Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014Toiminnan kehittäminen Toimintojen kehittäminen jatkui...

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

2014

2

Metla Tilinpäätös 2014

Sisällys

1 Johdon katsaus .................................................................................................................................................................... 3

2 Tuloksellisuuden kuvaus.................................................................................................................................................... 7

2.1 Vaikuttavuus ................................................................................................................................................................. 72.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet .................................................................................... 7

2.1.2 Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi ............................... 8

2.1.3 Strategiset vaikuttavuusalueet ........................................................................................................................................ 10

2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet .............................................................................................................................. 112.2.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen

kehitys osa-alueittain ........................................................................................................................................................ 11

2.2.2 Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut ............................................................................................................................ 20

2.2.3 Tuotokset ja niiden kehitys .............................................................................................................................................. 22

2.2.4 Laadunhallinta ja sen kehitys............................................................................................................................................ 24

2.3 Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet ................................................................................. 24

3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi ......................................................................................................................................... 31

3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi ................................................................................................................................... 31

3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi ....................................................................................................................... 32

3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi ............................................................................................................................ 32

3.4 Taseen analyysi ............................................................................................................................................................ 33

4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain ........................................................................................ 34

5 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma ....................................................................................................... 36

6 Arviointien tulokset .......................................................................................................................................................... 36

7 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ..................................................................................................................... 36

8 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot ....................................................................................................................... 37

9 Allekirjoitukset ................................................................................................................................................................... 49

Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä ........................................................................................................................ 50

3


1 Johdon katsaus

Suomen hyvinvointia ja kestävää kasvua pyritään edistämään vähähiilisyydellä, resurssitehokkuudella ja ekosysteemien toimintakyvyn turvaamisella. Biotalous, cleantech-ratkaisut ja digitaalisuuden hyödyn-täminen ovat keskeisiä vihreän kasvun ja hyvinvoinnin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden raken-tamisessa. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2014 Suomen biotalousstrategian, jonka tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda samalla 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä yli 70 % ja biotalouden viennistä yli 90 % tulee metsään perustuvasta biotaloudesta. Suomella on myös jatkossa vahvan metsä- ja puubiomassaan perustuvan osaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet luoda uutta hyvinvointia tuottamalla innovatiivisia, korkean lisäarvon tuotteita, palveluita ja toimintamalleja sekä samalla edistää kestävää kehitystä ja vastata globaaleihin haasteisiin. Metsäsektorin murros ravisteli koko metsäklusterin rakenteita, mutta klusteri on osoittanut kykynsä uudistua, mistä esimerkkeinä ovat investoinnit metsäbiomassan hyödyntämiseen uusissa tuotteissa ja energiajalosteissa.

Biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää systeemistä muutosta toiminnassa, kysyntä- ja käyt-täjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan vahvistamista, biomassan saannin turvaamista ja monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä. Vuoden 2015 alussa, osana tutkimus-laitosuudistusta, Metlan, MTT:n, RKTL:n sekä Tike tilastojen fuusiosta syntynyt Luonnonvarakeskus (Luke) on rakennettu tukemaan Suomen siirtymistä biotalousyhteiskuntaan. Luke hakee myös uusia tapoja toimia yritysrajapinnassa. Luken toiminta kattaa koko arvoketjun kuluttajalta pelloille ja metsiin. Strategisia vaikuttavuusalueita ovat biomassapohjaiset tuotteet ja energia, ruokajärjestelmä ja ruokaturva, hyvinvointi ja terveys sekä luonnonvaratalous ja –politiikka. Jotta laitosten henkilöstön osaaminen jat-kossa palvelee biotaloutta, eri laitosten henkilöt sijoitettiin loppuvuodesta 2014 osaamisensa perusteella neljään tutkimusyksikköön, tilastopalvelut- ja sisäiset palvelut -yksikköön. Fuusio valmisteltiin MMM:n asettamassa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen yhdeksässä työryhmässä ja valmistelu vaati vuosina 2013–2014 merkittävät resurssit kustakin fuusioituvasta laitoksesta. Samaan aikaan tutkimusra-hoitusuudistus leikkasi vuonna 2014 valtion perusrahoitusta ja leikkaa sitä 25 % vuoteen 2017 mennessä. Tämä merkitsee sitä, että kilpaillun täydentävän rahoituksen osuus myös metsäntutkimuksessa lisääntyy ja on kehitettävä uusia toimintamalleja, jotta metsäntutkimus voi entistä paremmin palvella yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita.

Haastavasta tilanteesta huolimatta Metla teki vuonna 2014 historiansa parhaan tuloksen. Tulostavoit-teet saavutettiin ja tuotosten määrässä tavoitteet ylitettiin henkilötyövuosivähennyksistä huolimatta, eikä tuotosten laatu kärsinyt. Metlan täydentävän rahoituksen tavoite 11,5 milj. euroa ylitettiin 0,651 miljoo-nalla eurolla ja se oli tilinpäätöskaudella 12,151 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvas-taavuus, 69 %, oli erinomainen. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden osuus koko Metlan menoista oli 19 %. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %-yksikköä. Metsäntutkimus siirtyi hyvässä kunnossa Lukeen ja toi mukanaan vuodelle 2015 siirtyvänä rahoituksena 6,2 miljoonaa euroa.

Vuosi 2014 oli haastava Metlan henkilöstölle. Sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet asetettiin korkealle ja yhteinen tavoitetila oli viedä metsäntutkimus kilpailukykyisenä Luonnonvarakeskukseen. Tässä onnistuttiin hyvin yhteiseen hiileen puhaltamalla. Kiitos erinomaisesta tuloksesta kuuluu kaikille metlalaisille.

4


Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät

Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistämi-nen, jota strategiset vaikuttavuusalueet ”Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta” ja ”Kestävät metsänkasvatusketjut” tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään ”Metsät ja yhteiskunta” ja ”Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot” -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on pyritty kohdentamaan kahdelle ensin mainitulle vaikuttavuusalueelle.

Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2014 kuusi tutkimus-ohjelmaa, joista ”Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa”-, ”Metsät moneen käyttöön”- ja ”Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut” -tutkimus- ja kehittämisohjelmat käynnistyivät vuoden alussa. Uusilla ohjelmilla pyrittiin takaamaan biotalouden tärkeillä teema-alueilla toiminnan jatkuvuus ja tutkimushenkilöstön työrauha fuusiovaiheen yli.

Metlan ohjelmista ”Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa”-, ”Metsät moneen käyt-töön”- sekä ”Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut ”-tutkimus- ja kehittä-misohjelmat tukevat MMM:n vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista metsiin perustuvan biotalouden edistämisessä. ”Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito” - sekä ”Metsät ja vesi” -tutkimusohjelmat tuotta-vat tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Metlan ja VTT:n yhteinen mittava ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma tuo uusia ratkaisuja puuperäisen energian käyttöön.

Omien ohjelmien lisäksi Metla on mukana LYNET-laitosten yhteisissä ohjelmissa ja Strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) ohjelmissa. FIBIC-SHOKin ”Tulevaisuuden biojalostamot” -ohjel-massa (FuBio) Metla on kehittänyt paineistettuun kuumavesiuuttoon perustuvan menetelmän biorefine-tuotteiden lähtöaineiden, pitkäketjuisen hemiselluloosan ja rikkivapaan ligniinin, erottamiseksi puusta. CLEEN- ja FIBIC-SHOKien yhteisessä ohjelmassa ”Sustainable Bioenergy Solutions” (BEST) arvioitiin mm. biomassapotentiaalia ja biomassan saatavuutta sekä laadittiin hakkuutähteen ja energiarangan kui-vumismallit, jotka Ilmatieteen laitoksen sääpalveluun yhdistettynä, tarjoavat energiayritysten polttoai-neenhankinnalle entistä paremman hallinnan. Metla toimii myös Digile-SHOK:in “Data to Intelligence (D2I)/Forest Big Data” -ohjelmassa. Metla kehitti ohjelmassa ennustemalleja ja laati laskentaohjelmis-ton, jonka avulla metsikkötason metsävaratiedon perusteella voidaan ennustaa puuston runkolukusarja ja puiden runkotilavuudet.

Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asian-tuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi sekä poliittiseen että käy-tännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2014 toiminnasta mainittakoon VMI:n maastokoealan muutos, jonka seurauksena koeala soveltuu aiempaa paremmin tukiaineistoksi laserkeilauspohjaiseen inventointiin. Muutos toteutettiin Suomen metsäkeskuksen kanssa tehtynä selvitystyönä tiedonkeruun eri vaiheiden yhdistämiseksi. Metsänjalostus 2050 -ohjelman tavoitteet täyttyivät hyvin. Risteytyksiä ja siitepölyn keruita tehtiin männyn ja kuusen hyvän kukinnan ansiosta ennakoitua enemmän. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon toiminta käynnistyi vuonna 2014 Metlan, SYKE:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä.

Metlan asiantuntijat osallistuivat Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien moni-muotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja

5


seurantaan. Metla tuki myös metsäpoliittisen ohjelman ja Metsästrategia 2025 -ohjelman valmistelua mm. tuottamalla vaikutusarvioinnit.

Henkilötyövuosien vähenemisestä huolimatta Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioiduissa julkaisuissa, joita valmistui 316 kpl (tavoite 230 kpl). Myös tiedon ja teknologian siirron suoritteissa tavoitteet saavutettiin. Metla pystyi nostamaan tutkimuksen laatua ja pitämään vuonna 2013 saavutetun tason tiedon käytäntöön viennissä.

LYNET-yhteistyö

Metla osallistui viiteen LYNET-tutkimusohjelmaan. Ohjelmayhteistyö on generoinut sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkimushankkeita. Lisäksi Paikkatieto-ohjelman esitys ”Avoin paikkatiedon tutki-musinfrastruktuuri” valittiin potentiaalisena hankkeena Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle jo aiemmin valittujen metsäpuiden tutkimustaimitarhan (Suonenjoki) ja juuristolaboratorion (Joensuu) rinnalle. Viimeksi mainitut ovat osa kansallista Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen tutkimu-sinfrastruktuuria (INAR RI).

Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeData-hanke on ensimmäinen suuri toimin-nallinen yhteishanke, jossa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin hyödyt konk-retisoituvat. Yhteisen datapolitiikan ja organisaatioiden palvelukartan pohjalta kehitetään luonnonvara-aineistoihin perustuvia palveluja. Lopputuloksena tiedonhakijalle ovat joustavat tiedonhakuratkaisut.

Kansainvälinen yhteistyö

Metlan toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muualla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui European Inno-vation Partnership on Raw Materials (EIP), European Public-Private Partnership on Bio-based Industries (BBI) ja Standing Committee for Agricultural Research (SCAR) toimintaan tavoitteena metsäntutki-muksen painoarvon lisääminen tulevissa EU-tutkimusrahoitushauissa. Forest-based Sector Technology Platformin (FTP) ja InnovaWoodin toimijoiden kanssa osallistuttiin EIP ECAMOB-sitoumukseen (call for comittment) tutkimusyhteistyön tiivistämisestä puutuotearvoketjuissa. Metla koordinoi toista EIP-sitoumusta (SWEETSTOCK) tavoitteena biojalostamoiden kilpailukykyisen raaka-aineen turvaaminen. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life+ -hankkeita oli käynnissä 22 hanketta, joista Metla koor-dinoi kuutta konsortiota. Metlan asiantuntijat osallistuivat lukuisiin kehittyvien maiden metsätalouden kehittämisprojekteihin ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseen mm. UM:n rahoittamissa instituutioiden välisissä IKI-kehitysyhteistyöhankkeissa Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyö jatkui tii-viinä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kanssa.

Metlan toiminta oli vahvasti esillä metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön, IUFRO:n, maa-ilmankonferenssissa, sillä Metla koordinoi mm. kahta IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla oli myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla osallistui aktiivisesti FAO/UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Yhteistyö Venä-jään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät Venäjä-yhteistyötä käynnistämällä ohjelman ”Young Leadership Programme on the Russian Forest Sector”. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo-tietopalvelu sekä Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu (KIEMET) palvelivat metsäammattilaisia Suomessa ja kohdemaissa.

6


Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntija- ja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryh-mäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat osa kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö.

Toiminnan kehittäminen

Toimintojen kehittäminen jatkui ottamalla erityisesti huomioon tutkimuslaitosfuusion tarpeet. Metsän-tutkimuslaitoksen toimialariippumattomat ict-tehtävät siirrettiin Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2014. Kysely palvelee jatkossa Luken asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän suunnittelua. Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tulokselli-suusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015, sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen.

Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huoli-matta Metlassa pystyttiin ylittämään asetetut tulostavoitteet.

7


2 Tuloksellisuuden kuvaus

2.1 VaikuttavuusValtion vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista:

• metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi

• metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi

• puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen tueksi.

Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008–2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen.

Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian ja VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsä-poliittisen selonteon valmistelua.

2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet

Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se on tukenut metsäperustaisten elin-keinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomai-sesti arvioitaessa asiaa tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Näillä tunnusluvuilla Metlan vuoden 2014 tulos oli kokonaisuudessaan kaikkien aikojen paras. Tuloksen erinomaisuutta korostaa lisäksi se, että samalla Metlassa toteutettiin kaikki Luonnonvarakeskukseen siirtymisen edellyttämät sääs-tötoimet. Metla siirtyi Luonnonvarakeskukseen taloudellisesti vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja muun muassa tutki-mus- ja kehittämisohjelmissa sitoutettiin tutkimuksen hyödyntäjät hanketyöskentelyyn entistä kiinteäm-min. Käynnissä olevissa ohjelmissa otettiin huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryh-mien näkemykset. Päättyneiden tutkimusohjelmien loppuarviointien tulokset hyödynnettiin ja keskeiset tulokset kerrottiin toimijoille loppuseminaareissa ja erilaisissa raporteissa.

Metla tuki ministeriön pääluokkaperusteisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2016 (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsästrategia 2025 valmisteluun sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantui strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vai-kuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC, CLEEN ja DIGILE shokit), OSKE-ver-kostoissa, ohjelmien ohjausryhmissä ja alueellisissa neuvottelukunnissa. Metsäalan ennakointi integroitiin tutkimus- ja kehityspalveluihin sekä tiedon ja teknologian siirtoon.

Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla jatkoi yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteistä koulutusta uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä vuonna 2014. Alueellisia tutki-muspäiviä ja sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin onnistuneesti (ns ”tupa täynnä”) useilla paikkakunnilla. Metlan METINFO:oon koottuja tietopalveluja kehitettiin edelleen ja alan toimijat käyttivät niitä erittäin

8


paljon. Uusia työkaluja julkaistiin toimijoiden käytettäväksi. Monilähdeinventointiin perustuvia metsä-varatietoja katsottiin 19,7 milj. karttatiiltä Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunasta ja Metlan omassa latauspalvelussa oli 1 893 latauspyyntöä 10 598 karttalehdestä. Metsätilastollinen tietopalvelu avattiin avoimeen käyttöön palvelemaan entistä paremmin yhteiskunnan tietotarpeita.

Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus lisääntyi yhteishankkeilla, joita toteutettiin useiden yli-opistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toiminnassa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki oli erittäin merkittävä.

Viranomaistehtävistä yhteiskunnalliselta vaikuttavuudelta merkittävimmät ovat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastot, metsänjalostus sekä metsätuhopalvelu. Yhteiskunnan tuleviin tietotarpeisiin Metla vastasi käynnistämällä kaksi uutta tietopalvelua, joista toinen oli vesipuitedirektiivin metsävaiku-tusten seurantaan ja toinen metsäympäristössä esiintyviin vieraslajeihin. Viranomaistehtävien vaikut-tavuutta arvioitaessa on muistettava, että jokaisella viranomaistehtävällä on yleensä oma kohderyhmä. Esimerkiksi metsätalouden kasvinsuojeluaineiden tarkastuksen keskeinen kohderyhmä ovat taimituottajat ja välillisesti metsätalouden toimijat yleensä. Kohderyhmä on pieni, mutta erittäin tärkeä metsätaloudessa.

2.1.2 Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi

Metsästä hyvinvointia –tutkimus- ja kehittämisohjelman (HYV) loppuarviointi

Tuotokset ja laadunhallinta

Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman (2008–2013) loppuarviointi toteutettiin suunnitellusti keväällä 2014. Loppuarviointiraportti valmistui kesäkuussa 2014.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4

Tulosanalyysi

Tulostavoite saavutettiin. Loppuarviointi osoitti tutkimusohjelman vastanneen hyvin asetettuihin tavoittei-siin ja kysymyksiin. Loppuarvioinnissa esitettiin huoli alan tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuvuudesta. Osa näistä teemoista on mukana käynnissä olevassa Metsät moneen käyttöön – tutkimusohjelmassa.

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut –tutkimus ja kehittämisohjelman (PUU) loppuarviointi


Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelman (2009–2013) loppuseminaari pidettiin 18.3.2014 Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa. Ohjelman loppuraportti julkaistiin sarjassa Metlan työraportteja sarjassa (nro 284). Samassa yhteydessä toteutettiin ohjelman loppuarviointi.


9


Tulosanalyysi

Asetettu tulostavoite saavutettiin.

ForestEnergy2020 - Wood Energy Research and Innovation Programme –pathways to 2020 and beyond (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma)

ForestEnergy2020 -väliarvioinnin aineisto kerättiin ohjelman työpakettien vastuututkijoilta, johto- ja viestintäryhmältä, ohjausryhmältä sekä korkean tason vaikuttajaryhmältä.

Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4

Tulosanalyysi

Alustavien tulosten mukaan erityisesti metsäenergian saatavuuden ja korjuuketjujen tutkimusta pidettiin tärkeänä ja onnistuneena. Ohjelman ohjausryhmätyöskentelyä tulee tehostaa ja politiikkavaikuttavaa ja lisätä yhteenvetoja tuottavaa raportointia.

Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito –tutkimusohjelman (MHO) väliarviointi


Tutkimusohjelman väliarviointi toteutettiin marraskuussa 2014. Ohjelman vahvuutena arvioijat pitivät erityisesti tutkimustiedon siirtoa käytännön toimijoille.


Tulosanalyysi

Ohjelma on ollut aktiivinen tiedon ja teknologia siirrossa. Tätä työtä on erittäin tärkeä jatkaa vähintään samalla tasolla kuin tähän asti.

Taulukko 1. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit v. 2014

Metlan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnitToteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Toteutuma 31.12.2014

Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi

Loppuarvioinnit:- MKL 2007-2011- SUM 2008-2011- MIL 2007-2012

Väliarvioinnit:- PUU 2009-2013

Loppuarvioinnit:- HYV 2008-2013- PUU 2009-2013

Väliarvioinnit: - ForestEnergy 2020- MHO

valmistunut 6/2014valmistunut 5/2014

valmistunut 11/2014valmistunut 11/2014

MKL Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu –tutkimus- ja kehittämisohjelmaSUM Suometsätalous –tutkimusohjelmaMIL Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -tutkimus- ja kehittämisohjelma PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut –tutkimus- ja kehittämisohjelmaHYV Metsästä hyvinvointia -tutkimus- ja kehittämisohjelmaMHO Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmaForestEnergy2020 Wood Energy Research and Innovation Programme –pathways to 2020 and beyond -tutkimus- ja inno-

vaatio-ohjelma

10


Tulostavoite: Luonnonvarakeskuksen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle määritellään tavoitteet ja mittarit tutkimuslaitosten yhteisessä valmistelussa.


Luonnonvarakeskuksen toiminnan tunnusluvut valmisteltiin tulossopimuksen tunnusluvut -työryhmässä.


Tulosanalyysi

Tunnusluvut raportoitiin vuoden 2015 tulossopimuksen valmistelussa.

2.1.3 Strategiset vaikuttavuusalueet

Metlan strategisen vaikuttavuusalueen `Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta` kustannukset alenivat n. 1 milj. € vuodesta 2013. Metsät ja yhteiskunta –vaikuttavuusalueen kustannukset nousivat edellisestä vuodesta n. 1 milj. €. Maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite ylittyi.

Taulukko 2. Metlan toiminnan kustannukset ydinprosesseittain (voimavarojen suuntaaminen, 1 000 €/v ja %)

Taloudellisuus Tavoite 2014

Toteuma 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

€ % € %Kustannukset* 1 000 € 56 641 55 066 54 599 57 469

YdinprosessitTutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 48 141 85 46 562 85 46 198 85 47 916 83

Strategiset vaikuttavuusalueet1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 18 400 38 15 916 34 17 122 37 17 990 382. Metsät ja yhteiskunta 8 500 18 9 199 20 8 424 18 8 358 173. Kestävät metsänkasvatusketjut 15 241 32 14 632 31 14 073 31 15 397 324. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 3 500 7 4 049 9 4 057 9 3 497 7

Maksullinen palvelutoiminta 2 500 5 2 766 6 2 522 5 2 674 6Viranomaispalvelut 8 500 15 8 504 15 8 401 15 9 553 17

11


2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet

Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolik-kaita (esim. 4,5) on käytetty.

