Mietta Lennes, Hanna Anttila ja Antti Iivonen Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto
-
Upload
ivana-zamora -
Category
Documents
-
view
41 -
download
3
description
Transcript of Mietta Lennes, Hanna Anttila ja Antti Iivonen Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto
Vokaalisegmenttien kesto ja akustinen laatu spontaanissa suomenkielisessä puheessa
Alustavia tuloksia
Mietta Lennes, Hanna Anttila ja Antti IivonenFonetiikan laitos, Helsingin yliopisto
Olga BolotovaFonetiikan laitos, Pietarin yliopisto
Viola de SilvaVenäjän kielen laitos, Jyväskylän yliopisto
Spontaani puhe
●Foneetikot ovat pitkään keskittyneet "ennalta suunnitellun" puheen tutkimiseen●Epämuodollinen arkipuhe on kuitenkin yleisin puhetyyli!●Epämuodollisen puheen katsotaan yleensä edustavan maksimaalista foneettista vaihtelua●Suomen kielen osalta spontaanista puheesta ei vielä ole paljoakaan foneettista tietoa
Suomenkielisen puheen foneettinen perustutkimus on tärkeää, koska suomen puhujia on vähän -> vaarana on syrjintä esimerkiksi puheteknologian kehityksessä
Uusia yhteistyöprojekteja
EU-rahoitteinen INTAS 915 -projekti (2001-2004)
Spontaneous speech of typologically unrelated languages (Russian, Finnish and Dutch): Comparison of phonetic properties
Jyväskylä - Helsinki - Pietari - Moskova - Amsterdam
Suomen Akatemian rahoittama projekti (2002-2004)
Finnish and Russian prosody and the effect on segments
Jyväskylä - Helsinki - Tampere
Äänteellinen vaihtelu●Puheaikomus (planning) - puhetoteutus (execution)●Puhujan suoritus - kuulijan suoritus (taloudellisuus vs. ymmärrettävyys)●Puheena tunnettu asia - uusi asia●Selvyys - epäselvyys
niin - nii > ni●Standardikieli - puhekieli
minä - mää / mä, oletko ollut - oks (ots) ollu●Vakiintunut muoto - tilapäinen esiintymä●Vakiintumistendenssi - leksikaalistuminen/morfologistuminen
kolmesataa - kolmestaamenemään - meneen
●Havaittava muutos - huomaamaton muutoskipeä - kipee; kolmesataa - kolmestaa
Vokaalien fonetiikkaaTarkastelemme seuraavia suomen vokaalien laatuun ja kestoon vaikuttavia tekijöitä:
●Tavurakenne●Asema sanassa●Sanan yleisyys●Painollisuus ja painottomuus (lausekontekstissa)
Spontaanissa puheessa on erilainen sanaston ja siten myös tavutyyppien jakauma kuin kirjoitetussa kielessä:
●Sanat keskimäärin lyhyitä●Paljon yleisiä pikkusanoja (keskustelupartikkelit jne.)●Tuttu keskustelukumppani "ymmärtää puolesta sanasta"●Yleiskielen fonologisten oppositioiden neutraalistuminen?
Aineisto●Äänitykset TKK:n akustiikan laboratorion kaiuttomassa huoneessa headset-mikrofonilla DAT-nauhalle
1Epämuodollinen keskustelu ystävän kanssa (puhujien äänet tallennettiin eri kanaville)
2Ääneen luettu tarkka litteraatio puhujan omista vuorosanoista em. keskustelussa
●Analyysin kohteena yksi naispuhuja (25 v., kotoisin pääkaupunkiseudulta)
INTAS 915 -projektin tavoitteena on koota vastaava suomenkielinen aineisto 5 mies- ja 5 naispuhujalta (pääkaupunkiseutu).
Nimikointi
Analyysit
Nimikoidusta aineistosta mitattiin automaattisesti
●vokaalisegmenttien kestot●formanttien F1 ja F2 taajuudet 10 ms välein koko vokaalisegmentin ajalta (myös arvot vokaalin keskikohdassa)
Lisäksi poimittiin
●vokaalista tehty foneettinen transkriptio●tiedot tavutyypistä (ortografinen + CV-muotoinen) sekä tavun asemasta sanassa●kunkin tavun ja sanan frekvenssi analysoidussa spontaanin puheen aineistossa
Tavujen ja sanojen jakaumat
Vokaalien jakaumat
Vokaali ja tavutyyppi
Kestojakaumaspontaanissa aineistossa
Lyhyet vokaalit
Pitkät vokaalitPitkät vokaalit
Kestojakaumalukupuheen aineistossa
Lyhyet vokaalit
Pitkät vokaalitPitkät vokaalit
Lausepaino ja kesto (spontaani)
Sanapaino ja kesto (spontaani)
Sanapaino ja kesto (lukupuhe)
Vokaalin kesto eri asemissa
Vokaalin kesto eri asemissa
Vokaalin kesto eri tavutyypeissä
Vokaalin kesto eri tavutyypeissä
Švaa
JohtopäätöksetPitkän ja lyhyen kvantiteetin kestoero (2:1) säilyy keskimäärin spontaanissakin puheessa, mutta usein ero myös hämärtyy vokaalin asemasta ja kontekstista riippuen. Vokaalien kesto on pisin sana- ja lausepainollisissa asemissa.
Lyhyt kesto ei välttämättä implikoi akustista reduktiota. Hyvin lyhyt vokaali kuitenkin kuullaan helposti švaaksi.
Epämuodollisen puheen vokaalit ovat keskikohdastaan redusoituneempia kuin muodollisemmassa tyylissä.
Vokaalin aikana tapahtuu yleensä jatkuvaa liikettä, eikä mitään "tavoitearvoa" siis ole selvästi määritettävissä.
Tavun ja sanan korkea esiintymistiheys lisää vokaalin taipumusta redusoitua ja pienentää vokaalikategorioiden lukumäärää.
Viitteet
Van Bergem, D. (1995) Acoustic and lexical vowel reduction. Amsterdam: IFOTT.
Karlsson, F. (1983) Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. WSOY.
Kukkonen, P. (1990) Patterns of phonological disturbances in adult aphasia. Helsinki: SKS.
Lehtonen, J. (1970) Aspects of quantity in standard Finnish. Jyväskylän yliopisto.
Wiik, K. (1965) Finnish and English vowels. Turun yliopisto.