MetsäSanoma - VKK-Media

1MetsäSanoma 2/2017MetsäSanomaIin, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Ylikiimingin ja Yli-Iin Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti

Metsänomistajat2/2017

Kuusitukki toivotuinta Männyn tilanne pikkuhiljaa paranemassa.Havukuitupuun hinta tasaista

Metsätietämystä koululaisilleErilainen koulupäivä metsällisissä maisemissa

Hankintahakkaajat harvinaisiaMetsänomistaja työmyyrä Kalevi Tuohino

IIYLI-II

KIIMINKI

OULUN SEUTUMUHOS

YLIKIIMINKI

Majavat valtaavat jokiammeKanta kasvussa

Taimikonhoitoa lisättäväKemeratukea riittää

Vieraskirjoittaja

Mikko TiirolaBrysselissä säädetään, mitä ja miten?

2 MetsäSanoma 2/2017

Pääkirjoitukset

Metsäala jännittää metsäkriteereitäRaaka-aineen kestävyyskriteeristä on kään-netty EU:ssa kättä koko syksyn. Kun vihdoin hiilinielu-hiilipäästö keskustelu päättyi Suo-men voittoon eräistä EU poliitikoista huoli-matta. Ihmetellä vain pitää, mistä tarpeesta nämä neljä henkilöä pyrki äänestyksessään asettua suomalaisuuden vastapuolelle. Nyt käännetään veistä ojitusalueiden energia-puun korjuusta ja sahateollisuuden sivuja-keista.

Uusiutuvan energian di-rektiivin (red II) kuuluvi-en kestävyyskriteerien tulee sallia bioenergian tuotan-to myös raaka-aineilla, jot-ka on tuotettu kestävästi

hoidetussa metsässä, vaik-ka se onkin turvemaapitoi-nen. Nykyinen linja veisi pohjan pitkän aikavälin stra-tegialta kohti tasapainoista hiilineutraaliyhteiskuntaa.

Ja sitten puukauppaan…

Onko ale alkanut? Hullut Päivätkö?Puukauppaa vetää tällä hetkellä par-haiten kuusitukki. Ja taustalla kulkee omaa polkuaan hil-jaa kuiskutellen män-ty- ja kuusikuitupuu. Metsäteollisuuden uudet investoinnit vauhdittavat kuitupi-toisten leimikoiden, eli harvennuskohtei-den kauppaa. Toki päätehakkuukohteet ovat edelleen ”kark-kia” halvemman kor-juun kustannuksien takia.

Mutta kantohintoihin esim. mäntykuitupuun kysyntä siirtyy onnettoman hitaas-ti, koska puusta on edelleen ylitarjontaa ja hyvää mark-kinatilannetta ei aiota rikkoa hintoja nostamalla.

Mäntykuitupuu ei liiku ilman tukkikauppoja. Saho-ja ei enää juurikaan kolmen suurimman paperinvalmis-tajan taseessa pohjoisessa ole. Oravannahka eli vaih-topuukauppa on vilkasta. Mäntytukin ostot ovat näin ollen lisääntyneet muillakin kuin sahojen ostoissa, huo-limatta siitä, että männyn sahaus on edelleen tappiol-lista. Mutta pikkulinnut lau-

lavat jo mäntylankun hinnan nousun puolesta. Se on hyvä merkki.

PPT odottaa, että ensi vuosi tuo mäntysahureille suurta helpotusta. Männyn sahauksen miinusmerkkis-tä tulosta paikataan kuusen pienen voiton turvin.

Myös paperiteollisuu-della voi olla vaikeita aikoja edessään. Paperin tuotan-to vähenee edelleen ja yli-tuotantoa syntyy herkästi. Onneksi kartonki- ja raaka-sellu käyvät hyvin kaupak-si markkinoilla. Toki näiden tuotteiden hinnanlaskukin voi olla mahdollista mark-kinatilanteen vaihtuessa

ylituotannoksi. Puuta myy-välle metsänomistajalle tilanne on kuitenkin keski-määrin hyvä, koska raaka-aine menee kaupaksi, mutta huippuhintoja on turha odo-tella.

Mutta menkäämme kohti loppusyksyä ja juhlikaamme satavuotista Suomea.

Kauniita syyspäiviä toivotellen

EU parlamentin ympäris-tövaliokunnan esitykses-sä mainitaan turvemaisen energiakäytön rajoittami-nen, joka romahduttaisi jo muutenkin kangerrellen kulkevaa energiapuukaup-paa metsänomistajia ajatel-len. Ajatus sotii kestävän kehityksen kolmea; sosiaa-lista, taloudellista ja ekolo-gista ulottuvuutta. Kaikki nämä mahdolliset rajoitteet jarruttaisivat uusia biotalo-usinvestointeja ja toiminnal-laan hankaloittaa näin ollen turhalla byrokratialla asi-oiden käytännön etenemis-mahdollisuuksia.

EU mepit ovat kirjautta-neet yli tuhat muutosesitys-

tä koskien aihetta. Soppa on valmiiksi maustettu ja lähes valmis. Tähän kun lisätään pippuri- ja muut mausteet, heitetään ne tähän keittoon poliittisin perustein ja mitä ilmeisimmin taas eräät suo-malaisuutta vähemmän puolistavat poliitikot popu-listisesti äänestävät enem-mistön esitystä vastaan, ei voi kuin nauraa ja hävetä suomalaisuutta. Suomella raaka aineet ovat rajalliset. Metsissä on raaka-ainetta, joita tulee jalostaa talouden ylläpitämiseksi.

Erikoista on myös se, että nämä samaiset suomen” hii-linieluraggarit” ovat teh-neet muutosselvityksiä

muun muassa aiheista, että kantoja tai yli 10 senttimet-ristä puuta ei saisi käyttää energiaksi. Tulisivat nämä naiset itse vääntämään kät-tä kuiduttavan teollisuu-den, niiden kolmen koplan kanssa inttämään ostatteko pienilatvaläpimittaista kui-tupuuta. Ja jos yleensä os-taisivat kuinka halvalla taas menee. Vaaleatukkaisella hesalaisella ja Kainuun tum-matukkaisella ei ilmeisesti ole metsäomaisuutta tai hei-dän puukauppa-asiantunte-mus on esikoulu asteella.

Metsäteollisuudella on selvä tavoite ja visio lisätä puun käyttöä vuosittain 15 miljoonaa kiintokuutiomet-

riä raakapuuta. Se kuka tä-män puumäärän ostaa, myy, hoitaa puunkorjuun metsäs-tä ja kuljettaa tehtaalle onkin jo suuri haaste. Sitä vasten ei ole suotavaa, että politi-koinnilla aletaan jarruttaa suomalaista hyvinvointia ja tavoitteiden saavuttamista. Kaikissa eri ketjun osateki-jöissä liikkuu raha.

Ja pahin skenaario on, että EU:n rajoittama toi-minta hakkuissa lisää Ve-näjän puun myyntiä. Paluu itäpuuhun tuo myös muita lieveilmiöitä, joita olemme vuosien saatossa huoman-neet.

Timo MikkolaPäätoimittaja

3MetsäSanoma 2/2017

Metsänhoitoyhdistykset

Voitto Koukkari, Muhos, Muhoksen MhyJorma Styng, Oulu, Oulunseudun MhyVeli Matti Isola, Oulu, Ylikiimingin MhyVesa Moilanen, Pahkakoski, Yli-Iin MhyElsa Ruonala, Yli-Ii, Yli-Iin Mhy

Tuotepalkinnot ovat noudettavissa omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi.

MetsäSanoma kilpailun palauteosion

voittivat seuraavat henkilöt

Toimikunta kiittää lukijoitaan aktiivisuudesta. Kii-minkiläisen Tappara puolustajan Niko Mikkolan lauko-mat kiekot löytyivät sivuilta 6,10,23,27,33.

Tiedustelimme Heinon sahaa ja ”liiteristähän” se löy-tyi. ”Sorosen keisari” on puunkorjuu-urakoitsija Risto tuohimaa Ylikiimingistä. Kemeratuen tarve jakaantui. Osa pitää tärkeänä, osa ei.

Mielenkiintoisia artikkeleita jakautui tasaisesti koko lehden alueelta.

Onnea voittajille ja kiitokset kisaan osallistumisesta!

Minna Kauppi

KU

VA: P

AU

LA L

EHTO

MÄ

KI

Onko metsäsuunnitelmasi vanhentunut?

Tilaa uusi metsäsuunnitelma omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi.

Uusiin suunnitelmiin saat Metsäselain-mobiiliversion ladattavaksi kännykkään tai tablettiin. Metsäselain-

sovellus on ladattavissa kaikkiin älypuhelinmalleihin.

Palvelu on myös käytettävissä verkossaosoitteessa www.metsäselain.fi

Metsäselain-mobiiliversio mahdollistaa metsänomistajalle uudenlaisia, helppoja tapoja oman metsäsuunnitelman tarkasteluun ja maastokäynteihin. Metsäselaimesta löydät teemakartat hak-kuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot sekä sijaintitiedot. Ominaisuuksiin kuuluu myös hyvälaatuiset kartat, tilanrajat sekä Maamittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta.

Kysy jäsenhintatarjous omasta metsänhoitoyhdistyksestä!

Metsäsuunnitelma kulkee mukana

Timo MikkolaPäätoimittaja

Juhlavuoden metsäilta metsänomistajille

Suomi 100

Tilaisuudessa pohditaan metsäsektorin tulevaisuutta, metsänhoitoa ja puunjalostusta sekä metsänomistajan menestymistä muutosten myllerryksessä. Illan esiintyjinä toimivat maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä, profes-sori Matti Kärkkäinen sekä toimitusjohtaja Jukka Kanto-la KaiCell Fibers Oy:stä.

Illan ohjelma löytyy oman mhy:n kotisivuilta.

Ilmoittaudu iltaan oman metsänhoitoyhdistyksen toimistoon tai toimihenkilölle 6.11.2017 mennessä.

Lämpimästi tervetuloa läheltä ja kaukaa!

Oulussa, Saalastinsalissa ma 13.11.2017 alk. klo 18.00 Linnanmaalla, Pentti Kaiterankatu 1, Oulu. Kahvitarjoilu alkaa jo klo 17.30.

Pohjois-Suomen Metsänhoitoyhdistykset ry

Lehtemme metsänhoitoyh-distykset järjestivät 15. syyskuuta alueen metsän-omistajille metsäpäivän Ou-lussa Kuivasjärven Auran majalla. Yleisen metsän-omistajille järjestetyn ohjel-man lisäksi, tapahtumassa juhlistettiin Konepalvelu M. Juntusen 20-vuotista työuraa Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelussa. Juntusen toimesta järjestettiin puun-korjuunäytös, mikä kerä-sikin mukavasti yleisöä seuraamaan tämän päivän koneellista puutavaran kor-juuta.

Matti Juntunen on aloit-

tanut metsäkoneurakoinnin jo vuonna 1996 Haukipu-taan metsänhoitoyhdistyk-sen korjuupalvelussa. Uran alkuvaiheessa Juntusella on ollut käytössä Kockums- merkkinen hakkuukone ja puutavaran lähikuljetuksen ovat suorittaneet toiset ura-koitsijat.

Tänä päivänä Juntunen suorittaa kokonaisvaltais-ta puunkorjuuta Ponssen metsäkoneilla. Myös maan-rakennustyöt kuuluvat Jun-tusen palveluvalikoimaan.

Metsäsanoma onnittelee Juntusta pitkästä työurasta!

Konepalvelu M. Juntunen Oy 20 vuotta Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelussa

Heimo Jurvakaista onnisti Metsäpäivien tehtäväradan arvonnassa.


Iin Metsänhoitoyhdistyksessä vetovastuu vaihtunut

Kiiminkien Yhteismetsä ottaa edelleen uusia metsätiloja osakkaiksiMyös erillisiä metsäpalstoja voi yh-teismetsälle tarjota. Kohteesta tulee teettää tila-arvio ja yhteismetsä te-kee tarvittaessa kohteesta tarjouk-sen. Tarkoituksena tässä on edelleen saada vaihtoehto metsänomistajal-

le, jolla ei ole suurempaa tarvetta tai kiinnostusta hoidattaa tai hoitaa omatoimisesti metsäpalstaansa ja pienet metsätilat hoidon pariin. Osa yhteismetsistä on sulkenut mahdolli-suuden liittyä osakkaaksi yhteismet-

sään. Sitä ei tämä yhteismetsä ole.Yhteismetsän edustaja Juhani

Paakkola ja metsätilan myyjän edus-taja Ritva Särkelä kauppakirjan alle-kirjoittamistilaisuudessa elokuussa.

Iin Metsänhoitoyhdistyk-sessä on syksyn aikana tapahtunut toimihenkilö-muutoksia. Vuodesta 1981 yhdistyksen toiminnan-johtajana toiminut Eero Alaraasakka on siirtynyt nauttimaan ansaitusta eläk-keestä ja uudeksi toimin-nanjohtajaksi on valittu Iin MHY:ssä metsäneuvojana

Henri Turtinen luotsaa nyt Iin Metsänhoitoyhdistystä.

Vahdinvaihtopäivänä toimistolla poikkesi yli 80 metsänomistajaa.

viisi vuotta toiminut Henri Turtinen.

Vahdinvaihtopäivänä toimistolla oli vilkastaEero jäi virallisesti eläkkeel-le lokakuun alussa, joten syys-lokakuun vaihtees-sa katsottiin aiheelliseksi järjestää metsänomistajille avoimien ovien päivä. Vils-kettä toimistolla riitti aa-musta pitkälle iltapäivään, kun metsänomistajat kä-vivät toivottamassa Eerol-le leppoisia eläkepäiviä.

Taisipa Eeron eläkerepusta kotiin lähtiessä pilkottaa jo-kunen konjakkipullon kau-lakin, tosin osa oli varmaan syntymäpäivälahjoja, sillä samana päivänä juhlittiin Eeron 63-vuotispäivää.

Metsäneuvoja hakusessa lähitulevaisuudessaToimihenkilömuutokset ei-vät pääty toiminnanjoh-tajan vaihdokseen, vaan uuden metsäneuvojan palk-kaaminen on ajankohtaista Iin Metsänhoitoyhdistyk-sessä tulevan talven aikana. Paikka julistetaan haetta-vaksi vuodenvaihteen tie-noilla ja näillä näkymin uusi metsäneuvoja alkaa palvella iiläisiä metsän-omistajia kevättalvella.

” Vilskettä toimistolla riitti aamusta pitkälle iltapäivään, kun metsänomistajat

kävivät toivottamassa

Eerolle leppoisia

eläkepäiviä.

MetsäSanoma


MetsäSanoma uutiset

PEFC sertifioinnin auditoinnit tehtyMetsänhoitoyhdistykset ovat sitoutuneet metsien kestävän hoidon ja käytön osoit-tavaan PEFC sertifiointiin. Sertifikaatti on myönnetty Kestävän metsänhoidon yh-distyksen kautta alueellisena ryhmäserti-fikaattina. Kaikki metsänhoitoyhdistysten jäsenet kuuluvat siten automaattisesti mukaan sertifiointiin, elleivät erikseen ole jonkin tilan osalta irtisanoutuneet sertifi-oinnista.

Sertifikaatin voimassa-olo edellyttää ulkoisen auditoijan tekemää vuo-sittaista auditointia, jos-sa tarkistetaan, olemmeko toimineet sertifikaatin kri-teerien mukaisesti. Jos poikkeamia kriteereis-tä löytyy, on toimijoi-den esitettävä korjaavat toimenpiteet, joilla asia laitetaan kriteerien mu-kaiseen kuntoon. Tämän vuoden auditoinnit toteu-tettiin Pohjois-Suomessa elokuun lopulla. Tämän alueen metsänhoitoyhdis-tyksistä auditoinnissa oli tällä kertaa mukana Iin metsänhoitoyhdistys.

Auditoinnin lopulli-sia tuloksia ei vielä ole saatu, mutta tiedonke-ruutulosten perusteel-la suuria yllätyksiä ei ole odotettavissa. Taimi-

konhoitomääriä saatiin nousuun edellisvuodes-ta, mutta tavoitteen saa-vuttaminen on edelleen haasteellista. Kulotusta-voitteen kanssa on sama tilanne. Positiivista on korjuuvaurioiden pysy-minen matalalla tasolla märistä keleistä huolimat-ta sekä vesiensuojelun tason selvä paranemi-nen. Työturvallisuus- ja työsuhdeasioiden kou-lutukseen on satsattu myös paljon ja siinäkin on edistystä tapahtunut, kertoo Pohjois-Suomen sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja, MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl.

Markku EkdahlMetsäSanoma

MHY metsäpäiväMetsänhoitoyhdistyksiemme yhteistä metsäpäivää vietettiin tällä kertaa Auranmajalla

Metsäpäivän hernesoppatarjoilusta vastasi Pentti Jämsä.

Lehtemme alueen yhdistyk-set ovat vuodesta riippuen pitäneet omia korjuunäytös ja metsäpäiviä. Muutaman vuoden välein olemme pi-täneet yhteisiä tilaisuuksia, joissa on ollut ihan muka-vasti osallitujia, vaikka ajan-kohdat osuvat arkipäiviin ja päiväsaikaan. Auranmajan metsäpäivä avasi näin ollen perinteisen mhy syysviikon, jota vietettiin koko valtakun-nassa erilaisine tempauksin ja tapahtumine.

Arvion mukaan tapahtu-man osallitujamäärä lähen-teli tällä kerralla kahtasataa. Yksittäisisää yhdistyskoh-taisisa korjuunäytöspäivisää osallistujamäärät jäävät usein alle kolmenkymmene , joskus jopa alle kahdenkym-menen osallistujan määräk-si.

Tarjolla oli pienimuotoi-nen metsätaitorata, puun-korjuunäytös Matti Juntusen Ponsse monitoimikoneella, tuoteyritysesittelyä ja met-sällistä jaarittelua yhdis-tyksien toimihenkilöiden kanssa.

Tarjolla oli hernekeit-toa, munkkikahvitusta sekä makkaranpaistoa. Nälkä ei liene jäänyt kenellekään.

Timo MikkolaMetsäSanoma

Matti Juntusta onnitteli Seija Torvela ja Juha Sipola.

Välillä jumpattiin.

Mikko Takalo tarjosi kuusentaimia kävijöille.

Tatu Laakkosen piinapenkissä Juhani ja Esko Tuohino.

Teltalta sai kilpailulipukkeita ja oikeat vastaukset. Korjuukohde hieman etäämmällä.



Mhy Yli-Iin kesäretki itärajallaLinja-autollinen metsänomistajia ja mhyn miehet lähtivät elokuun puolen välin tietä-millä Yli-Iin metsänhoitoyhdistyksen perin-teiselle kesäretkelle iloisin mielin, kohteena Sotkamo, Koli, Lieksa ja Ilomantsi.

Ensimmäisenä kohteena kes-kiviikkona Sotkamossa oli Korpikorsu niminen syrjäi-nen paikka kirkkaan lam-men rannalla kuvankauniilla mäntykankaalla. Pääraken-nus oli tehty korsun tyyliin ja muutenkin paikan teema oli ollut maanpuolustuksel-linen, pihalla oli mm. so-danaikaisia vanhoja tykkejä ja sisustuskin oli korsutyy-linen ja esimerkiksi lautaset, jolta söimme koko reissun ehkä maukkaimman ateri-an, olivat alumiiniset, entistä armeijan kalustoa. Ruokana oli hirvimureke juureksien kera korvasienikastikkeel-la, erittäin nam, varsinkin kastike…! Matkanjohtajam-me Mikko Mäkelä oli Suo-men 100 v. juhlavuoden kunniaksi ottanut päätee-maksi maanpuolustuksen ja sotahistorian ja jo tämä ensimmäinen tutustumis-kohteemme viitoitti tietä sii-hen suuntaan. Korpikorsun omistaja Jarkko Kotilainen itse oli aterian valmistanut ja hän kertoi että tunnettu näyt-telijä-koomikko Aake Kallia-

Kilpailun ratamestarina toimi monien ratojen konkari Väinä Hinkula. Leimaus-tehtävällä piti huomioida koivujen ikä sekä mäntyjen huono laatu.

Perinteiset kolmen kunnan metsätaitokisat pidettiin Pudasjärven Kipinässä 22.9. Hyvä kilpailusää houkutte-li paikalle yli 40 taitoilijaa. Kilpailujen korkeimman

pistemäärän saavutti Veik-ko Heikkinen Mhy Siika-laudesta. Kolmen kunnan mestaruus meni Pudasjär-velle Pentti Ratalalle. Nais-ten Sarjan paras oli Vappu

Kokkonen Mhy Savotasta.Kilpailun yhteydessä rat-

kottiin myös Yli-Iin mesta-ruus ja toisen kiinnityksenn kiertopalkintoon sai Kuller-vo Kanniainen.

Yli-Iin, Iin ja Pudasjärven metsätaitomestaruudet ratkottiin Kipinässä

la oli alussa osakkaanakin ja ideana koko ajan on ollut Aakenkin ideoimat maan-puolustusteemat ja hyvä, yk-sinkertainen usein riistaan ja kalaan pohjautuva konstaile-maton ruoka.

Matkan varrella oli lyhyen pysähdyksen taktiikalla toisena tutustu-mispaikkana Nunnauunin myynti/näyttelytilat, jossa katsoimme yrityksen hienon esittelyvideon, joka aikanaan oli voittanut ykköspalkin-non ansioillaan. Seuraavaksi suuntasi kuskimme, Kaarta-xin yrittäjä Hannu Mankinen bussin keulan kohti Kolin hulppeita maisemia. Ensim-mäinen yöpymispaikka oli Kolin laella oleva Sokos-ho-telli. Illalla paikalle tultu-amme ohjelma oli vapaa ja useimmat kävivät hotellin lähellä olevalla Ukko- Kolin näköalapaikalla. Ei paikkaa turhaan ole hehkutettu, kyl-lä maisema sieltä ylhäältä yli suuren järven, Pielisen, oli huikea. Allekirjoittanut, eka kertaa Kolilla, käveli pienen porukan kanssa myös muu-

Eva Ryynäsen kotikirkon edessä koko poppoo. Aurinkolasipäinen ”Blues brother” on Korpikorsun isäntä Jarkko Kotilainen.

taman kilometrin mittaisen luontopolun jonka varressa oli hyvin rehevää ja meidän mittapuulla järeänpitkää iki-metsää. Eri kasvien latinan-kielisiä nimiäkin kaivettiin muistin sopukoista, osa löy-tyi, osa oli osalla hukassa!

Uusi päivä koitti ja oh-jelmassa oli suunnata lin-juriauto maantien ässänä Paateriin, Lieksassa olevaan taiteilijaprofessori Eva Ryy-näsen ateljeehen. Eva Ryy-nänen eli 1915-2001 ja hän teki yli 500 veistosta, pääosin puusta. Tässähän matkan kohde olikin metsällinen, puusta on moneksi! Veis-tokset olivat todella vaikut-tavia ja Evan suunnittelema kotikirkko myös niin puhut-televa että yksi reissun koho-kohdista oli mielestäni tässä. Kotikirkko on suosittu hää-paikka eikä ihme, se on ark-kitehtonisesti tosi upea ja paikka jossa kirkko sijaitsee, on hyvin kaunis mäntyharju lampineen. Käynnin lopus-sa kotikirkossa spontaanisti laulettiinkin yhteisesti kiitos-laulu.

Lieksasta lähdettiin kohti Ilomantsia ja siellä Parppein-vaaran Runokylää, jossa on runonlaulajan pirtti, luonto-pirtti Mesikkä, rajakenraalin maja ja ortodoksitsasouna sekä erittäin hyvä ruoka-paikka Parppeinpirtti. Mo-

derni runonlaulaja meille lauloikin hieman Mateli Kui-valattaren tyyliin kanteleen säestyksellä pari laulua. Ma-teli mm. lauloi vuonna 1838 Elias Lönrotille Kantelet-taren säkeitä. Luontopirtti Mesikässä on v. 2011 tehty Heimo Rautavan hieno eläin-koelma. Rajakenraalin maja on Oulusta lähtöisin olevan kenraali Erkki Raappanan 50-vuotis lahja divisioonal-taan Rukajärven rintamalle. Maja oli Raappanan komen-to- ja majoituspaikka. Kaik-kien pyhien tsasouna, joka on myös Parppeinvaaralla rakennettiin 1980 Larin Pa-raske elokuvaa varten. Siinä kokoontuu paikallinen pieni ortodoksiseurakunta nyky-ään ja hyvin pieni on tsasou-nakin! Parppeinpirtin ruoat olivat karjalaisen ruokape-rinteen moderni ilmenemä, erinomaisella tavalla. Karja-lanpiirakat olivat liian hy-viä, meinasi napa revetä!