2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain

A. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen

Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2014 omia ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistettyjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia:

• Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (2012–2016) (tutkimusohjelma)

• Metsät ja vesi (2013–2017) (tutkimus- ja kehittämisohjelma)

• ForestEnergy2020 (2012–2016) (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma)

• Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut (2013–2017) (tutkimus- ja kehittämisoh-jelma)

• Metsät moneen käyttöön (2014–2018) (tutkimus- ja kehittämisohjelma)

• Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa (2014–2018) (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tulos- ja kehittämistavoitteet toteutuivat hyvin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1.

Kuva 1. Metlan kokonaiskustannukset strategisilla vaikuttavuusalueilla, maksullisessa palvelutoiminnas-sa ja viranomaispalveluissa v. 2012–2014.

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 0001. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta

2. Metsät ja yhteiskunta

3. Kestävät metsänkasvatusketjut

4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot

Maksullinen palvelutoiminta

Viranomaispalvelut

Tavoite 2014

Toteuma 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

12


Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideoh-jelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2014 seurantara-portin valmistelu. Metla osallistuu Metsästrategia 2025 -ohjelman valmisteluun, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2016 (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen (liite 1) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen.

KMO:n, METSO:n, Metsästrategia 2025 -ohjelman ja MSO:n tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulosta-voitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1.

Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarantojen ylläpidon ja muut ministeriöiden kanssa erikseen sovittavat viranomaistehtävät.Viranomaistehtävien tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden viranomaistehtävien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tavoitteiden analyysit ovat liitteessä 1.

Tulostavoite: Valmistaudutaan rahoitusrakenteen muutokseen tehostamalla erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa ja kehitetään asiakasrahoitteista toimintaa.


Metlan hankkeiden tuotot ylittivät tulossopimuksen tavoitteen. Tuottojen toteutumista arvioitiin kuu-kausittain ja hankekohtaiset selvitykset tuotoista tehtiin myös vuoden 2015 toiminnansuunnittelussa. Kuukausittain seurataan rahoituspäätösten ja sopimusten perusteella tuleville vuosille ennakoitujen tuotto-odotusten määrää sekä rahanhakurekisterissä avoinna olevien ulkopuolisen rahoituksen hakemus-ten euromäärää. Vuoden 2015 ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamiseen kiinnitettiin huomiota.

Ulkopuolisen rahoituksen hankehakemukset 2014 tavoite

2014 toteuma

2013 toteuma

2012 toteuma

Hakemukset yhteensä, kpl 130 110 144 117josta hyväksytyt rahoituspäätökset, kpl 91 61 95 91josta hyväksytyt rahoituspäätökset, % 70,0 55,5 66,0 77,8

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmaan laadittiin yhteiset toimet täydentävän rahoituksen lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Toiminnansuunnittelussa ohjeistettiin, että ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota hankkeiden koko-naiskustannuksiin sekä Luonnonvarakeskukselle edulliseen kustannusarvioon koko hankkeen elinkaaren ajan.


Tulosanalyysi

Rahoitusrakenteen muutokseen vastattiin euromääräisesti erinomaisen hyvin ja tavoitteet ylittyivät sel-västi. Myös täydentävän rahoituksen kustannusvastaavuus oli erinomainen yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja maksullisessa palvelutoiminnassa.

13


Tulosta on pidettävä kuitenkin erinomaisena, koska se osoittaa, että myönnetyt rahoituspäätökset olivat euromäärältään selvästi suurempia kuin tavoitteeksi asetettiin. Rahoitusrakenteen kehityssuunta oli hyvä, koska siinä siirryttiin kohti entistä isompia hankkeita. Hakemusten lukumäärään vaikutti myös se, että vuosi 2014 oli monen eri EU:n rahoitusinstrumentin rahoituskauden viimeinen vuosi. Samaan aikaan seuraavan rahoituskauden haut eivät olleet vielä avoinna. Rahoituskauden vaihtuminen erilaisine viiveineen näkyi myös siinä, että moni vuonna 2014 myönnetty EU-rahoitus eteni tutkimussopimuksen allekirjoitukseen vuoden 2015 puolella.

Tulostavoite: Metla osallistuu yhteistyössä muiden laitosten kanssa LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien toteutukseen ja valmisteluun:

• Biotalous (2011–2015)

• Ilmastonmuutos (2011–2015)

• Kestävä maankäyttö (2011–2014)

• Itämeri (2011–2015)

• Paikkatiedon tutkimusohjelma (2014–2018)

LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien valmistelu ja toteutus onnistuivat hyvin. LYNET-tulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1.

Taulukossa 3 on ydinprosessien toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet vuosina 2012–2014. Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta 2013. Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt.

Taulukko 3. Kustannukset, tuotot ja henkilövuodet toiminnoittain

MetsäntutkimuslaitosTavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteutuma 2012

Kust. Tuotot Htv Kust. Tuotot Htv Kust. Tuotot Htv Kust. Tuotot Htv1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €- Tutkimus ja kehittäminen 48 141 11 500 531 46 562 12 151 534 46 198 11 596 558 47 916 10 448 581- Viranomaistehtävät 8 500 0 125 8 504 0 108 8 401 0 110 9 553 0 124Yhteensä 56 641 11 500 656 55 066 12 151 642 54 599 11 596 668 57 469 10 448 705

14


Taulukko 4. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta

2014 2013 2012Koko

htvMetlan

momKoko

htvMetlan

mom Koko htvMetlan

momMMM:n asettama htv-kiintiö (621) (632) (641)Henkilötyövuodet, toteuma yhteensä, josta 642 618 668 650 699 677Ydinprosessit

Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 419 398 440 425 435 416Maksullinen palvelutoiminta 21 21 22 22 25 25Viranomaispalvelut 92 92 94 92 103 101

Tukiprosessit Strateginen johtaminen 27 27 29 29 42 42Tutkimuksen tukipalvelut 17 16 16 16 20 20Sisäiset palvelut 66 64 67 66 74 73

Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 65 %

Maksullinen palvelutoiminta 3 %

Viranomaispalvelut 15 %

Strateginen johtaminen 4 %Tutkimuksen tukipalvelut 3 %

Sisäiset palvelut 10 %

Kuva 2. Henkilöstön jakautuminen prosesseille vuonna 2014.

B. Taloudellisuuden tunnusluvut

Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 68,8 % (69,6 % v. 2013) ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista oli tavoitteen mukainen 9,9 % (10,2 % v. 2013). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,9 %.

Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat 160 000 euroa (tavoite 147 000 €), tut-kimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv 73 000 euroa (tavoite 86 000 €) ja tutkimustoiminnan koko-naiskustannukset/julkaisu 112 000 euroa (tavoite 144 000 euroa).

Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat 42 000 euroa (tavoite 31 000 euroa). Tuotot kasvoivat vuodesta 2013 ja ylittivät asetetun tavoitteen 31 000 euroa.

15


Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2014

Toteuma 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70 68,8 69,5 69,2Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,9 9,9 10,2 9,7Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 9,1 4,9 5,0 4,7

Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t€ / tutkija htv 147 160 151 147Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t€ / htv 86 73 69 69Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t€ / julkaisu 144 112 148 143Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot t€ / tutkijahtv 31 42 38 32

Kuva 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja v. 2012–2014.

1 000 €

0

20

40

60

80

100

120

140

180

Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset /

tutkija htv

Tutkimustoiminnankokonaiskustannukset / htv

Tutkimustoiminnankokonaiskuskustannukset /

julkaisu

Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan

tuotot / tutkija htv

Tavoite 2014

Toteuma 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

160

147

86

144

31

160

73

112

42

151

69

148

38

147

69

143

32

C. Tutkimustoiminnan tuotokset

Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv nousivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,4 kpl/tutkijahtv (1,1 kpl v. 2013). Toteumasta referoidut julkaisut olivat 1,1 kpl ja muut tieteelliset julkaisut 0,3 kpl. Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,6 kpl/tutkijahtv (10,1 kpl v. 2013). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa.

Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa.

Taulukko 6. Tuottavuus Tavoite 2014

Toteuma 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,0 1,4 1,0 1,0Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 10,6 10,1 8,5

16


0

2

4

6

8

10

12

Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv

Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv

Toteuma 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

1,4

10,6

1,1

10,1

1,0

8,5

Kuva 4. Tuottavuuden tunnuslukuja v. 2012–2014.


Tulosanalyysi

Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv kasvoivat edellisvuodesta. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu laskivat. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot/tutkijahtv nousivat. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja osa tavoitteista ylitettiin.

D. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus


Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa.


Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 2,982 milj. euroa. Tuotoista 2,964 milj. euroa oli myyntituottoja ja 0,017 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot olivat pääsääntöisesti vuokratuloja. Myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,247 milj. euroa. Kokonais-tuottokertymä kasvoi 9,0 % vuoden 2013 tasosta ja se ylitti vuoden 2014 talousarvion 2,5 milj. euron tavoitteen 19,3 %:lla.

Myyntituotot saatiin tilaustutkimuksista (osuus tuotoista 66,0 %), analyysi- ja testaustoiminnasta (osuus tuotoista 11,0 %) ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotosta 9,8 %) sekä siemen-, varte- ja taimi-myynnistä (osuus tuotoista 9,2 %). Lisäksi tuloja saatiin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvauspalveluista.

Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurin asiakasryhmä olivat valtion virastot ja laitokset, joiden osuus oli 49,3 % tuotoista. Tulot olivat pääosin tilaustutkimuksia ja analyysi- ja testaustoiminnan tuloja.

17


Yritykset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä, jonka osuus tuotoista oli 34,3 %. Yrityksiltä saadut tulot tulivat pääasiassa tilaustutkimuksista sekä asiantuntijapalvelujen ja vartteiden myynnistä. Metsäkeskusten, yliopistojen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14,3 %. Myös näiltä asiakkailta saatiin eniten tuottoja tilaustutkimuksista. Lisäksi saatiin tuloja taimien, asiakaspalvelujen, analyysi- ja testaustoimintapalvelujen sekä julkaisujen myynnistä. Kunnat ostivat julkaisuja, taimia ja atk-ohjelmia. Yksityishenkilöille myytiin taimia, julkaisuja ja jonkin verran myös analyysi- ja testaustoiminnan palveluja sekä siemeniä.

Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 21 henkilötyövuotta vuonna 2014. Tämä oli 1 henkilö-työvuosi vähemmän kuin vuonna 2013.


Tulosanalyysi

Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2014 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan toteuttamiseen kului 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin 2013.

Taulukko 7. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma *

Tavoite 2014

Toteutunut 2014

Toteutunut 2013

Toteutunut 2012

TUOTOT 2 500 000 2 982 131 2 734 928 2 395 737KUSTANNUKSET 2 500 000 2 765 738 2 521 760 2 674 289

KUSTANNUSVASTAAVUUS 0 216 393 213 168 -278 552Kustannusvastaavuus, % 100 108 108 90

*Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2 sivulla 66.

Yhteisrahoitteinen toiminta

Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa omarahoitusosuus on 50 %.


Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin yhteensä 9,0 milj. euroa seuraavasti: muiden valtion virastojen osuus on 5,0 milj. euroa, EU:n osuus 1,0 milj. euroa ja muun val-tion ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,0 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %.

Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 9,169 milj. euroa, joka oli 1,9 % tulostavoitetta enem-män. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 4,655 milj. euroa, mikä oli 6,9 % tavoitetta pienempi, EU-rahoitusta tuloutettiin 1,264 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 26,4 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 3,250 milj. euroa oli 8,4 % tavoitetta suurempi.

Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 69 %, joka oli 38 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 5 %-yksikköä. Yli 79 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannus-vastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 84 %. Paras kustannusvastaavuus

18


oli yhteisrahoitteisilla (YRT) tutkimushankkeilla 76 % (+7 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden parane-minen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna. EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 47 % oli myös viimevuotista suurempi (+10 %-yksikköä), kuten talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustan-nusvastaavuus 71 %, joka suureni edellisestä vuodesta (+7 %-yksikköä). Sen sijaan Suomen Akatemian hankkeiden kustannusvastaavuus 72 % oli viimevuotista pienempi (-2 %-yksikköä).


Tulosanalyysi

Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuosina 2012 ja 2013. ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,720 milj. euroa, mikä oli 18,8 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoit-tamaa hanketta, joka alkoi vuonna 2012.

Vuonna 2014 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 1,861 milj. euroa. Tämä oli 20,3 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta vuonna 2014 saatiin rahoitusta vähemmän (-19,5 %) kuin edellisenä vuotena. Tämä aiheutui osittain siitä, että vuonna 2014 päättyi useita hankkeita, joista osan päättymispäivä oli ennen vuoden loppua. Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,880 milj. euroa, joka oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden rahoitus (-2 %). Tekesiltä vuonna 2014 saatu rahoitusosuus 0,765 milj. euroa oli pienempi (-5 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus.

Vuoden 2014 aikana päättyi useita EU:n eri rahoitusohjelmista rahoitettuja hankkeita, joista yksi oli Metlan koordinoima EU:n Life+ -ohjelman rahoittama. Vuoden lopussa saatiin ensimmäiset rahoituspää-tökset EU:n rakennerahastojen uudelta ohjelmakaudelta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 –Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma *

Tavoite 2014

Toteutunut 2014

Toteutunut 2013

Toteutunut 2012

TUOTOTTuotot yhteensä 9 000 000 9 169 179 8 861 051 8 051 998Kokonaiskustannukset yht. 18 000 000 13 282 128 13 795 166 12 998 660

OMARAHOITUSOSUUS -9 000 000 -4 112 949 -4 934 115 -4 946 662Omarahoitusosuus, % 50 31 36 38Kustannusvastaavuus, % 50 69 64 62

*Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteenä 3 sivulla 67.

19


Taulukko 9. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus

1 000 €

Tulos-sopi-mus

2014Vuosi 2014

Ver-tailu

vv. 2010-2014

k.a.

vv. 2009-2013

k.a.Vuosi 2013

Vuosi 2012

Vuosi 2011

Vuosi 2010

Vuosi 2009

RahoituslähdeMaksullinen palvelutoiminta 2 500 2 982 482 2 535 2 256 2 735 2 396 2 496 2 065 1 587Yhteisrahoitteinen toiminta:- EU-rahoitus 1) 1 000 1 264 264 937 866 891 888 758 885 910- Yhteistutkimustoiminta 2) 7 500 7 476 -24 6 928 6 548 7 528 6706 6 462 6 466 5 576- Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) 500 429 -71 540 635 442 458 544 828 905

Ulkop. tutkimusrahoitus yht. 11 500 12 151 651 10 940 10 305 11 596 10 448 10 260 10 244 8 978

Lisäys/vähennys % ed. vuodesta 5 11 2 0 14 24

HTV 126 137 135 141 141 123Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % 19 17 16 16 17 15

1) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM 300129 ja Ympäristörahasto2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus, MMM 300129 ja UM:n

momentti 2490683) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM 300129


Vuoden 2014 tulossopimuksen tavoite 11,5 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopi-muksiin. Taulukossa 9, kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus, sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2014 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuoden 2014 toteutunut kilpailtu ulkopuoli-nen tutkimusrahoitus ylitti tulossopimuksen tavoitteen 5,6 %:lla ja edellisen vuoden toteuman 5,0 %:lla.

Vuonna 2014 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,4 milj. euroa nettobudjetoitiin momentille 30.60.01 ja 0,7 milj. euron rahoitukselle oli käytössä muiden virastojen momentti.

Rahoittajista julkisen rahoituksen osuus pieneni 13,8 %, kuten myös elinkeinoelämän rahoitusosuus, joka pieneni 29,2 %. EU-rahoituksen osuus nousi merkittävästi ja oli 41,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös rahoitus muilta kotimaisilta rahoittajilta oli 65,6 % suurempi kuin vuoden 2013 rahoitus.

Talousarvion ulkopuolinen rahoitus

Yhteistutkimustoiminta

EU-rahoitus


0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

14 000

Tot.2012

Tot.2011

Tot.2010

Tot.2009

Tot.2008

Tot.2007

Tot.2006

Tot.2005

1 000 €

Tot.2013

Tot.2014

Tavoite2014

12 000

Kuva 5. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v. 2005–2014.

20


Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metlan kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 19 %. Osuus on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 %-yksikköä. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 126 htv. Edelliseen vuoteen verrattuna htv-määrä laski 11 htv:tä eli noin 8 %.


Tulosanalyysi

Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä edelleen tiedotusta ja ohjeistusta ja yhden-mukaistamalla hakemus- ja budjetointikäytäntöjä. Hakemuksen tekemiseen tarvittiin tutkimusjohtajan lupa, jota haettiin sähköisellä lomakkeella. Lupamenettelyllä koordinoitiin tutkimusrahoituksen hakua ja pyrittiin suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. Hakemuksia seurattiin rahanhakurekis-terissä, johon tutkijat kirjaavat lähettämänsä tutkimusrahoitushakemukset ja niihin saadut päätökset.

2.2.2 Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut

Tietovarantojen hyödyntäminen ja aineistojen yhteiskäytön tehostaminen

Tulostavoite: Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojär-jestelmien tukemana.


Metla on noudattanut LYNETin aineistopolitiikan pääperiaatteita. Tutkimusaineistojen kuvauksia kerät-tiin tutkimusaineistojen kuvausjärjestelmään RADARiin. Järjestelmästä otetaan käyttöön yhteinen versio Luonnonvarakeskuksessa.


Tulosanalyysi

Yhteinen tutkimusaineistojen kuvauksen työkalu on tuonut toimivat ratkaisut tutkimusaineistojen kuvaa-miseen ja tallentamiseen.

21


Tulostavoite: Tietohallinnon ja tutkimusaineiston kehittämishanketta toteutetaan vuonna 2014 seuraavasti: Otetaan käyttöön Metlan palvelutavoitteiden, strategian sekä aineistopolitiikan mukainen tutkimustiedon hallintaa sekä käyttöä tehostava tietovarantoratkaisu. Ratkaisulla turva-taan tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Tämä edellyttää tutki-musaineistotietokantojen kehittämistä valmiiden pilottiratkaisujen pohjalta ja tiedon hakuratkaisujen toteuttamista.


Metlan tietovarantojen hyödyntämistä ja aineistojen yhteiskäyttöisyyttä on kehitetty Life+ - rahoitteisessa LifeData-hankkeessa (2011–2015) yhteistyössä MTT:n, RKTL:n ja SYKE:n kanssa: http://www.metla.fi/life/lifedata/index.htm. Se on ensimmäinen suuri yhteishanke, jossa luonnonvara- ja ympäristötutki-muksen yhteenliittymän, LYNET, hyödyt konkretisoituvat. Yhteisen datapolitiikan ja organisaatioiden palvelukartan pohjalta kehitetään luonnonvara-aineistoihin perustuvia palveluja. Lopputuloksena saadaan tiedonhakijalle joustavia tiedonhakuratkaisuja. Pääosin työstä hyötyvät tutkijat ja asiantuntijat, myöhem-min myös kansalaiset, kun tuotetaan helppokäyttöisiä julkisia palveluita ja sovelluksia.

Hanke on toteuttanut vuoden 2014 aikana: - Metlassa toteutetun asiakaskyselyihin perustuvan palvelukartoituksen hyödyntäminen tietova-rantoihin perustuvien palveluiden toteutuksessa

- tutkimusprosessi- ja tietojärjestelmäkohtainen kokonaisarkkitehtuurikuvaus - tutkimusaineistojen kuvailupalvelu: RADAR, joka otetaan käyttöön Luonnovarakeskuksessa 2015 ja siihen yhdistetään Metlan, MTT:n, RKTL:n sekä SYKE:n tietoaineistokuvaukset

- Metlassa totetutettiin Metsikkökokeiden tallennus-, hakuja laskentasovellus - DataPuu, jonka jatkokehitys sekä käyttöönotto toteutetaan laajemmin Lukessa 2015.

- RKTL on toteuttanut riistakolmiot.fi -palvelun asiakkailleen: https://riistakolmiot.fi/ LifeDatan hyötyjä havainnollistaa SYKE:ssä kehitettävä karttapalvelu, joka valmistuu 2015:

http://www.syke.fi/fiFI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/LYNE-Tin_aineistoja_yhteiseen_kayttoon_LifeData/Internetkarttapalvelut28186


Tulosanalyysi

LifeData -hankkeen tavoitteet tutkimustiedon hyödyntämisessä etenivät aikataulussa tulostavoitteiden mukaisesti. Yhteistyö MTT:n, RKTL:n ja SYKE:n kanssa on edistänyt ja palvellut hallinnonalan tavoitteita tutkimusaineistojen avoimuudesta. Tämä näkyy mm. hyvänä valmistautumisena Luonnonvarakeskuksen tutkimusaineistojen hallintaan.

Tulostavoite: Julkisista tietovarannoista avataan metsätilastot.

