Mehiläinen 7_2010

MEHILÄINEN 7/2010 193MEHILÄINEN 7/2010 193

SU

OM

EN M

EH

ILÄ

ISH

OIT

AJA

IN L

IITTO

R.Y

. – F

INL

AN

DS B

IOD

LA

RE

S F

ÖR

BU

ND R

.F. –

FIN

NIS

H B

EE

KE

EP

ER

S' A

SS

OC

IAT

ION

7 • 201027. vuosik.www.hunaja.net

194 MEHILÄINEN 7/2010

ME HI LÄI NEN

7 • 2010

Pain

opai

kka:

AO

-pai

no, M

ik ke

li 20

10

MEHILÄINEN 2011

Emon merkitsemisväri 2010 on sininen

1 • 2011 viikko 6Seuraavaan lehteen tulevat tekstimateriaalit ja ilmoitukset viimeistään 18.1.2011 men nes sä!

ISSN 0783-3377Julkaisija, Publisher:Suomen Mehiläishoitajain Liit to r.y.Finlands Biodlares Förbund r.f.Finnish Beekeepers’ As so cia ti on

Toimisto, Offi ce:Kasarmikatu 26 C 3400130 HELSINKIpuh. 010 387 4770 044 306 3200Kiinteän verkon liittymästä 8,21 snt/puh + 5,90 snt/minMatkaviestinverkon liittymästä 8,21 snt/puh + 16,90 snt/minfax 09 661 283www.hunaja.nete-mail: [email protected] [email protected]

– jäsenistön palvelut, osoitetiedot, materiaalitilaukset, lehteen tulevat ilmoitukset

pankki: Suur-Helsingin Op. 572150-21455Sampo 800012-1816015

puheenjohtaja:Jyrki Parikkapuh. 0400 468 [email protected]

toiminnanjohtaja:Heikki Vartiainen, puh. 010 387 4770, 044 306 3200, 044 506 [email protected]

mehiläishoidon neuvoja: Ari SeppäläKolulantie 20, 41800 Korpilahtipuh. (014) 826 543, 040 730 [email protected]

päätoimittaja, koulutuspäällikkö:Lauri Ruottinenpuh. 040 547 [email protected]

lehden toimitus, toimitussihteeri:Tarja Ollikka, puh. 040 506 [email protected] Postiosoite: Tarja Ollikka/Mehiläinen-lehti Krouvikuja 3 C 7 17200 VÄÄKSY Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessatilaushinta v. 2011 55

Ilmoitukset: Taka sivu 1350,00Koko sivu 1142,001/2 sivua 654,701/4 sivua 365,401/8 sivua 209,101/16 sivua 110,601/32 sivua 55,30

värilisä 10 % + kuvan käsittely

rivi-ilmoitus 55,30 5 riviä (225 merk-kiä). Sen jälkeen 4 / rivi (45 merkkiä). Pai kal lis yh dis tys ten kokous- ja koulu-tusilmoitukset il mai sia.

Ilmoitushinnoista alennus 25 % jäsenille ja kanta-asiakkaille!

www.hunaja.net vain jäsenillekäyttäjätunnus: apissalasana: mellifera

195 Mehiläishoito on hieno harrastus

196 Mennyt aika ei koskaan enää palaa... 198 Sadonkorjuuseminaarin juhlapuhujana Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-

Liisa Anttila 200 Parhaat Hunajat Kari Vääräkankaalla! 201 Hunajapäivien luentojen antia 202 Sääntömääräinen syyskokous pidettiin

Forssassa

203 Lounais-Hämeen Mehiläishoitajat 40 v.

204 Kuulumisia neljännestä Eurbee-kongressista Turkin Ankarasta

207 Pohjola Vakuutuksen edut Mehiläishoitajain liiton jäsenille

208 Huomio hunajan hinnoitteluun. Kesän sato ja varasto hupenevat vauhdilla

209 Uusi riistavahinkolaki hakee linjaansa karhuvahinkojen estämisessä ja korvauksissa

210 Mehiläishoitajain Talvipäivät 29.–30.1.2011 viikonlopun ohjelma

212 Sivujakeet etanolipolttoaineeksi

213 Tehokasta mehiläistarhausta

214 Tapaamassa Itävallan ammatti-mehiläistarhaajia

214 Varo Varroaa – se tappaa!

215 Lähde Apimondiamatkalle Argentiinaan ja Brasiliaan syksyllä 2011

216 Kansainvälinen varroahaastekilpailu järjestettiin Ranskassa syyskuussa 2009

218 Kauneus ja Terveysmessut Helsingin messukeskuksessa 15.–17.10.2010

219 Laatuhunajaa Pohjois-Karjalasta koulutushanke hakee jatkoaikaa

219 Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon suoritti kuusi opiskelijaa Pohjois-Karjalassa

220 Koulutusta ja kokouksia

Kansikuva: Maa- ja metsätalousmi-nisteri Sirkka-Liisa Anttila

Hunajapäivät ja sadonkorjuusemi-naari pidettiin Forssassa. Päivän tapahtumista sivulta 198 alkaen.

Turkin Eurbee-kongressin kuulumi-sia sivulta 204 alkaen.

Peltotalon Pekka esittelee bioetano-lin tuottamiseen soveltuvaa laitetta. Sivu 212

MEHILÄINEN 7/2010 195

Arvoisat mehiläishoitajakollegat. Meillä on usko-mattoman hieno ja arvokas harrastus, johon koh-distuva mielenkiinto ja arvostus lisääntyvät päivä päivältä. Lähes jokaiselle meistä se on nimenomaan harrastus. Vain suhteellisen pieni joukko saa siitä joko osittaisen toimeentulon tai elää sillä. Suomen mehiläishoitajien hupeneva ja ikääntyvä joukko on

Mehiläishoito on hieno harrastus

melko pieni. Meillä on hoidossamme noin 0,3 % Euroopan mehiläispesistä ja ilmeisesti pienin pesätiheys koko EU:ssa.

Olemme kuitenkin kaikki hyvin tärkeitä yhteiskuntamme vaikuttajia. Meillä on tehtävänäm-me huolehtia koko Suomen lisääntyvästä pölytystoiminnasta varsinkin, kun yhä oikullisem-miksi käyvät sääolosuhteet aiheuttavat suuria kimalaiskantojen vaihteluja. Lisäksi meidän tulee tuottaa riittävästi korkealuokkaista suomalaista hunajaa, koska suurin osa kuluttajis-tamme haluaa nimenomaan sitä eikä jostain kaukaa tuotettua tavaraa, joka maistuu erilaiselta ja jonka alkuperää ei aivan tarkasti tunneta.Olemme viime vuosina paljon keskustelleet siitä kumpi ryhmä, harrastajat vai ammattilaiset, on tärkeämpi ja kumman etuja SML:n tulee ajaa. Olemme kuitenkin kaikki samaa porukkaa ja ammattilaisinakin maailmanlaajuisesti katsottuna vaatimattomia puuhastelijoita siitä huo-limatta, että ammattitaitomme on korkeaa luokkaa. Paljon on keskusteltu myös hunajan hintatasosta. Jokainen meistä tietää ja myöntää, että hunajan hinta on aivan liian alhaalla siitäkin huolimatta, että sen laatu on korkea ja että kuluttajat arvostavat suomalaista hunajaa ja haluavat ostaa sitä päivä päivältä enemmän. Myös kuluttajatutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että hinta on hunajan myyntitapahtu-massa valintakriteerinä siellä listan loppupäässä. Keskusteluryhmästä riippuen syy edellä mainittuun epäkohtaan on kuitenkin aina joko markkinavoimissa, kaupassa, pakkaajissa tai jossakin muussa toimijassa.Meillä on kuitenkin yksi etu puolellamme. Me yksin tuotamme ja omistamme suomalaisen hunajan siihen asti, kunnes olemme myyneet sen eteenpäin. On aivan meidän päätettävis-sämme millä hinnalla me siitä luovumme.

EU:n maatalousvaliokunnassa on tänä syksynä kannettu paljon huolta maailman ja varsinkin Euroopan mehiläiskadoista. On jopa tehty ehdotuksia koko maatalouspolitiikan muuttami-seksi ympäristöystävällisempään ja luonnon monimuotoisuutta vaalivampaan suuntaan. Syynä on hyvin konkreettinen pelko ruuantuotannon romahtamisesta. Euroopassa viljellyistä kasveista 84% on riippuvaisia mehiläispölytyksestä. EU:n komissio korottikin syyskuussa jä-senvaltioille myönnettävien kansallisten mehiläishoito-ohjelmien rahoituksen 26 milj.eurosta 32 milj. euroon/vuosi vuosille 2011–2013. Suomen osuus tästä on meidän mehiläispesiemme suhde Euroopan kokonaispesämäärään.Lisäksi parlamentin täysistunto hyväksyi 25.11 mehiläiskasvatusta koskevan päätöslau-selman, joka sisältää monia parannusehdotuksia mm mehiläistautien ja loisten tutkintaan, hunajan alkuperän ja koostumuksen ilmoittamiseen sekä tietojen julkaisemiseen. Myös geenimuunneltujen kasvien siitepölyn haittoihin mehiläisten terveydelle on kiinnitetty huo-miota.

Olen saanut kunnian olla SML:n johtokunnan jäsen kuusi vuotta ja siirryn vuodenvaihteessa ko tehtävästä ”eläkkeelle”. Haluan kiittää jäsenistöä, joka valinnoillaan on tehnyt tämän mahdolliseksi.Toivon uudelta johtokunnalta rohkeutta ja viisautta päätöksentekoon sekä ennen kaikkea tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintatapaa. Meillä on edessämme mehiläishoitajina loistava tulevaisuus. Meidän pitää vain uskoa itseemme ja toteuttaa se.

Hyvää joulunalusaikaa toivottaenAimo Nurminen


Tämän vuoden Hunajapäivillä Forssassa oli historiallinen hetki. Suomen Paras Hunaja 2010 -kilpai-lun kaikissa sarjoissa (kiteytyneet, juoksevat ja lajihunajat) voitto meni samalle mehiläishoitajalle. Paljon Onnea Vääräkankaan Karille! Tässä meille kaikille olisi oppia ja mallia eri hunajamakujen löytämisessä.

Alakutalaven tohinnoo

Mehiläishoitorintamalla eletään erittäin kylmää alkutalvea. Pesiin on laitettu hiiriverkot. Käytäm-me ’hitsattua’ seulaverkkoa, joka kiinnitetään ruuveilla lentoaukolle. Tuulisilla paikoilla eteen laitetaan joko tervapaperi tai ruskea raken-nuspaperi. Ajateltiin myös kokeilla maanrakennuskangasta, jota mark-kinoidaan hyväksi tinttisuojaksi. Toisilla tarhoilla pesien edessä ovat pelkästään levyt.

Oksaalihappotiputus tehdään myöhään syksyllä. Tiputus tehdään 50 ml kertakäyttöruiskulla suoraan mehiläisten päälle. Muutamalle tar-halle tämä jäi tekemättä marras-kuussa kovien pakkasten yllättäes-sä. Nämä pesät saavat punkkitor-junnan sään lauhduttua. Tällä pesä-kierroksella laitamme pesän myös talvikuntoon. Kesällä pesässä kehi-en päällä ollut muovi otetaan pois ja tilalle tulee 3 haltex-levyä ja lopuk-si vesikatto.

Tänä syksynä pesät ovat olleet vahvoja, ehkä vähän liiankin vah-voja yhdellä laatikolla talvehtimi-seen. Olemmekin lisänneet huna-jaisen farrarlaatikon muutaman vä-

kirikkaan pesän päälle, eipähän pesä kuole nälkään talven aikana.

Onhan meillä pieniäkin jaok-keita! Niitä varten teimme kella-riin hienot hyllyt, 3 hyllyä päällek-käin. Pesien kantaminen sisälle on kovaa työtä. Kannamme ne yhdes-sä ’sapilaalla’, sen päälle mahtuu 2 tai 3 pesää ja kyyti on tasainen. Lunta vaan lentoaukon eteen ja matkaan. Luonnollisesti varaemot on hyvä talveuttaa pienissä pesissä sisällä, mutta isojen pesien sisätal-veutusta kannattaa miettiä tarkasti. Vastaako esim. ruoan vähäisempi kulutus sitä työtä, joka pesien siir-tämisessä on? Jaokkeet pitäisikin tehdä niin vahvoiksi ettei pienuus ole ongelma talveutuksessa. Sisä-talveutuspaikassa on huolehdittava ilmanvaihdosta. Edellisen vuoden talveutuksessa tuli talvitappioita, koska emme olleet riittävän huolel-lisia alarivin nurkkiin tulevien pe-sien ilmanvaihdosta. Tänä vuonna mietimme myös entistä AIV-tornia sisätalveutuspaikkana, mutta pää-dyimme entiseen talveutustilaan eli vanhaan kellariin.

Kiinnostus Suomi-pesään on he-rännyt jälleen syystöiden myötä. Tässä mainiossa pesässä talveutus on mehiläismäärän mukaan helppoa huomioida. Talvipallon mukaan su-pistetaan tila mehiläisille sopivak-si. Voidaanhan langstroth-laatikko-akin supistaa mehiläismäärän mu-kaan pienemmäksi pesän sisään lai-tettavilla supistuspaloilla. Talveu-tus onnistuu parhaiten, kun mehiläi-set talvipallossaan ovat tilassa jonka miehittävät sopivasti.

Talavityöt, ei jiähä laakereille leppeemään

Syystöiden jälkeen paneudutaan uusiin tuleviin haasteisiin. On ka-luston syyshuollon aika. Tummat romutettavat kehät ja kuorimavaha sulatetaan kauniiksi harkoiksi.

Meillä on Ruotsin armeijan höy-rynkehitin ja siitä johdetaan höy-ry suorakaiteen muotoiseen tila-tankkiin. Tankkiin mahtuu sulatet-tavia kehiä n. 70 kpl. Vahaharkois-ta tehdään vahavalimolla niin sanot-tu ’oma pata’. Luomuhoidossa voi-daan käyttää vain luomuvahaa. Ai-kaisemmin poikkeusluvalla saatiin käyttää luomuun siirtymävaiheessa tavanomaisen mehiläispesän kuo-rimavahaa, mutta nyt tämä lupa on poistunut.

Vahasulattimesta tulevat kehät keitetään lipeässä ja osa kierräte-

Vuosi ’Vuoden Mehiläistarhaajana’ alkaa olla lopuil-laan, on viimeisen lehtikirjoituksemme aika ja tavallaan tilinteon hetki. Tämä kunniamaininta on ainutlaatui-nen, sitä ei voi saada toista kertaa mehiläishoitouran aikana. Poikkeus vahvistaa säännön. Nykyinen liiton puheenjohtaja Jyrki Parikka ja vaimonsa Hilkka ovat olleet kahdesti vuoden mehiläistarhaajina. Se ei haittaa ollenkaan, aineksia kahden vuoden lehtikirjoitteluun ja kokemusta mehiläishoidosta heillä on varmasti riit-tävästi.

Mennyt aika ei koskaan enää palaa…

Sulkuristikot odottavat ensi kesää.


tään seuraavalle kesälle. Pesäosas-tojen ja pohjien kunto tarkastetaan ja korjausta vaativat laitetaan odot-tamaan vuoroaan.

Talvitöihin kuuluu myös huna-jan käsittely ja pakkaaminen. Syk-syllä hunaja siivilöidään, ympätään ja säilytetään kylmässä varastossa tynnyreissä. Pakkaaminen tehdään tilauksien mukaan omiin pahvi- tai lasipurkkeihimme. Lajihunajat; tat-tari-, kanerva- ja mesikastehunaja pakataan pieniin lasitölkkeihin, joi-ta saa kätevästi naapurikunnassam-me olevalta Karvosen Pirkolta Pu-teli Oy:stä.

Mehiläishoitajan työ kulkee vuo-desta toiseen samaa rataa, työ on mielenkiintoista ja uusia haasteita tulee aina esille.

Nyt kaamoksen keskellä voi tuu-lettaa (–29°C) menneitä ja suunna-ta tulevaan.

Mietteissä voisi olla suomalaisen hunajan, hunajaan perustuvien tuot-

teiden, pesän ’sivutuotteiden’, uusi-en pakkauksien kehittäminen ja vie-lä paljon muuta. Mitä kaikkea mehi-läishoitajan päähän mahtuukaan ke-sän jälkeen?

Talvella on aika muistaa ystä-viä ja omaa paikallisyhdistystoi-mintaa. Yhteiset kokoontumiset ja kurssit ovat meille monelle hyviä henkireikiä ja keskustelutilaisuuk-sia. Yhdessä vaihdetaan mielenkiin-toisia kokemuksia ja tehdään hieno-ja ’ahaa-elämyksiä’. Erään paikalli-sen kauan tarhanneen mehiläishoi-tajan kanssa meillä olikin jo puhet-ta ensi kesänä olkipesän rakentami-sesta ja ”paluu menneeseen” kurssin järjestämisestä.

