Marja-Leena Loukkola KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUSHANKE … · Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen...

Marja-Leena Loukkola

KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUSHANKE OSANA

ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTA KOULUTUSTA

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

2010

KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUSHANKE OSANA

ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTA KOULUTUSTA

Loukkola, Marja-Leena

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Joulukuu 2010

Ohjaajat: Halme Jaana, Reinilä Heli

Sivumäärä: 61

Liitteitä: 3

Asiasanat: kansainvälisyys, työssäoppiminen, teemahaastattelu

____________________________________________________________________

Opinnäytetyöni aiheena oli suunnitella ja toteuttaa kansainvälinen opiskelijaliikku-

vuushanke toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa elintarvikealalla. Opiskelija-

liikkuvuuden avulla kehitetään kansainvälistymistä, koulutusta ja opiskelijoiden

opiskelumotivaatiota. European Meatpro Student -liikkuvuushanke toimii verkosto-

na ja hankkeen kesto on kaksi vuotta. Ensimmäisessä vaihdossa Unkarin Szegedissä

oli mukana kahdeksan opiskelijaa neljästä eri oppilaitoksesta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida ulkomaan vaihtojakson merkitystä opiskeli-

joiden ammatillisen kasvun kehittymisessä. Vaihdon loppupuolella opiskelijoille teh-

tiin teemahaastattelu jakson järjestelyihin ja toteutumisen onnistumiseen liittyvistä

asioista. Teemahaastattelun avulla saatiin käytännön tietoa siitä, miten opiskelijat

kokivat ulkomaanjakson ammatillisesti ja oman kasvunsa kannalta.

Teemahaastattelun tuloksena saatiin aikaan ulkomaanjaksojen kehittämistoimenpitei-

tä. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että kielitaidon merkitys oli lähes tärkein vaihdon

onnistumiseen vaikuttava tekijä. Englannin kielen osaaminen unkarilaisten opiskeli-

joiden, opettajien ja työharjoittelupaikkojen henkilöstön keskuudessa oli hyvin heik-

koa. Sen vuoksi suomalaiset opiskelijat kokivat, että heidän olisi pitänyt osata edes

jonkin verran unkarin kieltä koska kommunikointi käytännön työ- ja opiskelutilan-

teissa tuotti hankaluuksia.

Elintarvikehygienia ja toimintatavat elintarvikealan työpaikoilla eivät olleet sellaisia,

joihin opiskelijat olivat tottuneet Suomessa. Opiskelijat eivät saaneet tehdä riittävästi

oman alansa työtehtäviä työssäoppimisjakson aikana. Nämä ongelmat asettavat tule-

vien ulkomaanjaksojen suunnittelun ja vaihtojen kohteen erityisen kehittämisen koh-

teeksi. Tulevia vaihtojaksoja kannattaisikin mahdollisesti toteuttaa muissa Euroopan

maissa Unkarin, Liettuan ja Latvian sijasta.

Ennalta annettavaa ulkomaanjakson valmennusta korostetaan rahoittajan taholta.

Valmennusta tarkasteltiin myös teemahaastattelussa. Vaihtojakson valmennus toteu-

tettiin sähköisten viestimien avulla. Opiskelijat eivät olleet tyytyväisiä sähköpostin ja

puhelimen välityksellä annettuun valmennukseen. Opiskelijat olivat kuitenkin erit-

täin tyytyväisiä vaihtojaksoon ja moni haastateltava kertoikin saaneensa rohkeutta

lähteä joskus myöhemmin ulkomaille töihin.

INTERNATIONAL MOBILITY PROJECT AS PART OF THE UPPER

SECONDARY EDUCATION IN FOOD INDUSTRY

Loukkola, Marja-Leena

Satakunta University of Applied Sciences

Degree Programme in Entrepreneurship and Business Management

December 2010

Supervisors: Halme Jaana, Reinilä Heli

Number of pages: 61

Appendices: 3

Key words: internationalism, on-the-job learning, theme interview

____________________________________________________________________

The theme of this thesis was to plan and realize an international student mobility pro-

ject in the upper secondary education of Food Industry field. Student mobility helps

to develop internationalism, education and students’ studying motivation. European

Meatpro Student -mobility project works as a network and lasts two years. Eight stu-

dents from four different schools participated in the first exchange program in Sze-

ged in Hungary.

The aim of this work was to evaluate the importance of the exchange for the stu-

dents’ professional development. Each student was interviewed at the end of the pe-

riod regarding the arrangements made and the staying. The results of these inter-

views helped gather practical information about the students’ personal development

as well as their professional experiences abroad. As a result, some improvement

points were also taken out. According to the interviewees language proficiency was

nearly the most important factor for a successful exchange.

Finnish students had difficulties to communicate due to the English language profi-

ciency of the Hungarian students, teachers and also the staff of the internship. They

felt that learning some Hungarian should have almost been necessary. According to

the students’ experiences, the local Food Industry hygiene and functioning during the

internship differed from the ones used in Finland. Students could not take part

enough in tasks corresponding to their own profession. All of these problems need to

be taken into consideration for future exchange planning and destinations. Therefore,

other European countries than Hungary, Latvia and Lithuania could probably offer

new possibilities.

The sponsor emphasizes the training for abroad, discussed also in the interview. The

training was given via electronic media, e-mail and phone, which did not satisfy the

students. However, the students were very content with the exchange and many of

them told they even have courage to go to work abroad.

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ............................................................................................................... 10

2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA

KEHITTÄMISTEHTÄVÄ ......................................................................................... 11

2.1 Kansainvälisyys WinNovassa ............................................................................. 13

2.2 Elintarvikealan koulutus Porissa ......................................................................... 13

3 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA

KOULUTUKSESSA .................................................................................................. 14

3.1 Kansainvälistyvä toimintaympäristö ................................................................... 14

3.2 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille ........................................................................ 15

3.3 Ammattitaitovaatimukset elintarvikealalla ......................................................... 17

3.4 Kansainvälisyys elintarvikealan koulutuksessa .................................................. 18

4 LIIKKUVUUSHANKKEEN TOTEUTUS PROJEKTINA ...................................... 19

4.1 Mitä projektilla tarkoitetaan ................................................................................ 19

4.2 European Meatpro Student -kehittämisprojektin tavoitteet ................................ 20

4.3 European Meatpro Student -verkoston toiminta ................................................. 22

4.4 European Meatpro Student -verkoston yhteistyökumppanit .............................. 24

5 AINEISTON KERUU ................................................................................................ 25

5.1 Haastattelu tutkimusmenetelmänä ...................................................................... 26

5.2 Teemahaastattelun toteutus ................................................................................. 28

5.3 Haastattelun purkaminen ja analysointi .............................................................. 30

5.4 Tutkimuksen raportointi ..................................................................................... 30

6 EUROPEAN MEATPRO STUDENT - LIIKKUVUUSHANKKEEN

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ..................................................................................... 32

6.1 Liikkuvuusjakson valmistelu .............................................................................. 32

6.2 Sopimukset .......................................................................................................... 34

6.3 Osaamisen dokumentointi ................................................................................... 34

7 HYVIÄ KANSAINVÄLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMISEN

KÄYTÄNTÖJÄ ......................................................................................................... 35

8 TEEMAHAASTATTELUN TULOKSET ................................................................. 37

8.1 Haastatteluteemojen valinta ................................................................................ 37

8.2 Aikaisemmat kansainväliset kokemukset ........................................................... 38

8.3 Ennakkotieto vaihtojaksosta ............................................................................... 38

8.4 Käytännön järjestelyt .......................................................................................... 39

8.5 Työharjoittelu ...................................................................................................... 40

8.6 Tukihenkilön rooli .............................................................................................. 41

8.7 Vaihtojakson hyödyntäminen tulevaisuudessa ................................................... 41

8.8 Palaute matkan onnistumisesta ........................................................................... 42

8.9 Miten haluaisit kehittää vastaavanlaisten vaihtojaksojen toteuttamista? ............ 42

9 YHTEISTYÖ LIETTUAN KANSSA ........................................................................ 42

10 KANSAINVÄLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN KEHITTÄMISIDEOITA .................. 44

10.1 Opiskelijaliikkuvuuden merkitys ........................................................................ 44

10.2 Talousasiat .......................................................................................................... 45

10.3 Ammatillinen osaaminen .................................................................................... 47

10.4 Kielitaito ja valmennus ....................................................................................... 48

10.5 Opiskelijavalinta ................................................................................................. 49

LIITTEET

Liite 1: Haastattelun teemat

Liite 2: Valmennustehtäviä kansainvälistä työssäoppimista varten

Liite 3: Rap4Leo – arviointikaavake

6

TERMI- JA KÄSITELUETTELO

CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International

Mobility) on kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO

koordinoi ja toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa lähes kaikkien

Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeen-

panosta. CIMO myös markkinoi suomalaista koulutusta ulkomailla yhteistyössä

suomalaisten korkeakoulujen kanssa. (Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön

keskus CIMO:n www-sivut 2010)

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong Learning Programme, LLP) alkoi vuonna

2007. Comeniuksen kohderyhmänä ovat kouluopetuksessa olevat oppilaat esikou-

luista toisen asteen loppuun saakka, Erasmus taas kohdistuu korkea-asteen koulutuk-

seen. Leonardo da Vinci keskittyy ammatilliseen perus-, jatko- ja täydennyskoulu-

tuksen kehittämiseen ja Grundtvig on suunnattu aikuiskoulutuksen kehittämiseen.

(Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)

Liikkuvuushanke

Leonardo-liikkuvuushankkeisiin voivat osallistua ammatilliset opiskelijat, työmark-

kinoilla olevat henkilöt, opettajat, kouluttajat ja opinto-ohjaajat. Ulkomaille työssä-

oppimaan tai harjoitteluun voivat lähteä myös oppisopimusopiskelijat, ammatillises-

sa aikuiskoulutuksessa opiskelevat ja vastavalmistuneet. Suomalaisiin Leonardo -

hankkeisiin voivat osallistua Suomen kansalaiset samoin kuin muiden maiden kansa-

laiset, jotka opiskelevat, työskentelevät tai asuvat Suomessa. Yksityiset henkilöt ei-

vät voi hakea rahoitusta suoraan Leonardo-ohjelmasta, vaan rahoitusta haetaan aina

jonkin organisaation kautta. Opiskelijat hakevat apurahoja oman oppilaitoksen Leo-

nardo-liikkuvuushankkeen kautta. Liikkuvuushankkeiden enimmäiskesto on 24 kuu-

7

kautta. CIMO vastaa liikkuvuushankkeiden hallinnoinnista eli päätöksenteosta, tuki-

en maksatuksesta ja seurannasta. Tukea myönnetään vaihdosta aiheutuviin matka-,

vakuutus- ja elinkustannuksiin. Lisäksi tukea voi hakea hallinto- ja valmennuskului-

hin. Tuki määräytyy maakohtaisten kattosummien mukaisesti. (Kansainvälisen hen-

kilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Länsi-

Suomen Aikuiskoulutuskeskus Innova yhdistyivät Länsirannikon Koulutus Oy Win-

Novaksi ja aloittivat yhteisen koulutustoiminnan 1.1.2010. Yhtiöllä on yli 60 miljoo-

nan euron liikevaihto, opiskelijoita 6000 ja henkilökuntaa n. 800. WinNova tarjoaa

myös työyhteisöille laaja-alaisesti koulutus- ja kehittämispalveluja. Suuri koulutus-

yhtiö mahdollistaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin kohdennetun koulutuksen tar-

joamisen, koulutuksen paremman resursoinnin, monipuolisen koulutustarjonnan sekä

laadukkaan toiminnan. WinNovan hanketoiminta sisältää kansallisia ja kansainväli-

siä yhteistyöhankkeita erilaisten teemojen ympärillä: mm. verkko-oppiminen, nuor-

ten ja aikuisten pajatoiminta sekä opintojen ohjaus ovat tämän hetken keskeisiä ke-

hittämiskohteita. Lisäksi koulutusaloilla on käynnissä lukuisia erilaisia alakohtaisia

kehittämishankkeita. (WinNovan www-sivut 2010)

Rap4Leo

Rap4leo on EU:n komission tuottama palvelu liikkuvuushankkeiden tilastoja talo-

ustietojen raportointiin. Myös liikkuvuushankkeiden osallistujat antavat palautetta

liikkuvuusjaksosta. (Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n

www-sivut 2010)

Kööpenhaminan julistus

Julistuksella pyritään ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden edistä-

miseen sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorit-

8

taneiden liikkuvuuden parantamiseen. Julistuksella ammatillinen koulutus nostetaan

EU-yhteistyössä painopisteeksi. (Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivut 2010)

Europassi

Europassi on Euroopan komission kehittämä järjestelmä, jonka avulla opiskelijat ja

työntekijät voivat osoittaa osaamisensa työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Europassin

asiakirjat ovat käytössä samanmuotoisina kaikissa EU/ETA-maissa, ja ne on kehitet-

ty helpottamaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa. (Opetus-

hallituksen www-sivut 2010)

Koulutus ja tutkinnot

Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Yleensä vain alemman

asteen opinnot suorittanut voi opiskella ylemmän asteen koulutuksessa. Koulutuksel-

le määritellään tavoitteet kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. Lainsäädännön

ohella laadunvarmistukseen kuuluvat opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perus-

teet, koulutuksen järjestämis- ja toimiluvat sekä ulkoinen arviointi. (Opetushallituk-

sen www-sivut 2010)

Tutkinnon perusteet

Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien

tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitai-

tovaatimukset tai tavoitteet, tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Li-

säksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja kos-

kevia määräyksiä. (Opetushallituksen www-sivut 2010)

9

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan

sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoit-

teet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksi-

en, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen.