Tulostavoite toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Metsätilaston sähköiset julkaisujärjestelmät - Metinfo Tilastopalvelu ja Metsänomistajapalvelu ja julkaisut muuttuivat maksuttomiksi vuodenvaihteessa 2013/2014. Maksullisina säilyivät Metsätilastollisen vuosikirjan printtiversio ja eräät räätälöidyt asia-kastuotteet.

22


Tietojärjestelmiä koskevan yhteistyön tiivistäminen

Tulostavoite: Otetaan käyttöön Torin tuottamia palveluita.


Metsäntutkimuslaitoksen toimialariippumattomat ict-tehtävät siirrettiin Valtion tietoja viestintätekniik-kakeskus Valtorille. Siirtosopimuksessa määriteltiin siirtyvät henkilöt ja muut tuotannontekijät. Sopimus allekirjoitettiin lokakuussa. Vastuunsiirto toimialariippumattomien ict-tehtävien tuottamisesta toteutui 1.1.2015. Samalla Metsäntutkimuslaitoksesta siirtyi 13 henkilöä Valtorin palvelukseen.


Tulosanalyysi

Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus Valtorin palvelut käynnistyivät sovitusti.

Metsäntutkimuslaitoksen tunnusluvut 1 000 € Tavoite 2014

Toteutuma 2014

Toteutuma 2013

Toteutuma 2012

- Tietotekniikan käyttökulut (LKP mm. 4204, 4304, 4322x, 4323x) 3 000 2 693 2 620 2 539- Tietotekniikkainvestoinnit (LKP 1120, 1140, 1255) 100 21 111 203

2.2.3 Tuotokset ja niiden kehitys

Taulukko 10. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä

Tutkimus- ja kehittäminen Tavoite 2014

Toteutunut 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl 230 316 271 232Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl 100 99 42 104Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl 10 0 35 100

Tutkimus ja kehittäminen yhteensä 340 415 348 436

Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/vuosi

Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut 440 350 320Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 49 26 48Asiantuntijalausunnot 935 896 744Työryhmäjäsenyydet 329 345 84Konsultointi- ja neuvontapalvelut 254 344 306Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus 49 49 47Esitelmät ja posterit 793 821 915Sidosryhmätilaisuudet 225 255 298

Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/vuosi yhteensä 3 074 3 086 2 762

23



Tulosanalyysi

Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä oli 316 kpl (v. 2013/271). Tulostavoite 230 kappaletta ylitettiin. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia valmistui 99 kpl (v. 2013/42) ja tavoite 100 kpl lähes saavutettiin. Tiedon ja teknologian siirrossa sekä asiantuntijapalveluissa saavutettiin hyvä tulos. Suoritteita syntyi 3 074 kappaletta (v. 2013/3 086). Erityisesti ammattiyhteisölle suunnattujen julkaisujen ja asiantuntijalausuntojen määrät kasvoivat merkittävästi.

0

100

200

300

400

Tavoite 2014

Toteuma 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl

Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl

Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl

kpl500

Kuva 6. Tutkimustoiminnan suoritteet v. 2012–2014.

Kuva 7. Tiedon ja teknologian siirron ja asiantuntijapalvelusuoritteet v. 2012–2014.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

Toteuma 2014

Toteuma 2013

Toteuma 2012

SidosryhmätilaisuudetEsitelmät ja posteritKorkeakoulujen opinnäytetöiden ohjausKonsultointi- ja neuvontapalvelutTyöryhmäjäsenyydetAsiantuntijalausunnotSuurelle yleisölle suunnatut julkaisutAmmattiyhteisöille suunnatut julkaisut

24


2.2.4 Laadunhallinta ja sen kehitys

Tulostavoite: Metlassa jatketaan palvelujen systemaattista arviointia ja kehittämistä.


Metlan palveluiden kehittämisen II-vaihe päättyi helmikuussa 2014 ja projektin tuloksia olivat: asia-kastarpeiden ja palveluiden tarkennus ja priorisointi, yleisten palvelujen tarkennetut kuvaukset, Metlan palvelukokonaisuuden jäsennys osana tiedon ja teknologian siirtoa, prosessikartan ja -verkon kuvaus, tuotteistamisen ja tuotekehityksen kehityskohteiden tunnistaminen sekä tutustuminen sosiaalisen median mahdollisuuksiin palveluiden sisällön markkinoinnissa - Twitter-työpaja.

Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3,5

Tulosanalyysi

Vuoden 2014 aikana hyödynnettiin kehittämisprojektin tuloksia pienimuotoisesti Metlan palveluiden hallinnassa, mutta pääpaino oli kehitysprojektin tulosten hyödyntämisessä Luken fuusioprosessin osa-projektissa 3 ”Asiakkuus ja palvelut”.

Tulostavoite: Luonnonvarakeskukselle valmistellaan asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä.


Luonnonvarakeskuksen valmistelun osaprojekti ”Asiakkuus ja palvelut” toteutti Luonnonvarakeskuksen asiakaskyselyn 2014 huhti-toukokuussa 2014. Kyselyyn valittiin kaikkien Luke laitosten avainasiakkaat mukaan lukien Metlan asiakkaat. Kysely oli hyvin laaja, jossa selvitettiin asiakkaiden mielipiteitä yhteis-työn sujuvuudesta, palveluista ja toiminnan kehittäminen. Kyselyn tulokset esiteltiin Luken valmistelun asiakasfoorumissa.


Tulosanalyysi

Kyselyn rakenne suunniteltiin siten, että se voidaan toteuttaa samalla rakenteella myös Luonnonvarakes-kuksessa. Se on pohjatyö Luken asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmälle.

2.3 Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet

• Ministeriön kanssa sovitut säästöt vuonna 2014 toteutettavat/loppuun saatettavat säästöihin keskit-tyvät tuottavuushankkeet

25


Tulostavoite: Jatketaan Luonnonvarakeskuksen toimintojen valmistelua ja kohdennetaan valmisteluun perustamishankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat voimavarat. Luonnonva-rakeskuksen valmistelu voi vaikuttaa Metlan vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutumiseen.

Tasavallan presidentti vahvisti lain Luonnonvarakeskuksesta kesäkuussa 2014 ja valtioneuvoston asetus Luonnonvarakeskuksesta vahvistettiin syyskuussa 2014.

Luonnonvarakeskuksen organisaatiomalliksi tuli kompromissin tuloksena matriisi, jossa tulosvastuul-liset, osaamispohjaiset tutkimusyksiköt ts. linjaorganisaatio ja toiminnalliset prosessit leikkaavat toisensa. Osaamispohjaisten yksiköiden perustana oli arvoketjulähtöisyys. Yksiköiden sisärakenne muodostui osaamispohjaisista ryhmistä ja tiimeistä, joiden nimet ja sisältö hahmottuivat henkilöstön koesijoittelun perusteella.

Johtamisjärjestelmää ja työjärjestystä käsiteltiin johdon työpajassa ja esimiesfoorumissa tammikuussa 2014 sekä useasti perustamishankkeen johtoryhmässä. Työjärjestysluonnos esiteltiin henkilöstölle tammi-kuussa ja se oli ensimmäisen kerran henkilöstön kommentoitavana helmi-maaliskuussa ja toisen kerran syyskuussa. Lopullinen työjärjestys valmistui joulukuussa ja sen pääjohtaja vahvisti tammikuussa 2015.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti tammikuussa maakuntien kuulemisen Luonnonvarakeskuksen alueellisen toiminnan ja toimipaikkaverkoston kehittämisestä. Em. tilaisuudessa maakuntien edustajille kerrottiin Luonnonvarakeskuksen talouden kehitysnäkymistä vuosille 2014–2018. Alueellistamisen koordinaatioryhmälle esiteltiin maaliskuussa 2014 alueellisen toiminnan strategia vuosille 2015–2025, jossa ehdotetut linjaukset saivat koordinaatioryhmän hyväksynnän. Keskeisin päätös oli, että Luonnon-varakeskuksella on neljä päätoimipaikkaa (pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Oulu ja Joensuu) ja kymmenen strategisesti merkittävää toimipaikkaa, jotka Luonnonvarakeskuksen johto nimeää. Toimitilastrategia valmistui kesällä 2014.

Maaliskuussa ohjausryhmä hyväksyi Luonnonvarakeskuksen strategian pohjalta laaditun tutkimus-agendan, jossa strategian kuusi päämäärää on avattu teemakokonaisuuksiksi. Uusien yhteisten tutkimus-ohjelmien ideahakuun tuli 15 hakemusta, joista jatkovalmisteluun valittiin kaksi.

Henkilöstön koesijoittelu toteutettiin maalis-huhtikuussa. Luonnonvarakeskukseen siirtyvät työntekijät saivat kertoa, mihin Luonnonvarakeskuksen yksikön teema-alueeseen osaamisensa perusteella mielestään parhaiten sopivat tai halusivat suuntautua. Koesijoittelusta järjestettiin henkilöstölle info ennen kyselyä. Kyselyn tarkoituksena oli saada tieto siitä, minkä kokoisiksi yksiköt muodostuvat ja miten henkilöstö jakaantuu yksiköissä temaattisiin osaamisalueisiin. Tieto tarvittiin yksiköiden ryhmärakenteen muo-dostamiseen sekä henkilöstön sijoittamiseen. Syyskuun alussa 2014 ohjausryhmä vahvisti yksiköiden ryhmä- ja alustavan tiimirakenteen. Yhdistyvät organisaatiot sijoittivat henkilöstön lukuunottamatta johto- ja esimiestehtäviä.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja valittiin marraskuussa 2014. Ilmoittautuminen Luonnonvarakes-kuksen avoinna oleviin johtajien ja päälliköiden tehtäviin oli avoinna marras-joulukuussa ja pääjohtaja allekirjoitti nimitykset tammikuun alussa 2015.

Palkkausjärjestelmäprojekti piti lukuisia kokouksia vuoden aikana ja valmistelussa oli vahva edustus henkilöstöjärjestöistä. Yhdistyvien laitosten YT-neuvottelukuntia kuultiin säännöllisesti. Valmistelun aikana kuultiin myös muita vastaavia hankkeita (esim. TEM, Evira). Palkkausjärjestelmän tarjouskil-pailun voitti Hay Group Oy, joka valittiin Luonnonvarakeskuksen palkkausjärjestelmän ja asiantuntija-palveluiden toimittajaksi. Uusi palkkausjärjestelmä perustuu urapolkuihin ja siinä on pyritty erityisesti järjestelmän läpinäkyvyyteen. Järjestelmän toimivuutta on varmistettu ”paalutehtävillä” ja tyyppityön-kuvilla. Elokuussa järjestettiin esimiehille koulutustilaisuudet tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen

26


suorituksen arvioinnista uuden järjestelmän mukaan. Lisäksi laadittiin palkkausjärjestelmän käsikirja. Henkilöstölle tiedotettiin säännöllisesti projektin etenemisestä. Keskusjärjestöt nimesivät edustajansa palkkausjärjestelmää koskeviin neuvotteluihin, joiden aloitus siirtyi vuodelle 2015.

Yhteinen tietoverkko, erilaisten tietojärjestelmien yhtenäistäminen, hankinta ja käyttöönotto vei pal-jon resursseja. Erityisen vaativaksi osoittautui asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmästä päättäminen. Lopulta käyttöön päätettiin kuitenkin ottaa Metlassa käytössä ollut, varsin uusi järjestelmä. Fuusiovalmis-telun lisäksi valmistauduttiin perustietotekniikkapalveluissa Valtorin asiakkaaksi. Monien järjestelmien käyttöönoton testausvaihe jäi lyhyeksi ja käyttöönotto siirtyi vuodelle 2015.

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma, jonka periaatteilla sopeudutaan lähivuosien resurs-sileikkauksiin, hyväksyttiin johtoryhmässä helmikuussa 2014. Ohjelmaa päivitettiin vuoden kuluessa. Lisäksi laadittiin vuoden 2015 sisäisen budjetoinnin periaatteet ja toiminnan suunnittelun ohjeistus sekä luonnokset taloussäännöstä. Luken talouden ja toiminnan suunnitelma vuosille 2015–2019 toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön. Huomattava työpanos kului myös sopimusten siirtoon ja vanhojen laitosten arkistojen päättämiseen.

Luonnonvarakeskuksen lyhenteeksi varmistui Luke. Vuoden aikana valmistui Luken ulkoinen visu-aalinen ilme. Intranetin ja www-sivujen lopulliset ratkaisut tekee Luken johto.

Perustamishankkeessa panostettiin vuonna 2014 myös esimiestyön kehittämiseen, johon saatiin valtio-konttorilta 60 000 euroa. Erityisesti esimiesfoorumit osoittautuivat tärkeäksi työvälineeksi laitosten yhdis-tymisprosessissa. Vuonna 2014 järjestettiin kaksi esimiesfoorumia ja niiden alafoorumit. Ensimmäisen foorumin ohjelmassa olivat talous- ja rakenneohjelma, matriisiorganisaation toimivuus sekä tutkimus- ja asiakkuusprosessin toimintamalli. Toisen foorumin aiheina olivat arvot ja brändi Luonnonvarakeskuk-sen organisaatiokulttuurin ja identiteetin rakentajina sekä esimiehen roolin ja yhtenäisten pelisääntöjen rakentaminen. Projekti julkaisi esimiestyön käsikirjan. Projektissa valmisteltiin rahoitushakemus vuodelle 2015, jonka painopisteenä on henkilöstön työyhteisötaitojen kehittäminen.

Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa, yhteistoimintaryhmä ja ohjausryhmä kumpikin seit-semän kertaa. Tutkimuslaitosten johtokuntia informoitiin säännöllisesti fuusion etenemisestä. Lisäksi järjestettiin johtokuntien yhteiskokous, jossa aiheena oli Luken rooli Suomen biotalousstrategian toi-meenpanossa. Fuusiotoimisto kokoontui viikoittain ja projektipäälliköiden yhteinen koordinaatiokokous järjestettiin kuukausittain. Lisäksi järjestettiin erillisiä johdon työpajoja sekä lukuisia projektikokouksia. Fuusiota esiteltiin ulkopuolisille sidosryhmille ja asiakkaille mm. kesäkuun sidosryhmäfoorumissa. Esillä olivat alueellisen toiminnan strategia, asiakkuus sekä yhteiskunnan odotukset. Ennen sidosryhmäfoorumia järjestettiin sidosryhmäkysely. Fuusion etenemisestä on tiedotettu monipuolisesti henkilöstölle. Lisäksi työtyytyväisyyskyselyn yhteydessä kysyttiin henkilöstön mielipide fuusioviestinnän onnistumisesta ja osallistamisesta fuusion toteutukseen. Tietoa perustamishankkeesta on ollut saatavilla yhteisessä intra-netissä.

Luonnonvarakeskuksen perustamiseen myönnettiin erillisrahoitusta vuosille 2013–2014 yhteensä 2,008 M€, josta vuonna 2013 käytettiin 0,061 M€ ja vuonna 2014 1,277 M€. Lisäksi tutkimuslaitokset käyttivät omia resursseja vuonna 2014 yhteensä 2,136 M€: MTT 1,104 M€, Metla 0,855 M€, RKTL 0,1 M€ ja Tike 0,077 M€. Summissa ei ole vyörytettyjä yleiskustannuksia. Henkilötyövuosina Luonnon-varakeskuksen perustamiseen käytettiin vuonna 2014 yhteensä 31,4 htv: MTT 12,0 htv, Metla 8,8 htv, RKTL 7,7 htv ja Tike 2,9 htv. Lisäksi valmisteluun osallistui MMM:n henkilöstöä.


27


Tulosanalyysi

Luonnonvarakeskuksen perustaminen eteni suunnitelmien mukaisesti.

Tulostavoite: Valmistellaan yhdessä Luonnonvarakeskuksen tulevien laitosten ja SYKE:n kanssa tutkimuslaitosten yhteinen projektinhallintaohjelmisto/-järjestelmä, mikäli VM myöntää hankkeeseen tuottavuusmäärärahan.


Luonnonvarakeskukseen fuusioituneet laitokset ja SYKE valmistelivat keväällä 2014 projektihallinta-ohjelmiston/-järjestelmän hankinnan. Valituksi tuli SolePro. Hankkeeseen ei haettu tuottavuusmäärärahaa.


Tulosanalyysi

Tulostavoite saavutettiin.

Tulostavoite: Metla toteuttaa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa osallistumalla ELMA- ja LUHTI 2015 -hankkeiden valmisteluun.


Metla osallistui yhdessä RKTL:n, MTT:n ja Tiken kanssa maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimi-neeseen Luhti 2015 -hankkeeseen, jonka tavoitteina oli koota hallinnonalan tilastotuotanto ja -tietopalvelu yhteen uuteen Luonnonvarakeskukseen. Valmistelu organisoitiin neljään osaprojektiin:

Asiakasystävälliset tilastopalvelut osaprojektissa laadittiin Luken tilastojen julkaisulinjaukset vuosille 2015–2020 ja tehtiin peruslinjaukset ruoka- ja luonnonvaratilastojen verkkopalveluiden kehittämisestä. Tilastojen verkkopalvelussa on kolmenlaisia palveluita: tilastojulkistukset, tietokantajulkaiseminen ja tilastotietojen havainnollistaminen. Julkistamisessa noudatetaan avointa aineistopolitiikkaa.

Tilastohenkilöstön osaamiskartoitus toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa tilastoammatilli-nen koulutusohjelma. Organisaatiovierailuilla tutustuttiin muiden Lukeen fuusioituvien tilastoyksiköiden toimintaan ja organisaatiokulttuuriin. Lisäksi arvioitiin luonnonvaratilastojen suhde alan tutkimukseen ja seurantoihin.

Tilastotuotantoprosessin eri vaiheiden analysoinnin perusteella laadittiin Luken strategiaan ja toiminta-ajatukseen perustuva ruoka- ja luonnonvaratilastoinnin ”tiekartta”. Yhteisessä tilasto-ohjelmassa kuvataan nykyinen tilastotuotanto ja sen kehittämistarpeet vuoteen 2020 asti.

Laadittiin suunnitelma tilastotiedon elinkaaren hallinnasta kohti yhteen toimivia tietojärjestelmiä (tietovirtakuvaukset JHS-standardin mukaisesti). Tiedon keruussa, hallinnassa, tietovarastoinnissa ja tiedon julkaisemisessa määriteltiin yhteinen ratkaisuarkkitehtuuri.


28


Tulosanalyysi

Luhti-hanke eteni lähes täysin suunnitelmien mukaisesti, eikä mitään välttämätöntä valmistelua jäänyt toteutumatta. Tämä loi hyvät edellytykset Tilastopalvelut-yksikön työn käynnistymiselle vuoden 2015 alussa.

Myös ELMA-hankkeeseen osallistuttiin tavoitteiden mukaisesti.

Tulostavoite: Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on 189 htv:n henkilöstövähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä, josta 11 htv:tta kohdistuu vuoteen 2014.

Taulukko 11. Htv-vähennykset 2005–2014

Metlan toimintamenomomentin Htv-vähennykset vuosina 2005–2014Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014Tavoite htv 781 781 771 709 714 709 646 641 632 621Toteuma htv 781 798 771 723 741 731 711 677 650 618

Vähennys/ vuosi htv 0 17 -27 -48 18 -10 -20 -34 -27 -32Kumulatiivinen htv-vähennys 17 -10 -58 -40 -50 -70 -104 -131 -163


HTV-vähennystavoite on 189 henkilötyövuotta vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä, josta toteu-tui 163 henkilötyövuotta vuoden 2014 lopussa. Henkilötyövuosikehystä lisäsivät Metso-ohjelma (+ 10 htv), Rovaniemen yhteistoimintalaboratorio (+ 4 htv) ja Kieku-ohjelma (+1 htv). Metlassa käytettiin 126 htv:tta ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa.


Tulosanalyysi

Metlan vuoden 2014 htv-vähennys oli 32 htv. Tulostavoite 11 htv ylittyi reilusti. Saavutettu tulos on erinomainen.

Tulostavoite: Osallistutaan LYNET:in tavoitteisiin kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi mm. yhtenäistämällä ympäristötiedon hankintaa ja seurantoja, toteutta-malla yhteistä tilasto-ohjelmaa 2011–2015 sekä rationalisoimalla laboratoriotoimintoja. Tutkimuksen tukipalveluissa LYNET-yhteenliittymän kanssa yhteisesti tuotettavia palveluita laajennetaan.


LYNET valmistautui vuoden 2014 aikana laajentumiseen. Vuoden 2015 alusta LYNETiin tulivat mukaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Laajentumisen etenemissuunnitelman hyväksyivät helmikuussa 2014 minis-teriöiden kansliapäälliköt ja laitosten pääjohtajat. Tietoaineistojen ja seurantojen kehittämisen -tiekartan toteuttaminen alkoi hyvin: tiedonkeruun uudistamiseen ja liiketoimintamallien kehittämiseen keskittyvä

29


sähköinen havainnoitsija –hanke käynnistyi TEKES-rahoituksella tammikuussa. LYNET myös osallistui haastekumppanina avoimen tiedon innovaatiokilpailuun ”Apps4Finland”.

