Näkymät ponnistivat plussalle

Takaisin kasvussa

Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

KUVA (korkeus voi

vaihdella)

KUVA (korkeus voi

vaihdella)

KUVA (korkeus voi

vaihdella)

KUVA (korkeus voi

vaihdella)

30.6.2016 ekonomisti Jouni Vihmo

Suhdannetilanne:

Käänteitä ei puutu nousussa voi mennä muita kovempaa – taantumassa laskut tuplana kouraan

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

2

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

Myynnin

määrä

n v

uosim

uuto

s,

pro

sentt

ia

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 E2016Q1

Ruoka Anniskelu Majoitus "Mara-alan suhdanne"

Liikevaih

toin

deksi 2010=

100,

kausitasoitett

u

+4,5 %

+5,5 %

Q1 2016

Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtokuvaaja

3

Vuosimuutos, %

Myynti:

Takaisin kasvussa kuluttajien ostovoima, luottamus ja yöpymiset kasvussa

70

80

90

100

110

120

130

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Majoitus Ravintolat

Myynti:

Takaisin kasvussa kuluttajien ostovoima, luottamus ja yöpymiset kasvussa

Myynnin

määrä

, in

deksi vuosi 2005=

100

Pikaruoka +6,0 %

Hotellit +3,3%

¹Anniskelu-ravintolat

+3,9 %

Henkilöstö- ravintolat

-5,1 %

2016 Q1

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

4

Vuosimuutos, %

Liikenne- asemien

ravintolat +1,6%

¹ennakkoarvio

60

70

80

90

100

110

120

130

140

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Q1

Anniskeluravintolat:

Kasvaa – ei kasva anniskelu ja syrjäseudut putoajina

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Tarjonta Kysyntä Käyttöaste

A-

ja B

-ravin

tola

t, indeksi 2000=

100

C-r

avin

tola

t, indeksi 2000=

100

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Tarjonta Kysyntä Käyttöaste

5

A- ja B-ravintolat C-ravintolat

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

0

20

40

60

80

100

120

140

160

2006 2008 2010 2012 2014 e2016 Q1

Käyttökate, ravintolat Kannattavuusennuste

Kannattavuusennuste

Kannattavuus:

Heikko - mutta toipuu taustalla vaimea kustannuskehitys

Lähde: Tilastokeskus; EK, MaRa

Käyttökate, %-yksikköä

0

2

4

6

8

10

12

14

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Hotellit Ravintolat

Kahvilaravintolat Henkilöstöravintolat

Ateriapalvelut

Käyttökate, %yksikköä

6

Matkailu:

EU ja Aasia kasvussa kotimaan alkuvuosi ennakoi hyvää

Indeksi yöpym

iset

liu

kuva 1

2 k

k 2

008=

100

Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto

¹Kaikki majoitusliikkeet tammi-huhtikuussa

Indeksi yöpym

iset

liukuva 1

2 k

k 2

008=

100

7

60

80

100

120

140

160

180

200

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016¹

¹EU (+7,4 %) ¹Skandinavia (+2,4 %)

¹Aasia (+25,1 %) ¹Venäjä (-16,5 %)

80

85

90

95

100

105

110

115

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016¹

¹Suomi (+2,0 %)

¹Ulkomaat (+8,1 %)

¹Ulkomaat ilman Venäjää (+11,3%)

Pohjoismaat Matkailu Pohjoismaihin kasvaa ja kilpailu kovenee. Ulkomaiset matkailijat yöpyivät 38 miljoonaa kertaa Pohjoismaissa vuonna 2015. Kasvua on taantuman 2009 jälkeen kertynyt 17 prosenttia. Ruotsi on Pohjoismaiden ykkönen ja nappaa pohjoismaisesta matkailuviennistä kohta 40 prosenttia. Tanskan matkailu kasvaa muun muassa ravintolaruoan ansioista. Norjalaiset ovat hintatasostaan huolimatta onnistuneet muita paremmin houkuttelemaan kiinalaisia matkailijoita. Matkailu kasvaa Suomessakin, mutta Suomi on porukan heikoin. Suomella on kaikki mahdollisuudet pärjätä nykyistä paremmin.