Viime syksynä oli karhuja Poh-jois-Karjalassa erityisen paljon. Nälkäiset karhut vierailivat ahke-rasti pihapiirissä etsien ruokaa esim. omenoita ja kasvien juuria. Runsaat karhuhavainnot vaikuttivat myös lenkkeilijöihin, heitä oli hyvin vä-hän liikenteessä. Odotamme ’kau-hulla’ nälkäisten karhujen heräämis-tä aikaisin keväällä! Karhuaitoihin virtojen saaminen on lumien aikana hankalaa. Forssan Hunajapäivillä Maa- ja metsätalousministeri Sirk-ka-Liisa Anttilan mainitsema kar-hujen kevätmetsästys voisi olla eräs ratkaisu ongelmakarhujen poistoon. Merkittävä tieto Anttilan puheessa oli myös mehiläishoidon tuleminen investointiavustusten piiriin. Aikai-semmin on ollut saatavilla vain korkotukilainaa, jota on käytetty erittäin vähän.

Mitäs mehiläisen mielessä

Mehiläiset nauttivat olostaan suu-ressa talvipallossaan. Ruokaa on pesissä joten mikäs tässä on me-hiläisten elellessä. Valtakuntaan kuuluu vain ’naisia’, kuhnurit on lempattu ulos, mitäs niillä talvella tekisikään. Pieni huoli on kuitenkin mehiläisneidoilla. Vessassa käytiin syksyllä lokakuussa ja nyt pitäisi jaksaa kevääseen jopa huhtikuulle asti. Toivottavasti vatsatauti ei yllätä eikä tarvitse olla jalat ristissä.

Luomuhunajan tuottaminen

Ei tämä vaikeaa ole. Jos olet kiin-nostunut luomuun siirtymisestä, tee oman alueesi ELY-keskukseen hake-mus. Tämän jälkeen tilalla tehdään alkutarkastus ja mehiläispesät tule-vat siirtymävaiheeseen, jota kestää vuoden. Siitä se sitten alkaa.

Ollessasi kiinnostunut luomuun siirtymisestä voit ottaa yhteyttä lä-himpään luomuhoitajaan tai meihin, autamme missä voimme.

Kiitokset tästä vuodesta teille Me-hiläinen-lehden lukijat ja kiitos pa-lautteesta jota olemme saaneet. Eri-koiskiitokset Ollikan Tarjalle, joka aina niin iloisesti ja positiivisesti odottelee juttuamme lehteen.

Tuoksuterveiset Kiteeltä mummon reseptillä leivottujen karjalanpiirakoiden muodossa.

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

TervosetKanervahunajairrotin

Iltakuva pesiltä. Kuka kävikään portilla?Oksaalihapon laittaminen.

Kuvat Pirjo ja Harri Tervonen


Ministeri Sirkka-Liisa Anttila toi juhlapuheessaan esille muun muas-sa seuraavia asioita:

”Hyvät juhlivat Lounais-Hämeen mehiläishoitajat, Hyvät sadonkor-juuseminaarin osallistujat!

Otin mielihyvin kutsun vastaan saapua puhujaksi tähän seminaa-riinne ja juhlakokoukseenne. Tei-dän työnne ja sen työn tuote, puh-das suomalainen hunaja edustaa erinomaisesti juuri sitä suomalaista, laadukasta elintarviketuotantoa, jota ministeriöni on ollut vahvasti edistä-mässä. Juuri eduskunnalle annetussa ruokaselonteossa todetaan, että ruo-ka on Suomessa kasvun ala.

Elintarvikkeiden kysyntä kas-vaa maailmassa nopeasti. FAO on arvioinut, että ruuan tuotannon tu-lee kasvaa jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan ilmaston-muutoksen eteneminen voi merkitä, että riskit maailman maataloustuo-

Sadonkorjuuseminaarin juhlapuhujana

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

tannossa kasvavat ja siten sato- ja hintavaihtelut kasvavat. Nykyinen hallitus pitää tärkeänä, että koko suomalaisen ruokaketjun kannatta-vuus ja kilpailukyky turvataan. Kil-pailukyky tulee turvata erityises-ti ilmastonmuutoksen ja globaa-lin kilpailun tuomassa uudessa, hy-vin haasteellisessa toimintaympä-ristössä.

Suomalainen ruoka tuotetaan huippulaadulla. Suomalaiset raaka-aineet: kuten maito, marjat, sienet, ruis, kaura, kalat ja tietysti myös hunaja ovat huippulaatua ja erin-omaisia. Suomessa on myös huip-puosaamista liittyen ravitsemuk-sellisen laadun kehittämiseen. Tätä suomalaisen ruoan huippulaatua tu-lee ylläpitää.

Huippulaatu pitää myös jäljittää ja todentaa. Tähän pyritään luomal-la suomalaiseen ruokaketjuun var-mistettu jäljitettävyys- ja vastuul-lisuusjärjestelmä. Kuluttajan tulee

saada entistä tarkempaa tietoa ruo-an alkuperästä ja tuotantotavasta. Järjestelmällä ylläpidetään kulutta-jan luottamus suomalaiseen ruoka-ketjuun. Jäljitettävyys- ja vastuul-lisuusjärjestelmän luominen myös elintarvikeviennin kilpailutekijänä on ensiarvoisen tärkeää.

Julkinen ruokapalvelusektori sekä muut ammattikeittiöt ohjaavat vahvasti suomalaisten ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä. Julkisen sektorin hankintaosaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Am-mattikeittiöiden valinnoilla voidaan tukea sekä alueellista että samalla ympäristön hyvinvointia. Hankin-taprosessien ei tule painottaa aino-astaan hintaa, kuten nyt liian usein tehdään. Hankintaprosessissa pitää asettaa ruoan laadun, ilmastonmuu-toksen ja aluetalouden kannalta tär-keitä kriteereitä, mutta niitä nyt ei joko osata taikka sitten tuijotetaan vain euroihin. Lopputuloksena lii-an usein on ulkomainen ruoka!! Se ei ole suomalaista huippulaatua eikä se ole suomalaista työtä.

Hyvät ystävät!Mehiläishoitajien yhteenliitty-

mä, Suomen Mehiläishoitajain Liit-to on toimintaansa valtionapua saa-va neuvontajärjestö. Liiton tehtä-vänä on mehiläishoitotaidon kehit-täminen ja kannattavan mehiläista-louden edistäminen sekä viljely- ja luonnonkasvien pölytystarpeen tur-vaaminen. Mehiläishoidon raken-nekehitys, niin meillä Suomessa kuin muualla Euroopassa, on ollut samantapaista kuin maataloudessa. Tarhaajien määrä vähenee ja samal-la suurempien mehiläistarhojen tuo-tanto kasvaa. Ammattimaisen mehi-läistarhauksen rinnalle tarvitaan pal-jon myös ammattitaitoisia harrasta-jahoitajia.

Pesämäärä kasvoi erittäin nope-asti vuosituhannen alussa. Ylivuoti-sesta hunajavarastosta, alhaisesta ir-tohunajan hinnasta ja kahden edel-lisen talven normaalia suuremmista talvitappioista johtuen pesämäärä myös väheni nopeasti ja kuluneena kesänä tuotannossa oli noin 37.000 yhdyskuntaa. Uskon vakaasti, että suomalaiset mehiläistarhaajat kään-

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kertoi sadon-korjuuseminaarissa, että myös valtiovalta edistää omilla toimen-piteillään mehiläistarhausta ja hunajantuotantoa. Maa- ja met-sätalousministeriössä valmistellaan mehiläisalan investointitukien parantamista siten, että alalle voidaan myöntää myös investoin-tiavustusta. Avustuksen taso tulee olemaan 15 % hyväksyttävistä kustannuksista. Mehiläistarhauksen ammattimaistumisen myötä tarvittavat investoinnit kasvavat ja ala kaipaa myös uusia yrit-täjiä. Näistä syistä ministeriö on valmistellut mehiläistalouden investointituen muuttamista kannustavammaksi.


tävät myös tämän laskun uudelleen nousuksi, niin ammattitaitoista vä-keä tarhaajat Suomessa ovat. Ta-voitteena jatkossa tulee olla, että pe-sämäärä ja hunajantuotanto kasva-vat selvästi nykyiseltä tasolta.

Ilmaston lämpeneminen ja sii-tä johtuvat suuret vuosittaiset sään vaihtelut voivat vähentää luontais-ten pölyttäjien määrää, minkä joh-dosta mehiläispölytyksen merkitys tulee entisestään kasvamaan. Sa-malla bioenergiatuotannon lisään-tymisen odotetaan tarjoavan uusia mahdollisuuksia mehiläistalouden kehittymiselle. Lisäksi hunajan ar-vostus vaihtoehtoisena kotimaise-na makeutusaineena on vahvassa kasvussa.

Mehiläistarhauksen suurin on-gelma on hunajasatojen suuri vaih-telu. Satojen vaihtelu vaikuttaa suo-raan hunajan hintaan ja sitä kaut-ta mehiläistalouden kannattavuu-teen. Erityisen tärkeää olisikin saa-da hunajantuottajien neuvotteluase-ma elintarvikeketjussa paremmaksi ja perinteisten markkinainstrument-tien tilalle ja rinnalle tuleekin etsiä uusia keinoja. Entistä tärkeämmik-si markkinatoimien keinoksi tulevat jatkossa maataloustuotteiden mene-kinedistäminen sekä tuottaja- ja toi-mialajärjestöjen toiminta.

Parhaillaan on valmisteilla tuot-taja- ja markkinaorganisaatioita kos-keva lainsäädäntö. Nykyisin Suo-messa toimii vastaavia organisaa-tioita lähinnä vihannestuotannossa, mutta jatkossa nämä organisaatiot tulevat mahdolliseksi kaikilla tuo-tannonaloilla. Näiden organisaati-

oiden syntymisessä ovat alan järjes-töt, erityisesti neuvonta- ja toimiala-järjestöt, avainasemassa. Organisoi-tumisen lisäksi kaikki tiedonsiirron osapuolet, koulutus, tutkimus sekä neuvonta ovat avainroolissa mark-kinaosaamisen lisäämisessä maata-loussektorilla, jossa ei ole perintei-sesti totuttu näin suuriin markkina-vaihteluihin sekä tuotannon että tuo-tantopanosten osalta.

Toinen ratkaisu ongelmaan olisi saada kulutus kasvuun. Suomessa hunajaa kulutetaan selvästi vähem-män kuin Euroopan maissa keski-määrin. Kulutuksen kasvu lähem-mäksi yhtä kiloa/henkilö vuodessa toisi kotimaiselle hunajantuotannol-le runsaasti uusia markkinoita.

Ministeriö on tukenut mehiläis-talouden kehittymistä monin tavoin. Mehiläistalouden kansallista pesä-kohtaista tukea on maksettu mehi-läistarhaajille Suomessa vuosittain noin 450.000 euroa. Pesäkohtaisen tuen tavoitteena on Suomen epä-edullisista luonnonoloista aiheutu-van kilpailuhaitan kompensoiminen sekä mehiläistalouden jatkuvuuden ja kehittymismahdollisuuksien tur-vaaminen.

Mehiläistarhaajille maksettavaa pesäkohtaista yksikkötukea on ko-rotettu viime vuosina. Tuen korot-taminen on nähty perustelluksi eri-tyisesti mehiläistalouden heikenty-neen kannattavuuden vuoksi. Vuon-na 2010 pesäkohtaista tukea mak-setaan noin 21.500 mehiläisyhteis-kunnasta.

Tämän lisäksi tukea on maksettu alan muuhun kehittämistoimintaan.

Rahoitus on käytetty tuotannon te-hostamiseen tuotanto- ja hoitome-netelmiä parantamalla sekä koulu-tuksella ja tilakohtaisella neuvon-nalla. Lisäksi rahoituksella paranne-taan hunajan ulkoista ja sisäistä laa-tua sekä tehdään soveltavaa tutki-mustyötä tiiviissä yhteistyössä alan tutkimuksen kanssa. Tämän lisäk-si Suomen Mehiläishoitajain Liitol-le myönnetään ministeriöstä tukea hunajan menekinedistämiseen sekä yleisavustusta liiton toimintaan.

Hunajantuotannon ohella mehi-läisten rooli muiden maatalouden tuotantokasvien sadonmuodostuk-sessa on merkittävä. Luontaisten pö-lyttäjien määrän vaihtelun johdosta pölytyspalvelun kysyntä on kasva-nut varsinkin hedelmän- ja marjan-viljelijöiden keskuudessa. Mehiläis-tarhaukselle tämä tarjoaakin kasva-van mahdollisuuden. Pölytyshyö-dyn merkitystä ei ehkä vielä riittä-västi ymmärretä kasvintuotannossa. Tässä meillä on mahdollisuus kehit-tää yhteistyötä kasvinviljelijöiden kanssa. Kehotan alaa olemaan tässä aktiivinen ja kertomaan muille vil-jelijöille pölytyspalvelun merkityk-sestä ja tarjoamaan rohkeasti näitä palveluita.

Hyvät hunajantuottajatLopuksi haluan toivottaa teille

mitä antoisinta sadonkorjuusemi-naaria. Lisäksi haluan onnitella juh-livaa Lounais-Hämeen Mehiläishoi-tajien yhdistystä ja toivottaa yhdis-tykselle työntäyteisiä ja makeita tu-levia vuosia.!”

HV

MEHILÄINEN 7/2010200

Suomen Paras Hunaja 2010 -kilpailun jokaisen sarjan voiton vei Kari Vääräkangas. Ensimmäis-tä kertaa kilpailun historiassa asiantuntijaraati äänesti voittajaksi kaikissa sarjoissa saman tuottajan hunajan. Karin hunajat olivat peräisin Ylivieskan alueelta.

Suomen Paras Hunaja -kilpailu käytiin lauantaina 13. marraskuuta mehiläishoitajien sadonkorjuuseminaarin yhteydessä Forssassa. Kilpailussa oli kolme sarjaa: kiteytyneet, juoksevat ja lajihunajat, ja siihen osallistui yhteensä 81 hunajaa. Kiteytyneiden sarjassa oli 52, juok-sevien sarjassa 13 ja lajihunajien sarjassa 16 näytettä.

Hunajan aistinvaraiseen arvosteluun perehtynyt asian-tuntijaraati valitsi ensin jokaisesta sarjasta viisi parasta loppukilpailuun. Asiantuntijaraadissa olivat Janne Lei-mi, Tarja Ollikka, Hilkka Parikka ja Heikki Vartiainen. Sen jälkeen paikalle erikseen kutsuttu raati maisteli ne paremmuusjärjestykseen. Raadin jäseninä olivat Leena Puura ja Pertti Mertala MTT:sta, Arto Ilvesmäki Jokiois-ten leivästä sekä Heikki Vartiainen SML:sta.

Vuoden vaihteen tienoilla kaikki kilpailuun osallistu-neet hunajat arvioidaan vielä aistinvaraisesti. Lisäksi noin puolet niistä joutuu vielä siitepölymäärityksiin ja laboratorioanalyyseihin. Aistinvaraisen arvioinnin tekee hunajan laatutoimikunta ja myöntää sillä perusteella kaikille hyvän kauppakuntoisuuden täyttäville hunajille kunniakirjan.

– Lämpimät onnittelut kaikille Suomen Paras Huna-ja 2010 -kilpailuun osallistujille! HV

Parhaat Hunajat Kari Vääräkankaalla!

Suomen Paras Hunaja 2010 äänestyksen tulos sarjoittain paremmuusjärjestyksessä

Näyte nro Ääniä yht Tuottaja HunajalajiKITEISET 23 34 Kari Vääräkangas, Ylivieska 6 33 Ari Marttila, Orimattila 81 33 Markku Yläkäs, Hamina 42 30 Juha Välimäki, Rajamäki 58 30 Aimo Nurminen, Poikko JUOKSEVAT 24 34 Kari Vääräkangas, Ylivieska 28 33 Aappo Valo, Kaustinen 54 32 Veikko Lehtonen, Saarijärvi 30 31 Pasi Riikonen, Oitti 71 30 Ulla ja Tuomo Haarakangas, Oulu LAJIHUNAJAT 22 36 Kari Vääräkangas, Ylivieska Valkomesikkä29 34 Aappo Valo, Kaustinen Hillahunaja67 32 Jorma Sahinaho, Saarijärvi Cityhunaja7 29 Raimo Tervola, Oulu Oulujokilaakso74 29 Pirjo ja Harri Tervonen, Kitee Tattari

Sarjojen viisi parasta hunajaa seminaariyleisön mais-teltavana.

Arvosteluraadin jäsenet Pertti Mertala ja Leena Puura arviointityössä.


Hunajapäivien luentojen antia Ari Seppälä

Professori Raija Tahvonen MTT:ltä kertoi hunajapäivillä suomalaisen hunajan glykeemisen indeksin ja insuliinivasteen mittaustuloksista. Glykeeminen indeksi, GI, tarkoittaa nautitun hiilihydraatin aiheuttaman veren sokeripitoisuuden nousun suuruutta. Mittaus tehdään vertaamalla tutkittavaa ruoka-ainetta 50 g glukoosiannoksen aiheuttamaan veren sokeritason nousuun. Tutkittavaa ruoka-ainetta annetaan koehenkilöille sellainen määrä, että siinä on hiilihydraatteja 50 grammaa. Leipää tarvi-taan kokeeseen noin 100 g, perunoita yli 300 g ja hunajaa noin 60 g. Kokeessa hunajan GI arvoksi saatiin 86, joka on 14 % glukoosia pienem-pi. Tulos on kuitenkin hieman korkeampi kuin kirjallisuudessa esitetyt tulokset. Ero voi johtua koehenkilöiden erilaisesta ruuansulatuksesta tai hunajan eroista.