LYNETin tilasto-ohjelman tavoitteita edistettiin LUHTI-hankkeessa seuraavasti: yhteisten tavoitetilo-jen määrittely sähköiselle julkaisemiselle (alustavasti päätetty PX-Web -julkaisemisesta), tilasto-osaamisen kehittäminen (tilastoalan koulutusohjelma), yhteisten menettelyjen kehittäminen suoraan ja sähköiseen tiedonkeruuseen, yhteisten asiakastutkimusten toteuttaminen (tehty ja analysoitu syksyllä 2013), yhteisen aineistopolitiikan soveltaminen (toteutettu kokonaan, kun Metla avasi kaikki tilastonsa vuoden vaihteessa 2013/2014). LUHTI-hankkeessa mietitään LYNETin tilasto-ohjelman asemaa ja tehtäviä.

Laboratorio- ja tietopalveluyhteistyö toimivat aikaisempien vuosien tavoin. Tuloksina mm. Oulun LYNET-laboratorion auditointi, osallistuminen esiselvitykseen tutkimuslaitosten liittymiseksi OKM:n julkaisutiedonkeruuseen ja osallistuminen OKM:n Avoin tiede ja tutkimushankkeen –asiantuntijaryh-mään. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana järjestettiin kaksi isompaa tilaisuutta: vuosittainen tutki-musohjelmien Ohjelmapäivä ja yhdessä SOTERKO:n kanssa Tieto tulvii –seminaari päätöksentekoa tukevan tutkimustiedon selvitystyöstä. LYNET oli mukana Suomen Akatemian strategisen neuvoston rahoitusinstrumentin teemavalmistelussa.


Tulosanalyysi

Tutkimuslaitosten fuusiovalmistelut lisäsivät työkuormaa neljässä LYNET-laitoksesssa (MTT, Metla, RKTL ja Geodeettinen laitos) ja vähensivät mahdollisuuksia toteuttaa LYNET-yhteistyötä.

Tulostavoite: Tukiprosessien toimivuus ja kustannustehokkuus paranevat tehokkaalla tiedonhallin-nalla varmistamalla sujuvat toimintatavat ja kehittämällä sähköistä asiointia.


Tukitehtävien tuottavuus ja tehokkuus on otettu huomioon tukipalveluiden valmistelussa ja kehittämisessä. Metlan tukiprosessit on jo virtaviivaistettu ja toiminnot hoidettiin hyödyntämällä viimeisintä tekniikkaa.


Tulosanalyysi

Vuoden 2014 aikana keskityttiin erityisesti Luken valmisteluun, jossa tulostavoitetta pyrittiin noudatta-maan.

Sopimusvuoden 2014 talousarvioesityksessä osoitetun kehyksessä mom. 30.01.23 varatun ns. tuot-tavuusrahan käytöstä.

30


Tulostavoite: Tutkimusaineistojen elinkaaren turvaamishanke, TAISTO II –hanke, on käynnissä. Hankkeessa suunnitellaan tutkimusaineistojen säilyvyyden sekä laadun turvaava ja käytettävyyttä parantava keskitetty TAISTO-tutkimusaineistojärjestelmä, joka vastaa Metlan ja sen asiakkaiden palvelutarpeita.


TAISTO-palvelut avattiin Metlassa marraskuussa 2014 ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) intranetissä joulukuussa 2014. Avattuihin palveluihin kuuluvat Tutkimustiedon kuvailupalvelu, RADAR, Tutkimus-aineistojen metatietojen tallennus- ja hakusovellus, ja Koetietojärjestelmä KTJ, Maastokokeiden kartta-pohjainen hallinta- ja hakusovellus. KTJ on toteutettu MMM:n maastotietojärjestelmän suuntaviivojen mukaisesti Luken maastotietojen hallintaan. Koetietojärjestelmä on yksi Luken keskeinen perustieto-varanto. Sen tiedot ja palvelut ovat laadukkaita ja helposti kytkettävissä erilaisiin Luken käyttösovel-luksiin. Se valmistui Metlan tarpeisiin vuonna 2014. Lisäksi palvelusivustolla esitellään DataPuu -met-sikkökokeiden tallennus-, hakuja laskentasovellus, DataImuri -maastomittausaineiston keruusovellus, FOTO-Media-aineiston hallinta- ja hakusovellus sekä RYHTI-Ryhmätyödokumenttien tallennus- ja hakusovellus. DataPuu, DataImuri, FOTO ja RYHTI avataan käyttäjille vuoden 2015 aikana. Palvelun käyttöönottoprojekti koulutuksineen toteutetaan Lukessa vuoden 2015 aikana.

TAISTO-hanke on toiminut yhteistyössä LifeData -hankkeen kanssa. Tästä syystä MTT:n, RKTL:n ja SYKE:n palveluita on voitu toteuttaa yhteistyössä. Yhteistyön seurauksena palvelut voidaan ottaa joustavasti käyttöön Lukessa. RADAR-palvelu avautui tammikuussa 2015 palvelemaan kaikkia Luken tutkijoita yhteisenä tutkimusaineistokuvausten tallennus- ja hakusovelluksena. Tämä helpottaa aineistojen saatavuutta uusien tutkimusinnovaatioiden toteuttamiseksi ja tutkimusjulkaisujen laatimiseksi.


Tulosanalyysi

TAISTO-palveluiden avaaminen eteni aikataulussa hankkeen tulostavoitteiden mukaisesti. Yhteistyö MTT:n, RKTL:n ja SYKE:n kanssa edisti hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja palveli hallinnonalan tut-kimusaineistojen avoimuutta suunniteltua laajemmin. Tämä näkyy mm. hyvänä valmistautumisena Luken tutkimusaineistojen hallintaan.

31


3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi

3.1 Rahoituksen rakenneanalyysiMetsäntutkimuslaitoksen rahoitus muodostui budjetti-, tuloja muusta yhteistyörahoituksesta. Rahoituk-sesta 76 % oli valtion talousarvion toimintamenomäärärahaa.

Kokonaisrahoitus kasvoi 0,481 milj. eurolla (+0,9 %) 55,246 milj. euroon. Tutkimuslaitoksen bud-jettirahoitus oli 41,835 milj. euroa, jossa oli vähennystä 0,446 milj. euroa (-1,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion talousarvion toimintamenorahoituksen osuus tutkimuslaitoksen rahoituksesta oli 76 %.

Tulorahoitus oli yhteensä 12,077 milj. euroa, missä oli lisäystä 0,462 milj. euroa (+4,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteistutkimustoiminnan tulorahoitus väheni 0,194 milj. eurolla (-2,6 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltu maksullinen toiminta kasvoi 0,238 milj. eurolla 2,973 milj. euroon (+8,7 %) ja sen osuus tutkimuslaitoksen kokonaisrahoituksesta oli 5 %. Kokonaisra-hoituksesta yhteistutkimustoiminta oli 13 % ja maksullinen toiminta 5 %.

Taulukko 12. Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus

(1000 euroa) TP 2014 % TP 2013 % TP 2012 %Budjettirahoitus

Toimintamenot 41 835 76 42 281 77 46 245 80

TulorahoitusMaksullinen toiminta 2 973 5 2 735 5 2 396 4EU-rahoitus 808 2 530 1 655 1Yhteistutkimustoiminta 7 211 13 7 405 13 6 026 11Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 416 1 430 1 451 1Muut tulot 669 1 515 1 546 1

Tulorahoitus yhteensä 12 077 22 11 615 21 10 074 18Metlan budjettirahoitus yhteensä 53 912 98 53 896 98 56 319 98Muu yhteistyörahoitus

Suomen Akatemia (ns. vanhat hankkeet) 0 0 17 0 564 1Yhteistyörahoitus 792 1 479 1 356 1Työllisyysrahoitus 542 1 369 1 328 0Muu julkinen rahoitus 0 0 4 0 19 0

Muu yhteistyörahoitus 1 334 2 869 2 1 267 2Rahoitus yhteensä 55 246 100 54 765 100 57 586 100

Kuva 8. Metlan rahoitus v. 2014.

Toimintamenot 76 %

Maksullinen toiminta 5 %

Yhteistutkimustoiminta 13 %

Talousarvion ulkopuolinen rahoitus1 % Muu yhteistyörahoitus 2 %Muut tulot 1 %

EU-rahoitus 2 %

32


3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi

Talousarvion toteutumista on kuvattu talousarvion toteutumalaskelmassa. Nettoutetut tulot ja menot on eritelty tilinpäätöslaskelmien liitteessä 2.

Metsäntutkimuslaitos sai toimintavuonna rahoitusta valtion talousarviosta 47,773 milj. euroa, josta valtaosa oli Metlan toimintamenomomentin (30.60.01) kautta saatua rahoitusta. Lisäksi rahoitusta saa-tiin muun muassa arvonlisäveromenoihin. Toimintamenoihin myönnettiin nettomäärärahaa 44,141 milj. euroa, mikä oli 0,013 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenojen nettokäyttö oli 41,835 milj. euroa, mikä oli 0,446 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna (-1,1 %).

Vuodelle 2015 siirtyvät erät olivat yhteensä 7,289 milj. euroa. Metlan toimintamenoista seuraavalle vuodelle siirtyi 6,236 milj. euroa, missä oli lisäystä 2,306 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2015 siirtyi EU:n ympäristörahaston osallistumisen rahoitusta ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (mom. 35.10.64, siirtomääräraha vuodelta 2013) 0,879 milj. euroa ja ulkoasiainministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön rahoitus (mom. 24.90.68) 0,175 milj. euroa.

3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi

Toiminnan tuottojen kehitys oli vuonna 2014 varsin hyvä. Yhteensä toiminnan tuotot olivat tilikaudella 11,834 milj. euroa. Tuotot kasvoivat 0,570 milj. eurolla eli 5,1 % edellisestä vuodesta. Maksullisen toi-minnan tuotot olivat 2,967 milj. euroa eli 0,246 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2013. Muut toiminnan tuotot kasvoivat 0,320 milj. euroa 8,850 milj. euroon.

Metlan toiminnan kulut olivat yhteensä 54,742 milj. euroa, missä oli lisäystä 0,312 milj. euroa. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut, jotka vähenivät edellisvuodesta 0,240 milj. eurolla 37,649 milj. euroon (-0,6 %). Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista oli 68,8 %. Henkilötyövuosien määrä väheni edel-lisen vuoden 668 henkilötyövuodesta 642 henkilötyövuoteen eli 26 henkilötyövuotta (-3,9 %). Henkilös-tökulut henkilötyövuotta kohti nousivat edellisvuoden tasosta 3,4 % ja olivat 58 643 euroa.

Vuokrat, 5,958 milj. euroa, olivat edellisen vuoden tasolla. Palvelujen ostot vähenivät 0,433 milj. eurolla (-8,4 %) edellisestä vuodesta ja olivat 4,724 milj. euroa. Tilikauden ostot olivat 1,694 milj. euroa, missä oli lisäystä 0,183 milj. euroa. Tilikauden poistot olivat 1,543 milj. euroa eli 0,589 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2014 lopulla tehtiin 0,677 milj. euron suuruinen lisäpoisto, jolla varauduttiin Luonnonvarakeskuksessa käyttöön otettaviin muuttuneisiin poistoperusteisiin. Poisto-suunnitelman mukaiset poistot jäivät 0,088 milj. euroa alle edellisvuoden tason.

Tilikauden toiminnan tuotot vähennettynä toiminnan kuluilla eli jäämä I aleni 0,258 milj. eurolla vuoteen 2013 verrattuna ja oli 42,907 milj. euroa. Siirtotalouden tuotot Euroopan unionilta kasvoivat 0,058 milj. euroa 0,418 milj. euroon.

Tilikauden kulujäämä oli 44,944 milj. euroa, mikä on tilinpäätöksessä siirretty valtion omaan pää-omaan. Tilikauden kulujäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei ole toiminnan tuotoissa. Tili-kauden kulujäämä oli 0,231 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna.

33


3.4 Taseen analyysi

Metsäntutkimuslaitoksen taseen loppusumma oli 9,062 milj. euroa. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset olivat yhteensä 2,685 milj. euroa, jossa oli vähennystä 0,289 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Aineettomat oikeudet vähenivät 0,275 milj. eurolla 0,244 milj. euroon, mikä johtuu lähinnä atk-ohjelmistohankintojen vähenemisestä. Aineellisissa hyödykkeissä, jonka arvo oli taseessa 2,248 milj. euroa, koneet ja laitteet olivat suurin tase-erä 1,273 milj. euroa.Vaihto- ja rahoitusomaisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 0,288 milj. eurolla 5,914 milj. euroon.

Metsäntutkimuslaitoksen oma pääoma taseessa oli tilikauden lopussa -2,258 milj. euroa. Vieras pää-oma oli yhteensä 11,320 milj. euroa. Suurin lyhytaikaisen vieraan pääoman erä olivat siirtovelat, joiden määrä aleni edellisestä vuodesta 0,079 milj. euroa 6,554 milj. euroon. Saatuja ennakoita oli 1,722 milj. euroa ja ostovelkoja 1,203 milj. euroa.

Tulostavoite: Metla, MTT ja RKTL valmistelevat yhdessä talous- ja rahoitusohjelman tulevalle Luon-nonvarakeskukselle.


Luken fuusioituneet laitokset valmistelivat yhdessä talous- ja rakenneohjelman.


Tulosanalyysi

Talous- ja rakenneohjelma valmistui sovitusti.

34


4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain

Tulostavoite: Tulostavoitteet asetettiin henkilöstön rakenteelle, henkilöstön hyvinvoinnille ja osaami-selle.


Metlan henkilötyövuosimäärä vuoden 2014 päättyessä oli 642 (668 v. 2013). Metlan toimintamenomo-mentilta palkattiin 618 htv:tta (650 v. 2013). MMM:n asettama htv-kiintiö oli 621 htv:tt (632 v. 2013). Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeet käyttivät 126 htv:tta. Muilta TA-momenteilta palkattiin 24 htv:tta (18 v. 2013).

Metlan koulutustasoindeksi oli 8-portaisen asteikon tasolla 6,0. Työtyytyväisyysindeksi vuoden 2014 marraskuussa toteutetussa kyselyssä (asteikko 1–5) oli 3,21 (3,19 v. 2012). Sairauspoissaolot kasvoivat ja olivat 7,0 työpäivää/htv (6,1 työpäivää v. 2013).

Taulukko 13. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys

Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstötunnusluvut Tavoite 2014

Toteutuma 2014

Toteutuma 2013

Toteutuma 2012

Henkilöstön rakenne - MMM:n asettama henkilöstökiintiö 621 621 632 641- Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta 656 642 668 699

- toimintamenomomentilta palkattu 636 618 650 677- muilta TA-momenteilta palkattu 20 24 18 22

- Koulutustaso, indeksiluku 6,0 6,0 6,1 6,1 Henkilöstön hyvinvointi

- Työtyytyväisyysindeksi, indeksiluku 1-5 3,30 3,21 - 3,19- Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VM/Baro) 3,20 3,15 - 3,15- Innostava johtaminen ja esimiestyö (VM/Baro) 2,90 2,91 - 2,82- Sairauspoissaolot, tpv/htv 6,0 7,0 6,1 7,4- Terveysprosentti (%) 40,0 45,4 45,2 39,6

Osaaminen

- Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv) 3,0 1,9 2,4 2,5- Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VM/Baro) 3,10 3,10 - 3,05


Tulosanalyysi

Metla saavutti pääasiassa asetetut tulostavoitteet henkisten voimavarojen osa-alueilla.

35


Tulostavoite: Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella.


Strategisessa henkilöstösuunnitelmassa osaamisen painopisteet on määritelty prosesseittain. Osaamisra-kennetta kehitettiin niin, että se vastaa tulevan biotalouden tarpeisiin.

Metlan hankkeet huolehtivat substanssiosaamisen kehittymisestä ja muutoin hyödynnettiin LYNET-yhteistyönä järjestettyjä kursseja: menetelmäosaamisen kehittäminen, lineaariset sekamallit, tilastotieteen perusteet ja SPSS-käyttäjän peruskurssi.

Luonnonvarakeskuksen esimiesosaamisen varmistamiseksi järjestettiin esimiesfoorumit tammi- ja toukokuussa.


Tulosanalyysi

LYNET-yhteistyössä on useina vuosina yhdistetty voimavaroja ja järjestetty avointa koulutusta kohtuullisin kustannuksin. Koulutukset on suunniteltu siten, että ne tukevat laitosten strategioita ja painopistealueita. Metlan omaa koulutustoimintaa ei ollut mahdollista koordinoida resurssipulan vuoksi. Priorisointi oli fuusiovalmisteluissa.

36


5 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus toiminnan ja talouden lainmukaisuu-desta, talousarvion noudattamisesta ja varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä talouden ja tuloksellisuuden oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Metlan sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa tutkimuslaitoksen johto. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi toteutetaan Metlassa vuosittain. Vuoden 2014 arviointi toteutettiin siten, että Metlan ydin- ja tukiprosessien johtoryhmät arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan vastuullaan olevista prosesseista. Metlan johtoryhmä arvioi koko tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan ja teki ehdotukset asianmukaisen ja riittävän sisäisen valvonnan varmistaviksi kehittämistoimiksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa käytettiin apuna valtioneuvos-ton asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi.

Valmistautuminen Luonnonvarakeskuksen toiminnan aloittamiseen vuoden 2015 alusta, edellytti Metlalta paljon kehittämisresursseja vuonna 2014. Tiiviistä fuusiovalmistelusta huolimatta tutkimuslai-toksen tavoitteiden mukaiset tehtävät toteutettiin erinomaisesti. Tämä antaa metsäntutkimukselle hyvät lähtökohdat Luonnonvarakeskuksessa. Myös tutkimuslaitoksen kustannukset pysyivät hyvin kurissa.

Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeessa jatkettiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan orga-nisoinnin ja tarvittavien toimien toteutuksen valmistelua.

Metla osallistui Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-toksen kanssa KPMG Oy:n toteuttamaan arviointiin, jossa tarkasteltiin hyvän hallintotavan periaatteiden ja parhaiden käytäntöjen toteutumista suunnitellussa Luonnonvarakeskuksessa. Arvioinnissa oli mukana myös riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen.

Metlan sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää säädetyt vaatimukset. Tehdyn arvion perusteella olennaisimmat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ovat:

1) Tutkimuksen johtamisesta ja organisoinnista huolehtiminen sekä metsäntutkimuksen osaamisen säilyttäminen siirryttäessä Luonnonvarakeskukseen,

2) Henkilöstön tehtävien priorisoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen ja3) Toiminnalle asetettujen tavoitteiden ja käytössä olevien voimavarojen tasapainon varmistaminen

eri toimintojen välillä.

6 Arviointien tulokset

Arviointeja ei toimintavuonna tehty.

7 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä

Toimintavuonna ei ollut takaisinperintöjä eikä havaittu väärinkäytöksiä.

37


8 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot

Met

sänt

utki

mus

laito

ksen

talo

usar

vion

tote

utum

alas

kelm

aOs

aston

, mom

entin

ja til

ijaott

elun n

umer

o ja n

imi

Tilinp

äätös

20

13Ta

lousa

rvio

2014

(T

A +

LTA:

t)

Tilinp

äätös

2014

Verta

ilu

Tilinp

äätös

- Ta

lousa

rvio

Toteu

tuma %

11. V

erot

ja ve

ronl

uont

eiset

tulo

t39

4 552

,4233

9 304

339 3

03,74

0,00

011

.04.01

.Arvo

nlisä

vero

394 5

52,42

339 3

0433

9 303

,74

12

. Sek

alaise

t tul

ot40

1 700

,1566

6 372

666 3

71,91

0,00

012

.30.99

Maa-

ja m

etsäta

lousm

in. m

uut tu

lot56

,452 3

812 3

80,62

12

.32.99

Työ-

ja el

inkein

omin.

hallin

nona

lan m

uut

tulot

5,11

00,0

0

12.32

.99.06

Muu

t tulot

5,11

0

12.35

.99Ym

päris

tömin.

muu

t tulot

360 1

60,93

418 2

1641

8 216

,12

12.35

.99.3

EU-ra

hoitu

s36

0 160

,9341

8 216

418 2

16,12

12

.39.04

Meno

rästi

en ja

siirr

ettyje

n mää

rära

hojen

pe

ruutu

kset

41 47

7,66

245 7

7524

5 775

,17

12.39

.10Mu

ut se

kalai

set tu

lot28

4 511

284 5

10,55

Tulo

arvio

tilit

yhte

ensä

796 2

52,57

1 290

186

1 290

186,2

00,0

00

Päälu

okan

, mom

entin

ja til

ijaott

elun n

umer

o, nim

i ja

määr

ärah

alaji

Tilinp

äätös

20

13Ta

lousa

rvio

2014

(T

A +

LTA:

t)

Talou

sarvi

on 20

14 m

äärä

raho

jenTil

inpää

tös

2014

Verta

ilu

Talou

sarvi

o -

Tilinp

äätös

Siirto

määr

ärah

oja ko

skev

at täy

dentä

vät ti

edot

käytt

ö vu

onna

2014

siirto

se

uraa

valle

vu

odell

e

Edell

isiltä

vu

osilta

sii

rtyne

et

Käyte

ttävis

sä

vuon

na 20

14Kä

yttö

vuon

na 20

14

(pl. p

eruu

tukse

t)

Siirr

etty

seur

aava

lle

vuod

elle

24. U

lkoas

iainm

inist

eriö

n ha

llinno

nala

200 8

00,00

25 64

8,39

175 1

51,61

200 8

00,00

0,00

175 1

51,61

0,00

175 1

51,61

24.90

.68Itä

mere

n, Ba

rents

in ja

arkti

sen a

lueen

yh

teisty

ö (3v

)20

0 800

,0025

648,3

917

5 151

,6120

0 800

,000,0

017

5 151

,610,0

017

5 151

,61

30. M

aa- j

a met

säta

lous

min

. hall

inno

nala

46 81

9 557

,7447

010 4

8640

774 8

61,52

6 235

624,2

747

010 4

85,79

0,00

3 987

169,1

548

128 1

69,15

41 89

2 544

,886 2

35 62

4,27

30.01

.29.