Ilomantsissa tutustuim-me myös paikalliseen yrityk-seen, Suomen vanhimpaan, vuonna 1989 perustettuun Hermannin viinitilaan. Eri-koisuutena oli oikeaa kul-tahippua sisältävät Kulda Kägöi viini ja Kulda Hibbu kuohuviini, hintakin oli kul-tainen!

Sitten oli jo yöpuun etsi-misen aika ja suurin osa po-

rukasta yöpyi keskustassa olevassa motellissa ja me lo-put Anssilan maatilalla. Ans-silanvaaraltakin oli komea vaaramaisema nähtävissä ja peltoja piti avarina ja syötyi-nä itäsuomenkarja, kyytöt. Hyvä oli majapaikka.

Perjantai oli pääteemal-le eli Suomen itsenäisyydel-le varattu. Mikko oli saanut oppaaksi Ilomantsin men-neille rintama-alueille ja ra-javyöhykkeelle suunnatulle kierrosmatkalle harvinai-sen arvonimen omistavan miehen Rauno Suhosen. So-takamreeri on muuten se titteli! Rauno osasi asiansa viimeisen päälle ja hän esit-ti asiat elävästi ja sydämestä. Ilman opasta sotakohteitten kiertäminen olisi ollut lähes yhtä tyhjän kanssa, ei pelk-kien kylttien ja muistotaulu-jen lukeminen monia jaksa innostaa.

Ruokailu oli Hattuvaa-rassa Taistelijan talolla jossa on mm. Lauri Törni ja Lotta Svärd näyttelyosastot ja suu-ri Sodasta rauhaan sotanäyt-tely joka on aikanaan 1988 rakennettu sotiemme vete-raanien kunniaksi. Pihalla oli kymmeniä sodassa käy-tettyjä tykkimalleja. Ruoka oli tuotu Parppeinpirtiltä jo-ten se oli taattua ja tuttua laa-tuevästä. Ruokailun jälkeen kierroksemme rintamalin-

joilla jatkui ja Rauno asian-tuntevasti kertoi sotajuttujen lisäksi myös kymmenistä karhuista joita hän on vuo-sien saatossa nähnyt. Minä-kin silmät tapillaan tuijotin tien reunamettiä otson näke-misen toivossa mutta yhteen karhunpaskaan jouduttiin tyytymään, tuotosta tutkit-tiinkin sitten tarkasti! Yhtenä viimeisistä kohteista oli Eu-roopan unionin mantereen itäisin piste jota voitiin käy-dä tarkastelemassa tarkasti aidattua polkua pitkin. Paik-ka on erikoisten paikkojen bongaajien suosiossa kuule-ma nykyään.

Reissu oli antoisa, tosi mukava ja jopa elämyksel-linen. Kuskimme Hannu ja minä olimme esilaulajina koko matkan ajan ja yhtei-sesti lauloimme kymmeniä lauluja iskelmistä isänmaal-lisiin ja virseihin saakka. Hil-jaisia hetkiä viihdyttämään bussissa luin kymmeniä ta-rinoita Kyllä Lappi taamoo kirjasta entisajan savotoilta, muutamia muitakin omia ja muilta saatuja juttuja myös saatiin kuulla. Yksi asia jäi it-seä harmittamaan; Ilomant-sissa ollessa olisi pitänyt vetästä Juicen Ilomantsi ki-pale! Se jäi…

Jari KuukasjärviMetsäSanoma



MTK:n mielestä kestävyys-kriteerien tulee sallia bio-energian tuotanto myös kestävästi hoidetuista tur-vemetsistä ja -pelloilta pe-räisin olevilla raaka-aineilla. Puutavaralle ja muille raa-ka-aineille ei voida eikä tarvitse soveltaa puun läpi-mittaan perustuvaa kaskadi-periaatetta, sillä markkinat ohjaavat raaka-aineen käyt-töä joustavasti parhaimpiin käyttökohteisiin.

EU-komissio on linjan-nut, ettei kaskadiperiaate so-vellu EU:n lainsäädäntöön. Komission mielestä riittää, että se tekee periaatteesta yleisen, vapaaehtoisuuteen perustuvan ohjeistuksen. Tämän ohjeistuksen on tar-koitus valmistua ensi vuo-den aikana. Näin ollen parlamentin ei missään ni-

Uusiutuvan energian EU-kestävyyskriteerit uhkaavat rajoittaa puuaineksen ja turvemaiden energiakäyttöä EU:ssa valmistellaan parhaillaan uusiutuvan energian direktiiviä (RED II). Maa- ja metsä-taloustuottajain Keskusliitto MTK näkee di-rektiivin kiinteän biomassan kestävyyskritee-rit merkittävänä uhkana Suomen metsä- ja maataloudelle, sillä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta luokittelisi turvemet-sien puun ja turvemaiden nurmen uusiutu-mattomiksi energianlähteiksi. Ympäristöva-liokunta rajoittaisi myös pieniläpimittaisen runkopuun, kantojen ja mäntyöljyn energia-käyttöä ns. kaskadiperiaatteella. Ympäristö-valiokunta äänestää asiasta tämän kuun lo-pussa.

messä tulisi ujuttaa periaa-tetta EU:n lainsäädäntöön. Komission kanssa samalla linjalla on myös Euroopan parlamentin maatalousva-liokunta.

MTK kannattaa komissi-on ja Euroopan parlamen-tin maatalousvaliokunnan esittämää kestävyyden ris-kiperusteista maakohtais-ta arviointitapaa REDII direktiiviin. Parlamentin ympäristövaliokunnan mie-tintöluonnos sen sijaan ra-jaisi puuaineksen käyttöä eri käyttötarkoituksiin, mikä vesittäisi biotalousinves-tointeja Suomessa ja lisäisi tarpeetonta byrokratiaa met-säalalle.

– Ympäristövaliokunnan nykyinen linja veisi pohjan EU:n pitkän aikavälin stra-tegialta kohti hiilineutraalia

yhteiskuntaa, jossa kiinteillä biomassoilla on merkittävä rooli, sanoo MTK:n ympäris-töjohtaja Liisa Pietola.

Turvemaiden energia-käytön rajoittaminen la-maannuttaisi biotalouden kehitystä Suomessa. Pitkäl-lä aikavälillä kuivattujen suometsien rooli biotalou-den raaka-aineen lähteenä korostuu, sillä Luonnonva-rakeskuksen arvion mukaan ojitusalueiden osuuden Suo-men metsien hakkuumah-dollisuuksista ennakoidaan nousevan noin viidennek-seen.

Vaikka komission esitys sopii suomalaisille metsän-omistajille ja maanviljelijöil-le paremmin, kyseenalaistaa sekin turvemaiden viljelys-ten energiakäytön. MTK:n mielestä komission esitys onkin tältä osin ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen. Ilmastosopimus korostaa ruuantuotannon turvaamis-ta ilmastopolitiikassa.

– Esitys on vastoin kes-tävän kehityksen kaikkia kolmea. sosiaalista, talou-dellista ja ekologista, ulot-tuvuutta. Maataloudesta energiantuotantoon mene-vät biomassat ovat merkittä-viltä osin sivuvirtoja joiden käyttöä ei ole perusteltua ra-joittaa, pellon maapohjasta riippumatta, Pietola sanoo.

Turvemaiden biomasso-jen kestämättömyydestä on lyhyt matka turvepelloil-la kasvavan ruuan ja rehun

METSO liitää jälleen

kestämättömyyteen. – Turvepellot tarvitsevat

kasvintuotantoa ja kasvipeit-teisyyttä, jotta hiilidioksidi-päästöjä voidaan vähentää. Siksi direktiivi ei saa estää maatalousbiomassojen käyt-töä bioenergiaksi, Pietola ko-rostaa.

– Maatalouden turve-maan määritelmä tarvitsee selkeät kriteerit ja mittavan maaperäkartoituksen yhte-näisillä kriteereillä. Suomes-sa hyvin ohuetkin turve- tai multamaat on luokiteltu elo-peräisiksi (hiilirikkaiksi), Pietola summaa.

Kestävyyskriteeri-en tarkoituksena on hilli-tä maankäytön muutoksista syntyviä epäsuoria päästö-jä ja varmistaa että raaka-ai-neet on tuotettu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. Nyt valmisteilla olevassa RED II-direktiivis-sä ovat mukana biopolttoai-neiden lisäksi myös kiinteät biomassat.

Lisätietoja:Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, 050 438 4014.Energia-asiantuntija Anssi Kainulainen, 050 596 1541.Metsäkoordinaattori Meri Siljama, +32 491 73 56 05.

MTK-TIEDOTE

Valtiontalouden tasapainotus iski myös METSO-ohjel-maan. Nyt rahoitus-ta on taas parannet-tu ja vapaaehtoisen metsiensuojelun tavoitteet voidaan saavuttaa.

METSO-ohjelma on vuo-teen 2025 kestävä maan-omistajille vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma. METSOon sopivat elin-ympäristöt löytyvät tääl-tä: www.metsonpolku.fi/fi-FI/Metsaammattilaisel-le/Elinymparistot. Maan-omistajat voivat tehdä joko pysyviä suojelusopimuksia

ELY-keskuksen, tai 10 vuo-den ympäristötukisopimuk-sia metsäkeskuksen kanssa. Pysyvän suojelun korvaukset yksityisestä suojelualuees-ta (korvaus puuston arvosta) ja kohteen myynnistä valtiol-le (puusto ja maaperä) ovat edelleen verottomia. Ympä-ristötuesta maksetaan verot, kuten muistakin Kemeran tuista. Myös luonnonhoi-tohankkeet ovat mahdolli-sia metsäkeskuksen kanssa. Maanomistaja saa kunnos-tetun kohteen ilmaiseksi, muttei rahaa. Kunnostus on esimerkiksi ojitetun rehevän korven ennallistamista.

METSOn saavutukset - entä muutPysyvän suojelun tavoittee-na on turvata 96 000 ha arvo-

kasta metsäluontoa. Lukua pidetään joskus harhaan-johtavasti koko METSOn ta-voitteena. Tavoitteesta on saavutettu jo yli 2/3. Ym-päristötukisopimukset ovat kärsineet rahanpuutteesta jo pitempään, ja siellä yhteista-voitteesta 82 000 ha on saavu-tettu puolet. Budjettilisäykset auttavat onneksi erityises-ti näihin sopimuksiin sekä vanhojen määräaikaisten so-pimusten uusimiseen, kertoo MTK:n ympäristöasiantunti-ja Markus Nissinen.

Rahaa riittääMETSOn rahoitusta leikattiin rajusti hallituskauden alussa. Kun hakkuita on samanaikai-sesti kasvatettu investointien myötä, alkoi vilkas kes-kustelu metsätaloutemme

kestävyydestä. Ympäristö-ministeri Tiilikainen kutsui metsä- ja ympäristöalan toi-mijat Pyöreän pöydän kes-kusteluihin, miten tilanteesta päästään eteenpäin. Yhteis-ten vetoomusten myötä viesti kuultiin, ja nyt rahoitusta on parannettu jo kolmesti. Täl-lä rahoitustasolla METSOn tavoitteet voidaan toteut-taa. Hyviä kohteita kannat-taa siis tarjota. Yksinkertaisin tapa on ottaa yhteys omaan metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistyksen asi-antuntijat huomioivat met-sänomistajan omat tavoitteet ja selvittävät, täyttääkö suun-niteltu kohde METSOn kri-teerit.




Metsätietämystä koululaisilleKiimingin metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt osallistuivat Hut-tukylän alakoulun luonto ja metsäpäivään syyskuussa, joka pidettiin kauniissa syyssäässä Koitelinkosken alueella.

Päivän teemaan kuuluivat erähenkiset asiat, luonnossa liikkumiset, nuotion sytyttä-misestä makkaran paistoon. Kaikkea tähän teemaan kuu-luvaa.

Koululaisille kerrottiin suomalaisesta metsätalous-toiminnasta, metsien hoi-dosta, metsän kiertokulusta

ja siitä, mitä kaikkea jalos-teita metsän raaka-aineis-ta saadaan aikaiseksi. Pientä herättelyä mahdollisia ura-valintoja ajatellen.

Myös pienimuotoiset teh-täväkyselyt, puun iän ja pi-tuuden määrittelemiseksi kuuluivat päivän ohjelmaan.

Kiimingin metsänhoi-

toyhdistys on jo vuosia teh-nyt yhteistyötä alueemme 4-H yhdistyksen kanssa teemapäivien järjestelyissä. Samoin alakoulun kum-miluokkatoimintaa ollaan jälleen hiljalleen käynnistä-mässä uudelleen.

Metsäsertifioinnin auditointi IissäIin Metsänhoitoyhdistyksen toiminta au-ditointiin metsäsertifiointiin liittyen tänä vuonna. Auditointi eli ns. sertitarkastus suo-ritettiin 28.8.2017 ja siinä tarkastettiin mo-nipuolisesti ja kattavasti Iin Metsänhoitoyh-distyksen sitoutuminen PEFC-sertifikaatin mukaiseen kestävään metsien käyttöön.

Iin Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun urakoitsijan Rauno Turtisen toi-minta täytti kirkkaasti sertifiointikriteerit.

Sertitarkastus aloi-tettiin aamulla käy-mällä läpi toimistolla sertifaatin vaatimia pape-reita. Urakoitsijoiden ja ali-urakoitsijoiden sitoutuminen PEFC-sertifikaattiin tar-kastettiin, sekä tutkittiin sertifiointikriteerien vaa-timien työnantajavelvoit-teiden noudattamiseen liittyviä asiakirjoja.

Iltapäivällä keskityt-tiin työkohteiden maasto-tarkastuksiin. Iijokisuiston Natura-alueella toteutet-

tu harvennushakkuutyömaa käytiin tarkastamassa luon-tokohteiden osalta. Todet-tiin, että luontokohteet oli huomioitu hakkuussa hy-vin, riittävät suojavyöhyk-keet oli jätetty käsittelemättä ja puunkorjuussa ei oltu hei-kennetty luontokohteiden ti-laa.

Maanmuokkauskohteella tarkastettiin avohakkuualal-le jätetyn säästöpuuryhmän koko, todettiin se riittävän suureksi sertifikaatin vaa-timuksiin nähden. Myös

maanmuokkaus oli jätet-ty vaatimusten mukaisesti säästöpuuryhmässä toteut-tamatta.

Hakkuutyömaalla käy-tiin haastattelemassa hak-kuukoneen kuljettajaa, sekä tarkastamassa kriteerien vaatimia asioita kuten ensi-apuvalmius, öljyntorjunnan valmiudet, hakkuukoneen turvallisuuteen liittyvät asiat sekä ensisammutus-kalusto. Myös harvennus-voimakkuuden seurannan järjestäminen tarkastettiin.

Auditointi sujui ongel-mitta, eikä sertifioinnista poikkeamia löydetty tarkas-tuksessa. Iin MHY:n osalta seuraava sertitarkastus lie-nee edessä parin vuoden ku-luttua.

Henri TurtinenIin MHY

” Koululaisille kerrottiin suomalaisesta metsätaloustoiminnasta, metsien hoidosta, metsän kiertokulusta ja siitä, mitä kaikkea jalosteita metsän

raaka-aineista saadaan aikaiseksi.



Pyhänselkä - Keminmaa sähköverkko-hankeSuomen sähkönsiirron kantaverkosta vas-taava Fingrid Oyj on aloittanut YVA-selvi-tyksen uuden 400 kV + 110 kV voimalinjan rakentamiseksi Muhoksen Pyhänselän ja Keminmaan välille. Voimalinjaa jatketaan myöhemmin Keminmaalta Tornioon, jossa se yhdistetään Ruotsin kantaverkkoon.

Uusi linja lähtee Muhok-sen Pyhänselästä kulki-en Ylikiimingin Vesalan kautta Yli-Iin kirkonkylän itäpuolitse ja yhtyy nykyi-seen linjaan Yli-Olhavalla. Yli-Olhavalta pohjoiseen uusi linja rakennetaan sa-malle johtokäytävälle ny-kyisen linjan kanssa, mikä edellyttää nykyisen joh-tokäytävän leventämistä. Uuden Johtoalueen leve-ys on 62 metriä, vanha linjan vieressä johtoalue levenee 41 metriä.

Uusi voimalinja on jo mukana Pohjois-Pohjan-maan maakuntakaavassa. YVA-vaiheessa selvite-tään voimalinjahankkeen vaikutukset ympäristöön, minkä jälkeen käynnistyy varsinainen suunnittelu- ja toteutusvaihe. YVA-konsulttina toimii Sito Oy. Jo YVA-vaiheessa Fingrid järjestää kuluvan syksyn aikana useita ylei-sötilaisuuksia suunnitte-lun tiimoilta. Fingridin tavoitteena on toteuttaa hanke yhteistyössä maan-

omistajien kanssa. Pa-laute on toivottavaa ja se huomioidaan mahdolli-suuksien mukaan mm. pylväiden sijoittelus-sa. Fingridin nettisivuil-le http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/Sivut/default.aspx tu-lee karttapalvelu, jos-sa pääsee tarkastelemaan suunniteltua reittiä perus-karttatasolla ja antamaan palautetta linjauksesta ja pylväiden sijoittelusta.

Fingrid pyrkii koh-telemaan maanomista-jia tasapuolisesti esim. sopimusehtojen suh-teen. Maksettavat kor-vaukset määritellään aikanaan lunastusmenet-telyssä. Maanomistajien kannattaa käyttää apu-na esimerkiksi oman Met-sänhoitoyhdistyksen tai Maanomistajien Arvioin-tikeskuksen asiantuntijaa.


Yhdistyminen edistyy

Päätöksen jälkeen on koko ajan tehty työtä yhdistymis-hankkeen eteen, työtä on tehty muun toiminnan ohes-sa. Yhdistyminen on siinä mielessä helppoa, että Yli-kiiminki ja Muhos liittyvät jo olemassa olevaan Oulun Seudun yhdistykseen, Ou-lun Seudun yhdistyksen on vain täytynyt muuttaa hiu-kan sääntöjään. Tietenkin yhdistyksillä on ollut erilai-

Muhoksen, Ylikiimingin ja Oulun Seudun metsänhoitoyhdistykset päättivät 16.8.2017 lyödä hynttyyt yhteen 1.1.2018 alkaen. Vaik-ka toiminnaltaan yhdistykset ovat samankal-taisia, teettää yhdistyminen kuitenkin töitä.

sia sopimuksia ja toiminta-tapoja, jotka on muutettu tai muutetaan ennen vuoden vaihdetta.

Kaikki yhdistyksissä ole-vat toimihenkilöt jatka-vat entisinä työntekijöinä ja vieläpä toimivat entisil-lä alueillaan. Toimihenkilöt kokoontuivat 5 – 6.10 Hai-luotoon, tuolloin käytiin läpi asioita, joita toimihenki-löt haluavat uudelta yhdis-

tykseltä ja pohdittiin miten toimintatapoja yhtenäiste-tään. Palaverissa tuli sel-västi esille, että kaikki ovat sitoutuneita ja motivoitunei-ta uusien haasteiden edes-sä. Palaverista saatiin hyviä eväitä hallinnolle, joka lop-pujen lopuksi päättää tule-vaisuuden toimintatavoista ja tehtävistä sopimuksista.

Marraskuussa nykyisten yhdistyksien hallitukset laa-tivat yhteisen esityksen ensi vuoden toiminnasta ja talo-udesta yhteiselle isolle val-tuustolle, joka lyö lukkoon toimintasuunnitelman ja ta-lousarvion vuodelle 2018. Joulukuussa pidettävä ko-kous valitsee myös Oulun

Seudun yhdistykselle uuden hallituksen.

Yhteinen taival alkaa sit-ten virallisesti vuoden vaih-teessa. Näillä näkymin voi todeta, että kaikki metsän-omistajat eivät edes huomaa yhdistymistä, sillä jäseniä palvelevat samoissa toimi-pisteissä samat jermut, jot-ka ovat palvelleet tähänkin asti. Totta kai koko ajan toi-mintaa kehitetään ja toimi-henkilöitä koulutetaan, jotta palvelut saadaan pidettyä korkealaatuisina. Myöhem-mässä vaiheessa toimintare-surssien antaessa myötä, voi tietynlaista erikoistumista tapahtua toimihenkilöiden tehtäväkentässä.

Tähän saakka kullakin alueella on ollut oma neu-vojansa, vuoden vaihteen jälkeen sama neuvoja jat-kaa samalla alueella, joten metsänomistajien känny-kän muistissa olevaa neu-vojan nimeä tai numeroa ei tarvitse vaihtaa. Metsällisis-sä asioissa uusi Oulun Seu-dun metsänhoitoyhdistys palvelee teitä metsänomis-tajia ainoana mottonaan, että metsänomistajat saa-vat mahdollisimman suuren tuoton metsästään.

Juhani HeikkinenMetsäSanoma

Yhteisiä askelmerkkejä haettiin Hailuodosta.

Tutustuminen Johanna Piekkolan hakkuukohteeseen Hailuodon palaverin yhte-ydessä.


ENSIHARVENNUS TOINENHARVENNUS PÄÄTEHAKKUU Alin Korkein Alin Korkein Alin KorkeinMäntytukki iso + 18cm 38,00 45,00 40,00 50,50 47,40 56,00Mäntytukki 34,00 45,00 39,00 49,00 43,40 56,00Kuusitukki iso + 18 cm 38,00 43,00 39,00 49,00 46,00 56,00Kuusitukki 34,00 42,00 39,00 46,00 46,00 56,00Mäntykuitu 7,00 13,00 10,00 16,20 15,00 20,50Kuusikuitu 7,00 13,00 10,00 16,20 15,00 20,50Koivukuitu 7,00 13,00 9,00 16,20 14,00 19,50Mäntyparru / pikkutukki 12,00 24,00 17,00 24,00 20,00 28,50Kuusiparru / pikkutukki 12,00 24,00 17,00 24,00 20,00 28,50Karsittu energiaranka havu 3,00 9,00 Karsittu energiaranka koivu 3,00 9,00 Energiapuu karsimaton 1,00 7,00 3,00 4,00 1,00 4,00 HANKINTAHINNAT Alin Korkein Mäntytukki iso +18 cm 55,00 63,50Mäntytukki 55,00 58,00Kuusitukki iso +18 cm 52,00 58,00Kuusitukki 52,00 58,00Mäntykuitu 26,00 28,00Kuusikuitu 26,00 29,00Koivukuitu 25,00 28,00Mäntyparru 33,00 38,00Kuusiparru 33,00 38,00Karsittu energiaranka havu 18,00 25,00Karsittu energiaranka koivu 18,00 25,00Energiapuu karsimaton 14,00 20,00

Kantohinnat syksy 2017

IIYLI-II

KIIMINKI

OULUN SEUTUMUHOS

YLIKIIMINKI

Puumarkkinat

Puukauppa vilkasta vaikka sen kasvu tasoittuuMetsäteollisuuden tuotannon kasvun veturi vaihtuu sahoista massateollisuuteen. Suun-nitellut investoinnit ovat lisänneet puukaup-poja ja hakkuita jo aiemmin, mutta vasta ensi vuonna puunkäyttö lisääntyy selvästi kuitu-puun osalta. Kysynnän kasvu heijastuu nou-sevina puun hintoina, myös mäntytukin ja -kuidun hinnat ovat nousussa viime vuoden keskihintaan verrattuna. Metsänhoitotarpei-siin pohjautuva tarjonta loiventaa kuitenkin mäntykuidun hinnan kehitystä. Kotimaisen puun käytön lisäys ja hintojen nousu lisäävät metsänomistajien bruttokantorahatuloja.

Puun käytössä kasvun veturiksi kemiallinen metsäteollisuusTänä vuonna puun käyt-tö lisääntyy erityisesti me-kaanisen metsäteollisuuden tuotannon kasvun myö-tä. Ensi vuonna Ääne-kosken käydessä jo lähes täydellä kapasiteetilla kas-vavat kuitupuun käyt-tö ja hakkuut. Lisääntyvä puunkäyttö nojaa vahvas-ti kotimaiseen puuhun – tuontipuun osuus vuosien 2017 ja 2018 puunkäytös-tä on noin 12 prosenttia. Kotimaan markkinahak-kuut jatkavat kasvuaan en-nustejaksolla 2–4 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu pai-nottuu yksityismetsien pys-tykauppahakkuisiin.

Mäntypuun keskihintoihin korotuksia Yksityismetsien puukauppa kävi jo viime vuonna kiivaa-na määrän noustessa noin viidenneksellä edellistä vuo-desta. Tämän vuoden tam-mi-elokuussa eniten nousua on ollut mäntytukin ja -kui-dun pystykaupoissa. Kuu-sikaupat ovat pysytelleet viime vuonna saavutetul-la korkealla tasolla. Hankin-takauppojen määrä laskee tänä vuonna noin 12–15 pro-sentilla. Yksityismetsien puukaupan kasvu on koko-naisuudessaan tänä vuon-na 3–5 prosenttia ja loivenee hieman ensi vuonna.

