Mennäänkö käsi kädessä vai juoksetko sinä edellä?Koulu ja osaaminen puntarissa.

Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030

Anita Rubin29.10.2013

10.04.2023 2

Rob Gonsalves:

NEW MOON ECLIPSED

Mikään tieto ei ole merkityksellisempää kuin tieto siitä, mitä ei vielä ole, mutta voisi olla.

Mihail Bahtin

Millainen maailma nuoria odottaa?

Hesarin pääkirjoitus 13.8.2012: Nyt koulunsa aloittavat työskentelevät vielä 2075. Mikä muuttuu kokonaan? Mikä kasvaa tai vähenee? Mikä pysyy ennallaan? Mikä katoaa? Mitä täysin odottamatonta ilmenee?Ei siis ole kyse vain • oppilaiden kyvystä nähdä tulevaisuus monina mahdollisina ja

vaihtoehtoisina malleina, joista on tärkeää kyetä valitsemaan toivottavin,

vaan myös • opettajan kyvystä opettaa hahmottamaan vaihtoehtoja ja

valitsemaan niistä arvokeskustelu, ja• opetuksesta päättävien kyvystä tukea opettajaa tähän

tarvittavan osaamisen hankkimisessa päätöksenteko

4

Vaikka oppimistulokset Suomessa ovat nyt maailman huippuluokkaa, oppijoilla menee yhä huonommin. Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa

jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta? Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteiskunnan

rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään, vaikka aikakausi on muuttunut?

Kysymmekö oikeita kysymyksiä? Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme? Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta

todellisuudesta vanhalla kielellä?

Koulun kriisi vai oppimisen kriisi?

5

Arrestred Expansion

Tietofaktojen sijasta pitäisi opettaa tulkintakykyä, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät • hakemaan ja vertailemaan kriittisesti eri lähteistä

tulevaa/saatavaa tietoa, • ottamaan kantaa asioihin,• pohtimaan sitä, miksi asioista ja ilmiöistä on erilaisia

mielipiteitä arvot, suvaitsevaisuus, jne.

Opettajat elävät heimoissa: iso osa pakertaa itsekseen ja jakaa työtä koskevia ajatuksiaan vain saman aineen tai vähintään samanhenkisten opettajien kanssa maailmankuva?

Oppiaineiden sijasta opettajien pitäisi opettaa oppilaita

Anna Veijolan historian opettajaopiskelijoita koskeva väitöstutkimus

Opettajan työnkuva

…Suomessa pitäisi • keventää opetussunnitelmia,• tehdä koulusta paikka, jossa opitaan sosiaalisia taitoja, • kouluttaa uutta opettajakuntaa taitojen opettamiseen, • yhdessä tekemiselle ja yhdessä oppimiselle pitää raivata enemmän aikaa

kuin nykyisin,• ylioppilastutkinnon uudistaminen on avainasemassa opetuksen

kehittämisessä

PISA-tutkimus tulevaisuudessa vertailee oppilaiden taitoja tietotason sijasta.Nyt opettajien aika kuluu tietojen opettamiseen taitojen opettamiselle ei jää aikaa.

(Maailman rehtorijärjestön puheenjohtaja Ari Pokka)

Jotta onnistutaan myös tulevaisuuden PISAssa…

Entäs sitten sivistys?

• Metakognitiiviset taidot kuten kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky,

• kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen hahmottaminen,

• aloitteellisuus ja tavoitteellisuus, • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, • innovaatiokyky sekä• kyky ja halu ymmärtää muutosta

kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista?

10.04.2023 9

Asenteet tulevaisuuteen

Virran vietävänä

Sopeutumiskykyinen

Ennalta- ehkäisevä

Innovatiivinen

Passiivinen

Reaktiivinen eli sopeutuva

Preaktiivinen eli ennakoiva

Proaktiivinen eli luova

Puuttuvat

”Bisnestä kuten ennenkin”

Perustuvat trendeille

Mahdolliset vaihtoehdot

Tulevaisuutta koskevat asenteet

Skenaariot / tulevaisuuskuvat

Valituksi tulevat strategiat

Lähde: Godet 2001

10

MichaelO:

Carve your own Destiny

Virran vietävänä kellumisesta…

Sopeutumiseen…

…ja ongelmien väistämisestä…

…innovatiivisuuteen

11

Opetuksen taustalla yhtenäinen, kritiikittömästi omaksuttu ja analysoimaton käsitys siitä, • mitä ja millainen tulevaisuus on;• mikä on ihmiselle tarpeellista, oleellista ja välttämätöntä tietoa

tulevaisuudessa selviytymiseen, ja• että opettajalla on kyky, osaaminen ja professionaalinen

velvollisuus ohjata oppilas tähän suuntaan.Kyseenalaistetaan tämä! Ja kysytään sen sijaan,➔ kenen arvoja koulu ajaa?