GI:n lisäksi hunajasta mitattiin myös sen aiheuttama insuliinivaste. Kun veren sokeripitoisuus nousee, nousee myös insuliinin tuotanto. GI:n ja insuliinivasteen suuruus ei välttämättä kulje käsi kädessä. Esimerkik-si vaalean ja tumman leivän GI:t ovat lähellä toisiaan, mutta tumman lei-vän insuliinivaste on huomattavasti alhaisempi. Hunajan insuliinivaste oli glukoosiin verrattuna seitsemässä mittauksessa kuusi kertaa sama tai alhaisempi.

Nykytietämyksen mukaan pitkäaikainen veren korkea glukoosipitoi-suus on haitallista ja se aiheuttaa mm hiussuoni- ja hermovaurioita. Ve-ren korkea insuliinipitoisuus puolestaan aiheuttaa insuliiniresistenssiä, joka näyttää olevan kytköksissä sydän- ja verisuonitauteihin ja korkeaan verenpaineeseen.

Hunajatutkija Anneli Salonen joutui selvittämään suomalaisen propo-liksen ominaisuuksia pystyäkseen erottamaan mitkä hunajan fenoliset yhdisteet ovat peräisin propoliksesta ja mitkä medestä. Seitsemästä eri puolelta Suomea kerätystä propolisnäytteestä tutkittiin kaasukromatogra-fian avulla fenoliset yhdisteet. Kaikkiaan yhdisteitä löytyi 19. Eri puolelta Suomea olevat näytteet olivat samankaltaisia kemialliselta koostumuk-seltaan. 13 propoliksesta löytyneistä fenoliyhdisteistä on samoja, joita on löydetty myös suomalaisesta hunajasta. Anneli on kiinnostunut saamaan näytteitä ja havaintoja propoliksen keruusta Suomessa. Jos joku näkee mehiläisten keräävän propolista tietyistä kasveista, niin havainnot ovat tervetulleita. Vielä hienompaa, jos on mahdollista laittaa näytteitä tietystä kasvista kerätystä propoliksesta.

MTT:n uusi mehiläistutkija Sakari Raiskio kertoi vaakapesäseuran-nasta ja sen tuloksista. Internettiin päätyviä, julkisia vaakapesätietoja kerätään nyt noin paristakymmenestä pesästä eri puolelta Suomea. Tavoit-teena on laajentaa toimintaa tuleville vuosille ja tihentää havaintoverkkoa noin neljäänkymmeneen havaintopesään. Jatkossa pyritään myös siihen, että havaintojen kerääjät voivat siirtää tulokset itse suoraan nettisivuille ja ehkä hankitaan myös reaaliaikaisesti nettiin tiedot siirtäviä vaakoja. Vaakapesätoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Sakariin. Vii-me vuoden vaakapesätulosten perusteella pesäkohtainen sato oli monin paikoin keskimääräistä parempi.

Näyte nro Ääniä yht Tuottaja HunajalajiKITEISET 23 34 Kari Vääräkangas, Ylivieska 6 33 Ari Marttila, Orimattila 81 33 Markku Yläkäs, Hamina 42 30 Juha Välimäki, Rajamäki 58 30 Aimo Nurminen, Poikko JUOKSEVAT 24 34 Kari Vääräkangas, Ylivieska 28 33 Aappo Valo, Kaustinen 54 32 Veikko Lehtonen, Saarijärvi 30 31 Pasi Riikonen, Oitti 71 30 Ulla ja Tuomo Haarakangas, Oulu LAJIHUNAJAT 22 36 Kari Vääräkangas, Ylivieska Valkomesikkä29 34 Aappo Valo, Kaustinen Hillahunaja67 32 Jorma Sahinaho, Saarijärvi Cityhunaja7 29 Raimo Tervola, Oulu Oulujokilaakso74 29 Pirjo ja Harri Tervonen, Kitee Tattari


Mehiläisala kaipaa kansainvälisten asioiden ja suhteiden hoitajia. Henki-löt, jotka tällä hetkellä ovat mukana, eivät ole käytettävissä enää kovin kauan. Sama koskee myös eläinlää-kinnällistä osaamista.

Muihin jäsenmaihin verrattuna Suomi on pystynyt käyttämään sel-västi keskimääräistä paremmin EU:n mehiläishoito-ohjelman resursseja. Lisäksi EU:n jäsenmaista ainoana Suomella on käytössään pesäkohtai-nen tuki. Tänä vuonna se toi mehi-läistarhaajille noin 470.000 euroa li-sätuloja. Pesätuki on erittäin merkit-

Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Forssassatävä lisä mehiläisalalle, ja siitä mehi-läistarhaajien kannattaa pitää kiinni myös alan sisällä.

Mehiläisala itse voi vaikuttaa alan kannattavuuteen. Tuottajien, pakkaa-jien ja kaupan yhteistoimintaa pitää kehittää siten, että tulevaisuudessa voidaan välttää hunajan suuria hin-nan vaihteluita. Valmisteilla oleva lainsäädäntö antaa siihen lisämah-dollisuuksia.

Puheenjohtaja Jyrki Parikka päät-ti syyskokouksen avauspuheensa sa-noin: ”Rooman antiikin poliitikko Cato sanoi aikoinaan, että muuten olen sitä mieltä, että Karthago on

SML:n sääntömääräinen syys-kokous pidettiin 14. marras-kuuta Hotelli Scandicissa Fors-sassa. Kokouksen avasi johto-kunnan puheenjohtaja Jyrki Parikka. Avauspuheessaan hän kertoi muun muassa seuraa-vaa. SML:n talous on vakaalla pohjalla myös ensi vuoden osal-ta. Mehiläistarhaajien määrä kuitenkin vähenee edelleen ja alalle kaivataan uusia yrittä-jiä. Koulutukseen pitää panos-taa sekä peruskoulutuksen että jatkokoulutuksen osalta, jotta suomalaisen hunajan saatavuus voidaan turvata alkavalla vuosi-kymmenellä.

hävitettävä! Muuten olen sitä miel-tä, että mustat kehät pitää sulattaa, ja varroaa pitää torjua!”

Syyskokouksen puheenjohtajak-si valittiin Sakari Raiskio ja sihtee-riksi Lauri Ruottinen. Pöytäkirjan-tarkastajiksi valittiin Markku Pelk-kikangas ja Heimo Varonen. Ko-kouksen nopeuttamiseksi ääntenlas-kijoita päätettiin valita kolme: Mar-ja Koskenkorva, Pilvi Mansikka-viita ja Tuija Saarinen.

Paikalla oli edustettuna 22 pai-kallisyhdistystä, ja heillä oli käytös-sään yhteensä 69 ääntä. Kokous to-dettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

SML:n puheenjohtajalle pää-tettiin maksaa vuosikorvauksena

Uusiksi johtokunnan jäse-niksi valittiin Eija Hagert Varsinais-Suomen Mehi-läishoitajat, Pertti Paavo-la Helsingin Seudun Me-hiläishoitajat sekä Väinö Kuivalainen Kuopion Seu-dun Mehiläishoitajat.

Johtokuntaan valituksi tuli myös Matti Ruusunen Porin Seudun Mehiläishoitajat (kuvassa keskellä). Hän sai varajäsenekseen Rami Heikkilän Pohjois-Satakunnan Mehiläishoitajista (edessä).

Eija Hagert Pertti Paavola

Väinö Kuivalainen


Lounais-Hämeen mehiläishoitajain vuosijuhlaan ja illalliselle osal-listui yli 100 henkilöä. Tapahtuma oli lämminhenkinen ja illallinen oli runsas ja maistuva. Kunniamerkkien jaon, puheiden ja kiitosten lisäksi ohjelma sisälsi komean irlantilaistanssiesityksen. Siitä vastasi turkulainen tanssiryhmä Heini Pollarin johdolla. Loppuillasta juhlavieraita tanssitti mehiläishoitajien oma terapiabändi Too Late, johon kuuluivat Pentti Ruuttunen laulu, Vesku Ruottinen, sooloskitta ja pilli, Sakari Raiskio komppiskitta, Lauri R. basso sekä Ari Lahti, pöntöt. Hauskaa oli ainakin bändillä, toivottavasti myös muillakin!

Lounais-Hämeen Mehiläishoitajat kiittää kaikkia yhdistyksen 40-vuotisjuhlaan osallistuneita tahoja.

3.000,00 ja varapuheenjohtajalle 1.500,00. Muille johtokunnan jäse-nille maksetaan 100,00 €/kokous. Matkakustannukset korvataan ve-rohallinnon ohjeen mukaan, ja tilin-tarkastajille maksetaan laskun mu-kaan. Lisäksi kokous antoi johto-kunnalle tehtäväksi valmistella toi-mikuntien kokouspalkkiot seuraa-vaan kokoukseen.

Jäsenmaksua korotettiin yhdellä eurolla 45,00 euroon. Menekinedis-tämismaksua päätettiin kerätä jäsen-maksuperinnän yhteydessä 1,00 €/edellisen vuoden tuottava pesä. Kan-nattajajäsenten jäsenmaksuksi vah-vistettiin 85,00–340,00. Menekin-edistämismaksua käytetään kansalli-sen ja omarahoitteisen menekinedis-tämisohjelman omarahoitukseen. Li-säksi johtokunnalle annettiin tehtä-väksi tehdä suunnitelma säästössä olevan menekinedistämisrahan käy-töstä.

Vuoden 2011 toimintasuunnitel-ma ja talousarvio hyväksyttiin esi-tettynä.

Johtokunnan jäsenet/varajäsenet kaudeksi 2011–2012 valittiin seu-raavasti: Eija Hagert/Aappo Valo, Väinö Kuivalainen/Aino Sukanen, Matti Ruusunen/Rami Heikkilä ja Pertti Paavola/Pentti Paala.

Todettiin, että kauden 2010– 2011 varajäsenistä Väinö Kuivalainen ja Matti Ruusunen valittiin varsinai-siksi jäseniksi kaudelle 2011–2012. Heidän tilalleen päätettiin valita va-rajäsenet vuodeksi 2011 seuraavas-ti: Kaija Tunkkari/varajäsen Erika Ruhberg ja Vuokko Honkaniemi/varajäsen Merja-Riitta Laurila.

Todettiin että 1.9.2010 voimaan astuneen yhdistyslain mukaan SML:n tulee valita tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille va-ramiehet. Tilintarkastaja nimikettä voi käyttää vain KHT- tai HTM-ti-lintarkastaja. Vuoden 2011 tilintar-kastajaksi valittiin Kai Kiljander, KHT, JHTT ja hänen varamiehek-seen valittiin Matti Huhtala, KHT. Vuoden 2011 toiminnantarkastajak-si valittiin Johan-Fredrik Selin ja hänen varamiehekseen valittiin Sei-ja Soini.

HV

Lounais-Hämeen Mehiläishoitajat 40 v.

Vuosijuhlassa SML:n viirillä palkittiin Juha Simola, Sakari Raiskio, Pentti Nummi, Hilkka Lehtonen, Ilkka Kurikka, Juha-ni Kujamäki, Ari Eskola, Lauri Ruottinen ja Seppo Korpela.

Lauri Ruottinen ja Seppo Kor-pela saivat lisäksi Suomen Me-hiläishoitajain Liiton kullatun merkin.

Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Forssassa


Altiparmak, Turkin suurin hunajapakkaamoTurkissa toimii noin 500 kaupallista hunajapakkaamoa. Yksin Istanbulin noin 15 miljoonaa ihmistä syövät 4,5 miljoonaa kiloa hunajaa. Altiparmak on maan suurin hunajapakkaaja ja se keskittyy tällä hetkellä pelkästään hunajaan. Kokonaistuotanto on 8 miljoonaa kiloa ja kes-kimääräinen tuottajahinta on 3–4 euron paikkeilla. Kau-passa hunajan myyntihinta on 8–9 euron paikkeilla.

Yritys työllistää 250 henkilöä ja sen toimintaan kuu-luu mm. 15 henkilön hunajalaboratorio, joka valvoo oman tuotannon laatua. Laboratorion analyyseihin kuu-luvat hunajan ominaisuudet ja lääkejäämät. Tärkeimmät tehtävät ovat lääkejäämien seulominen ja hunajaväären-nösten toteaminen.

Hunajan alkuperän määrittäminen perustuu siitepö-

Kuulumisia neljännestä Eurbee- kongressista Turkin Ankarasta

Lassi Kauko, Lauri Ruottinen, Ari Seppälä ja Jyrki Parikka

lyjen, mesikastemerkki-en ja fysikaalisten omi-naisuuksien analyyseihin ja aistinvaraiseen arvioon. Kokonaiskuvan mukaan erotellaan erikoishunajik-si kolme erilaista lajihuna-jaa sekä viisi aluekuvahu-

Turkin 71 miljoonainen väestö käyttää henkeä kohden saman verran hunajaa kuin suomalai-setkin. Yhteensä hunajaa kuluu vuodessa noin 50 miljoonaa kiloa. Tämä tuotetaan maan 2–3 miljoonassa mehiläispesässä, pakataan noin 500 pakkaamossa ja myydään kokolailla samoilla hintatasoilla eri portaissa kuin meidän hunaja tänä päivänä. Turkkilainen hunajatalous on lyhyesti sanottuna satojen miljoonien eurojen business, kun meillä puhutaan kaiken kaikkiaan alle 30 miljoonan euron vuosittaisesta kaupan loppukäyttäjäarvosta. Itse turkkilaiset sanovat-kin: ”Meillä on maailman kallein hunaja tulotaso huomioon ottaen”. Paras nähty hinta oli Istanbu-lin lentoasemalla myynnissä ollut 350 gramman kakkuhunaja, jonka hinta oli 17 euroa.

najaa. Nyt on aloitettu myös aromiaineiden analysoin-tiin ja siitä piirrettävään hunajan aromiprofiiliin perus-tuva lajihunajamäärittely.

Myös lähes kaikki Turkissa tuotettavat hunajalaadut kiteytyvät ja juoksevaksi käsitellään tarkkaan valitut la-jihunajat. Tärkeä syy hunajan alkuperän määrittämiselle lajihunajien tuotannon ohella on hunajan käsittely juok-sevaksi. Läpivirtauksessa käsittely kestää kolmisen tun-tia ja on kaksivaiheinen. Hunaja lämpiää hetkellisesti noin 70 asteeseen ja se jäähdytetään käsittelyn jälkeen nopeasti huoneen lämpöön. Oma laboratorio seuraa hu-najan laatua tässäkin työssä.

Kuv

at L

auri

Ruo

ttine

n

Hunajan maistatusta var-ten valmistetut annoste-lijat toimivat hyvin juok-sevien hunajien maista-tuksessa.

Lassi Kauko ja Ari Seppä-lä perehtyvät turkkilaiseen Apimaye -muovipesään. Jyr-ki huomasi, että kehäkoko on ”melkein Langstroth”, sillä muutaman millin erot maailmalla käytettyyn stan-dardimittoihin estävät tä-män pesän maailmanval-loituksen.

Kaiserin alueen hunajan ja mäntyhunajan aromiprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan.


Elektroninen hintalappu eli RFID (Radio Frequency identification) tarra on pieni, tulevaisuudessa kaup-patavaroihin kiinnitettävä tunniste, johon voidaan hinnan lisäksi sisällyttää monenlaista tietoa tuot-teesta ja sen käytöstä. Tätä samaa tarraa on kokeiltu yksittäisten mehiläisten merkkaukseen. Tarra tunnis-tetaan elektronisella lukijalla samoin kuin perinteinen viivakoodikin. Ainut ero on se, että tarra lähettää tieton-sa lukijaan radiosignaalina eikä ”näköyhteyttä” tarvita. Tulee siis mieleen se, että voitaisiinko emot merkitä tällaisella tarralla ja sitten vain lukijalla tutkailla emon paikka joko pesän sisältä tai ulkopuolelta.

Hyvät puolet tarrassa ovat sen automaattinen luke-minen, hyvin säilyvä informaatio, rajoittamaton määrä erilaisia tietoja, joita tarraan voidaan tallentaa. Selkäkil-peen liimattuna se ei haitta mehiläisten elämää.

Ensimmäisen huono puoli on se, että lukulaite mak-saa noin 1000 euroa, vaikka tarrat ovatkin vain parin eu-ron hintaisia. Toinen vakavampi haittapuoli on se, että lukuetäisyys on näillä tutkimuskäytössä olleilla tarroilla vain 2–3 mm, joten tämän tarran radiosignaalin kanta-vuus ei mahdollista vielä ”elektronista emon etsintää”.