Viime vuonna mänty-tukin ja -kuidun vuotuiset

keskihinnat laskivat edelli-sen vuoden hinnoista. Tä-män vuoden keskihinnan nousu on mäntytukilla 2-3 prosenttia ja ensi vuon-na 1-4 prosenttia. Män-tykuitupuun vuotuinen keskihinta nousee noin kol-me prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna 2-4 prosent-tia. Tarjonta metsänhoidolli-siin syihin perustuen pysyy edelleen korkealla, mikä pi-tää osaltaan hintakehityksen maltillisena. Myös runsas sahahakkeen tarjonta ta-soittaa kuitupuun kysyntää. Kantorahatulot nousevat ensi vuonna jo yli 1,9 miljar-din euron.

Kuusitukilla kysyntää myös muualla EuroopassaKysyntä on ollut erityi-sen vilkasta eteläisessä Kes-ki-Euroopassa ja paikoin myös Ruotsissa. Ruotsis-sa lisääntyvän kysynnän odotetaan näkyvän syk-syn aikana myös maltillise-na tukin hinnan nousuna, vaikka alkuvuonna lista-hinnoissa on tultu alaspäin. Keski-Euroopan tukkimark-kinaan vaikuttavat loppuke-sän myrskytuhot Puolassa, Tšekissä, Etelä-Saksassa ja Itävallassa. Myös kaarna-kuoriaiset ovat aiheuttaneet laajoja tuhoja, minkä vuok-si markkinoille tulee paljon huonolaatuista puuta.


Puumarkkinat

Kasvua ilman kannattavuuttaSahatavaran kysyntä ja myös tuotanto ovat olleet hienoisessa kasvussa maailmanlaajui-sesti jo yli vuoden ajan. Euroopan markkinat elpyvät, rakentamisen luottamusindikaattori vahvistuu ja sahatavaran tuotantoindeksi on korkeimmillaan vuoden 2010 jälkeen. Raken-tamisen vilkastuminen ja tietoisuus puun käytön eduista rakentamisessa ovat nosta-neet sahatavaran kysynnän ennätystasolle kuluvalla vuosikymmenellä.

Vaikka Euroopan asema pe-rinteisenä sahatavaramark-kinana säilyykin vahvana, on viennin kehitys Euroo-pan ulkopuolelle lupaavaa. Viennin kasvu erityisesti Kii-naan on vahvaa ja Japani säi-lyttää keskeisen asemansa. Myös USA:n markkinanä-kymät ovat positiiviset ra-kennusaloitusten ylittäessä viime vuosien tason. Sahata-varan kysyntänäkymä maa-ilmalla on positiivinen, sillä

sahatavaran kulutus asukas-ta kohden on useilla nope-asti kasvavilla markkinoilla edelleen vaatimattomalla ta-solla verrattuna Pohjois-Eu-roopan ja Pohjois-Amerikan tasoihin. Positiivisia näky-miä varjostaa Iso-Britannian talouskasvun epävarmuus Brexitin jälkeen. Niin ikään raaka-aineen saatavuuteen liittyy epävarmuuksia.

Sahatavaran kasvava ky-syntä on näkynyt myös

Suomessa. Vuonna 2016 sa-hatavaran viennin arvo nou-si 1,6 miljardiin euroon ja kuluvana vuonna kasvu jat-kuu. Suomalaisen sahate-ollisuuden kansainvälinen kilpailukyky on kuitenkin heikko, eikä globaali kor-keasuhdanne näy suo-malaisten sahayritysten tuloksissa. Erityisesti män-tysahatavaran tilanne on huolestuttava. Korkea kus-tannustaso, tukin ja kui-dun vääristynyt hintasuhde sekä tukipolitiikalla sotket-tu puru- ja kuorimarkkina pudottavat suomalaiset kan-nattavuudessa havusaha-tavaran tuottajien hännille. Lisäksi toimialaa painaa epä-suotuisa valuuttakurssikehi-tys.

Hannu VirranniemiPölkky Metsä Oy

Metsäenergia ei lämmitä puukauppaaKuten aikaisemmissa lehdissämme olem-me todenneet, nyt ei ole enää energia-puun kysynnän kulta-aika. Uusia yrityksiä energiapuun korjuuseen on väläytelty lähinnä Kemin ja Kainuun suunnalta, mutta maaliin on vielä matkaa. Oman tumman sävyn energiapuukauppaan tuo tullessaan myös EU säännökset energia-puun korjuusta ja tuista.

Metsäenergian varastot ovat parin edellisen ver-rattain lyhyen ja lauhan jakson jälkeen edelleen verrattain suuret, tosin hieman pienentyneet. Tienvarsilla seisoo suuret risu - ja karsitun rangan varastot. Kantoja varas-toituneena on erittäin har-vassa, koska kannon nosto ja osto lopetettiin nelisen vuotta sitten alu-eellamme. Hakkuutähteet ja risuenergia ovat artik-keleita, jotka eivät sanot-tavammin nyt kiinnosta ainakaan energiapuun os-tajia.

Karsittu ranka menee kaupaksiKarsittu ranka on säilyt-tänyt jonkinasteisen ky-synnän. Sitä voidaan valmistaa ainespuun-korjuukoneilla pienem-pään latvaläpimittaan, kuin kuiduttavalle teolli-suudelle menevään kui-tupuulle. Valmiit erät kaukokuljetetaan useim-miten terminaaleihin myöhempää haketusta varten. Karsimatonta ran-kaa eli ns. risuenergiaa ei erikseen kuljeteta väliva-rastoihin, ja se näkyy nyt

erityisesti talvitievarastois-sa, joihin on viime vuoden aikana tehty kahden eu-ron talvitievähennys. Puun myyjältä tämä vähennys on poissa kantorahalaskelmis-sa. Ja kun vielä huomioi-daan se, että puunkorjuuta varten pitää valmistaa tal-vitie myös korjuutalveen, voi suuret kantorahatoi-veet unohtaa.

Nuoriin metsiin saa edelleen korjuutukea, mut-ta tuki ei enää kohdistu pel-kästään energiapuuhun, kuten aikaisemmin. Myös sellun valmistukseen me-nevä ensiharvennuskui-tupuu on tukikelpoista. Edellyttäen, että kokonais-poistuma ylittää 30 kiinto-kuution. Siksi energiapuu on menettänyt etumatkan-sa hintakilpailussa.

Karsittu energiapuu on kantohinnaltaan ja sa-moin hankintahinnaltaan hieman halvempaa, noin muutaman euron verran, mutta sekaan voi syöttää haapaa, leppää, lahopuu-

ta ja pienempiläpimittaisia ”väliräippöjä” jotka eivät mene raakkina ilmaiseksi kuitupuukaupassa.

Ensiharvennusenergia-puukohde ei ole rahapajaMuistaa pitää se, että Ke-meratukea ensiharven-nuskohteelle myönnetään silloin, kun taimikonhoi-totyöt on laiminlyöty. Lai-minlyönnin seurauksena ei ole mahdollista, että met-sänomistaja hyötyy tilan-teesta. Energiapuun korjuu peittää suurimman osan työkustannuksista, joka olisi aikoinaan tullut teh-dä raivaussahalla tai jopa vesurilla. Suuria tilejä on siis turha odottaa. Usein keskusteluakin herättänyt nollatulos on onnistunut toimenpide metsänhoitoa ajatellen.



Puumarkkinat ja puunkorjuu

Puumarkkinakatsaus lokakuu 2017

Syksyn puukaupassa viime vuoden tahtiPTT povaa ensi vuodesta vilkkaampaaPuukauppaa on lokakuun alussa käyty samaa tahtia kuin vuonna 2017 vastaa-vana ajankohtana. Kokonai-suutena kuluvan vuoden puukauppa laahaa hieman viime vuotta perässä. Sa-hatavaran vienti vetää en-nätyksellisesti, ja puun kysynnässä painopiste on kuusi- ja mäntytukkileimi-koissa. Sateiden seuraukse-na erityisen haluttuja ovat kovan maan kohteet. Met-sänhoitoyhdistysten arvi-on mukaan talvikorjuuseen soveltuvista kohteista halu-tuimpia ovat kuusitukkilei-mikot.

Puun korjuussa kolku-

tellaan kuukausittain uusia ennätyksiä. Tämä ennakoi, että puukauppa käy toden-näköisesti hyvin myös lä-hikuukausina. Ostotarvetta korostaa sahateollisuuden poikkeuksellisen ohuet puu-varannot. Kuitupuun käyt-täjillä puuvarantotilanne on selvästi parempi.

Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan kuitupuun kysyntä on kevääseen ver-rattuna paikoitellen vilkas-tunut. Sellua ja kartongin vienti Suomesta on kuluva-na lyönyt uudet ennätykset. Äänekosken sellutehtaan käynnistymisestä huolimat-ta merkittävää helpotus-ta kuitupuun ylitarjontaan ei kuitenkaan ole tapahtu-nut. Kotimainen sahahake

sekä myös tuontihake me-nevät lisäksi jalostuksessa kuitupuun edelle, ja näitä molempia on tällä hetkellä markkinoilla viime vuotta enemmän.

Kaikkein heikoin kysyn-tä on edelleen koivukuidul-la. Koivukuidun tuonti on onneksi supistunut, mut-ta riittämättömästi, jot-ta kotimaisen koivukuidun kysyntä ja tarjonta tasapai-nottuisivat. Energiapuun markkinatilanne ei koivu-kuidun kysyntää korjaa. Koivukuituunkin tarvitaan uusia investointeja.

Puukauppojen kilpailu-tuksessa tulee huomioida kaikki kaupan kokonaisar-voon vaikuttavat tekijät myös mahdolliset puukaup-

pojen maksatuksiin liittyvät rahoitusehdot. Metsänomis-tajille puukauppojen teke-miseen liittyvät palvelut löytyvät luontevimmin met-sänhoitoyhdistyksistä.

PTT:n ennusteessa kotimaisen puun käyttö nousee uuteen ennätykseenPellervon taloustutkimus PTT päivitti lokakuun alus-sa metsäsektorin suhdan-nenäkemyksensä vuosille 2017-2018. PTT arvioi, että sahatavaran, sellun ja kar-tongin vienti ja tuotanto kas-vavat edelleen kuluvasta vuodesta. Suomessa valmis-tettavan paino- ja kirjoitus-paperin tuotanto sekä vienti

sen sijaan jatkavat supistu-mistaan.

Talouskasvu Suomes-sa ja vientimarkkinoilla on tällä hetkellä vahvaa. Isoin riski ennusteen toteutumi-selle liittyy euron vahvistu-miseen dollariin verrattuna. Ennusteessa puun lisätarve hankitaan kotimaasta ja ko-timaisen puun käyttö nou-see vuonna 2018 uusien investointien myötä uuteen ennätykseen. Tuontipuun osuus puun käytöstä laskee historiallisen alhaiseksi eli 12 prosenttiin.

Yksityismetsien puu-kauppa ja kotimaiset mark-kinahakkuut kasvavat PTT:n mukaan ensi 2-4 pro-senttia kuluvasta vuodesta. Puun tarjonta kasvaa ky-

synnän kanssa samaa tah-tia, ja PTT arvioi, että puun hintakehitys jatkuu tasaise-na ennätyksellisestä puun käytöstä huolimatta. Vuon-na 2018 mäntytukin vuotui-sen keskihinnan nousu on 1–4 prosenttia ja kuusitukin 1–3 prosenttia. Mäntykui-den vuotuisen keskimää-räisen hinnan nousu on 2–4 prosenttia vuoden 2017 kes-kihinnasta, ja kuusikuidun vastaavasti 1-3 prosenttia.

Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätalous-tuottajain Keskusliitto MTK ry

MOTTI-MetsäSanoma tutkii

Oulun Seudun Metsänhoitoyhdistys korjasi syyskuussa Haukiputaalla ensi-harvennusleimikon. Leimikkoon ei ollut mahdollista saada Kemera-tukea lii-an vähäisen runkopoistuman vuoksi. Hakkuu ala oli yhteensä 15,80ha, josta kertyi puuta yhteensä 815 m3. Keskijäreys oli 93 litraa ja keskimääräinen ajo-matka 450 m.

Koska kyseessä oli kesä aikainen hakkuu, jouduttiin hakkuussa käyttä-mään kantojenkäsittely juurikäävän torjumiseksi. Kantojenkäsittelystä ai-heutuneet kustannukset on vähennetty korjuukuluissa.

kantohintaMäntytukki 41€Kuusitukki 40€Mäntyparru 17.50€Havukuitu 11€Koivukuitu 10€

Esimerkki leimikko: ensiharvennus


Metsätalous ja jalostus

Pikkutukin spesialisti

Puutavaraliike P. Karvonen OyYli-Iissä ja nykyään jo naapuriyhdistyksis-säkin tiedetään ja tunnetaan oma puuta-varalaji – Karvosen pikkutukki. Yli-Iiläisten metsänomistajien ja Mhy:n korjuupalvelun ykköstuote on pitkään ollut Karvosen tukki. Sahan päätuote on nykyisin erilainen pakka-us ja lastauspuutavara, jota käytetään pää-asiassa erillisten pakettien alus- ja välipuina.

Puutavaraliike P. Karvosen saha sijaitsee Yli-Iissä Niku-lankankaantiellä. Ennen Ou-lun kuntaliitosta tien nimi oli vielä osuvammin Saha-tie. Sahaustoimintaa samal-la tontilla on jatkettu jo reilut 40 vuotta. Sahaustoimintaa pyörittää toimitusjohtaja Jor-ma Karvonen. Työntekijöitä

sahalla on kaikkiaan kuusi. Hiljattain sovitut uudet toi-mitussopimukset asiakkai-den kanssa antavat hyvän pohjan kehittää ja investoi-da sahaan. Tänä kesänä sa-halla on ollut saneerauksien ja investointien vuoksi n. kolmen kuukauden seisok-ki. Sahaan on nyt investoitu

n. 0,5 miljoonaa euroa. Saha-linja ja kuljettimet on uusittu ja automatisoitu. Myös oma kuivaamo valmistuu lähi-aikoina. Investointien myö-tä sahan kapasiteetti nousee yli puolella ja jatkossa puuta voidaan hyödyntää n. 30 000 m3 vuosittain. Uusi sahalin-ja pystyy nielemään tukkia yli puolta nopeammin kuin entinen saha. Sahausnope-us voi nyt yltää nopeuteen 3 sekunttia per tukki. Tällä vauhdilla rekkakuorma tuk-keja menee sahan läpi tun-nissa.

Sahan päätuotanto on keskittynyt pakkaus- ja lastauspuutavaran tuo-tannoksi.Asiakkaina ovat te-räsyhtiöt sekä paperitehtaat.

Tukki paikallistaTukin hankintaa omana hankintana ei ole, vaan tuk-ki tulee toimituskauppana paikallisilta metsänhoitoyh-distyksiltä sekä hakkeen ”vaihtokauppana” Sto-ra Ensolta. ”Kun mhy hoi-taa valtakirjoilla tukin ja pikkutukin hankinnan, jää oma aika järkevämpään toi-mintaan ja metsänomistajat voivat luottaa, että puu-kauppoihin liittyvät asiat tulevat alan ammattilaisen kautta paremmin hoidetuk-si” sanoo Jorma Karvonen.

Mhy:n korjuupalvelusta toimitettava pikkutukki on pääosin 3,05 metrin pituis-ta ja latvaläpimitaltaan mi-nimissään 11,5 cm vahvuista puuta. Tällä pikkutukkimi-talla leimikosta saadaan jopa 40 % lyhyempi kuitupuupi-no. Leimikon hinnoittelussa pikkutukki sijoittuu kuidun ja tukin välille.

Jorma Karvonen on sahan pääomistaja ja on työsken-nellyt sahalla koko ikänsä. P. Karvosella on aina ollut myös useampia puuautoja, välillä turveautojakin, hake- ja kappaletavara-autoja. Au-tohommat eivät Jormaa ole

kuitenkaan juuri koskaan innostaneet vaan hän kes-kittynyt mieluummin tou-huamaan sahalla. Hommat ovat tulleet tutuiksi alkaen lautapojan hommista. Innos-tus ja mielenkiinto on riittä-nyt nykyisin n. 3 miljoonan liikevaihtoon tähyävän fir-man johtamiseen.

Yrittämisessä parhai-ta puolia on omat tekemi-sen vapaus. Yrittämisen edellytyksiä Jorma pitää nykysuomessakin hyvinä ja helpponakin, kun vain muistaa hoitaa yrittämiseen kuuluvat velvoitteet asian-mukaisesti. Tällä hetkellä pa-himpina uhkakuvina Jorma pitää nykyistä energiapoli-tiikkaa. Sahauksen sivutuot-teena tulevasta muhasta ja kuoresta ei energiana tah-do saada oikeaa hintaa. Sel-luksi menevästä hakkeesta saadaan kohtuu hinta, kun paperitehdas on lähellä, eikä kuljetuskustannukset näin ollen nouse kovaksi. Sahal-la on voimassa ulkopuolisen auditoijan tekemä standar-dien mukainen johtamisjär-jestelmä, laadunhallinta ja ympäristöjärjestelmä. Vii-me vuonna Puutavaraliike P. Karvonen sai ansiokkaas-

ta yritystoiminnasta Yli-Iin yrittäjien myöntämän vuo-den yritys-palkinnon.

Mikko MäkeläMetsäSanoma

MOTTI-MetsäSanoma tutkii

Mhy Yli-Iin korjuupalvelulla tuli korjuuseen näille sulil-le pieni avohakkuu harvennusten yhteydessä. Kuvion koko oli 0,6 ha ja suurten kuusien vuoksi keskijäreys nousi 270 litraan. Leimikko oli iältään 95 vuotiasta se-kametsää. Ajomatkaa kuviolta tielle tuli n. 400 m.

Kuitupuu kertymä hakkuussa oli 55 m3 ja tukkiker-tymä 65 m3. Vähäisestäkin tukkikertymästä huolimat-ta tukit ”täsmä myytiin” kolmelle eri jalostajalle.

Leimikon koko 0,6 ha päätehakkuu kantohintaMäntytukki yli 19 cm 55 €Mäntytukki alle 19 cm 50 € Kuusitukki 53 €mänty pikkutukki 30 €kuusi pikkutukki 30 €havukuitu 18 €koivukuitu 16 €

Esimerkki leimikko

Toimitusjohtaja Jorma Karvonen. Taustalla uu-den sahalinjan pääkone. Laitoksen kattorakenteet nostettiin kokonaisena elementtinä pois, jotta uudet koneet ja laitteet saatiin sisään.Kaikki valmis sahatavara toimitetaan asiakkaille oman tytäryhtiön autoilla.

Metsänhoitoyhdistysten tukkitoimitukset alkoivat välittömästi remonttiseisokin jälkeen syyskuussa.



Ministerineuvosto ei tunnustanut metsätalouden ilmastohyötyjäEU:n jäsenvaltioiden ministerit neuvot-telivat 13.10. jäsenvaltioiden yhteisestä kannasta miten metsät ja muu maankäyt-tö tulisi sisällyttää EU:n ilmastopolitiik-kaan, eli ns. LULUCF-asetuksesta. Jäsen-valtioiden välillä saavutettu kompromissi on Suomen kannalta huonompi kuin par-lamentin kanta. MTK pistääkin toivonsa tuleviin kolmikantaneuvotteluihin.

Jäsenvaltiot eivät löytä-neet neuvottelujen kulu-essa sellaista ratkaisua, jossa metsäisten jäsen-

valtioiden tarjoamia il-mastohyötyjä olisi kyetty kannustavasti ja pitkä-jänteisesti edistämään.

Metsäiset jäsenvaltiot, eri-tyisesti Suomi, jäivät neu-votteluissa vähemmistöön, eikä niiden asiallisesti esiin nostamia kysymyksiä huo-mioitu. Sovittu lasken-tamenetelmä ei huomioi Suomen tekemää hyvää il-mastotyötä.

Neuvottelut jatkuvat ko-mission, jäsenvaltioiden ja parlamentin kolmikan-taneuvotteluissa, joiden tuloksena saadaan se lain-säädäntö, miten metsiä ja muuta maankäyttöä EU:n ilmastolainsäädännössä kä-sitellään.

MTK:n mielestä jäsen-valtioiden ja komission oli-si otettava lähtökohdaksi Euroopan parlamentin kan-ta. MTK ennakoi jatkoneu-votteluista vaikeita.

Lisätietoja: asiantuntija Anssi Kainulainen puh. 050 596 1541.metsäjohtaja Juha Hakkarainen puh. 0400 870 867

MTK-tiedote

Juhlavuoden metsäilta metsänomistajille OulussaSuomi 100

Ohjelma:

klo 17.30 – 18.00 Kahvitarjoilu.

klo 18.00 – 18.05 Tilaisuuden avaus (Matti Heikkilä, Mhy Siikalakeus)

klo 18.05 – 18.35 Metsäsektorin tulevaisuudennäkymät Suomessa. (maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä)

klo 18.35 – 19.15 Metsänomistajan tie tuottavaan metsätalouteen. (professori Matti Kärkkäinen)

klo 19.15 – 19.45 Puun jalostus uuteen aikaan Pohjois-Suomessa. (toimitusjohtaja Jukka Kantola, KaiCell Fibers Oy)

klo 19.45 – 20.00 Keskustelu ja tilaisuuden päättäminen.

Maanantai 13.11. klo 18.00 Saalastinsali (Pentti Kaiterankatu 1, Linnanmaalla)


Metsänomistajat Kiiminki

Harvinainen hankintahakkaaja, työmyyrä ja metsänomistaja

Kalevi Tuohino

Eräänä sateettoma-na päivänä suuntasin työmatkani Loukko-järven takamaille. Sinne neuvomaan kutsui minut peri-kunnan osakas Kalevi Tuohino opastamaan häntä harvennus-hakkuun toteutta-mista omistamalleen metsäpalstalle.

Elettiin aikaa, kun kemera hankkeet hyväksyttiin ns. jälkitarkastuksen mukai-sesti jälkirahoituksena. Oli se vaan hyvää ja mukavaa aikaa, kun ennakkosuun-nitelmia ja toimenpide-suunnitelmia ei tarvinnut erikseen tehdä. Pienen kä-velymatkan jälkeen samoilin metsäpalstalle ilman kypä-rää, koska oli kyseessä oma-toiminen metsätyön tekijän neuvontatilaisuus. Yllätyin näkemästäni. Tavallisesti ensimmäisellä kerralla nuo-ren metsän hoitokohteita tekeville tulee huomauttaa liian tiheästä jäävästä puus-tosta niin metsänhoidolli-sesti kuin kemera kelpoisen tuen vaatimustasosta. Vain pieni korjauksia ja alue on sellaisenaan jo tukikelpoi-nen. Mutta kuka tämä uusi metsänomistaja, ei niin enää nuori, mutta urheiluhenki-nen metsurimies oikeastaan on?

- Meillä oli perikunnas-sa alkujaan kuusi jakajaa. Yksi veljestämme on pois-sa, mutta jaot saatiin suun-niteltua ja toteutettua ennen hänen kuolemaansa, ker-too Kalevi Tuohino metsän-omistajaksi tulemisestaan. Perikunnan jako perustui Kiimingin metsänhoitoyh-distykseltä teettämäämme

tila-arvioon, jonka perus-teella ansiokkaasti velje-ni Juhani teki jakoesitykset osakkaiden kesken. Jaet-tavana oli myös muutakin kiinteää omaisuutta, jonka kompensaatio huomioitiin metsäpinta-aloissa, selven-tää Tuohino.

- Oman perintöpalstani lisäksi lunastin kuolleen vel-jeni perikunnalta lisäpalstan ja näillä hehtaareilla nyt sitä mennään ja on menty. Varsi-naisesti en ole kiinnostunut hankkimaan lisäalueita, kos-ka tässä omistamassani on paljon nuoria metsiä, jotka tulee laittaa kasvukuntoon.

Huomionarvoista on-kin se, että alkuperäisen kuolinpesän metsiä uudis-tettiin paljon 80 luvulla ja viimeiset hakattavat kohteet hyödynnettiin pinta-alave-rotuksen viimeisinä vuosi-na täysimääräisesti. Näitten hakkuun jälkeen konekyl-vöin uudistetut kohteet ovat parhaillaan Juhanin työn alla ja Kalevilla asiat on jo hoidettu, tukiavustukset tehty ja taimikot ja nuoret harvennetut tuottavat hiili-nielukelpoisia kasvavia nuo-ria metsiköitä. Ketä näistä hoidetuista, ilmaston puh-distamista tekevistä hiilinie-lutonneista pitäisi laskuttaa?

Kalustoinvestointeja tehty runsaastiJotta omatoimista harven-nushakkuuta voi yleensä tehdä, tulee hankkia moot-tori- ja raivaussahan lisäk-si myös traktori, kuormain, klapikone ja muutakin tar-peellista lisämateriaali jalos-teiden tuottoon.