Opetushallitus seuraa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toiminnallisia

vaikutuksia pääasiassa koulutuksen arvioinnin yhteydessä. (Opetushallituksen www-

sivut 2010)

Työssäoppiminen

Osa ammatillisen perustutkinnon vaatimasta ammattitaidosta opitaan oppilaitoksen

ulkopuolella. Työssäoppiminen tarkoittaa työpaikoilla aidossa työympäristössä ta-

pahtuvaa oppimista. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opinto-

viikkoa työssäoppimista. Oppilaitos vastaa työssäoppimisen käytännön järjestelyistä.

Työssäoppiminen perustuu kirjalliseen sopimukseen oppilaitoksen ja organisaation

kesken. (Opetushallituksen www-sivut 2010)

Ammattiosaamisen näytöt

Ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimusten saavuttaminen arvioidaan

ammattiosaamisen näytöissä useimmiten työssäoppimisjakson loppupuolella. Näy-

töissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä hankkimansa osaamisen ja sen, mi-

ten hyvin opiskelija on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. (Opetus-

hallituksen www-sivut 2010)

10

1 JOHDANTO

Opinnäytetyöni aiheena oli selvittää kansainvälisen opiskelijavaihdon toteuttamisen

lähtökohtia ja kansainvälistä työssäoppimista elintarvikealan ammatillisessa koulu-

tuksessa sekä toteuttaa European Meatpro Student- liikkuvuushankkeen vaihtojaksot.

Työssä käsitellään pääasiassa Suomesta ulkomaille tapahtuvaa liikkuvuutta opiskeli-

javaihdon puitteissa.

Opiskelijavaihtoa tuetaan apurahajärjestelmällä, joka auttaa opiskelijavaihdon käy-

tännön toteuttamista. Ilman tällaista taloudellista tukea toisen asteen opiskelijoiden

kansainvälinen työssäoppiminen olisi huomattavasti vaikeampaa. CIMO:n keräämän

tilaston mukaan vuonna 2009 ammatillisesta koulutuksesta lähti vähintään kahden

viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle 2480 opiskelijaa ja määrä on kasvussa. (Korka-

la, S. 2010, 11.)

Opinnäytetyön alussa kerrotaan kansainvälistymisestä osana elintarvikealan ammatil-

lista koulutusta, ammatillisesta koulutuksesta yleensä sekä työssäoppimisesta ja sen

toteuttamisesta kansainvälisessä ympäristössä. Lisäksi kerrotaan kansainvälisen liik-

kuvuuden taustoja ammatillisessa koulutuksessa ja liikkuvuuslukuja eri koulu-

tusaloilla.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kansainvälisen liikkuvuushankkeen organi-

sointia ja luoda käytäntöjä tuleville ulkomaisille työssäoppimisjaksoille. Kehittämis-

toimenpiteiden kartoittamista varten toteutin teemahaastattelun Suomesta Unkariin

toteutetun vaihtojakson yhteydessä. Tein haastattelun tehtiin kahdeksalle opiskelijal-

le huhtikuussa 2010. Työn loppuosassa esittelen teemahaastattelun toteuttamisen, sen

tulosten analysoinnin ja tuloksista saadut kehittämisehdotukset.

11

2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA

KEHITTÄMISTEHTÄVÄ

Työskentelen koulutusvastaavana nykyisen WinNovan, entisen Porin ammattiopiston

elintarvikealalla. Työhöni kuuluu opetuksen ja opettajien työjärjestysten laatimisen

lisäksi sekä aikuis- että nuorisoasteen koulutuksen kehittäminen ja sen ajan tasalla

pysymisestä huolehtiminen yhdessä opettajien kanssa. Kansainvälistyminen on tär-

keä osa kehittämistä. Olemme hakeneet elintarvikealalle Kansainvälisen liikkuvuu-

den ja yhteistyön keskus CIMO:sta keväällä 2009 Leonardo da Vinci -ohjelman kan-

sainvälistä opiskelijaliikkuvuusrahoitusta European Meatpro Student -hankkeelle.

Myönteinen rahoituspäätös saatiin kesäkuussa 2009. Hankerahoitus on tarkoitettu

elintarvikealan opiskelijoille ja tukihenkilöille. Apuraha haettiin verkostolle, jota hal-

linnoi Länsirannikon Koulutus Oy:n WinNovan elintarvikeala. Toimin hankkeen

projektivastaavana. Verkoston oppilaitokset ovat toimineet lähes kymmenen vuoden

ajan yhteistyössä erilaisissa verkostoissa kehittäen liha-alan osaamista ja koulutusta.

Verkoston jäsenet ovat vaihtuneet toiminnan aikana jonkin verran. European Meatp-

ro Student -hankkeeseen kuuluu aikaisemman liha-alan lisäksi leipomo- ja kondito-

ria-ala. Tämän laajennuksen avulla olenkin saanut lähennettyä liha-, leipomo- ja

konditoria-alan opetusta ja opettajia sekä opiskelijoita toisiinsa sekä Suomessa että

Unkarissa ja Liettuassa. Tämän hankkeen hankerahoitukseen sisältyy kaksikymmen-

täyksi apurahaa opiskelijoille ja kolme apurahaa tukihenkilöille. Jokainen vaihtojak-

so on mahdollista toteuttaa kuukauden mittaisena. Täyden apurahan saamisen edelly-

tys on, että vaihtojakso kestää vähintään 26 vuorokautta. Vaihdot on tarkoitus toteut-

taa kolmessa osassa ja jokaisessa on mukana seitsemän opiskelijaa ja yksi tukihenki-

lö.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli toteuttaa ensimmäinen European Meatpro Student-

liikkuvuushankkeen vaihtojakso Unkariin keväällä 2010 ja tehdä sen yhteydessä

vaihtojaksoon osallistuneille opiskelijoille teemahaastattelu. Haastattelun tulosten

tarkastelun avulla sain laadittua ohjeita tulevia kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja

12

varten. Tarkastelen työssäni myös toisen vaihtojakson tuloksia. Tämä toinen jakso

toteutettiin syys – lokakuussa 2010 Liettuan Utenaan.

Toimin European Meatpro Student -projektin vetäjänä, ohjaan vaihtojen toteuttamis-

ta ja laadin vaihtojaksolle vaadittavat asiakirjat. Olen myös vastuussa liikku-

vuushankkeen budjetin toteutumisesta. Ensimmäisen vaihdon jälkeen tein CIMO:lle

väliraportin ja hankkeen päättymisen jälkeen laadin loppuraportin hankkeen toteutu-

tumisesta. Väliraportin laatimisen jälkeen sain palautteen CIMOsta ja sen mukaan

hanke oli siihen mennessä edennyt erinomaisesti. Jokainen vaihtoon osallistunut

opiskelija antaa oman palautteensa Rap4Leo-tietokantaan (liite 3). Vaihtojaksojen

jälkeen syötän tiedot vaihdoista tietokantaan ja kaikki opiskelijat käyvät antamassa

oman palautteensa jakson onnistumisesta. Myös tämä palaute jää hankkeen toteutta-

jan käyttöön ja sitä voidaan käyttää tulevien vaihtojaksojen kehittämisessä.

Rap4Leo-tietokantaan annetun palautteen lisäksi toteutin ensimmäisen vaihtojakson

loppupuolella teemahaastattelun (liite 1). Haastattelun avulla sain konkreettista käy-

tännön tietoa siitä, miten opiskelijat kokivat vaihtojakson toteutumisen. Haastattelun

avulla kehitän tulevia vaihtojaksoja ja niiden käytännön toteuttamista. Haastattelun

avulla selvitin myös, miten työssäoppiminen toteutuu kansainvälisissä olosuhteissa,

mikä merkitys kansainvälisellä ympäristöllä on opiskelijan ammatillisen osaamisen

kehittymisessä, mitä muuta osaamista kansainvälisellä vaihtojaksolla saavutetaan ja

miten kansainvälistä työssäoppimista voisi kehittää elintarvikealan toisen asteen kou-

lutuksessa. Lisäksi selvitin, helpottaako ulkomailla toteutettu vaihtojakso opiskelijan

lähtemistä ulkomaille töihin.

Kansainvälisen liikkuvuuden kehittämisprojektin tavoitteena oli lisäksi toteuttaa uu-

sien elintarvikealan tutkinnon perusteiden tutkinnon osaa ”Elintarvikkeiden valmista-

jana kansainvälisessä ympäristössä”. Tähän liittyy myös ammattiosaamisen näyttöjen

järjestäminen ulkomaisessa elintarvikealan yrityksessä sekä kyseisen tutkinnon osan

näytön arviointi.

13

2.1 Kansainvälisyys WinNovassa

Kansainvälisyys omassa oppilaitoksessani WinNovassa tarkoittaa kansainvälistä

hanketoimintaa, opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta sekä kieli- ja kulttuuri-

koulutuksia. Maahanmuuttajille suunnattu suomen kielen ja kulttuurin koulutus on

osa kotikansainvälistymistä. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan sitä, miten kan-

sainvälistä kokemusta ja vieraiden kulttuurien tuntemusta voi hankkia omassa maas-

sa. WinNova on mukana monissa kansainvälisissä koulutus- ja kehittämisprojekteis-

sa. Yhteistyökumppaneita löytyy lähes jokaisesta Euroopan maasta. Tavoitteena on

verkostoitua, hyödyntää hyviä käytäntöjä ja kehittää alakohtaisesti niin oppimisme-

netelmiä kuin koulutusmallejakin. Kansainvälinen yhteistyö avaa opiskelijoille mah-

dollisuuksia työssäoppimiseen tai opiskeluun ulkomailla. Rahoituslähteinä WinNo-

vassa hyödynnetään pääasiassa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmia ja

yhteistyö kansallisen Liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n kanssa on vil-

kasta. WinNovan kansainvälinen toiminta on tulevaisuudessa monipuolista ja kehit-

tyvää, sillä kansainväliset projektit laajentavat yhteistyöverkostoa uusillekin aloille.

(WinNovan www-sivut 2010)

2.2 Elintarvikealan koulutus Porissa

Porissa toimiva elintarvikealan koulutusyksikkö on WinNovan ainoa elintarvikealan

opetusta antava koulutusyksikkö. Elintarvikeala ja sen opetus on verkostoitunut alu-

een elinkeinoelämän kanssa jo vuosia. Sekä opiskelijat että opettajat suorittavat mo-

nipuolisia työelämäjaksoja elintarvikealan työpaikoilla. Elintarvikealalla myös kan-

sainvälinen toiminta on vireää. Elintarvikealan opettajat ovat kiinnostuneita alan ke-

hittämistoiminnasta. He kehittävät aktiivisesti kielitaitoaan ja ammatillista osaamis-

taan työssäoppimisjaksoilla sekä Suomessa että ulkomailla. WinNovan elintarvi-

kealalla on osaamista erityisesti liha-, leipomo- ja konditoria-alalla.

Olen toiminut Opetushallituksessa elintarvikealan tutkinnon perusteiden uudistamis-

projektissa projektivastaavana vuosien 2007 – 2008 aikana. Projektin tehtävänä on

ollut uudistaa valtakunnalliset tutkinnon perusteet vastaamaan nykypäivän elintarvi-

14

kealan osaamisvaatimuksia. Kyseisessä projektissa toimiminen on ollut lähtökohta

siihen, että olen kiinnostunut tutkinnon perusteiden käytäntöön saattamisesta.

Aikaisemmat ammatilliset perustutkinnot olivat vuosilta 1999–2001. Opetushallitus

on uudistanut kaikki ammatillisten perustutkintojen perusteet vuosina 2007–2009.

Niiden rakennetta ja tutkinnon osien sekä opintojen muodostumista, tavoitteita, am-

mattitaitovaatimuksia sekä arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä on tarkistettu.

Tavoitteena on ollut, että koulutuksen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat ovat voineet

ottaa käyttöön perusteiden mukaisesti tarkistetut opetussuunnitelmat viimeistään

1.8.2010 alkavissa koulutuksissa. Tällöin koulutuksen järjestäjien opetussuunnitel-

matyö ja tutkintotoimikuntien valmistelevat toimenpiteet ajoittuivat pääosin vuosille

2008–2009. (Opetushallituksen www-sivut 2010)

3 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA

KOULUTUKSESSA

Ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina kasvanut. Suoraan perusopetuk-

sesta ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä on kasvanut melkein kuudella

prosentilla vuosina 2005–2007. Toisen asteen yhteishaussa ammatilliseen koulutuk-

seen ensisijaisesti hakeneiden määrä lisääntyi kahdella prosentilla. Samana aikana

koulutustarjonta on määrällisesti pysynyt ennallaan tai vähentynyt, joten pääsy am-

matilliseen koulutukseen haluamalleen alalle on hiukan vaikeutunut. (Opetushalli-

tuksen www-sivut 2010)

3.1 Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Kansainvälistyvän toimintaympäristön muutos on suomalaisille mahdollisuus ja

haaste, johon myös ammatillisen koulutuksen on vastattava. Erityisen tärkeää on pa-

nostaa koulutukseen ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Sen avulla voidaan vah-

15

vistaa suomalaisen työelämän ja koulutuksen kilpailukykyä kansainvälisessä ympä-

ristössä. Euroopan unionin tasolla Kööpenhaminen julistus määrittää tavoitteiksi

ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden parantamisen sekä ammatilli-

sessa koulutuksessa opiskelevien ja tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edistämi-

sen. Tutkintojen tunnustaminen ja vastaavuus sekä niihin liittyvä tiedonvaihto on

myös osa tätä kehitystä. Nämä tavoitteet näkyvät ammatillisen koulutuksen tutkinto-

jen perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaitoina. Lähtökohtana on, että tutkinnon

suorittajat saavat entistä paremmat valmiudet työskennellä sekä kotimaan kansainvä-

listyvissä työpaikoissa että erilaisissa työtehtävissä ulkomailla. Talouselämän globa-

lisaatio ja Euroopan integraatio lisäävät liikkuvuutta ja kilpailua osaavasta työvoi-

masta. Monikulttuurisuus oppilaitosten sisällä lisääntyy ja edellyttää myös opettajilta

uusia valmiuksia. Ammatissa toimivien kieli- ja viestintätaidoille sekä vieraiden kult-

tuurien tuntemukselle asetetaan entistä suurempia haasteita. (Opetushallituksen

www-sivut 2010)

3.2 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille

CIMOn tilastojen mukaan Suomesta ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista

opiskelijoista lähti ulkomaille pitkäkestoiseen, vähintään kaksi viikkoa kestävään ul-

komaanvaihtoon vuonna 2009 2480 opiskelijaa, lisäystä edellisvuoteen 2,6 %. Ly-

hytkestoiseen, alle kaksi viikkoa kestävään vaihtoon lähti 3614 opiskelijaa, lisäystä

edellisvuoteen 23,4 %. Opettajia ja muita tukihenkilöitä lähti noin 1767 henkilöä,

lisäystä edellisvuoteen 11 %. Vaihtoon lähti keskimäärin yksitoista prosenttia amma-

tillisen peruskoulutuksen aloittaneista. Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, lii-

ketalouden sekä hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijat. Pitkäkestoiseen,

vähintään kahden viikon vaihtojaksoon osallistuneista oli vuonna 2009 elintarvi-

kealan opiskelijoita 41 henkilöä. Pitkäkestoinen opiskelijavaihto elintarvikealan pe-

rustutkintoa opiskelevilla on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna yli puolella.