Bolognan tutkijat olivat testanneet pesiä siirtämällä, olivatko mehiläiskannat säilyttäneet Pohjois-, Keski-, ja Etelä-Italiassa paikallisiin oloihin sopivat ominai-suutensa. Perinnölliset sopeutumat omalle alkuperäalu-eelle olivat hyvin selkeitä. Keski-Italian kannat toimivat kohtalaisesti kaikkialla, mutta varsinkaan etelän mehi-läiskannat eivät sopineet Pohjois-Italian tarhaukseen, sillä hunajasato jäi keskimäärin yli puolta pienemmäksi pohjoisiin kantoihin verrattuna.

Jopa ammattimaista mehiläishoitoa on harjoitettu Palestiinan alueella jo ennen ajanlaskun alkua. Hämmästyttävää on havaita, että tänäkin päivänä – 3000 vuoden jälkeen – alueelta on edelleen löydettävissä samanlaisia pesiä ja hoitotapoja. Tosin mehiläiskanta on vaihtunut, sillä arkeologiset löydöt osoittavat, että mehiläisrotu oli aiemmin kotoisin pohjoisen suunnasta lähinnä Turkista.

Aivan toisenlainen aihe oli israelilaisen Sharoni Shafirin esityksessä mehiläisten matkan arvioin-nista. Mehiläisethän ilmoittavat tanssillaan etäisyyden löytämäänsä mesilähteeseen. Kysymys on, miten ne mittaavat matkan, tapahtuuko se sen mukaan, miten paljon matkalla kuluu energiaa tai aikaa vai jollain muulla tavalla? Vaikuttaako esimerkiksi tuuli tai ylä- tai alamäki? Ratkaisu tähän kysymykseen on löydetty opettamalla mehiläisiä lentämään tunnelissa, jonka seinät ovat mustavalkoista ruudukkoa. Kokeissa on to-dettu, että mehiläiset arvioivat matkan silmillään, mitä

enemmän kuviot vilistävät silmissä, sitä pitemmäksi ne arvioivat matkan. Vilistystä voidaan säätää muuttamalla tunnelin kapeutta ja näin on voitu osoittaa, että kapean tunnelin päässä lyhyemmän matkan päässä oleva ruoka-lähde on mehiläisten mielestä kauempana kuin leveän tunnelin päässä oikeasti kauempana sijaitseva lautanen. Kuvio ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen: nimittäin energiankulutus tulee sillä lailla mukaan, että tanssin kestolla mehiläiset arvioivat todellisuudessa lähempänä sijaitsevan mesilähteen paremmaksi, kuin tanssilla lä-hemmäksi ilmoittamansa lähteen.

3000 vuotta vanhaa mehiläishoitotekniikkaa on edelleen käytössä Lähi-Idässä.

Apimaye -parituspesämoduli, johon oli ympätty kaikki parituspesissä tarvittavat toiminnot neljään osaan jaet-tuun pesälaatikkoon.

MEHILÄINEN 7/2010206Yhdessä hyvä tulee.

Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutusSuomen Mehiläishoitajainliitto ry ja Pohjola Vakuutus Oy ovat sopineet Liiton jäsenten ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksesta seuraavaa:

Vakuutettuja ovat Liiton varsinaiset jäsenet toimiessaan mehiläistenhoitajina tai vastaavassa työssä, itsenäisinä am-matinharjoittajina taikka yksityisellä toiminimellä, eivät kui-tenkaan jos harjoitetaan yhtiömuotoisesti tai muita henkilöitä käyttäen. Vakuutuskauden aikana Liittoon liittyneet jäsenet ovat vakuutettuja jäsenyyden alkamisesta lähtien. Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa.

Lisäerityisehto:Vakuutus kattaa myös tuotevastuun, josta tarhaaja joutuu henkilökohtaiseen vastuuseen.

VakuutusmäärätVastuuvakuutus:Vakuutusmäärä on henkilö- ja esinevahingoissa 100.000 euroa vahinkotapahtumaa kohti

Oikeusturvavakuutus:Vakuutusmäärä 10.000 euroa vakuutustapahtumaa kohti.

OmavastuuVastuuvakuutus:Vakuutetun omavastuu jokaisessa vahinkotapahtumassa on 100 euroa.

Oikeusturvavakuutus:Vakuutetun omavastuu jokaisessa vakuutustapahtumassa on 15% kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa.

Hyödynnä Suomen Mehiläishoitajain Liiton edut myös omissa vakuutuksissaKeskittämällä omat ja perheesi vakuutukset Pohjola Vakuu-tukseen saat merkittäviä etuja vakuutuksista. Etuasiakkaana saat alennusta vakuutusmaksuista seuraavasti:

- 7 % alennusta koti- ja omaisuusvakuutuksista, tapaturma-ja jatkuvista matkavakuutuksista- 10 % alennusta hoitokuluvakuutuksesta- 7 % alennus liikenne- ja autovakuutuksesta- 8 % lisäalennusta bonuksellisista Super-, Kevyt- tai Iso-kaskoista.

Näiden lisäksi Suomen Mehiläishoitajainliiton jäsenenä 20 % lisäalennusta ensimmäisen vuoden maksusta. Toisena vuonna alennus on 15 % ja kolmantena 5 %. Alennukset koskevat seuraavia vakuutuksia: Omakoti-vakuutus, vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus, arvotavaravakuutus, pienvenevakuu-tus, tapaturmavakuutus, matkatavaravakuutus ja matkus-tajavakuutus.

OP-bonusasiakkaana saat vielä 3 % lisäalennuksen useim-mista vakuutuksista ja voit maksaa vakuutusmaksujasi OP-bonuksilla.

Järjestön PerushenkivakuutusOP-Henkivakuutus Oy antaa Suomen Mehiläishoitajain Lii-ton jäsenelle ja samassa taloudessa asuvalle puolisolle il-maisen summankorotuksen itse otettuun Järjestön Perus-henkivakuutukseen. Summan korotus on vuonna 2011 naisille 30 % ja miehille 20 %. Tämä tarkoittaa sitä, että jä-senen ja hänen puolisonsa saavat Järjestön Perushenkiva-kuutuksen vakiomaksulla 30 % ja 20 % normaalia suurem-man vakuutussumman.

Pohjola Vakuutuksen edut Mehiläishoitajain liiton jäsenille

Mehiläistappiot puhuttavat

Ankarassa oli edelleen tärkeänä aiheena mehiläiskuntien kuolleisuus. Mikään uusi asia se ei ole. Aiheesta kokoa-van esityksen pitänyt Peter Neumann oli löytänyt jopa vuodelta 950 Irlannista tietoja suurista mehiläistappi-oista. Sen jälkeen niistä on löytynyt kertomuksia aina silloin tällöin, esimerkiksi 1920 luvun Isle of Wightin taudista Brittein saarilta. Voidaan todeta, että suuria vaihteluita mehiläisten henkiinjäämisessä on esiintynyt kautta aikojen jo ennen kuin CCD:n eli mehiläiskuntien luhistumiseen esitettyjä erilaisia syitä, kuten esimerkiksi varroaa, kännykkäsäteilyä, kasvinsuojeluaineita tai No-sema ceranaa on ollut vielä mehiläisiä vaivaamassa. Vaikka mehiläistappioita on ollut jo aikoja sitten, on tuntuma se, että viime aikoina kuntien kuolleisuus on li-sääntynyt eri puolilla maailmaa. Myös esimerkiksi Lähi-Idässä, jossa ei talvea sellaisena, kuin me sen tunnemme ole. Kasvaneet menetykset ovat syynä siihen, että varsin-kin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on 2000-luvulla ryhdytty seuraamaan mehiläiskuntien menestymistä ja tutkimaan kuolleisuuden syitä.

Menetyksiä aiheuttavat monet eri syyt: emotappiot, huono tai riittämätön talviruoka, erilaiset tarttuvat taudit. Alttiutta esimerkiksi tarttuville taudeille lisäävät erilai-set rasitustekijät, jotka koettelevat mehiläistemme kestä-vyyttä. Näistä osa on suoraan hoitajasta johtuvia, esimer-kiksi pesien siirrot paikasta toiseen ovat tällaisia. Laitu-mien laatu ja yksipuolisuus ovat toinen tällainen tekijä. Vaikka suuret viljelmät olisivat sinänsä hyviä mehiläis-kasveja, kuten auringonkukkaa, laventelia tai rypsiä, ei tilanne mehiläisille usein ole hyvä, koska näiden viljely-kasvien kukinta-ajan ulkopuolella ei pelloilla ole muuta saatavaa ja syksyllä jää pesien ravitsemustilanne heikok-si ja samalla syntyvät talvimehiläiset puolikuntoisiksi. Tosin meillä Suomessa tässä suhteessa tilanne on parem-pi kuin tiheämmin asutuissa maissa, kun meillä useim-missa paikoissa mehiläisten lentopiirissä on metsää, suo-ta, rantoja ja muita luonnollisia kasvuympäristöjä. Mer-kittävä rasitustekijä voivat olla kasvinsuojeluaineet, jot-ka jo pieninä, mehiläisiä sinänsä tappamattomina pitoi-suuksina heikentävät mehiläisten elinkykyä.

Merkittävin rasitustekijä mehiläisille on varroa. Suu-ret jatkuvat mehiläistappiot näyttävät esiintyvät alueilla, joissa on myös vankka punkkikanta, jota joudutaan myös torjumaan. Sen sijaan niiltä alueilta – sellaisiakin vielä on –, joilla punkista ei ole ongelmaa, ei raportteja suu-rista tuhoista ole kuulunut. Tällaisia kulmia maailmalla on Australiassa ja eteläisessä Afrikassa.

Varroasta on lisäksi tullut vuosien varrella alkuaiko-jen ongelmaa pahempi. Tämä johtuu sen myötä lisäänty-neistä virustartunnoista. Ennen punkkikautta virustartun-nat olivat suhteellisen harvinaisia ja silloinkin kun niitä esiintyi, pystyivät ne tuskin vakavasti vahingoittamaan mehiläiskuntaa. Tilanne on täysin toinen nyt, kun loisivat

punkit heikentävät mehiläisten vastustuskykyä ja lisäksi ne vielä kuljettavat tartunnan mehiläisestä toiseen. Ny-kyään onkin vaikea löytää punkkialueelta mehiläiskun-tia, joissa ei ole virustartuntoja. (Edellytys viruslöydöl-le ovat tosin tuoreet oikein käsitellyt näytteet.)

Avaintekijä suurissa mehiläismenetyksissä on siis usein varroa, jolla lisäksi on viruslasti mukanaan. Tap-pioiden torjunta edellyttää kaikilta osallisilta paljon työ-tä, tutkijoilta, mehiläishoitajilta ja neuvonnalta. Neu-mannin mukaan tutkijat ja hoitajat ovat liian kaukana toisistaan ja tämän välimatkan ylittäminen on neuvon-nan tehtävä.

Peter Neumann veti yhteen mehiläistappioiden syyt seuraavasti

1. Monet tuntemattomat ja tunnetut syyt vaikuttavat tuhoihin. Ei voida nimetä yhtä ja yksittäistä syytä mehiläistuhoihin vaan aina laajempaa aluetta tarkas-teltaessa syitä on useita.

2. Tuhoutumiseen johtaa laaja valikoima eri syiden yhteisvaikutuksia. Nämä ovat suurelta osin tuntemat-tomia, sillä eri tekijöiden vaikutus toisiinsa tunnetaan huonosti.

3. Varroa on avaintekijä, joka esiintyy yleisesti ja yhte-näisesti hyvin monilla alueilla. Siellä missä varro-apunkki esiintyy on myös suuria tappioita

4. Tärkeää on hyvä mehiläishoitotekniikka, sen ylläpito sekä jatkuva pyrkimys mehiläisten hyvinvointiin

5. Tukijat ja mehiläishoitajat eivät keskenään pysty rat-kaisemaan mehiläisten tuhoutumisen ongelmaa, vaan heidän välilleen tarvitaan tiedon kaivajia ja levittäjiä. Neuvonta, koulutus ja monet yhteiset kontaktipinnat ovat välttämättömiä mehiläishoitajien toimintojen kehittämisen kannalta eikä tämä tapahdu itsestään vaan se vaatii järjestelmällistä kehitystyötä.

Kuulumisia neljännestä Eurbee- kongressista Turkin Ankarasta

Hacettepe yliopiston mehiläistalousopiskelijat toimivat COLOSS -kongressioppaina. Kaikki he suunnittelivat mehiläistutkijan uraa. Tässä heistä vain puolet.

MEHILÄINEN 7/2010 207Yhdessä hyvä tulee.

Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutusSuomen Mehiläishoitajainliitto ry ja Pohjola Vakuutus Oy ovat sopineet Liiton jäsenten ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksesta seuraavaa:

Vakuutettuja ovat Liiton varsinaiset jäsenet toimiessaan mehiläistenhoitajina tai vastaavassa työssä, itsenäisinä am-matinharjoittajina taikka yksityisellä toiminimellä, eivät kui-tenkaan jos harjoitetaan yhtiömuotoisesti tai muita henkilöitä käyttäen. Vakuutuskauden aikana Liittoon liittyneet jäsenet ovat vakuutettuja jäsenyyden alkamisesta lähtien. Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa.

Lisäerityisehto:Vakuutus kattaa myös tuotevastuun, josta tarhaaja joutuu henkilökohtaiseen vastuuseen.

VakuutusmäärätVastuuvakuutus:Vakuutusmäärä on henkilö- ja esinevahingoissa 100.000 euroa vahinkotapahtumaa kohti

Oikeusturvavakuutus:Vakuutusmäärä 10.000 euroa vakuutustapahtumaa kohti.

OmavastuuVastuuvakuutus:Vakuutetun omavastuu jokaisessa vahinkotapahtumassa on 100 euroa.

Oikeusturvavakuutus:Vakuutetun omavastuu jokaisessa vakuutustapahtumassa on 15% kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa.

Hyödynnä Suomen Mehiläishoitajain Liiton edut myös omissa vakuutuksissaKeskittämällä omat ja perheesi vakuutukset Pohjola Vakuu-tukseen saat merkittäviä etuja vakuutuksista. Etuasiakkaana saat alennusta vakuutusmaksuista seuraavasti:

- 7 % alennusta koti- ja omaisuusvakuutuksista, tapaturma-ja jatkuvista matkavakuutuksista- 10 % alennusta hoitokuluvakuutuksesta- 7 % alennus liikenne- ja autovakuutuksesta- 8 % lisäalennusta bonuksellisista Super-, Kevyt- tai Iso-kaskoista.

Näiden lisäksi Suomen Mehiläishoitajainliiton jäsenenä 20 % lisäalennusta ensimmäisen vuoden maksusta. Toisena vuonna alennus on 15 % ja kolmantena 5 %. Alennukset koskevat seuraavia vakuutuksia: Omakoti-vakuutus, vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus, arvotavaravakuutus, pienvenevakuu-tus, tapaturmavakuutus, matkatavaravakuutus ja matkus-tajavakuutus.

OP-bonusasiakkaana saat vielä 3 % lisäalennuksen useim-mista vakuutuksista ja voit maksaa vakuutusmaksujasi OP-bonuksilla.

Järjestön PerushenkivakuutusOP-Henkivakuutus Oy antaa Suomen Mehiläishoitajain Lii-ton jäsenelle ja samassa taloudessa asuvalle puolisolle il-maisen summankorotuksen itse otettuun Järjestön Perus-henkivakuutukseen. Summan korotus on vuonna 2011 naisille 30 % ja miehille 20 %. Tämä tarkoittaa sitä, että jä-senen ja hänen puolisonsa saavat Järjestön Perushenkiva-kuutuksen vakiomaksulla 30 % ja 20 % normaalia suurem-man vakuutussumman.

Pohjola Vakuutuksen edut Mehiläishoitajain liiton jäsenille


Vaakapesien perusteella hu-najasato kertyi pesiin Etelä-Suomessa kesäkuun puolivä-lin ja heinäkuun kolmen en-simmäisen viikon aikana ja Keski-Suomessa noin viikkoa myöhemmin. Satoa tuli tavan-omaista pitempään, noin viisi viikkoa. Pesäkohtainen sato oli keskimääräistä parempi lähes koko maan alueella lukuun ottamatta Pohjois-Suomea. Varaston kanssa kuluvalla sa-tokaudella myyntiin tulee noin 1,9 milj. kg suomalaista huna-jaa. Kulutusta olisi suurem-mallekin määrälle!

Satokysely tehtiin satunnaisotannal-la SML:n jäsenrekisterin varsinai-sista jäsenistä. Kyselylomakkeita lähetettiin 174, ja vastauksia pa-lautui 126. Kyselyn yhteydessä tie-dusteltiin satotietojen lisäksi muun muassa hunajavaraston suuruutta, varroan torjuntaan liittyviä asioita, tarhaajien odotuksia lähivuosille ja

Huomio hunajan hinnoitteluunKesän sato ja varasto hupenevat vauhdilla

taan oksaalihappoa käyttäneet me-nettivät lähes yhtä paljon pesiä. Se johtuu siitä, että oksaalihapon käyt-tö yksin on monasti riittämätön tor-juntamenetelmä. Muurahaishappo + oksaalihappo käsittelyllä talvitap-piot olivat noin 15 %. Tymoli + ok-saalihappo käsittelyn tappio oli hie-man edellistä suurempi. Kaikissa em. ryhmissä käytettiin suurin piir-tein saman verran kuhnurikakkume-netelmää.

