Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni perustana

Varroa -biologia,

fysiikka ja tutkimus

mehiläistarhaukseni

perustana

Mika Manninen, Oulu

19.11.2016

Varroa punkki & tarhaukseni

Me torjumme aktiivisesti Varroaa, koska sen levittämät virukset ja taudit ovat mehiläisten turmioksi.

Tiedämmekö mehiläistarhaajina:

- Missä Varroa luuraa?

- Miten Varroa lisääntyy?

- Mikä vaikuttaa Varroan lisääntymiseen?

- Mikä vaikuttaa Varroan lisääntymisnopeuteen?

- Voinko toimillani hidastaa Varroan lisääntymistä?

- Voinko kalustoratkaisuillani vaikuttaa Varroaan?

- Miksi Varroa kehittää nopeasti resistentin torjunta-aineille?

- Onko torjuntatoimeni riittäviä?

- Entä tulevaisuudessa?

Esitän nyt muutamia oleellisia asioita Varroasta ja kuinka ne ovat vaikuttaneet minun tarhaustapaani.

Lisäksi muutamia kehityskohteita ja tuloksia

1. varroa punkin kehitysvaiheet peittosikiössä

Varroan lisääntyminen lyhyesti

Varroa tarvitsee lisääntyäkseen:

1. n. 10pv vanhan mehiläistoukan, joka elää sen jälkeen vielä peittosikiövaiheessa väh. 242 tuntia.

2. Naaras varroapunkin

Varroalla on samoin kuin mehiläisellä:

hedelmöittämätön muna => uros (vrt. kuhnuri)

hedelmöitetty muna => naaras (vrt työläinen).

Parittelu on samoin ”kerran elämässä jakso”

Kehityskulku pesässä:

- Naaras varroapunkki etsii 10pv vanhan mehiläistoukan ja menee sen kennon pohjapäätyyn piiloon (toukan ruokavarasto).

- Naaraspunkki odottaa piilossa kunnes mehiläiset sulkevat kennon kannen (time 0h). ”Peto on irti”

- Naaras odottaa 60-70h, jona aikana se puree mehiläistoukan jaokkeeseen reiän (ruoka-aukon), josta se itse syö

hemolymfaa ja sen jälkeläiset käyvät myös siinä myöhemmin syömässä.

- 60h kohdalla munii hedelmöittämättömän munan => tästä kehittyy uros varroa

- 90h kohdalla 1. hedelmöitetyn munan => Varroa 1.






Varroa uros kehittyy aikuiseksi ensiksi, n. 220h kennon peittämisestä

- Siirtyy välittömästi emon tekemän ruoka-aukolle ruokailemaan ja odottamaan kehittyviä naaraita.

Varroa 1. naaras kehittyy aikuiseksi ja siirtyy ruokailemaan n. 242h kohdalla.

Varroa 2. naaras kehittyy aikuiseksi ja siirtyy ruokailemaan n. 272h kohdalla.

Varroa 3. naaras kehittyy aikuiseksi ja siirtyy ruokailemaan n. 302h kohdalla. Jatkuen aina 30h jälkeen seuraava naaras.

Tutkimushavainnot parittelusta:

1. Varroa uros on ”Neitsytaktiivinen”, eli hakeutuu heti parittelemaan juuri saapuneen naaraspunkin luo (pääosin unohtaa

vanhat) => pyrkii varmistamaan hyvän jälkeläistuoton

2. Parittelutapahtuma kestää yrityksestä – 16 minuuttiin / kerta (keskimäärin 8,5 min)

3. Mikäli parittelutapahtuma on kestänyt vähemmän kuin 6 min, niin parittelu ei yleensä onnistunut (siittiöitä ei säiliössä).

4. Toistoa tarvitaan, välillä syödään, kerätään voimia ja jatketaan (keskimäärin 1 onnistunut parittelu (>6 min) tunnissa).

- riskinä siittiöiden riittävyys / voimien riittävyys

Naaras siirtää parittelun jälkeen siittiöt ”siittiösäiliöön”. Havaintojen mukaan, jos yhden kerran parittelu on kestänyt yli 6

min (eli onnistunut), niin kuitenkaan yhdeltäkään varroalta ei löytynyt siittiöitä säiliöstä => suvun jatkaminen ei onnistu.

Eli

1 onnistunut parittelu => 0 siittiötä säiliössä

2 onnistunutta parittelua => 0 – 26 siittiötä säiliössä

48 h paritteluaikaa => yli 24 siittiötä säiliössä (>90% tutkituista)

Varroa voi tehdä 5-6 kierrosta peittosikiöissä elinaikanaan => tarvii vähintään 25 siittiötä maksimaaliseen jälkeläistuottoon.


Varroa on siis ”sisäsiittoinen”. Varroan jälkeläisillä on siis vain yksi äiti ja jälkeläisten isä on äidin veli (eno).

