Metsäenergiapäivä 14032017

Metsäenergian yleiskatsaus

Kaakkois-Suomen metsäenergiapäivä 14.3.2017

Timo Makkonen

Koneyrittäjien liitto ry

Sisältö

- EU-direktiivit ja kansallinen EI-strategia

- Metsävarat, hiilivarasto ja –nielu

- Metsä- ja bioenergia-alan investoinnit

- Hakkuut, metsähakkeen, turpeen ja pellettien

tuotanto ja käyttö

- Koneyritysten kapasiteetti

- Metsäenergian aluetalousvaikutus,

kuntapäättäjäkysely

- Miten vuosiin 2020-2030?

2Metsäenergian yleiskatsaus 14.3.2017

Energian supervuosi meneillään

EU:n kesäpaketin kaksi direktiiviä

• Taakanjakosektorin päästöt

– Suomi -39 % vuoden 2005 tasosta

– Liikenteen biopolttoaineet, sähköinen liikenne, rakennuskohtainen lämmitys,

maatalous, …

• LULUCF maankäyttösektori

Talvipaketti

• RED 2 =uusiutuvan energian direktiivi 2021-2030

– EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite (27 %)

• Sähkömarkkinadirektiivi

• Energiatehokkuus

Energia ja ilmasto –strategia Suomessa

• Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttaminen

• Uusiutuvaa 50 % ja omavaraisuus 55 %


Lähde: Bioenergia ry

Metsävarat, hiilivarasto ja –nielu

Metsäenergian yleiskatsaus 14.3.2017

Metsävarat 1920 - 2020

5

Lähde: Luonnonvarakeskus


Nielu vai päästö?

6

*Finland 2030: estimate based on a sink of 13.3 Mt and Emissions of 41 Mt.Data sources: National Inventories submitted to the UNFCCC


7

Varmistunut investointi

Investointisuunnitelma

SOURCE: Finnish Forest Industries, Statistics Finland, forecast Confederation of Finnish Industries, FFIF

Metsä- ja bioenergia-alan investointeja ja investointisuunnitelmia


Puun energiakäyttö


Polttopuu Puupelletit

Raakapuu(pl. kyllästetty puu)

Hake

Tukki- ja

kuitupuu

Muu jätepuu

Jätepuu

Energian-

tuotanto

Metsäteollisuus-

tuotteiden

valmistus

Metsäteollisuuden

sivu- ja jätetuotteet

- kiinteät

- mustalipeä

- muut

Lähde: Luonnonvarakeskus / Esa Ylitalo

Hakkuut, metsähakkeen, turpeen ja

pellettien tuotanto ja käyttö


Ainespuun hakkuumäärien kehitys

10

0

10

20

30

40

50

60

70

* 1

00

0 0

00

m3

(Lähde: Luke metsätilasto 2000-2015)

11

Huom! On käyttömäärä, ei korjuumäärä


0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

Ta

vo

ite

20

20

*1

00

0 m

3

Metsähakkeen käyttötavoite ja toteutuma

2000-2020

Metsähake Pienpuu tavoiteura

Tuontihakkeen energiakäyttö


0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Hakkeen tuonti

Tuontihakkeen käyttömetsäteollisuudessa

milj. m³

Raakapuu Lähde: Luonnonvarakeskus / Esa Ylitalo

Tuontipuun käyttö energiantuotannossa 2011–2015


Puupolttoainelaji 2011 2012 2013 2014 2015 Keskimäärin Osu us

TWh TWh milj. m³ %

Metsähake 1,2 1,5 1,3 0,9 0,8 1,1 0,57 9

Tukki- ja kuitupuu 1,4 1,0 0,5 0,9 0,5 0,9 0,43 7

Polttopuu 0,2 0,2 0,2 0,1 0,0 0,1 0,06 1

Puupelletit 0,1 0,1 0,3 0,2 0,3 0,2 41,6 * 2

Muu jätepuu 0,6 0,7 0,8 0,6 0,7 0,7 0,34 5

Kuori 1,3 1,2 1,6 1,5 1,4 1,4 0,81 11

Mustalipeä 7,9 7,8 9,2 8,2 7,8 8,2 . 63

Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet 0,3 0,3 0,4 0,3 0,3 0,3 . 2