(Korkala, S. 2009, 11, 2010, 12.)

Enemmistö vaihtoon lähteneistä opettajista ja muusta henkilökunnasta työskentelee

muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisval-

taista, 68 % pitkäkestoiseen vaihtoon lähteneistä on naisia. Pitkäkestoinen opiskelija-

16

liikkuvuus tapahtuu useimmiten oppilaitoksen omalla rahoituksella, Opetushallituk-

sen jakamalla valtionavustuksella tai Leonardo Da Vinci – ohjelman avulla. Pitkä-

kestoisen opiskelijavaihdon tarkoituksena on useimmiten työssäoppiminen. Pitkäkes-

toisen opiskelijaliikkuvuuden kesto oli vuonna 2008 keskimäärin kuusi viikkoa.

(Korkala, S. 2010, 11.)

Opiskelijaliikkuvuuden viisi yleisintä kohdemaata olivat Viro, Ruotsi, Saksa Espanja

ja Britannia. Unkariin, johon tämän liikkuvuushankkeen ensimmäinen vaihtojakso

toteutettiin, osallistui vuonna 2009 96 vaihtoon lähtenyttä opiskelijaa. Kansainväli-

nen opiskelijaliikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa on keskittynyt Eurooppaan

sekä opiskelijoiden että henkilöstön osalta. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen

saapuneiden opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön kymmenen suosituinta

kohde- ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. (Korkala, S. 2010, 24.)

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO lisää suomalaisen yhteis-

kunnan osaamista edistämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksessa, työ- ja kult-

tuurielämässä sekä nuorison keskuudessa. CIMO on aktiivisesti kehittämässä Suo-

mea monikulttuuriseksi sivistys- ja tietoyhteiskunnaksi edistämällä tasapainoista ja

laadukasta kansainvälistä vuorovaikutusta. ((Kansainvälisen henkilövaihdon ja yh-

teistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)

Leonardo da Vinci -ohjelman kautta tuetaan projekteja, joissa kehitetään eurooppa-

laisessa yhteistyössä ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta mukaan luki-

en ammatillinen aikuiskoulutus. Liikkuvuus- eli Mobility-hankkeet tarkoittavat opis-

kelijoiden vaihtoa ja ulkomaanharjoittelua. Leonardo-ohjelman toiminnalliset tavoit-

teet tähtäävät liikkuvuuden laadun ja määrän lisäämiseen sekä ammatillisen koulu-

tuksen parissa toimivien oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen yhteistyön edistämi-

seen Euroopassa. Ohjelman tarkoituksena on helpottaa ammatillisen koulutuksen

toimintatapojen kehittämistä ja niiden siirtoa maasta toiseen. Lisäksi ohjelman avulla

halutaan lisätä tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttä ja tunnustamista. (Kansainväli-

sen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)

17

3.3 Ammattitaitovaatimukset elintarvikealalla

Elintarvikealan perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaan elintarvikealan perus-

ammattilaisella on laaja-alainen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hänellä

on valmiudet toimia työssään omatoimisesti ja ryhmän jäsenenä. Hän on aloitteelli-

nen ja aktiivinen ja selviää uusista tilanteista ja ratkaista ongelmia. Elintarvikealan

ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja

yhteistyöhenkinen. (Opetushallituksen www-sivut 2009)

Elintarvikealan ammattilainen tekee työnsä elintarvikealan laatu- ja hygieniavaati-

musten mukaisesti sekä käsittelee raaka-aineita huolellisesti ja taloudellisesti. Hän

osaa suunnitella omaa työtään, tulkita annettuja ohjeita, tehdä raaka-aineisiin ja työ-

hönsä liittyviä laskutoimituksia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Hän ottaa vas-

tuuta omista tehtävistään ja ymmärtää toimintansa merkityksen tuotteiden laadun ja

yrityksen toiminnan kannalta. Hän ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen yrityk-

sen taloudellisen tuloksen muodostumisessa. Hän pystyy näkemään työnsä osana ko-

ko elintarvikeketjua (alkutuotanto ja jalostus, suurkeittiöt, ravintolat, kauppa sekä

kuluttajat) ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa

työssään. (Opetushallituksen www-sivut 2009)

Elintarvikealan ammattilainen osaa toimia elintarviketuotannon prosesseissa vastuul-

lisena työntekijänä ja hän huolehtii ja pitää kunnossa työvälineensä ja käyttää tarvit-

tavia koneita ja laitteita annettujen ohjeiden mukaisesti. Hän ylläpitää omaa työ- ja

toimintakykyään ammatin vaatimusten mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota työ-

ergonomiaan. Hän käyttää tietotekniikkaa ja ammatillista kielitaitoa työssään. Hän

ymmärtää ravitsemuksellisten tekijöiden ja alakohtaisen lainsäädännön merkityksen.

(Opetushallituksen www-sivut 2009)

Kansainvälisessä ympäristössä työskentelevältä elintarvikkeiden valmistajalta edelly-

tetään vieraiden kielten hallintaa, kohdemaan kulttuurin ymmärtämistä, palvelualtti-

utta ja erilaisiin oloihin mukautumista. (Opetushallituksen www-sivut 2009)

Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistunut osaami-

nen leipomoalalla, liha-alalla, meijerialalla tai muissa elintarviketeknologian proses-

18

seissa. Koulutusohjelman/osaamisalan suorittaminen tuottaa työelämän vaatiman pe-

rusammattitaidon. (Opetushallituksen www-sivut 2009)

3.4 Kansainvälisyys elintarvikealan koulutuksessa

Elintarvikealan uudet tutkinnon perusteet on otettu käyttöön 1.1.2009. Niissä on uu-

tena kymmenen opintoviikon laajuisena valinnaisena tutkinnon osana ”Elintarvikkei-

den valmistajana kansainvälisessä ympäristössä”. Tutkinnon osa on mahdollisuus

suorittaa toimimalla ulkomailla elintarvikealan yrityksessä joko pienimuotoisessa

tuotannossa yhden tuotteen kaikissa työvaiheissa tai teollisuusprosessissa yhden tuot-

teen yhdessä työvaiheessa, esim. ennakoivat työt, tuotteen valmistus tai pakkaami-

nen. Osaaminen osoitetaan nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näytössä ja ai-

kuiskoulutuksessa tutkintotilaisuudessa näytöllä. Työtä tehdään siinä laajuudessa,

että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. (Opetushalli-

tus 2009, 59.)

Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksien mukaan opiskelija toimii elintarvikkeiden

valmistajana jossakin elintarvikeyrityksessä ulkomailla erilaisessa kulttuuriympäris-

tössä. Hän työskentelee elintarvikkeiden valmistuksessa kohdemaan hygienia- ja

omavalvontaohjeita noudattaen ja huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan. Opis-

kelija valitsee ja käsittelee tuotteiden raaka-aineita ja valmistaa tuotteita, noudattaa

kohdemaan yrityksen toimintatapoja sekä ergonomia- ja työturvallisuusohjeita. Hän

noudattaa tuotteen valmistukseen liittyviä maakohtaisia laatumääräyksiä, pakkaa tar-

vittaessa tuotteita varastointia ja kuljetusta varten sekä noudattaa työaikoja ja muita

työhön liittyviä toimintaohjeita. (Opetushallitus 2009, 56.)

19

4 LIIKKUVUUSHANKKEEN TOTEUTUS PROJEKTINA

4.1 Mitä projektilla tarkoitetaan

Lähes jokainen organisaatioissa toimiva henkilö osallistuu nykyisin projektityöhön.

Projektit voivat olla pieniä toiminnan kehittämishankkeita, joihin osallistutaan pie-

nellä aikapanoksella tai ne voivat muodostua koko työn kulmakiveksi, jolloin työ

muodostuu toinen toistaan seuraavista projekteista. Nykyään moni ihminen tekee

työtä projektipäällikön nimikkeellä. On vaikea löytää nimikettä, joka sisältäisi yhtä

paljon erilaisia tehtäviä kuin mitä projektipäällikön työssä on. Projektityö opettaa

tekijöitään jokaisessa projektissa. Se onkin projektityön parasta antia. Kukaan ei voi

oppia hyväksi projektivetäjäksi ilman käytännön kokemusta. (Kettunen 2009, 9.)

Projektityötä tehdään kaikissa organisaatioissa. Projektityön tarkoituksena on saavut-

taa jokin tavoite, joka on ennalta määrätty. Kaikille projekteille yhteisiä seikkoja ovat

mm. se että sillä on selkeä tavoite, sille on asetettu selkeä aikataulu ja päättymispäivä

sekä sen etenemistä ja tuloksia seurataan. Tärkein projektin määrittelevä asia on ai-

nutlaatuisuus. Projekti on kehityshanke, jolla on omat erityiset piirteensä ja se poik-

keaa toisista vastaavista kehityshankkeista. (Kettunen 2009, 16.)

European Meatpro Student -projekti on myös ainutlaatuinen. Aikaisemmin elintarvi-

kealan liikkuvuusprojektit ovat olleet suunnattuja vain liha-alan opiskelijoille. Asia

selittyy osittain siitä, että liha-alan opettajat ovat pieni ja siksi tiivisti verkottunut

ammattiryhmä Suomessa. European Meatpro Student -hankkeeseen on haettu rahoi-

tusta koko elintarvikealan liikkuvuuden kehittämiseen. Siihen kuuluu liha-alan lisäk-

si leipomo-, konditoria- ja myös muun elintarvikealan opiskelijoiden kansainvälinen

vaihto. Samalla kehitetään myös alan koulutusta ja työelämää. Tämän projektin avul-

la lisätään yhteistyötä eri oppilaitoksissa myös Suomessa. Unkarin Zeged on ollut

merkittävä yhteistyökumppani liha-alan kansainvälisissä suhteissa ja tämän projektin

avulla myös leipomo- ja konditoria-alan koulutus ja työelämä saadaan mukaan yh-

teistyöhön Suomen kanssa.

20

Projektin aikataulun laatiminen sekä työmäärien arviointi ovat projektin valmistelun

vaikeimpia asioita. Työmäärä on aina etukäteen arvioituna vain ennuste projektin

vaatimasta työmäärästä. Vasta projektin käynnistyttyä pystytään arvioimaan tar-

kemmin sen vaatimaa työmäärää. Aikatauluttaminen onkin usein projektin suurimpia

haasteita. (Kettunen 2009, 60.) European Meatpro Student -projekti alkoi syksyllä

2009. Minulla ei ollut käsitystä projektin vaatimasta työmäärästä. Syksyn aikana kä-

vin CIMO:n järjestämässä koulutustilaisuudessa, jossa käsiteltiin projektin käynnis-

tämiseen liittyviä asioita. Koulutustilaisuus oli hyödyllinen, koska tapasin muita sa-

massa tilanteessa olevia kollegoita. Tilaisuuden jälkeen aloin suunnitella ensimmäis-

tä vaihtojaksoa ottamalla yhteyttä partnerioppilaitoksiin. Yhteydenpito suomalaisiin

ja ulkomaisiin partnereihin vaati kuitenkin yllättävän paljon aikaa, koska yhteyshen-

kilöitä oli hyvin vaikea tavoittaa.

Kettusen mukaan yksi projektityön ongelmista on resurssien riittävyys. Kansainväli-

sen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n projekteissa taloudellista resurssia ei

ole lainkaan projektin vaatimalle työlle. Hallintokuluihin on varattu pieni resurssi,

mutta käytännön työn tekeminen pitää resursoida oppilaitoksen taholta.

Anttilan mukaan oppilaitosten projektitoiminta on nykyisin varsin monimuotoista ja

projektiosaaminen otetaan huomioon myös opetusmenetelmällisenä haasteena ja

normaalina oppilaitoksen ulospäin suuntautuvana toimintana. Projektin suunnittelus-

sa on otettava huomioon mm. opiskelijaryhmän luonne ja koostumus sekä se mitkä

asiat opetussuunnitelmasta tulevat toteutumaan juuri tässä projektissa. Oppilaitoksis-

sa projektien pitäisi perustua aikaisempiin projekteihin niin, että aikaisemmin opitus-

ta kehitettäisiin normaalia elämää varten uusia työtapoja. (Anttila 2001, 200–201.)

4.2 European Meatpro Student -kehittämisprojektin tavoitteet

Kehittämisprojektin avulla haen vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin; miten työs-

säoppiminen toteutuu kansainvälisissä olosuhteissa, mikä merkitys kansainvälisellä

ympäristöllä on opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisessä, mitä muuta

osaamista kansainvälisellä vaihtojaksolla saavutetaan, miten kansainvälistä työssä-

21

oppimista voisi kehittää elintarvikealan toisen asteen koulutuksessa sekä mitä asioita

pitää huomioida ennen ulkomaan vaihtojaksoa.