+10 % +22 % +24 % +7 % Yöpymiskehitys 2010-2015 Yöpymiskehitys 2010-2015 Yöpymiskehitys 2010-2015 Yöpymiskehitys 2010-2015

SUOMI RUOTSI TANSKA NORJA Suomella on puhdas ja turvallinen maine. Nopea yhteys Aasiaan houkuttelee matkailijoita, ainakin lentokentälle asti. Stop Over –hankkeella matkailijat saadaan viipymään Suomessa. Venäjä on naapurissa ja sen talous kääntyy lähivuosina. Suomi omistaa joulupukin ja muumit. Suomen pitäisi erottautua ja kehittää vetovoimaansa ja ymmärtää matkailun koko potentiaali. Vuonna 2015 Suomessa rekisteröitiin 5,5 miljoonaa ulkomaista yöpymistä.

Ruotsi on panostanut kotimarkkinoihin ja matkailuun Se on Pohjoismaiden ykkönen matkailussa. Se nappaa kohta 40 prosenttia Pohjoismaisesta matkailuviennistä ja kasvu on kovaa. Matkailutarjontaa tukee vahva kotimainen kysyntä. Ruotsalaiset osaavat brändäyksen ja tuntevat kuluttajat. Vuonna 2015 Ruotsissa rekisteröitiin 13,6 miljoonaa ulkomaista yöpymistä.

Tanska on Keskieurooppalaisille lähin Pohjoismainen lomakohde. Kööpenhamina houkuttelee ruokamatkailijoita ympäri maailmaa. Matkailun kasvu on Pohjoismaiden kovinta. Ulkomaisia yöpymisiä Kööpenhaminassa enemmän kuin Tukholmassa. Matkailu on keskeisellä sijalla maan kasvustrategioissa. Vuonna 2015 Tanskassa rekisteröitiin 11,2 miljoonaa ulkomaista yöpymistä.

Norjan valtion panostukset matkailuun ovat omaa luokkaansa. Norja on onnistunut kasvattamaan osuuttaan kiinalaisista matkailijoista Pohjoismaista eniten. Norja on tukevalla kasvu-uralla sekä kotimaisessa että ulkomaisessa matkailussa. Vuonna 2015 rekisteröitiin 7,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä.

8

Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

Pohjoismaat:

Matkailu kasvaa vauhdilla Suomella on käyttämätöntä potentiaalia

Indeksi 12/2

007=

100 u

lkom

ais

et

yöpym

iset

hote

lleis

sa

Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

9

80

90

100

110

120

130

140

150

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016¹

Ruotsi Suomi Norja Tanska

¹Tammi-huhtikuu

Pohjoismaat:

Kotimaa painaa Suomea kotimainen kysyntä kantaa muissa Pohjoismaissa

Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

Indeksi 12/2

007=

100 k

aik

ki yöpym

iset

hote

lleis

sa

10

80

90

100

110

120

130

140

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016¹

Ruotsi Suomi Norja Tanska

¹Tammi-huhtikuu

Kesämyynti:

Suurin osa uskoo kasvuun majoitus ravintoloita hieman toiveikkaampi

4,6

27,4

46,0

15,5

2,0 1,6 2,9

kasvaayli 4 %

kasvaa2-4 %

kasvaa0-2 %

pysyyennallaan

vähenee0-2 %

vähenee2-4 %

väheneeyli 4

myynnin

vuosim

uuto

s,

%-o

suus v

asta

ajista

Lähde: MaRan kysely (toukokuu 2016) N=230

77 % yrityksistä uskoo

kesämyynnin kasvavan - vain 7 prosenttia uskoo myynnin laskevan

11

Suhdannenäkymät:

Kasvu jatkuu suhdannenäkymät ponnistivat plussalla

Suhdannenäkym

ät

12 k

k,

sald

olu

ku

Myynnin

määrä

n v

uosim

uuto

s, p

rosenttia

Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto; Suhdannebarometri, MaRa

12

¹Ennuste Q2

-30

0

+30

Suhdannenäkymät plussalla ensimmäistä kertaa

sitten vuoden 2012

+60 -60

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016Q1-Q2¹

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

Myynti Suhdannenäkymät

-6

-4

-2

0

2

4

6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Yksityinen kulutus Luottamus omaan talouteen 12 kk

Yksityinen kulutus:

Historiallisen hidasta kiky kurittaa ja hintojen nousu syö ostovoimaa loppuvuodesta lähtien

¹Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia. Ensi vuonna kasvua kertyy vain 0,7 prosenttia.