– Ensimmäisen traktorin ostin jo aikaisemmin, mutta sitä en saanut vielä kalusto-vähennyksiin, mutta uusi-misen jälkeen esim. traktorit ovat osittain metsätalouden kalustossa vähennyskel-

poisena menoeränä. Kiitos tästä Kiimingin toiminnan-johtajalle, joka perehdyt-ti minut metsäverotuksen kiemuroihin ja kuin veroil-moitukset tulee tehdä, ajal-laan ja oikein. Muistiinpanot ja menotositteet ovat tärkeä toimenpide metsäverotuk-sessa.

- Ja luonnollisesti teetin ne veroilmoitukset ja jatkos-sakin metsänhoitoyhdistyk-sellä, selventää Tuohino.

Selvää on se, että aluk-si kalustoinvestoinneista huolimatta metsätalouden verotuksellinen tulos on tappiollista, vaikka myyn-tejä alkaa pikkuhiljaa olla enemmältäkin. Klapin, polt-topuurangan ja kuitupuun myynnit kasvoivat vuosit-tain ja tuloakin kertyy.

– Tärkeintä kuitenkin mi-nulle on se, että metsät ovat hoidetussa kunnossa ja voin harrastaa hyötyliikuntaan työn ohessa.

- Klapimyyntejä kertyi vuosittain toistasataa mottia ja ainespuukelpoista mänty-kuitupuutakin olen tienvarsi pinoon saanut kaksi-kolme rekkakuormaa hankintana pelkästään ensiharvennus-kohteilta. Pienpuista val-mistan klapeja, selventää Kalevi.

Jos jotain ongelmaa ve-rokiemuroiden, vähennys-kelpoisten erien, tulojen kirjauksien lisäksi saisin mainita, niin klapitavaran laatu, kosteus ym. tekijät kuljetuksineen on ollut haas-tavaa. Mutta kaikkea op-pii, ja uutta opitaan vieläkin, tällä iällä, päättää Tuohino. Korpi kutsuu savottaan tä-näkin syksynä…

Ahkera metsästysmies ja rallipojan tuki ja turva uran alkutaipaleella-Virkistysarvoja en näe met-säpalstallani tällä hetkellä muuta kuin hyötyliikunta-na. Metsästelin nuorempana paljon ja hirviporukoissakin kuljin ahkerasti. Mutta nyt on hirvenmetsästys jo vuo-sia sitten jäänyt taka-alalle, kun aika ja voimavarat eivät siihen yksinkertaisesti riitä. Varastotallin seinällä komei-lee useat piikkisarvet, joten miehen elämässä on jänni-tystä piisannut. Samoin va-rastossa komeille mönkijät, raivaussahat, moottorisa-hat ja kelkka kaikki tip top valmiuskunnossa. Työvaat-teille löytyy oma kuivaus-kaappi.

- Haisevia vaatteita ei vie-dä asunnon puolelle haise-maan, selventää Kalevi.

- Pojan, Jannen harras-tus on vienyt paljon aikaa elämässäni, kuten kaikilla urheilutaustaisilla vanhem-milla on tapana. Talvisin linkosin mutkaisia ratoja pojalleni, jolle rallikuume oli herännyt. Muistan tal-ven, kun Janne täytti 18, ja ostimme Markku Alenilta 4-veto Lancian, jolla Louk-kojärven auratut mutkai-set jääratakuviointini saivat kyytiä ja ääntä. Janne sai tehdastallipaikan muistaak-seni 25-vuotiaana, jolloin oma osuuteni taustajou-koissa jäin lähinnä kannus-tukseen. Voitto N-ryhmän SM kisoissa vei Jannen kes-kusteluun tallipaikasta, jol-

loin manageri Hulkkonen järjesti hänelle Britannias-ta Toyota tehdasauton. Jan-ne muistaa paremmin nämä eri merkkiset tehdasautot, joiden kehittelyissä oli suuri eroavaisuuksia, jatkaa Kale-vi. Osaa autoista kehitettiin, ja niillä saavutettiin kärkitu-loksia.

- Osaa merkkejä ei kehi-tetty, ja niillä mitalisijoille oli turha päästä, selventää Kalevi. Janne ajoin mm To-yotan tallissa 60 MM starttia ja loppusijoituksissa liikkui 3-4 paikkeilla, mutta lopul-lista kärkipaikkaa ei sillä au-tolla saavutettu.

- Kiertelimme myös paljon ulkomaila Jan-nen kisoissa, ja silloin pel-kästään kisaturistina ja kannustajana. Kotimaan al-

kutaipalekisoissa toimin myös huoltojoukoissa, joka sitoi luonnostesti paljon ai-kaa. Mutta hyvä näin. – ”Ralli kilpailumuotona on jäänyt pojalla taka- alalla, mutta on hän tekemissä Du-baissa ajo- opetuksen paris-sa, opettaen siellä Suomesta tuoduilla autoilla liukkaan kelin ajo-opetusta nuorille autokoulun kävijöille. Ja toi-sessa kotimaassa Suomessa Janne jatkaa rakennusliik-keen pauloissa mm. kerros-taloasuntojen parissa, jossa Kalevilla on kokemusta ja neuvottavaa niin paljon, jot-ta siitä voitaisiin tehdä aivan uusi oma juttu esim. raken-nusalan julkaisuun…


Muistiinpanot ja menotositteet ovat tärkeä

toimenpide metsäverotuksessa. ”


Metsänomistajat Oulunseutu

Metsänomistaja

Rauni MannermaaTämä juttu korvaa osaltani veronurkan, ve-rotuksessa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia, ja kaikkihan muistavat hyvät ve-romuistiinpanot sekä huolellisen verosuun-nittelun.

Haastattelin kaupunkilais-metsänomistaja Rauni Man-nermaata, hän on aikoinaan tullut metsänomistajaksi pe-rittyään metsätilan vanhem-miltaan. Rauni kertoi, että hänen isänsä oli jo hyvin valveutunut metsänomista-ja, joka kysyi paljon neuvoja ja ohjeita metsänhoitoyhdis-tykseltä.

- Isä teki itse kaikki met-sätyöt ja usein myös palk-katyönä vieraan metsissä. Saamiaan tuloja hän sijoit-ti hankkimalla lisää metsä-maata.

Rauni oli paljon isän mukana metsässä, oppi-en näin ymmärtämään met-

sätöiden tärkeyden, sekä ymmärtämään luonnon mo-nimuotoisuuden. Aikuisiän, eläkkeelle siirtymiseen saak-ka Rauni teki toimistotöitä, mutta vapaa-ajat kuluivat paljolti metsässä. Metsän-omistajaksi tultuaan Rau-ni on hankkinut paljon lisää tietoa metsään liittyvissä asi-oissa, sekä käyttänyt kaikkia Mhy Oulun Seudun palve-luita.

Raunin sanoin, hän sai Jounilta selvät ja hyvät tie-dot ja suunnitelmat, niin teistä, lanssipaikoista, hak-kuista ja hakkuiden jälki-töistä, taimikonhoidoista, ja tutuksi on tullut myös Ke-

mera.Tässä yhteydessä myös

minä tutustuin Rauniin. Yh-dessä kävimme läpi kaik-kia metsäverotukseen liittyviä asioita. Rauni ha-lusi heti alusta pitäen olla itse selvillä verotuksesta, veromuistiinpanoista ja ar-vonlisäverotuksesta. Kun vuosittaisia tuloja ja meno-ja kertyy pitkin vuotta, tu-lee veromuistiinpanojen olla ajan tasalla. Samalla on hyvä seurata sitä, paljonko rahaa pitää olla Alv:n mak-suun helmikuun lopussa, vai onko tulossa palautusta. Samoin, miten käy pääoma-veron, riittääkö ennakkoon pidätetty vero.

Rauni muistaa kyllä an-taa kovasti kiitosta saamis-taan palveluista ja kehottaa metsänomistajia olemaan yhteyksissä omaan yhdis-tykseensä, sehän on muuten myös sitä jäsenedun tuomaa

hyötyä.Minä ajattelen, että Rau-

nin reippauden taustalla on se, että hänestä parasta on metsän ja puiden tuok-su, marjastus, polttopuiden teko ja kaikenlainen liikku-minen metsässä koiraka-verin, pikimustan Lumin kanssa.Maininnan arvoinen asia on myös se, että Rauni istutti viime- ja toissa kesä-nä yhteensä 7000 tainta met-säänsä.

Olemme muuten sopi-neet Raunin kanssa ajan jo tulevalle tammikuulle vero-juttuihin.

Reipasta ja mukavaa syksyä, talvea, joulun odotusta, sekä onnea

tulevaan vuoteen. Ollaan yhteyksissä!

Seija TorvelaMetsäSanoma


Vastaava päätoimittaja Timo Mikkola

Toimituskunta Henri Turtinen, Mikko Mäkelä, Tapio Kylmänen, Timo Mikkola,Mikko Harju,Juhani Heikkinen

Toimitustyö Timo Mikkola

Sivunvalmistus ja taitto VKK-Media Oy / Katariina Niemitalo

Painopaikka Suomalainen Kirjapaino Kajaani

MetsäSanoma

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys

METSÄHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Metsänhoitoyhdistys Kiimingin jäsenKeskeisellä paikalla suositulla

Iso-Syötteen vapaa-ajan keskuksessa MHY SYÖTEKIEPPI jäsenistöään varten. Huoneiston välittömässä läheisyydessä

ladut, rinteet, kelkkareitit, ravintolat ja retkeilykohteet.

JÄSENELLE 20 % ALENNUS VUOKRAPÄIVISTÄ!

Ilmoita varauksen yhteydessä jäsennumerosi.

VALINNANVARAA

LÖYTYY. SOITA JA

VARAA AJOISSA!

Varaukset Syötteen keskusvaraamo 08-823 400

OSTAMME METSÄTILOJA

Myös uusia osakkaita/metsänomistajia otetaan mukaan yhteismetsään

Kiiminkien yhteismetsäJuhani Paakkola

Huvilatie 24 90940 Jääli0400 282 431

[email protected]

Mitä enemmän jaksat teh-dä syksyllä, sitä helpommak-si käyvät kevättyöt. Suurinta osaa syystöistä voit tehdä aina lumien ja roudan tuloon saak-ka. Syksy on puutarhanhoi-don tärkeimpiä ajanjaksoja: nyt luodaan tulevan kevään kasvun onnistumisen edel-lytykset. Onkin syytä luottaa syksyyn mainiona istutusse-sonkina. Aurinko ei paahda taimia uuvuksiin kesäkauden kääntyessä syksyyn ja kos-tea maa varmistaa hyvän kas-vuun lähdön. Huolella tehdyt syystyöt varmistavatkin puu-tarhan seuraavan kasvukau-den onnistumisen.

Syksyn istutus- ja leikkaustyötPerennapenkissä voi toteut-taa alkusyksystä uudistamis-ta, kasvien paikkojen vaihtoja ja jakamista. Perennapenkeis-tä saa uusia taimia jakamalla vanhoja perennoja. Syksyllä kukkivat perennat jaetaan ke-väällä pian kasvuun lähdön jälkeen, kun ne ovat 10-20 cm korkeita, kun taas keväällä ja alkukesällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä. Perennoja voi jakaa, eli irrottaa juurakos-ta osia, uusien taimien alkuja. Jos taimet ovat jaettaessa pit-kiä, typistä niitä mutta jätä silti jonkin verran lehtiä au-ringon energiaa keräämään. Syksy on parasta istutusaikaa, koska maa on kostea. Mikä-li ei sada, muista kastella vas-taistutettuja taimia pari kertaa viikossa, reilusti kerrallaan, niin että vesi ulottuu syväl-le maahan, juuristoon saakka. Tämä on tärkeää, koska kas-vien juuristo hakeutuu aina kosteutta kohden ja jos vain pintamaa on kostea, myös juuristo hakeutuu pinnalle, eikä syvälle maahan ja näin ollen kasvista tulee arka sekä kuivuudelle että kylmyydelle. Muista kerätä myös siementä-vien kasvien siemenet talteen! Istutus- ja kylvötöitä voi tehdä aina maan jäätymiseen saak-ka. Pidä vaikka naapurin tai ystävän kanssa perennojen ja siementen vaihtoviikot!

Kesäkukat sekä penkeistä että ruukuista on aika vaihtaa pikkupakkasta kestäviin kas-veihin, kuten callunaan, kel-lokanervaan, koristekaaliin, syklaamiin, hopeakasveihin tai havuihin. Astiaistuttami-sessa on tärkeää muistaa lait-taa ruukun pohjalle kiviä tai soraa ja huolehtia, että poh-jassa on myös reikiä, jotta lii-allinen kasteluvesi valuu pois. Isompi ruukku on pa-rempi kuin pieni, koska täl-löin kylmyys ei pääse kasvin

Puutarha valmistautuu tulevaan kevääseen jo syksyllä

Oikeilla kasvivalinnoilla pääsee pitkälle! Hoidettu piha on ilo silmälle myös kesäkauden loputtua, puutarha suorastaan odottaa saavansa syysvärit palet-tiinsa. Nyt on aika huokaista.

Yksinkertainen on kaunista. Ruukkuistu-tustenkaan ei tarvitse

olla hurjan värikkäitä, jos ympärillä olevat kasvit kukkivat pakkasten tu-

loon saakka tai komeile-vat syysväreillään.

keen muokkaa kasvimaa kar-keasti, niin pääset keväällä aiemmin kylvö- ja istutustöi-hin. Näin maanparannusai-neetkin mukavasti sekoittuvat keväistä uutta kasvua varmis-tamaan.

Jos sinulla on omenapui-ta, poista muumiotautiset ja muuten huonot omenat ome-napuista ja niiden alta, ettei-vät taudit pääse talvehtimaan ja leviämään. Huonot omenat tulee tuhota maahan hautaa-malla tai polttamalla. Tarkista myös marjapensaat ja pois-ta tautiset lehdet. Muista suojata nuorten hedelmäpui-den rungot rusakoilta ja jä-niksiltä, ne ovat pitkäkorvien herkkua! Myyriä torjut laitta-malla tiheäsilmäisen verkon ihan puun tyveltä asti ja lu-mien tullessa tallomalla pen-saan ja puun ympäriltä lumen tiiviiksi ”muuriksi”, josta lu-men alla talvehtivat ja elävät myyrät eivät pääse kaivautu-maan läpi.

Jos omistat kasvihuo-neen, puhdista se sadonkor-juun jälkeen viemällä kuollut kasvusto kompostiin. Myös kasvualustan voi uusia tar-vittaessa. Pese lopuksi tyhjä kasvihuone saippuavedellä ja tuuleta.

Haravoi nurmikolta enim-mät lehdet ja leikkaa se ly-hyeksi, jotta sienitaudit eivät pääsisi iskemään nurmik-koon. Halutessa nurmikon voi myös lannoittaa ja kalkita jo ennakkoon, niin pääsee hel-pommalla kevään töitä suun-nitellessa.

Kasvien suojaaminen pakkaselta ja kevätahavaltaMuista suojata hallana-rat kasvit harsolla. Taval-lisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Tal-visuojaus voi olla kuitenkin tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua ja lumeton keskitalvi tai ko-vat pakkaset voivat palellut-taa perennat. Lumi on paras

Kun päivä lyhenee ja viilenee, on piha ja puu-tarha hyvä huoltaa ja valmistella talvea varten. Vaikka pitkä kesä ja syksyn sadonkorjuu olisi-vatkin vieneet jo kotipuutarhurilta tältä vuodel-ta suurimman innostuksen puutarhanhoitoon, kannattaa myös puutarhan syksyiset hoitotyöt tehdä huolellisesti.

juuristoon niin helposti, kun suojaavaa multaa on enem-män. Syyskukista saa kauniita asetelmia piristämään esimer-kiksi kodin sisäänkäyntiä.

Istuta kukkasipulit syys-lokakuussa, kun ilmat ja maa ovat viilenneet. Tämä varmis-taa, että sipulit ehtivät juur-tua, mutteivat lähde enää kasvuun. Sopiva istutussy-vyys on 1,5 x sipulin korkeus.

Syksy on myös hyvää ai-kaa pensasaitojen ja havukas-vien leikkaukseen. Syksyllä leikatessa tulee kuitenkin vält-tää kovin isojen haavojen te-kemistä, etteivät sienitaudit pääse iskemään runkoon. Isot leikkaushaavat ovat myös ar-koja koville pakkasille.

Syyslannoitus ja kalkitseminenTee kasvien syyslannoitus al-kusyksyllä, elo-syyskuussa, kun lehdet ovat vielä vihrei-tä. Lannoitteeksi sopii typetön syyslannoite, joka vahvistaa kasvin solukkoja, jotta se kes-täisi paremmin talvehtimisen. Erityisesti marja- ja hedelmä-kasveja kannattaa lannoittaa, koska se edistää kukka-aihei-den muodostumista jälleen keväällä.

Muista välillä myös kalki-ta lannoituksen lisäksi, sillä kalkki tehostaa lannoittavien aineiden liukenemista. Kal-kituksen voi tehdä mihin ai-kaan vuodesta vain, mutta yritä välttää yhtäaikaista kal-kitsemista ja lannoittamista, varsinkin keväällä. Samanai-kainen käyttö nimittäin hei-kentää typen imeytymistä. Suosituinta on levittää kalk-ki jo hangen päälle. Myös syksyinen kalkinlevitys on kasvattanut suosiotaan, kos-ka happamuuden korjaus al-kaa heti maan sulaessa ja näin maaperä on paremmin valmistautunut ottamaan ravintoaineet vastaan kevät-lannoituksen yhteydessä.

Kasvimaan ja hedelmä-tarhan syystyötKerää kesän sato talteen ja kitke kasvimaa sadonkor-juun yhteydessä, etteivät rik-karuohot pääsee juurtumaan kosteaan multaan syksyn ai-kana. Pääset helpommalla, kun kitket epätoivotut vie-railijat jo niiden ollessa vielä pieniä. Lisää kasvimaalle tar-vittaessa maanparannusai-neita (esim. kompostimultaa, turvetta, hiekkaa). Tämän jäl-

talvisuoja ja sen kertymis-tä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Muista myös, että moni puutarhan perenna tal-vehtii paremmin, jos sitä ei leikkaa maata myöten syk-syllä. Erityisesti koristehei-nät ja onttovartiset kasvit pärjäävät pakkaskuukausien yli paremmin sellaisinaan.

Nuoret havut, kuten myös alppiruusut kaipaa-vat suojaa kevään auringol-ta. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat koitua niille koh-talokkaaksi, koska auringon valo ja lämpö herättävät iki-vihreän kasvin eloon, mutta kun maa on vielä jäässä, juu-risto ei saa imettyä kosteut-ta ja kasvi kuivuu kuoliaaksi. Suojaa varten on jo syksyllä hyvä viritellä tukipuut tai kehikko, jonka varaan ke-väällä on suoja helppo lait-taa. Suojaksi voi kietoa kaupasta ostettavia verkkoja tai vaikkapa havuja tai käy-töstä poistettuja lakanoita, mutta mitä tahansa suojaa käytätkin, muista varmistaa ilman virtaus kasvin tyveltä ylös ja ulos asti, eli suojan tu-lisi olla avoin alta ja päältä, savupiipun lailla.

Kun syystyöt on hoi-dettu, voikin keskittyä asettelemaan ihania koris-tevaloja ympäri puutarhaa tunnelmaa luomaan ja tal-ven pimeyttä karkottamaan. Kynttilälyhdyt, soihdut ja koristevalot jatkavat puutar-hakautta talven yli ja mikäs sen mukavampaa kuin ottaa talvilevot kasvien lailla, vil-lasukat jalassa, nauttien kup-posen kuumaa ja ihastellen kaunista talvinäkymää, ke-vään saapumista ja lumien sulamista odotellen!

Anni-Mari LehtosaariMetsäSanoma


MetsäkoneurakointiPerttunen Oy

Oulu

www.metsaperttunen.fi

Kun haluat muuttaa maisemaa!

TURTI-SET OY

Lallinkuja 8, 91210 Jakkukyläpuh. 0400 381 574, 0400 652 888

• Harvennushakkuut ja ajotyöt kokonaisurakointina • Linkoukset ym. lumityöt • Kaivinkonetyöt • Ym. alaan kuuluvat työt • Maton- ja poppanan kuteet• LP-langat• Loimilangat (loimet myös luotuna)• Muut langat ym. käsityötarvikkeet• Kankaat ompeluun ja halleille käsipyyhkeeksi• Putkiresorit

Peeaa Oy Pasi Perätalo

• Metsäkoneurakointi• Maarakennusurakointi, purkutyöt,

iskuvasarointi, vesakonmurskaus. • Maarakennus tela -pyoräalustaiset

kaivinkoneet, hankintahakkuut.

Kestinraitti 185, 91300 YlikiiminkiPuh. 0400 437 502

METSÄNOMISTAJA! 123

Harvennuksen laatu tehdään oikealla puuvalinnallaSopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi.

Täystiheä ja tasainen puusto - tuottava metsäAjouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena.

Terveet ja ehjät puut tuottavat paremminJäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan.

Kuvan harvesterin paino vain 9 tonnia • Lisätietoa aiheesta nettisivuiltamme www.sampo-rosenlew.fi

Miksi sinun kannattaa teettää harvennus Sampo-Rosenlewin metsäkoneilla?

YLIVOIMAAHARVENNUKSEEN


































METSÄNHAKKUUPALVELUTPASI 040 577 0763, KUIVANIEMI

METSÄALAN KOKONAISURAKOINTIA

KANNOLTATEHTAALLE

Soita 0400 391 855


KANNOLTATEHTAALLE

Soita 0400 391 855


KANNOLTATEHTAALLE

Soita 0400 391 855Soita 0400 391 855www.iinmetsatyo.fi

Kaivu-urakointi Tapio HyryPeltolantie 16, 95130 Hyryoja

Kaivinkonetyöt15 tonnintela-alustaisellakaivinkoneella

MetsäojituksetMätästykset

Puh. 0400 127 481 Korjaamo Peltolantie [email protected]

Hirsityöt ammattitaidolla

Yli-IiAimo Toppi 040 726 7109Olavi Tuomela 0400 175 186Ilpo Tuomela 040 582 8134

Kuivaniemi

Pentti SoikkoMetsäkoneurakointi, hakkuut, ajot

0400 399 170

P. 0400 188 [email protected] www.haforest.fi

Heikki Ahola

Aines- ja energiapuun korjuuMetsän hoito-ja uudistamistyötTienvarsien vesakoiden raivaus

www.mhy.fi

www.laaturemontti.fi Oulun yksikkö

Tilaa katto hyvän sään aikana!Talviremontilla vältät:

• Keväällä sulavien lumien aiheuttamat kosteusvauriot.

• Nurmikon ja istutusten rikkoontuminen.

• Rankkasateiden tuomat ongelmat kattorakenteille.

Kolmannes asiakkaistamme teettää kattoremontin talvella.

SOITA 08 2377 9501 Paikalliset pojat!


Mäntyvaltainen taimikkoMännyn taimikonharvennus suositellaan tehtäväksi maan etelä- ja keskiosissa 5–7 metrin (kuivilla kankailla 3-5 metrin) keskipituudessa. Taimikko harvennetaan tiheyteen 2 000–2 200 tainta hehtaarilla. Tiheässä taimikossa pääosa oksista tyvitukin alalta ehtii kuolla ennen ensiharvennusta. Ensi-harvennuksen jälkeen kuivat oksat karsiutuvat ja alkaa muo-dostua vähäoksaista puuta.

Pohjois-Suomessa männyn taimikko suositellaan har-vennettavaksi jo 3–5 metrin keskipituudessa. Aikaisempi harvennus johtaa nopeampaan järeytymiseen mutta myös paksuimpiin oksiin.

Turvemailla mäntyjen laatu on yleensä heikohko eikä puuston kasvattaminen tiheänä juuri paranna laatua. Taimi-konharvennuksen jälkeen tiheys voi olla hieman alhaisem-pi kuin kivennäismailla. Tällöin ensiharvennusta voidaan siirtää myöhäisempään ajankohtaan, mikä parantaa korjuun kannattavuutta.

Tiheissä ja tasaisissa kylvö- tai luontaisesti syntyneissä tai-mikoissa, joissa on yli 6 000 tainta hehtaarilla, taimikon har-vennus tehdään, kun männyt ovat 3–4 metrin pituisia. Silloin ne ovat ohittaneet pahimman hirvituhoriskin vaiheen. Jos harvennusta lykätään tätä myöhemmäksi, latvukset supistu-vat liiaksi, ja myös lumituhoriski kasvaa. Männyllä pyritään säilyttämään elävän latvuksen osuus vähintään 40 prosentti-na puun pituudesta. Tällainen taimikko suositellaan harven-nettavaksi tiheyteen 3 000 tainta hehtaarilla.

LehtipuusekoitusTuoreilla kankailla männyn taimikkoon suositellaan jätet-täväksi noin 200 siemensyntyistä rauduskoivua hehtaaril-le. Koivut, jotka voivat vaurioittaa piiskauksellaan mäntyjen latvoja, pitää kuitenkin poistaa. Karummilla kasvupaikoil-la on hyvä jättää taimikon täydennykseksi lehtipuita, mutta niitä tulisi olla korkeintaan 10 prosenttia runkoluvusta.