Hunajasato

Kyselyn mukaan hunajasato oli 1,7 milj. kg ja keskisato 47 kg/pesä. Varasto mukaan lukien kuluvalla satokaudella myyntiin tulee noin 1,9 milj. kg hunajaa. Parhaat pesäkoh-taiset sadot saatiin Itä-Suomen lää-nissä. Siellä parhaiten hunajaa an-toi Pohjois-Savon alue. Vastaavasti Pohjois-Suomessa sato jäi muu-tamaan kiloon pesää kohti. Varas-tossa olevat hunajat olivat pääosin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä.

Heikki Vartiainen

tarhaajien ikää ja tarhausaikaa. Alu-eellinen tarkastelu tehtiin nykyisen läänijaon mukaan.

Talvitappio

Talvitappiot olivat keskimääräistä suuremmat koko maan alueella. Pesistä menetettiin 20 prosenttia. Muun muassa Lapin, Keski-Suo-men, Pohjois-Karjalan, Kymenlaak-son ja Mikkelin alueilta on tullut tietoja huomattavasti normaalia suu-remmista talvitappioista.

Tarhaajalla olevien tuottavien pesien mukaan tarkasteltuna pie-nimmillä tappioilla, noin 13 %, sel-visivät yli 100 pesän tarhaajat. 15–50 pesän ja 51–100 pesän tarhaajil-la tappiot olivat noin 17 %. Alle 15 pesän tarhaajat menettivät keski-määrin 33 % pesistä.

Torjuntamenetelmiä vertailtaes-sa eniten talvitappioita oli niillä, jot-ka eivät käyttäneet torjunnassa ol-lenkaan oksaalihappoa. He menet-tivät joka neljännen pesän. Ainoas-

Alueellinen tilasto Vastauksia Talvitappio Keskisatovuodelta 2010(uusi läänijako) kpl % kg/pesäEtelä-Suomen lääni 28 19 44Länsi-Suomen lääni 56 21 49Itä-Suomen lääni 20 17 56Oulun lääni 13 18 39Lapin lääni 2 68 5Koko maa 119 20 47

Pesämäärä Keski-ikä vuotta Hoitokokemus vuotta0–15 pesää 58 1716–50 pesää 59 2551–100 pesää 62 34yli 100 pesää 60 33

Alueellinen tilasto vuodelta 2010 Vastauksia Talvitappio Keskisato

(uusi läänijako) kpl % kg/pesä

Etelä-Suomen lääni 28 19 44

Länsi-Suomen lääni 56 21 49

Itä-Suomen lääni 20 17 56

Oulun lääni 13 18 39

Lapin lääni 2 68 5

Koko maa 119 20 47

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

% pesistä

Pesäkohtaiset varroan torjuntamenetelmät

2004 - 2010

apis+apit

muurah.h.

tymoli

oksaalih.kaa.

oksaalih.tip.

kuhnurik.

ei torjuntaa


Varroan esiintyminen ja torjuminen

Torjuntamenetelmistä suosituin oli oksaalihapon käyttö (61 % tarhaa-jista): oksaalihappotiputusta käyt-ti 56 % ja oksaalihappokaasutusta 5 %. Seuraavaksi eniten käytettiin tymolia (32 %), muurahaishappoa (27 %) ja kuhnurikakkumenetelmää (24 %). Synteettisiä torjunta-aineita käytti 2 % tarhaajista.

Pesäkohtaisesti tarkasteltuna 95 % niistä käsiteltiin oksaalihapol-la (88 % tiputus ja 7 % kaasutus). Tymolia käytettiin 26 %:iin ja muu-rahaishappoa 29 %:iin pesistä. Kuh-nurikakkumenetelmää käytettiin 20 %:iin pesistä.

Yleisin pesissä käytetty torjun-tayhdistelmä oli muurahaishappo-käsittely ja oksaalihappotiputus. Sa-man verran käytettiin tymolikäsit-telyä ja oksaalihappotiputusta. Kol-mannes molemmista käyttäjistä te-hosti vielä torjuntaa kuhnurikakku-menetelmällä.

Tulevaisuuden näkymät

Mehiläistarhaajien odotukset alaa kohtaan ovat varovaisen myöntei-set. Siihen vaikuttaa osaltaan kesän kohtuullisen hyvä sato ja erityisesti markkinatilanteen selvä paranemi-nen. Poikkeuksetta kaikki ovat ol-leet sitä mieltä, että hunajakauppa on käynyt erittäin hyvin. Hunajan hinta on nousussa, ja heinäkuun lopussa varastossakin olleet hunajat on käytännössä myyty seuraavaan satoon mennessä.

Vastaajista lähes puolet aikoo li-sätä pesiä. Kaksi tarhaajaa viidestä aikoo pitää pesämäärän ennallaan. Pesiä aikoo vähentää 15 prosenttia tarhaajista. Vastanneiden mehiläis-tarhaajien keski-ikä oli kunnioitetta-vat 58,7 vuotta! Mehiläisiä he olivat hoitaneet keskimäärin 21 vuotta.

Nykyisellä kehityksellä suoma-laisesta hunajasta on tulevina vuo-sina enemmänkin puutetta kuin yli-tarjontaa! Arvostakaamme omaa työtämme hinnoittelemalla hunaja oikein! – Lämmin Kiitos Kaikille satokyselyyn vastanneille!

Mehiläistarhausten karhuvahinkojen estämistä ja korvaamista säätelevä lainsäädäntö muuttui uuden riistavahinkolain astut-tua voimaan vuoden alusta. Tavallista suurempien vahinkojen vuoksi SML kokosi maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäs-täjäin keskusliiton edustajat neuvotteluun mehiläistarhaajia koskevista vahingoista. Keskustelun aikana käytiin läpi ny-kytilannetta.

Karhukantojen säätely tapahtuu ensisijaisesti kotimaisten päätösten perusteella. Tavoitteena on pitää Itä-Suomen karhukanta nykytasolla tai hieman alempana, mutta Keski- ja Etelä-Suomen karhukannan annetaan kasvaa. SML:n edustajat toivoivat erityisesti hunajaan keskittyvien kar-huyksilöihin kohdistuvaa metsästystä. Kun kerran karhuja metsästetään, olisi kaikkien kannalta järkevää pyrkiä poistamaan nimenomaan ongel-mayksilöitä. Tämä on kuitenkin osoittautunut hankalaksi, koska lupia ei ole saatu riittävän nopeasti vahinkojen tapahduttua.

Myös karhuvahinkojen korvaamisessa on ilmennyt ongelmia. Vuo-den 2009 korvausten maksaminen myöhästyi pahoin asetukseen muut-tumisen vuoksi. Viivästys tulee koskemaan vain tätä vuotta. Viime ke-sän aikana ainakin yksi paikallinen maaseutuasiamies Itä-Suomessa on linjannut, että korvauksia ei makseta sellaiselta tarhalta, jota ei ole suo-jattu sähköaidoilla. Tällaista vaatimusta ei kuitenkaan ole kirjoitettu pe-toeläinvahinkolain korvausrajoituksiin. Kaikkien niiden tarhaajien, jotka ovat saaneet tällaisia kielteisiä päätöksiä, kannatta korvauksen saadak-seen valittaa päätöksestä Maa- ja metsätalousministeriölle (PL 30, 00023 Valtioneuvosto). Asiasta kannattaa ottaa yhteyttä jo valitusta tehtäessä SML:n toimistoon, voimme auttaa valitustekstin laatimisessa.

HV

Uusi riistavahinkolaki hakee linjaansa karhuvahinkojen

estämisessä ja korvauksissa

Mikkelissä 30. lokakuuta järjestetty luomuseminaari keräsi nelisenkym-mentä luomuhunajantuottajaa ja tuotannosta kiinnostunutta henkilöä kuuntelemaan esityksiä ja keskustelemaan aiheesta.

Varsinkin valvovien viranomaisten tulkinnat luomutuotannon sään-nöistä, eri puolilla Suomea, herättivät vilkasta keskustelua.

Pesämäärä Keski-ikä vuotta Hoitokokemus vuotta0–15 pesää 58 1716–50 pesää 59 2551–100 pesää 62 34yli 100 pesää 60 33


Talvipäivät lauantaina 29.1. 2011 (ulkomaiset luennot tulkataan)

klo 9.30 Aamukahvi/tee ja pasteija 3,10 (ei sisälly osanottomaksuun)

10.00–10.20 Avaus, tervehdykset ja Vuoden 2011 Mehiläistarhaajan nimeäminen10.20–11.00 Vuoden 2011 Mehiläistarhaajan ajatuksia mehiläishoidosta!11.00–11.20 Kokemuksia luonnonmarjojen mehiläispölytyksestä. Rainer Peltola11.20–12.00 Kausityöntekijän palkkaaminen – mitä kaikkea pitäisi tietää ja tehdä? Maaseudun

työnantajaliitto12.00–13.00 Ruokailu13.00–14.30 Mehiläisten jalostuksellinen arvostelu ja valinta. Prof. Kaspar Bienenfeld, Saksa14.30–15.00 Kahvi15.00–16.30 Mehiläisten tuotanto-ominaisuudet ja sähköinen arviointi internetissä. Prof. Kaspar Bienenfeld, Saksa16.30–17.00 Kaksivuotisen puutarhamarjojen pölytystutkimuksen tulokset. Heini Pollari17.00– Mehiläisalan uutuuksia ja kehitysnäkymiä näyttelyosastoilla …

Postereita sekä vaihto-/näyttelytori (lehdet, kortit, postimerkit, ym…)

Päivällinen klo 20.00 (ei sisälly osanottomaksuun), Hotelli Holiday Inn, Yliopistonkatu 44, 33100 Tampere

Talvipäivät sunnuntaina 30.1.201109.00–09.30 GMO-tuotteiden riskit mehiläisille ja ihmisille. Liisa Kuusipalo09.30–10.00 Mehiläistarhausta ja hunajan myyntiä yhteistyössä Pirkanmaalla. Tomi Ahola ja

Harri Salminen10.00–10.30 Voiko ylijäämien varastoinnilla saada lisätuloja mehiläistarhaajille? Pekka Peltotalo10.30–11.00 Kannattavaa mehiläisten pitoa kaupunkimiljöössä. Marina Bruce11.00–12.30 Ruokailu ja näyttelytauko12.30–13.00 Miksi vaihdan Langstrothin Farrariin – miten se vaikuttaa hoitotoimiin? Juha Nuutero 13.00–13.30 Mehiläishoitoa vain maanantaisin – muina päivinä muuta puuhaa! Pekka Paajanen13.30–14.00 Mehiläistarhan keskituotto 175 kg – millä keinoin? Veikko Lehtonen14.00–14.30 Kahvi14.30–15.00 ”Kevyesti” lisäansioita pölytyspalvelusta. Pekka Peltotalo ja Jyrki Parikka15.00–16.00 Mihin johdan itseäni mehiläishoidossa? Seniorikonsultti Vesa Klinge

Hinnat: Osanottomaksu majoituksella: 183 € 1 hh:ssa, 149 € 2 hh:ssa Osanottomaksu ilman majoitusta 105 € Osanottomaksu, vain toinen päivä 69 € Päivällinen 29.1. klo 20.00 27 € (puolisoalennus kahden päivän osanottomaksusta 20 €) Parkkimaksu 8 € maksetaan suoraan Hotellille (respa myy poletin, jolla pääsee ulos)

Talvipäiville toivotamme tervetulleiksi omalla esittelyosastolla kaikki keskeiset hunajan pak-kaajat ja tarvikevalmistajat ja -myyjät normaalin osanottomaksun hinnalla!

Talvipäiville on ilmoittauduttava SML:n toimistoon viimeistään 20.1.2011 mennessä joko puhelimella 010 387 4770 tai sähköpostilla [email protected]! Varaa samalla myös lauantai-illan päivällinen! Talvipäivien osanottomaksu, matkakulut ja päiväraha ovat vähennyskelpoisia verotuksessa! Mahdolliset peruutukset on tehtävä viimeistään 26.1.2011, muutoin SML pidättää oikeuden periä kaikki peruutuksesta aiheutuneet kustannukset!

Tervetuloa Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. – Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat r.y.

Mehiläishoitajain Talvipäivät 29. – 30.1.2011

Vuoden tärkein mehiläishoitotapahtuma Suomessa

pidetään Sammon keskuslukion auditoriossa, Uimalankatu 5, 33540 Tampere.


Mehiläishoitajain Talvipäivät 29. – 30.1.2011Mehiläishoitajain Talvipäivät ovat suurin tärkein ja helpoin yhteinen koulutusta-pahtuma. Talvipäiville osallistumien kuuluu suorastaan jokaisen mehiläishoitajan velvollisuuksiin. Kaiken lisäksi tämä on pesillä käynnin ohella yksi kaikkein miel-lyttävimpiä velvollisuuksia.

Oletko koskaan kuvitellut, että voisit mennä kaupan hyllylle ja valita itsellesi sopivimman mehiläisemon, josta kehittyvä pesä sopii juuri sinun tarpeisiisi. Voit ottaa ostoskoriisi vaikkapa erittäin lauhkean, hyvin talvehtivan ja sopivasti satoa tuottavan kannan tai ottaa varroaa mahdol-lisimman hyvin kestävän mehiläiskannan. Professori Kaspar Bienenfeld – arvostettu berliini-läinen mehiläistutkija ja matemaatikko - näyttää meille kädestä pitäen, miten vuosikymmenien jalostustietojen kerääminen hyödyttää tavallista tarhaajaa ja mahdollistaa juuri tietynlaisten emojen valinnan tuhansien emonkasvattajien joukosta. Tarjolla on myös ainutlaatuinen mah-dollisuus liittyä mukaan eurooppalaiseen jalostusjärjestelmään, sillä eihän sitä koskaan tiedä vaikka joku etelämaalainen tykkäisi suomalaisesta mehiläismateriaalista.

Lapin Kultainen hunaja kimaltaa nyt vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tuhannet ihmiset poimivat luonnonmarjoja työkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Marjoissa pyörii rahaa ja ulkomaisia ammattipoimijoita. Isot marjatalot ovat oivaltaneet myös tehokkaan pölytyksen vaikutuksen luonnonmarjasatoihin. Suomen ylivoimaisesti kalleimmat monia Suomen mesta-ruuksia tuoneet hunajat tulevat juuri näiltä alueilta. Kun tähän yhdistetään aavistus siitä, että joku voisi vielä maksaa pesien siirrosta pohjolan erämaihin, ovat eväät uuden ajan kultaryntä-ykselle olemassa. Projektikoordinaattori Rainer Peltola ”Lappi Luo” hankkeesta kertoo taustat ja tulevaisuuden tästä kokonaisuudesta. Lisää vettä pölytyshyötymyllyyn laittaa Pollarin Heini ja esittelee kokonaistulokset puutarhatuotannon pölytystutkimuksesta. Riittääköhän pesiä tu-levaisuudessa hunajan tuotantoon enää ollenkaan vai kulkevatko pölytys ja hunajan tuotanto sittenkin käsi kädessä siitä kertovat sunnuntaina myös Jyrki ja Pekka.

Kaupunkimehiläishoito antaa nimenä harhaanjohtavan kuvan. Todellisuudessa homma on mehiläishoidon ammattilaisten rautaisessa otteessa ja tavoitteena on profi loida kaupungissa tuotettu hunaja hintahaarukan yläpäähän ja maksavien asiakkaiden lähelle. Miten tässä voidaan onnistua? Tule kuuntelemaan kaupunkimehiläishoidon käytännön kokemuksista ja ala hyödyn-tämään tätä tietoa myös hunajan myynnissä.

Työt painavat päälle ja aputyövoimalle olisi tarvetta! Mutta miten selvitään pyhästä byro-kratiasta työnantajana. Tästä on saatava tietoa leviämään, etteivät tarhaajat tukehdu ensin työn alle ja sitten vielä työnantajan velvollisuuksiin.

Onko toisten kuviteltu ylituotanto toisten leipää? Tähän kysymykseen hakee vastausta myös Pekka, joka on seulonut hunajan varmuusvarastoinnin edellytyksiä tiheällä kammalla aina ulkomaita myöten. Vaikka Pekka on miehistä parhain ja täynnä geenejä niin kansakunta kaipaa tietoa siitä millainen kaiku kalskahtaa geenimanipuloitujen lajikkeiden viljelystä suomen mehiläishoidolle ja suomalaisille yleensäkin. Tätä Tampereella jakaa Liisa Kuusipalo.

Lehtosen Veikolta voi vain kysyä: Miten tuollaiset jättisadot ovat mahdollisia? Loppupelissä Tampereen luottoketju Juha ja Vesa vahvistuksenaan Rinkelinmäen Pekka P työntävät kai-ken tavaran Langstrothista Farrariin ja siinä ei jää enää kukaan kylmäksi. On se nääs sellaista ropinaa, sano mummo kun tuohelle pissas.

