h+k 500,00 euroaVakuusmaksu 5h+k 500,00 euroa

OvenaukaisulaskutusMaksu suoritetaan heti: kello 7.00 – 16.00 10,00 € kello 16.00 – 7.00 20,00 €

Laskutuksen kautta asukkaalta perittävä hinta: kello 7.00 – 16.00 25,00 € kello 16.00 – 7.00 50,00 €Hinnat sisältävät 5 € laskutuslisän.

VUOKRAVALVONTA

MIKALO OYMaaherrankatu 4450100 MikkeliPuh. (vaihde): 015 321 350Fax: 015 321 3549Sähköposti: [email protected]: www.mikalo.fi

Toimisto avoinnaToimistomme palvelee – maanantaista torstaihin klo 9.00–11.30 ja 13.00–15.00,– perjantaisin 9.00–11.30– juhlapyhien aattoina klo 9.00–11.30

Eeva Valanta 015 321 3534Päivi Himanen 015 321 3533

Mikalo 2013 kakkonen · perheTyönTekijä aija myyryläinen avasivat omassa puheenvuorossaan...

Documents

Transcript of Mikalo 2013 kakkonen · perheTyönTekijä aija myyryläinen avasivat omassa puheenvuorossaan...