Etukasvuisia, taimikon kehitystä haittaavia koivuja ei pidä jättää täydennykseksi. Eläviä haapoja ei suositella jätet-täväksi taimikkoon männynversoruosteen leviämisriskin ta-kia.

Hirvituhoille alttiilla alueilla männiköissä• taimikoihin jätetään tavanomaista enemmän mäntyjä• varjostava lehtipuu raivataan pois.

Etenkin pihlajan ja pajun määrä pidetään alhaisena ja tihei-köt raivataan.

Kuusivaltainen taimikkoTaimikonharvennus ajoitetaan 3–4 metrin keskipituuteen. Pohjois-Suomessa taimikko harvennetaan jo 2–3-metrisenä. Mitä kookkaammiksi poistettavat puut ehtivät kasvaa, sitä työläämpää harvennus on, jolloin myös kustannukset nou-sevat jyrkästi. Yleensä kuusentaimikko sulkeutuu hyvin har-vennuksen jälkeen ja uusi kilpaileva puusto jää sen varjoon. Kuusivaltainen taimikko harvennetaan tiheyteen 1 800–2 000 tainta hehtaarilla.

Koivuvaltainen taimikkoRauduskoivikko kasvatetaan taimikkovaiheessa suhteelli-sen tiheänä. Koivikkoa ei kuitenkaan saa päästää riukuuntu-maan ennen ensiharvennusta, koska tällöin kasvu tyrehtyy ja lumi voi kaataa koivuja. Ensiharvennukseen mennessä ty-vitukkiosan oksat ovat kuolleet ja osa niistä on karsiutunut pois. Sen jälkeen tavoitellaan nopeaa järeytymistä antamalla puille riittävästi kasvutilaa harvennuksilla.

Viljelykoivikot kasvavat yleensä nopeasti ja ne ovat ta-sapituisia. Taimikonharvennus suositellaan tehtäväksi 4–5 metrin keskipituudessa tiheyteen 1 600 tainta hehtaarilla. Koivulla pyritään säilyttämään elävän latvuksen osuus vä-hintään 50 prosenttina puun pituudesta.

Hieskoivun järeytyminen tukkipuuksi on selvästi raudus-koivua hitaampaa eikä järeytyminen nopeudu kasvutilan li-sääntyessä rauduskoivun tapaan. Sen vuoksi hieskoivikkoa suositellaan kasvattamaan rauduskoivikkoa tiheämpänä. Nuori hieskoivikko kasvatetaan tiheydessä 2 000–2 500 tain-ta hehtaarilla.

Turvemailla hieskoivujen alle syntyy herkästi jo taimik-

kovaiheessa kuusen taimia. Kuuselle sopivilla kasvupaikoil-la hieskoivikko on syytä harventaa voimakkaasti tai poistaa kokonaan sen jälkeen, kun kuusen hallatuhoriski on väisty-nyt. Kaksijaksoisessa sekametsässä koivun tulee olla selvästi kuusta pitempää, jotta kuusten latvat eivät vaurioidu.

1. Hirvituhoille alttiilla alueella koivikko harvenne-taan tavanomaista lievemmin. Vaihtoehtoisesti taimikko voidaan harventaa myöhemmin. Ylitiheydestä kärsineet tai-mikot harvennetaan lumituhoriskin pienentämiseksi kah-dessa vaiheessa.

Luonnon- ja riistanhoitoVähäistä vesakkoa on turha poistaa, jos se ei haittaa kasvatet-tavien taimien kehitystä ja tulevaa ensiharvennusta. Täyden-nykseksi voi jättää yksittäisiä minkä tahansa puulajin taimia.

Hakkuissa jätettyjen säästöpuuryhmien alustoja ja riistati-heikköjä ei käsitellä. Taimikonhoidossa on suositeltavaa säi-lyttää metsikön puulajivaihtelu siten, että mitään taimikossa kasvavaa puulajia ei poisteta kokonaan.

Katajat, pihlajat, pajut ja pähkinäpensaat sekä jalot leh-tipuut, jotka eivät haittaa kasvatettavien puiden kehitystä, suositellaan säästettäväksi. Kallioiden juurille, kosteikkoihin ja muihin sopiviin kohtiin voi jättää käsittelemättömiä kohtia riistan suoja- ja elinpaikoiksi. Näissä pienialaisissa kohteissa monilajinen puusto voi rauhassa vanheta ja muodostaa aika-naan lahopuuta sitä tarvitseville eliöille.

Vesistöjen varteen suositellaan jätettäväksi käsittelemä-tön suojakaista, josta ei raivata pensaskasvillisuutta tai mo-nimuotoisuudelle arvokkaita puita. Suojakaistat estävät tehokkaasti ravinteiden ja kiintoaineiden kulkeutumista ve-sistöihin. Vesistöjen läheisyydessä taimikot voidaan kasvat-taa tavanomaista tiheämpinä ja lehtipuuvaltaisempina.

Purojen varret ja lähteiden lähiympäristöt sekä muut met-säluonnon arvokkaat elinympäristöt jätetään käsittelemättä.

Tapani KylmänenMetsäSanoma

Pohjois-Suomessa männyn taimikko

suositellaan harvennettavaksi

jo 3–5 metrin keskipituudessa.

”

Metsänhoito


Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikön koulutustarjonta yhteishaussa www.opintopolku.fi (myös ylioppilaille)

Kaivosalan perustutkinto, kaivosmies

Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja

Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja

Mikäli opintosi ovat jääneet kesken, sinul-la on mahdollista jatkaa opintosi loppuunkaivos-, metsä- ja rakennusalan perus-tutkinnossa sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja).

Kysy vapaista opiskelupaikoista jatkavilla luokilla!

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET

Rakennusalan perustutkinto (maarakennuskoneenkuljettaja)

Metsäalan perustutkinto (metsäkoneenkuljettaja)

Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto

Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto Katso lisätiedot ja hakuajat www.osao.fi/koulutuskalenteri

Lisätiedot: Opinto-ohjaaja Seija Pekkalap. 040 542 4494, [email protected]

Opiskele ammattiin OSAOssaYhteishaku 21.2.–14.3.2017Yhteishaku helmi-maaliskuussa 2018Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikön koulutustarjonta yhteishaussa www.opintopolku.fi (myös ylioppilaille)












Opiskele ammattiin OSAOssaYhteishaku 21.2.–14.3.2017








































Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto,lähihoitaja

SILMÄLÄÄKÄRI HAUKIPUTAALLA

Metsänomistajan PEFC-vaatimuksia 2017 -Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan (Kriteeri 1)- Metsätaloudessa noudatetaan voimassa

olevaa metsä-, ympäristö- ja työlainsäädän-töä.

Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hak-kuun laillisuus ja selvitetään ympäristönä-kökohdat (3)

- Tulevista hakkuista tehdään metsänkäyt-töilmoitus tai erityistapauksissa ympäristö-selvitys.

Metsävaratietoa hyödynnetään metsien hoidossa (4)- Yli 50 hehtaarin tilalla on oltava ajantasaiset

tiedot metsävaroista, luontokohteista sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksista. Vaatimuksen täyttää metsäsuunnitelma tai muu metsä-varatieto.

Puuston terveydestä huolehditaan (6)- Kesäaikaisissa hakkuissa toteutetaan juuri-

käävän torjunta

- Puunkorjuussa vältetään kasvamaan jätet-tävien puiden vahingoittumista

Energiapuuta korjataan kestävästi (7)- Uudistushakkuualalle jätetään osa kannois-

ta ja havuista korjaamatta.

Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti (8)- Taimikonhoitotarpeesta on tehty vähintään

60 %

Suojelualueiden suojeluarvot turvataan (9)- Suojelualueilla ja niiden välittömässä lähei-

syydessä toimitaan niin, ettei suojeluarvot heikkene

Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään (10)- Metsälain tarkoittamien elinympäristöjen

lisäksi on otettava huomioon myös muita elinympäristöjä kuten suppia, ojittamatto-mia korpia ja lehtipuuvaltaisia lehtoja

Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään (11)- Luonnontilaisia soita ei uudisojiteta ja

kunnostusojitusta tehdään vain sellaisil-la alueilla, joilla ojitus on lisännyt selvästi puuston kasvua.

Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan (12)- Metsätaloustoimenpiteissä otetaan huomi-

oon tiedossa olevat suojellut lajit ja uhan-alaisten lajien lisääntymis- ja elinpaikat

Kulotuksilla ja poltoilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta (13)Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä (4)- Hakkuissa jätetään säästöpuita vähintään

10 kpl/hehtaari. Säästöpuut jätetään ensisi-jaisesti ryhmiin ja mielellään elinympäristö-jen läheisyyteen tai suojakaistoille.

Metsänuudistamisessa käytetään kotimaisia puulajeja ja taimet eivät ole geenimuunneltuja (15 ja 16)Vesistöjen läheisyydessä huolehditaan vesiensuojelusta (17)- Vesistöjen ja lähteiden läheisyyteen jä-

tetään vähintään 5-10 metriä leveä suo-jakaista, jota ei esimerkiksi muokata tai lannoiteta eikä siltä poisteta pensaskerros-ta.

Kunnostusojitus- ja mätästyskohteilla huolehditaan vesiensuojelusta (18)- Tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoi-

menpiteet toteutetaan em. toimenpiteiden yhteydessä

Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä (19)- Lannoitusta, kemiallista kasvinsuojelua tai

kantojen nostoa ei tehdä pohjavesialueilla

Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti (20)Jokamiehenoikeudet turvataan (27)- Vastuullisen jokamiehen oikeuksia ei rajoi-

teta

Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä (28)Metsien monikäyttöedellytyksiä edis-tetään (29)- Ulkoilureittien kulkukelpoisuus turvataan

metsätalouden toimenpiteissä

- Riistalle jätetään havupuuvaltaisissa taimi-koissa lehtipuuta

Kiinteät muinaisjäännökset säilytetään (30)

Suomen parhaat taimet

www.finforelia.fi

Oulu, Ylikiiminki, tila noin 4,7 ha, josta metsämaata noin n. 4,2 ha ja 0,5 ha peltoa. Puuta kaikkiaan 586 m3, josta tukkia 314 m3. Tila rajoittuu Vepsänjokeen. Hp. 32.000 euroa.

Ii, Oijärvi, tila 50,28 ha. Yhdessä palstassa, hyvin tieyhteyksin. Puuta yhteensä 1.881 m3, josta tukkia 462 m3. Hp. 42.000 euroa.

POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKVVIHREÄN KULLAN MAITA!

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

Välittäjä lehden levikki alueella Juhani Heikkinen LKV 0400 287 288, [email protected]

Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä, osoitteessa:

Puh. 0400 385 281 [email protected] www.vkkmedia.fi

Puh. 0400 385 281 [email protected]

VKK-Media Oy

KAIKENLAISET sivunvalmistus- ja painopalvelut kauttamme.


Metsänomistajat Ylikiiminki

Rotosen Aarno

Noissa töissä vierähtikin sit-ten 8 – 9 vuotta. Tämän jäl-keen olikin sitten muutto Jolokselle Seppälän tilan isännäksi. Lihakarjan kasva-tusta ja samalla metsänhoi-to- ja hakkuutöitä Arska teki omalta ja vanhempien tilal-ta aina Eu:hun liittymiseen saakka. Parhaana vuonna tuli tienvarteen erilaista puu-tavaraa kaikkiaan liki pari-tuhatta kuutiota. Silloin oli

työpäiviä seitsemän päivää viikossa läpi vuoden. Kun oli riskissä kunnossa niin homma toimi.

Ojitukset tuli tehtyä 80-lu-vulla. Ensimmäinen pelto-alue uudistui luontaisesti männylle Ruostesuolla. Nyt siellä onkin 6 - 8 metriä pit-kä nuori kasvatusmetsä, joka odottaa mahdollisesti seu-raavaa hoitotoimenpidettä. Isäntä uskoo hoidon voi-

maan. Varastossa odottaa-kin typpirikasta lannoitetta muutama lavallinen sopi-vaan kohteeseen. Tällainen metsikkö löytyykin, sillä vii-me aikoina hän on teettänyt ja teettää lisää harvennuk-sia Metsänhoitoyhdistyksen toimesta. Lannoitukseen sopiva levitin on aikanaan hankittu ja sillä homma hoi-tuu harvennetussa metsäs-sä omalla kalustolla itselle ja

miksei vieraallekin.

Tuhkalla dynamiittia puun kasvuunOman tilan lisäksi Arska hoi-taa syntymäkotinsa metsiä yhdessä sisarustensa kans-sa. Reilu vuosi sitten När-hivaaran tien kahta puolta Helikopteri kiidätti kymme-niä tuhansia kiloja tuhkaa hoidetulle turvepohjaiselle harvennuspuustolle. Puun-

tuhkalannoitus poistaa kas-vuhäiriön oireet turvemailla. Lisäksi se parantaa useilla kuutioilla puuston kasvua hehtaarilla runsaasti typpeä sisältävillä turvemailla. Ja mikä parasta, vaikutus kes-tää kymmeniä vuosia eteen-päin. Puun tuhka on mitä parhainta kierrätysmateriaa-lia. Voi sanoa, että ”se palaa juurilleen”. Eikä tässä vielä kaikki. Peltojen jäätyä vail-

le käyttöä, pellot on nyt met-sitetty ja tilan metsäpinta-ala lisääntyi tämän kesän istu-tusten myötä 14 ha:lla. Ja jos menee niin kuin Srömsöös-sä ja miksei menisi, niin rei-lun parinkymmenen vuoden kuluttua alueella Arska tuu-maa, että jokohan tuotaisiin moto töihin.

Raimo JokikokkoMetsäSanoma

Ilmojen halki käy tuhkan tie.

Aarno Rotonen metsien mies.

Metsällinen ura Arskalla alkoi -75 Taivalkos-ken metsäkoululta. Sieltä hän sai perustaidot metsien käsittelyyn. Taitoja pääsikin sitten toteuttamaan Metsähallituksen eri työmailla. Niin tuli tutuiksi Hattusuon sydänmaat, Iijo-kivarren ja Pentinniemen selkoset.

Puuntuhkalannoitus poistaa kasvuhäiriön oireet turvemailla. ”


Nykymiehet menisivät ennen narun jatkoksi ennen kun ottasivat tuommosen savotan! Puuta tuli tuhansia kiintoja ja talteen otettiin vain tukkiosa,

latvat jäivät maastoon.

”

Metsänomistajat Yli-Ii

Monitoimimies Tannilasta

Jarmo Kynkäänniemi Yritin metsänomistaja Jarmo Kynkäännie-meä saada jo useampana päivänä ”piina-penkkiin” haastateltavaksi, mutta porokiireet siirsivät muutamaan kertaan tapaamistam-me. Tullessani taloon oli Jarmo juuri tullut poron nylkyhommista Pudasjärven puolelta.

Paavo ja Jarmo

Kynkäänniemi.

Talon isäntä on tällä hetkel-lä 51 vuotta nuori (!) mies ja rooleja on monia: Poro-mies, Tannilan porotuotteen omistaja/lihanjalostaja, met-sänomistaja ja sähkömies. Moneen muuhunkin mies kerkiää, tärkeimmät roo-lit kuitenkin lienevät isä ja aviomies! Perheeseen kuu-luu vaimo Maija ja lapset Jenni, Heikki ja Hannu.

Reetta Kynkäänniemi aloitti-vat tilanpidon ja seuraavina vastuun ottivat Jarmon isän Paavon vanhemmat Heikki ja Liisa. Tähän asti tila perus-tui maanviljelyyn ja metsän-hoitoon, vasta Paavon ja Sylvin aikana alettiin hoita-maan myös poroja. Porot tu-livat Jarmon äidin Sylvin, os. Kyrönniemen kautta. Kyrön-niemen suku oli vanhastaan porosukua. Jarmo on siis lap-sesta saakka kasvanut poroi-hin kiinni ja se on ns. verissä! Jarmo sanoikin että hän on ennen kaikkea poromies, ol-lenkaan väheksymättä met-sienhoitoa ja muutakaan.

Porotaloutta metsätalouden keraJarmo on vuosien aika-na hommannut 4 lisätilaa ja metsien hoitoakin on tehty; 2 kunnostusojitushanketta 90- luvulla joissa ojakilometrejä 10-15. Ojitukset toteutettu lä-hes yksinomaan perkauksi-na, sarkojen halkaisuja tehty hyvin vähän.

Koko omistuskautenaan päätehakkuita Jarmo on teh-nyt vain reilu 10 hehtaaria. Muita hakkuita on tehty vain ojalinjojen aukaisun yhtey-dessä ja rakennuspuita tar-vitessa.

Ensimmäinen taimikon-hoito Jarvanpalossa on pian ajankohtainen. Kynkäännie-mi sanoo että metsien hoi-to on jäänyt työkiireitten takia vähälle vaikka hän pi-tää metsiä ja niitten oikean-laista hoitoa erittäin tärkeinä asioina. Porotalous on riip-puvainen metsistä ja niiden hoidosta. Jarmo perää erito-ten metsähallitukselta iso-na maanomistajana vastuuta monimuotoisuuden säilyt-täjänä metsissä. Esimerkiksi vanhat korvet ovat poroil-

le ja muillekin eläimille elin-tärkeitä. Ne ovat varjoisia räkkäsuojapaikkoja ja ruo-kamaina sekä piilopaikkoina kasvillisuuden peitteisyy-den takia korvaamattoman arvokkaita paikkoja kaikille eläimille.

Isoja taimikoita perus-tettaessa Jarmo toivoo yksi-puolisen männyn istutuksen sijasta laitettavan 1-2 heh-taarin kokoisia länttejä kuu-selle. Näihin alavampiin ja rehevämpiin paikkoihin ajan kuluessa kasvaa eläimille suojakuusikoita. Lehtipuut-kin kuuluvat metsään, nii-tä Jarmon mielestä kuuluu olla jonkin verran havupuit-ten seassa metsikön kaikissa vaiheissa.

Hoitoa metsiin tulossaJarmo pitää todella hyvänä että Yli-Iin metsänhoitoyh-distys on mukana Yli-Iin energialämpölaitoksen toi-minnassa. Ojien, jokien ja ka-navien varsilla riittäisi yhä ryteiköitä jotka vaativat kii-reesti kirvestä! Jarmo Kyn-käänniemi on mielissään siitä että metsänhoitoyhdis-tys tekee paikallisesta puus-ta paikallisin voimin myös energiaa!

Metsätaloutta Tanni-lan mies toivoo kannatta-vammaksi ja hän pitääkin metsänhoitoyhdistyksen yh-teishankkeita leimikon kil-pailutuksessa hyvänä asiana. Kun on puuta yhtä aikaa tarjolla pienellä alueella se kiinnostaa puunostajia kum-masti ja yksittäinen puun-myyjä voi saada paremman hinnan puulle.

Tulevaisuudessa Jarmo aikoo jatkaa metsien hoitoa ehkä jopa aktiivisemmin ja usein apuna toiminee paikal-linen metsänhoitoyhdistys.

Ajatus on ollut tehdä lisää kunnostusojitusta ja myös harvennuksia, kunhan uu-moillut puun hinnannousut vain toteutuisivat.

Ojitusta hän pitää kan-nattavimpana investointi-na metsiin, kunhan ei liian karuille soille mennä! Tänä vuonna Jarmo on jo lyönyt lukkoon kaksi puukauppaa.

Toinen on järeänpitkän metsän harvennus Kint-taissuon turvetyömaan ta-kana jonka mhy kilpailutti ja kauppa tehtiin pohjois-suomalaisen sahayrityksen kanssa kohtuuhyvällä hin-nalla. Lisäksi sovimme ke-sällä että Mhy Yli-Ii hoitaa korjuupalveluhakkuulla va-jaan kymmenen hehtaarin energiapuu ensiharvennuk-sen tulevana talvena. Sovim-me että Jarmo hoitaa talvitien teon tälle hankkeelle!

Paras metsä on monimuotoinenPaavo Kynkäänniemi tuli poikansa taloon samassa pi-hapiirissä olevasta kodistaan ja häneltäkin halusin kysyä edeltävän sukupolven näkö-kulmaa metsiin ja niiden hoi-toon.

Paavo kertoi että metsät uudisojitettiin 50- ja 60-lu-vuilla. Hän on hoitanut met-siä samaan tapaan kuin poikansa. Talven aikana Paa-vo usein teki hankintapuuta

Monimuotoisessa metsässä varpukerroskin antaa suojaa.

tien varteen. Isompi savotta tuli 50- luvulla kun syöksy-virtaus kaatoi yhteensä n 15-20 kilometriä pitkän ja 7 km leveän alueen johon ei juu-ri yhtään puuta jäänyt pys-tyyn. Yksi puu jäi pystyyn Vengasvaarassa ja se on nyt hongittuneena lähellä ero-tusaitaa. Puut kaatuivat pää-osin metsähallituksen mailta ja Paavo sekä naapurin isän-tä Koppelon Aaro ostivat itselleen myrskytuhopuun-korjuun Hörkönselän, Jys-kykankaan ja Sadinselän nokan alueilta. Alueet olivat niin laajat ja alue tuhon jäl-keen niin karmea että Paavo sanoikin nyt pilke silmässä että: ”Nykymiehet menisivät ennen narun jatkoksi ennen kun ottasivat tuommosen savotan”! Puuta tuli tuhan-sia kiintoja ja talteen otettiin vain tukkiosa, latvat jäivät maastoon.

Paavo Kynkäänniemi pi-tää kuten poikansa Jarmokin tärkeänä että metsiä hoide-taan monimuotoisuus säi-lyttäen. Metsä ja puukin tarvitsevat oman lepoaikan-sa ja rauhansa mutta kirves-täkin tarvitaan järjen kanssa! Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä metsäammattilaisella-kin.

Jari KuukasjärviMetsäSanoma

Nuori isäntäVuonna 1988 Jarmo osti hy-vin nuorena, kaksikymppise-nä vanhemmiltaan Paavolta ja Sylviltä Kynkäänniemi ni-misen tilan, samana vuon-na hän tuli muuten valituksi poroisännäksi Kollajan pa-liskuntaan. Kynkäänniemen tila on vanha 1800 luvun al-kupuolella perustettu. Jar-mon isoisovanhemmat Olli Ja


Metsänomistajat Ii

Raskaskoneasentaja metsätöissä

Caterpillar 795F ACTeho: 2535 kWOmamassa: 260 tKokonaismassa: 600 tMaksiminopeus: 64km/hPituus: 15 mLeveys: 8,9 mKorkeus: 6,3 m

Työ Wihurin raskaskone-asentajana oli suurelta osin reissutyötä, hotellissa ja reis-sussa vietettyjä öitä Heikille on kertynyt työuran aika-na reilusti toistatuhatta. Vii-meisimmät parikymmentä vuotta työurastaan Heik-ki teki töitä enimmäkseen Pohjois-Suomen kaivoksil-la: Outokummun Kemin kaivoksella, Kittilän Suur-kuusikossa ja Sodankylän Kevitsassa.

Kevitsassa päätyönä oli koota raskaita malminkulje-

Iin Kärppälässä asuva ja metsää omistava eläkkeellä oleva Heikki Greus on parin vii-me vuoden aikana ehtinyt paneutua toden teolla metsänhoitotöihin. Työura raskaan ka-luston asentajana piti aiemmin miehen niin kiireisenä, että vain välttämättömimmän metsätyöt ehti itse hoitaa.

Heikki Greus tuumaustunnilla Caterpillarin vanteen reunalla. Renkaan halkaisija 4,2 metriä, paino noin 10 tonnia.

Nyt Heikin päivät täyttyvät metsänhoitotöistä, raivaussaha on tullut viime aikoi-na todella tutuksi.

tusautoja. Tässä yhdeydes-sä raskas ajoneuvo tarkoittaa todella raskasta, sillä yhden auton omamassa on noin 260 tonnia ja kuormaa se pystyy ottamaan 345 tonnia. Kuor-mattuna auton massa vastaa siis noin kahdeksaa täyteen lastattua puutavara-autoa. Malmiautot tuotiin osina Pohjois-Amerikasta laivoilla Oulun satamaan, josta lavet-tikuljetuksina Sodankylään kaivokselle kasattavaksi. Autot lavetoitiin kuudessa osassa.

Autot kasattiin Kevit-sassa hyvin varustellussa pressuhallissa. Yhden au-ton kasaaminen kesti viiden hengen asentajaporukalta noin kuukauden. Jokainen työvaihe piti suunnitella to-della tarkkaan, sillä kompo-nentit olivat suuria, mutta silti ne täytyi sovittaa pai-koilleen millin tarkkuudel-la. Tämä vaati nostureiden ja kurottajien kuljettajilta sekä asentajilta rautaista ammat-titaitoa.