Tästä johtuu sen nopea kyky saavuttaa resistenssi ”torjunta-aineille”, geneettinen tiedon siirtymisaika on lyhyt ja vahva.

Mehiläisillä on samoin yksi äiti (emo), mutta jopa yli 10 eri isää, riippuen pariutumislentojen määrästä ja tapahtumista.

Varroa uros jatkaa parittelu-urakkaansa aina siihen saakka kunnes mehiläinen kuoriutuu kennosta ulos. Tällöin sen

ruokapaikka häviää, kuolee nälkään ja kuivuuteen.

Työläismehiläisen kuoriutuessa (n.272-280h), varroa naaraiden kehitys-/parittelutaso vaihtelee, osalla ”tankki täynnä

siittiöitä”, osalla vajausta, osa ei ole edes sukukypsiä jne.

Varroa 1. Varroa 2. Varroa 3.

Varroanaaraiden 1-3 kehitysvaihe työläismehiläskennossa mehiläisen kuoriutuessa kennostaan.

=> 1 – 2 lisääntymiskykyistä Varroaa ulos kennosta (11,3 pv peittosikiöaika).


Kuhnurikennon suosiminen:

Varroa 1. Varroa 2. Varroa 3.

Varroa 4. Varroa 5.

Varroanaaraiden 1. - 5. kehitysvaihe kuhnurikennossa mehiläisen kuoriutuessa kennostaan.

=> Jopa 4 lisääntymiskykyistä Varroaa ulos kennosta (14 pv peittosikiöaika)

Varroan lisääntymisen osatekijät

On tutkimuksia/koetuloksia, että varroan lisääntymiseen vaikuttavat:

- Sikiöintivaihe pesässä

- Sikiökauden pituus

- Ilmasto (”vuodet eivät ole veljiä keskenään”)

- VSH (Varroa Sensitive Hygiene) mehiläisten kyky siivota pesäänsä, Varroan hedelmällisyys 85% => jälkeläistuotto 27%)

- SMR (Suppression of Mite Reproduction) mehiläisten kyky tunnistaa Varroa kennosta, hedelmällisyys 63%, jälkel. 4%)

- Pesän sisäkosteus sikiöalalla

- 59 – 68% RH => jälkeläistuotto 53%

- 79 – 85% RH => jälkeläistuotto 2%

- Kennokoko 5,3mm vs. 4,9mm

- Avosikiövaihe lyhenee 8h, peittosikiövaihe 16-20h (ehtiikö Varroa 2. mukaan?)

- SMR:n herääminen

Varroa asiassa pyöriviä termejä

VARROA

- Elävät mehiläiset

- Peittosikiöitä

- Parittelun onnistuminen

- Tymoli

- Oksaalihappo

- Muurahaishappo

- Sokeritomutus

- VSH (Varroa sensitive hygiene)

Fungi, (Metarhizium anisopliae)

- Petopunkit (Hypoapsis)

- Kuhnurikakkujen leikkaus

- Lämpötila ja kosteus

- Kirjaskorpioni

- Sikiökatkos

- SMR (Suppression of Mite Reproduction)

- Tekoparvet

- Pyyntikakut

Kuinka kaikki on vaikuttanut tarhaustapaani?

Pesäkalusto:

Puukalusto, ulkomitat 400 x 400 x 200m (liimalevy 800x200x18 3,25€)

- talveutus 2:lla laatikolla => täydellinen kuutio 400 x 400 x 400, ympärillä 30mm finnfoam

- verkkopohja

- tuuletuksen tehostaminen / emon liikkeiden rajoittaminen kääntämällä kehät ristiin mahdollista

- kosteusolosuhteiden hallinta

- liekitys mahdollisuus

- paino alle 20kg

Mittauksia, analyysejä ja kokeita:


Varroan lisääntymisen rajoittaminen ja VSH & SMR:

Käytän 4,9mm pohjukkeita ja päätylistan leveys on 32mm.

Kehäni vs langstroth:

Langstroth kehässä on 76 x 45 kennoa puolellaan

(n. 5,6mm kennoina)=> 6840 kennoa/kehä.

Kehissäni on 66 x 40 kennoa puolellaan (4,9mm)

=> 5280 kennoa / kehä.

Langstroth kokoinen 4,9mm kennoinen kehä sisältäisi 87 x 50

kennoa puolellaan eli 8700 kennoa/kehä.

Kun langstroth pohjuke on 425 x 210 ja laitetaan 36mm

välein , tulee yhdelle kennolle tilavuutta 425 x 210 x 36

/6840 = 469,7 mm3 / kenno (mehiläinen).

Pienissä kehissäni tulee 325 x 170 x 32 / 5280 = 334,8 mm3/

kenno (mehiläinen).