Toimin European Meatpro Student -liikkuvuusprojektin projektipäällikkönä. Kettu-

sen mukaan projektipäällikön tärkeimpänä tehtävänä on vastata siitä, että projekti

valmistuu ajoissa, pysyy budjetissa ja lopputulos vastaa asetettuja tavoitteita. Näiden

tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että päällikkö ymmärtää roolinsa ja kantaa

vastuunsa projektista.( Kettunen 2009, 29)

Tämän Leonardo- hankkeen tavoite on ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen ja

ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen. Tämän tyyppisissä Leonardo-

kehittämishankkeissa vaaditaan organisaatioita vähintään kolmesta Leonardo-

ohjelmaan osallistuvasta maasta. Kuten Leonardo - hankkeen tavoitteisiin kuuluu,

myös tämä hanke on innovatiivinen eli luo uutta omalla alallaan. (Kansainvälisen

henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)

European Meatpro Student -hankehakemukseen on kirjattuna, että tämän opiskelija-

liikkuvuusprojektin tavoitteena on parantaa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevi-

en henkilöiden liikkuvuuden laatua sekä lisätä yrityksissä tapahtuvien harjoittelujak-

sojen määrää. Tavoitteena on myös parantaa yhteistyötä ammatillista peruskoulutusta

tarjoavien oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä Euroopassa. Yhtenä tavoitteena on

tukea innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä ja innovaation siirtoa osallistuvien

maiden välillä muun kuin korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi ta-

voitteena on parantaa tutkintojen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä sekä tunnustamista,

mukaan lukien epävirallisen ja arkioppimisen kautta saavutetut taidot. Projektin yh-

tenä tavoitteena on kannustaa vieraiden kielten oppimiseen sekä innovatiivisten tieto-

ja viestintäteknologian sisältöjen, palvelujen, opetusmenetelmien ja toimintatapojen

kehittämistä elinikäisen oppimisen tarpeisiin. (European Meatpro Student -

projektisuunnitelma. 2009.)

Liikkuvuusprojektin tehtävänä on edistää elintarvikealan toisen asteen opiskelijoiden

kansainvälistymistä ja kansainvälistä työssäoppimista. Tavoitteena on kehittää kan-

sainvälisen liikkuvuushankkeen organisointia oppilaitoksessa ja luoda toimintatapa

WinNovan elintarvikealan kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Käytännön toi-

22

minnan tavoitteena on hallinnoida valtakunnallisen verkoston toimintaa. Tavoitteena

on laatia myös uusien elintarvikealan tutkinnon perusteiden kymmenen opintoviikon

laajuisen tutkinnon osan, elintarvikkeiden valmistajana kansainvälisessä ympäristös-

sä, toteuttamisen kehittämisehdotuksia. Tavoitteena on myös luoda toteuttamisehdo-

tuksia kieli- ja kulttuurivalmennusta varten. (European Meatpro Student-

projektisuunnitelma. 2009.)

Liikkuvuusprojektin tarkoituksena on organisoida elintarvikealan liikkuvuushank-

keen vaihtojaksojen toteuttaminen, siihen liittyvät sopimukset ja opiskelijoiden val-

mennus vaihtojaksolle. Lisäksi tarkoituksena on toteuttaa uusien elintarvikealan tut-

kinnon perusteiden tutkinnon osaa ”Elintarvikkeiden valmistajana kansainvälisessä

ympäristössä”. Tähän liittyy myös ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen ulko-

maisessa elintarvikealan yrityksessä sekä tutkinnon osan arviointi. Ensimmäisen

vaihtojakson lopussa toteutin opiskelijoille teemahaastattelun vaihtojakson onnistu-

misesta ja siitä, mitä opiskelijat kokivat saaneensa vaihdosta.

4.3 European Meatpro Student -verkoston toiminta

Nykyajan organisaatiot nähdään avoimina järjestelminä, jotka toimivat vuorovaiku-

tuksessa toistensa kanssa. Saadakseen tärkeitä resursseja ja saavuttaakseen etuja kil-

pailijoihinsa nähden, ne joutuvat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. Tämä

avoimuuden ja keskinäisen riippuvuuden vaatimus vauhdittaa yritysten välistä kans-

sakäymistä ja luo pohjaa verkostomaiselle yhteistyölle. (Helakorpi, S. 2005, 24.)

Erilaisten organisaatioverkostojen sisäinen luonne ja toiminta vaihtelevat sen mu-

kaan, kuinka riippuvaisia niissä toimivat organisaatiot ovat toisistaan ja kuinka kauan

ne toimivat verkostona. Jotkut verkostot toimivat satunnaisesti ja niissä toimivien

verkostojen riippuvuus on pientä ja toimiaika on lyhyt. Toisen ääripään muodostavat

verkostot, joiden jäsenet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. (Helakorpi, S. 2005, 24.)

European Meatpro Student -hankkeen kansainvälisen partnerioppilaitoksen tehtävä

on suunnitella yhteistyössä projektin koordinaattorin ja hankkeen suomalaisten part-

nerikoulujen kanssa vaihtojakson ammatillinen ja kulttuurillinen sisältö. Lisäksi teh-

23

tävänä on auttaa työssäoppimispaikkojen hankinnassa sekä muissa käytännön järjes-

telyissä. Partnerioppilaitos saa vaihdon avulla tietoa suomalaisesta osaamisesta, kou-

lutusjärjestelmästä ja elintarvikealan nykytilasta ja näkymistä. Suomalaiset vaihto-

opiskelijat ja tukihenkilö saavat vaihdon yhteydessä oppilaitoksen avulla hyvän ku-

van maan koulujärjestelmästä ja työelämäyhteyksistä ja erityisesti elintarvikealan

koulutuksesta. Oppilaitoksen yhteyshenkilö arvioi vaihtojaksojen onnistumista ja

auttaa kehittämään yhteistyötä saatujen kokemusten pohjalta. (European Meatpro

Student -projektisuunnitelma. 2009.)

Vaihtojaksolle osallistuva opiskelija saa suorittaa osan ammatillisen perustutkinnon

opinnoista ulkomailla. Opiskelija saa mahdollisuuden oppia toisen maan opiskelu- ja

työoloja sekä kulttuuria ja arkipäivän elämää. Hanke lisää edunsaajien rohkeutta toi-

mia vieraalla kielellä ja vaihtelevassa toimintaympäristössä ja antaa lisää itsevar-

muutta. Itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus lisääntyvät vaihtojakson myötä. Kan-

sainvälistä kokemusta omaava opiskelija on valmistuttuaan työmarkkinoilla hyvässä

asemassa. (European Meatpro Student -projektisuunnitelma. 2009.)

European Meatpro Student -hanke koskee koko elintarvikealan opetusta. Suuri apu

elintarvikealan kansainvälisessä toiminnassa on aiemmista liha-alan hankkeista ja

verkostosta. Hankkeen aikana osa vaihtoon osallistuvista testaa European Meatpro -

hankkeessa kehitettyjä vaativan tason liha-alan oppimispaketteja ja testejä. Tämä Eu-

ropean Meatpro -hanke oli Porin ammattiopiston koordinoima innovaationsiirtohan-

ke, joka on toteutettu Porin ammattiopiston elintarvikeosaston liha-alalla vuosien

2007 – 2009 aikana. Projekti päättyi vuoden 2009 lopussa ja projektin loppuraportti

valmistui alkuvuonna 2010. Tämä European Meatpro Student -

opiskelijaliikkuvuushanke on tärkeä sekä WinNovan että kotimaisten partnerikoulu-

jen koulutuksen laadun, työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja opetus-

suunnitelmien kehittämisen kannalta.

Liikkuvuushankkeeseen kuuluva kieli- ja kulttuurivalmennus sisältää arkipäivän sel-

viytymiseen, ulkomaan vaihtoon ja oman alan työssäoppimiseen liittyvän sanaston

kertausta englanniksi. Kohdemaan kielestä opiskellaan jokapäiväiseen elämiseen ja

asioimiseen liittyvää sanastoa ja kielen perusteita. Europassin englanninkielinen CV

24

tehdään valmennuksen aikana. Lisäksi opiskelijat laativat PowerPoint -esitykset

Suomesta, kotikaupungistaan sekä omasta oppilaitoksestaan ja opiskelustaan.

4.4 European Meatpro Student -verkoston yhteistyökumppanit

European Meatpro Student -hankkeen rahoitus on saatu Leonardo Da Vinci -

elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Apurahansaajaverkostoon kuuluvat Porin ammat-

tiopisto, sittemmin Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Tampereen ammattiopis-

to, Turun ammatti-instituutti, Koulutuskeskus Sedu ja Kokkolan ammattiopisto. Ver-

koston jäsenet valitsevat apurahan saavat vaihtoon lähtevät opiskelijat. Apurahan

saajat ovat motivoituneita kehittymään ammattialallaan, omaavat riittävät sosiaaliset

taidot sekä riittävän kielitaidon. Liikkuvuushankkeen tukihenkilöt ovat elintarvi-

kealan opettajia, joilla on halu kehittyä opettajan työssä muuttuvien työelämän vaa-

timusten mukaan ja joilla on halu ohjata nuoria heidän ammatillisessa kehittymises-

sä. Nämä oppilaitokset ovat osallistuneet aktiivisesti sekä kotimaisen että ulkomai-

sen elintarvikealan verkoston toimintaan jo vuosien ajan.

Ulkomaisia verkoston jäseniä ovat ammatilliset oppilaitokset Unkarista, Liettuasta ja

Latviasta. Szakkozepiskola es Szakiskola on suuri toisen asteen kouluttaja Etelä-

Unkarissa. Vuoden 2010 alussa oppilaitos on yhdistynyt muiden Szgedin alueen

ammatillisten oppilaitosten kanssa ja oppilaitoksen uusi nimi on Szegedi Szolgál-

tatási Középiskola és Szakiskola. Oppilaitos on osallistunut moniin liikkuvuus- ja

kehittämishankkeisiin sekä lähettävänä että vastaanottavana osapuolena.

Valmieras Partikas Razotaju Vidusskola on noin 500 opiskelijan ammatillinen oppi-

laitos Liettuassa. Oppilaitos tekee yhteistyötä alueella olevien elintarvikealan yritys-

ten kanssa. Utenos Regioninis Profesinio mokymo Centras on yksi suurimpia Liettu-

an ammatillisia kouluttajia. Kyseessä on monialainen oppilaitos, jossa elintarvi-

kealalla on vahva asema. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on kehittynyttä ja pro-

jektitoiminta vireää.

25

5 AINEISTON KERUU

Koulutusperinteen mukaan työelämän tutkimusta luonnehtii ammatillisuus, eli tutki-

taan asioita, jotka kuuluvat luontevasti omaan ammattitai toimialaan. Tutkimustar-

peita säätelevät käytännönläheisyys, työelämälähtöisyys sekä ajankohtaisuus. Näin

ollen tutkimuskohteina ovat työelämän käytännöt, jotka sillä hetkellä kaipaavat ke-

hittämistä, muuttamista, ylläpitämistä tai uusien käytäntöjen luomista. Mielenkiinto

on perustutkimuksen sijaan tarkastelussa, jossa on kohteena vaikkapa tuotetun tutki-

mustiedon soveltuvuuden tutkiminen käytännössä, uusien sovellutusten luominen tai

jo olemassa olevien tietojen yhdistämisen onnistuminen käytännössä. Työelämän

tutkimuksen tavoitteena on teorian, kokemuksen ja ammattikäytäntöjen yhdistämi-

nen. Työelämän tutkimuksissa viitekehys muodostetaan keskeisten ammatillisten kä-

sitteiden avulla. Käsitteiden käyttö tutkimuksessa edellyttää niiden täsmällistä mää-

rittelyä ja selittämistä. (Vilkka, H. 2005 13, 48.)

Vilkan mukaan tutkimuksen toteuttaminen tarkoittaa tutkimuksen toteuttamista tut-

kimussuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkimuksen toteuttaminen muodostuu nel-

jästä eri vaiheesta. Siihen kuuluvat tutkimusaineiston hankinta, tutkimusaineiston

luokittelu tai ryhmittely tutkittavaan muotoon, tutkimusaineiston analyysi ja tulkin-

nan tekeminen teorian, tulkintaviitekehyksen tai aihepiiriin liittyvien keskeisten am-

matillisten käsitteiden avulla sekä tutkimustulosten, johtopäätösten ja kehittämis- tai

toimintaehdotusten esittäminen. (Vilkka 2005, 61.)

Laadullisella tutkimusmenetelmällä tehdyssä tutkimuksessa tarkastellaan merkitysten

maailmaa. Tavoitteena ovat ihmisten omat kuvaukset koetusta todellisuudesta. Laa-

dullisella tutkimusmenetelmällä toteutettavaan tutkimukseen sisältyy aina kysymys

siitä, mitä merkityksiä tutkimuksessa tutkitaan. Tälle tutkimusmenetelmälle tyypillis-

tä on se, ettei tutkimuksen tavoitteena ole totuuden löytäminen tutkittavasta asiasta.

Ihmisten kuvaamien kokemusten ja käsitysten avulle luodaan johtolankoja ja vihjei-

tä, joilla voidaan tehdä tulkintoja. Tulkinnan avulla luodaan tutkimuksessa malleja,

ohjeita, toimintaperiaatteita ja kuvauksia tutkittavasta asiasta. (Vilkka 2005, 98.)

26

Laadullisella tutkimusmenetelmällä toteutetussa tutkimuksessa tutkimusaineistoa

voidaan kerätä monella eri tavalla. Kaikki ihmisen tuottama materiaali kertoo niistä

laaduista, joita ihmiset ovat kokeneet. Usein tutkimusaiheistoksi valitaan kokemukset

puheen muodossa, jolloin tutkimusaineisto kerätään haastatteluina. (Vilkka 2005,

61.)