Caterpillarin autot ovat

sähkötoimisia. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään ak-kuvarauksella toimiva ajo-neuvo vaan Caterpillarin keulassa hyrskyttää vahva 3400 hevosvoiman diesel-moottori, jolla pyöritetään sähkögeneraattoria. Molem-missa takapyörissä on oma sähkömoottori, johon ge-neraattorin tuottama säh-kö syötetään. Raskaalla kuormalla sähkömoottorin hyödyt konkretisoituvat eri-tyisesti jarruttaessa, myös hyötysuhde on sähkömoot-torissa parempi.

Metsätyöt kutsuvatEläkkeelle jäätyään Heik-ki päätti paneutua metsien-sä hoitamiseen oikein toden teolla. Yhteistyössä Iin Met-sänhoitoyhdistyksen kanssa otettiin ohjelmaan kiireel-lisimmät kohteet, vanhan kemera-lain mukaiset va-jaatuottoisten metsien uu-distamiset. Hanke saatiin onnellisesti maaliin tänä kesänä, kun Heikki iski viimeiset taimet maahan hei-näkuun alussa.

Seuraavana ohjelmassa on vanhojen peltojen kas-vukuntoon saattaminen rai-vaussahan avulla, myös täydennysistutusta on jon-kin verran luvassa. Parin vuoden sisällä myös taimi-konhoitoja pitäisi ehtiä teh-

dä.Eläkkeellä Heikki on

viihtynyt hyvin, metsäty-öt pitävät mielen virkeänä ja fyysisen kunnon hyvänä. Ei eläkkeellä olo silti mitään jatkuvaa työtä ole, välillä eh-tii paneutua myös muihin harrastuksiin. Näin syksyllä

pääosassa on tietenkin hir-venmetsästys, hirvireppu on koko syksyn pakattuna uu-nin kupeessa.

Henri TurtinenMetsäSanoma

Työhön sisältyi myös Komatsun kaivinkoneiden huol-toa. Kauhaan mahtuisi pari pakettiautoa parkkiin.


Metsänhoito

Nyt on hyvä aika laittaa taimikot kuntoon ja metsät kasvamaanVaikkakin kesäkausi alkaa olla lopuillaan niin, riippuen lumen tulosta, on vielä hyvää aikaa taimikonhoitotöihin. Työilmathan ovat näin syksyllä mitä parhaat.

Tälle vuodelle varattuja Kemera-varoja on vielä osa käyttä-mättä ja myöntövaltuutta uusiin hankkeisiin on kuulemma hyvin. Ainakin toistaiseksi rahoitushakemuksiin ollaan saa-tu päätökset. Kemera-varat näyttäisi riittävän tälle vuodelle vaikka kaikki raivaussahamiehet saataisiin töihin, taimikohoi-torästejä meillä kyllä löytyy.

Alueellamme on havaittu positiivinen ilmiö siten, että maanomistajat tekevät itse taimikonhoitoja ja varhaishoitoja huomattavasti suurempia määriä kuin aikaisempina vuosi-na. Olisiko kohtuullisen hyvä tukitaso saanut metsänomista-jat liikkeelle.

Joissakin metsänomistajan itse toteuttamissa hankkeissa on ollut ongelmana se että taimikkoa ei malteta harventaa riit-tävän harvaksi. Työtä tehdessä kannattaa pitää mielessä että vaikka tekohetkellä tuntuu että taimikko näyttää hyvälle niin jo muutaman vuoden päästä, kun taimikko on kasvanut, niin huomataan että tiheys on sittenkin liian suuri. Kannattaa pi-tää mielessä että taimikon pitää selvitä seuraavaan käsittely-kertaan niin että sinne ei tarvitse uudelleen mennä. Jos aikoo hakea kohteelle Kemera-tuen niin siinäkin on tietyt ehdot mil-loin tuen voi maksaa.

Taimikonharvennuksessa kannattaa noudattaa Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia. Niiden mukaan kuusikos-sa tulee taimikonharvennuksen jälkeen olla 1 800–2 000 tainta

hehtaarilla, männikössä 2 000–2 200 ja rauduskoivikossa 1 600. Toinen taimikkoaan harventavan virhe on, että lehtipuus-

toa jätetään liikaa. Havupuita nopeakasvuisemmat lehtipuut jättävät havupuut nopeasti varjoonsa. Lehtipuita on syytä jät-tää maltillisesti, niitä tulee kuitenkin koko ajan lisää ja ne ovat niin nopeakasvuisia, että saavat kyllä havupuut kiinni.

Hyvä konsti seurata tiheyttä on tehdä riittävästi koeala-mittauksia oikean tiheyden varmistamiseksi. Taimikon tihe-yden mittaus onnistuu parhaiten 4 metrin kepillä. Yhdellä kepin pyörähdyksellä rajautuu 50 neliömetrin ympyräkoeala. Yksi taimi koealalla vastaa 200 tainta hehtaarilla. Jos alalla on 12 tainta, niin niitä on hehtaarilla 200 x 12 eli 2 400 kpl.

Rahoitushakemus täytyy tehdä ennen töihin ryhtymistä ja työ on saatava tehtyä vuoden sisään rahoitushakemuksen jät-tämisestä.

Ehdot taimikon varhaishoidon tuen myöntämiselle:• Hakemuksessa on kerralla haettava tukea vähintään 1 heh-

taarille (hakemus voi sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia kuvioita)

• Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria• Kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähin-

tään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä• Poistuma vähintään 3 000 runkoa hehtaarilta, pohjoisessa

Suomessa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta• Työn jälkeinen tiheys enintään 5 000 runkoa hehtaarilla• Hoito- ja kunnossapitovelvoite 7 vuotta

Varhaishoitoon voi saada tukea, kun Kemera-lain mukaisesta metsityksestä tai nuoren metsän hoidosta on kulunut vähintään 10 vuotta. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta.

Ehdot nuoren metsän hoidon tuen myöntämiselle:• Kerralla haettava tukea vähintään 2 hehtaarille (hakemus

voi sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia kuvioita)• Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 ha• Kasvatuskelpoisen puuston keskipituus työn jälkeen yli 3

metriä• Pohjapinta-alalla punnitun keskiläpimitan ennen työn aloit-

tamista ja työn jälkeen tulee olla enintään 16 senttimetriä rinnan korkeudelta

• Poistuman vähimmäismäärä 1 500 runkoa hehtaarilla, kan-tojen on oltava läpimitaltaan vähintään 2 senttimetriä, poh-joisessa Suomessa poistuman on oltava vähintään 1000 runkoa hehtaarilta

• Hoito- ja kunnossapitovelvoite 10 vuotta• Nuoren metsän hoitoon voi saada tukea, kun on kulunut vä-

hintään10 vuotta Kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoidosta

• Alle 5 metrin mittaisessa taimikossa enimmäistiheys on 3000 runkoa hehtaarilla ja pidemmissä taimikoissa sallittu enim-mäismäärä pienenee.

Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaaril-ta. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 eurolla hehtaaria kohden, jolloin tuki hehtaarilla on 430 euroa.

Korotetun tuen edellytys on, että pienpuuta kerätään ku-viokohtaisesti ja pääosin tasaisesti eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 kiintokuutiota hehtaarilta ja pohjoi-sessa Suomessa vähintään 25 kiintokuutiometriä hehtaarilta.

Varhaisperkaus ratkaisee taimikon jatkokehityksen Varhaisperkaus on tärkein hoitotyö taimikossa. Varhaisper-kauksessa poistetaan kasvatettavien puiden kanssa kilpaile-va lehtipuuvesakko. Perkaus varmistaa havupuiden kasvun ja estää ylitiheyden seurauksena syntyviä mekaanisia vauri-oita. Oikea ajoitus on erittäin tärkeä. Varhaisperkaus tehdään kun taimet ovat noin 1-3 metrin mittaisia. Oikein ajoitettu työ takaa, että viljelty puulaji säilyy metsikön pääpuulajina.

Männyntaimikot saavat alussa kasvaa tiheinä, 4 000–5 000 tainta per hehtaari. Poista mäntyjen kanssa kilpailevat lehti-puut mutta jätä luontaisesti syntyneitä kuusia ja koivuja auk-koihin.

Poista kuusentaimikoista kantoja juurivesoista syntyneet lehtipuut sekä ne siemensyntyiset lehtipuut, jotka kasvavat liian lähellä kuusia. Jätä seimensyntyisiä koivuja aukkoihin.

Voit vähentää uuden vesakon muodostumista tekemäl-lä varhaisperkaus kesällä. Vuodenaika ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin se, että työ tulee tehtyä. Taimikot, joihin syntyy voimakas vesakko, voi joutua perkaamaan kaksi kertaa.

Taimikon harvennus on kannattava investointi Taimikonharvennuksessa päätät taimikon jatkokehityksestä ja mahdollisuuksista tuottaa ainespuuta. Taimikonharvennus on yksi parhaita mahdollisuuksia parantaa metsätalouden kan-nattavuutta. Taimikonharvennuksessa jätetään metsänhoito-suositusten mukainen määrä taimia ja samalla järjestellään puulajisuhteita. Taimikonharvennuksen jälkeen kasvamaan jäävät taimet saavat enemmän kasvutilaa, valoa, vettä ja ra-vinteita. Sairaat ja paksuoksaiset puut poistetaan, samoin ne puut jotka voivat vahingoittaa kasvatettavia puita. Suosi laa-dullisesti parhaita, hyväkasvuisia puita. Ne voivat olla joko viljeltyjä taimia tai luontaisesti syntyneitä taimia. Muista, että koivu nuorella iällä kasvaa paljon nopeammin kuin mänty ja kuusi. Jätä havupuutaimikon aukkoihin mieluummin raudus-koivua kuin hieskoivua. Jätettävien koivujen pitää olla män-tyjä ja kuusia lyhyempiä. Taimikonharvennus oikeaan aikaan varmistaa taimikon nopean kehityksen ja se säästää silkkaa rahaa. Työ maksaa itsensä takaisin jo ensiharvennuksessa. Taimikonharvennuksen tavoitteena on puuston järeytymi-nen niin, että ensiharvennuksessa metsikössä on myytävää ainespuuta. Jos taimikonharvennus viivästyy, ajanhukka ja kustannukset voivat olla kaksinkertaiset. Laiminlyöty taimi-konharvennus tarkoittaa myöhempää ensiharvennusta ja pie-nempiä tuloja.


Työtä tehdessä kannattaa pitää mielessä että vaikka tekohetkellä tuntuu että

taimikko näyttää hyvälle niin jo muutaman vuoden päästä, kun

taimikko on kasvanut, niin huomataan että tiheys on sittenkin

liian suuri.

”


Metsän historiaa

Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen historiaaTutkin taannoin metsänhoitoyhdistyksen historiankirjoja, toimintakertomuksia ja hal-lituksen pöytäkirjoja vuosilta 1937- 1956. Lisäksi löysin dokumentteja mhy kentän toiminnasta muun muassa Jaakko Kurttilan kirjoitelmista. Sen hetken ja ajan patinoimaa historiaa, metsänhoitoyhdistyksemme toi-minasta ja taloustilanteista.

Kiiminkijokivarren met-sänhoitoyhdistys, johon kuului alueena Kiiminki ja Ylikiiminki, syntyi silloisen laman seurauksena vuon-na 1937. 30-luvun alkuvai-heet olivat laman aikaa; puukauppa ja sen muka-na metsätalous ei pelannut. Silloinkin metsänomista-

tomiehet lähtivät liikkeel-le ja metsänomistajat olivat myyntialttiina, velkaa kun oli. Ostajat määräsivät tah-din, leimasivatkin itse. Oli määrämittahakkuiden ai-kaa ja jälki oli sen mukais-ta. Metsää hävitettiin, sen rakenne huononi ja tuotto väheni. Ei riittänyt, että alu-eellamme oli jo metsien ra-kenne vinoutunut Oulun alueen ja sataman läheisyy-destä johtuvan voimakkaan tervapolton takia.

Metsien hävittäminen sai aikaan valistuneimmis-sa metsänomistajissa vas-tareaktion. Oli lähdettävä etsimään keinoja yksityis-metsien turvaksi metsien hävitystä ja tuoton alentu-mista vastaan, kantohin-nan puolesta. Ammattiapua oli tänä aikajaksona vä-hän. Sitä tarjosi metsänhoi-tolautakunta, jolla oli laajat työkentät. Kiiminki, Hau-kipudas ja Ylikiiminki kol-men muun paikkakunnan lisäksi kuului yhdelle neu-vojalle. Aika oli rajallista, silloinkin. Liikuttiin pol-kupyörillä, suksilla ja he-vosilla. Neuvojan aika ei riittänyt leimauksiin tai oh-jaamaan oikeaoppista hak-kuutapaa oikeaan suuntaa. Aika kului lähinnä valvon-tatöihin.

Aika oli kypsä. Touko-kuussa, 80 vuotta sitten pi-dettiin perustava kokous Ylikiimingissä Vesalanky-län Mäkelässä. Perustet-tu yhdistys oli yhteinen Kiiminkien kesken. Hau-kipudas tuli mukaan yhdis-tykseen marraskuussa 1948 eli 11 vuotta myöhemmin. Tällöin nimeksi muodostui Kiiminkijokivarren metsän-hoitoyhdistys.

Metsänhoitomaksut koko maahanVeroluonteiset metsänhoi-tomaksut tulivat yhdistys-kuvioon vuonna 1951, joka oli erittäin tärkeä taloudel-linen pohja koko yhdis-tystoiminnalle. Maksusta oltiin alkuvaiheessa mon-ta mieltä, mutta sen tuo-ma vaikutus ajansaatossa koko Suomen metsäsekto-rille on ollut merkittäväs-sä asemassa. Se mahdollisti metsin hoidon neuvonnan sellaiselle tasolle, että Suo-messa on maailmanlaajui-sesti parhaiten hoidettu metsäomaisuus. Metsän-hoitoyhdistyksen rooli täs-sä kehityksessä on kiistaton. Sota-aika sotki hieman neu-vontatilannetta, koska toi-mihenkilöt ja jäsenet oli kutsuttu kertausharjoituk-siin 19.11.1939 ja matka jatkui rintamalle. Tällä so-

ta-ajan ajanjaksolla on kat-koksia yhdistystoiminnan kirjauksissa.

Kiimingin metsänhoi-toyhdistys omaksi yhdis-tykseksi tapahtui vuonna 1956, kun 12. lokakuuta opettaja Erkki Pääkkösen talossa katsottiin toimin-nan laajentuneen ja vakiin-tuneen siinä määrin, että katsottiin paremmaksi yh-distyksien jakaantuminen. Samana vuonna perustet-tiin metsänhoitoyhdistykset jokaiseen kuntaan. Eroami-nen ei ollut riidan vaan työn tehostamisen tarpeesta. Näin oma yhdistys pystyisi paremmin tarjoamaan pal-veluitaan jäsenilleen. Esitys kirjattiin yleiselle kokouk-selle oman metsänhoitoyh-distyksen perustamiseksi.

Jos heijastamme linjaus-ta tämän päivän tilannetta, on suuntaus päinvastainen. Pienet itsenäiset yhdistyk-set puretaan ja liittyvät toi-seen tai toisiin yhdistyksiin. Perustelut ovat nytkin sa-mat, aika vain eri ja linjaus päinvastainen.

Kiimingin oman yhdis-tyksen perustavan kokouk-sen ensimmäinen hallitus puheenjohtaja Vilho To-lonen, vpj Erkki Pääkkö-nen. Hallituksen jäsenet; Eelis Mikkola, Nestori Ii-sakka, Kalle Erkkilä ja Heikki Putkonen. Uusi metsänhoitoyhdistys oli luotu ja innokas jäsenyh-distys oli astunut ruotuun. Edessä oli neuvontaa, opas-tusta ja työntekoa. Aivan saa kuin tänäkin päivänä.

Toimitilat saatiin Kiimin-kiin 1949 ja samana vuonna valittiin neuvojaksi Martti Karppinen, Mhy Kiimingin ensimmäinen toiminnan-johtaja. Oman toimitilan saanti oli sen hetkisen hal-lituksen jäsenille suuri ja merkittävä saavutus. Sen kunnikais päätettiin järjes-tää metsäpäivät ja asunnon tupaantulijaisjuhlat. Juhlan

eväät kerättiin naapureilta ja kotoa.

Metsänhoitoyhdistyk-sen sen hetkisiä työtoi-mintoja olivat leimaus, hankintapalvelu, opastus-valistustyö, luokitus, ojitus ja tiehankkeet, metsäarviot, käyttö- ja hoitosuunnitel-mien teko, yhteistoiminta sekä mahtipontisesti kir-jattu hintataistelu. Termi sopinee ajoittain tähänkin tilanteeseen, joskin lievem-min ilmaistuna. Hinnathan määräytyvät markkinati-lanteen mukaan, ei sopien yhteisesti.

Kiitokset uraa uurtanei-den töitä tekeville, ketään erikseen mainitsematta. Sekä myötämielisestä suh-tautumisesta, jota edeltäjät ja me nykyiset toimihenki-löt, työntekijät ja urakoitsi-jat olemme kohdallemme saaneet. Tehtävissä on ol-lut onnistumisia, vastoin-käymisiä, luonnon lakeja

sääteleviä tekijöitä, jopa eri-mielisyyksiä ja tulkintae-päselvyyksiä, mutta sitä enemmän ymmärtäväisiä ja työniloa tuottavia hetkiä metsätalouden edistämi-seksi.

Metsänhoitoyhdistys-tä on tarvittu ja tarvitaan edelleen näissä maisemis-sa ja tässä pitäjässä, jossa kuntasektorilla nimi on jo hävinnyt, yksityismetsän vaalijana niin hoidon, kuin käytönkin alalla. Metsän-hoitoyhdistystoimintaa tar-vitaan pinta-alaltaan niin pienten kuin suurten met-sänomistajien parissa, jot-ta voidaan kehittää tätä maakuntaa ja koko maata yhtenä maailman metsäi-simpänä kansakuntana.


Mikko Tiirola käsitteli juhlapuheessaan muun muassa EU:n metsäpolitiikkaa.

jat velkaantuivat. Metsi-en omistuksesta luovuttiin vapaaehtoisesti tai pakos-ta. Vasarat paukkuivat, ei rakennuksilla vaan huuto-kaupoissa.

1933-1934 nou-su paremmasta oras-ti. Syntyivät ensimmäiset puukaupat. Yhtiöiden os-

Pentti Jokikokko avauspuheessaan Kiimingin Met-sänhoitoyhdistyksen 80-vuotisjuhlassa.

Kiimingin Metsänhoitoyhdistyksen ensimmäiset kokouspöytäkirjat.


Metsänhoito

Metsäojituksen vaikutuksetnäkyvät vesistöissä selvästiAina soiden ojitustoiminnan huippuvuosista 1960-1980 –luvuilta nykypäivään Suomessa on ollut vallalla käsitys, että metsäojituksen vaikutukset vesistöihin ovat lyhytaikaisia. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäris-tökeskuksen yhteistutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että ravinnekuormat ojitusalueilta ovat selvästi suurempia kuin luonnontilaisil-ta soilta silloin, kun ojituksesta on kulunut jo hyvin kauan.

Tutkimukset osoittivat, että 50-60 vuotta sitten ojitetuil-la soilla valumavesien typpi- ja fosforipitoisuudet voivat olla jopa 2-3 kertaa suurem-pia kuin luonnontilaisilla soilla. Ojitusten merkitys on paljon arveltua suurempi.

”Kaikki tähän mennessä tehdyt laskelmat ojituksen ja laajemminkin koko soiden metsätalouskäytön vesistö-vaikutuksista perustuvat sii-hen, että metsätaloustoimien vaikutukset ovat suhteelli-sen lyhytaikaisia. Uudet tu-lokset selvästi kohonneista typpi- ja fosforipitoisuuksis-ta ojitusalueilla muuttavat perusteellisesti aiempia kä-sityksiämme.”, kertoo joh-

tava tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta.

Vesistökuormien torjuminen vaikeaaToistaiseksi käytännön met-sätaloudessa pystytään vä-hentämään jonkin verran lähinnä eroosioaineksen ja siihen sitoutuneiden ra-vinteiden huuhtoutumis-ta. ”Laskeutusaltailla ja erilaisilla padoilla voidaan

parhaimmissa kohteissa vä-hentää eroosioaineksen huuhtoutumista merkittä-västi, mutta osa laskeutusal-taista on täysin tehottomia. Veteen liuenneiden ravin-teiden huuhtoutumista voi-daan torjua tehokkaasti vain perustamalla suovaluma-alueen alaosaan nk. vesien-suojelukosteikko. Niissä on se ongelma, että aluksi kos-teikon perustaminen ennem-minkin lisää kuin vähentää vesistökuormitusta. Kostei-kon perustamisen edelly-tyksenä on myös, että maa on edes jonkin verran viettä-vää, mutta suoalueilla näin ei useinkaan ole”, Nieminen kertoo vesiensuojeluun liit-tyvistä ongelmista.

Jatkuvaa kasvatustaNyt Luonnonvarakeskuk-sessa tutkitaan jatkuvapeit-teistä metsän kasvatusta uutena mahdollisuutena

torjua ravinnekuormia met-säojitetuilta soita. ”Alusta-vat tulokset ovat lupaavia. Avohakkuuseen verrattu-na jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä hakkuu aiheutti selvästi vähemmän vesistö-kuormaa. Nyt selvitämme sitä, voiko jatkuva kasva-tus olla metsänomistajalle myös taloudellisesti kan-nattavin tapa kasvattaa puuta soilla”, Nieminen jat-kaa.

Lisää tutkimusta tarvitaanMTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl korostaa, että metsätalouden vesis-tövaikutusten seurantaan ja kuormituksen vähentä-miseen tehokkaimpien toi-menpiteiden selvittämiseen tarvitaan vielä lisää tutki-musta. Metsätaloutta, kuten muutakin elinkeinotoimin-taa tulee harjoittaa niin, ettei vesistöjä pilata. Met-sänomistajalle ja toimijoille tärkeää on, että löytyy tut-kittua tietoa metsätalouden vesistövaikutuksista ja par-haista menetelmistä niiden vähentämiseksi.

Metsänomistajalle ja toimijoille tärkeää on,

että löytyy tutkittua tietoa metsätalouden vesistövaikutuksista

ja parhaista menetelmistä niiden vähentämiseksi.

”


Metsänhoito

Milloin kesä vaihtuu syksyksi?

Terminen syksy al-kaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi alle +10 cel-siusasteen. Vuodenajan vaihtuessa keskilämpö-tila voi vaihdella pitkään raja-arvojen molemmin puolin, eikä ajankohta ole aina yksiselitteinen.

Termisten vuoden-aikojen vaihtumista

Vuodenaikojen vaihtuminen määritellään termisten vuodenaikojen mukaa. Milloin alkaa terminen syksy? Miten se vaikuttaa metsänhoitotöihin? Lisääntyykö syksyllä suoritettavat metsätyöt?

seurataan pääsääntöisesti vähintään kymmenen vuo-rokauden ajan, ennen kuin vuodenaika voidaan katsoa vaihtuneeksi.

Terminen syksy alkaa alueellamme keskimäärin 30. päivä syyskuuta ja Poh-jois-Lapissa 20. elokuuta. Termisen syksyn alkami-nen poikkeaa useammankin viikon alkamisajasta. Tänä

vuonna kun kevät viivästyi, ja juurikaan ei ollut edes ha-vaittavissa, syksy tuli myö-häisempään. Kaiken näkee luonnon kirjosta. Historiaa ja tilastoja tutkiessa, termi-nen syksy on varhaisimmil-laan alkanut Etelä-Suomessa syyskuun alussa. Myöhäi-simmillään terminen kesä venyy lokakuun alkuun. Ele-tään siis sääilmiötä ajatellen tilastoinnin ääripäässä tänä syksynä.

Mitä metsänhoitotöitä voidaan siirtää syksyyn?Syysistutus tulee lisäänty-mään. Tälle on moniakin syitä. Työvoimaa ei ole saa-tavilla keväällä riittävästi. Samoin tämä kevät osoitti sen, että kun taimitarhoja suljetaan, ja kilpailu kiristyy, ei taimia ole saatavilla ns. perinteiseen aikaan, eli tou-kokuun puolesta väliin ju-hannukseen saakka. Samoin kokemuksen syystaimen kuusenistutuksesta ovat ol-leet lupaavia

Maanmuokkaus on myös ollut ongelma kohta met-sänviljelyketjutuksessa, kos-ka kaikkia kohteita ei voi kelirikkotiestön tai sulavan roudan takia hoidattaa ke-vätkelillä. Viivyttely muok-kauksen jälkeen istutustöitä ajatellen on merkittävä hait-ta uudistamistöiden toteu-tuksessa metsäomistajaa ajatellen. Avohakattu alue heinittyy, pusikoituu, maan-omistajan muisti heikkenee sovitusta toimenpiteistä, ja puukaupasta saatava tulo tulee käytettyä, ilman että siitä osa lohkaistaan taimi-kon, hiilinieluplussan perus-tamiseen.