Odotettavissa siis kuumaakin kuumempaa keskustelusäätä Tampereen kylmään tam-mikuun viikonvaihteeseen. Jos nyt jättäydyt tästä paitsioon, niin menetät tapahtuman iäksi!

Ota siis puhelin HETI kouraan ja kilauta ilmoittautumisesi Heikille numeroon 010 387 4770 tai pistä kone rompottamaan ja meilaa osoit-teeseen [email protected] viimeistään 20.1. Mutta parempi tehdä se heti, sillä nämä paikat menevät eikä meinaa. Saa toimia!!!

L.R.

Mehiläishoitajain Talvipäivät ovat suurin tärkein ja helpoin yhteinen koulutusta-pahtuma. Talvipäiville osallistumien kuuluu suorastaan jokaisen mehiläishoitajan velvollisuuksiin. Kaiken lisäksi tämä on pesillä käynnin ohella yksi kaikkein miel-

, että voisit mennä kaupan hyllylle ja valita itsellesi sopivimman mehiläisemon, josta kehittyvä pesä sopii juuri sinun tarpeisiisi. Voit ottaa ostoskoriisi vaikkapa erittäin lauhkean, hyvin talvehtivan ja sopivasti satoa tuottavan kannan tai ottaa varroaa mahdol-

Kaspar Bienenfeld – arvostettu berliini-läinen mehiläistutkija ja matemaatikko - näyttää meille kädestä pitäen, miten vuosikymmenien jalostustietojen kerääminen hyödyttää tavallista tarhaajaa ja mahdollistaa juuri tietynlaisten emojen valinnan tuhansien emonkasvattajien joukosta. Tarjolla on myös ainutlaatuinen mah-dollisuus liittyä mukaan eurooppalaiseen jalostusjärjestelmään, sillä eihän sitä koskaan tiedä vaikka joku etelämaalainen tykkäisi suomalaisesta mehiläismateriaalista.

Lapin Kultainen hunaja kimaltaa nyt vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tuhannet ihmiset poimivat luonnonmarjoja työkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Marjoissa pyörii rahaa ja ulkomaisia ammattipoimijoita. Isot marjatalot ovat oivaltaneet myös tehokkaan pölytyksen vaikutuksen luonnonmarjasatoihin. Suomen ylivoimaisesti kalleimmat monia Suomen mesta-ruuksia tuoneet hunajat tulevat juuri näiltä alueilta. Kun tähän yhdistetään aavistus siitä, että joku voisi vielä maksaa pesien siirrosta pohjolan erämaihin, ovat eväät uuden ajan kultaryntä-

”Lappi Luo” hankkeesta kertoo taustat ja tulevaisuuden tästä kokonaisuudesta. Lisää vettä pölytyshyötymyllyyn laittaa Pollarin Heini ja esittelee kokonaistulokset puutarhatuotannon pölytystutkimuksesta. Riittääköhän pesiä tu-levaisuudessa hunajan tuotantoon enää ollenkaan vai kulkevatko pölytys ja hunajan tuotanto

Pekka.

. Todellisuudessa homma on mehiläishoidon ammattilaisten rautaisessa otteessa ja tavoitteena on profi loida kaupungissa tuotettu hunaja hintahaarukan yläpäähän ja maksavien asiakkaiden lähelle. Miten tässä voidaan onnistua? Tule kuuntelemaan kaupunkimehiläishoidon käytännön kokemuksista ja ala hyödyn-

Mutta miten selvitään pyhästä byro-kratiasta työnantajana. Tästä on saatava tietoa leviämään, etteivät tarhaajat tukehdu ensin työn

Tähän kysymykseen hakee vastausta myös Pekka, joka on seulonut hunajan varmuusvarastoinnin edellytyksiä tiheällä kammalla aina ulkomaita myöten. Vaikka Pekka on miehistä parhain ja täynnä geenejä niin kansakunta kaipaa tietoa siitä millainen kaiku kalskahtaa geenimanipuloitujen lajikkeiden viljelystä suomen

Liisa Kuusipalo.

voi vain kysyä: Miten tuollaiset jättisadot ovat mahdollisia? Loppupelissä vahvistuksenaan Rinkelinmäen Pekka P työntävät kai-

ken tavaran Langstrothista Farrariin ja siinä ei jää enää kukaan kylmäksi. On se nääs sellaista

Odotettavissa siis kuumaakin kuumempaa keskustelusäätä Tampereen kylmään tam-mikuun viikonvaihteeseen. Jos nyt jättäydyt tästä paitsioon, niin menetät tapahtuman

kouraan ja kilauta ilmoittautumisesi Heikille numeroon 010 387 4770 tai pistä kone rompottamaan ja meilaa osoit-teeseen [email protected] viimeistään 20.1. Mutta parempi tehdä se heti,

Saa toimia!!!L.R.

Mehiläishoitajain Talvipäivät 29. – 30.1.2011Tammikuun lopussa Tampereella Nääs !!!


Tämä amerikkalaisvalmisteinen laite on Euroopassa toistaiseksi nähtävis-sä Itävallassa ja Irlannissa. Laitteen kehittäjien tavoitteena on tuottaa hiilidioksidineutraalia puhdasta polt-toainetta, jota voidaan käyttää ns. multifuel -autojen polttoaineena tai bensiinin joukossa tiettyyn rajaan saakka sekä lämmitykseen ja säh-köntuotantoon.

Mm. Itävallassa etanoli vapau-tettiin valmisteverosta, jota peritään mineraaliöljypohjaisesta bensiinistä. Veron osuus bensiinin hinnasta siel-läkin on noin 60%. Etanolin tuotan-tokustannukseksi on laskettu 20 - 30 senttiä /litra (laitteen valmistajan ar-vio). Valmistaja tarjoaa myös autoon lisälaitetta, ohjausyksikköä, jonka avulla voidaan käyttää etanolin ja bensiinin kaikkia sekoitussuhteita.

Microfueler-laitteella voidaan valmistaa etanolia orgaanisista jät-teistä kuten: oluen ja viinin mäskistä, pilalle menneestä viinistä, sokeri- tai alkoholipitoisista jätteistä tai esimer-kiksi ravinnoksi kelpaamattomista hedelmistä. Valitettavasti on vielä epävarmaa sopiiko laitteen tuottama etanoli todella eurooppalaisten auto-mallien polttoaineeksi mahdollisesti liian suuren vesipitoisuuden vuoksi. Asia on tällä hetkellä selvitettävä-nä. Mikäli laitteen tuottama etanoli ei soveltuisi autojen polttoaineeksi,

Sivujakeet etanolipolttoaineeksiMicroFueler –laite, E-Fuel Handels Ag, Wien

sitä voitaisiin kuitenkin käyttää esi-merkiksi tuulilasin pesunesteissä tai ns. sisustustakkojen polttoaineena tai se voidaan myydä suuremman etanolilaitoksen raaka-aineeksi. Tak-kapolttoainetta myytiin Itävallassa mm. hintaan 3,99 €/l ja Suomessa pullotettua tuontitavaraa myydään hintaan 4,50 €/l. Yksi rahan arvoi-seksi luettava erä olisi myös jäte- ja jätteenkuljetusmaksuista eroon pää-seminen.

Laitteistoon kuuluu tislaus-/ pumppuyksikön ja 190 litran eta-nolisäiliön lisäksi raaka-ainetankki. Raaka-ainetankkeja voidaan yhdis-tää kaikkiaan neljä, tai esimerkik-si raaka-aineeksi käytetty viini voi-daan imeä nestekontista. Tislaus- ja pumppuyksikkö voi toimia lämpöti-lavälillä –29°C – +49°C, mutta käy-misen optimilämpötila lienee noin 30°C. Vettä kuluu tuotannossa 0–15 litraa tuotettua etanolilitraa kohden. Tislausyksikkö kuluttaa sähkövirtaa noin 1,3 kWh tuotettua etanolilitraa kohden. Laite sisältää myös auto-maattisen palontorjuntasprinklerin, ja valmistajan arvioima toimintaikä on 10–15 vuotta.

Monissa EU-maissa alkoholin valmistus ja myynti on suhteellisen vapaata, mutta Suomen holhousyh-

teiskunnassa tähän tar-vitaan monenlaisia lu-pia ja maksuja. Suomes-sa toimintaan tarvitaan: alkoholin valmistus- ja tukkumyyntilupa (Val-vira), etanolin varas-

Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto –selvitys

Teksti ja kuvat Pekka Peltotalo

E-Fuel100 –etanolilaitteen perusyksikkö ja raaka-ainetankki.

Itävallassa myytävää takkapolttoainetta.

tointilupa (Tulli), kemikaali-ilmoi-tus (kunnan pelastusviranomainen), ympäristölupa (paikallinen ympä-ristöviranomainen) ja rakennuslu-pa (paikallinen rakennusviranomai-nen). Turvallisuuden osalta tarvi-taan esittely paikalliselle pelastusvi-ranomaiselle, ja todennäköisesti tar-vitaan myös REACH rekisteröity-minen, joka liittyy kemikaalien tur-vallisuuteen ihmisille ja ympäristöl-le. Lisäksi, mikäli etanoli joudutaan denaturoimaan, tarvitaan denaturoin-tilupa (Valvira).

Varrattuna biodieselin valmistuk-seen ja käyttöön esimerkiksi maati-lalla, lupamenettely on varsin ras-kas, ja ylipäänsä etanolin tuotanto-luvan saanti voi olla vaikeaa. Maati-lalla itse valmistettua biodieseliä esi-merkiksi saadaan käyttää ilman val-misteveroa lämmitykseen ja työko-neiden polttoaineeksi.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää hyötykäyttöä ns. mehiläistarhauksen sivujakeelle, jota kertyy eniten tarhaajille, jotka tarjoavat kakkujen sulatus- ja puhdistuspalvelua. Tässä esiteltävä laite ei ole erityisen kallis, hieman toista kymmentä tuhatta euroa, ja se sopisi hyvin yhteiskäyttöön. Vaikeinta aloittamisessa lienee lupien saanti.


Hunajan lisäksi Mandl tuottaa vuosittain noin 4000 krai-nilaista emoa, joista suurin osa menee Etelä-Amerikkaan ja Saksaan sekä propolista noin 300 kg. Raakapropolik-sesta maksetaan 55 € kilolta. Emonkasvatus on pääasias-sa vaimon työtä, ja muita työntekijöitä on kaikkiaan 12, joista hoitotöissä on normaalisti kahdeksan ja kalustoa valmistamassa kolme. Tuotantotilat ovat vanhassa panimorakennuksessa, jonka monet hallit ovat vielä kunnostuksen alla. Toisin kuin meillä Keski-Euroopassa monin paikoin pesät voidaan sijoittaa aivan kaupunkien ja kylien keskelle asutuksen joukkoon. Samoin Mandl sijoittaa kesäisin kuhnuri- ja parituspesänsä pitkiin rivei-hin vanhan panimon tontille aivan asuintalojen taakse. Ongelmia ei ole ollut.

Kalusto ja hoitomenetelmät

Käytössä on itävaltalainen yli 60.000 € maksanut linkouslinja, jonka linko on mitoitettu 140 kehälle. Pesäkalusto on valmistettu mahdollisimman edullisesti ja yksinkertaisesti omissa tiloissa puusta Zander-kehä-koolle. Osaston valmistuskuluksi tulee kolme euroa, ja yksi mies valmistaa kahdeksan tunnin päivässä noin 70 pesäosastoa. Yksi tottunut työntekijä kokoaa noin 100 kehää tunnissa ja langoittaa 150.

Krainilaiset mehiläiset talveutetaan yhdessä osastos-sa, eikä syysruokinnassa anneta kuin 8 kg sokeria muo-

Tehokasta mehiläistarhaustaLuomumehiläistarhaaja tohtori Stefan Mandl, Schwehacht bei Wien

aikaa vievä työ. Sokerilientä sulatuksesta ei tule tarhaa-jan mukaan paljon, mutta toisaalta hänkin oli heti kiin-nostunut etanolilaitteesta, josta hän ei ollut kuullut ai-kaisemmin.

Varroan torjunta

Varroan torjuntaan käytetään 85% muurahaishappoa annostelemalla 50 ml pieneen muovipussiin, joka on yläpäästään auki ja jonka sisään on taitettu yksi pala vessapaperia. Pussi asetetaan yksiosastoisen pesän kes-kelle kehien väliin hammastikun avulla roikkumaan. Ensimmäinen annos annettiin tänä vuonna hunajien poiston jälkeen heinäkuun lopussa ja toinen annos samaan tapaan kuukauden päästä elokuun lopussa. Kokemusta menetelmän käytöstä on jo ainakin kahden vuoden ajalta.

Pekka Peltotalo

Teknillisen ja maatalousalan koulutuksen saanut tohtori Stefan Mandl harjoittaa luomumehiläistarhausta 5 000 mehiläiskunnalla, ja suunnitel-missa on laajentaa tarhaus ensi vuonna 10 000 pesään. Luomutarhaus on Itävallan laajin, ja vuotuinen tuotanto on 80 - 90 tonnia hunajaa, jotka lasketaan 300 kg peltitynnyreihin. Pakkaajat maksavat hunajasta 3.800 € tonnilta. Vaikka hunaja on luomua, hän saa siitä saman hinnan kuin tavanomaisesta, eikä lajihunajista makseta myöskään parempaa hintaa. Korkeampia hintoja erikoishunajista saavat he, jotka pakkaavat itse hu-najansa.

Kuv

at P

ekka

Pel

tota

lo

Stefan Mandl

Kehien langoitusta siksak-tekniikalla.

Räätälöity työkalu nopeaan langoitukseen.

visessa ruokintakehässä. Ruokintaliuoksena käy-tetään glukoosi-fruktoosi -liuosta, jossa on 27% vet-tä. Kilohinta on 1,50 €.

Valitun toimintalinjan mukaan kaikki pyritään tekemään itse, koska työn-tekijöille pitää saada töitä myös talveksi. Tummat kakut uudistetaan sulat-tamalla niistä vahat höy-ryn avulla. Kehät lingo-taan ja kaavitaan puhtaik-si eikä niitä keitetä ennen uudelleen käyttöä. Tarhaa-jan mukaan se on turha ja

Muurahaishapon annoste-lu pesään.


Lauri Ruottinen

Kerroin, että suunnittelemme myös järjestelmää hunajan varastoinnille mahdollisessa ylituotantotilantees-sa. Keskustelussa todettiin mm., että monissa EU-maissa kuten Itä-vallassa ei ole hunajan ylituotan-to-ongelmaa, koska omavaraisuus hunajan suhteen on pieni. Hunajan

Tapaamassa Itävallan ammattimehiläistarhaajiaKirchberg am Wagram, Ala-Itävalta

kulutus henkilöä kohden yleensä on kaksinkertainen Suomeen verrat-tuna. Lisäksi muualla ja varsinkin saksankielisissä maissa kotimaisen ja ulkomaisen hunajan hintaero on erittäin selvä.

Muualla mehiläisten talviruo-kinta on huomattavasti vähäisem-

pää, Itävallassakin annetaan soke-ria syysruokinnassa 8–10 kg/pesä. Eli muualla ei tule suuria määriä so-keriliuosta kuolleista pesistä, vain suurtarhaajille tulee satunnaisesti ’sivujakeita’. Vaikka moni tarhaa-ja kertoi, että heidän talvitappion-sa ovat hyvin pienet, ellei jopa ole-mattomat, he olivat erittäin kiin-nostuneita ideasta jalostaa etanolia mehiläiskunnan sivujakeista. Mui-den tietojen mukaan myös Itäval-lassa on ollut alueellisesti suuriakin talvitappioita. Olemme sivujakeen hyödyntämisessä ehkä muita edel-lä, mikäli pääsemme asiassa käy-tännön työhön.

Pekka Peltotalo

Varroa-punkki on edelleen suurin yksittäinen syy mehiläistuhoihin. Vaikka maailmassa on jos jonkinlaista torjuntakeinoa, vastustusky-

vyn kehittämistä ja punkkirysää, niin punkit tappavat tasaiseen tahtiin mehiläispesiä ympäri maailmaa. Vaikka mehiläiskatoja on ollut maailman sivu, niin tällä kertaa yhdistävä tekijä on varroa. Varroan tor-juntaa ei saa jättää sattuman varaan, jos mehiläisiä meinaa hoitaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Tutkimuksissa ja testeissä osoitettu tehokas punk-kien torjunta ei välttämättä siirry käytännön tarhaukseen. Tätä painotti Euroopan ja muun

maailman mehiläistuhotutkimuksen ytimessä työsken-televä sveitsiläinen tutkija Peter Neumann EURBEE kongressissa. Tieto koko torjuntamenetelmästä saattaa tarhaustasolla puuttua. Kukaan normaali tarhaaja ei kaiva elämän kuuna päivänä tieteellisiä artikkeleita ja perehdy niissä esitettyihin vertaileviin menetelmiin ja saavutettuihin tehoihin kehittääkseen punkintorjun-taansa. Vaikka tieto suomennetaan, havainnollistetaan

käytännössä ja toistetaan sata kertaa, saattaa pelkkä torjunnan oikeaoppinen toteutus olla sittenkin ylivoi-mainen este mehiläishoitajalle. Suurin ongelma on ollut kuitenkin totuttujen tapojen muuttaminen ja jatkuva tiedon toistamisen puute.