5.1 Haastattelu tutkimusmenetelmänä

Hirsjärven mukaan haastattelu on yksi tiedonhankinnan perusmuodoista, koska se on

hyvin joustava tapa kerätä tietoa ja se sopii monenlaisiin tarkoituksiin. Kun halutaan

kuulla ihmisten mielipiteitä, kerätä tietoa käsityksiä ja uskomuksia tai kun halutaan

tietää, miksi ihmiset toimivat havaitsemallamme tavalla, tutkimusmenetelmänä käy-

tetään haastattelua. Haastattelu on metodi, jonka tutkimuksen eri osapuolet yleensä

kokevat miellyttäväksi. Se on lähellä arkista käytäntöä, koska ihmiset yleensä tietä-

vät, mitä suurin piirtein on odotettavissa silloin kun heitä pyydetään haastateltaviksi.

(Hirsjärvi, H. ym. 2004, 11.)

Haastattelu voidaan tehdä monista lähtökohdista käsin ja monella eri toteuttamista-

valla. Haastattelu menetelmänä perustuu kielelliseen vuorovaikutukseen. Keskuste-

lunomaisissa haastatteluissa vuorovaikutus korostuu ja näin tutkija saa mahdollisuu-

den lähestyä vaikeitakin asioita tutkittavia asioista. Vapaamuotoiset, syvälliset kes-

kustelut voivat paljastaa asioita, joita olisi vaikea saada selville muilla keinoin. Haas-

tattelu on keskustelu, jolla on selvä tarkoitus. (Hirsjärvi, H. ym. 2004, 11- 12.)

Tämän opinnäytetyöni yhtenä tarkoituksena oli kehittää vaihtojaksojen toteuttamista

opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Tutkimusaineiston keruumenetelmäksi

valitsin teemahaastattelun, jonka toteutin ensimmäisen vaihtojakson lopussa huhti-

kuussa 2009. Teemahaastattelun teemoiksi valitsin asioita, jotka mielestäni vaikutta-

vat vaihtojakson onnistumiseen ja vaihdon hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Europe-

an Meatrpo Student- liikkuvuushankkeen ensimmäisen vaihtojakson palaute matkan

onnistumisesta on tärkeä kehittämiskeino tulevia vaihtoja silmällä pitäen. Teema-

haastattelujen avulla sain tietoa siitä, miten opiskelijat ovat kokeneet ulkomaanjak-

son ja mitä he siellä ovat oppineet. Toteutin haastattelun Unkarin vaihtojakson lop-

pupuolella kahdenkeskisenä vapaamuotoisena teemahaastatteluna.

27

Haastattelu on hyvin joustava menetelmä, joten se sopii moniin erilaisiin tarkoituk-

siin. Haastattelussa ollaan suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittavan kans-

sa. Tämä mahdollistaa tiedonhankinnan suuntaamisen itse haastattelutilanteessa. Sa-

moin voidaan saada selville vastausten taustalla olevia motiiveja. Ei-kielelliset vih-

jeet auttavat ymmärtämään vastauksia ja joskus ymmärtämään jopa merkityksiä tosin

mitä haastattelun alussa oli ajateltu. (Hirsjärvi ym. 2004, 34.)

Haastattelun etuja ovat muun muassa se, että haastateltavalle halutaan antaa mahdol-

lisuus tuoda esille itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti. Haastatteluti-

lanne antaa mahdollisuuden selventää vastauksia haastattelun aikana. Lisäksi haastat-

telun aikana voidaan tehdä tarvittaessa lisäkysymyksiä. Haastattelun hyvänä puolena

on myös se, että haastattelemalla voidaan tutkia arkoja ja vaikeitakin aiheita. Tutkijat

ovat eri mieltä siitä, olisiko arkojen aiheiden tutkiminen anonyymisti kyselylomak-

keella parempi vaihtoehto. (Hirsjärvi ym. 2004, 35). Toteuttamani teemahaastattelu

onnistui hyvin juuri sen vuoksi, että opiskelijat saivat vapaasti omin sanoin kertoa

kokemuksistaan. Minulla oli mahdollisuus tehdä tarkentavia kysymyksiä haastattelun

aikana.

Puolistrukturoitua haastattelua kutsutaan teemahaastatteluksi. Kohdennettu haastatte-

lu (the focused interview) eroaa muista tutkimushaastattelun lajeista, jotka ensi sil-

mäyksellä voivat tuntua samanlaisilta. Tämän haastattelumenetelmän ominaispiirtei-

siin kuuluu se, että haastateltavien tiedetään kokeneen tietyn tilanteen. Tutkija on

alustavasti selvitellyt tutkittavan ilmiön oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, proses-

seja ja kokonaisuutta. Tämän sisällön ja tilanteen analyysin avulla hän on päätynyt

tiettyihin oletuksiin tilanteen määräävien piirteiden seurauksista siinä mukana olleil-

le. Analyysinsa perusteella hän kehittää haastattelurungon. Haastattelu suunnataan

tutkittavien henkilöiden subjektiivisiin kokemuksiin tilanteista, joita tutkija on ennal-

ta analysoinut. (Hirsjärvi ym. 2004, 47.)

Tämä haastattelumenetelmä on nimetty teemahaastatteluksi, koska haastattelu koh-

dennetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan. Teemahaastattelu – nimellä on

se etu, että se ei sido haastattelua tiettyyn leiriin, kvalitatiiviseen tai kvantitatiiviseen,

eikä se myöskään ota kantaa haastattelukertojen määrään tai siihen kuinka syvälle

aiheen käsittelyssä mennään. Nimi kertoo erityisesti siitä, mikä tässä haastattelussa

28

on kaikkein oleellisinta, eli sen, että yksityiskohtaisten kysymysten sijaan haastattelu

etenee tiettyjen keskeisten teemojen varassa. Teemahaastattelu ottaa huomioon sen,

että ihmisten tulkinnat asioista ja myös heidän asioille antamansa merkitykset ovat

keskeisiä, samoin kuin sen, että merkitykset syntyvät vuorovaikutustilanteessa. Tee-

mahaastattelussa on kyse eräänlaisesta keskustelusta, joka tapahtuu tutkijan aloittees-

ta ja usein tutkijan ehdoilla. Siinä tutkija pyrkii vuorovaikutuksessa saamaan selville

haastateltavilta ainakin häntä kiinnostavat tutkimuksen aihepiiriin liittyvät asiat.

(Hirsjärvi ym. 2004, 48, Aaltola, J. & Valli, R. 2007, 5.) Laadin haastattelun teemat

ennakolta. En kuitenkaan laatinut tarkentavia kysymyksiä haastattelua varten, koska

opettajana tiesin, että voin opiskelijahaastattelun aikana tehdä helposti tarpeen mu-

kaan haastatteluteemaa tarkentavia kysymyksiä.

Teemahaastattelu on lähempänä strukturoimatonta kuin strukturoitua haastattelua

siksi, että teema–alueet ovat kaikille samat. Muissa puolistrukturoiduissa haastatte-

luissa kysymykset ja jopa kysymysten muoto on kaikille sama. Teemahaastattelusta

puuttuu strukturoidulle lomakehaastattelulle tarkka muoto ja järjestys, mutta se ei

kuitenkaan ole täysin vapaa niin kuin syvähaastattelu. (Hirsjärvi ym. 2004, 48.)

Teemahaastattelussakaan ei voi kysellä mitä tahansa, vaan siinä pyritään löytämään

merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen ja ongelmanasettelun tai tutki-

mustehtävän mukaisesti. Etukäteen valitut teemat perustuvat tutkimuksen viiteke-

hykseen eli siihen, mitä jo tiedetään tutkittavasta ilmiöstä. Teemahaastattelun avoi-

muudesta riippuen teemojen sisältämien kysymysten suhde vaihtelee kokemusperäis-

ten havaintojen sallimisesta tiukasti etukäteen tiedetyissä kysymyksissä pitäytymi-

seen. (Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009, 75.)

5.2 Teemahaastattelun toteutus

Teemahaastattelua ei kannata tehdä liian muodollisessa tilassa, koska haastateltava

voi tuntea siellä olonsa epävarmaksi. Haastattelussa on kysymys haastattelijan aloit-

teesta tapahtuvasta vuorovaikutustilanteesta. Haastattelutilanne on kuin mikä tahansa

sosiaalinen tilanne. Siinä on lähtökohtana kaksi roolia, joihin kuuluvasta soveliaasta

käyttäytymisestä kummallakin osapuolella on ennakkokäsitys. Ikäerot voivat haitata

29

tilannetta samoin kuin sukupuoli. Haastattelija voi joutua etukäteen miettimään, mi-

ten voi vaikuttaa tilanteen onnistumiseen. (Aaltola ym., R. 2007, 28 – 31.)

Haastattelun suunnitteluvaiheessa tutkijan on päätettävä, mitä välineitä haastattelun

aikana käytetään. Haastattelun tallennus muodossa tai toisessa on välttämätöntä. Ny-

kyään käytetään usein minidisc – tallentimia, joiden levykkeisiin mahtuu monta

haastattelua. Joissakin tapauksissa voi olla paikallaan videotallentimen käyttö. Tal-

lennustapaa valittaessa on päätettävä, miten aineisto käsitellään. (Hirsjärvi ym. 2004,

48.)

Toteutin teemahaastattelun Unkarin vaihtojakson viimeisellä viikolla. Haastatteluista

kuusi toteutettiin linja-autossa matkalla yritysvierailukohteisiin, kaksi haastattelua

tehtiin vasta viikko vaihdon jälkeen omassa oppilaitoksessa WinNovalaisille opiske-

lijoille. Haastateltavia opiskelijoita oli kaikkiaan kahdeksan, seitsemän tyttöä ja yksi

poika. Haastattelutilanteessa haastateltavat opiskelijat jännittivät, vaikka haastattelu

toteutettiin hyvin vapaamuotoisesti. Vastaukset kysymyksiin olivat useimpien osalta

hyvin lyhyitä, joillakin lähes yhden sanan vastauksia. Haastattelutilanteen jälkeen

haastateltavat rentoutuivat selvästi ja opiskelijat keskustelivat taas vapautuneesti.

Varsinaisen haastattelun jälkeen he puhuivat myös kanssani haastattelun teemoista.

Haastattelun analysointiin olenkin käyttänyt myös näitä haastattelutilanteen ulkopuo-

lisia kommentteja.

Nykyään myös matkapuhelimissa on puheen tallennusmahdollisuus. Itse toteutin

haastattelut tallentamalla ne matkapuhelimeeni. Tallennus sujui hyvin ja luontevasti.

Haastattelutilanne oli kuin haastateltavat olisivat puhuneet puhelimeen. Tästä huoli-

matta jännitystä oli niin kauan kuin tallennus kesti. Vuorovaikutustilanne oli luonte-

va, mutta opiskelijat olivat kuitenkin varautuneita eikä keskustelua syntynyt tilan-

teessa, jossa nauhoitus oli päällä. Kun nauhoitus loppui, opiskelijat vapautuivat ja

kertoivat vaihtojakson aikaisista kokemuksistaan vuolaasti. Matkapuhelimen käyttö

tallennusvälineenä sopii mielestäni erinomaisesti nuorten kanssa toteutettavaan haas-

tatteluun.

30

5.3 Haastattelun purkaminen ja analysointi

Kun aineisto on tallennettu, on tutkijalla valittavanaan kaksi tapaa. Aineisto voidaan

kirjoittaa tekstiksi. Sanasanainen puhtaaksikirjoitus eli litterointi voidaan tehdä koko

haastatteludialogista tai se valikoiden esimerkiksi vain haastateltavan puheesta. Toi-

nen vaihtoehto aineiston käsittelemiseksi on, että sitä ei kirjoiteta tekstiksi vaan pää-

telmiä tai teemojen koodaamista tehdään suoraan tallennetusta aineistosta. (Hirsjärvi

ym. 2004, 138.)

Aineiston puhtaaksikirjoitus eli litterointi on tavallisempaa kuin päätelmien tekemi-

nen suoraan aineistosta. Päätelmien tekeminen suoraan aineistosta on siinä tapauk-

sessa helpompaa, kun haastateltavia on ollut vain muutamia ja kun haastattelu ei ole

kestänyt pitkään. Mikäli haastattelijoita on ollut useampia, on mahdollista edetä

ryhmäprosessoinnin avulla. (Hirsjärvi ym. 2004, 138.)

Litterointi on työlästä, mutta samalla se kuitenkin lisää tutkijan vuoropuhelua tutki-

musaineiston kanssa. Litteroinnissa tapahtuvasta tutkijan ja tutkimusaineiston väli-

sestä vuoropuhelusta on hyötyä silloin, kun tutkija määrittelee tutkimuksen edetessä,

mikä on riittävä tulkinta tutkimusongelman kannalta. Haastatteluaineiston muuttami-

nen tekstimuotoon helpottaa tutkimusaineiston analysointia eli aineiston järjestelmäl-

listä läpikäyntiä, aineiston ryhmittelyä ja luokittelua. Litteroinnin tarkkuus riippuu

paljon siitä, mitä tutkimuksella tavoitellaan. Tehdään litterointi sitten koko aineistolle

tai vain osalle, kummassakaan tapauksessa haastateltavien puhetta ei saa muuttaa tai

muokata. (Vilkka, 2005, 115.) Toteutin teemahaastattelun litteroinnin kirjoittamalla

haastateltavien puheen ensin tekstimuotoon. Tämän jälkeen käsittelin kaikkien vas-

taajien vastaukset yhdessä teema kerrallaan.