Syyskylvö onnistuu, jos sen toteuttaa juuri ennen kuin ilmat jäähtyvät alle 5 celsiusasteeseen ja ennen kuin lumi tulee maahan. Aika on rajallinen, mutta näistäkin toteutetuista toi-menpiteistä on ollut onnis-tuneita tuloksia. Työvoiman saanti on vain ollut haasteel-lista. Edelleen.

Puunkorjuutyö kesäaikana ja syyskeleillä edellyttää juurikäävän torjuntaaKaikessa puunkorjuutyös-sä kesäkorjuunaikana tulee käyttää juurikäävän torjun-ta-ainetta. Pois lukien en-siharvennus/energiapuun korjuukohteissa. Kustan-nukset tulet välillisesti tai välittömästi ilman, että met-säomistaja asiasta edes tie-tää tai tuntee lakipykälää, maksaa tämän hoitotoimen-piteen katkotulle kannolle. Jos nyt siten haluaa tästä toi-menpiteestä säästön, voi hän siirrättää hakkuun toteut-tamisaikaa esim. lokakuun loppuun, että lämpötilan keskiarvo laskee alle 5 cel-siusastetta. Usein kesäkel-poisuuden plussat vaihtuvat miinukseksi. Lokakuu voi olla sateinen, ja tiestön kun-to heikko. Rekka-ajot tuovat tienpintaan ”raitaa” ja aika-tauluista sovitellen myyjä on usein vastuullinen hen-kilö ajon suhteen, jos puut pitää saada tehtaalle sulan maan aikana. Raha ei liiku, ennekuin puut on ajettu ja mitattu. Aikaa tästäkin ajan-kohdasta menee vielä kaksi ainakin kuukautta, ennekuin rahat ovat myyjän tilillä.

Aika on rahaa. Vai onko?

Taimikonhoito parasta aikaa toteuttaa syksylläHirvikärpäsiä. Syksyn rie-sa. Niitä meillä riittää. Mutta niin riittää myös KEMERA rahaa taimikonhoitokohtei-siin. Ennakkosuunnitelma pitää tehdä, jos meinaa val-tion rahaa hankkeelle saa-da. Metsänomistaja! Sinun tulee tehdä rohkea kysymys metsäammattilaiselle, soit-to omaan metsänhoitoyhdis-tykseen ja sitä kautta laittaa hanke vireille. Olettaa ei kan-

nata. Ohjeita annamme aivan varmasti työn to-teutukseen. Aloitettu hanke ilman suunnitel-maa hylkää hankkeen. Ei kannata lakia ja sääntö-jä vastaan taistella. Vika on itsessä, jos mokaa, va-litettavasti järjestelmä on nyt tämä. Pikkasen palvelusta joutuu mak-samaan, mutta se on sä-lytetty valtion KEMERA tukeen.



Kysymykset:1. Koivun siemenistä kasvaa taimeksia) yksi sadastab) yksi kymmenestä tuhannestac) yksi miljoonasta

2. Koivun siemenen itämiskyky voi kestääa) kolme kuukauttab) vuosiac) satoja vuosia

3. Koivu tuottaa mahlaa parhaim-millaan kevään aikanaa) sata litraab) viisisataa litraac) tuhat litraa

4. Metsään.fi-palvelu, joka kertoo kuviottai-set puumäärät puulajeittain, hoito-ja hak-kuuehdotuksia ym. Palvelun järjestääa) Stora Ensob) Metsäkeskusc) Metsänhoitoyhdistys

5. Suomessa on viimeisen listauk-sen mukaan sienilajejaa) 580b) 1850c) 5850

6.Sahateollisuus ja puutuotteiden jalostaminen työllistää Suomessaa) vähemmän kuin sellu- ja paperiteollisuusb) yhtä paljonc) enemmän

MetsäSanoma Tietovisa7. Metsälehden julistaman kuusikasvukilpailun v. 2012 voitti Pauli Jalkalan kuusi. Vuosikasvun pituus olia) 98 cmb) 118 cmc) 138 cm

8. Suomen kunnista eniten metsää omistaaa) Kuusamob) Oulu c) Joensuu

9. Plataani ona) lehtipuub) havupuuc) pensas

10. Tupelo ona) lehtipuub) havupuuc) pensas

Vieraskirjoittaja

Brysselissä säädetään, mitä ja miten?Isojen metsäpäätös-ten sarja jatkuu Brys-selissä. Metsänomis-tajat kyselevät usein, miksi niitä päätöksiä annetaan sinne teh-täväksi. Niin, eihän EU:lla ole yhteistä metsäpolitiikkaa ja sitä linjausta MTK:kin on vaalinut koko jä-senyyden ajan.

Yhteisen maatalouspolitii-kan byrokratia ei ole houkut-tanut, mutta metsien käyttö on alkanut kiinnostaa EU:ssa ilmasto- ja ympäristökysy-myksenä. Tästä on muo-dostumassa jatkuva pulma Suomelle ja metsänomis-tajille. Päätöksiä valmiste-levat ihmiset, jotka kovin harvoin ymmärtävät met-sätalouden keskeistä roo-lia Suomelle, saati kestävän metsätalouden ilmastohyö-tyjä. Tämä syksy on osoitta-nut, että udelleen pohdinnan

paikka saattaa olla tarpeen metsäasioiden käsittelyn jär-jestämisessä. EU:n metsäst-rategia on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

Miten EU:ssa tehdään päätöksiä? Päätöksentekoa voisi ver-rata tutumpiin kunnalli-siin ympyröihin. Komissio vastaa kunnan virkamies-johtoa, joka tekee aloittei-ta ja esityksiä. Parlamentti taas kunnanvaltuustoa. EU parlamentilla on lautakun-tia vastaavat lausuntoja an-tavat valiokunnat, jotka valmistelevat parlamentin kantaa. Asiakysymys ratkai-see, mikä valiokunta tekee valmistelun päätyön. Toi-sin kuin kunnissa, asioita ei-vät valmistele virkamiehet vaan poliittisten voimasuh-teiden perusteella aina jokin puolue, joka valitsee omis-taan esittelijän tekemään mietintöä. Muut puolueet valitsevat vastaavasti varjo-esittelijät.

Europarlamentaarikot voivat tehdä komission eh-

dotukseen valiokunnissa tarkistuksia, minkä jälkeen kukin valiokunta äänestää lausunnon lopullisesta muo-dosta. Valiokuntaäänestys-ten jälkeen parlamentti, eli 751 europarlamentaarik-koa, äänestävät ja muodos-tavat parlamentin lopullisen kannan. Hyvä meppi suo-malaisen metsänomista-jan näkökulmasta pyrkii saamaan oman ryhmänsä kautta tärkeitä valiokunta-paikkoja ja esittelijän teh-täviä ja kuuntelee herkällä korvalla metsänomistajajär-jestön kantoja.

Kolmatta päätöksente-kotasoa eli jäsenvaltioiden muodostamaa neuvostoa on vaikeampi istuttaa kun-nallishallintoon. Neuvostos-sa jokaisella jäsenmaalla on yksi ääni - olipa kyseessä pieni Malta tai suuri Saksa. Jos kunnalliselämässä oli-si alueelliset kyläkokoukset, olisi se lähinnä vastaava. EU päätösten ymmärtämisen vaikeus kiteytyy yhteispää-tösmenettelyyn. Lopulliset ratkaisut hierotaan kolmi-kantaneuvotteluissa komis-

sion (=virkamiesjohdon), parlamentin (=valtuusto) ja neuvoston (=kyläkokousten) kesken.

Syksyn tärkeät direktiivit hiilinieluista ja bioenergiastaTämän syksyn kaksi suurta metsäkysymystä ovat ns. hii-linielukysymys (LULUCF) ja uusiutuvan energian kestä-vyyskriteerit (RED II). Hiili-nielukysymyksessä on kyse siitä, voidaanko kestävään puuntuotantoon nojautuvaa metsien käyttöä lisätä ilman, että siitä tulisi Suomelle lisä-kustannuksia. Siitä hallitus ja pääosa europarlamentaa-rikoista sekä koko metsäsek-tori ovat kyenneet vahvaan yhtenäiseen vaikuttamiseen ja näyttää siltä, että metsä-biotalouden kasvattaminen ja uusien investointien saa-minen ei siihen kaadu, vaik-ka vastoin luonnonlakeja, laskua suomalaisille veron-maksajille siitä yhä tarjoil-laan.

Uusiutuvan energian kestävyyskriteereillä mää-ritellään, mitkä bioenergi-an raaka-aineet on tuotettu kestävästi. Käytännössä pää-tetään mm. siitä, voiko kuitupuusta tuottaa biopolt-toaineita, metsäteollisuuden sivuvirroista kuten sahan-purusta tai mäntyöljystä val-mistaa biopolttonesteitä tai suometsissä tai turvepelloil-la tuottaa bioenergiaa.

Suomelle tärkeitä asi-oita on vaikea saada EU:n päätöksenteossa läpi, mikä-li kansallinen yhtenäisyys rakoilee. Metsäteollisuus-yritykset ottavat valtavan riskin, jos eivät pikaisesti saa rivejään suoraksi. Kannat-

taako kiistalla mäntyöljystä tai kuitupuun käyttökohteis-ta vaarantaa koko metsä-biotalouden perusteita? Onko seuraavalla kierrok-sella edessä, voiko turve-maalla tuottaa kestävästi vessapaperia, tai onko met-säteollisuuden sivuvirroista tuotettu biokaasu kestävää? Onko pelko kuitupuun hin-nan pienoisestakin nousemi-sesta näiden väärti?

Uusiutuvan energian kestävyyskriteereillä

määritellään, mitkä bioenergian raaka-aineet on tuotettu

kestävästi.

”

Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.


Luonnonhoito Kolumni

Päästöjä. Miten lasketaan?

Juhani HeikkinenMetsäSanoma

Lisäksi käytävissä RED II direktiivin käsittelyssä on kyse uusiutuvan energian kestävyys-kriteereissä, tarkoitus on hillitä

maankäytön muutoksista syntyviä epäsuoria päästöjä.

”

Politikot EU:ssa puuhai-levat kaikenlaista kivaa tai ainakin he luulevat niin. Normaalin kadun tallaajan mielestä hei-dän puuhastelun taso on melkoisen lapsellisel-la tasolla. Tällä hetkellä käsittelyssä on Suomen metsien kannalta kak-si eri toisiaan sivuavaa asiaa. On ns. LULUCF –asetus ja RED II direk-tiivi. LULUCH on kyse siitä miten metsät ja muu maankäyttö tuli-si sisällyttää EU:n ilmas-topolitiikkaan. EU:han pyrkimyksenä on pienen-tää päästöjä 40 % vuo-den 1990 tasosta vuoteen 2030. Lähinnä on kiista miten lasketaan (mihin verrataan) päästöjä, kun pyritään pienentämään etenkin hiilidioksidipääs-töjä. Kiistaa on miten met-sät hiilinieluina antaisivat joustoja tavoitteisiin. Vi-ron johdolla käydyissä ministerineuvotteluissa on päädytty siihen Suomi saa kompensaatioita noin 6-7 miljoonan kuutiomet-rin lisähakkuisiin, Suo-men hallituksen tavoite on, että hakkuita tulisi li-sätä reilut 10 miljoonaa mottia. Jos asetus aset-tuu tuolle ministereiden esittämälle tasolle, on se vakava uhka monille nyt vireillä oleville biolaitok-sille, joita on vireillä esim. Kemiin ja Paltamoon.

Lisäksi käytävissä RED II direktiivin käsitte-lyssä on kyse uusiutuvan energian kestävyyskri-teereissä, tarkoitus on hillitä maankäytön muu-

toksista syntyviä epä-suoria päästöjä. Suomen kannalta on ongelmal-lisia asioita esim. vuo-den 2008 jälkeen ojitetut ja kunnostusojitetut suot luokitellaan kestämättö-miksi raaka-aineen läh-teeksi. Miksi vuonna 2007 ojitettu suo on kestävällä pohjalla ja vuonna 2008 ojitettu ei ole? Tärkeänä tietona on myös se, että tutkijat eivät ole yksi-mielisiä siitä, lisääkö soi-den ojitus päästöjä vai ei. Onko tällaisessa mitään järkeä, kuka on se tohe-lo, joka on rajan laittanut ja mihin se tieto perustuu. Tuntuu, että tuollakin pi-täisi itse olla, jotta saa-taisiin hankkeisiin jotain tolkkua.

Järjellä ajateltuna tun-tuu, että mitä enem-män metsät kasvavat sitä enemmän hiili sitoutuu ja sitä kautta edistää oi-keaa tavoitetta rajoittaa ilmaston muutosta. Kas-vavilla metsävaroilla voi-taisiin korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sitä kautta päästä asetet-tuihin tavoitteisiin. Suo-mellahan on suhteellisesti erittäin korkeat tavoitteet, koska meidän lähtötaso oli päästöjen osalta erit-täin matala. Annammeko me liikaa tasoitusta näillä tavoitteilla kilpailijamai-hin nähden?

Humoristista kaikesta on se, että osa Suomen EU parlamentaarikoista ää-nesti Suomen edunvastai-sesti. Ketä he edustavat? Muistetaan asia seuraa-vissa vaaleissa.

Majava yleistyy alueellammeViime vuosina alu-eellamme on eteen tullut useita tapauk-sia missä majava on tekemisillään aihe-uttanut paikoin jopa suurtakin vahinkoa puustolle ja tiestölle. Majavakanta on run-sastunut alueellam-me voisi jopa sanoa että räjähdysmäisesti.

Suomessa esiintyy euroo-panmajavaa ja kanadanma-javaa, joista kanadanmajava on aktiivisempi padonraken-taja. Suurin osa alueellamme olevista eläimistä on kana-danmajavia, joka on vieras laji Suomen luonnossa.

Majavat pesivät purojen ja jokien varrella, pienillä jär-villä sekä ojitusalueilla. Ma-java käyttää ravinnokseen lähes yksinomaan lehtipui-ta sekä kesällä myös paljon vesikasveja. Halutuimpia la-jeja lehtipuista ovat haapa, pihlaja sekä pajut. Koivua majava syö kuitenkin useim-miten eniten, koska sitä on paljon tarjolla. Patojen ra-kentamiseksi majava järsii ja kaataa myös havupuita.

Majavien padot ovat tai-dokkaita rakennelmia, jot-ka on tehty puusta, kivistä, mudasta, oksanpätkistä ja muista vastaavista tarpeista. Patoihin käytettyjen puiden kuori tavallisesti syödään ennen rakentamista. Jos vesi nousee padon yli, sitä ko-rotetaan tai laajennetaan sivulle. Padon tarkoitukse-na on nostaa veden pintaa niin, että rannan puusto on helpommin saavutettavissa sekä pesän suuaukko pysyy pinnan alapuolella.

Majavan aiheuttamat tuhotMajavan saapuminen alueel-

le aiheuttaa lähes aina met-sätuhoja. Jos tuhoutuva alue on metsätaloudelle arvoton-ta kitu- tai joutomaata ei va-hinko ole rahallisesti kovin suuri , mutta usein vesi nou-see arvokkaampaan metsän osaan jossa vahingot ovat helposti tuhansien eurojen luokkaa.

Tuhoa tulee kun majava kaataa puita ravinnokseen ja patojensa rakennusai-neeksi. Suurimmat tuhot tulevat majavien tekemi-en patojen aiheuttavista tulvista. Majava yrittää säi-lyttää patoamansa vesialu-een vedenpinnan itselleen ja pesinnälleen edullisella ta-solla. Majavien tekemä pato voi nostaa veden jopa use-an hehtaarin alueelle. Jos patoihin ei puututa ja veden-pinnan taso säilyy kohon-neena pitkään, puusto alkaa juuriston vaikeutuneen ha-pensaannin ja juuristoon muodostuvien myrkyllisten yhdisteiden vuoksi heike-tä ja lopulta puusto saattaa kuolla kokonaan.

Majava voi myös pado-ta esim. metsätien rummun joka seurauksena veden pin-ta nousee niin että tien run-golle aiheutuu vahinkoa ja lopulta tien yli virtaava vesi voi syövyttää tien kul-kukelvottomaksi. Tästä voi aiheutua pahimmassa tapa-uksessa tienpitäjälle useiden tuhansien eurojen vahinko.

Majavan metsille aiheut-tamat vahingot ovat kuiten-kin luonteeltaan paikallisia. Metsälle sekä tiestölle aiheu-tuneita vahinkoja valtio ei korvaa mutta joistakin met-sävakuutuksista on mahdol-lista korvausta vahingosta saada.

MetsästysMajavakantaa säännöstel-lään suunnitelmallisesti met-sästyksellä. Metsästys tulisi kohdistaa pääasiallisesti ka-nadanmajavaan, koska se ai-

heuttaa eniten tuhoja.Euroopan majavaa saa

metsästää koko maassa 20.8-30.4 riistakeskuksen myöntämällä pyyntiluvalla. Kanadan majavaa saa met-sästää koko maassa 20.8- 30.4 ilman riistakeskuksen lupaa

Metsästyksellä on mahdollista rajoittaa majavakannan kasvua ti-hentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Tär-keintä majavavahinkojen en-naltaehkäisyssä on tarkkailla kesäaikana kannassa tapah-tuvia muutoksia ja mitoit-taa majavan metsästys siten, että mittavilta vahingoilta vältytään.

Kosteikko vai tuhometsikkö?

Pato purettu mutta vahinko on jo syntynyt.

Patojen tuhoaminenMajavien tekemän padon saa vahinkojen estämiseksi rik-koa 15.6.-30.9, muuna aikana riistanhoitopiiri voi erityis-syistä myöntää luvan padon tuhoamiseen. Majavan pesi-en rikkominen on kiellettyä. Patojen purkamiseen vaa-ditaan aina maanomistajan lupa. Patoja puretaan yleen-sä räjäyttämällä, koneella tai käsin.

Majavat korjaavat usein tehokkaasti rikotun paton-sa. Patoamisen aiheuttamaa tulvimista voidaan rajoit-taa myös ilman padon rik-komista asentamalla patoon sen läpi vettä juoksuttava muoviputki.

Jotain hyvääkinJos veden alle jäävä alue on muutoinkin metsätaloudelle vähäarvoista kitu- tai jouto-maata voi maanomistaja teh-dä ratkaisun, missä käyttää majavan rakennustaitoa ja ilmaista työvoimaa hyväk-si ja jättää alue kosteikoksi, jossa mm. vesilinnut, kah-laajat ja hyönteiset viihtyvät. Tästä hyötyvät monet muut-kin metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Majavien kaatamat ja tulvan tappamat puut tuottavat runsaasti la-hopuuta, tästä hyötyvät siitä riippuvaiset lajit.

Tapio KylmänenMetsäSanomaPatorakennelma.


Metsänhoito

Kemera-varoja runsaasti

Nyt raivaussahat soimaanMetsäkeskuksen valmius-päällikkö Yrjö Niskasen mukaan syyskuun lop-puun mennessä Keme-ra-varoja oli käytetty 45% budjetissa ja lisäbudjetis-sa myönnetystä määrästä. Tälle vuodelle arvioiduis-ta töistä puuttuu eniten vanhan lain mukaisia met-sätie-, kunnostusojitus- ja viljelyhankkeiden toteu-tuksia. Esimerkiksi satojen Kemera-tuettujen met-sänuudistushankkeiden toteutusajat ovat päätty-mässä tämän ja ensi vuo-den aikana: vanhenevia hankkeita on yli 4 miljoo-nan euron edestä.

Niskasen mukaan Poh-jois-Pohjanmaalla on umpeutumassa lähikuu-kausina noin miljoonan Kemera-euron edestä sekä Lapissa ja Pohjois-Savos-sa on vanhenemassa sa-tojen tuhansien eurojen edestä uudistushankkei-ta. Nyt vanhenemassa ole-viin Kemera-hankkeisiin voi hakea lisäaikaa Metsä-keskuksesta. Vanhan lain hankkeet Metsäkeskuk-sen on maksettava vuoden 2019 loppuun mennes-sä, joten lisäaikoja ei voi-

da myöntää vuoden 2019 puolelle kuin poikkeusta-pauksissa.

Toteutusilmoituk-set kannattaa lähettää Metsäkeskukseen mah-dollisimman pian työn valmistuttua ja reilusti ennen vuoden vaihdetta, jotta tukimaksut ennäte-tään tehdä tämän vuoden puolella. Kesken jääneistä ja kokonaan kuopatuista hankkeista tulisi myös il-moittaa Metsäkeskukseen. Tieto toteutuneista Keme-ra-töistä ja hankerahoi-tuksen tarpeesta helpottaa ensi vuonna tukivarojen kohdentamista työlajeit-tain ja maakunnittain.

Taimikonhoidossa on parina viime vuotena jää-ty selvästi VMI 11:ssa to-detusta tarpeesta. Osittain tämä johtuu Kemera-lain muutoksista ja Metsäkes-kuksen tietojärjestelmis-sä olleista ongelmista. Nyt kun rahaa on budjetissa ja systeemit pelaavat, kan-nattaa taimikot pelastaa vesakosta ja laittaa met-sät tuottavaan kuntoon, toteaa MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Markku Ekdahl.

Yrittäjämetsuri Risto MäättäKolme vuotta sitten Muhoslainen Risto Määt-tä teki ratkaisun missä hän päätti jättää vaki-tuisen palkkatyön raskaan kuljetuksen ratin takana syrjään ja aloittaa metsänhoitopalve-luiden tarjoamisen yrittäjämetsurina. Päätös ei varmaan syntynyt kevein perustein, mikä sai sinut ryhtymään moiseen

Päätös ryhtyä yrittäjäksi al-koi kehittyä pikkuhiljaa ja oli monien sattumusten summa. Kävi itse asiassa niin että mieluisasta harras-tuksesta tuli pikkuhiljaa työ. Raivaus- ja hakkuuhommat aloittelin ensi omissa met-sissä, sitten tutut alkoivat kysellä että joudanko hei-dänkin palstansa hoitamaan. Alkoi tuntua siltä että näil-lä hommillahan voisi vaikka itsensä elättää. Lopulliseen päätökseen vaikutti se kun Muhoksen metsänhoitoyh-distyksestä otettiin yhteyttä ja luvattiin reilumpia työ-määriä ja vakituisempaa yrittäjäsuhdetta.

Millaisia hyviä ja huono-ja puolia yrittäjyydessä sinun kohdallasi on?Suurimpana hyvänä puo-lena näen vapauden tehdä töitä niin kuin itse haluaa. Tässä työssä näkee työn-sä jäljen heti, autohommissa kun katsoi taakse niin ei nä-kynyt kuin pitkästi valkeaa viivaa. Työmaat ovat lähes kaikki Muhoksen alueella, saa joka päivä lähteä kotoa töihin ja tietää ainakin suu-rin piirtein milloin on taas kotona. Huonoista puolis-ta tulee mieleen ainakin tal-vella paksun lumen aika, ansiotason pitäminen silloin riittävänä tuo haastetta. Ai-emmat kemera-tuessa olleet hakukatkot ja muut häiri-öt ovat aiheuttaneet epävar-muutta siitä että onko niitä töitä vai ei. Yrittäjänä olemi-nen ei kuitenkaan ole itseis-arvo, mikäli nämä hommat jostakin syystä vähenee tai loppuu kokonaan, niin voin ihan hyvin palata takaisin auton rattiin. Tehdään näitä hommia nyt kun niitä on.

Mitä työn kuvaan kuuluu?Valtaosan työajasta, eli käy-tännössä suomen kesän vähälumisen ajan, laitan tai-mikoita raivurilla kuntoon. Talvisydämet olen harven-nushakkuilla joissa teen energia- ja/tai ainespuuta ja jonkin verran teen myös yk-sityisille polttopuuhakkuita. Erityyppisiä erityishakkuita tulee aina joskus myös eteen.

Risto työskentelee pää-

osin metsänhoitoyhdistys Muhoksen työmailla. Vuo-den aikana Risto laittaa kuntoon reilut 100 ha taimi-koita ja lisäksi muutamana talvikuukautena, kun tai-mikonhoitoja ei pysty lu-mimäärän takia tekemään, tulee n. 500 m3 pölliä ja ener-giapuuta tien varteen. Yh-distyksessä tällainen työn suorittaja kuin Risto on koe-taan äärimmäisen tärkeä-nä. Töiden markkinointi on helpompaa kun on paikal-linen monien Muhoslaisten henkilökohtaisesti tuntema tekijä. Paikallistuntemus, it-senäinen ja vastuullinen työskentelytapa vähentää työnjohtoon menevää aikaa. Risto omalla persoonallaan ja moitteettomalla työn jäl-

jellä on mitä parhain töiden markkinoija ja on ollut osal-taan tuomassa töitä taloon.