Maa-

ja m

etsäta

lousm

in. ha

llinno

nalan

ar

vonli

säve

rome

not (

a)2 6

91 15

7,74

2 869

486

2 869

485,7

92 8

69 48

5,79

0,00

30.40

.41Hi

rvielä

inen a

iheut.

vahin

kojen

korva

a-mi

nen (

2v)

57 61

9,00

0,00

0,00

57 61

9,00

57 61

9,00

57 61

9,00

0,00

30.60

.01.

Toim

intam

enot

(2v)

44 12

8 400

,0044

141 0

0037

905 3

75,73

6 235

624,2

744

141 0

00,00

0,00

3 929

550,1

548

070 5

50,15

41 83

4 925

,886 2

35 62

4,27

38


Met

sänt

utki

mus

laito

ksen

talo

usar

vion

tote

utum

alas

kelm

an ti

edot

val

tuuk

sist

a ja

niid

en k

äytö

stä

mom

entin

tark

kuud

ella

Met

sänt

utki

mus

laito

ksel

la e

i ole

liitt

eess

ä ta

rkoi

tettu

ja v

altu

uksi

a.

Päälu

okan

, mom

entin

ja til

ijaott

elun n

umer

o, nim

i ja

määr

ärah

alaji

Tilinp

äätös

20

13Ta

lousa

rvio

2014

(T

A +

LTA:

t)

Talou

sarvi

on 20

14 m

äärä

raho

jenTil

inpää

tös

2014

Verta

ilu

Talou

sarvi

o -

Tilinp

äätös

Siirto

määr

ärah

oja ko

skev

at täy

dentä

vät ti

edot

käytt

ö vu

onna

2014

siirto

se

uraa

valle

vu

odell

e

Edell

isiltä

vu

osilta

sii

rtyne

et

Käyte

ttävis

sä

vuon

na 20

14Kä

yttö

vuon

na 20

14

(pl. p

eruu

tukse

t)

Siirr

etty

seur

aava

lle

vuod

elle

32. T

yö- j

a elin

kein

omin

. hall

inno

nala

6 386

,7654

8 937

548 9

36,53

0,00

548 9

36,53

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

32.01

.29.

Työ-

ja el

inkein

omin.

hallin

nona

lan

arvo

nlisä

vero

meno

t (a)

6 386

,766 8

766 8

76,41

6 876

,410,0

0

32.30

.51.

Työll

istäm

is-, k

oulut

us- ja

erity

istoim

et (k)

0,00

542 0

6054

2 060

,12

542 0

60,12

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

32.30

.51.2.

1. -P

alkka

ukse

t0,0

00

0,00

0,00

0,00

32.30

.51.07

.1. -P

alkka

ukse

t36

2 189

,1652

3 223

523 2

22,99

52

3 222

,990,0

00,0

00,0

00,0

00,0

032

.30.51

.07.2.

-Muu

t men

ot7 1

70,39

18 83

718

837,1

318

837,1

30,0

0

35. Y

mpä

ristö

min

ister

iön

hallin

nona

la36

3,52

12 95

512

955,0

20,0

012

955,0

20,0

01 2

96 77

1,29

1 296

771,2

941

8 216

,1287

8 555

,1735

.01.29

.Ym

päris

tömin.

hallin

nona

lan ar

vonli

sä-

vero

meno

t (a)

363,5

212

955

12 95

5,02

12 95

5,02

0,00

35.10

.64.

EU:n

ympä

ristör

ahas

ton os

allist

umine

n ym

päris

tö- ja

luon

nons

uojel

uhan

kkeis

iin

(3v)

292 1

80,80

0,00

1 296

771,2

91 2

96 77

1,29

418 2

16,12

878 5

55,17

Määr

ärah

atilit

yhte

ensä

46 82

6 308

,0247

773 1

7741

362 4

01,46

6 410

775,8

847

773 1

77,34

0,00

5 283

940,4

449

600 0

92,05

42 31

0 761

,007 2

89 33

1,05

39


METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.1.2014–31.12.2014 1.1.2013–31.12.2013

TOIMINNAN TUOTOTMaksullisen toiminnan tuotot 2 966 642,40 2 720 585,01Vuokrat ja käyttökorvaukset 17 869,49 14 459,04Muut toiminnan tuotot 8 849 688,71 11 834 200,60 8 529 332,56 11 264 376,61

TOIMINNAN KULUTAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 1 693 512,00 1 510 833,44Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 12 844,42 -2 757,34

Henkilöstökulut 37 648 967,41 37 888 585,91Vuokrat 5 957 856,45 5 981 449,09Palvelujen ostot 4 723 828,15 5 156 385,33Muut kulut 3 060 027,30 3 062 368,39Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -9 512,00 1 184,90Valmistus omaan käyttöön (-) -96 000,00 -207 655,40Poistot 1 542 900,46 953 853,24Sisäiset kulut 207 201,59 -54 741 625,78 85 676,71 -54 429 924,27

JÄÄMÄ I -42 907 425,18 -43 165 547,66

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTRahoitustuotot 1,10 3,05Rahoituskulut -1 774,61 -1 773,51 -1 242,50 -1 239,45

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUTSatunnaiset tuotot 0,00 22 628,00Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 22 628,00

JÄÄMÄ II -42 909 198,69 -43 144 159,11

SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUTTuotot

Euroopan unionilta 418 216,12 418 216,12 360 160,93 360 160,93

JÄÄMÄ III -42 490 982,57 -42 783 998,18

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTAPerityt arvonlisäverot 443 739,89 434 632,93Suoritetut arvonlisäverot -2 896 686,42 -2 452 946,53 -2 825 581,43 -2 390 948,50

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -44 943 929,10 -45 174 946,68

40


METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TASE

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETAineettomat oikeudet 243 563,63 243 563,63 518 078,38 518 078,38

AINEELLISET HYÖDYKKEETRakennukset 423 460,68 466 994,32Rakennelmat 340 191,90 27 896,75Rakenteet 0,01 0,00Koneet ja laitteet 1 272 779,70 1 319 305,77Kalusteet 0,00 7 951,46Muut aineelliset hyödykkeet 5 634,30 5 634,30Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 206 330,22 2 248 396,81 435 397,71 2 263 180,31

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Käyttöomaisuusarvopaperit 192 783,90 192 783,90 192 783,90 192 783,90

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAI-KAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 2 684 744,34 2 974 042,59

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

VAIHTO-OMAISUUSAineet ja tarvikkeet 83 233,51 96 077,93Keskeneräinen tuotanto 312 892,57 299 742,75Valmiit tuotteet/Tavarat 66 955,78 463 081,86 70 593,60 466 414,28

LYHYTAIKAISET SAAMISETMyyntisaamiset 2 023 512,37 2 077 189,63Muut lyhytaikaiset saamiset 3 664 423,71 3 298 249,22Ennakkomaksut 226 426,04 5 914 362,12 251 299,15 5 626 738,00

RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT

Sisäisen rahaliikkeen tilit 0,00 0,00 0,00 0,00

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 6 377 443,98 6 093 152,28

VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 062 188,32 9 067 194,87

41


31.12.2014 31.12.2013

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMAValtion pääoma 1.1.1998 73 664 590,27 73 664 590,27Edellisten tilikausien pääoman muutos -76 527 516,14 -77 776 360,00Pääoman siirrot 45 549 206,63 46 423 790,54Tilikauden tuotto-/kulujäämä -44 943 929,10 -2 257 648,34 -45 174 946,68 -2 862 925,87

VIERAS PÄÄOMA

PITKÄAIKAINENMuut pitkäaikaiset velat 401 496,00 401 496,00 305 168,44 305 168,44

LYHYTAIKAINENSaadut ennakot 1 721 893,05 2 229 355,28Ostovelat 1 202 693,85 1 178 569,01Tilivirastojen väliset tilitykset 757 953,68 750 788,58Edelleen tilitettävät erät 668 373,51 669 786,32Siirtovelat 6 553 915,46 6 633 267,91Muut lyhytaikaiset velat 13 511,11 10 918 340,66 163 185,20 11 624 952,30

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 11 319 836,66 11 930 120,74

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 062 188,32 9 067 194,87

42


Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 1: selvitys tilinpäätöksen laatimis-periaatteista ja vertailtavuudesta

1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalas-kelmaan, tuottoja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailtavuuteen:

Budjetoinnissa ei ollut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.

2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaan rahna määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi.

Metsäntutkimuslaitoksella ei ole ulkomaanrahamääräisiä saamisia, velkoja tai muita sitou-muksia tilinpäätöshetkellä.

3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja –menetelmät sekä niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tuottoja kululaskelmaan sekä taseeseen

Tilinpäätöksen laadinnassa noudatettuja arvostus- ja jaksotusperiaatteita ei ole muutettu.

4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja –menot sekä virheiden korjaukset

Varainhoitovuodelle kirjatut aikaisempiin vuosiin kohdistuvat erät ovat merkitykseltään vähäisiä.

5) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa

Edellisen vuoden tiedot ovat pääpiirteittäin vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa.

6) Selvitys varainhoitovuoden jälkeisistä olennaisista tapahtumista

Varainhoitovuoden päättymisen jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta varainhoito-vuoden tilinpäätökseen.

43


Met

sänt

utki

mus

laito

ksen

tilin

päät

ökse

n lii

te 2

: Net

tout

etut

tulo

t ja

men

otMo

menti

n num

ero j

a nim

iTil

inpää

tös

2013

Talou

sarvi

o 20

14

(TA

+ LT

A:t)

Talou

sarvi

on 20

14 m

äärä

raho

jenTil

inpää

tös

2014

Verta

ilu

Talou

sarvi

o -

Tilinp

äätös

Siirto

määr

ärah

oja ko

skev

at täy

dentä

vät ti

edot

käytt

ö vu

onna

2014

siirto

se

uraa

valle

vu

odell

e

Edell

isiltä

vu

osilta

sii

rtyne

et

Käyte

ttävis

sä

vuon

na 20

14Kä

yttö

vuon

na 20

14

(pl. p

eruu

tukse

t)

Siirr

etty

seur

aava

lle

vuod

elle

30.01

.29.

MMM:

n hall

innon

alan

arvo

nlisä

vero

meno

t (a)

Brutt

omen

ot2 7

74 60

3,07

Br

uttotu

lot83

445,3

3

Netto

men

ot2 6

91 15

7,74

0,00

30.60

.01.

Metsä

ntutki

musla

itoks

en

toimi

ntame

not (

2v)

Brutt

omen

ot55

316 2

57,82

54 10

1 000

49 55

7 120

,5655

783 8

47,41

53 48

6 670

,71Br

uttotu

lot11

187 8

57,82

10 00

0 000

11 65

1 744

,8311

642 8

47,41

11 65

1 744

,83Ne

ttom

enot

44 12

8 400

,0044

141 0

0037

905 3

75,73

6 235

624,2

744

141 0

00,00

0,00

3 929

550,1

548

070 5

50,15

41 83

4 925

,886 2

35 62

4,27

Met

sänt

utki

mus

laito

ksen

tilin

päät

ökse

n lii

te 3

: Arv

iom

äärä

raho

jen

ylity

kset

Met

sänt

utki

mus

laito

ksel

la e

i ole

arv

iom

äärä

raho

jen

ylity

ksiä

.

Met

sänt

utki

mus

laito

ksen

tilin

päät

ökse

n lii

te 4

: Per

uute

tut s

iirre

tyt m

äärä

raha

tPä

äluok

an ja

tilija

ottelu

n num

ero j

a nim

i. Pe

ruute

ttuTil

ijaott

eluYh

teens

ä35

. Ymp

ärist

ömini

steriö

n hall

innon

ala24

5 775

,17Vu

osi 2

012

35.10

.64EU

:n ym

päris

törah

aston

osall

istum

inen y

mpär

istö-

ja lu

onno

nsuo

jeluh

ankk

eisiin

245 7

75,17

Päälu

okat

yhte

ensä

245 7

75,17

44


Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely2014 2013

Henkilöstökulut 30 656 164,73 31 432 365,48 Palkat ja palkkiot 30 798 378,53 31 295 242,29 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos -142 213,80 137 123,19

Henkilösivukulut 6 992 802,68 6 456 220,43 Eläkekulut 6 158 803,81 5 728 037,69 Muut henkilösivukulut 833 998,87 728 182,74Yhteensä 37 648 967,41 37 888 585,91

Johdon palkat ja palkkiot, josta 827 189,34 869 265,16 - tulosperusteiset erät 6 481,00 7 426,00Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 724,32 724,32 Johto 724,32 724,32 Muu henkilöstö 0,00 0,00

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten pois-tojen perusteet ja niiden muutoksetOmaisuusryhmä Poisto-

menetelmäPoistoaika

vuottaVuotuinen

poisto %

1120 Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto 5 201220 Asuinrakennukset tasapoisto 30 31221 Toimistorakennukset tasapoisto 30 31222 Teollisuusrakennukset tasapoisto 30 31223 Varastorakennukset tasapoisto 20 51229 Muut rakennukset tasapoisto 10 101230 Rakennelmat tasapoisto 10 101249 Rakenteet tasapoisto 10 101250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 201251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 201253 Raskaat työkoneet tasapoisto 5 201254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5 201255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 3 331256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 331257 Puhelinkeskukset ja muut viestintäl. tasapoisto 5 201258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 3 331259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 5 201260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 5 201269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5 201270 Asuinhuoneisto- ja toimistokal. tasapoisto 5 201279 Muut kalusteet tasapoisto 5 20

45


Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot

Aineettomat hyödykkeet Yhteensä112 Aineettomat

oikeudet… … …

Hankintameno 1.1.2014 1 742 393,86 0,00 0,00 0,00 1 742 393,86Lisäykset 3 490,00 0,00 0,00 0,00 3 490,00Vähennykset -219 763,35 0,00 0,00 0,00 -219 763,35Hankintameno 31.12.2014 1 526 120,51 0,00 0,00 0,00 1 526 120,51Kertyneet poistot 1.1.2014 -1 224 315,48 0,00 0,00 0,00 -1 224 315,48Vähennysten kertyneet poistot 219 763,35 0,00 0,00 0,00 219 763,35Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -223 704,75 0,00 0,00 0,00 -223 704,75Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot -54 300,00 0,00 0,00 0,00 -54 300,00Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kertyneet poistot 31.12.2014 -1 282 556,88 0,00 0,00 0,00 -1 282 556,88Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 243 563,63 0,00 0,00 0,00 243 563,63

Aineelliset hyödykkeet122 Raken-

nukset123 Rakennel-

mat124 Rakenteet 125 Koneet ja

laitteet127 Kalusteet

Hankintameno 1.1.2014 1 053 730,98 204 992,55 0,00 13 181 783,16 586 864,18Lisäykset 0,00 325 067,49 7 275,18 1 146 835,18 0,00Vähennykset -22 705,37 0,00 0,00 -2 358 053,47 -415 079,94Hankintameno 31.12.2014 1 031 025,61 530 060,04 7 275,18 11 970 564,87 171 784,24Kertyneet poistot 1.1.2014 -586 736,66 -177 095,80 0,00 -11 862 477,39 -578 912,72Vähennysten kertyneet poistot 22 705,37 0,00 0,00 2 358 054,48 415 080,78Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -43 533,64 -12 772,34 -245,17 -582 460,26 -2 942,30Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 -7 030,00 -610 902,00 -5 010,00Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kertyneet poistot 31.12.2014 -607 564,93 -189 868,14 -7 275,17 -10 697 785,17 -171 784,24Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 423 460,68 340 191,90 0,01 1 272 779,70 0,00

Aineelliset hyödykkeet Yhteensä128 Taide-

esineet129 Keskeneräi-

set hankinnat… …

Hankintameno 1.1.2014 5 634,30 435 397,71 0,00 0,00 15 468 402,88Lisäykset 0,00 96 000,00 0,00 0,00 1 575 177,85Vähennykset 0,00 -325 067,49 0,00 0,00 -3 120 906,27Hankintameno 31.12.2014 5 634,30 206 330,22 0,00 0,00 13 922 674,46Kertyneet poistot 1.1.2014 0,00 0,00 0,00 0,00 -13 205 222,57Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 2 795 840,63Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 -641 953,71Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 -622 942,00Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kertyneet poistot 31.12.2014 0,00 0,00 0,00 0,00 -11 674 277,65Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 5 634,30 206 330,22 0,00 0,00 2 248 396,81

46


Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä130 Käyttöomai-suusarvopaperit

… … …

Hankintameno 1.1.2014 192 783,90 0,00 0,00 0,00 192 783,90Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Hankintameno 31.12.2014 192 783,90 0,00 0,00 0,00 192 783,90Kertyneet poistot 1.1.2014 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kertyneet poistot 31.12.2014 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 192 783,90 0,00 0,00 0,00 192 783,90

Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot yhteensä 677 242,00 euroa johtuvat Luonnonvarakeskuksen poistosuunnitelman mukaiseen poistokäytäntöön siirtymisestä.

47


Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulutRahoitustuotot Muutos

2014 2013 2014-2013Korot euromääräisistä saamisista 1,10 3,05 -1,95Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00Osingot 0,00 0,00 0,00Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00Rahoitustuotot yhteensä 1,10 3,05 -1,95

Rahoituskulut Muutos 2014 2013 2014-2013

Korot euromääräisistä veloista 1 754,61 1 177,19 577,42Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00Muut rahoituskulut 20,00 65,31 -45,31Rahoituskulut yhteensä 1 774,61 1 242,50 532,11

Netto -1 773,51 -1 239,45 -534,06

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat

Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja lainoja.

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit

31.12.2014 31.12.2013Kappale

määräMarkkina-

arvo Kirjanpitoarvo Omistus-

osuus %Myyntioikeuksien

alaraja %Saadut osingot

Markkina-arvo

Kirjanpito-arvo

Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet

192 783,90 0,0 0,0 0,00 192 783,90

Vaasan Puhelin Oy 2 1 278,23 1 278,23Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 3 1 505,67 1 505,67Finnish Bioeconomic Cluster FIBIC Oy 150 150 000,00 150 000,00Cleen Oy 40 40 000,00 5,0 40 000,00

Osakkeet ja osuudet yhteensä 192 783,90 0,0 0,0 0,00 192 783,90

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat31.12.2014 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä

Alle 1 vuosi

1–5 vuotta

Yli 5 vuotta

Alle 1 vuosi

1–5 vuotta

Yli 5 vuotta

Vastattavien rahoituserätMuut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00 401 496,00 0,00 401 496,00Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 401 496,00 0,00 401 496,00

48


Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut

Myönnetyt takaukset ja takuut

Metsäntutkimuslaitoksella ei ole varainhoitovuoden päättyessä voimassa olevia takauksia ja takuita.

Muut monivuotiset vastuutValtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärära-hat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset€ Talousarvio-

menot 2014Määräraha-tarve 2015

Määräraha-tarve 2016

Määräraha-tarve 2017

Määräraha- tarve

myöhemmin

Määräraha- tarve

yhteensäTavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä

6 212 103,64 6 124 007,84 3 338 848,80 1 999 606,54 3 054 666,74 14 517 129,92

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahas-toidut varat

Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja rahastoituja varoja.

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat

Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja varoja.

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 15: Velan muutoksetMuutos

31.12.2014 31.12.2013 2014–2013Muu pitkäaikainen velka 401 496,00 305 168,44 96 327,56

Yhteensä 401 496,00 305 168,44 96 327,56

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio

Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä.

Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot

Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä.

