Matti Rimpelä: Quo vadis, nuorisotyö?

10.04.2023 Mihin menossa, nuoristotyö? Allianssi-risteily 2014

Mihin olet menossa, nuorisotyö?

Allianssi-risteily 16.4.2014Matti Rimpelä, dosentti

Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö


Virikkeeksi• Uusien sukupolvien tukemiseen

vuosittain noin 25-30 miljardia euroa??? Onko viisaasti käytössä?• Lapset ja nuoret pitää ensin hukata, jotta

etsivä nuorisotyö voisi heidät löytää!• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle

täytyy jättää nuoria kuntien ja järjestöjen ”hanke- ja rojektiruuaksi”!


Eilen puhuttiin mm. nuorisolain uudistamisesta, jäin miettimään:

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ”nuorisopolitiikasta”, ”nuorisotyöstä”? Mitä on• ”meidän työ”• ”meidän toimiala”


Nuorisolaissa (2006/72) tarkoitetaannuorisopolitiikalla nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista (laaja)nuorisotyöllä nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa (kapea)aktiivisen kansalaisuuden edistämistä• samoin kuin • nuorten sosiaalista vahvistamista, • nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä • sukupolvien välistä vuorovaikutusta

(tulkinnanvarainen)


Kunnan nuorisopolitiikka /työ: • nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja

harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, • nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, • liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja

monikulttuurinen nuorisotoiminta, • nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten

työpajapalvelut ja • etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja

tarpeisiin sopivat toimintamuodot

Kapea? Laaja? Tulkinnanvarainen!!!


Politiikkatutkimuksessa kohdataan usein erilaisia tulkintoja, soveltaen:Nuorisopolitiikka/työ voidaan ymmärtää • filosofiana,• yhteiskuntapoliittisena strategiana,• toiminnan tasona, ja• osaamisena,• toimintoina ja palveluksina Puhummeko • laajasti ”nuorisosysteemistä” vaiko • yhdestä toimialasta/ammattikunnasta


Kaksi vaihtoehtoista tulkintaa:1. ”Nuorisosysteemi” rakentuu– yhteiskunnallisista prosseista (=nuorisopolitiikka),

jotka– muuntavat käytettävissä olevat voimavarat – rajattuun väestöön kohdistuviksi – toiminnoiksi (myös nuorisotyö).

2. Nuoriso(työ)politiikalla ohjataan nuorten omaan aikaan kohdistuvaa nuorisotyötä, jonka keskeisiä toimijoita ovat nuorisotyöntekijät.


Mitä nuorisopolitiikalla/työllä ja niiden haasteilla tarkoitettiin

1970-80 –luvuilla?• Parlamentaarinen nuorisokomitea (1980)


Parlamentaarinen nuorisokomitea,II osamietintö (1980/61)

”Nuorisopolitiikka on osa 1. yhteiskuntapolitiikan suuntaamista ja

toteuttamista2. nuorten kasvu-, kehitys- ja

toimeentuloedellytysten sekä 3. vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta.””läpäisevää toimintapolitiikkaa”,”toiminta-ajatus”, ”näkökulma”


Eriytymiskehitys (KomM 1981/61)

• ”Lasten ja nuorten maailmankuvan muotoutu-minen ja sosialisaatio tulevat ongelmallisiksi ihmisten toiminta-alueiden, kuten työn, perhe-elämän, vapaa-ajan ja yhteiskunnallisen osallistumisen eriytyessä toisistaan.

• Koululaitos on eristäytymässä niin kodeista kuin muusta lähiympäristöstään.

• Ihmisten toiminta-alueiden eriytymistä ja pirstoutumista vastaa myös suunnittelun ja päätöksenteon pirstoutuminen.


Sektoriajattelu (KomM 1981/61)

• ”Lasten ja nuorten sosiaalisia ongelmia ei yleensä pyritä ratkaisemaan todellisten ongelmien suunnassa, vaan toimenpiteet määräytyvät viranomaisten toiminta-alueiden ja totuttujen työtapojen mukaan.”