5.4 Tutkimuksen raportointi

Tutkimuksen raportointi käsittää kaikki ne suulliset ja kirjoitetut tavat, joilla tutki-

muksesta tiedotetaan ulkopuolisille. Tutkimuksen kirjoittamisessa on kyse aineiston

organisoinnista niin, että se avautuu ulkopuolisille ja kuvaus vastaa mahdollisimman

hyvin tutkittavien maailmaa. Kvalitatiivisesta aineistosta kirjoittaminen ei sijoitu

31

vain tutkimuksen viime hetkiin vaan alkaa aineistoa kerättäessä. Mikäli haastattelua

ei tallenneta, suorien haastatteluotteiden käyttäminen on tutkimuksessa vaikeaa. Kir-

joittamista koskevia päätöksiä voidaan tehdä vielä analysointivaiheessa. (Hirsjärvi

ym. 2004, 191 – 192.)

Haastatteluaineiston kvalitatiiviseen analyysiin kuuluu se, että materiaalia on run-

saasti ja vain osa siitä voidaan raportoida. Kirjoittamisen tarkoituksena on välittää

mahdollisimman elävä kuva haastateltavien maailmasta haastattelun kohteena olevan

ilmiön suhteen. Tässä voidaan käyttää kahta tapaa. Toisaalta tutkija esittää omia yh-

teenvetojaan ja päätelmiä kaikista haastatteluista. Mitä tärkeämmästä ilmiöstä on ky-

se, sitä useampia haastatteluotteita pitäisi esittää. Mikäli tutkija haluaa esittää että

kyseinen ilmiö on yleinen, hän voi tehdä sen käyttämällä otteita naisilta, miehiltä ja

eri-ikäisiltä haastateltavilta. Mikäli kyse on vähemmän tärkeästä ilmiöistä, voi yksi

ote riittää. (Hirsjärvi ym. 2004, 192 – 193.)

Kvalitatiivisen aineiston esittäminen on vivahteikasta. Vivahteiden runsaus näkyy

siinä, että esityksessä ei esitetä pelkästään päätuloksia ja suuria linjoja, vaan esille

tuodaan myös aineiston vaihtelu ja poikkeamat suurista linjoista. Haastatteluotteita ei

pitäisi irrottaa tilanteista eikä esittää väärissä yhteyksissä. Eräs ongelma esittämisen

suhteen koskee sitä, missä määrin lainauksia voi muuntaa. Voiko niitä lyhentää ja

jättää pois epäolennaisia asioita. Voiko haastatteluotteet muuttaa vähemmän puhekie-

lisiksi? (Hirsjärvi ym. 2004, 192 – 193.) Analysoin vastaukset kirjoittamalla päätel-

mät teemoittain. Koska suurin osa haastateltavista oli useimmissa haastatteluteemois-

sa samoilla linjoilla, suuria linjavaihteluja ei ollut. Käytin myös suoria lainauksia,

koska erityisesti nuorten puhekielen kirjoittaminen antaa hyvän ja mielenkiintoisen

kuvan haastateltavien mielipiteistä.

32

6 EUROPEAN MEATPRO STUDENT - LIIKKUVUUSHANKKEEN

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

European Meatpro Student-liikkuvuushankkeen ensimmäinen vaihtojakso toteutettiin

keväällä 2010 Unkarin Zegediin. Vastaanottavan oppilaitoksen, Szegedi Szolgáltatási

Középiskola és Szakiskolan kansainvälisyysvastaava ja kaksi liha-alan opettajaa ovat

olleet kaksi kertaa European Meatpro -innovaationsiirtohankkeen mahdollistamalla

matkalla Suomessa. Liha-alan opettajat eivät osaa lainkaan englannin kieltä, kan-

sainvälisyysvastaava sitä vastoin työskentelee myös englannin kielen opettajajana,

joten hänen kielitaitonsa on aika hyvä. Hänen kauttaan hoidettiin kaikki yhteydenpito

ennen vaihtojaksoa. Kulttuurieroista johtuen yhteydenpito oli kuitenkin aika tavalla

yksipuolista. Vastausten saaminen sähköpostiviesteihin oli hyvin hidasta. Ensimmäi-

nen yhteys Unkariin otettiin joulukuussa 2009, mutta vielä maaliskuun viimeisellä

viikolla ei ollut varmaa, onko kaikki järjestelyt hoidettu. Siksi olikin hyvin yllättä-

vää, että lentokentällä oli vastassa kokonainen luokka opettajansa ja kansainvä-

lisyysvastaavan kanssa. Sydämellinen suhtautuminen jatkui koko matkan ajan. Kan-

sainvälisyysvastaava oli irrotettu koko kuukauden ajaksi englannin kielen opetukses-

taan, jotta hän pystyi olemaan mukana suomalaisten opiskelijoiden kanssa.

6.1 Liikkuvuusjakson valmistelu

Verkoston jäsenten kanssa pitää hyvissä ajoin ennen liikkuvuusjaksoja sopia hank-

keen aikaiset käytänteet. Kotimaisen verkoston jäsenet ja minä hankkeen koordinaat-

torina sovimme hyvässä yhteistyössä, montako opiskelijaa kustakin oppilaitoksesta

lähtee. Kunkin oppilaitoksen yhteyshenkilö ja opettajat huolehtivat sovitun lähtijä-

määrän valinnasta ja valmennuksesta. Jokainen oppilaitos huolehtii osaltaan siitä,

että lähtevät opiskelijat ovat motivoituneita ja kyvykkäitä toimimaan kansainvälises-

sä ympäristössä ryhmänä. Tärkeitä valintakriteereitä on mm. opiskelijoiden täysi-

ikäisyys, opintomenestys, omista asioita huolehtiminen ja motivaatio kehittää itseään

sekä rohkeus ja halu lähteä ulkomaille. Opiskelijavalintaan liikkuvuushankkeen

koordinaattorin on aika vaikea puuttua muuten kuin antamalla nämä yleiset ohjeet

valintaperusteista. Projektikoordinaattorin ominaisuudessa vaadin jokaisen vaihtoon

33

hakeutuneen opiskelijan laatimaan itsestään englanninkielisen ansioluettelon. Pohja

siihen löytyy Opetushallituksen Europassi-sivuilta.

Liikkuvuusapurahan saamisen edellytyksenä on, että vaihtojaksosta annetaan palaute

Rap4Leo-tietokantaan. Rahoituksen saamisen ehtona on myös, että ulkomaan vaihto-

jaksosta on saatu kirjallinen dokumentti. Se voi olla esimerkiksi Europassi tai vas-

taanottavan oppilaitoksen antama sertifikaatti. Useimmiten käytännössä opiskelijoille

annetaan ne molemmat. Opiskelijat tekevät myös vapaamuotoisen raportin jakson

jälkeen. Nämä kaikki raportit lähetetään CIMOon hankkeen loppuraportin lähettämi-

sen yhteydessä.

Rahoitusjärjestelyt voidaan sopia esimerkiksi niin, että liikkuvuushankkeen järjestä-

jätaho tilittää osan apurahasta suoraan opiskelijoiden tilille ennen matkan alkua. Osa

rahoituksesta kannattaa joka tapauksessa tilittää vasta sen jälkeen, kun vaihto on to-

teutettu. Tämä varmistaa sen, että opiskelijat hoitavat vaihtojakson loppuun asti.

Apurahan maksamisen yhteydessä voidaan laatia käytössopimus, jossa opiskelijat

velvoitetaan toimimaan asiallisesti ulkomaanjakson aikana. Muussa tapauksessa

opiskelija joutuu palauttamaan saamansa apurahan ja matkustamaan omalla kustan-

nuksellaan takaisin Suomeen.

Hoidin European Meatpro Student -liikkuvuushankkeen ensimmäisen vaihdon käy-

tännön järjestelyt keskitetysti. Tilasin ja maksoin lennot WinNovasta, samoin Unka-

rin asumisen ja lentokenttä- sekä työssäoppimisen kuljetuskustannukset. Opiskelijoil-

le tilitettiin ennen lähtöä osa jäljelle jääneestä apurahasta. Ennen vaihtojaksoa jokai-

nen opiskelija allekirjoitti käytössitoumuksen, jonka olimme yhdessä WinNovan

kansainvälisyysvastaavan kanssa laatineet. Loppu apurahasta maksettiin vaihdon jäl-

keen vasta, kun kaikki olivat tehneet loppuraportin ja palautteen Rap4Leo-

tietokantaan. Raportti viivästyi parilta opiskelijalta ja aiheutti muutamia kyselyjä

loppurahojen tilittämisen ajankohdasta. CIMO on antanut vaihtojakson valmennuk-

seen pienen määrärahan, jolla etukäteisvalmennus on tarkoitettu hoidettavaksi. Käy-

tännössä tämä tarkoitti tämän ensimmäisen vaihdon kohdalla valmennusmateriaalia

(liite 2), jonka laadin myös yhdessä kansainvälisyysvastaavan kanssa. Materiaalia oli

runsaasti, mutta haastattelun ja Rap4Leo-palautteen mukaan opiskelijat eivät olleet

kovinkaan paljon perehtyneet materiaaliin.

34

6.2 Sopimukset

Liikkuvuusprojektin hakuvaiheessa on tehty kirjalliset sopimukset ulkomaisten yh-

teistyökumppaneiden kanssa. Kotimaan verkosto on hankittu aikaisempien vastaavi-

en kokemusten ja oppilaitosten omin henkilösuhteiden ja aktiivisuuden avulla. Ennen

vaihtojaksoa ulkomaisen oppilaitoksen kanssa tehdään kyseistä vaihtojaksoa koskeva

sopimus. Lisäksi jokaisen opiskelijan vaihtojaksoa varten laaditaan kirjallinen sopi-

mus. Nämä sopimukset tehdään englannin kielellä. Kulttuuriohjelman järjestämistä

varten voidaan lähettää hankkeeseen kuuluvasta kieli- ja kulttuurirahasta osa vas-

taanottavalle organisaatiolla. Vaihtojakson sopimuksen tekeminen Unkarin yhteys-

henkilön kanssa oli aika hankalaa, koska yhteistä aikaa Unkarissa ei tuntunut löyty-

vän paperiasioiden hoitamista varten. Liettuan yhteyshenkilö taas oli ennen opiskeli-

joidemme lähtöä Porissa, joten hänen kanssaan sopimusten tekeminen onnistui hy-

vin.

6.3 Osaamisen dokumentointi

Euroopan unionin kansalaisilla on oikeus hankkia koulutusta tai työtä missä tahansa

unionin alueella. Europassi on suunniteltu rohkaisemaan liikkuvuutta ja elinikäistä

oppimista laajenevassa Euroopassa. Europassi-järjestelyn tavoitteena on auttaa kan-

salaista tekemään osaamisestaan helposti ymmärrettävää koko Euroopan alueella.

Europassissa tiedot, taidot ja kokemus esitetään selkeällä ja vertailukelpoisella taval-

la, joka auttaa liikkuvia eurooppalaisia osaajia heidän hakiessaan valmiuksiaan vas-

taavia työtehtäviä tai jatkokoulutusmahdollisuuksia toisesta Euroopan valtiosta.

(Opetushallituksen www-sivut 2010)

Vaihtojakson jälkeen opiskelijoille annetaan Europassi, jonka ovat yhteistyössä laati-

neet lähettävä ja vastaanottava organisaatio. Europassi on henkilökohtainen asiakir-

joista koostuva kansio, jonka avulla osaajat voivat esitellä tutkintonsa ja pätevyyten-

sä Euroopassa. Europassi antaa haltijansa osaamisesta selkeän kokonaiskuvan. Euro-

passi on tarkoitettu kaikille niille, jotka tarvitsevat kansainvälistä työkalua oman

osaamisensa ja taitojensa osoittamiseen. Europassia voi käyttää työnhaussa tai koulu-

tukseen pyrittäessä. Europassi auttaa työnantajia ymmärtämään muista EU:n jäsen-

35

valtioista tulevien työnhakijoiden tutkintoja ja pätevyyksiä. Suomalaiset työnhakijat

voivat käyttää Europassia hakiessaan töitä toisesta Euroopan valtiosta tai esittääkseen

ulkomailla hankitun osaamisensa kotimaan työmarkkinoilla. Europassi auttaa ope-

tuksen, koulutuksen ja ohjauksen ammattilaisia vertailemaan hakijoiden tietoja ja

taitoja ja neuvomaan koulutukseen hakeutuvia mahdollisuuksista eri puolilla Eu-

rooppaa. (Opetushallituksen www-sivut 2010)

European Meatpro Student -liikkuvuushankkeen ensimmäisen vaihdon lopussa teh-

tiin Europassit Szegedin yhteistyöoppilaitoksessa. Olin lähettänyt ne etukäteen esi-

täytettyinä sähköpostilla. Ne täytettiin puuttuvilta osin, tulostettiin kahtena kappalee-

na ja oppilaitoksen rehtori allekirjoitti asiakirjat. Myös työssäoppimisen arviointi-

kaavakkeet täytettiin samassa yhteydessä. Szegedin kansainvälisyysvastaava oli pyy-

tänyt sanallisen arvioinnin työssäoppimispaikoista ja kirjasi arvioinnin meidän arvi-

ointikaavakkeellemme. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi tehtiin niille opiskeli-

joille, joiden kohdalta lähettävä oppilaitos oli sitä pyytänyt. Szegedin vaihdossa kaksi

opiskelijaa antoi osaamisestaan näytön, toinen opiskelija valmisti unkarilaisia see-

samsiemensarvia ja toinen, liha-alan opiskelija, antoi näytön sian pistämisessä. Euro-

passiasiakirjojen täyttäminen ja allekirjoitus aiheutti Unkarin yhteistyöoppilaitokses-

sa aika tavalla hankaluuksia, Liettuan oppilaitoksessa myös Europassien laatiminen

onnistui hyvin. Sekä Europassit että opiskelijoiden Rap4Leo-palaute ja matkaraportit

pitää palauttaa CIMOon loppuraportin laatimisen yhteydessä. Nämä asiakirjat ovat

CIMOlle tae siitä, että vaihtojaksot on asianmukaisesti hoidettu ja verkoston koor-

dinaattori on hoitanut tehtävänsä vaatimusten mukaan.