➔ Kenen tulevaisuuskäsitystä oppiminen ja koulu edustavat?➔ Nojataanko pelkästään siihen, mitä OPS vaatii?

➔ Oppilaat sitten osoittavat viimeistään ylioppilas-kirjoituksissa ovatko he, ja miten he ovat oppineet sen, mitä pitikin oppia.

Miten päästäisiin katsomaan lähitulevaisuutta kauemmas, nyt nähtävillä olevien intressien ja tarpeiden taa?

Miksi tulevaisuusbarometri?

Oppimisen kaukotulevaisuus

1. Katsotaan riittävän kauas, jotta lähi-intressien vaikutus laimenee;2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen

ennakointi);3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei

kerro haluavansa;4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja

vipuvaikutuksia;5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita;6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat,

koulut, kunnat);7. Metodina eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus, argumentoinnin

anonyymisyys ja iteratiivisuus;8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument.

(Hannu Linturi)

14

Barometrin tavoitteetSeuranta• kerran vuodessa• aikasarja

Kommunikointi• kommentointi, argumentointi• dialogit

Fokusointi ja dialogit• ajankohtaiset kiistakysymykset• mittarien uudistaminen

Laajentaminen ja keskustelut• opettajat, koulut• vanhemmat• kunnat, päättäjät, yritykset• media, kokeilu, tutkimus

Muistin kartuttaminen

Viisauden kartuttaminen

Ymmärryksen syventäminen

Tiedon syventäminen

15

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

Paneelien teemajako

10.04.2023 17

Rob Gonsalves:

Deluged

Oppimisen tulevaisuus-barometri 2030 on ladattavissa täältä:

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf

Lukion tulevaisuusbarometri 2030 on ladattavissa täältä:

http://www.oph.fi/download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf

Lisätietoa OPS-hautomoista:http://www.otavanopisto.fi/hankkeet/ops-hautomot Tiina Airaksinen, tiina.airaksinen@otavanopisto.fiTiina Airaksinen blogi: http://verkkopedagongi.wordpress.com/2013/04/09/ops-hautomot-kaynnistyvat-ops2016-tyon-tueksi/

18

kiista

• Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi.

dialog

i

• Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi.

ratkaisu

• Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.

Tulevaisuusteesien tulosten jaottelu

Koulu ja oppiminen 2030

Opetussuunnitelmakehittäjille tie on auki • ainejakoisen koulun kehittämiseen, • “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseen, sekä • koulun nostamiseen kylän keskelle.

Painittavaa on edelleen siitä, miten • opettajat koulutetaan, • ryhmäoppimista edistetään ja• aikaansaadaan oppimistuloksia (vai ovatko ne itse

asiassa prosesseja?)

Koulu ja oppiminen 2030

Oppiminen ja yhteiskunta 2030

Koulu instituutiona rauhoitti itsensä pois “pahasta maailmasta” yli sata vuotta sitten. Nyt se tekee paluuta sinne:

• Oppimisen tosipelikenttä on ollut siellä aina.

• Koulun ja luokan ovi on raottunut verkkoon ja verkostoihin kuten kaikissa muissakin instituutioissa.

• Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppia saa muillakin tavoilla kuin opettajaa seuraten.

• Opettajan rooli ja asenne on murroksessa.

• Kalanmaksaöljyltä maistuu vielä virtuaalimaailmallisuus ja uhka kollegiaaliselle opettajuudelle.

Oppiminen ja yhteiskunta 2030

Lukion tulevaisuus 2030

Lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen odottaa vuoroaan vielä nykyisen hallituksen aikana. Kun perusopetustyön suunnittelu pääsee täyteen vauhtiin valtioneuvosto antanee kehystoimeksiantonsa.

• Lukion uudistamistarpeesta ollaan laajalti yhtä mieltä.• Muutosvalmius näkyy barometripaneeliston näkemyksissä. • Sekä opettajuuden uudistumiseen että monipuolistuvan arvioinnin

toteutumiseen uskotaan laajasti. • Enemmän pohdintaa ja tuntemuksia herättää valinnaisuus ja tavat,

joilla yleissivistystä tulevaisuudessa aikaansaadaan. • Huoli lukioverkon kattavuudesta ja luonteesta käy ilmi panelistien

kommenteista.