• ”… sektoriajattelu (=viranomaisten yhteistyö jää vähäiseksi, johtaa toimintojen päällekkäisyyteen, ristiriitaisiin toimenpiteisiin ja epätarkoituksen-mukaiseen kilpailuun vähäisistä resursseista.”


Nuorisopolitiikan tehtäviä (KomM 1981/61)

Kasvuyhteisöjen kehittäminen• koti, asuinyhteisö, koulu, työyhteisö, yms.• kuusi yleisperiaatetta:

– turvallisuus kasvuyhteisöjen jäsenenä– toimivuus lasten ja nuorten kannalta– rakenteeltaan tasa-arvoa edistäviä– tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen perustuvaa yhteisyyttä– edistävät yksilön luovuutta ja tietoisuutta– edistävät yksilön kokonaisuuden kehitystä

Ahtaan sektoriajattelun ja –toiminnan yhteensovittamiseen perustuu nuorisopolitiikan koordinointitehtävä: • mahdollisimman yhdensuuntainen toiminta • lasten ja nuorten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi


Entä lapsipolitiikka?

• Kansainvälisen lasten vuoden 1979 komitea (STM 1980)• Lastensuojelutoimikunta 1982, 3.

osamietintö (STM 1985)• Lasten oikeuksien sopimus

Suomen 1. maaraportti (UM 1994)


Kv. lasten vuoden 1979 komitea. Helsinki 1980

• ”…kehittämisestä on valmistunut lukuisia selvityksiä ja toimenpideohjelmia.

• Ongelmana ei hyvien ehdotusten puute kuin se, ettei ole voitu löytää – yksimielisyyttä painopistealueiden valinnasta

eikä – eikä asian tärkeydestä

• Lapsi- ja perhepolitiikka on ollut lyhytjänteistä ja sattumanvaraista.”


Lastensuojelutoimikunta 1982, 3. osamietintö (1985)

• ”Palvelujen lisääntyminen merkitsi myös eriytymistä ja erikoistumista rajattuihin ongelmiin.

• Kielteiset seuraukset – ihmisten avun tarpeen ja perheiden pirstoutuminen – tuntuvat eniten siellä, missä avun tarve on suurin.”

• ”Lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat lyhyessä ajassa luonteeltaan muuttuneet.


• ”Palveluiden lähtökohtana pidetään yhä yleisemmin eri hallintokuntien yhteistyön koordinoimista ja syventämistä.

• Voimavarojen käytön arviointi johtaa uusiin vaihtoehtoihin ja työtapojen uudistamiseen.

• Yhteistyötä tarvitaan ehdottomasti myös eri poliittisten ja hallinnollisten tasojen kanssa, jotta uudistumista tapahtuu käytännössä eikä ainoastaan puheissa ja pitkän tähtäimen tavoitteissa. (STM 1985)


Lasten oikeuksien sopimusSuomen1. maaraportti (UM 1994)

• …esitykset eivät ole onnistunut murtamaan lapsiin kohdistuvaa ’rakenteellista välinpitämättömyyttä’, jota aiheuttaa eri hallinnonalojen pitkälle edennyt sektoroituneisuus.

• Hallintokuntien eriytyneisyydestä seuraa: on vaikea luoda periaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteen sovitetaan lapsipolitiikkaa ja lasten palveluja koko yhteiskunnan tasolla


1970-90 –luvuilla mukana selvä systeemitarkastelu

Kasvuyhteisöjä/toimintoja/palveluja/tukia arvioitiin lasten ja nuorten näkökulmistaHaasteiksi tunnistettiin mm.• kasvuyhteisöjen ja palvelujen eriytyminen• sektoroituminen• palvelujen hajoaminen/pirstaloituminen• rakenteellinen välinpitämättömyys


Missä olemme tänään?

Onko • eriytyminen vähentynyt?• rakenteellinen välinpitämättömyys

vähentynyt/poistunut?Esimerkkinä Tampere–Lasten ja nuorten palveluja on johdettu

kokonaisuutena jo vuosia

Mihin menossa, nuoristotyö? Allianssi-risteily 2014

10.04.2023

0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V.

Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

Alle 3-v. kokopäivähoito

Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret

Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki)

Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempi-kestoisen tuen tarve

Yli 3-v. kokopäivähoito

Yli 3-v. osapäivä-hoito (ml. eo)

Esiopetus

Joustava esi- ja alkuopetus

Iltahoito

Vuorohoito

Perhepäivähoito

Teemallinen varhaiskasvatus-kerho (avk)

Teemapäivä (avk)

Perhekerho(avk)

Tuettu esiopetus Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu)

Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos)

ERHO

Yleisopetus 1-6

Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus

Perusopetus, apip -sopimus

Neuvola- ja terveydenhuolto-sopimus

Psykososiaalisen tuen sopimus

Lanun kulttuuri- ja vapaa-aikasopimus

Yleisopetus 7-9

Koululaisten apip-toiminta

LisäopetusMamujen valmistava opetus

Oppilashuolto

Tuettu lisäopetus

Vahvasti tuettu opetus (1-9)

Muu vammaisopetus (1-9)

Luokka-muotoinen erityisopetus

Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Sairaalaopetus

Hyvinvointi-neuvola

Kouluterveyden-huolto

Opiskelu-terveydenhuolto Nuorisoneuvola

NuorisoneuvolaOpiskelu-terveydenhuolto

Nuorten psykologipalvelut

Kouluterveyden-huolto

0-17v. suun terveydenhuolto0-17v. suun

terveydenhuolto0-17v. suun terveydenhuolto

0-17v. suun terveydenhuolto



Hyvinvointi-neuvola

Neuvola-psykologipalvelut

Lasten ja nuorten ravitsemusterapia

Lasten ja nuorten puheterapia

Ohjattu näyttelytoiminta perheille

Muut tapahtumat (työpajat, konsertit…)

Yleisen tuen taidekaari

Muut ryhmille ohjatut näyttely-kierrokset

Tehostetun tuen taidekaari

Isyyden selvittäminen

Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2)

Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2)

Huolto- ja elatussopimukset (1/3)



Perheryhmätyö

Olosuhde-selvitykset (1/2)

Olosuhde-selvitykset (2/2)

Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2)

Perhetyön palvelut

Valvotut tapaamiset (1/2) Valvotut

tapaamiset (2/2)

Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2)

Ls-tarpeen selvitys (1/3)



Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2)

Avohuollon sosiaalityö (1/3)



Ohjaustyön palvelu (1/3)



Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3)



Perhepiste Nopea

Ehkäisevä tukihenkilö-toiminta ja taloudellinen tuki

Tukihenkilö-toiminta (ls)

Jälkihuollon sosiaalityö

Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (1/3) Huostaanotto- ja

sijoituspalvelut (2/3)

Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3)

Sijaisperhe-hoidon sos.työ (1/3)

Sijaisperhe-hoidon sos.työ (2/3)

Sijaisperhe-hoidon sos.työ (3/3)Ls:n

avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3)

Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) ERHOERHO

Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

Nuoriso-psykiatria (1/2)

Nuoriso-psykiatria (2/2)

Laitoshoito-sijoitusten sos.työ (1/2)

Laitoshoito-sijoitusten sos.työ (2/2)

Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2)

Etsivän työn työparitoiminta

Perhesuunnittelu-neuvola



Keskuslasten-neuvola



Perhe-oikeudel-liset palvelut (2/3)



Sos.päi-vystys (1/3)



Sijais- ja jälki-huollon sos.asema (1/3)



Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3)






Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus

Ennakoiva nuorisotyö

Uniikki-nuorisokahvila

Nuorisotyötä


Rkenteellinen uudistuminen yhteiskunnan muutoksen myötä pysähtyi 1980-luvulla

• Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva ”liiketoimintamalli” oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin ”tyhjään Suomeen”– Nuorisotyö on ollut osa tätä kehitystä

• Mutta 1980-luvulla– Suomen palvelukenttä alkoi ”saturoitua”– Yksikkökoot kasvoivat– Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi– Menestyksellinen toiminta-ajatus muuttui ongelmaksi

• Uutena kasvava kompleksiteettikuiluUuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980-

luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen


Mistä oikeastaan on kysymys?

• Säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio)– Terveydenhuolto -> ”aatelisto”– Sivistystoimi-> ”papisto”– Sosiaalitoimi-> ”talonpojat”– Nuorisotoimi-> ”loisia”

• + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka)– vain ”samanmuotoiset päät voivat johtaa

samanmuotoisia päitä• +häiriösuuntautuneisuus


Yhteenvetoa Suomen julkisen vallan rakenteet ja toiminta-ajatukset ovat luutuneet 1900-luvulle. Vastaavat yhä huonommin tulevaisuuden haasteisiin

Tarvitaan laajaa hallinnon, johtamisen ja toiminnan – kulttuurin ja rakenteiden -

systeemistä muutosta/uudistumista

Onnistuminen edellyttää systeemisen muutoksen ”teoriaan” perehtymistä ja siitä lähtevää

pitkäkestoista tavoiteohjelmaa


Millaista nuorisopolitiikkaa ja nuorisotyötä tulevaisuudessa?

1. Keskiöön lasten ja nuorten kehitysyhteisöt ja niiden ”kasvatuskumppanuus”

2. Lapsen varttuminen aikuiseksi ymmärretään yhtenäisenä/jatkuvana prosessina, jossa on suurta yksilöllistä vaihtelua

3. Hyväksytään kasvava kompleksisuus (”kompleksiteettikuilu”)

4. Yhteiskunnan ”lapsi- ja nuorisosysteemin” ymmärtäminen ja kehittäminen kokonaisuutena

5. Asetetaan nuorisopolitiikka ja nuorisotyö tähän kehykseen


Mitä tarvitsemme tulevaisuudessa?Tarvitsemme • vahvistuvaa nuoriso-osaamista ja siihen perustuvaa nuorisotyötä• emme nuorisotyölle omaa organisaatiotaTavoitteeksi1. universaalipalvelujen jatkaminen 21. ikävuoteen 2. lasten ja nuorten universaalipalvelujen kehittäminen ja

johtaminen kokonaisuutena (esim. Hämeenlinna, Imatra)3. alle 21 -vuotiaiden nuorisotyön integroiminen

universaalipalveluihin4. väestöpohjaista budjetointia: Valtion ja kuntien nuorisobudjetti5. kaikkea tätä ohjaavaa valtakunnallista ja kunnallista lapsi- ja

nuorisopolitiikkaa


Mitä on tulevaisuuden nuorisotyön erityinen tehtävä

Palvelut ja vaativan koulutuksen saaneet ammattihenkilöt ovat eriytyneet ja etääntyneet perheistä, lapsista ja nuoristaTätä aukkoa täyttämään tarvitaan nuorisotyön erityisosaajia• pois omista tiloista,• ongelmista yheisöihin• kulkemaan nuorten/nuoren rinnalla• rakentamaan järkevä polkua tuen ja palvelujen

viidakossa


Mitä käytännössä? Esimerkiksi:Emme juurikaan tarvitse kouluihin/oppilaitoksiin lisää terveydenhoitoja/kuraattoreita/psykologeja,mutta tarvitsemme nuorisotyöntekijöitä– tuomaan kouluihin ja oppilaitoksiin nuoriso-

osaamista– toimimaan nuorten kehitysyhteisöjen yhdistäjinä– rakentamaan erityistä tukea tarvitsevalle

nuorelle jo 10-12. ikävuodesta alkaen omaa tuen polkua–esimerkiksi vastaamaan välituntivalvonnasta


LopuksiEriytyneen nuorisotyön tehtävänä voisi olla• katsella monimutkaistuvaa maailmaa

nuorten näkökulmasta ja • olla nuorten lähellä• rakentamassa monimutkaistuvasta

maailmasta ja sen palveluista järkevää kokonaisuutta heidän hyvinvointinsa ja työllistymisensä edistämiseksi

Matti Rimpelä: Quo vadis, nuorisotyö?

Government & Nonprofit

Transcript of Matti Rimpelä: Quo vadis, nuorisotyö?