Tuontipuu yhteensä 12,9 12,8 14,2 12,7 11,8 12,9 . 100

Puupolttoaineet kaikkiaan 88,5 92,3 94,0 94,3 91,9 92,2

Tuontipuun osuus, % 15 14 15 13 13 14

* 1 000 tonnia

Lähde: Luonnonvarakeskus / Esa Ylitalo

Energiaturpeen tuotanto ja käyttö


Pelletit

Metsäenergian yleiskatsaus 14.3.2017 15

Koneyritysten kapasiteetti


Kapasiteetin käyttö (henkilöstö ja koneet)

17

30

40

50

60

70

80

90

100

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

%

kaikki 2016 keskimäärin 2016 kaikki 2015 Keskimäärin 2015


Kuinka helppo on kasvattaa hakkuita 10 %

18

• Yli 90 % yrityksistä olisi vähintään melko helppo kasvattaa hakkuita

10 % � Nykyiset 60 milj. m3/vuosi olisi nostettavissa helposti yli 65

milj. m3/vuosi.


Metsäenergian aluetalousvaikutus,

kuntapäättäjäkysely ja tulevaisuus


Aluetalousvaikutus -esimerkki SuomussalmeltaTarjouspyyntö (kesä 2013): metsähaketta 60 GWh/v ~ 30 000 m3/v puuta

� Valittiin Venäjältä puuta tuova toimittaja.

”Säästö”

• Voittajan hinta 19,00 eur /MWh

• Seuraava tarjous 19,15 eur/MWh

• ”Säästö” 00,15 eur/MWh = 9000 €/v

Menetykset

• Työpaikkoja 6-9

• Veromenetys - 312 000 euroa

• Korjuutukimenetys - 210 000 euroa (7 € / m3)

• Nuoren kasvatusmetsän

harvennustuen menetys - 126 000 euroa -252 €/ha , 500 ha

• Menetykset vähintään - 648 000 euroa/v

Lisäksi menetykset kerrannaisvaikutuksista

(Nykyisillä tuilla 527 000 euroa/v, 230 €/ha + 200 €/ha)

Hieno

päätös?


Kuntaselvitys energiaratkaisuista

• Energiastrategia puuttuu valtaosasta kuntia.

• Energiahankintojen omistajaohjaus on (liian) vähäistä.

• Energiahankintoja ohjaa toimitusvarmuus ja hinta.

• Johtavat poliittiset päättäjät kokevat, että he eivät pääse

vaikuttamaan energiahankintoihin

• Ne kunnat, joissa on energiastrategia, käyttävät muita

enemmän kotimaisia polttoaineita


Miten vuosiin 2020-2030?

• 2 TWh kilpailutettua uutta sähköä

• Turvetuotannon luvitus?

• CHP tilanne auki

• Hakesähkötuki arvioidaan uudelleen, voimassa 12 v

hyväksymisestä

• Pien-chp

• Kivihiilikysymys

• Biopolttoaineen jakeluvelvoite 2030


Lähde: Bioenergia ry

Metsäenergian saatavuus jakäyttökohteita Kaakkois-Suomessa

1

14.3.2017, TaipalsaariKaakkois-Suomen metsäenergiapäivä

Mika Laihanen & Antti Karhunen

Esityksen sisältö

Metsäenergian mahdollisuudet Kaakkois-Suomen biotaloudessa -hankeTaustaa Kaakkois-Suomen metsäenergian hyödyntämisestäMetsäenergian saatavuusYhteenveto ja johtopäätökset

2

Metsäenergian mahdollisuudetKaakkois-Suomen biotaloudessa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Kaakkois-SuomessaHakemuksessa aikataulu 1.7.2015 – 30.4.2018Toteutuksessa tiivistä yhteistyötä Metsäkeskuksen ja ProAgrian kanssa

Metsäkeskuksella oma hankeProAgria osatoteuttaja hankkeessa

Tiedotuksen ja uusimman tutkimustiedon avulla aktivoida sekä lisätämetsäenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden kysyntää ja käyttöähajautetussa lähienergian tuotannossa Kaakkois-SuomessaLisätä omien paikallisten puupolttoaineiden laajempaa hyödyntämistäkuntakeskusten kaukolämpölaitosten sekä maaseudun kiinteistöissä

3

Metsäenergian mahdollisuudetKaakkois-Suomen biotaloudessa

Tavoite:Tutkimustiedon avulla aktivoida potentiaalisia toimijoita miettimäänenergiaratkaisuja