7 HYVIÄ KANSAINVÄLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN

JÄRJESTÄMISEN KÄYTÄNTÖJÄ

Ulkomailla toteutettavalla liikkuvuusjakson työssäoppimisessa voi tapahtua monen-

laisia asioita, joihin pitää ennakolta pyrkiä varautua mahdollisimman hyvin. Tämän

teemahaastattelun avulla WinNovan elintarvikealalla voidaan kehittää sekä verkos-

36

tossa että myös oppilaitoksen oman rahoituksen avulla toteutettavia ulkomaan vaih-

tojaksoja. Ulkomaan vaihtojaksoihin liittyviä haasteita on käsitelty hyvin paljon ai-

kaisemminkin. Turussa syyskuussa 2009 pidetyillä kansainvälisyyspäivillä on käsi-

telty kansainväliseen työssäoppimiseen liittyviä asioita.

Turussa keskustelun kohteena on ollut esimerkiksi se, miten ulkomaan vaihtojakso-

jen aikana tapahtuviin tapaturmiin ja sairastumiseen voidaan varautua ennakolta.

Vaihtoon lähtevien opiskelijoiden olisi kyettävä selvittämään hankalia tilanteita. Tätä

edesauttaa se, että lähetetään vain muutama opiskelija per paikka. Lisäksi olisi tärke-

ää, että vaihtoon lähtijät olisivat aikuisia, 18 vuotta täyttäneitä. Mikäli vaihtoon lähti-

jä on alaikäinen, pitää huoltajien allekirjoittaa sitoutumiskirje. (Opetushallituksen

www-sivut 2010)

Kulttuurivalmennus ja valmentautuminen vaihtojaksoon etukäteen koetaan tärkeäksi.

Opiskelijoita pitää neuvoa, miten käyttäydytään vapaa-ajalla ja ongelmatilanteissa.

Heidän pitää sitoutua tietynlaiseen käyttäytymiseen ja koulun sääntöihin, jotka käy-

dään läpi paikan päällä. Ennen vaihtojaksolle lähtemistä pitää olla tiedossa, keneen

otetaan yhteyttä ongelmatilanteissa. Vakuutukset pitää olla kunnossa, lisäksi euroop-

palainen sairasvakuutuskortti pitää tilata hyvissä ajoin ennen vaihtojakson alkua.

Opiskelijan pitää selvittää etukäteen sekä oppilaitoksen että oman henkilökohtaisen

vakuutuksensa kattavuus. Lisäksi opiskelijan tietoihin pitää kirjata, kuka on lä-

hiomainen. (Opetushallituksen www-sivut 2010)

Erilaisiin tilanteisiin varautuminen ennen vaihtoa on tärkeä osa valmennusta. Val-

mentautumisessa opiskelijoille pitää antaa ohjeistusta alkoholinkäytöstä. Lisäksi

käydään läpi käyttäytymissäännöt eri kulttuureissa. Ne voivat vaihdella hyvinkin pal-

jon. Valmennuksessa sovitaan ongelmatapauksien varalle menettelytavoista, myös

siitä, mitä tapahtuu, jos rikkoo sitoumukseen kirjattuja sääntöjä. Harjoittelijasopi-

mukseen voi sisällyttää ”käytöspykälän” eli opiskelija sitoutuu huonosti käyttäytyes-

sään esimerkiksi palaamaan takaisin Suomeen omalla kustannuksellaan. Ongelmana

tällaisissa sopimuksissa on se, kuinka juridinen sopimus on. Valmennuksessa on te-

roitettava opiskelijoille, että he edustavat ulkomailla Suomea, joten heidän edellyte-

tään myös käyttäytyvän hyvin. Opiskelijalla on oltava mukanaan ennen lähtöään niin

lähettävän kuin vastaanottavan tahon yhteystiedot. Myös työnantajan kanssa on so-

37

vittava pelisäännöistä, mm. siitä, mistä ja milloin ilmoitetaan yhteyshenkilölle, miten

menetellään ”luvattomien” poissaolojen sattuessa. (Opetushallituksen www-sivut

2010)

Nämä kaikki asiat ovat tärkeitä asioita, jotka pitäisi huomioida hyvissä ajoin ennen

vaihtojaksoa. Kyseisiä asioita ei kuitenkaan välttämättä tule huomioiduksi ennen

omakohtaisia kokemuksia.

8 TEEMAHAASTATTELUN TULOKSET

8.1 Haastatteluteemojen valinta

Käytännön järjestelyjen toteuttaminen oli yksi haastattelun teemoista. Se on yksi tär-

keimmistä asioista ulkomaanmatkoilla yleensäkin, koska asumis- ja muut käytännön

järjestelyt vaikuttavat hyvin paljon arkipäivän asioiden hoitamiseen vaihdon aikana.

Syy, miksi CIMO on apurahan verkoston ja oppilaitoksemme käyttöön kohdentanut,

on se, että elintarvikealan opiskelijat pääsevät ulkomaille työharjoitteluun. Siksi

vaihdon onnistuminen onkin tärkein teema opiskelijahaastattelussa. Hakiessamme

apurahaa kirjasimme tukihenkilön mukaan kaikille vaihtojaksoille. Siihen myös saa-

tiin apurahaa, joten haastattelussa kysyttiin myös tukihenkilön tarpeellisuutta vaih-

dossa.

Vaihtojakson hyödyntäminen tulevaisuudessa oli yksi haastattelun teemoista. Eläm-

me koko ajan kansainvälistyvässä maailmassa ja myös elintarvikeala kansainvälistyy

kovaa vauhtia. Siksi valitsin haastattelun teemaksi vaihtojakson onnistumisen koko-

naisuudessaan. Pyysin opiskelijoita antamaan vaihdosta kokonaisarvosanan käyttäen

ammatillisessa koulutuksessa 1.8.2009 käyttöön otettua asteikkoa. Arviointiasteikon

käyttö auttoi opiskelijoita ymmärtämään myös sen, millä asteikolla heitä vaihtojak-

son työssäoppimisessa arvioitiin. Tulevien, uusien projektien suunnittelussa tarvitaan

tietoa siitä, mihin suuntaan vastaavanlaisia vaihtojaksoja kehitetään.

38

8.2 Aikaisemmat kansainväliset kokemukset

Ensimmäinen teemahaastattelun kysymys koski vastaajien aikaisempia kansainväli-

siä kokemuksia. Aluksi pyysinkin opiskelijaa kertomaan aikaisemmista kansainväli-

sistä kokemuksistaan. Opiskelijoilla oli hyvin erilaiset lähtökohdat ulkomaanjaksolle

lähdettäessä. Kaksi opiskelijaa oli ollut lukion aikana opintomatkalla, toinen Lon-

toossa ja toinen Puolassa. Yksi opiskelija oli ollut kuusi kertaa Turkissa, mutta ei

muualla. Opiskelijoista kolme ei ollut koskaan ollut edes lentokoneessa, yksi sitä

vastoin oli ollut työharjoittelujaksolla kolme kuukautta Kiinassa. Lähtökohdat ulko-

maan vaihtoon olivat siis hyvin erilaiset eri opiskelijoilla. Voisi olettaa, että aikai-

semmilla kansainvälisillä kokemuksilla on vaikutus siihen, miten opiskelijat pystyvät

sopeutumaan uuteen ympäristöön. Näin ei kuitenkaan ollut. Kaikki opiskelijat siitä

huolimatta, oliko heillä paljon aikaisempia ulkomaan kokemuksia tai ei, olivat hyvin

tyytyväisiä vaihtojaksoon.

8.3 Ennakkotieto vaihtojaksosta

Toisen teeman kysymys koski matkasta saatua ennakkotietoa sekä sitä, oliko val-

mennus opiskelijoiden mielestä riittävää. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin kertomaan,

miten ja millaista valmennusta he olisivat halunneet.

Kieli- ja kulttuurivalmennusta olisi kaivattu lisää. Haastattelussa kävi selvästi ilmi,

ettei puhelimessa ja sähköpostilla järjestettyä valmennusta koettu varsinaiseksi val-

mennukseksi. Kahdessa verkoston oppilaitoksessa, Turussa ja Tampereella, oli jär-

jestetty valmennusjakso ennen vaihtoa, Tampereella se oli ollut jopa viikonlopun

kestävä valmennusleiri.

Muutama opiskelija olisi halunnut unkarin kieliopintoja ennen matkaa. Lisäksi unka-

rilaisesta kulttuurista olisi kaivattu etukäteen tietoa. Opiskelijoille lähetetyssä sähkö-

postissa oli useita linkkejä, joista olisi saanut runsaasti tietoa paikallisesta kulttuuris-

ta, mutta kyselyn perusteella he eivät niihin kuitenkaan olleet lainkaan perehtyneet.

Muutama opiskelija kertoi, että heillä ei ollut mitään hajua, mitä vaihtojaksolla tulee

tapahtumaan. Olin jokaisen kanssa puhelinyhteydessä ennen matkaa ja kerroin heille,

39

että he ovat kaksi ensimmäistä viikkoa tutustumassa unkarilaiseen ammatilliseen

koulutukseen ja paikalliseen kulttuuriin. Vaihtojakson kaksi viimeistä viikkoa he

ovat työssäoppimispaikoissa. Puhelimitse annettua valmennusta ei yksikään muista-

nut haastattelutilanteessa.

Vaihtojaksolla mennessäni Unkariin, opiskelijat kertoivat, että olivat jo etukäteen

luoneet Facebookiin oman Unkari-ryhmän. Valitettavasti heillä ei ollut kuitenkaan

kovinkaan montaa päivää aikaa keskustella Facebookissa. Tulevissa vaihdoissa onkin

erittäin tärkeää, että ryhmä voi hyvissä ajoin ennen vaihtoa keskustella sosiaalisessa

mediassa.

8.4 Käytännön järjestelyt

Kolmas teema koski matkajärjestelyjen onnistumista ja sitä olivatko opiskelijat tyy-

tyväisiä asumisjärjestelyihin. Lisäksi kartoitettiin, onko vapaa-ajanohjelmaa ollut riit-

tävästi. Asumisjärjestelyt olivat selkeästi koko vaihtojakson heikoin kohta. Opiskeli-

jat asuivat viiden kilometrin matkan päässä keskustan ulkopuolella. Asuntolaraken-

nus oli erittäin epäviihtyisä. Tytöt asuivat kahden tai kolmen hengen huoneissa. Jo-

kaisen kahden huoneen välissä oli suihku, mutta wc-tiloja oli ainoastaan yksi koko

rakennuksessa. Asuntolan hoitajana toimi erittäin ystävällinen mies ja hänen positii-

visuutensa vaikutti asumisjärjestelyiden arviointiin. Kaikki opiskelijat olivat sitä

mieltä, että asunto oli ala-arvoinen, mutta asuntolanhoitaja sai asumisen tuntumaan

vähintäänkin siedettävältä. Joissakin kommenteissa tuli esiin seuraava lause: ”Asunto

oli kaamea, mutta asuntolanhoitaja teki kaikkensa, jotta me viihtyisimme.” Yksi

opiskelija kommentoi asiasta; Mitä olisi kaivannut, ehkä wc-tiloja enemmän, muuten

hyvin. Ryhmän miespuolinen osallistuja, sanoi, että olisi ehkä kannattanut samalla

rahalla vuokrata asunto koko ryhmälle kuukaudeksi.

Lisäksi kysyttiin sitä, miten opiskelijat ovat kokeneet vastaanoton oppilaitoksen ta-

holta ja miten paikalliset opiskelijat ovat suhtautuneet suomalaisiin opiskelijoihin.

Kaikkien haastateltavien mielestä heidät otettiin vastaan erittäin hyvin. Joku epäili,

pystyttäisiinkö Suomessa vastaavaan. Paikallisten opettajien ja opiskelijoiden todella

kehno englannin kielen taito oli selvä heikkous ja haittasi käytännön asioiden hoita-

40

mista. Kaikki yrittivät parhaansa, mutta ilman yhteistä kieltä kommunikointi oli erit-

täin vaikeaa. Eräs haastateltava sanoi, että ”kaikki mukavia, vaikka kielimuuri kor-

kea”.

Järjestetty vapaa-ajan ohjelma koettiin erittäin tärkeäksi. Kolme opiskelijaa teki vii-

konlopun mittaisen tutustumismatkan Budapestiin, mutta haastattelussa kävi ilmi,

että muut opiskelijat olisivat kaivanneet järjestettyä ohjelmaa Budapestiin, jossa tu-

kihenkilö olisi ollut mukana.

Yksi opiskelija kommentoi matkan kestoa koskevaan kysymykseen seuraavasti; Ih-

miset ovat olleet tosi ihania! Kuukauden mittainen jakso on ollut sopiva.

8.5 Työharjoittelu

Neljännen teeman aiheena oli se, miten opiskelijat ovat kokeneet työharjoittelun. Li-

säksi kysyttiin, olisiko jotakin voitu tehdä toisin työharjoittelun suhteen. Neljä liha-

alan opiskelijaa oli työharjoittelussa paikallisessa salamitehtaassa kahden viikon

ajan, samoin neljä leipomoalan opiskelijaa oli yhden viikon ajan leipomossa ja yhden

viikon konditoriassa niin. Leipomopuolen opiskelijat vaihtoivat paikkaa viikon vä-

lein niin, että heitä oli vain kaksi samassa paikassa samaan aikaan. Yksi leipomoalan

opiskelija kertoi, että ”paikalliset puhuvat jotakin unkariksi, katsovat meitä ja naura-

vat”. Keväällä 2010 valmistuva opiskelija kertoi, että paikalliset työskentelytavat toi-

vat uutta näkökulmaa leipurin ja kondiittorin työhön.