Lukion tulevaisuus 2030

Tulevaisuuden oppimisen suuntaviivoja

Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 neljän käydyn kierroksen ja niihin liittyneiden haastajapaneeleiden tuottamien tulosten pohjalta nousee erityisesti esille seuraavia seurattavia ja pohdiskelua herättäviä ilmiöitä:1. Oppimisen henkilökohtaistaminen vs. oppivat yhteisöt;2. Osaamisvalmiudet (ei kuitenkaan listaa niistä asioista, jotka pitäisi

osata/opettaa/oppia);3. Opettajaprofession muutos;4. Oppimisen eksosysteemi (eli mihin oppiminen kiinnittyy);5. Oppijoiden, osaamisen, opetuksen, opettajuuden ja koulun tasa-

arvokehitys;6. Moni- vai monokulttuuristuminen, ja7. Tietoyhteiskunnan ja sen jälkeisen yhteiskunnan sivistyskäsitys.

Oppimisen henkilökohtaistaminen

Tavoitteena Suomessa on ollut taata yhtenäinen, korkeatasoinen, tasa-arvoinen opetus kaikille (mm. PISA-tulokset)Mutta entä jos joku päivä maailman paras opetus ei enää takaakaan maailman parasta oppimista?• Nykyinen, teolliselta ajan tarpeisiin rakentunut koulu perustuu

samuuteen, samanlaisuuteen (sosiologisen ajattelun mukaan osaavan työvoiman varmistaminen teollisuuden käyttöön) tasa-arvokäsitys. Entä kun todellisuus tuottaa nyt globalisaation myötä yhä enemmän erilaisuutta?

• Diversiteetti tuo moraalista ja liiketaloudellista hyötyä ja energiaa haasteet sekä yhteisökulttuurin eheydelle että yksittäisen toimijan oman merkityksellisyyden ja voimaantumisen kokemiselle.

• Ainejakoisuus (ilmiöpohjainen oppiminen), sivistyskäsitys, tulevaisuuden osaamisen tarpeet

Osaamisvalmiudet

Asian hoitamisessa, tehtävän suorittamisessa tai ongelman ratkaisemisessa tarvittavat asenteet, tiedot ja taidot sekä kyky käyttää niitä luovalla ja tilanteen vaatimalla ja usein vuorovaikutteisella tavallaMuodostuvat mm. yhteisöllisistä ja vuorovaikutukseen liittyvistä taidoista, kulttuurisesta osaamisesta (mm. arvot), kyvystä ja halusta vastuunottoon (oppimismotivaatio), arjen käyttötaidoista (mm. informaatioteknologia, sosiokulttuuriset tekniikat)

Yksilön oppiminenTiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen• Tulevaisuudenkestävät oppimisen tavat ja muodot koulussa

painottuvat yhä enemmän osaamisvalmiuksiin (kompetensseihin) ja osaamisiin itseisarvoisen sivistyksen ja ammattisivistyksen sijasta tai lisäksi. (Hannu Linturi)

Sarolta Ban

Opettajaprofession muutoshaasteet 1

Opettajuuden muutos ja opettajan osaamisen tulevaisuus: Siinä missä opettajan aikaisemmin piti hallita opetusmenetelmiä ja siihen liittyvää luokkahuoneteknologiaa, tulevaisuuden ja osin jo nykyisyydenkin taitoihin kuuluu hallita oppimisympäristöjä ja niiden moninaisia resursseja.

• Mikä on opettajan rooli tulevaisuudessa? ➔ Missä määrin vastuu oppimisesta, tiedonrakentelusta ja

oppimisympäristöissä surffailemisesta on oppijalla itsellään? • Miten opitaan ja opetetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia?• Ohjauksen merkitys

➔ ainesisältöjen hallinnan kustannuksella? • Muuttuva oppimis- ja opetuskulttuuri

➔ koulun rakenteet?• Jatkuvasti päivittyvä tieto- ja viestintäteknologia

Sarolta Ban

Opettajaprofession muutoshaasteet 2

• Opetuksesta oppijan kehityspolun ohjaamiseen (tavoitteena itseohjautuminen) ja tukemiseen

• Saavutettujen etujen kollegiaalisuudesta erilaisten opettajan työprofiilien rakentamiseen, moniammatillisuuteen ja moniarvoiseen tiimityöskentelyyn➔ Onko mahdollista nykyinstituution sisällä?

Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiöoppiminen vs. asiantuntijuus

Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta

Onko tuloksena keikkaopettajafirmat, etäopetuksen muuttuminen säännöksi ja lähiopetuksen maksukykyisten eliittieduksi, jne.

tasa-arvokehityksen pysähtyminen, alueellinen ja/tai sosiaalinen eriarvoistuminen

Oppimisen eksosysteemi

Ihminen/yhteisö on aina kiinni ajassa ja paikassa, mutta oppimisen ei sitä tarvitse olla:• Irtautuminen ajan ja paikan määrittämästä oppimisesta ja

oppimisympäristöstä (verkko-oppiminen, nettikoulut kilpailu erilaista opetusta tarjoavien organisaatioiden välillä niin parhaista oppijoista kuin opettajista)

• Virtuaaliympäristöt opettajan uudet valmiudet• Yksilön oppimisen sulautuminen yhteisön määrittelemiin

tavoitteisiin koulun/oppijan välitön yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Sarolta Ban

Yhdessä oppiminen

Opetustiimit, yhdessä tekemisen kulttuuri:• Kollektiivinen oppiminen oppivien ryhmien pysyvyys• Kontrollista luottamukseen ja oppimisen vapauteen• Haaste: miten yksilötasolla ohjautuvan ja arvioitavan

oppimisen rinnalle tuotetaan systemaattisesti ryhmäoppimista?

• Entä onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys?• Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta?

Entä sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?

Oppijoiden tasa-arvokehitys

Koulu on valmis muutoksiin ja remonttiin, mutta miten?1) takaisin vanha vuosiluokkajärjestelmä, vai2) painotus joustavuuteen ja yksilöllisiin oppimispolkuihin, vai3) lukion tehtävänä korkeakoulujen/yliopiston tarpeisiin vastaaminen ?

Entä sitten• kouluverkkojen supistuminen, paikallisten koulujen lakkautus• koulujen välinen kilpailu (isoissa kaupungeissa) sekä parhaista

opettajista että oppilaista• koulujen erikoistuminen• lähtötason tasa-arvo vai saavutusten tasa-arvo keskustelu

arvioinnista ja mittaamisesta (esim. valtakunnalliset/EU-laajuiset tasokokeet)

• yksityiskoulut, yksityiset lukiot, kotikoulut jne.

Moni- vai mono-kulttuuristuminen?

Englanti oppimisen kieleksi?Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset

virtuaalisuhteetTulevaisuuksien mahdollisuuksien tulkinta esimerkiksi oppilaiden erilaisten kulttuuristen, etnisten ja uskonnollisten viitekehysten kautta ➔ vanhemmat, perheet;➔ opettajan kyky aitoon suvaitsevaisuuteen, ymmärtämiseen ja yhdessä

tekemiseen ylimielisyyden ja oman ”länsimaisen” ajattelutavan, tiedonkäsityksen ja kulttuurisen toimintamallin ylivertaiseksi olettamisen asemesta; (esim. lineaarinen vs. palautuva eli sirkulaarinen aikakäsitys)

➔ kyky käsitellä kompleksisia kokonaisuuksia, systeeminen ajattelutapa

37

Erik Johansson

Entäs sivistys?

• Metakognitiiviset taidot kuten kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky,

• kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen hahmottaminen

• aloitteellisuus ja tavoitteellisuus, • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, • innovaatiokyky sekä• kyky ja halu ymmärtää muutosta

kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista?

Onko sivistys muuttuvassa yhteiskunnassa…

Arvo sinänsä, eli• staattinen, ajasta riippumaton ilmiö (=osa perusihmisyyttä), vai

Kulttuurisidonnainen työkalu (=muuntuva, dynaaminen, opittava ja omaksuttava asia ja ymmärrettävä suhteessa reaalimaailmaan ja siinä toimimiseen) eli• pragmaattisia käyttötaitoja, valintakykyä ja osaamista, vai

Laajaa yleistietoa ihmisestä ja yhteiskunnan toiminnasta, kulttuureista ja luonnosta jäsentynyt maailmankuva?Mikä on sivistyksen ja yleissivistyksen suhde? Laaja yleistieto voidaan ymmärtää yleissivistyksenä, mutta miten se eroaa (vai eroaako) sivistyksestä sinänsä?