Täten siis mehiläiseni ovat pakattu 28,7% tiiviimpään kuin

perinteisessä tilanteessa. Eli 12,5% pienempi mehiläinen

pakattu 28,7% tiiviimpään => lämpötilan nousua sikiöalalla,

siivousaktiviteetti pesässä herää. SMR (= kulma pois

pohjukkeesta, kuhnuriala 5%)

Ahtautta, parveiluherkkyyttä? Ei.


Parveilun esto:

Asetan kehät aina tiettyyn suuntaan.

Kun katsot pohjukkeen pohjalle muodostuneen Y-kirjaimen

suuntaa, mikäli se näkyy sinulle pystysuuntaisena Y-

kirjaimena (Y), tulee se puoli asettaa ulkoreunalle päin.

Kun käännät kehän käsissäsi vaakatasossa ympäri, on siellä

Y ylösalaisin ja sen tulisi olla pesän sisustaan päin.

Eräät kertovat kokemuksista, että kun kehät ovat järjestetty

edelläkuvatusti, niin aiemmin 40% parveilleet pesät

parveilivat enää noin 5% todennäköisyydellä.

Kun annan lisätilaa (lisään laatikoita), varmistan että

keskimmäisten kehien yläreunoissa ei ole ”mesisulkua” eli

onko kennot jo täytetty kerätyllä medellä kehien

yläreunassa.

Pesä alkaa valmistautua parveiluun, mikäli ruoka-ala alkaa

rajoittaa muninta/sikiöalaa!

⇒ Cheekerboarding

Tuo mesisulku rikotaan:

1. Mikäli sikiöitä on jo kahdessa laatikossa, laitetaan kyseisiä

kehiä alalaatikkoon (syövät itse sen välistä pois).

2. Mikäli kehissä ei ole paljon sikiöitä vielä, nostellaan joka

toinen kehä uuteen laatikkoon, eli joka toinen siinä on

pohjuke/rakennettu, joka toisessa on tavaraa. => mehiläiset

nousevat ylös ja alkavat rakentaa ja emo munia.


Katon kehittäminen:

Lämpötila ja kosteusanalyysit DOF-lämpö ohjelmalla:

Yleisimmin käytetyssä kattoratkaisussa, 3 kuitulevyä

päällekkäin + ilmaväli ja vesikatto, on tiivistymis ja

jäätymisongelmaa. => Ei hengitä. Kosteus ei hallinnassa.

Lisäksi pesän avaaminen on monivaiheinen prosessi.

Halusin parempaa.

Ohjelmaan on syötetty mittaamani päivittäiset arvot.



Kiinteä rakenne:

Havuvaneri 6mm + 20mm ilmaväli + 3 kuitulevyä + 20mm

tuuletusväli + vesikatto (filmivaneri).

Missään mittauskohdassa ei rakenteeseen synny

kastepistettä.=> Ei jäädy, ei lakkaa hengittävyys.



Lämpövuoto, 16,9 kWh Lämpövuoto, 3 kuitulevyä 33 kWh


Kosteuskäyrää pesän sisältä

Havaintoja: Mehiläiset hyvin älykkäitä

hallitsemaan kosteutta, ei turhaa energian

kulutusta. Jos kosteutta ei voida poistaa,

mehiläiset sallii pesän lämpötilan laskea

jopa -7C asteeseen (norm +5C).

Huomioivat eriomaisesti vas. olevan

homeen muodostumiskäyrän!

On havaittu, että jopa 1kk ennen parven

lähtöä pesän kosteuden poistokyky

häiriintyy (Ellis 2008).


Kennokoko 4,9mm vs 5,3mm

Rhombic mittaus metodi (musta suunnikas) ylhäällä, 4.9mm

kennoverkon päällä. Menetelmää käytetty hyvin pitkään

(satoja vuosia).

Baudoux mittausmetodi alhaalla (sininen neliö) 5.3mm

kennoverkon päällä.

Belgialainen Baudoux tutkittuaan kennokoon vaikutusta

mehiläiseen hän kirjoitti, että havaitsi hyväksi 830 kennoa

/dm2, mutta ei maininnut millä menetelmällä se tulee

määrittää.

Rhombic menetelmällä mitattaessa 4.9 kennokoko antaa

saman tuloksen kuin Baudoux menetelmällä mitattaessa

5.3mm kenno eli noin 830 kennoa /dm2.

=> Alettiin käyttää 5.3mm kennokokoa

Kuvien neliöt ja kennot ovat oikeassa mittasuhteessa CAD:llä

piirretyt, niin n. 420 kennoa löytyy molemmista.

KIITOS

Tutkimukset jatkuvat:

Fungi, (Metarhizium anisopliae)

Petopunkit (Hypoapsis)

Kosteuden hallinta

Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni perustana

Technology

Transcript of Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni perustana