Kohderyhmä:Kuntien lämpökeskukset ja haja-asutusalueen kiinteistöt

Miksi:Hyödynnetään kilpailukykyisesti paikallisia uusiutuvia energialähteitäMetsänhoidolliset hyödytLuodaan uusia paikallisia elinkeinomahdollisuuksiaPositiiviset aluetaloudelliset vaikutuksetPaikallisten polttoaineiden hyödyntämisellä parannetaan alueenenergiahuoltovarmuutta

4

Taustaa Kaakkois-Suomenmetsäenergiasta

5

0

200

400

600

800

1000

1200

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

GWh

Lähde: Luke, puun energiakäyttölämpö- ja voimalaitoksissa


6

Kaakkois-Suomi2012

Yhteensä:44,4 TWh

Lämpöenergian kulutus23,5 TWh- teollisuuslämpö 19,6 TWh- kaukolämpö 1,9 TWh- erillislämmitys 2,0 TWh(ei sis. sähkölämmitystä 0,8 TWh)

Häviöt (tuotanto ja siirto) 7,8 TWh

Sähköenergian kulutus10,1 TWh- asuminen ja maatalous 1,4 TWh(ml. sähkölämmitys)- teollisuus 7,4 TWh- palvelut ja rakentaminen 1,3 TWh

Liikenne 3,0 TWh

Maakaasu 8,8 TWh

Tuontisähkö 2,8 TWh

Turve 1,6 TWhMuut <0,1 TWh

Wood fuels 23,2TWh

Öljy 1,4 TWhKivihiili 0,3 TWh

Vesivoima 3,3 TWh

Puupolttoaineet 23,1 TWh- mustalipeä 17,3 TWh- kiinteät sivutuotteet 3,9 TWh- metsähake 1,0 TWh- puun pienkäyttö 0,9 TWh

Alueen sähköntuotanto:7,25 TWh


7


8Kuvat: Arto Pulkkinen

Metsäenergian saatavuus

Määritetty Metsäkeskuksen laserkeilausaineistostaSisältää kaikki metsätMetsäenergiaa uudistushakkuiden hakkuutähteistä ja kannoista (kuusi- jamäntyvaltaiset uudistushakkuut) sekä pienpuumäärät nuoren metsänhoitokohteista (nmh) ja ensiharvennuskohteistaLaskennassa kuiva-aine tonneista laskettu megawatit (kuivatuoretiheys,lämpöarvo ja kosteus saapumistilassa)

Tuloksissa kuusivaltaisten uudistushakkuiden hakkuutähde ja kannot,joiden laskennassa huomioitu tekninen talteensaanto korjuussa sekätaloudellinen ja ekologinen saatavuusTuloksissa pienpuukohteista mukana yli 0,5 ha leimikot (kertymät: nmh50 m3/ha ja ensiharvennukset 35 m3/ha)

9

Taipalsaari metsäenergia

UudistushakkuutKuusivaltaiset hakkuutähde 20,4 GWh/aKannot 16,9 GWh/a

PienpuuNMH 12,9 GWh/aEnsiharvennukset 17,6 GWh/a

Metsäenergian käyttö TaipalsaarellaArvio nykyinen lämpökeskus (0,5 MW): 2,5 GWhArvio uusi lämpökeskus (2,5 MW): 10,0 GWh

Taipalsaari maakaasun käyttö lämpökeskuksissa n. 10 GWh/a

10

Metsäenergian saatavuus Kaakkois-Suomessa

11

Hamina Iitti Imatra Kotka KouvolaLappeenra

nta Lemi Luumäki Miehikkälä Parikkala Pyhtää Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Virolahti

Hakkuutähteet 60,8 66,6 13,5 25,1 216,4 102,6 21,1 66,8 40,5 44,3 27,5 25,9 108,8 42,8 20,4 24,7

Kannot 49,1 54,5 10,8 20,3 176,1 85,2 17,7 55,4 33 35,4 22,1 20,9 89,9 35,7 16,9 19,9

Pienpuu 50,9 30,2 11,1 21,1 228 120,3 19,7 78,4 42,1 36,2 35,8 51,9 137,9 41,1 30,5 32,3

0

50

100

150

200

250

GWh

Yhteenveto ja johtopäätökset

Taipalsaaren omat metsä varat riittävät kattamaan kasvavan kysynnänMetsäenergian saatavuuden määrittämisessä ei ole huomioituenergiakäyttöön menevän runkopuun määräMaatilakokoluokan hajautettu energiantuotanto kesken (ProAgria selvittää)Tulevaisuudessa:

Metsään.fi –palvelun hyödyntäminenTerminaaliverkoston kehittyminenPienCHP maatilakokoluokkaanAurinkoenergian määrän kasvu kiinteistöissä

12

Yhteystiedot

13

Projektitutkija, DI Projektitutkija, DIMika Laihanen Antti KarhunenLappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopistoLUT Energia LUT EnergiaPL 20 PL 2053851 LAPPEENRANTA 53851 LAPPEENRANTAPuh. +358 40 194 7819 Puh. +358 40 487 [email protected] [email protected] www.lut.fi

Kiitoksia mielenkiinnosta!

14

”Useilla pienillä muutoksilla voidaan saavuttaa jotain vähän suurempaa!Muutokset eivät tapahdu hetkessä vaan ne vaativat aikaa!”

Kuva: Arto Pulkkinen

Metsäenergian hyödyntäminen Luumäen taajamien lämmöntuotannossa

Kaakkois-Suomen metsäenergiapäivät

14.3.2017

16.3.2017 Juha Inkilä

Luumäen Energia Oy

• Luumäen kunnan 100 % omistama yhtiö

• Kaukolämmön tuotanto ja myynti, 10 500 MWh / a

• Maakaasun jakeluyhtiö, myynti 7 150 MWh / a

• Lämpölaitos Taavetissa 2,5 MW, 2016

• Lämpölaitos Jurvalassa 0,4 MW, 2017

• Lämpölaitos Kangasvarrella 0,3 MW, 2017


Yhtiöittäminen

• Yhtiöittämisselvitys aloitettiin lokakuussa 2014, ja päätös tehtiin saman vuoden joulukuussa

• Luumäen Energia Oy aloitti toiminnan 1.1.2015


Taavetin kaukolämpölaitos

• Lämpölaitosselvitys aloitettiin tammikuussa 2015

• Selvityksen kohteena oli: – Hukkalämmön hyödyntäminen

– Pellettilaitoksen rakentaminen

– Hakelämpölaitoksen rakentaminen

– Hakelämpölaitoksen selvitystyötä jatkettiin:

• Ostetaanko lämpö alan toimijalta?

• Rakennetaanko oma lämpölaitos?

• Mistä ostetaan operointi?

• Mistä ja miten polttoaine ostetaan?


Biolämpölaitos

• Selvitystyön valmistuttua päätettiin aloittaa oman biolämpölaitoksen rakentaminen

• Sopimus laitoksen toteuttamisesta allekirjoitettiin kesäkuussa 2015

• Ensimmäiset savut laitoksen piipusta joulukuussa 2015

• Laitos on toiminut yhtäjaksoisesti 30.12.2015 alkaen


Biolämpölaitoksen toiminta

• Laitoksen operointi– Tarjouksia pyydettiin valtakunnallisilta yrityksiltä ja

paikalliselta toimijalta

– Operoijaksi valittiin paikallinen toimija

– Sopimus on voimassa kolme vuotta ja sen jälkeen toistaiseksi

– Ympärivuorokautinen päivystys sekä tarkistuskäynti vähintään kerran vuorokaudessa

– Huollot, siivous, erikoistöiden tilaus ym. kuuluvat sopimukseen

– Operoijat seurasivat tiiviisti laitoksen rakentamista


Polttoaine

• Polttoaineen toimittamisesta pyydettiin tarjoukset paikallisilta ja valtakunnallisilta yrityksiltä

• Toimittajaksi valikoitui MHY Kaakko

• Sopimus on voimassa kolme vuotta ja sen jälkeen toistaiseksi

• Laitos käyttää ainoastaan kotimaista kokopuu- ja hakkuutähdehaketta

• Hake ostetaan toimitettuna laitoksen siiloon

• Polttoaineen hinta €/MWh

• Polttoaineen hankintasäde on 30 km

• Hakettaja on Luumäkeläinen yrittäjä


Metsäenergian vaikutus lämmön hintaan

• Energian hinta on laskenut noin 7€/MWh sen jälkeen, kun laitoksen suunnittelu alkoi