Vaikka esimerkiksi lukion tehtävä on yleissivistävä, lukion tavoitteet eivät sitä ole, koska lukion traditio korostaa yleissivistyksen tiedollisia päämääriä.

OPS-hautomot opetussuunnitelmatyön tukena

Hautomoissa (2013-2014)konkretisoidaan ajassa olevia paradigmamuutoksiaPaikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen tasoViritellään keskusteluja mm. • yhteisopettajuudesta ja laajennetusta opettajuudesta, • yhdessä oppimisen / tekemisen kulttuurista, • henkilökohtaisista oppimispoluista ja• sellaisesta toimintaympäristön muutoksesta ja uudenlaisesta

pedagogisesta ajattelusta, jossa oppiminen laajenee koulun ulkopuolella ja organisointiin tulee mukaan koulun lähialue huoltajineen ja harrastustoimintoineen.

sivistyskäsitys, joka nivoutuu tulevaisuudessa tarvittavien osaamisen ja asenteiden mielenmalleihin.

41

Koulun monet mahdolliset tulevaisuudet

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminenGlobalisaation alueelliset seuraukset fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim.

kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.Opetuksen toteuttamisen tavat Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen

tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?Arviointi metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit;

yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännötYleissivistys opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija

42

Rob Gonsalves: Tributaries

43

Viisi tulevaisuustarinaa (skenaariota)

Skenaario:• tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus• looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka

tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.

sisällöllisesti johdonmukainen uskottava mielenkiintoinen hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä.

…/…

44

1. Yhdentyvään Eurooppaan

• BAU (business as usual –malli), muutos on määrällistä eikä laadullista• talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta tehokkuus• vahva individualismikehitys eriarvoistuminen

Koulutuspolitiikka:• vallalla tunne resurssien jatkuvasta vähenemisestä ja kiristymisestä• lukukausimaksut• suuret tasoerot oppilaitosten välillä• englanninkielinen opetus kaikkialla• Kasvatetaan ”globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia”.• Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien

osaamisvaatimusten jalkoihin väsyneet opettajat • osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit• isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu

45

46

• yhteiskunta ja elämä määrittyy varallisuudella ja rahalla• taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu tuottavuus• sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään vaan taloudellisesti

kannattavina toimintoina voimakas polarisaatio, toisaalta vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät

Koulutuspolitiikka:• Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta.• opetus verkossa, etänä lähiopetus kallista luksusta maksukykyisille• Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille

tasokkaita opettajia vähän kurssitettuja eläkeläisiä opettajina• korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset ”kansankoulut”• pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus

oppilaat oirehtivat• alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä

2. …mut kaupal rikastuu

47Trendhunter

48

3. Beg, steal and borrow

• Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi esim. Kiinasta) Suomenkin talous täysin kuralla

• Uuskansainvaellukset

Koulutuspolitiikka:• Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia etä- ja

verkko-opetus opetustehtävän ulkoistaminen.• alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot

eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus• opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla kotikoulut,

kotikouluosuuskunnat oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia• keikkaopettajafirmat kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen:

opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä.

• amatööriopettajien kurssitus iso business

10.04.2023 49

Ed Miracle:

I told you so

50

• Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit perusturvallisuus järkkyy turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista

• Ympäristösyyllistäminen kyttäysmentaliteetti ja epäluuloisuus käännytään sisäänpäin ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi

• Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri

Koulutuspolitiikka:• uskonnollisuus eri uskontoryhmien omat (varakkaat) uskontokoulut• pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut• kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi• vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi tärkeää• hierarkkiset, jäykät opettajatiimit• yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä)• elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat

4. Kaukana kavala mailma

51

Vladimir Petrov:

The Flying Island

52

5. Sun kanssas katson maailmaa

• Murros on ohi uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta• Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri ja

sivistys ovat avainteemoja.• Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys.

Koulutuspolitiikka:• englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen, kulttuurinen,

sosiaalinen)• opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus korkea-

tasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus• moniammatilliset opettajatiimit ilmiöpohjaisuus• Oppijat opiskelevat ryhmissä välittämisen ideologia• vanhemmat mukana koulun toiminnassa• Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapainohakuista ,

osallistavaa ja voimauttavaa.

53

CJ. gautampandey:

The importance of togetherness

10.04.2023 54

Kiitos että jaksoitte kuunnella!