Ainoastaan väsymätön uusien ja kokeneiden mehiläishoitajien neuvonta, koulutus, ohjaus ja kaikkia tapoja käyttävä viestintä siitä, mi-

ten varroan torjunta tehdään tällä hetkellä parhaalla tiedossa olevalla menetelmällä mahdollistaa kannat-tavan mehiläishoidon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä taas tarvitsee selkänojakseen tutkimus-tiedon ja sen esiinkaivajat.

Talvitappiotiedot ovat jälleen korkeassa kurssis-sa. Mehiläiskatoja uutisoidaan edelleen laajalti. Meille mehiläishoitajille on kuitenkin tärkeintä

tietää miksi ja miten saamme mehiläiset elämään.

Lauri

Varo Varroaa – se tappaa!

Illan aiheena oli mehiläisten jalostus, mutta osan aikaa keskus-telimme mm. sivujakeiden hyödyntämisestä. Pidin kokouksessa myös esityksen mehiläistarhauksesta ja talvitappioista Suomessa sekä ideasta sivujakeen hyödyntämisestä jalostamalla se etanoli-polttoaineeksi. Puhetta johti Itävallan ammattimehiläistarhaajien presidentti Josef Stich.


SML järjestää halukkaille matkan mehiläis-alan maailmankongressiin, Apimondiaan, joka järjestetään Buenos Airesissa, Argentiinassa syyskuussa 2011.

Matka on suunniteltu kaksiviikkoiseksi 20.9.–5.10.2010. Ensimmäinen viikko on kongressia. Sen jälkeen kierre-tään Argentiinassa katsomassa mehiläiskohteita, ja ko-timatkalla pysähdytään vielä Brasiliassa, jossa lähdem-me Sao Paulon lähialueelle katsomaan brasilialaista mehiläishoitoa.

Matkalle otetaan rajallinen määrä osallistujia, enintään noin 40–45 henkilöä. Ilmoittautuneita on jo nyt melko paljon, joten kiinnostuneiden on syytä ilmoittautua heti. Varaukset tehdään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lopul-linen sitoutuminen matkaan vaaditaan alkuvuodesta 2011, kun matkan tarkka hinta on selvillä. Tällä hetkellä hinta-arvio on yhdelle henkilölle noin 2750 euroa. Hin-

Lähde Apimondiamatkalle Argentiinaan ja Brasiliaan syksyllä 2011

ta sisältää matkan ja ma-joituksen kahden hengen huoneissa aamiaisella.

Kongressiliput jokainen ostaa erikseen. Edullisia ennakkolippuja on myyn-nissä 22.12.10 mennes-sä. Varmojen lähtijöiden kannattaa ostaa ennak-koon, ilmoittakaa kiinnos-tuksestanne heti Arille. p 040-7300015.

Suomen Mehiläistalousnäyttely Tampereella 29.–30.1. Sammon Keskuslukio, Uimalantie 5 (http://lukiot.tampere.fi /sampo/)

Suomen suurin mehiläistalouden yhteisnäyttely on Tampereella talvipäivien yhteydessä 29.–30.1. Alan tarvikevälittäjät ja valmistajat pystyttävät myynti-näyttelynsä talvipäivätiloihin. Siellä on mahdollisuus tutustua alan tuotteisiin ja tehdä myös hankintoja.

Uutta!Mehiläishoitajain vaihtotori talvipäivilläVaraamme pöytiä mehiläishoitajain vaihtotorille, johon voit tuoda omia hyllystä löytyviä mehiläisalan pientarvikkeita, kuten kirjoja, lehtisarjoja, esineitä, ym. mehiläishoitoon liittyviä muistoja ja pientarvik-keita joko pois annettavaksi, vaihdettavaksi tai jopa kirpputorimyyntiin. Ilmoita kuitenkin aikomuk-sestasi viimeistään 20. tammikuuta Heikille, puh 010 387 4770.

Kongressista saa lisätietoja sen internetsivuilta www.apimondia2011.com

Ilmoittautumiset matkalle SML:n toimistolle Heikki Vartiaiselle [email protected]

p. 044 506 3200


Tästä eteenpäin olemme yksiker-taisesti kasvattaneet emoja niistä eloonjääjistä, jotka ovat tuottanet eniten hunajaa, ja joilla on ollut vähiten punkkeja. Nämä emot tuot-tavat paritusalueellemme myös run-saasti varroan kestävyyttä jälkeläi-silleen siirtäviä kuhnureita.

Tällä hetkellä pesiemme var-roamäärät ovat niin pieniä, että var-roatorjunnat ovat taloudellisesti kan-nattamattomia. Mehiläisten hygiee-ninen käytös on parantunut, ja me-hiläiset poistavat testeissä kuollei-ta toukkia entistä nopeammin. Hu-najantuotantokyky on normaali ja 13 % talvitappiomme ovat pienem-mät kuin alueemme varroaa torju-villa tarhaajilla joiden keskitappiot ovat 23%. Mehiläistarhauksemme on palannut samanlaiseksi kuin se oli ennen varroan saapumista. Olen-naista on kuitenkin muistaa että se,

Kansainvälinen varroahaastekilpailu järjestettiin Ranskassa syyskuussa 2009John Kefussin kirjoituksen kääntänyt ja alkuperäistekstistä lyhentänyt Ari Seppälä

mikä toimii meidän olosuhteissa ei välttämättä toimi samoin muilla tarhaajilla, vaikka mehiläiset olisi-vat samoja. On tärkeää, että jokai-nen tarhaaja valitsee kestäviä kanto-ja omissa olosuhteissaan. Olennais-ta valinnassa on, että jalostusta aloi-tettaessa lähtömateriaalin perimä on riittävän laaja.

Varroalle vastustuskykyisiä me-hiläisiä voi jalostaa tietämättä mik-si mehiläiset kestävät punkkeja. Yh-teistyökumppanini Maria Bolt sa-noi, että ”Vastustuskyvyn lisäämi-nen on kuin auton ajaminen. Ajajan ei tarvitse tietää moottorin raken-netta, pääasia on että päästään ta-voitteeseen”. Jalostuksen tuloksel-lisuutta kannattaa kuitenkin seura-ta laskemalla peittosikiökennoista punkkien määriä ja niiden lisäänty-miskykyä.

Mielestäni mehiläishoitajat ei-vät todellisuudessa tiedä paljoko he käyttävät rahaa ja työaikaa punk-kien torjuntaan ja paljonko torjun-ta-aineilla on negatiivisia vaikutuk-sia pesille. Emonkasvattajaystäväni valitteli, että ei ehdi lomalle vaimon kanssa varroatorjuntojen vuoksi. Jos hän jalostaisi kestävämmät mehiläi-set itselleen, hän voisi lomailla ruh-tinaallisesti säästyneellä työajalla ja ainekustannuksilla. Toivon, että ys-täväni vaimo päätyy lukemaan tä-män kirjoituksen.

Oman tarhauksemme punkkion-gelma on nykyään lähinnä se, että meillä ei ole tarpeeksi punkkeja. On hyvin tärkeää pitää yllä jatkuvaa va-lintapainetta jalostuksessa. Alkuai-koina ostin varroaan romahtavia pe-siä muilta tarhaajilta. Nyt olen yrit-tänyt ostaa pelkkiä eläviä punkkeja, mutta tarjontaa ei ole ollut. Onneksi saamme ilmaiseksi punkkeja siirto-hoidon kautta kun samoilla satoalu-eilla on myös muiden pesiä, joista varroaa tulee pesiimme.

Bond testi on antanut meille sel-keät tulokset jalostuksessa. Tappi-oiden pelon takia suurin osa tarhaa-jista (ja tutkijoista) eivät kuitenkaan suostu käyttämän menetelmää. Täs-sä mielessä testi on huono. Heitä varten kehitimme *pehmeän Bond-testin* (2) joka mahdollistaa valin-nan mutta vaatii vähemmän talou-dellisia ja tunnetason tappioita.

Jalostavat eivät ala jalostamaan kestävyyttä elleivät he voi *kosket-taa* jotain käytännön esimerkkiä omin käsin ja silmin. Vielä tehok-kaampaa on, jos he pääsevät esi-merkkiin kiinni rahan kanssa. Niin-pä kehitimme menetelmän jolla he pääsivät silmätysten tulostemme kanssa. Tätä tarkoitusta varten ju-listimme maailmanlaajuisen varro-ahaastekilpailun jonka houkuttime-na oli rahapalkintoja.

Haastekilpailun tausta

Vuodesta 1984 vuoteen 1991 olin mukana kehittä-mässä erilaisia synteettisiä varroantorjunta-aineita yhdessä tutkijoiden kanssa mehiläistarhauksessam-me Tolousessa Ranskassa. Monien maiden tarhaajat käyttävät edelleen aineita jotka kehiteltiin tuolloin. Vuonna 1993 päätin aloittaa varroaa kestävien mehiläisten jalostamisen kehittämälläni Bond – menetelmällä (1). Bond menetelmän ydin on elo-kuvamainoksen mukainen *live and let die* elä ja anna kuolla. Bond – menetelmässä varroajalostus tehdään antamalla vastustuskyvyttömien mehiläis-

Vuodesta 1984 vuoteen 1991 olin mukana kehittä-mässä erilaisia synteettisiä varroantorjunta-aineita yhdessä tutkijoiden kanssa mehiläistarhauksessam-me Tolousessa Ranskassa. Monien maiden tarhaajat käyttävät edelleen aineita jotka kehiteltiin tuolloin. Vuonna 1993 päätin aloittaa varroaa kestävien mehiläisten jalostamisen kehittämälläni Bond – menetelmällä (1). Bond menetelmän ydin on elo-kuvamainoksen mukainen *live and let die* elä ja anna kuolla. Bond – menetelmässä varroajalostus

ten kuolla, ja jatkamalla eloon jääneillä linjoilla. Aluksi jalostusta tehtiin pienellä koeryhmällä, mutta vuonna 1999 jalostustyön nopeutta lisättiin lopettamalla kaikkien pesieni torjunnat. Torjuntojen lopettaminen ei ollut helppo valinta, mietin sitä 3 vuoden ajan. Muut olivat varmoja, että kaikki mehiläiseni tulevat kuolemaan, mutta halusin ennemmin ottaa sen riskin kuin altistaa mehiläisiäni – ja itseäni torjunta-aineille. Koska varroaa kestäviä siitosemoja ei ollut ostettavissa, totesin että minun täy-tyy itse kehittää sekä valintamenetelmät että tehdä jalostustyö. Laskin että jos eloon jää 10% mehiläisistä voin jatkaa jalostustyötä. Menetin muutamassa vuodessa *vain* kaksi kolmasosaa mehiläisistäni ja olin rehellisesti sanoen iloinen että hengissä oli kolme kertaa enemmän pesiä kuin olin asettanut minimimääräksi.

John Kefuss

Cliv

e de

Bru

yn


Haastekilpailun säännöt

Kilpailusta tiedotettiin mehiläis-lehtien ja internetin kautta kesällä 2009. Kuka tahansa mehiläishoitaja tai tutkija sai osallistua. Tehtävä-nä oli etsiä varroapunkkeja mehi-läispesistämme. Tutkimuspesät sai valita vapaasti 600 tuotantokunnan joukosta jotka olivat tarhoilla noin 600 neliökilometrin alueella. Tällä alueella on myös muiden tarhaajien pesiä, josta mehiläisemme saavat punkkikuormaa ryöstön ja harha-lentojen kautta. Kilpailun houkut-televuutta lisättiin rahapalkinnolla. Jokaisesta löytyneestä punkista lu-vattiin elävänä tai kuolleena 35 000 euroa/kilo eli yksi eurosentti jokai-sesta varroapunkista. Budjetissa va-rauduttiin palkintojen osalta yhden euron kokonaismenoihin. Lisäksi kilpailijoille luvattiin ilmainen ma-joitus heinätallissa ja ruoka talon puolesta.

Kilpailun tulokset ja johtopäätelmät

Kaikkiaan 57 kilpailijaa tuli pai-kalle edusten 12 maata. Kilpailijat käyttivät yli 100 tuntia työaikaa löytääkseen kaikkiaan 109 varro-apunkkia. Palkintobudjetti joudut-tiin ylittämään näin 9 %:lla. Voit-tajiksi selviytyivät Clive de Bruyn Englannista 20 punkkia, Seth Rick USA:sta 17 punkkia, Jose Manuel Docampo Rivetro Espanjasta 16 punkkia ja Ralph Büchler Saksasta

Kirjallisuus1) Kefuss, J., Taber III, S., Vanpoucke J. and Rey F. (2003) Breeding for var-roa resistance: How we do it. Paper no. 187, XXXVIIIth Apimondia Congress, Ljubljana, Slovenia.2) Kefuss J., Vanpoucke J., Bolt M. and Kefuss C. (2009). Practical Varroa Resistance Selection for Beekeepers. In Scientific Program of the 41st Api-mondia Congress, Montpellier, p82 (see www.apimondia.org)

12 punkkia. Kilpailu vakuutti useita tarhaajia ja tutkijoita niin että he alkoivat käyttää Bond-testiä osana omaa jalostustyötään.

Kokemukset ja tulevaisuus

Osallistujat, nekin jotka eivät löy-täneet punkkeja, olivat tyytyväisiä kilpailuun. Jotkut olivat sitä mieltä että työn määrä huomioiden koh-tuullinen palkinto olisi jatkossa 1 euro/punkki. Etenkin kun jalostus pienentää punkkimääriä edelleen. Palkkion määrä kertoo myös jalos-tajan luottamuksesta jalostustyö-hönsä.

Apimondia järjestetään ensi vuonna Argentiinassa, ja 2013 Uk-rainassa. Ehdotan että jatkossa Api-mondiamaan jalostajien ja tarhaaji-en tulisi järjestää oma haastekilpai-lunsa torjumattomilla, varrroansie-tokyvyn mukaan jalostetuilla me-hiläisillä.

Aikaisemmin kemialliset var-

roatorjunnat olivat ainoa vaihtoeh-to varroaa vastaan. Tiedämme nyt sekä omista, että eri puolilla maa-ilmaa tehdyistä jalostustöistä, että on mahdollista valita varroaa kes-täviä mehiläisiä jalostuksessa. Tä-män vuoksi jokaisen emonkasvatta-jan moraalinen velvollisuus on yrit-tää lisästä varroankestävyyttä mehi-läisissään. Tämä työ ei ole vain itse-ämme varten vaan olemme sen vel-kaa myös tuleville tarhaajasukupol-ville. Toivon että sinunkin silmä-si ovat avautuneet varroahaasteen kautta tämän työn tärkeydelle.

John Kefuss maksaa ensimmäisen pal-kinnon voittaneelle Clive de Bruynílle 20 senttiä. S

eth

Ric

k

Tohtori Ralph Buchler ja Ina Heidinger (Saksa) ottavat näytteitä.

Clive de Bruyn (englanti) ja Seith Rick (USA).

John

Kef

uss

John

Kef

uss


Kauneus- ja Terveysmessut Helsingin messukeskuksessa 15.–17.10.2010Teksti ja kuvat Anneli Kankare

"Hyvää! Mitä tämä on?" Helsingin mehiläishoita-jayhdistyksen osastolla kävi vilinä. Hunajajuoman reseptillä oli kova kysyntä ja sen ohessa oli kätevä ja-kaa muitakin käyttövinkkejä. Mehiläispesän vieressä myivät Juha ja Merja-Riitta Laurila hunajan lisäksi

Muovikassit 1.200 kpl laatikko 72,00 + postikulut Paperikassit 250 kpl laatikko 62,50 + postikulut Kasseja voi ostaa paikanpäältä myös pienemmissä erissä!

Kasseja voi tilata: Mesimestarilta 03 - 3737 400 (sis alv 23 %) Lahtisen Vahavalimolta 019 - 784 062 (sis alv 23 %) Suomen Mehiläishoitajain Liitosta 010 387 4770 (ei alv-vähennystä)

Kyösti Pitkäsellä ja Kimmo Saarisella oli hymy herkässä. "Tutkimuksen perusteella uudesta siitepöly-hunajasta on säännöllisesti käytettynä hyötyä koivu-allergisille. Myös Kyöstin tuottama luomuhunaja voi yksistäänkin vähentää oireita. Siedätyshoidon ideana on, että elimistö tottuu tulemaan toimeen allergiaa aiheutta-van aineen kanssa:" esitteli Kimmo Saarinen johtamansa Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutki-mustuloksia Klinikka-lavan Tohtorivarteissa.

Apipollen Immuno -valmisteen tutkimustuloksis-ta ovat tätä ennen kertoneet lukuisat tiedotusvälineet. K&T-messuilla kiinnostuneilla oli tilaisuus hankkia tuot-teita suoraan Kyösti Pitkäseltä ja samalla vaihtaa koke-muksia sekä itse tuottajan että tutkimuslaitoksen edusta-jan kanssa. Lisää tietoa löytyy sivuilta kerimesi.net.

propolista, siitepölyä ja kennohunajaa, joka kiinnosti väkeä ko-vasti. Yhteissummana nämä toivat osastol-lemme jatkuvan asia-kasvirran, jonka rin-nalla naapuriosastot vaikuttivat hiljaisilta syrjäkyliltä. Kuvien ottoon ehti vain vähi-nä hiljaisina hetkinä – kuten hyvillä mes-suilla kuuluukin.