Miten sinun mielestä yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen kanssa on sujunut?Hyvin on sujunut. Töitä on

Risto työnsä ääressä.

piisannut siitä lähtien kun urakointisuhde alkoi eikä suurempia kiistan aiheita ole vielä ilmaantunut.


Valmista työn jälkeä, kyllä kelpaa nyt männyn varttua.


Luontonurkka

Syksyjemme vitsaus

Lipoptena cervi eli hirvikärpänenHirvikärpänen on litteä 5-8 mm pitkä hyön-teinen. Sitä esiintyy siellä missä hirviäkin. Aikuisessa hirvessä voi loisia jopa 10 000 hir-vikärpästä kerrallaan. Hirvikärpäsen erottaa tavallisesta kärpäsestä väristä ja muodosta. Hirvikärpäsen väritys vaihtelee kellertävän ruskeasta mustanruskeaan, sen jalat ovat paksut ja siivet osoittavat suoraan taakse-päin.

Hirvikärpänen eli hirven-täikärpänen, on ulkoloinen ja se elää hirven taljassa. Isäntäeläimen löytäessään hirvikärpäset tiputtavat siipensä ja imevät verta ravinnokseen. Urosten he-delmöittämät naaraat jäävät isäntäeläimeen ja ne syn-

nyttävät toukkia – yhden kerrallaan. Tällainen lisään-tymistapa on hyönteisil-lä poikkeuksellista. Toukat koteloituvat heti ja tippuvat koteloina maahan syksyn ja talven aikana. Ilmojen läm-mettyä seuraavana kesänä kotelosta kehittyy aikuinen

kärpänen.Hirvi sietää hirvikärpäs-

tä hyvin, eikä sille aiheudu ainakaan fysiologisia muu-toksia, joissakin tutkimuk-sissa on todettu runsaan hirvikärpästartunnan aihe-uttaneen hirventaljassa kar-vattomuutta.

Tuulisilla ja avoimil-la paikoilla tai sateella tätä kehnoa lentäjää ei usein ta-paa. Hirvikärpänen viihtyy tiheämmissä metsiköissä. Hirvikärpässesonki alkaa elokuun puolen välin paik-keilla ja kestää ilmoista riip-puen pitkälle syksyyn. Jos haluaa syksyllä kokonaan välttyä niiltä, kannattaa mennä metsään pakkasel-la, koska silloin hirvikärpä-set eivät kykene lentämään.

Ilman lämmettyä ne virkoa-vat nopeasti ja lentävät taas.

Hirvikärpänen on ihmi-selle kiusallinen hyönteinen, joka pyrkii ihokosketuk-seen. Se pudottaa siipensä luullessaan ihmistä isäntä-eläimekseen. Ihmisen ihol-la hirvikärpäset eivät loisi. Puremat saattavat kuiten-kin aiheuttaa paukamia, jot-ka voivat olla pitkäaikaisia ja kutisevia. Herkimmille voi aiheutua puremista hir-vikärpäsihottumaa tai – al-lergiaa.

Hirvikärpästä vastaan on vaikea suojautua, kos-ka se tunkeutuu vaatteiden alle. Paras keino suojautua on pitävä vaatetus. Hiukset kannattaa suojata huivilla ja päähän laittaa esimerkiksi

verkkohattu. Vaalea vaate-tus ei houkuttele hirvikärpä-siä niin hyvin kuin tumma. Markkinoilla on myös ainei-ta, joiden pitäisi suojata hir-vikärpäsiltä. Niiden tehosta

on kuitenkin vaihtelevia ko-kemuksia.

Johanna PiekkolaMetsäSanoma

Valtaavatko majavat Kiimingin Natura sivujoet?Silloin tällöin törmäämme liikkuessamme Kiimingin mhy:n jäsenistön metsissä tiet-tyihin luonnon eläjiin. Lentoon pyrähtää kanalintuja; ukkometsoja,” isoja teerejä” eli koppeloita sekä teeripoikueita. Har-vemmin risukot säikyttää herra nimeltä MAJAVA.

Mutta näitäkin otuksia löytyy. Itse olen törmän-nyt majavaan Juuanjoen varsilla sekä padon raken-tamisen muodossa haara-joen maisemissa. kova on otuksella kunto ja löytyy tarvetta rakentaa patoja pesäänsä varten. Pöllin ui-

tossa otus aivan ilmiömäi-nen huomioiden eläimen koon. Seuraamme mielen-kiinnolla aikaansaannok-sia.

Timo Mikkola

Metsänomistaja Jouni Isola hämmästelee majavan aikaansaannoksia Haarajoen maisemissa.


Ei kaunis mutta täyttävä.

JauhopeukalotMummun pottukastike

Raaka-aineet/Einekset400 g possunsuikaleita tai vaikka kylkeä (rasvaista)1-2 isohkoa sipulia1-2 porkkanaan. 4dl vettäSuolaa ja pippuria oman maun mukaannokare voitavehnäjauhoja 2-4 rkl

Ainekset Ruistaikina Kuoret nöttösille2 dl kylmää vettä1 tl suolaa4,5 dl ruisjauhoja0,5 dl vehnäjauhoja25 g sulaa voita

Voiteluun:2 dl vettä (kiehuvana)50 g voita

Pienenä poikasena sitä odot-teli, että pääsisi mummon loppumattomien lihapatojen ääreen. Erityisesti mieleen on painunut mummon teke-

mä sianlihakastike, jota nyt yritän rekonstruoida. Pak-kasesta en löytänyt muu-ta kuin puolukkahilloa, niin joudun turvautumaan pai-

kalliseen ruokakauppaan. Tietenkään samanlaisiin ruuanteko suorituksiin en kykene kokemuksen puut-teessa (kukapa sitä parem-

min kokkaa kuin mummo), mutta koitan parhaani!

Niklas Pesonen Mhy Muhos

RuismuikkunöttösetSinkkuelämä on erikoista aikaa. Pitää esittää, laittautua ja valmistaa joskus jotain ekstraoi-keaa. Huomioida alkupalat, pääruuat, jälki-ruoka ja juomavalikoima, että pisteet koho-aisivat seurustelumarkkinoilla.

Aina ei kannata tyy-tyä makkarakastikkeisiin, keittoperunoin tai jauheliha-makaroniin, vaikka olisikin niissä lajissa ekspertti kok-kaamaan. Oman, jopa eroot-tisen lisähaasteen tuo myös silloin, jos havittelee uuden kumppanin kättä tai jotain muuta, jos vastapuoli on-kin esim. alan työssäkäyvä ammattilainen. Toki lääkä-rikunnan ylimmät tohtorit kavahtavat näitä suolapalo-ja, mutta kelpaavat ne heil-lekin. Eihän näitä joka päivä syödä.

Mutta tehdäänpä pieni al-kupala pääruokailulle, joka sopii myös pienemmän ”bi-letysporukan” välipalaksi tai kahden kesken vietetylle kynttiläillallisen alkupalaksi

tavoitteena lopputulos ”kai-killa mausteilla”.

RuismuikkunöttösetTaikina: Ruistaikina, johon kuuluu ruisjauhoja, vehnä-jauhoja, suolaa ja vettä. Lei-vontaan hieman lisäksi joko ruis tai vehnäjauhoja leivon-ta-alustalle ripottaen sekä kämmeniin, ettei taikina tar-tu liikaa kätösiin…

Täyttö: Friteerattuja muikkuja, ja jos Oulun kaup-piaat eivät sitä myy, tyydy kylmäsavustettuun loheen. Lisäksi täyttöön kuuluun HK:n tai Pirkkakin kelpaa, pekonisiivu tai jos parasta halutaan, niin lihafirmojen savupekonia. Lisäksi juusto-raastetta Mozzarella tai Em-mental antaa lisälämpöä ja

makua pehmentäen.

Pyöräytetäänpä tämä nöttöstaikinaSitten lähdetään ruistaiki-nan tekemisen pariin. Se-koita 2 dl kylmää vettä, 4,5 dl ruisjauhoja ja 0,5 dl veh-näjauhoja keskenään. Li-sää 1 tl suolaa. Kun taikina on kivasti sekaisin, voit lisä-tä vielä 25 g sulatettua voita, mutta tämä ei ole välttämä-töntä, tai jos et osaa käsitellä voita taikinassa. Jälleen ker-ran saa käyttää kevyttä väki-valtaa taikinan kanssa. Se on luvallista.

Taikinan ollessa tar-peeksi sitkeää voitkin siro-tella ruisjauhoja ja ripaus vehnäjauhoja alustalle ja al-kaa pyöritellä siitä tankoa. Sen jälkeen vaan tanko kat-kaistaan keskeltä poikki, sen

puolikas keskeltä poikki ja niin edelleen. Toista kunnes sinulla on kymmenenkun-ta pikkupalasta. Pyörittele palaset pikkupalloiksi ja li-tistä. Pian sinulla on mon-ta pikkuruista ”ameebaa” eli epämääräistä pyöreää tai-kinalevyä pöydälläsi. Ota pala kelmua, jonka alle voit laittaa nämä kakkarat, ettei-vät ne kuivahda liikaa. Voit korkata tässä vaiheessa vaik-ka oluen tai pahimmassa ta-pauksessa tilkka punaviiniä ennakoiden tulevaa iltaa morsmaikun kanssa. Ei vä-keviä tässä vaiheessa, eikä nuuskaa.

Nyt kun juomataukosi on ohi, täytä ruistaikinalevyt keskeltä muikuilla, päälle pekonisiivu ja ripaus juusto-raastetta. Käännä taikina va-rovasti vastakkain, niin saat valmiin nöttosen, jonka ke-

Minulla on juuri puoliso kuollut. Olen lu-kenut, että minulla on joitakin leskenoi-keuksia. Lapseni ovat esittäneet, ettei näitä oikeuksia kannata käyttää ja että jaetaan kaikki pesän varat lapsille. Miten oikein on?

Metsänomistaja kysyy

Ohojeet:Ensimmäiseksi laita pottukattila tulille. Paloittele possu, jos on tarvis suunmyötäisiksi paloiksi. Laita pannu kuumenemaan ja sillä välin kuori ja leikkaa sipulit ja porkkanat. Ruskista possunsuikaleet voissa. Kun possu alkaa näyttään ruskealta, heitä sekaan veh-näjauhot sekä porkkanat että sipulit. Tärkeää on että sipulitkin saa väriä. Tämän jälkeen lisäile vesi pienissä erissä ja muista sekoittaa kokoajan että kastike saostuu. Tämän jäl-keen voit myös maustaa seoksen oman maun mukaan. Muista hauduttaa seosta kan-nen alla n. tunti. Mitä enemmän jaksat hauduttaa, sitä mureampaa lihasta tulee. Jos kastike alkaa haudutuksen aikana saostumaan liikaa, heitä vettä kaveriksi. Kun kastike alkaa olemaan mielestäsi valamis, niin ei muutaku syömään! Ruoka nautitaan peruna-muussin tai keitettyjen pottujen ja puolukkahillon kera.

Leskellä on oikeus pitää hallinnassaan perheen yh-teinen koti irtaimistoineen, ellei hänen omassa omis-tuksessaan ole asumiseen soveltuvaa asuntoa. Asun-to-oikeus sivuuttaa jopa lasten lakiosaoikeuden. Les-

ki voi pitää hallinnassaan vaikka koko pesän omai-suuden mutta, jos lapset vaativat osaansa puolisosi pesästä, asuntoa lukuun ot-tamatta heillä on siihen oi-keus.

Lisäksi leskellä on tasin-

ko-oikeus. Jos leskellä on omaisuutta enemmän kuin kuolleella puolisolla, ei les-ken tarvitse luovuttaa mah-dollisesti suoritettavassa osituksessa ja perinnönjaos-sa tasinkoa ensiksi kuolleen perillisille.

Muista aina, että leske-noikeudet ovat sinun pää-tettävissä, kirjauta oikeudet kuolleen puolisosi perukir-jaan. Älä anna lastesi vai-kuttaa päätökseesi, turvaa oma loppuelämäsi.

No näitä tietysti täytteeksi; savumuikkuja, kylmäsavulohta, juustoraastetta ja pekonisiivuja.

Tarjoillaan alkupalaksi naisystävällesi varsinaisen courmet pää-ruoka illallisen kanssa. Viinivaihtoehdoksi kevyt punaviini, ei tanniininen. Pääruoka lihavaihtoehto ja salaattilajitelma.

veästi sormenpäillä painelet kiinni. Jos haluat ”elvistel-lä”, voit käyttää haarukkaa, jolloin sauma on tiiviimpi ja fiksumman näköinen.

Nosta valmiit täytetyt nöttöset leivinpaperoidul-le pellille vieri viereen. Pais-ta sinkkumiehen nöttösiä 225-asteisessa uunissa 12–

15 minuuttia. Kasta nöttöset voi-vesiseokseen reikäkau-halla tai sivele seosta erittäin varovasti niiden pintaan. Päälle puhdas käsi tai keit-tiöpyyhe, mitä termiä nyt voidaankin käyttää. Jäähdy-tä aikaansaannokset ja tarjoa morsmaikullesi ja maailma on sun….

SINKKUMIEHEN


Puumarkkinat ja puunkorjuu

MTK:n näkemyksen mu-kaan Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta sortui äänestyksessään ennennä-kemättömään mikro-johta-miseen, ja äänestystuloksen sekä päätöksen selvittelyssä tulee kestämään aikaa. Sel-vittelyssä apuna toimii ko-missio ja jäsenvaltioiden

Euroopan parlamentin ympäristövaliokun-ta äänesti 23.10.2017 uusiutuvan energian direktiivin toisinnosta (RED2 Recast). Osana esitystä käsiteltiin biomassan kestävyyskri-teerit. Kestävyyskriteereillä tarkoitetaan niitä lainsäädännöllisiä puitteita, jotka biomas-soihin pohjautuvan energiantuotannon on läpäistävä ollakseen uusiutuvaa EU-lainsään-nössä.

EU:n ympäristövaliokunta äänesti uusiutuvan energian direktiivin toisinnosta (RED2 Recast)

MetsäSanoma Tietovisa, vastaukset:Vastaukset tietokilpailukysymyksiin1. Vastaus C2. Vastaus C3. Vastaus C (samasta puusta voi kerätä ainakin 15 vuotta)4. Vastaus B5. Vastaus C (tattejakin n 1850 kpl)6. Vastaus C7. Vastaus C8. Vastaus B9. Vastaus A (lehtipuu, kasvaa 40-50 metrisik-

si, fossiileja löydetty 115 milj vuotta sitten)10. Vastaus A (lehtipuu, Elviksen syntymäkaupunki on

saanut nimensä tämän lehtipuun mukaan, puu voi kasvaa 30-metriseksi ja elää yli 600 vuotiaaksi)

hallituksista koostuva neu-vosto.

Panokset selvittelyssä ovat isot. Esimerkiksi Suo-messa tuotettavasta uusiu-tuvasta energiasta yli 85% pohjautuu biomassaan. Uu-siutuvan energian tuotan-nossa keskeisessä roolissa on koko biotalous, joka Suo-

Metsäpalveluita metsänhoito-yhdistyksestäsiTarjontavalikoima on kattavaaPuunmyyntisuunnitelma ja leimikon hinta-arvio

Valtakirjakauppa ja puunkorjuun valvonta

Puunkorjuupalvelu

Energiapuun korjuu ja myynti

Omatoimisten hankintapuiden myynti ja valtakirjakauppa

Taimikonhoito

Ojitussuunnitelmat

Suometsien hoito ja lannoitus

Vierimetsien hoito ja puunkaatoapu

Luonnonhoitopalvelut, lunastushinta-arviot

Taajamametsien hoito

Maanmuokkaukset ja metsänviljelytyöt

Tila-arviot

Metsäsuunnitelmat

Metsäpäivät

Metsätyö- ja korjuunäytökset

Metsäveroillat

Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta

Taimi- ja kylvösiementen myynti

Polttopuukauppa

Asiantuntijapalvelut ja lausunnot

Metsätilakauppaneuvonta ja kiinteistönvälitys

Metsänomistajien koulutus

Nuorten metsäosaaminen

Jäsenlehdet

Metsien sertifiointi

Mete lakikohteet ja neuvonta

Viranomaisilmoitukset

Veroilmoituksien laadinta

Metsäretket

messa muodostaa 16% brut-tokansantuotteesta. MTK:n näkemyksen mukaan biota-louden säilyttäminen myös EU-lainsäädännössä uu-siutuvana on suomalaisten hyvinvoinnin kannalta ai-van perusasioita. Suomi ei ole EU:ssa poikkeus, vaik-kakin biotalouden rooli on-kin meillä erityisen suuri. Myös muualla EU:ssa val-taosa uusiutuvasta energi-asta tuotetaan biomassoista ja esimerkiksi jokainen jä-senvaltio, joka on etupai-notteisesti saavuttanut 2020 uusituvan energian tavoit-teensa, nojaa biomassoihin.

Tapahtuneen kehityksen aikana kestävyysongelmia ei ole pystytty osoitta-maan, joten MTK:n mu-

kaan olisi hyvin outoa, jos biomassojen käyttöä nyt eri-tyisesti lainsäädännöllisesti rajoitettaisiin. Jos uusiutu-van energian kestävyys ky-seenalaistetaan, se tarkoittaa uusitumattoman energian voittokulun jatkumista, kos-ka ilman energiaa ei tulla olemaan. MTK:n näkemyk-sen mukaan ympäristövalio-kunnan äänestystuloksessa positiivista oli, että valio-kunta antoi tukensa riski-pe-rustaiselle tarkastelulle.

Lisätietoja: Anssi KainulainenEnergia-asiantuntija0204132485

MTK- tiedote


Tappara paitaa SM Liigassa kantava kiiminkiläinen kummiur-heilija Niko Mikkola luutii edelleen viisi MetsäSanoma nimikko-kiekkoa jälleen lehtemme sivuille. Etsi ja kirjaa miltä sivuilta kiekot löytyy.

MetsäSanoma kilpailu ja palautelipuke

Nimi: _______________________________________________________________

MHY: _______________________________________________________________

Osoite: ______________________________________________________________

Arvomme tuotepalkintoja

vastaajien kesken.

Palauta lipuke vastauksineen osoitteeseen:MHY/MetsäSanoma, Terveystie 2, 90900 KIIMINKI

Missä kiekot?

1. Kiekot löysin sivuilta ___________________________________________________________2. Millä paikkakunnalla on Karvosen saha ? _________________________________________3. Missä päätetään hiilinielu asioissa tällä hetkellä ? _________________________________ 4. Onko sinulla tarvetta suojella metsäpalstaasi esim. Metso-ohjelmalla? ________________ ______________________________________________________________________________5. Tulisiko havukuidun hintatasoa nostaa tästä tasosta? ______________________________6. Mielenkiintoisin artikkeli lehdessämme oli: _______________________________________7. Onko energiapuun korjuu tarpeellista? ___________________________________________8. Palautetta toimikunnalle ja aihetoiveita: _________________________________________ ______________________________________________________________________________

Juhani Ennustaja

Tuiskua ja tuiverrusta

Sain Eerolta perintö-nä allakan. Eeron al-lakka on ollut todella tarkka ja ennustukset sattuivat 87,6 prosent-tisesti oikein, jopa il-matieteenlaitoksen 5 vuorokauden ennus-tukset ovat olleet epä-luotettavampia kuin Eeron allakan tiedot.

Mutta mitäs kum-maa, Eero luovutti alla-kan juuri nyt, kun ilmat alkavat todella reistail-la. Transatlanttinen il-mavirtaus aiheuttaa sen, että loppusyksy ja alkutalvi ovat lämpi-miä ja erittäin kostei-

ta. Myös Jupiterin akselin asennon 1,5 asteen muutos aiheuttaa epävakautta al-kutalveen. Joulukuussa 20. päivänä kelit muuttuvat, jos ovat muuttuakseen. Tästä al-kaa pitkä pakkasjakso, joka edes auttaa talvikorjuuleimi-koiden korjuuta. Huomiota herättävä erittäin kova pak-kasjakso sattuu tammikuun 3. viikolle, tuolloin lämpö-tilat laskevat jopa alle -35 asteeseen ja hyytävä tuuli ai-heuttaa sen, että enää vain mersut toimivat. Onnek-si kova pakkasjakso kestää vain kaksi viikkoa, tämän jälkeen saadaan volkkaritkin käyntiin.

Hiihtolomaviikolla läm-pötilat ovat siedettävät mutta kovat tuiskut estä-vät hiihtämisen kokonaan. Ainoastaan Vuokatin hiih-toputki tarjoaa nautinnol-lisen mahdollisuuden lajin harrastamiseen. Viikon ai-kana lunta tulee Oulun kor-keudella 65 cm. Teidän lukijoiden kannattaa vara-ta hiihtolomaviikoksi mat-ka etelän lämpöön, ei täällä kannata olla tekemässä lu-mitöitä, pankaa naapurit valvomaan taloanne ja ko-laaman pihat. Huhtikuus-sa ilmat hellivät todenteolla, etenkin 14.4.2018 hiihdettä-vä Ylläs-Levi hiihto nauttii

luojan suomista olosuh-teista todenteolla.

Vaikka almanakkani ylettyy tarkasti vain huti-kuun loppupuolella, näyt-täisi todennäköisesti siltä, että lumet sulavat Oulun seudulla huhtikuun vii-meisellä viikolla ja tämän jälkeen alkavat todella ko-vat tulvat, jotka jatkuvat kesäkuun alkuun asti. No mutta, keväällä sitten lisää siitä.

Juhani Heikkinen


Ratatie 41, 91500 Muhos(08) 533 1119

Tapio Kylmänen044 734 2702

Isokatu 70, 90120 Oulu (08) 547 2035

Kirkkotie 4, 90830 Haukipudas (08) 547 2035

Jouni Parkkinen0400 124 564

Mikko Harju040 719 7640

Seija Torvela(08) 547 2035, 044 579 6226

Vorellirannantie 1, 91200 Yli-Ii

Mikko Mäkelä0400 285 943

Tulossa Henri Turtinen040 553 2335

Haminantie 8, 91100 Ii puh. (08) 817 4222

Metsänomistajatmetsänhoitoyhdistys

Mikko Harju040 719 7640

Seija Torvela044 579 6226

Timo Mikkola0400 560 498

Mikko Mäkelä0400 285 943

Tulossa

Tatu Laakkonen0400 560 389

Jouni Parkkinen0400 124 564

Tapio Kylmämänen044 734 2702

Terveystie 2, 90900 Kiiminki puh. (08) 816 1036

Timo Mikkola0400 560 498

Tatu Laakkonen0400 560 389

Henri Turtinen040 553 2335

Metsätähdet

Metsänhoitoyhdistykset

Anna-MariLehtosaari

050 326 2977

Anna-Mari Lehtosaari050 326 2977

Metsätalontie 16, 93100 Ylikiiminki puh. (08) 817 7045

Raimo Jokikokko 0400 580152

Juhani Heikkinen0400 287 288

Juhani Heikkinen0400 287 288

Raimo Jokikokko0400 580 152

Johanna Peikkola040 579 6225

Johanna Piekkola040 579 6225

Jari Kuukasjärvi0440 170 161

Jari Kuukasjärvi0440 170 161


Yli-Iin Puu ja Turve

Metsänhakkuupalvelut vuodesta 1972 lähtien

Timo 0400 220 594 Eero 0400 183 397 Alpo 0400 194 032

Asematie 26691100 Ii [email protected]

Teemmeuutta

metsää.

TAIMETJÄLLEEN-MYYJILTÄ

taik

ahattu

www.pohjantaimi.fi

Metsäasiantuntija

Koneurakointi

MUHOS• Metsätyöt-hankintahakkuut

• kaivutyöt • traktorityöt

Puh. 0400 283 441

Mustonen Ky

www.koneurakointimustonen.comkoneurakointi.mustonen@mail.suomi.net

Myynti:Kauko Palojärvi 010 7684 924

Palax C700 Combi

Palms 4.70

10 500,-(alv 0 %)

C700 Combi

Hinta alk.

4 935,-(alv 0 %)

HANKKIJALTAPuunkäsittelyyn

www.hankkĳ a.�

Palms 4.70

500,-(alv 0 %)

PuunkäsittelyynPuunkäsittelyyn

Timo Hiltunen p. 010 768 4739 ja Vesa Lithovius p. 010 768 4911

Lihankäsittely

JUOTASNIEMILIHAA JALOSTETAAN RAHTITYÖNÄ

HIRVESTÄ, POROSTA, RIISTASTA ym. asiakkaiden omista raaka-aineista.

- Tuorelihojen leikkuu- ja pakkauspalvelu- Kylmäsavustus - Lämminsavustus

- Lämminsavumakkaraa- Kylmäsavumeetwurstia - Säilykkeitä

Uittomiehentie 16, 93100 PudasjärviPuh. 0500 907 819. www.juotasniemi.com

PALVELEMME MA-PE klo 9-17.

Leik

kaa t

altee

n!

www.mhy.fi

MetsäSanoma - VKK-Media

Documents

Transcript of MetsäSanoma - VKK-Media