• Biolämpölaitoksen rakentamisen jälkeen energian hinta on pysynyt vakaana


Tulevaisuus metsäenergian suhteen

• Luumäen Energia Oy uskoo metsäenergialla tuotettuun kaukolämpöön

– Uudet investoinnit Risulahteen ja Kangasvarrelle

• Metsäenergiaa löytyisi Luumäeltä toisen vastaavan laitoksen tarpeisiin

• Laitoksen käyttämä polttoaine ei ole peräisin nuorten metsien hoidoista


Tulevat investoinnit

• Luumäen Energia Oy on mukana uusiutuvan energian investointien selvityksissä

– Aurinkoenergia

– Biokaasu

– Viljankuivaus kaukolämmöllä


Luumäen Energia OyTaavetin biolämpölaitos


Luumäen Energia Oy

Risulahden lämpölaitos Kangasvarren lämpölaitos

ENERGIAPUUSTA YRITTÄJYYTTÄ

BIOTALOUTEEN KAAKKOIS-SUOMESSA –

hanke 2016-2018

Metsäenergiapäivä 14.3.2017, Taipalsaari Aluekehityksen asiantuntija Seppo Repo

ENERGIAPUUSTA YRITTÄJYYTTÄ BIOTALOUTEEN

–hanke-esittely

Esityksen sisältö

Puun energiakäyttö Suomessa

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen toimenpiteet

Rahoitus

15.3.2017 2

Puun merkitys energiantuotannossa

• Vuonna 2014 uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergiasta 32 %.

› Tavoite nostaa 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

• Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on

teollisuusmaiden korkein.

› Puulla on keskeinen merkitys.

• Vuonna 2012 puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 24 %.

• Vuonna 2012 Suomen uusiutuvan energian käytöstä puun osuus oli 77 %.

Uusiutuvan energian eri muotojen osuudet Suomen uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä vuonna 2012.

15.3.2017 Suomen metsäkeskus 3

PUUPOLTTOAINEEN KÄYTTÖ 2015

• Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita

vuonna 2015 kaikkiaan 18,3 miljoonaa kiintokuutiometriä (34,9

terawattituntia). Kaakkois-Suomessa 2,86 milj. m³.

• Merkittävin laitosten käyttämä puupolttoaine oli metsähake.

Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa (0,7 milj. m³)

metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 8,0 miljoonaan kuutiometriä.

Kaakkois-Suomessa 0,4 milj. m³.

•

• Yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä laitosten kuluttamasta

metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja

karsimattomasta rangasta. Hakkuutähteistä 2,4 miljoonaa

kuutiometriä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8

miljoonaa kuutiometriä.

15.3.2017 4

15.3.2017 5

Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat resurssit (metsävarat),

kustannustehokkuus, kyky korvata fossiilisia tuontipolttoaineita sekä

valtavat teknologian rakentamis‐ ja vientimahdollisuudet.

Metsäenergian korjuu ja käyttö vahvistaa aluetaloutta ja on

ilmastoystävällinen energiamuoto.

Suomen tavoite on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38%:in

vuoteen 2020.

Suomessa käynnistyy uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–

2025. Liittymällä energiatehokkuussopimukseen ja sitoutumalla

tehokkaampaan energiankäyttöön yritys ja kunta-alan toimija täyttää oman

osuutensa yhteisissä talkoissa.

Lämpöyrittäjyys

• Lämpöyrittäjyys alkoi 1990-luvulla.

• Kohteita Suomessa 530 kpl v. 2015.

• Keskikoko 600 kW

• Erilaisia toimitusmalleja.

-> Lämmön tarvitsija investoi laitoksen ja

hankkii polttoaineen.

->Lämpöyrittäjä tai osuuskunta

vastaa kaikesta lämmöntoimituksesta.



KAAKKOIS-SUOMESSA 2016-2018

HANKKEEN TAVOITTEET

• Hankkeen tavoitteena on lisätä paikallisesti tuotetun

metsäenergian käyttöä sekä edistää metsäenergian

tuotantoa ja alan yrittäjyyttä tulevaisuudessa.

• Metsäkeskuksen tuottaman ajantasaisen metsävaratiedon

avulla selvitetään metsäenergian määrää ja saatavuutta

Kaakkois-Suomen alueella.

• Metsäenergia-alan yrittäjyyttä tukemalla edistetään alueen

energiaomavaraisuutta ja helpotetaan maaseudun

elinkeinorakenteen uudistumista.

15.3.2017 7


MITÄ TEHTY JA MENEILLÄÄN?