Juhlaan paperia – Arkeen muovia!Suomalaista hunajaa kassi on hunajan ostajan kauppakassi. Siihen on kätevä pakata asiakkaan hunajat ja muutkin mehiläispesän tuotteet. Kas-siin mahtuu sopiva määrä mehiläistuotteita ko-tiin vietäväksi. Kassi sopii mainiosti sekä messu- että kotimyyntiin. Materiaalit ovat sellaisia, että ne voidaan hävittää polttamalla.


Puolitoistavuotinen uurastus sai palkintonsa, kun rehtori Pert-ti Ahvalo Kiteen Ammattiopistolta jakoi tutkintotodistukset keväällä 2009 alkaneen mehiläistarhaajan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen päättäjäisissä. Kuusi tutkintotodistus-ta sai onnelliset omistajansa. Loput valmistavan koulutuksen osallistujat haluavat vielä täydentää osaamistaan ja tulevat toivottavasti suorittamaan näytöt seuraavalla kerralla.

Tällä kerralla valmistavan koulutuksen järjestäjänä oli Kiteen Ammat-tiopisto. Kouluttajina kävivät sekä Ari Seppälä, Lauri Ruottinen että Kaija Tunkkari. Kiteen Ammattiopistolla ei ole omia mehiläispesiä, ja siksi tarhatyöskentelyä käytiin harjoittelemassa opiskelijoiden, Veijo Mantsisen ja Ulla Jeskasen tarhoilla, tarvikevarastossa ja linkoomossa! Kaikille opiskeluympäristön tarjonneille suuri kiitos! Laatuhunajaa Pohjois-Karjalasta koulutushankkeen koulutuspäivät täydensivät hyvin valmistavan koulutuksen päiviä ja niinpä tämänkertaisessa valmistavassa koulutuksessa mukana olleet saivatkin paljon laajemman paketin oppia mehiläisistä ja hunajasta normaaliin koulutuspakettiin verrattuna.

Päällimmäisenä mielessä ja keskusteluissa koulutuksen päättäjäisissä olivat viime kesän tutkintotilaisuudet; harvoin on sellainen tutkintotilai-suus, että arvioijat hikoilevat enemmän kuin arvioitavat. Heinäkuun puo-lessa välissä pidetyssä mehiläistarhaus osan tutkintotilaisuudessa Mant-sisen Veijon tarhoilla oli todellakin niin kuuma päivä, että enemmän piti sääliä arvioijia kuin tutkinnon suorittajia. Ja ei elokuun linkoomo näy-tössäkään Jeskasen Ullan luona tarvinnut palella!

Iloisten lopettajaisten jälkeen meillä täällä Pohjois-Karjalassa on suu-ri huoli koulutuksen jatkuvuudesta. Ensi keväällä alkavaan valmistavaan koulutukseen ei saatu rahoitusta ja tällä hetkellä on aivan auki, milloin seuraava valmistava koulutus voi alkaa. Tämä on harmillista, sillä inno-kas ryhmä aloittaneita mehiläistarhaajia oli jo ilmoittautunut kurssille ja koulutuksen alkamista on kyselty jo Savon puoleltakin. Mutta pidetään peukut pystyssä, että rahoitus saadaan mahdollisimman pian!

Anneli Salonen

Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon suoritti kuusi opiskelijaa Pohjois-Karjalassa

Iloiset tutkinnon suorittaneet: vasemmalla rehtori Pertti Ahvalo, Allan Vatanen, Kirsi von Gross, Anneli Salonen, Christiana Harle ja Veikko Riikonen.

Kuv

a V

eikk

o R

iikon

en

Laatuhunajaa Pohjois-Karjalasta koulutushanke hakee jatkoaikaa

Laatuhunajaa Pohjois-Karjalasta koulutushanke on päättänyt ha-kea jatkoaikaa ensi vuoden tou-kokuun loppuun.

Vaikka hankkeen aikana on jo järjestetty yli 70 koulutuspäivää, on hankkeelle myönnettyä rahaa vielä käyttämättä ja siksi jatkoajan hake-minen on mahdollista. On hyvä että tämä Pohjois-Karjalan mehiläisa-lalle myönnetty rahoitus pystytään käyttämään täysimääräisenä alan hyväksi.

Ensi kevään ohjelmassa on hu-najan markkinointiin ja laatuun liit-tyviä koulutuspäivä. Myös kesällä 2010 aloittaneiden mehiläistarhaa-jien koulutusta ja ohjausta jatketaan Joensuussa ja Lieksassa. Hankkeen tapahtumia tullaan järjestämään eri puolilla maakuntaa. Pohjois-karjalaisilla mehiläistarhaajilla on mahdollisuus saada hankkeen puit-teissa yrityskohtaista neuvontaa, jossa voidaan tarkemmin paneutua kunkin yrityksen ajankohtaisiin on-gelmiin. SML:n talvipäiville järjes-tetään opintomatka ja loppukeväällä voidaan toivottavasti järjestää hank-keelle maakunnan mehiläisalan ai-heisiin painottuva loppuseminaari.

Anneli Salonen

Porin Seudun Mehiläishoitajat ja

Otsolan Kansalaisopisto jär-jestävät mehiläishoitokurssin 14.1. ”Pesän viimeinen opetus, talvitappiot ja niistä oppimi-nen” (opettajana Lauri Ruotti-nen), 11.2., 11.3. ja 15.4. klo 18.00–21.00, yhteensä 16 opin-totuntia. Muut opetuksen aiheet ovat ajankohtaisia. Kurssi pi-detään Otsolan Kansalaisopis-tolla, Juhana Herttuankatu 16, Pori. Opintomaksu 14 euroa ja opetuksen lomassa kahvitellaan omalla kustannuksella. Tiedustelut Matti Ruusunen 040 507 9427. Tervetuloa!


Se on palannut.Anna laskusi turhien vakuutuslaskujen noutajan käsiteltäväksi.

OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 e kuukaudessa.

Reipas sankarimme on noutanut suomalaisista kodeista jo yli 400 000 turhaa vakuutuslaskua. Kokeile osoitteessa op.fi , paljonko sinä säästäisit keskittäessäsi pankki- ja vakuutusasiasi meille. Keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää konttoristamme, katso op.fi tai soita 0100 0500.

Esimerkki

Rahaa tilillä 1 000 ¤

Lainaa 100 000 ¤

Sijoitukset 5 000 ¤

OP-bonusta vuodessa 265 ¤esimerkiksi vakuutusten maksamiseen.

Yhdessä hyvä tulee.

Mehiläistarhaajaammattitutkintoon valmistava koulutus

Tutkinto suoritetaan näyttämällä osaaminen tutkinto-tilaisuuksissa.

Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon osat ovat:

• Mehiläistarhaus• Mehiläistuotteiden käsittely ja markkinointi• Yritystoiminta.

Opetus Mustialassa ja MTT:n tiloissa Jokioisilla.Lähiopetusta on 2–5 päivänä kuukaudessa.Etäopetuksessa hyödynnetään verkkotyökaluja.

Koulutus soveltuu henkilöille, joilla on aikaisempaa kokemusta mehiläisten hoidosta.

Koulutuksen hinta on 240 €.

HAKUAIKA 1.12.-31.1.

Lisätiedot: [email protected], (03) 646 5542

Infoa koulutuksesta 13.11. Forssan Hunaja päivillä.

PUUTARHURI, aikuiskoulutus

Puutarhatalouden perustutkinto, LEPAA, puutarhatuotannon koulutusohjelma

Koulutus koostuu lähi- ja etäjaksoista, työssäoppimi-sesta, ammattiosaamisen näytöistä sekä itsenäisestä opiskelusta.

Viikon mittaisia lähiopetusjaksoja on noin kerran kuu-kaudessa. Työssäoppimisjaksojen pituus on 5–10 viik-koa.

HAKUAIKA: 11.10.–15.11.

Lähijaksojen aikana majoittuminen ja ruokailut oppi-laitoksessa ovat maksuttomia. Ei lukukausimaksua .


Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami-edu.fi

Mehiläistarhaajaammattitutkintoon valmistava koulutus

Tutkinto suoritetaan näyttämällä osaaminen tutkinto-tilaisuuksissa.

Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon osat ovat:

• Mehiläistarhaus• Mehiläistuotteiden käsittely ja markkinointi• Yritystoiminta.

Opetus Mustialassa ja MTT:n tiloissa Jokioisilla.Lähiopetusta on 2–5 päivänä kuukaudessa.Etäopetuksessa hyödynnetään verkkotyökaluja.

Koulutus soveltuu henkilöille, joilla on aikaisempaa kokemusta mehiläisten hoidosta.

Koulutuksen hinta on 240 €.

HAKUAIKA 1.12.-31.1.


Infoa koulutuksesta 13.11. Forssan Hunaja päivillä.

PUUTARHURI, aikuiskoulutus

Puutarhatalouden perustutkinto, LEPAA, puutarhatuotannon koulutusohjelma

Koulutus koostuu lähi- ja etäjaksoista, työssäoppimi-sesta, ammattiosaamisen näytöistä sekä itsenäisestä opiskelusta.

Viikon mittaisia lähiopetusjaksoja on noin kerran kuu-kaudessa. Työssäoppimisjaksojen pituus on 5–10 viik-koa.

HAKUAIKA: 11.10.–15.11.

Lähijaksojen aikana majoittuminen ja ruokailut oppi-laitoksessa ovat maksuttomia. Ei lukukausimaksua .


Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami-edu.fi

Mehiläistarhaajan ammattitutkinto

Järjestämme mehiläistarhaajan ammattitutkintoon valmistavan monimuotokoulutuksen. Koulutus alkaa 15.2.2011 ja päättyy joulukuussa 2012. Käytäntöpainotteisessa koulutuksessa lähiopetusta on 3-4päivää kuukaudessa. Hinta 200 �

Opettajamme ovat alan asiantuntijoita ja oppilaitoksellamme on kokemusta alan koulutuksesta useiden vuosien ajalta.Oppilaitoksellamme on käytettävissään n. sadan pesän tarhaus opetusmateriaalina.

Koulutuksessa paneudutaan mehiläistarhaukseen, mehiläistuotteiden käsittelyyn ja markkinointiin sekä yritystoimintaan.

Hakuaikaa on 31.1.2011 saakka. Pyydä hakemusja lisätietoja, Tiina Vestman (014)5192605 E-mail:[email protected] tai Kaija Tunkkari 0400 243 658 E-mail: [email protected]

Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskusLuonnonvara-ala

Uuraistentie 240, 43130 TARVAALAwww.poke.fi

Uudenmaan mehiläishoitajat ryjärjestää mehiläishoidon peruskurssin kevät-talvella 2011. Kurssiin liittyvät tarhakäynnit ovat keväällä ja kesällä mehiläisvuoden edetessä. Kurssista tarkemmin joko

www.uudenmaanmehilaishoitajat.fi tai Hannu Torkkel 050 339 4958

Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajatja Kokkolan Seudun opisto järjestävät mehiläis-hoidon peruskurssin. Koulutuspäivät la 5.2, 19.2 ja 12.3 klo 10.00–16.15. Paikka: Länsipuiston koulu. Kurssilla perehdytään mehiläisyhdyskunnan toimin-taan ja käytökseen. Tutustutaan mehiläisten hoidon kalustoon. Tavoitteena on antaa riittävät tiedot me-hiläisten hoidon aloittamiseen.Lisätietoja: Soini Koski 0400 688 129

Helsingin Seudun Mehiläishoitajatjärjestää Helsingin Työväenopiston kanssa Mehi-läishoito ja hunajantuotanto kurssin. Kurssi kes-tää 3.2.–28.4.2011. Opetuskertoja on 9 kpl, torstaisin klo 18.00–20.30.Opetuspaikkana: Näyttelijäntie 14, 00400 Helsinki (Pohjois-Haaga)Perustietoa mehiläishoidosta ja hunajantuotannosta myös luomunäkökulmasta. Sekä siihen liittyen luon-nontuntemusta. Kurssi antaa perustiedot mehiläis-hoidon aloittamiselle. Kurssimaksu 45,00 euroaOpettajana: Markku Pöyhönen. Vastuuhenkilönä: Jouko Sirenius puh: 09 3108 8655

Mustialanalustavat koulutuspäivät ja aiheet vuodelle 2011

11-12.3.2011 Koulutuksen aloitus, oppimateriaalit ja vuo-rovaikutteinen opiskelu, verkon käyttö, me-hiläishoidon mahdollisuudet Suomessa

1.-2.4.2011 Mehiläisten biologia ja sen suhde tehokkaa-seen mehiläishoitoon

15.-16.4. 2011 Mehiläisten keväthoito ja oman tarhauksen laajuus ja tekniikan parantaminen

6.-7.5.2011 Tarhaharjoitus, talvehtiminen ja talvitappioi-den välttäminen

27.-28.5.2011 Tarhaharjoitus, keväthoito, laajennukset, er-gonomia ja tehokkuus

17.-18.6.2011 Tarhaharjoitus, parveilu, emonkasvatus ja rodut

8.-9.7.2011 Tarhaharjoitus, jaokkeet, emonkasvatus28.-9.7.2011 Tarhaharjoitus, sadonkorjuu, varroan torjunta19.-20.8.2011 Tarhaharjoitus, hunaja käsittely, talvehtiminen,

varroan torjunta16.-17.9.2011 Tarhaharjoitus, hunajan käsittely, ominaisuu-

det ja laatu14.-15.10.2011 Johtaminen, toiminnan strategia, 4-P ja siitä

eteenpäin18.-19.11.2011 Johtaminen, hunajapäivät, myynnin argumen-

tit 9.-10.12.2011 Johtaminen, oman toimintasuunnitelman ana-

lyysi ja kehittäminen

2


Se on palannut.Anna laskusi turhien vakuutuslaskujen noutajan käsiteltäväksi.

OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 e kuukaudessa.

Reipas sankarimme on noutanut suomalaisista kodeista jo yli 400 000 turhaa vakuutuslaskua. Kokeile osoitteessa op.fi , paljonko sinä säästäisit keskittäessäsi pankki- ja vakuutusasiasi meille. Keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää konttoristamme, katso op.fi tai soita 0100 0500.

Esimerkki

Rahaa tilillä 1 000 ¤

Lainaa 100 000 ¤

Sijoitukset 5 000 ¤

OP-bonusta vuodessa 265 ¤esimerkiksi vakuutusten maksamiseen.

Yhdessä hyvä tulee.


Joulukuu 2010.indd 1 30.11.2010 9:55:27

Ostetaan 10–20 kehäinen vaaka- tai pystyakse-lilla oleva käytetty ja toimiva hunajalinko ja kuo-rimakone. Puh. 040 708 4466

Mehiläishoidosta kertova näyttely avataan yleisölle Suomen maatalousmuseo

Sarassa 14.1.2011. www.sarka.fi

Näyttelystä tarkemmin seuraavassa Mehi-läinen lehdessä.

OSTETAAN

Vuoden 2010 pesämäärät, hunajasato, jne. kyselyyn 30.9.2010 vastanneiden kesken ar-

vottiin 3 kappaletta Mehiläishoitoa käytännössä osa II kirjaa. Kirjan voittivat seuraavat henkilöt:

Pekka Heinämaa, JokioinenMirja Hytönen, KonnevesiOlavi Roivainen, Pattijoki

Lämpöiset onnittelut voittajille!

Lämpimät kiitokset kaikille asiakkaillemme kuluneesta vuodesta ja parhainta menestystä vuodelle 2011!

Kirkkonummen MehiläistuoteKielo ja Janne Leimi

[email protected]

Lämmintä joulumieltäTmi Parrenmäen Puu

Liperi040 585 0194

Yhteistyöstä kiittäen toivotammejäsenillemme ja kaikille alan harrastajille Joulurauhaa ja Hunajaista Uutta Vuotta!

Etelä-Pohjanmaan Mehiläishoitajat r.y

Lunden Buckfastja

Komppa-Seppäläntila


toivottaa jäsenilleen, yhteistyökumppaneilleen ja Mehiläinen- lehden lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta 2011!

Tänä vuonna tuemme pelastushelikopteri Ilmarin toimintaa joulukorttivaroin.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y.

önskar alla medlemmar, samarbetspartners och

Mehiläinen- tidningens lä-sare en God Jul och Lyckligt

Nytt År 2011!

Detta år understöder vi räddningshelikop-ter Ilmari med den summa som är avsedd för julkort.

Finlands Biodlares Förbund r.f Finnish Beekeepers` Association

wishes it's members, business associates and

the readers of the Mehiläinen magazine a Merry Christmas and

a Happy New Year 2011!This year we are supportring the rescue helicopter Imari's work with our christmas card funds.

Mehiläinen 7_2010

Documents

Transcript of Mehiläinen 7_2010