49


9 Allekirjoitukset

Tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2015.

Luonnonvarakeskuksen johtokunta

Juha Mäntylä, Antti Herlin, toimialajohtaja, Metsä Group hallituksen puheenjohtaja, Kone Oyj

Jari Koskinen, Auli Kuusela, toimitusjohtaja, Rapidaile Oy toimitusjohtaja, Taimen Oy

Tiina Mattila-Sandholm, Fredrik von Limburg Stirum, johtaja, Valio Oy yrittäjä, Kosken kartano

Mari Rusanenvanhempi tutkija, Luken henkilöstön edustaja

Mari Walls Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja

50


Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä

Taulukot:

Taulukko 1. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit v. 2014 .............................. 9

Taulukko 2. Metlan toiminnan kustannukset ydinprosesseittain (voimavarojen suuntaaminen, 1 000 €/v ja %) ...................................................................................................... 10

Taulukko 3. Kustannukset, tuotot ja henkilövuodet toiminnoittain ........................................................................ 13

Taulukko 4. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta ..................................................................................................... 14

Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja ................................................................................................................... 15

Taulukko 6. Tuottavuus ...................................................................................................................................................... 15

Taulukko 7. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * ........................................................... 17

Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* ............................................................. 18

Taulukko 9. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus ................................................................................................. 19

Taulukko 10. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä ........................................................................ 22

Taulukko 11. Htv-vähennykset 2005–2014 ................................................................................................................... 28

Taulukko 12. Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus ......................................................................................................... 31

Taulukko 13. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys .......................................................................................... 34

Kuvat:

Kuva 1. Metlan kokonaiskustannukset strategisilla vaikuttavuusalueilla, maksullisessa palvelutoiminnassa ja viranomaispalveluissa v. 2012–2014. .............................................................................. 11

Kuva 2. Henkilöstön jakautuminen prosesseille vuonna 2014. ................................................................................. 14

Kuva 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja v. 2012–2014. ................................................................................................ 15

Kuva 4. Tuottavuuden tunnuslukuja v. 2012–2014. ...................................................................................................... 16

Kuva 5. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v. 2005–2014. ............................................................................... 19

Kuva 6. Tutkimustoiminnan suoritteet v. 2012–2014. ................................................................................................ 23

Kuva 7. Tiedon ja teknologian siirron ja asiantuntijapalvelusuoritteet v. 2012–2014. ........................................ 23

Kuva 8. Metlan rahoitus v. 2014. ...................................................................................................................................... 31

Liitteet

Liite 1. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen ............. 51

Liite 2. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma ....................................................................... 66

Liite 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma ....................................................................... 67

Liite 4. Metlan johtokunta ja johtoryhmä ..................................................................................................................... 68

Liite 5. Metlan organisaatio. .............................................................................................................................................. 69

Liite 6. Alueyksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöt ................................................................................................. 70

Liite 7. Metlan toimipaikat ................................................................................................................................................ 71

51


Liite 1. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen

Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2014 omia ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistettyjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia:

• Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (2012–2016)• Metsät ja vesi (2013–2017)• ForestEnergy2020 (2012–2016)• Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut (2013–2017)• Metsät moneen käyttöön (2014–2018)• Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa (2014–2018)

Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (2012–2016)


Kuusen solukkolisäys –oppaassa kuvattiin kasvullisen lisäyksen käytännön menetelmä ja ensimmäi-set solukkolisätyt kuusentaimet istutettiin kenttätesteihin. Ruotsin Skogforskin kanssa laaditut uudet männyn siemensiirtomallit saatiin testausvaiheeseen. Metsänhoitotöiden omavalvontarutiinit (keruu ja hyödyntäminen) koottiin omavalvontaoppaaseen ja lomakkeet ovat toimijoiden saatavilla myös netissä. (http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/omavalvonta_manuaali.htm)

Omavalvontarutiineja testattiin Kemeran taimikonhoitohankkeissa Suomen metsäkeskuksen kanssa. Poiminta- ja pienaukkohakkuiden korjuujäljen mittausmenetelmiä kehitettiin yhdessä Suomen met-

säkeskuksen kanssa. Eri-ikäismetsästä saadun kuusisahatavaran puuaineen tiheysvaihtelu oli suurempi kuin tasaikäisestä metsiköstä saadussa sahatavarassa, mikä heikentää sahatavaran laatua. Eri-ikäismetsän kasvatuksen periaatteista, soveltamisesta ja onnistumisen edellytyksistä järjestettiin Suomen metsäkes-kuksen kanssa Suomessa seminaarikiertue ja lukuisia muita opetus- ja koulutustilaisuuksia.

Metsänkasvatus-kirja julkaistiin ja ensimmäiset metsienkasvatusvaihtoehtojen demonstraatioalat avattiin maastossa sekä virtuaalisesti verkossa.

SLU:n kanssa järjestettiin ”Second Silvicultural Technology workshop” sekä yhdessä Ruotsin Future Forest –ohjelman sekä Metsät ja vesi –ohjelman kanssa ”Silviculture in Changing Environment work-shop”.

Tutkimusohjelman väliarviointi toteutettiin marraskuussa. Arvioijat kiinnittivät erityistä huomiota tutkimustiedon siirtoon käytännön toimijoille. Ohjelma on ollut aktiivinen tiedon ja teknologian siirrossa ja työtä on erittäin tärkeä jatkaa vähintään samalla tasolla kuin tähän asti.

Metsänuudistamisen laatutyöstä valmistui väitöskirja.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 3,5

Tulosanalyysi

Tutkimusohjelman tulostavoitteet pääosin saavutettiin. Joitakin viivästymisiä tuli mm. aineistojen hankin-nassa (metsänomistajatietojen ja VMI-datan yhdistäminen) ja raporttien laadinnassa (taimikonhoito -opas).

52


Metsät ja vesi (2013–2017)


Kunnostusojituksen tarpeen määrittämiseksi luotiin laskentaohjelman pilottiversio, jonka käyttöä testat-tiin käyttäjien kanssa työpajassa.

Sulfaattimaiden metsänhoito -ohjeita työstettiin työpajoissa asiantuntijoiden ja käyttäjien kanssa. Metla järjesti Kokkolassa avoimen seminaarin Kokkolan kaupungin, Suomen metsäkeskuksen ja Geo-logian tutkimuskeskuksen kanssa.

Ilmaston ja kosteusolosuhteiden muutosten rooli puuston hiilinieluja ennustavina tekijöinä tarken-tui vuonna 2014 päättyneessä Life-CLIMFORSK hankkeessa.

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen laskentaan julkaistiin KUSTAA-kuormi-tuksen laskentaohjelma ja käyttöohje netissä.

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko aloitti toimintansa. Verkossa on mukana 11 luon-nontilaista ja 20 normaalin metsätalouskäytön valuma-aluetta. Ensimmäiset tulokset julkaistaan vuonna 2015.

Osallistuttiin KMO:n ympäristöhyödyt työryhmän työskentelyyn ja KMO 2015 -raportointiin sekä hallituksen metsäpoliittisen selonteon valmisteluun.

Ohjelmassa oli kahdeksan väitöskirjatyöntekijää, joista kaksi sai työnsä päätökseen vuonna 2014. Töissä kehitettiin elohopean analyysimenetelmiä ja tutkittiin puiden sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.

Ohjelmassa järjestettiin pohjoismainen SNS:n CAR-ES -tutkijaverkoston kokous ja retkeily sekä tutkijatapaaminen Ruotsin Future Forest -tutkimusohjelman kanssa.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 3,5

Tulosanalyysi

Tulokset saavutettiin pääosin. Pohjavesialueiden metsänhoito-ohjeiden valmistelu ei edennyt resurssi-vajeen takia.

ForestEnergy2020 (2012–2016) yhteistyössä VTT:n kanssa


Ohjelman keskeisiä tuloksia olivat metsähakkeen käyttötasekarttojen päivittäminen ja kuntakohtaisten taseiden kehitysennusteet vuoteen 2020. Niiden mukaan metsähakkeen käyttö kasvaa erityisesti Lou-nais- ja Keski-Suomessa. Lisäksi Metla ja VTT osallistuivat Low Carbon Finland -hankekonsortioon, jossa laadittiin Suomelle vaihtoehtoisia etenemispolkuja vähähiiliseen yhteiskuntaan. Etenemispoluissa puupohjaisilla polttoaineilla on keskeinen rooli. Ohjelman väliarviointi käynnistettiin ja sen tulokset arvioidaan keväällä 2015.


53


Tulosanalyysi

Ohjelman keskeiset tavoitteet saavutettiin ja erityisesti ohjelman vuosiseminaari Jyväskylässä keräsi runsaan osanoton yrityksistä, politiikkasektorilta, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista.

Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut (2013–2017)


Nykyiseltä nimeltään ”Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut (NEW)” -ohjelma käynnistyi koordinaatiohankkeena v. 2013 alusta. Vuoden 2014 lopussa ohjelmassa oli 10 Metlan rahoit-tamaa hanketta sekä 7 ulkopuolisen rahoituksen hanketta.

Ohjelmalla on kaksi päätavoitetta:1) Vahvistaa biotalouden etenemistä tutkimukseen perustuvalla tuote- ja palvelukehitystyöllä, jota

tehdään ohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja 2) Luoda toimintamalli tutkimustuloksiin perustuvien tuote- ja palvelukehitysaihioiden tunnistami-

seen.Vuonna 2014 valmisteltiin ohjelman toiminta ja hankkeiden käynnistyminen. Lisäksi keskityttiin ulko-puolisen rahoituksen hankkimiseen ohjelman toiminnan turvaamiseksi ja laajentamiseksi. Ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen panostettiin erityisesti, koska tiedettiin tulevien vuosien rahoituspaineet. Viime vuonna saatiin päätökset n. 1,6 milj. €:n ulkopuolisesta rahoituksesta. Ottaen huomioon vanhat ulko-puolisella rahoituksella toteutettavat hankkeet, ulkopuolisen rahoituksen määrä on yli 2 milj. €. Lisäksi useita ulkopuolisen rahoituksen hankkeita on arvioitavana mm. Tekesissä. Uusia hakemuksia valmistel-laan mm. Horizon 2020 hakuihin.

Ulkopuolisen rahoituksen hankkeista erittäin tärkeä on ohjelman toisen tavoitteen hanke ”Vihreän kasvun keskus”, jolle Pohjois-Karjalan maakuntaliitto myönsi rahoituksen joulukuussa. Hanketta koor-dinoi Joensuun tiedepuisto. Metlaan saadulla rahoituksella voidaan pilotoida tutkimustuloksiin perustuva tuote- ja palvelukehitystyö Metlassa/Lukessa.

Ohjelmassa käynnistyivät ohjausryhmä ja ohjelman johtoryhmä. Vuoden 2014 loppupuolella pidettiin tutkijakokous ohjelman tutkijoille ja valmisteltiin ohjelman viestintämateriaalit. Ohjelmaa markkinoitiin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille useissa eri tilaisuuksissa.


Tulosanalyysi

Hankkeiden toiminta lähti vuoden 2014 aikana vaihtelevasti liikkeelle. Osa hankkeista toimii aktiivisesti ja toiminta on hankesuunnitelmien mukaista ja tuloksekasta. Osa hankkeista on suunniteltu toteutetta-vaksi osittain ulkopuolisella rahoituksella ja kielteiset rahoituspäätökset viivästyttivät näiden hankkeiden toteutusta. Joissakin tapauksissa aikaisempien hankkeiden päättäminen on ollut este NEW-ohjelman hanketoiminnan aktivoitumiselle. Ohjelman hankkeet julkaisivat yhteensä 20 julkaisua, joista neljäsosa oli referoituja tieteellisiä julkaisuja.

Ohjelma on toiminnalliselta rakenteeltaan valmis etenemään täysipainoisesti. Tavoitteet saavutettiin tältä osin hyvin. Hanketyöskentely käynnistyi viiveellä ja tähän on kiinnitettävä huomiota vuoden 2015

54


aikana ja myöhemmin. Ulkopuolisen rahoituksen hankinta onnistui hyvin osalla ohjelman teema-alueista. Kokonaisuutena tavoitteet saavutettiin hyvin.

Metsät moneen käyttöön (2014–2018)


Vuoden 2014 lopussa ohjelmaan kuului yhdeksän Metlan rahoittamaa hanketta ja 15 ulkopuolisen rahoituksen hanketta. Näistä vuoden 2014 lopussa päättyi kaksi Metlan hanketta ja kuusi ulkopuolisen rahoituksen hanketta.

Tutkimusohjelman tavoite on kehittää metsien käyttömuotojen monipuolistamisen ja yhteensovit-tamisen kustannustehokkaita toimintatapoja. Lähestymistapa on ekosysteemipalvelu-viitekehys, jonka avulla aineellisia ja aineettomia hyötyjä voidaan tarkastella ja optimoida yhtäaikaisesti. Tutkimusohjelman kärkituote on Metsäbarometri, joka ilmaisee ekosysteemipalveluiden määrän, laadun ja arvon muutoksia metsien käytön seurauksena.

Uudet hankkeet käynnistyivät suunnitellusti. Metsäbarometrin kehitys- ja ideointityö käynnistettiin tutkimusohjelman tutkijakokouksessa marraskuussa 2014 ja sitä jatketaan suunnitelmien mukaisesti vuonna 2015. Barometri-idea on mukana myös ulkopuolisen rahoituksen hakemuksissa.

Tutkimusohjelman näkyvyys toteutettiin laajalla tiedottamisella, joista näkyvin oli kansainvälinen SER2014-konferenssi, johon osallistui 400 henkilöä eri puolilta maailmaa. Tutkimusohjelmasta tiedo-tettiin myös lukuisissa kokouksissa, seminaareissa, lehtikirjoituksissa, haastatteluissa ja sosiaalisessa mediassa (Twitter-tili). Ulkopuolista rahoitusta saatiin kahteen hankkeeseen yhteensä reilut 800 000 € Suomen Akatemialta, josta Metlaan tuli noin puolet. Ohjelmaan oli jo vuoden 2013 puolella saatu erittäin tärkeä rahoitus EU:n Life-instrumentista, yhteensä 2.8 milj. €. Parhaillaan hakemuksia on valmisteilla mm. EU:n Lifeen, Lapin EAKR-ohjelmaan, Horizon2020-ohjelmaan ja Pohjoismaisen ministerineuvos-ton Arctic Coexcellence-ohjelmaan.


Tulosanalyysi

Ohjelma käynnistyi viiveellä, mutta on sen jälkeen edennyt tehokkaasti. Metsäbarometri-idean kehittä-minen työkaluksi ja rahoituksen saaminen tälle tehtävälle on ohjelman keskeisin tehtävä jatkuvan tie-teellisen tuotannon lisäksi.

Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa (2014–2018)


Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa (MAT-ohjelma) käynnistettiin 1.1.2014. Ohjelma on luonteeltaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteet ovat:

1) Luoda osaamisen perustaa suomalaisen biotalouden rakentamiseen2) Analysoida uusia mahdollisuuksia puutuotealalle toimia biotalousyhteiskunnassa

55


3) Parantaa metsä- ja puutuoteklusterin kilpailukykyä tuottamalla tietoa tulevaisuuden puuraaka-aineista ja -materiaaleista sekä tuotteiden kysynnästä ja asiakastarpeista uusien tuotteiden ja palveluiden sekä prosessien ja liiketoimintamallien kehittämiseksi

Ohjelma hankkeistettiin vuonna 2014. Vuoden lopussa käynnissä oli 21 tutkimus- tai kehittämispro-jektia. Uuden ulkopuolisen rahoituksen hankinta tuotti kaksi 1 projektia Puun perimä ja laatu -teemaan sekä kahdeksan projektihakemusta, jotka ovat rahoittajien käsittelyssä. Ulkopuolisen rahoituksen han-kintaa edistettiin Euroopassa osallistumalla mm. EU:n Horizon2020 -ohjelmaa suuntaavan ja päivittävän RECREATE-verkoston toimintaan, COST-hankkeen Transition of the forest sector structures towards biobased economy -suunnitteluun ja EIP Raw Materials Commitment ECAMOB:in käynnistämiseen näkö-kulmana puutuoteteollisuus ja puuhun perustuvat raaka-aineet. Kotimaassa osallistuttiin Suomen Akate-mian biotalousohjelman laadintaan, Itä- ja Pohjois-Suomen ylimaakunnallisen ohjelman suunnitteluun aiheesta Puun käytön edistäminen, keskusteluihin elinkeinoelämän kanssa SHOK-ohjelmien käynnistä-misestä (mm. FIBIC Oy, Finnish Wood Research Oy, Metsäteho Oy) sekä ohjausryhmätyöhön vuoden 2008 Puutuotealan tutkimusstrategian ja vision päivittämiseksi (tavoitevuosi 2025).

Tuloksia julkaistiin state-of-art raporttien lisäksi mm. pohjoismaisten puutuoteyritysten ympäris-töstrategioista ja -viestinnästä, puutuotealan näkymien globaaleista trendeistä, puun kilpailukyvystä rakennusmateriaalina biotaloudessa, jalostettujen puutuotteiden markkinoista Venäjällä, puutuotteiden käyttöominaisuuksien parantamisesta puupohjaisilla kemiallisilla suojausmenetelmillä ja lämpö- ja puris-tuskäsittelyllä, istutuskuusesta puutuoteteollisuudessa, männyn sydänpuun pitkäaikaiskestävyydestä ja kestävän puun tunnistavista mittausmenetelmistä ja koivun ja kuusen genetiikan vaikutuksesta puun laa-tuun ja tuhonkestävyyteen. Puun toimitusketjuun julkaistiin ja ohjeistettiin menetelmiä metsäbiomassan määrän ja laadun mittaukseen ja leimikoiden hakkuukertymän ja sen arvon ennakointiin ennen puukupan tekoa sekä piensahauksen tekniseen hallintaan ja testattiin toimintokohtaisen kustannuslaskennan sovel-tamista puupohjaisissa arvoketjuissa.

Tutkimusviestintä painottui verkkokirjoituksiin Metlan uutiskirjeissä ja esitelmiin puutuotealan tilai-suuksissa sekä neuvonta- ja konsultointitehtäviin. Ohjelmassa osallistuttiin vuoden 2013 lopussa päätty-neen PUU-ohjelman loppuseminaarin järjestämiseen ja loppujulkaisun viimeistelyyn Metlan työraportiksi.

Julkaisutoiminta oli vilkasta. Tieteellisiä julkaisuja valmistui 43 kpl, joista referoituja oli 12 kpl. Ohjelman ohjausryhmä kokoontui kerran raportointivuoden aikana. Talvella 2015 käynnistetään asia-

kasyhteistyötä ja projekti-ideointia tehostava työskentelytapa teema-alueiden omat tukiryhmät. Ohjelman johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa, ja mm. käynnisti viestintäsuunnitelman laadinnan marraskuussa. Tutkijakokous ja -retkeily järjestettiin marraskuussa 2014.


Tulosanalyysi

Ohjelma on rakenteeltaan melko valmis ja se on edennyt tulos- ja palvelutuotannoltaan melko hyvin. Ohjelman markkinointia ja rahanhankintaa sekä asiakassuhteita palveleva sidosryhmätyö ja ohjelma- ja tutkimusviestintä olivat hyvässä vauhdissa. Ulkopuolisen rahan hakemuksia on käsittelyssä runsaasti. Tutkijaresurssien riittävyyteen ja uusien tutkijoiden kiinnittämiseen mm. biotalous-teemaan ja raaka-aineet ja materiaalit -teemaan on kiinnitettävä huomiota vuonna 2015 (Luke-yhteistyö, yliopistot).

Välttämätön tavoite on panostaa EU:n rakennerahastohakuihin. Eurooppalaisen rahan hankin-nassa on tehty paljon valmistelu- ja lobbaustyötä, prosessit konkretisoituvat vuonna 2015. Biotalouden

56


näkökulmat, puhtaat teknologiat ja muiden toimialojen hyvät käytännöt kaipaavat edelleen tarkennuksia tutkimuksessa ja viestinnässä sekä teollisuuden omassa päätöksenteossa. Suuri haaste on saada puutuo-teala korkean tason eurooppalaisten päättäjien ja biotalousstrategikkojen keskusteluun.

KMO, METSO, MSO, Metsästrategia 2025

Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideoh-jelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2014 seurantara-portin valmistelu. Metla osallistuu Metsästrategia 2025 –ohjelman valmisteluun, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2016 (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman METSO (2008–2020) seuranta ja vaikutukset ja METSO-koordinointi -hankkeet ovat edenneet suunnitellusti. METSO-ohjelman käytännön seuran-nassa toteutettiin vuosittaiset raportoinnit (METSOn seuranta ja yhteistoimintaverkostojen seuranta) ja hoidettiin METSOn seurantatyöryhmän sihteerin tehtävät. Kansallisen metsäohjelman ympäristöhyödyt -työryhmän sihteerin tehtävät toteutettiin suunnitellusti. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti ohjelman kehit-tämiseen ja viestintään (mm. METSOn työvaliokunnan tehtävät). Vuonna 2014 hoidettiin myös Met-siensuojelu- ja METSO-tilastointityöryhmän sihteerin tehtävät. Metsiköiden laskelmia metsien suojelun taloudellisista vaikutuksista Motti-ohjelmistolla ja maastoinventointeja METSO-kohteiden ekologisen laadun vaihtelusta toteutettiin suunnitellusti.