Metsävaratiedon jalostaminen – uusi ajantasainen

metsävaratietoa pohjana

• Kuntakohtaiset metsävara-aineistot LUT:n ”Metsäenergian

mahdollisuudet Kaakkois-Suomen biotaloudessa” – hankkeelle

• Kuntakohtaiset päätehakkuukohteiden puustotiedot (puulajeittain

(runkopuu-), hakkuutähteet, kannot) tuotettu kesällä 2016, aineistojen

sisältö käyty läpi.

Ensiharvennus- ja nuoren metsän hoitoehdotukset,

joissa energiapuupotentiaalia

• Kunnittaiset energiapuukohdetiedot metsänomistajan

yhteystietoineen tiedotuksen ja aktivoinnin pohjatiedoksi. Uutta

aineistoa noin 90 000ha/v, noin 2500 metsänomistajan tilalle/vuosi.

Kuntakohtaiset energiapuun ja hoitokohteiden teemakartat

15.3.2017 8

Esimerkki teemakartasta (Taipalsaari)

15.3.2017 9

Esimerkki teemakartasta (Luumäki)

15.3.2017 10

Esimerkki teemakartasta (Lemi)

15.3.2017 11

Esimerkki teemakartasta (Savitaipale)

15.3.2017 12

Energiapuu –yleisötilaisuudet ja retkeilyt Kuntakohtaiset retkeilyt metsänomistajille ja yrittäjille

Esimerkki: Miehikkälän metsäenergiaretkeily 29.6.2016

Tapahtuma metsänomistajille, jossa tutustutaan hakelämpölaitokseen,

energiapuun haketukseen ja nuoren metsän kunnostushakkuuseen.

Vastaavia järjestetty: Parikkala, Lemi, Pyhtää, Luumäki (1.11.)

OSALLISTUJIA: METSÄNOMISTAJIA 20 – 43 KPL JA ENERGIAYRITTÄJIÄ 2-7 KPL

Luumäen lämpölaitos

15.3.2017 14

Arto Pulkkinen

Luumäen lämpölaitos

15.3.2017 15

Arto Pulkkinen

Luumäen energiahakkuu

15.3.2017 16

Arto Pulkkinen

Luumäen energiahakkuu

15.3.2017 17

Arto Pulkkinen

Energiapuu –yleisötilaisuudet ja retkeilyt Kuntakohtaiset retkeilyt metsänomistajille ja yrittäjille

TOIMENPITEET

Tiedotus- ja neuvontakampanja metsänomistajille Metsänomistajille energiapuutiedotteita, hanketavoite yhteensä 5000-8000 kpl

Lähetyspäivä Aihe Liitteet Vastaanottajien määrä Muoto

6.6.2016 Finnmetko-kutsu Hanke-esite 55 Sähköposti

21.6.2016 Miehekkälän metsäenergiaretkeily Kutsu ja tiedote 489 Kirje

28.6.2016 Miehekkälän metsäenergiaretkeily Muistutus tapahtumasta 319 Txt

heinä.16 Finnmetko-puhelut Tapahtuman markkinointi yrittäjille 15 Soitto

8.9.2016 Parikkalan metsäenergiaretkeily Kutsu ja tiedote 330 Kirje

15.9.2016 Parikkalan metsäenergiaretkeily Kutsu ja tiedote 605 Sähköposti

16.9.2016 Lemin metsäenergiaretkeily Kutsu ja tiedote 441 Kirje

23.9.2016 Lemin metsäenergiaretkeily Kutsu, tiedote ja yrittäjälista 406 Sähköposti

28.9.2016 Lemin metsäenergiaretkeily Muistutus tapahtumasta 253 Txt

30.9.2016 Pyhtään metsäenergiaretkeily Kutsu ja tiedote 540 Kirje

5.10.2016 Pyhtään metsäenergiaretkeily Kutsu, tiedote ja yrittäjälista 590 Sähköposti

19.10.2016 Luumäen metsäenergiaretkeily Kutsu, tiedote ja yrittäjälista 655 Kirje

24.10.2016 Luumäen metsäenergiaretkeily Kutsu, tiedote ja yrittäjälista 600 Sähköposti

30.10.2016 Luumäen metsäenergiaretkeily Muistutus tapahtumasta 350 Txt

Yhteensä kirjeitä: 2455

Yhteensä sähköposteja: 2256

Yhteensä tekstiviestejä: 922

Mainokset:

31.8.2016 Metsänomistajat Etelä-Karjala 3/2016 Tapahtumailmoitus Mhy Etelä-Karjalan jäsenet 1/4 sivun mainos

Lehtiartikkelit:

8.9.2016 Hoitotarpeet mahdollistavat metsäenergian moninkertaistamisen Luumäen Lehti Kuvallinen artikkeli 3.

sivulla

3.10.2016 Myrskymetsissä odottaa iso taimikonhoitourakka Parikkalan-Rautjärven sanomat Kahden kuvan artikkeli

3. sivulla


VALMISTELUSSA 2017

Tapahtumat metsätoimijoille, yrittäjille ja sidosryhmille • Energiapuun korjuun laatupäiviä kesällä 2017

• Metsäenergiapuu-seminaarit yhteistyössä LUT:n kanssa

Energiapuu seminaari 14.3. Taipalsaari

Kymenlaaksossa syksyllä -17

Tarvittaessa kuntakohtaisia tilaisuuksia

• Yrittäjyyden työpajatilaisuuksia metsätoimijoille ja aiheesta

kiinnostuneille yrittäjille

Yritysryhmäpalaverit käynnistyneet 2016: 24.8. ja 19.10. 17.11.

2017 10.1., 24.3.

15.3.2017 21


VALMISTELUSSA

Uusien investointipäätösten tukeminen ja energiapuuliike-

toiminnan kehittäminen • Kuntapäättäjien ja toimijoiden aktivointi ja tiedottaminen yhteistyössä LUT:n

metsäenergiahankkeen kanssa. Tutustumiskäyntejä toimiviin aluelämpölaitok-

siin, yrityksiin ja energiaosuuskuntiin.

• Uusien käyttökohteiden investointipäätösten aktivointi ja toteutuksen

tukeminen järjestämällä kuntatilaisuuksia yhteistyössä LUT:n kanssa.

• Välitetään metsäenergialiiketoimintaa koskevaa tutkimustietoa ja uusimpien

kehittämishankkeiden tuloksia tavoitteena edesauttaa paikalliseen/hajautet-

tuun energiakäyttöön siirtymistä ja investointien käynnistymistä.

15.3.2017 22



YHTEENVETONA:

• Tuotetaan metsävaratiedon avulla paikkaan ja omistajaan sidottua

tietoa energiapuun määristä. Energiapuun hakkuumahdollisuuksista

tiedotetaan metsänomistajille.

• Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa järjestetään metsänomistajille

tapahtumia, energiapuun korjuun laatupäiviä sekä metsäenergia-

seminaareja.

• Kannustetaan energiapuuyrittäjiä sekä järjestetään yrittäjyyden

työpajatilaisuuksia.

• Tuetaan uusia investointipäätöksiä, kehitetään energiapuuliike-

toimintaa ja välitetään uusinta tutkimustietoa.


RAHOITUS, KOHDEALUE JA AIKATAULU

• Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Kaakkois-Suomessa

• Kohdealueena Etelä-Karjala ja Kymenlaakso

• Toteutusaikataulu 1.9.2015 – 30.6.2018

• Toteutuksessa tiivistä yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen

yliopiston, ProArgian ja alueen energiayrittäjien kanssa

YHTEYSTIEDOT Seppo Repo, MMM Arto Pulkkinen, MMM

Aluekehityksen asiantuntija, projektipäällikkö bioenergia-asiantuntija

Puh. 0400 715990, Puh. 050 5950365

[email protected] arto.pulkkinen@metsäkeskus.fi.

Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkoinen palvelualue,

Pormestarinkatu 6 A, 53100 Lappeenranta

15.3.2017 24

mailto:[email protected]

mailto:arto.pulkkinen@metsäkeskus.fi


ENERGIAPUUTA SUOMESSA RIITTÄÄ!