1

Lähde: Tilastokeskus, ¹ennusteet valtiovarainministeriö

1

Om

a t

alo

us 1

2 k

k,

sald

olu

ku

Yksity

isen k

ulu

tuksen v

uosim

uuto

s, p

rosenttia

13

0

50

100

150

200

250

300

350

Vähittäismyynti (alv 24 %) Anniskelu (alv 24 %) Anniskelu (alv 14 %)

Alkoholivero Tuotanto- ja jakelukustannukset Arvonlisävero

Arvonlisävero:

Tuoppi pysyy kalliimpana koska sitä ei voi valmistaa varastoon

indeksi vähittä

ism

yyty

alk

oholi =

100

Lähde: Valvira, MaRa , ¹verot samasta annoskoosta (0,33 l) laskettuna

14

14 %:n

arvonlisävero- kannallakin

anniskelu tuottaisi enemmän veroja

kuin vähittäismyynti

Yhteenveto:

Myynnin kasvu jatkuu – parantunut taloustilanne ei tartu anniskeluun

RAVINTOLAT

• Ruoan myynti kasvaa

• Kovin kasvu pikaruoassa – henkilöstöravintolat edelleen laskussa

• Parantunut taloustilanne ei auta anniskelumyyntiin – myynnin lasku jatkui alkuvuonna

• Kannattavuuden parantuminen jatkuu

15

MATKAILU

• Ulkomainen matkailu kasvaa – kotimaan alkuvuosi näyttää hyvältä

• Hotellien huonemyynti Pohjoismaissa kovassa kasvussa - Suomi pitää perää

• Suomi jää muista etenkin kotimaan matkailussa

• Kesän matkailusesonki näyttää hyvältä

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Alkoholilainsäädännön uudistaminen tuo ravintoloille helpotuksia, mutta ei riitä tavoitteeseen siirtää alkoholin kulutusta kotisohvilta ravintoloihin. Anniskelumyynnin alamäki jatkuu. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen on paras keino siirtää kulutusta takaisin ravintoloihin.

Arvonlisäveroa kertyisi alemmallakin arvonlisäverokannalla enemmän kuin vähittäismyynnissä.

Elintarvikelainsäädännön uudistaminen alkaa. EU-asetuksia tiukempaa kotimaista lainsäädäntöä puretaan. Se tuo helpotuksia ravintoloille.

Suomessa ja EU:ssa linjataan parhaillaan suhtautumista välitystalouteen. Matkailu- ja ravintola-alan kannalta tasapuolisten kilpailuolosuhteiden rakentaminen on erittäin tärkeää.

KANSANTALOUS

Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna kotimarkkinoiden, palveluiden ja rakentamisen vetämänä – ostovoiman kasvu hidastuu loppuvuotta kohti ja yksityisen kulutuksen kasvu puolittuu ensi vuonna – kilpailukykysopimuksen mahdollistamat

veronalennukset välttämättömiä ostovoiman ja työllisyyden parantumiselle ja talouskasvulle ensi vuonna.

Kiitos!

MaRan seuraava suhdannetilaisuus pidetään joulukuussa.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa mm. hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä.

MaRan suhdannekatsaus ekonomisti Jouni Vihmo, puh. 050 520 1636

75

76

77

78

79

80

81

82

83

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Liite. Tilastotietoja mara-alalta

Liikevaihdon vuosimuutos, %

Viimeiset 10 v.

keskimäärin 2013 2014 2015 2016 Q1

Mara-ala yhteensä 3,7 0,8 0,8 3,1 5,3 Ravintolat 4,1 1,4 1,2 3,0 5,5

Anniskeluravintolat 3,1 2,3 0,6 2,4 5,6¹ Ruokamyynti 5,0 4,6 1,9 4,1 7,9¹ Alkoholimyynti 0,6 -1,4 -1,5 -0,6 1,6¹

Pikaruoka 5,6 0,3 1,7 5,7 7,1

Henkilöstöravintolat 1,0 -2,7 -0,5 -1,4 -3,3 Liikenneasemaravintolat -1,4 -5,2 1,1 1,6

Majoitus 2,4 -0,9 -0,7 2,0 4,5

3,0 3,2

1,7 1,4

2,0

3,2

2,0

1,2 0,9

4,5 4,2 4,2

-1,6

0,3

1,0

0,0 0,0

-1,0 -2

-1

0

1

2

3

4

5

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Ravitsemistoiminta Majoitus

Liikevaihto Suhdannetilanne ja -näkymät

Kannattavuus Työllisyys

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Suhdannetilanne

Suhdannenäkymät

Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

Lähde: EK

Lähde: Tilastokeskus, MaRa, ¹Ennakkoarvio

Liiketu

lus,

%-y

ks. liik

evaih

dosta

1 0

00 t

yöllis

tä

Sald

olu

ku