Monimuotoisuuden ja puuston kehitys metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvissa käsit-telyissä –hanke eteni suunnitellusti. Vuonna 2014 viimeisteltiin koealaverkosto, aineistojen analyysi oli käynnissä ja tuloksia valmistui metsänuudistumisen ja lajiston ensi vaiheen muutoksista. Hankkeessa suunniteltiin yhteistyötä SLU:n kanssa hankkeessa käytettyjen metsänkäsittelymenetelmien metsätuho-riskeistä. Metlan henkilöstö osallistui KMO 2015:n toteutukseen ja Metsästrategia 2025-ohjelman valmisteluun sekä MSO:n toteutukseen tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti.


Tulosanalyysi

Hankkeet toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Tulokset tukevat METSO-ohjelman toimintaa ja kehit-tämistä. KMO 2015 -seurantaraportin valmistelu vie yllättävän paljon aikaa ja seurantamittarit ovat haasteellisia raportoitavia.

Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarojen ylläpidon ja muut ministeriöiden kanssa erikseen sovittavat viranomaistehtävät.

Viranomaispalveluja ovat:• Metsätaloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden tarkastus

57



Suunnitellut kasvinsuojeluaineiden testauskokeet toteutettiin ja testausraportit valmisteltiin TUKESille. Metsätaimitarhoille järjestettiin IPM-kasvinsuojelun koulutustilaisuus ja sen yhteydessä osallistujille TUKESin hyväksymä uusimuotoinen kasvinsuojelututkinto.

Metsätaimitarhoja varten haettiin minor use – ja hätälupia eri valmisteille ja osallistuttiin tiedonsiirtoon metsätaimitarhojen kasvinsuojelukysymyksissä. Ulkopuolisella rahoituksella tutkittiin maksasammalen ja rikkakasvien ei-kemiallista torjuntaa metsätaimitarhoilla.

Kuusen siementuotannon tuho-ongelmiin testattiin kasvinsuojeluaineita ja kehitettiin koekäytäntöjä kuusen siemenviljelyksille.


Tulosanalyysi

Hanke on aikaisempaa vahvemmin tiedottanut metsätaimitarhoille kansallisen kasvinsuojelun toimintaoh-jelman täytäntöönpanosta, jossa on toimijoille lakisääteisiä velvoitteita. Lisäksi kasvinsuojeluainekentän muutosten vuoksi hanke oli aktiivisesti mukana hakemassa kasvinsuojeluaineita metsätaimitarhoilla.

Viranomaispalvelut toteutetaan ottaen huomioon lainsäädäntö ja kasvinsuojeluaineiden hyvä testa-ustoiminta.

• Puutavaranmittauslain mukaiset tehtävät


Metsäntutkimuslaitos teki puutavaranmittauksen neuvottelukunnan ja Työtehoseuran kanssa Energia-puun mittaus -oppaan, jonka tarkoituksena on ohjata energiapuun mittauksen toimintatapoja ja mittaus-menetelmiä mittauslainsäädännön mukaisiksi. Metla raportoi puutavaranmittauksen neuvottelukunnalle mittauslainsäädännön toimeenpanon valvonnassa esille tulleita lain tulkintakysymyksiä.

Metla laati tutkimussuunnitelman, rakensi yhteistyöverkoston ja käynnisti tutkimuksen, jonka tavoit-teena on tarkastaa ja tarvittaessa päivittää hakkuukonemittauksessa käytettävät tyviprofiilifunktiot. Kyseiset funktiot annetaan mittauslainsäädännön perusteella Metlan - jatkossa Luonnonvarakeskuksen - määräyksellä. Vuoden aikana toteutettiin varsin laaja tutkimusaineiston keruu, joka päättyy vuoden 2015 alkukuukausina.

Toinen virallisen mittaajan tehtävä täytettiin Metlan sisäisenä hakuna huhtikuussa. Tehdasmittauk-sen valvonta käynnistettiin viranhaltijan toiminta-alueella Etelä- ja Länsi-Suomessa toukokuussa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tehdasmittauksen valvontaa oli koko vuoden ajan. Viralliset mittaukset toteutettiin koko maassa.


Tulosanalyysi

Puutavaranmittauksen välittömiin tietotarpeisiin ja mittauksen viranomaismääräyksien ylläpidon erillistut-kimukset käynnistettiin. Tehdasmittauksen valvontaa ei voitu toteuttaa mittauslainsäädännön tarkoittamalla tavalla koko maassa, koska tarvittava tehtäväsiirto virallisen mittaajan tehtävään toteutui huhtikuussa.

58


Tehdasmittauksen valvontaa ei voitu ulottaa energiapuun käyttäjiin, mikä johtui osin siitä, että energiapuun käyttäjät eivät ole toimittaneet lakisääteisiä ja valvonnan perusteena olevia tehdasmittausilmoituksia.

Tulostavoite: Vuonna 2014 aloitetaan VMI 12 -toteutus ja ensimmäiset maastomittaustyöt ottaen huomioon Metlan VMI:n ja Suomen metsäkeskuksen metsien suunnitteluinventoinnin maastotiedon keruu -laskentaprojektin toteutuksesta saadut tulokset ja kokemukset.


VMI:n koealatyyppiä muutettiin tutkimushankkeen tulosten mukaisesti siten, että koeala sopii aiempaa paremmin laserkeilauspohjaisen inventoinnin tukiaineistoksi. Samassa yhteydessä käytiin yksityiskohtai-sesti läpi VMI:n muuttujaluettelo vähämerkityksisten muuttujien karsimiseksi. Kilpailutettiin ja hankittiin tarkkuuspaikantimet koealojen sijainnin tarkkuuden parantamiseksi. Jatkettiin Suomen Metsäkeskuksen kanssa yhteistyötä tiedonkeruun eri vaiheiden yhdistämismahdollisuuksien selvittämiseksi.


Tulosanalyysi

Uusi koealatyyppi osoittautui maastossa hieman ennakoitua työläämmäksi eikä kesän 2014 koealatavoi-tetta saatu täysin mitatuksi. Maastotyön kustannukset ovat nousseet noin 10 %, vaikka muita mittauksia on vähennetty. Tarkkuuspaikantimien hankinta onnistui erinomaisesti ja maastokauden lopussa 4 maas-toryhmää käytti laitteita ongelmitta normaalityön ohessa. Tarkkuuspaikantimien laajalle käyttöönotolle 2015 ei ole esteitä.

Tulostavoite: Metla jatkaa Metsänjalostus 2050 -ohjelman toteuttamista ja varmistaa puulajien jalostuslinjojen työsuunnitelmissa eri tehtäville määriteltyjen työtavoitteiden täyttymisen.


Pohjois-Suomen plusmäntyjen jalostusarvosteluun analysoitiin 124 jälkeläiskokeen kasvu- ja kestävyys-tulokset. Rauduskoivun uusia fenotyyppisiä pluspuita valittiin 2. kohdealueen jalostusaineistojen täyden-tämiseksi Keski-Suomessa 28 kpl. Kahdeksan hybridihaapakloonia valittiin kaupalliseen monistukseen.

Risteytysten edellyttämät siitepölyjen keruut toteutettiin kukinnan mukaisesti kuusen, männyn, rau-duskoivun ja tervalepän siemenviljelyksillä, kokoelmissa, kokeissa ja vartetarhalla. Yhteensä siitepö-lyä kerättiin 258 erää 201 kloonista. Risteytyksiä tehtiin kuusen, männyn, rauduskoivun ja tervalepän jalostuslinjoissa yhteensä 237 yhdistelmää. Kuusen alkiomonistushankkeen risteytyksiä tehtiin lisäksi 26 yhdistelmää.

Kukittamiskäsittelyjä tehtiin 48 vartteelle. Kuusen 2. polven ehdokkaat typistysleikattiin sekä Haa-pastensyrjän emotaimikentällä että Rovaniemen ja Tervolan jälkeläiskokeilla 2134/2–3 (6 900 puuta).

Koeviljelyksiä tarkastettiin yhteensä 72 kpl (110 ha). Ristiinaan, Pieksämäelle ja Punkaharjulle perus-tettiin kolme uutta kuusen kloonikoeviljelystä. Kolmen uuden kloonikokeen (istutusvuorossa 2015) paa-lutukset tehtiin valmiiksi kolmella paikkakunnalla (Pieksämäki, Tervo ja Nilsiä). 20 koeviljelystä (40 ha) mitattiin mittaussuunnitelman mukaisesti. Kloonivalinta (24+3 pluspuuta) tehtiin yhdelle uudelle männyn

59


valiosiemenviljelykselle 441 (Iisalmi, Sawon Elite/Siemen Forelia) sekä kahdelle uudelle rauduskoivun valiosiemenviljelykselle (Oitti/Tapio, Saarijärvi/Siemen Forelia). Eri perustamisen vaiheissa olevien siemenviljelysten ohjausta tehtiin neljällä siemenviljelyksellä. 1. polven siemenviljelysten geneettisiä harvennussuunnitelmia laadittiin tilausten mukaan yhdelle mänty- (14 ha) ja viidelle kuusisiemenvilje-lykselle (73 ha).


Tulosanalyysi

Metsänjalostus 2050 -ohjelman tavoitteet täyttyivät alkuvuonna tärkeimmiltä osin hyvin. Risteytyksiä ja siitepölyn keruita tehtiin männyn ja kuusen hyvän kukinnan ansiosta ennakoitua enemmän. Uudet koeviljelykset ja kloonikokoelmat perustettiin maastoon suunnitelman mukaisesti. Koeviljelysten mitta-ukset toteutuivat myös suunnitellusti. Tavoitteista jäätiin lähinnä koetaimien tuotannossa kuusen keväällä juurrutettujen pistokasaineistojen tuhouduttua pistämisoksien huonon fysiologisen kunnon takia. Siemen-viljelyohjelman toteutuksen viranomaistehtävät toteutuivat suunnitellusti.

Tulostavoite: Metla lisää valmiuksiaan joustavaan ja ennakoivaan metsätuhojen seurantaan.

Tulostavoite: Metla vastaa osaltaan vieraslajiportaalin tietosisällön päivittämisestä sekä osana perustettavaa Luonnonvarakeskusta osallistuu vuonna 2014 vieraslajiportaalin koordinoinnin kehittä-miseen. Metla valmistelee yhteistyössä MTT:n ja RKTL:n kanssa suunnitelman vieraslajitehtävien hoitamisesta laitosten yhteistyönä v. 2014 ja sen jälkeen Luonnonvarakeskuksessa.


Metsätuhojen seuranta ja niistä tiedottaminen oli vilkasta. Etenkin uuden metsätuholain korvauskysy-mysten arviointiin ja neuvontaan panostettiin. Raportointia kehitettiin (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp295.htm) ja Suomen metsäkeskuksen kanssa tuotettiin ”Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas” (http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/kirjanpainajatuhon-torjuntaopas-mk-metla-web.pdf). Kirjanpainajakantojen seurantaa kehitettiin erillisessä tutkimushankkeessa. Uusi kirjanpainajan ja pystynävertäjän kehitystä kuvaava nettipalvelu otettiin testikäyttöön osoitteessa http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/ls-ennuste.html.

Vieraslajiportaali avattiin yleisölle toukokuussa. Metla tuotti ja päivitti tietosisältöä portaaliin. Tekni-sessä päivittämisessä oli tietokatkoja, eikä kaikkia toimitettuja tekstejä ole portaalissa. Luken yhteistyö vieraslajitehtävien hoitamiseksi alkoi MMM:n kokoon kutsumalla suunnittelukokouksella kesäkuussa. Kokouksen perusteella vieraslajiasioiden hoitamiseksi tulee nimittää mahdollisimman pian koordinaat-tori, joka hoitaa asiaa Luken kokonaisuudessa. Keskustelua tarvitaan MMM:n kanssa myös toiminnan kustannuksista ja rahoittamisesta. Vieraslajien seuranta on kytketty alustavasti olemassa oleviin seuran-toihin, jolloin toiminta on mahdollisimman kustannustehokasta. Osin yhteistyötä on tehty vieraslajien neuvottelukunnassa ja sen seurantajaostossa.


60


Tulosanalyysi

Vieraslajiasiat ovat olleet hallinnossa hajallaan ja resurssoimatta, mikä on hankaloittanut esim. portaalin päivityksiä.

Tulostavoite: Metla käynnistää vesipuitedirektiivin metsävaikutusten seurannan. MMM varmistaa seurantaan tarvittavan lisärahoituksen Metlalle.


Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko perustettiin ja sen toiminta käynnistyi vuonna 2014. Verkossa on mukana eri puolilta Suomea 11 luonnontilaista ja 20 normaalissa metsätalouskäytössä ole-vaa valuma-aluetta. Niillä seurataan jatkuvatoimisesti virtaamaa ja 25 kertaa vuodessa otetaan veden laatunäytteet kuormituksen laskentaan. Lisäksi alueilta on koottu puustotunnukset VMI:n monilähdein-ventointiaineistosta. Tuloset tallennetaan yhteiseen avoimeen tietokantaan ja niitä raportoidaan kerran vuodessa. Työ toteutetaan yhteistyössä Metlan, SYKE:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suo-men metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja ELY-keskusten kanssa


Tulosanalyysi

Tavoitteet toteutuivat hyvin.

Tulostavoite: Metla tukee ministeriöitä metsien kansainvälisissä tehtävissä.


Metla osallistui aktiivisesti UN/ECE/FAO työhön osallistumalla ”Joint FAO/UNECE Working Party on Forest Statistics, Economics and Management” -työryhmän ja sille raportoivien alaryhmien työskente-lyyn. Metsätilaston tutkija toimi working partyn puheenjohtajana. Alaryhmiä (Teams of Specialists) on kaikkiaan kahdeksan, joista viiden toimintaan Metlan tutkijat osallistuivat alkuvuoden 2014 aikana. ToS-ryhmien aiheina olivat mm. metsätalouden kestävyys, metsätilastot, puuenergia, metsäsektorin kysyntä- ja tarjontaennusteet sekä metsäsektorin työllisyys.

FOREST EUROPE (FE) toiminnassa seitsemäs ministerikokous järjestetään 2015 ja sen valmistelusta vastaa Espanja. Liaison unit Madrid hoitaa käytännön valmistelut ja asiakirjojen laadinnan. Useat Metlan asiantuntijat ovat osallistuneet tähän työhön. Metlan koordinoimana on toimitettu Suomen tiedot FAO:n Forest Resources Assessment 2015 - ja FOREST EUROPE State of Europe’s Forests 2015 - raportteihin. State of Europe´s Forests 2015 -raportin kirjoittajina on metlalaisia.

FE Liaison unit Madrid on pyysi metlalaisen kestävän metsätalouden mittareiden uudistamistyöryh-män jäseneksi. Ryhmän laatii ehdotuksen päivitetyistä mittareista hyväksyttäväksi ministerikokouksessa lokakuussa 2015.

61


Metsätilastoryhmä toimittaa vuosittain metsätuotteiden tuotannon ja kaupan tilastotiedot Eurostatin kautta UNECE:lle ja FAO:lle. Näitä aineistoja käytetään myös FOREST EUROPE raportteihin.

Metla osallistui aktiivisesti kansainväliseen metsäpuiden geenivaratyöhön mm. FAO:n geenivarako-mission työryhmässä (ITWG-FGR) sekä eurooppalaisessa EUFORGEN verkostossa.

Metla laati selvityksen kestävän metsätalouden mittareiden soveltamisesta biodiversiteettisopimuksen (CBD) tavoitteiden mittaamisessa: Forest aspects in the Indicator framework for the Strategic Plan for Biodiversity 2011–2020 and the Aichi BiodiversityTargets.

Metla laati Suomen kannanoton EU:n metsästrategian EFBN:n, (European Forest Bureau Network ja National Forest Inventories – NFI) perustamisasiasta Suomen EU-jaoston käsittelyyn.

Metsäekosysteemien intensiiviseuranta vaatii aktiivista osallistumista YK-ECE:n kaukokulkeumaso-pimuksen alaisen ICP Forests -ohjelman toimintaan. Metlalaiset toimivat ohjelman kansallisena koordi-naattorina (NFC), asiantuntijapaneelin puheenjohtajana (EP Foliar and Litterfall) ja varapuheenjohtajina (EP Soil and Soil solution ja Foliar and litterfall). Lisäksi Metla osallistui kansainvälisten laboratorio-vertailujen järjestämiseen.

Metsäekosysteemien intensiiviseurannan sekä kasvihuonekaasujen laskennan ja raportoinnin viran-omaistoiminnoissa kansainvälinen yhteistyö on keskeistä ja lähes päivittäistä.

Metlan asiantuntijat ja tutkijat osallistuivat lukuisiin kehittyvien maiden metsätalouden kehittämis-projekteihin ja ulkopuolisen rahoituksen hankkeina asiantuntijapalvelujen tuottamiseen. Tällaisia palve-luita ovat olleet kehitys-, koulutus-, ja neuvontapalvelut, analyysi- ja testauspalvelut, seurannat, tietoja aineistopalvelut sekä tilaustutkimukset.

Vuonna 2014 käynnissä olevia asiantuntijapalveluita olivat Indonesian istutusmetsien konsultointi, Makedonian metsätilastojen vahvistaminen, IEA:n vesivoimasektorin konsultointi tekoaltaiden kasvi-huonepäästöjen mittaus- ja mallinnusohjelmien laadinnassa, Kenian metsävaratietojen hallinnan kehittä-minen, Mosambikin metsätutkimuksen kapasiteetin vahvistaminen, Mongolian kestävän metsänhoidon tutkimuksen vahvistaminen, Kamputsean metsävarainventointien tukeminen, Nepalin metsävarojen inventointityö, Suomen ja Venäjän metsävarojen inventointien vertailu, maaperän hiilivaraston muutok-sien mallinnus kangasmaille (EU JCR), Eurooppalainen metsätalousdynamiikkamalli (EU JCR) sekä Tansanian metsävarojen inventoinnin valmistelutyö.

Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen projektissa 3, Asiakkuus ja palvelut, laadittiin selvitys kansainvälisten asiantuntijapalveluiden konseptoinnista. Raportissa määriteltiin ja luokiteltiin asiantun-tijapalvelut, selvitettiin asiantuntijapalvelujen potentiaali Lukessa, laadittiin periaatteet toiminnan orga-nisoinnille ja markkinoinnille sekä listattiin strategiset kumppanuudet.


Tulosanalyysi

Kansainväliset asiantuntijatehtävät ovat tärkeitä metsäalan tutkimuksen tuloksien ja tutkimuksella saavu-tetun asiantuntijuuden soveltamista. Tiedonsiirto on toiminut erittäin hyvin, ja antanut tutkijoille monissa kysymyksissä näköalapaikan alansa kehitykseen ja kansainvälisen toiminnan merkitykseen. Yhteistyö ministeriön kanssa on toiminut hyvin.

62


Metsäpuiden geenivaratyö

Geenireservimetsien tarkastukset ja kokoelmien hoitotoimet toteutettiin aikataulussa. Yhteistyö ympä-ristöministeriön kanssa oli tiivistä. Keskeisiä aiheita olivat lainsäädäntö geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen oikeudenmukaisesta jaosta (ns. Nagoyan pöytäkirjan implementaatio) sekä lajisuojelun ja geneettisen monimuotoisuuden suojelun yhteensovittaminen käytännössä. Kansainvälisen yhteistyön tär-keimmät aiheet olivat EUFORGEN-ohjelman viidennen jakson valmistelu sekä FAO:n alaisen strategian (Global Plan of Action on Forest Genetic Resources) toimeenpanon suunnittelu.

Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi

Vuonna 2014 hankkeella oli kaksi päätehtävää: Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden 2008–2012 LULUCF-toimien raportointi valmistui ja toisen kauden päästö- ja poistumalaskennat UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan osapuolikokousten päätösten ja uusien IPCC:n raportointiohjeiden mukaisesti valmisteltiin ja aloitettiin. Vuodesta 2015 alkaen raportoidaan uusia päästöluokkia, joille kehitettiin laskentamenetelmiä ja päästökertoimia. Muutoksista laadittiin MTT:n kanssa yhteinen lausunto maa- ja metsätalousministeriölle valinnaisista toimista ja muista toiselle kaudelle tehtävistä valinnoista. Lausun-toon perustuen päätettiin, ettei Suomi valitse uusia valinnaisia toimia. Sen sijaan Suomi todennäköisesti ilmoittaa aikovansa käyttää luonnontuho-sääntöä metsänhoidon laskennassa. Puutuote-laskennasta ja sen vaikutuksista metsänhoidon laskentaan laadittiin toinen lausunto. Kolmas vuoden alussa maa- ja met-sätalousministeriölle toimitettu lausunto koski Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden metsityksestä, uudelleenmetsityksestä ja metsäkadosta syntyvien päästöjen arvioita. Lausuntoa käytettiin taustapaperina Suomen ja Euroopan komission välisissä keskusteluissa ns. nielukompensaatiosta Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella. Lisäksi kommentoitiin suomennosta asetuksesta ”Euroopan komission täy-täntöönpanoasetus jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti raportoimien tietojen rakenteesta, muodosta, toimittamistavasta ja tarkastamisesta”.