Lähiajan energiaratkaisut Taipalsaarella

Taipalsaaren Lämpö Oy (Taipalsaaren kunnan tytäryhtiö – 100 % omistus)

Toimitusjohtaja Hannu Pitkänen

VOIMALOIDEN SIJAINTI asiakkaat 205 (2017)

Saimaanharjun maakaasuvoimala2 x 1,5 MW kattilaaTuotettu energia n 9000 MWh

Sairaalan alueen maakaasuvoimala3 x 0,63 MW kattilaaTuotettu yli 2000 MWh

Kuivaketveleen maakaasuvoimala2 x 0,4 MWTuotettu energia n 1300 MWh

Kirkonkylän voimala (öljy)2 x 1,12 MWVaravoimala

BIOWIN Saimaa Hakevoimala1 MW hakekattila ja 0,265 MW savukaasupesuriTuotettu energia n 3000 MWh

Energian tuotantomäärä

• Kirkonkylä 3000 MWh

• Saimaanharju 9000 MWh

• Konstun alue 2000 MWh

• Kuivaketvele 1300 MWh

• Tulevaisuuden lisätarve 1000 – 2000 MWh

• Yhteensä ~17000 MWh• ~ 10000 m3 puuta – harvennushakkuualuetta ~ 250 ha?

Haasteet kaukolämmölle

• Kolme erillistä aluetta joita ei kannata yhdistääErilaiset tuotantomenetelmät

erilaiset kustannukset energian tuottamisessa

Voiko olla erilaiset tariffit?

• Muut kilpailevat energialähteet ja niiden ”mielikuva” mainonta häviääkö asiakkaita lämpöpumppu- ja aurinkoenergiaratkaisujen myötä

• Lämmönjakeluverkoston haasteet – pituus ja kunto Häviöt

• Energiatuotantomenetelmille tulevat valtion ”sanktiot” ?

Miten toteutetaan energiatuotanto nykyään

Kirkonkylä

• Hakevoimala

• Öljyvoimala varalla

• Ulkopuolinen urakoitsija hoitaa energian ja käytön sekä huollon

Saimaanharju

• Maakaasulla niin kauan, kun biovoimala on valmis Konstun alueella

• Taipalsaaren kunnan kanssa sopimus käytöstä ja huollosta

• Maakaasu ostetaan LPR Energialta

• Varalla öljy

Miten toteutetaan energiatuotanto nykyään

Sairaalan alue (Konstu)

• Maakaasulla niin kauan kun biovoimala on valmis Konstun alueella



• Varalla öljy

Kuivaketveleen alue

• Maakaasulla niin kauan kun biovoimala on valmis Konstun alueella



• Varalla öljy

Miten lähiajan energiaratkaisut tulevaisuudessa

Saimaanharjun maakaasuvoimala2 x 1,5 MW kattilaaVaravoimala (jää öljylle tai maakaasulle)

Sairaalan alueen maakaasuvoimala3 x 0,63 MW kattilaaTuotettu yli 2000 MWhPURETAAN

Kuivaketveleen maakaasuvoimala2 x 0,4 MWpuretaan tai jää varavoimalaksi

Kirkonkylän voimala (öljy)2 x 1,12 MWVaravoimala

KONSTUN BIOVOIMALA (suunnitteilla) 2019 ?2,5 MW voimala + savukaasut?Energian tuotanto yli 12000 MWh

BIOWIN Saimaa Hakevoimala1 MW hakekattila ja 0,265 MW savukaasupesuriEnergian tuotanto yli 3000 MWh

KUIVAKETVELEEN BIOVOIMALA 2020?< 1 MW konttiEnergian tuotanto n 1300 MWh

Kirkonkylän hakevoimala

Toiminta jatkuu kuten nykyään

Konstun alueen uusi biovoimala

• Odotetaan TEKESin tukipäätöstä

• Kaavoitusmenettely aloitettu

• Rakentaminen voinee alkaa aikaisintaan 2019

• Palvelee n 200 rivi- ja omakotitaloa, kunnan rakennukset, kaupat, ”yritystalo”, jne..

• 2,5 MW + savukaasupesuri

• Varavoimana Saimaanharjun maakaasuvoimala

• Kustannusarvio n 2,5 milj €, takaisinmaksuaika investoinnille n 12 vuotta ja vaikutus myytävään energianhintaan voisi olla 20 - 30 %

• Ulkopuolinen urakoitsija hoitaisi hakkeen ja mahdollisesti myös käytön ja huollon

Kuivaketveleenbiovoimala

Toiminta jatkunee jonkin aikaa maakaasulla

Toteutuu aikaisintaan 2020

Biokontti < 1 MW, kustannusarvio n 250000 € +/-, takaisinmaksuaika > 10 vuotta

Varavoimaksi jäisi nykyinen voimala, jolla on ikää yli 25 vuotta

Metsäenergiapäivä 14032017

Education

Transcript of Metsäenergiapäivä 14032017