Ruotsin ja Norjan kasvihuonekaasujen inventaarioiden LULUCF-asiantuntijoiden kanssa pidettiin kaksi työpajaa laskentojen ja raportoinnin kehittämisestä. Muuta kansainväistä toimintaa oli muun muassa esitelmä IUFRO:n maailmankongressissa, Nordenin liikkuvuusohjelman alaiseen Nordic-Baltic LULUCF Network for Climate Friendly Land Use Measures -projektin toimintaan osallistuminen ja kasvihuone-kaasuinventaarion esitteleminen ulkomaalaisille vieraille Metlassa.

Metsäekosysteemien intensiiviseuranta

ICP Forests -ohjelman mukaista metsien intensiiviseurantaa (Level II) jatkettiin 12 (osin 14) havaintoalalla eri puolilla Suomea. Muun muassa joka viides vuosi tehtävä aluskasvillisuusinventointi toteutui. Metlan tutkijoita oli mukana kirjoittajina 11 referoidussa julkaisussa, joissa hyödynnettiin Suomen tai Euroopan laajuisia seuranta-aineistoja ja -infrastruktuureja. Kahdesta julkaisusta julkaistiin suomenkielinen tiedote. Myös verkkoraporttia päivitettiin. Ympäristöministeriölle annettiin lausunto nk. päästökattodirektiivi-ehdotuksen (NECD) vaikutuksista seurantatoimintoihin yhteistyössä Syke:n, IL:n ja RKTL:n edustajien kanssa. Metla osallistui asiantuntijapaneelin kokoukseen Eberswaldessa Saksassa ja Task Force -koko-ukseen ja sitä edeltäneeseen tieteelliseen kokoukseen Ateenassa. Task Force -kokouksessa oli esillä mm. YK-ECE:n kaukokulkeumasopimuksen alaisten ICP-ohjelmien evaluointi. Evaluointiraportissa paino-tetaan ICP-ohjelmissa saatujen tulosten tieteellisen julkaisun tärkeyttä. Tällä tavalla seurantaohjelmien

63


tulokset saavat aikaisempaa paremmin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Seuranta-aineistoihin perustuvien julkaisujen määrä on selvästi kasvanut. Tämä korostaa sitä, että seuranta-aineistot ja infrastruktuurit tulee nähdä paitsi viranomaistoimintona myös tutkimusta tukevana resurssina.

Toiminnalliset tavoitteet

Tulostavoite: Metla osallistuu yhteistyössä muiden laitosten kanssa LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien toteutukseen ja valmisteluun:

• Biotalous (2011–2015)


LYNETin Biotalouden tutkimusohjelman (BIO) tavoitteena on kehittää tuotteita, menetelmiä, prosesseja ja malleja, joilla edistetään uuden, kilpailukykyisen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousliiketoimin-nan käynnistymistä. Ohjelmaan osallistuvat LYNET-laitoksista Metlan lisäksi MTT, RKTL ja SYKE. Ohjelman koordinaatiosta vastaa Metla.

Ohjelman pääpaino kuluneen vuoden aikana oli käynnissä olevien hankkeiden toteuttamisessa ja loppuunsaattamisessa. Ohjelman koordinaatioryhmä on aktiivisesti edistänyt myös uusien hankkeiden suunnittelua käymällä läpi avoinna olevia ohjelmahakuja ja saattamalla tutkijoita yhteen. Tästä esimerk-kinä on yhteistyössä Ilmastonmuutosohjelman kanssa tammikuussa järjestetty työpaja ’Vähäpäästöinen biotalousyhteiskunta’, jossa työstettiin teemoja tulevia rahoitushakuja, mm. Life IP, varten.


Tulosanalyysi

BIO-ohjelmassa oli vuonna 2014 käynnissä yhdeksäntoista hanketta. Ohjelman hankkeet rahoitetaan pääasiassa ulkopuolisella rahoituksella. Ohjelman puitteissa osallistuttiin menestyksekkäästi myös Val-tioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoimintarahoituksen kolmeen hakuun.

• Ilmastonmuutos (2011–2015)


Metlan tutkijat osallistuivat moniin (noin 14 kpl) LYNET-laitosten tutkimusohjelmien ja muiden laitosten yhteisiin ilmastonmuutoksen vaikutusten ja hillinnän tutkimuksiin sekä niiden sopeutumistutkimuksiin.

Metlan tutkijoita osallistui kahteen LYNET-ilmastonmuutoshankkeen seminaariin, joissa valmisteltiin yhteistä konsortiohakemusta LIFE-rahoitusinstrumenttiin integroidun ilmastohankkeen hakuun, josta odotetaan tarkempia tietoja v. 2015.


64


Tulosanalyysi

Metlan tutkijat ovat osallistuneet aktiivisesti yhteisiin ilmastonmuutostutkimuksiin ja yhteisen tutkimus-hankkeen valmisteluun tulossopimuksen mukaisesti.

• Kestävä maankäyttö (2011–2014)


Kestävä maankäyttö -ohjelmassa osallistuttiin yhteisiin LYNET-tilaisuuksiin ja niiden järjestelyihin. Osin pitkään jatkuneen MAKA-ohjelmatoiminnan seurauksena ja siinä syntyneiden yhteistyökuvioiden ansiosta osallistuttiin Horizon 2020 -hakuun (Unlocking the growth potential of rural areas through enhanced governance and social innovation ISIB-03-2015). Lisäksi suunniteltiin muihin hankehakuihin osallistumista mm. rahoitusinstrumenttihaku ja osallistuminen niissä hakemusten tekoon.


Tulosanalyysi

Ohjelmatoiminnan seurauksena syventyneen yhteistyön, yhteisten tavoitteiden sekä sopivien tilaisuuksien tarjolle tuleminen näkyivät selvästi hankevalmistelutyössä ja innokkuudessa osallistua siihen. Myöhäi-nen aktivoituminen tähän tavoitteena olleeseen työhön johtui ainakin osin alkuvaiheessa vallinneeseen tilanteeseen, jossa sopivia hakuja oli hyvin niukasti tarjolla.

• Itämeri (2011–2015)


Metla oli mukana LYNET Itämeri –tutkimusohjelmassa. Vuonna 2014 osallistuttiin yhteisen tutkimusse-minaarin järjestämiseen ja sen yhteydessä järjestettyyn työpajaan, jossa ideoitiin yhteisiä tutkimusaiheita. Lisäksi valmisteltiin LYNET- Kestävä maankäyttö ja Itämeri-ohjelman yhteinen siemenrahahakemus: Hajakuormitus ja maankäytön ohjaus.


Tulosanalyysi

Asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin. Itämeri-ohjelma ei onnistunut saamaan rahoitusta LYNETin siemenrahahausta.

65


• Paikkatiedon tutkimusohjelma (2014–2018)


Paikkatieto-ohjelma julkistettiin LYNET-ohjelmapäivillä, joiden yhteydessä järjestettiin myös työpaja ohjelman hankesuunnitelmista ja –ideoista. Joidenkin suunnitelmien työstämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Merkittävin yksittäinen tuotos on ohjelman koordinaatioryhmässä valmisteltu esitys ”Avoin paik-katiedon tutkimusinfrastruktuuri”, joka valittiin potentiaalisena hankkeena päivitetylle Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Infrastruktuurin rakentamiseen haetaan rahoitusta vuonna 2015.


Tulosanalyysi

Infrastruktuuriesityksen menestys tiekarttahaussa on erinomainen tulos. Muiden hankesuunnitelmien ja -ideoiden edistyminen on ollut hidasta, johon syinä voivat olla: paikkatietoon painottuvat tutkimuk-set eivät ole kaikkien osallistuvien laitosten ydintoimintaa ja aihepiirin hankkeita valmisteltiin muiden ohjelmien yhteydessä.

Taulukossa ovat LYNET-toiminnan menot ja henkilötyövuodet v. 2013–2014. Menot ja henkilötyö-vuodet on eritelty seuraavasti: LYNET-tutkimusohjelmat, tukipalvelut ja laboratorion LYNET-yhteistyö. LYNET-yhteistyö toteutui hyvin, vaikka resursseja kohdentui merkittävästi Luonnonvarakeskuksen valmisteluun.

Metlan Lynet-yhteistyöhankkeiden määrärahojen käyttö ja henkilötyövuodet

Määrärahojen käyttö Henkilötyövuodet2014 2013 2014 2013

Lynet-tutkimusohjelmat yhteensä 2 256 932 € 2 458 575 € 30,4 35,6Biotalous 556 002 € 386 909 € 7,1 5,8Ilmastonmuutos 763 944 € 845 548 € 11,3 12,9Kestävä maankäyttö 149 696 € 570 496 € 2,0 7,9Itämeri 181 546 € 307 221 € 0,8 4,0Paikkatiedon tutkimusohjelma 605 744 € 348 401 € 9,2 5,0

Tukipalvelut yhteensä 63 442 € 85 756 € 0,4 0,9Osaamisen kehittäminen 11 644 € 11 337 € 0,1 0,1Kirjasto ja tietopalvelut 1 742 € 3 528 € 0,0 0,1Tietohallintopalvelut 0 € 4 001 € 0,0 0,1Hankintapalvelut 1 236 € 8 165 € 0,0 0,4Viestintäpalvelut 245 € 12 086 € 0,0 0,1Sopimusjuridiikka 14 384 € 1 958 € 0,2 0,0Support 0 € 2 916 € 0,0 0,0Tilastoyhteistyö 312 € 2 701 € 0,0 0,0Johtaminen ja hallinnointi 33 879 € 39 063 € 0,1 0,1

Lynet-yhteistyö laboratorio yhteensä 198 677 € 220 061 € 3,8 4,7

66


Liite 2. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

Vuosi 2014 toteuma

€

Vuosi 2014 tavoite

€

Vuosi 2013 toteuma

€

Vuosi 2012 toteuma

€TUOTOTMaksullisen toiminnan tuotot

Maksullisen toiminnan myyntituotot 1) 2 964 262 2 500 000 2 720 469 2 363 991Maksullisen toiminnan muut tuotot 2) 17 869 0 14 459 31 746

Tuotot yhteensä 2 982 131 2 500 000 2 734 928 2 395 737

KOKONAISKUSTANNUKSETErilliskustannukset

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 260 828 180 000 182 318 101 741Henkilöstökustannukset 1 166 439 1 120 000 1 127 035 1 219 227Vuokrat 8 848 10 000 6 569 2 390Palvelujen ostot 228 264 110 000 107 995 205 781Muut erilliskustannukset 257 315 230 000 234 008 164 746Varte-ja siementaimiennakoita vast. henkilök.3) -53 488 0

-29 346 -49 404

Varte-ja siementaimiennakoita vast. muut erillisk.3) -7 903 0

-4 170 -8 590

Muut varastot 4) 40 852 0 28 865 60 288Erilliskustannukset yhteensä 1 901 155 1 650 000 1 653 274 1 696 179Osuus yhteiskustannuksista

Tukitoimintojen kustannukset 3) 820 456 800 000 818 435 916 325Poistot 41 069 50 000 45 452 53 480Korot 3 058 0 4 599 8 305

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 864 583 850 000 868 486 978 110

Kokonaiskustannukset yhteensä 2 765 738 2 500 000 2 521 760 2 674 289

KUSTANNUSVASTAAVUUS 216 393 0 213 168 -278 552(tuotot-kustannukset)

Kustannusvastaavuus, % 108 100 108 90

Laskelmissa käytettynimelliskorko-% 0,8 0,8 1,2 2,1

1) Sisältää Metlan maksullisen toiminnan hankkeille vuodelle 2014 kirjatut myyntituotot mukaan lukien vuosina 2010-2014 saatujen varte-ennakkomaksujen tuloutuksia hankkeille 60 172 euroa. Hankkeille tulouttamattomien varte-ennakkomaksujen määrä 31.12.2014 oli 401 496 euroa. Tulouttamattomia varte-ennakkomaksuja vastaavien kustannusten määrä 31.12.2014 oli 356 057 euroa.

2) Sisältää toimitilojen vuokratuotot ja käyttökorvaukset

3) Keskeneräisten varte- ja taimihankkeiden saatuja ennakkomaksuja vastaavat vuonna 2014 syntyneet kustannukset 171 931 euroa sisältyvät lukuihin vähennyksinä. Vuonna 2014 tuloutettuja toimituksia vastaavien vuosina 2010-2014 saatujen ennakoiden kustannukset 70 164 euroa sisältyvät lukuihin lisäyksinä.

4) Sisältää taimi-, siemen- ja julkaisuvarastojen muutokset

Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on laadittu Valtiokonttorin määräyksen Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen/ Dnro VK 529/2010/ 11.1.2011 mukaisesti.

67


Liite 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

Vuosi 2014 toteuma

Vuosi 2014 tavoite

Vuosi 2013 toteuma

Vuosi 2012 toteuma

YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOTMuilta valtion virastoilta 4 654 630 5 000 000 5 401 327 4 856 936EU:lta saatu rahoitus 1 263 880 1 000 000 890 562 887 557Muu valtion ulkopuolinen rahoitus 3 250 669 3 000 000 2 569 162 2 307 505

Tuotot yhteensä 9 169 179 9 000 000 8 861 051 8 051 998

Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannuksetAineet, tarvikkeet ja tavarat 305 097 370 000 286 261 317 320Henkilöstökustannukset 6 434 573 8 870 000 6 796 904 6 106 997Vuokrat 48 973 90 000 68 952 71 819Palveluiden ostot 653 413 640 000 489 293 635 204Muut erilliskustannukset 879 016 1 100 000 842 655 815 002

Erilliskustannukset yhteensä 8 321 072 11 070 000 8 484 065 7 946 342

Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuusTukitoimintojen kustannukset 4 748 715 6 620 000 5 070 490 4 800 099Poistot 205 906 300 000 231 095 207 638Korot 6 435 10 000 9 516 44 581

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1) 4 961 056 6 930 000 5 311 101 5 052 318

Kokonaiskustannukset yht. 13 282 128 18 000 000 13 795 166 12 998 660

OMARAHOITUSOSUUS -4 112 949 -9 000 000 -4 934 115 -4 946 662(Tuotot-kustannukset)

Omarahoitusosuus, % 31 50 36 38

Kustannusvastaavuus, % 69 50 64 62

Toteutunut sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT-, EU-, SA-hankkeiden ja tutkimushankkeilla olevan yhteistutki-muksen tuotot ja kustannukset

1) Osuus yhteiskustannuksista vuonna 2014 on 77 % + korko 0,10 %, vuonna 2013 78 % + korko 0,14 % ja vuonna 2012 82 % + korko 0,73 %.

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan sisältyvien hankeryhmien lyhenteet ja sisältö TAU valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitus, Metlan momentti ja MMM 300129

SA Metlan momentti, MMM 300129 ja Suomen Akatemian momentti 63010 (kokonaiskustannusmalli)

YRT Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus, UM:n momentti 249068 ja MMM 300129

EU EU:n osarahoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta: Metlan momentti, MMM 300129 ja Ympäristörahas-to

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on laadittu Valtiokonttorin määräyksen Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen/ Dnro VK 68/03/2011/ 4.2.2011 mukaisesti.

68


Liite 4. Metlan johtokunta ja johtoryhmä

Metlan johtokunta vuonna 2014

Eeva Hellström, puheenjohtaja, johtaja, SITRAMarja-Hilska-Aaltonen, vpj, metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriöTuija Aronen, vanhempi tutkija, henkilöstön edustaja, MetlaMarko Mäki-Hakola, johtaja, Metsänomistajien Liitto, Länsi-SuomiAnssi Niskanen, aluejohtaja, Suomen Metsäkeskus, Pohjois-KarjalaAntro Säilä, johtaja, Metsäteollisuus ryMari Walls, johtaja, Suomen ympäristökeskusJohtokunnan sihteerinä toimi viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen

Johtokunta kokoontui 12 kertaa vuonna 2014

Metlan johtoryhmä vuonna 2014

Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen (ylijohtajana, johtoryhmän puheenjohtaja 31.10.2014 saakka)Ylijohtaja Hannu Raitio, johtoryhmän puheenjohtaja (1.11.2014-31.12.2014)Tutkimusjohtaja Taneli KolströmPalvelujohtaja Kristiina BorgAluejohtaja Jari VarjoAluejohtaja Jari ParviainenAluejohtaja Jori UusitaloAluejohtaja Martti VarmolaProfessori Leena FinérTutkimusohjelman johtajien edustaja, professori Liisa TyrväinenTutkijoiden edustaja, vanhempi tutkija Mari RusanenMuun henkilöstön edustaja, suunnittelija Samuli KemppainenViestintäpäällikkö Erkki Kauhanen, johtoryhmän sihteeri

Johtoryhmä kokoontui 14 kertaa vuonna 2014

69


Temaattiset tutkimusohjelmat

Ydinosaaminen

Strategiset vaikuttavuusalueet

Metlan strategia

Kansallinen metsäohjelma, metsäklusterin tutkimusagendamuut eurooppalaiset ja kansallisen tason tavoitteet

Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto

Viranomaispalvelut

JOHTOKUNTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

YLIJOHTAJA

Asia

kkaa

t ja

muu

t sid

osry

hmät Asiakkaat ja m

uut sidosryhmät

Liite 5. Metlan organisaatio.

70


Liite 6. Alueyksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöt

Etelä-Suomen alueyksikkö

Etelä-Suomen yksikön tutkimus- ja kehitystyö keskittyy lopputuotelähtöisiin metsänkasvatuksen mene-telmiin, innovatiivisiin tuotteisiin ja metsäalan toimintaympäristön kehitykseen. Tutkimustoiminnassa korostuvat myös metsien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä metsäsektoriin kohdistuva politiikka ja metsien monimuotoisuus. Metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnan tutkimus luo perustan kestävien metsänkasvatusmenetelmien kehittämiselle ja metsäympäristön tilan seurannoille.

Etelä-Suomen alueyksikön keskus on Vantaalla. Yksikköön kuuluu myös Haapastensyrjän toimipaikka.

Länsi-Suomen alueyksikkö

Länsi-Suomen yksikkö keskittyy turvemaiden metsien kasvatukseen ja käyttöön, puunhankintalogistiik-kaan ja -teknologiaan, ympäristökysymyksiin sekä metsäyrittäjyyteen

Länsi-Suomen alueyksikön keskus on Parkanossa. Yksikköön kuuluu myös Kannuksen toimipaikka.

Itä-Suomen alueyksikkö

Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen yksikkö edistää asiakasläheisellä tutkimuksella, kehitystyöllä ja palvelutuotteilla metsiin, puutuotteiden valmistukseen, puuraaka-aineen tuottamiseen, korjuuteknologi-aan ja energiakäyttöön perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa ajantasaisten metsävaratietojen pohjalta erityisesti maaseudulla.

Itä-Suomen alueyksikön keskus on Joensuussa. Yksikköön kuuluvat myös Punkaharjun ja Suonen-joen toimipaikat.

Pohjois-Suomen alueyksikkö

Pohjois-Suomen alueyksikössä korostuvat ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaiden metsänuudistamisen ja -kasvatuksen menetelmien tutkimus, metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimus sekä kestävän luontomatkailun ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus pohjoisen erityisolosuhteissa.

Pohjois-Suomen alueyksikön keskus on Rovaniemellä. Yksikköön kuuluvat myös Oulun ja Kolarin toimipaikat.

Metlan alueyksiköt ja niiden vahvuusalueet

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.Metsäntutkimuslaitos on perustettu 1917. Metsäntutkimuslaitoksessa on vuoden 2010 alusta alkaen Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköt.

71


Salla

Rovaniemi

OuluPaljakka

Kannus

Suonenjoki

Joensuu

Punkaharju

Evo

Parkano

LapinjärviHaapastensyrjä

Vantaa

Tuorla

Solböle

KolariMetlan toimipaikat 2014

Vakituiset henkilöt

Tampere

Pallasjärvi

1 – 5

6 – 19

20 – 40

41 –

Liite 7. Metlan toimipaikat

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014Toiminnan kehittäminen Toimintojen kehittäminen jatkui...

Documents

Transcript of Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014Toiminnan kehittäminen Toimintojen kehittäminen jatkui...