Salamitehtaalla teurastaminen ei oikein ollut ihana juttu, mutta siltikin hyvä koke-

mus. Etukäteistä ohjelmaa työharjoittelusta olisi kaivattu. Yksi opiskelija kertoi, ettei

tiennyt, mennäänkö kouluun vai työharjoitteluun. Paljon on oppinut, kaikkea uutta!

Eräs haastateltava kertoi saaneensa paljon uutta näkökulmaa ammatin hallintaan.

41

8.6 Tukihenkilön rooli

Viides teema koski tukihenkilön mukana oloa matkalla. Opiskelijoita pyydettiin ker-

tomaan, onko tukihenkilön mukana olo ulkomaan vaihtojakson aikana tarpeellista.

Tällä vaihtojaksolla oli mukana tukihenkilö koko vaihtojakson ajan. Alun perin oli

tarkoitus, että ensimmäinen tukihenkilö on mukana vaihdon kaksi ensimmäistä viik-

koa ja toinen kaksi jälkimmäistä viikkoa. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteutu-

nut, koska Islannin laavatuhkapilvi osui juuri vaihdon puoliväliin sekoittaen koko

Euroopan lentoliikenteen. Ehkä tämä oli osittain syynä siihen, että kaikki opiskelijat

kokivat tukihenkilön mukana olon erittäin tarpeelliseksi. Saattaa olla, että tuhkapil-

ven uutisoinnin laajuus loi jonkin asteista turvattomuutta opiskelijoihin ja tukihenki-

lön läsnäolo korostui erityisesti tässä tilanteessa. Kaksi opiskelijaa kertoi haastattelu-

tilanteessa, että olisivat pärjänneet hyvin ilman tukihenkilöä. Kaikki kuitenkin ker-

toivat, että matkan alkuvaiheessa tukihenkilön läsnäolo oli erittäin tärkeää.

8.7 Vaihtojakson hyödyntäminen tulevaisuudessa

Kuudennessa teemahaastattelun kysymyksessä opiskelijoita pyydettiin kertomaan

oman arvionsa siitä, miten he aikovat hyödyntää tätä kansainvälisyyskokemusta tule-

vaisuudessa ja aikovatko he vielä joskus hakeutua ulkomaille työskentelemään. Lä-

hes kaikki vaihtoon osallistuneet kertoivat, että halusivat ehdottomasti tulevaisuudes-

sa ulkomaille työskentelemään. He olivat saaneet vaihdon kautta paljon lisää rohke-

utta. Yksi opiskelija kertoi, että hän ”voi vaikka muuttaa ulkomaille”. Yksi opiskelija

kertoi olevansa liian ujo lähtemään yksin ulkomaille, mutta ehkä jonkun kaverin

kanssa lähtö olisi hyvinkin mahdollista. Ainoastaan yksi opiskelija sanoi hyvin yksi-

selitteisesti, että eiköhän se nyt ollut tässä, parisuhde ei kestäisi enää toista kuukau-

den erossa oloa.

Yksi haastateltavista kertoi, että vaihtojakson avulla on saanut paljon lisää rohkeutta

lähteä ulkomaille, erityisesti muihin kuin tavallisiin turistikohteisiin. Hän kertoi, että

oli huomannut, kuinka paljon halvempi hintataso on turistien suosimien kohteiden

ulkopuolella.

42

8.8 Palaute matkan onnistumisesta

Seitsemännen teeman aiheena oli se, miten opiskelijat ovat kokeneet vaihtojakson

kokonaisuudessa, mikä on ollut parasta ja mikä on ollut huonointa. Heidän pyydettiin

antamaan myös arvosana koko vaihtojaksosta. Asteikkona käytettiin uutta ammatilli-

sessa koulutuksessa syksyllä 2009 käyttöön otettua asteikkoa tyydyttävä 1, hyvä 2 tai

kiitettävä 3. Kahdeksasta opiskelijasta kuusi antoi vaihtojakson kokonaisarvosanaksi

kiitettävän eli kolmosen ja kaksi kakkosen eli hyvän. Tulosta voi pitää erinomaisena.

Parasta matkassa on ollut uusi kokemus, kaikki ihanat ihmiset, kansainvälisyysvas-

taavan sydämellisyys, opiskelijoiden vastaanotto yhteisen kielen puutteesta huolimat-

ta. Eräs opiskelija kertoi, että ”ihmiset parasta, asuminen huonointa”. Yksi opiskelija

kertoi että ”kaikki on ollut parasta”. Yhden opiskelijan mielestä parasta on ollut näh-

dä uusia, erilaisia asioita ja laajentaa omaa ammatillista osaamista, erityisesti kondi-

toria-alalla. Eräs opiskelija kertoi että ”hyvä, että lähdin, lähden tulevaisuudessa aina,

kun tulee tilaisuus”.

8.9 Miten haluaisit kehittää vastaavanlaisten vaihtojaksojen toteuttamista?

Kahdeksas teema koski etukäteen annettavan valmennuksen merkitystä. Yllättävää

oli, että myös paikallisen kielen opiskelun merkitys koettiin tärkeänä ja siihen olisi

haluttu panostaa. Muutama opiskelija oli sitä mieltä, että varmaankin paikalliset

opiskelijat huomasivat yhteisen kielitaidon puutteen merkityksen ja panostavat tule-

vaisuudessa englannin kielen opiskeluun. Tämä varmaan kehittää seuraavien opiske-

lijoiden vaihdon onnistumista edelleen.

9 YHTEISTYÖ LIETTUAN KANSSA

WinNovan elintarvikealalla oli syksyllä 2010 vaihto-opiskelijoita Liettuan Utenasta.

Utenos Regioninis Profesinio mokymo Centras -oppilaitos on mukana European

43

Meatpro Student -hankkeessa. Oppilaitoksesta tuli syyskuussa 2010 Poriin kolmen

viikon vaihtojaksolle neljä leipomoalan ja neljä liha-alan opiskelijaa. Heidän muka-

naan tuli tukihenkilö, joka oli perehdyttämässä opiskelijat ensimmäisen viikon ajan.

Tukihenkilö lähti Utenaan European Meatpro Student -hankkeeseen kuuluvien neljän

opiskelijan kanssa. Kaksi näistä lähtevistä opiskelijoita oli leipomoalan ja kaksi liha-

alan opiskelijaa. Heidän mukanaan lähti myös WinNovasta tukihenkilö viikoksi.

Opiskelijat olivat kaksi viikkoa ilman tukihenkilöä ja viimeiseksi viikoksi lähti tuki-

henkilö hakemaan opiskelijat takaisin Suomeen ja samalla suorittamaan työssäoppi-

misen arvioinnit. Alun perin vaihtojaksolle oli tarkoitus osallistua seitsemän opiskeli-

jaa, mutta aikataulujen yhteensovittamisen vaikeuksien vuoksi lähtijöitä oli vain nel-

jä. Heistä kaksi oli liha-alan ja kaksi leipomoalan opiskelijaa. Aikataulujen ja syksyn

kiireiden vuoksi koko vaihtojakson ajalle ei löytynyt tukihenkilöä, joten opiskelijat

olivat kaksi viikkoa keskenään ilman tukihenkilöä.

Kahdeksan liettualaista opiskelijaa jäi Poriin kahdeksi viikoksi ilman tukihenkilöä.

Siitä aiheutui jonkin verran vaikeuksia. Kaikki opiskelijat olivat täysi-ikäisiä, mutta

he aiheuttivat kuitenkin jonkin verran häiriötä sekä majoituspaikassaan että työssä-

oppimisen aikana. Heillä esiintyi luvattomia poissaoloja työpaikalta. Näissä ongel-

matapauksissa meihin paikallisiin yhteyshenkilöihin otettiin yhteyttä. Tämän perus-

teella tukihenkilön läsnäolo näin ison ryhmän vaihtojaksolla onkin pidettävä tarpeel-

lisena. Kyseisten liettualaisten opiskelijoiden englannin kielen taito oli hyvin heikko

ja kommunikointi heidän kanssaan oli lähes olematonta. Kielitaidon merkitystä ul-

komaan vaihtojaksoilla ei voikaan liiaksi korostaa.

Sopimusten ja Europassien tekeminen Liettuassa sujui hyvin. Työssäoppiminen sujui

liha-alan opiskelijoilta ongelmitta, mutta leipomoalan opiskelijat joutuivat vaihta-

maan työssäoppimispaikkaa ensimmäisen työssäoppimisviikon jälkeen. Syynä oli se,

että he eivät osanneet työskennellä riittävällä joutuisuudella. Toisessa työssäoppi-

mispaikassa ei ollut ongelmia, ainoastaan yhteisen kielen puute vaikeutti oppimista ja

toisaalta myös ohjausta. Kahden leipomoalan opiskelijan haastattelussa he kertoivat,

että olivat todella tyytyväisiä siihen, että olivat päässeet vaihtojaksolle. Toinen opis-

kelija kertoi ennen vaihtoa, että hänen puolisonsa ei ole koskaan halunnut lähteä ul-

komaille. Hän oli kuitenkin lähtenyt käymään vaihdon puolivälissä Liettuassa ja nyt

44

hän on jo tilannut seuraavan matkan samaan kohteeseen. Vaihtojaksojen avulla jopa

perheenjäsenet ovat kiinnostuneet matkailusta ja vieraista kulttuureista.

10 KANSAINVÄLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN

KEHITTÄMISIDEOITA

10.1 Opiskelijaliikkuvuuden merkitys

Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden merkitys opiskelijoiden kasvun kannalta on

merkityksellinen ja moniulotteinen. Vaihtojaksolle osallistuva opiskelija saa suorittaa

osan ammatillisen perustutkinnon opinnoista ulkomailla. Opiskelija saa mahdolli-

suuden oppia toisen maan opiskelu- ja työoloja sekä kulttuuria ja arkipäivän elämää.

Hanke lisää opiskelijan rohkeutta toimia vieraalla kielellä vaihtelevassa toimintaym-

päristössä ja vaihto antaa lisää itsevarmuutta opiskelijalle. Itseohjautuvuus ja oma-

aloitteisuus lisääntyvät vaihtojakson myötä. Kansainvälistä kokemusta omaava opis-

kelija on valmistuttuaan työmarkkinoilla hyvässä asemassa.

Kansainvälisen työssäoppimisen järjestämisessä on erittäin tärkeää, että tiedetään,

minne opiskelijaa ollaan lähettämässä. Sen vuoksi kansainvälisen liikkuvuuden ja

yhteistyön keskus CIMO rahoittaa opettajille tarkoitettuja valmistelevia vierailuja.

Valmistelevat vierailut on suunnattu kaikille ammatillisen koulutuksen parissa toimi-

ville organisaatioille. Tukea myönnetään uusien hankkeiden valmistelukokouksiin

sekä eri maiden kansallisten toimistojen järjestämiin kontaktiseminaareihin. Useissa

Leonardo-liikkuvuushankkeissa kehitellään työkaluja ja hyviä käytäntöjä liikku-

vuushankkeiden ja kansainvälisen työssäoppimisen onnistuneempaan ja laaduk-

kaampaan toteutukseen. (Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus

CIMO:n www-sivut 2010). Jatkossa olisi jo suunnitteluvaiheessa tarkasteltava tar-

kemmin näitä aiemmissa hankkeissa opittuja asioita.

Koska elintarvikealan opiskelijaliikkuvuus on vähentynyt edellisestä vuodesta huo-

mattavasti, pitäisi seuraavassa liikkuvuushakuvaiheessa tehdä uusi, entistä laajempi

45

verkostohankehaku uutta projektia varten. Tämä haku pitää tehdä vuoden 2011 hel-

mikuun loppuun mennessä. Seuraavan hankehaun voisi tehdä joku nykyisen verkos-

ton jäsenistä. Tulen järjestämään vielä joulukuussa 2010 verkostotapaamisen, jossa

otan kyseisen uuden hankehaun esille. Tähän verkostotapaamisen on hankerahoituk-

sessa varattu pieni määräraha.

10.2 Talousasiat

Oma organisaationi WinNova toteuttaa erilaista hanketoimintaa, joka tukee organi-

saation perustehtävää eli opetusta. European Meatpro Student -liikkuvuushankkeen

toteuttaminen ja sen raportointi tuottaa ainakin elintarvikealalla kehittämisehdotuksia

liikkuvuushankkeiden järjestämistä varten tulevaisuudessa. Tämän tyyppisten hank-

keiden hallinnointi on yllättävän työlästä. Hankehallinnointiin on CIMOsta annettu

pieni resurssi, joka työtunneiksi laskettuna tarkoittaa kolmea työtuntia vaihtoon läh-

tevää opiskelijaa kohden. Tämä resurssi sisältää kaiken projektihallintaa liittyvän

työn. Mikäli lähettävä organisaatio ei resursoi tukihenkilölle palkkaa vaihdon ajalta,

se tehdään ilman palkkaa talkootyönä. Palkkakustannusten maksaminen vaihtelee eri

oppilaitoksissa. Liikkuvuushankkeita onkin vaikea järjestää onnistuneesti, mikäli ko-

ko organisaatio ja erityisesti esimies, ei ole aidosti hankkeen onnistumisen tukijoina.

Liikkuvuushankkeen hakeminen, hallinnointi ja vaihtojen järjestäminen itsessään

antaa kuitenkin paljon uutta sisältöä työhön. Sen vuoksi hankkeita kannattaakin ha-

kea myös jatkossa. Tämä edellyttää kuitenkin erityisesti projektin vetäjältä innostu-

nutta otetta ja todellista kiinnostusta kansainvälisyyden kehittämistä kohtaan. Hank-

keen avulla opiskelijoiden ja tukihenkilöiden opiskelu- ja työmotivaatio kuitenkin

kasvaa ja vaihto innostaa ja rohkaisee jatkossakin kehittämään itseään ja erityisesti

kielitaitoaan.

Kansainvälisen liikkuvuushankkeen yksi suurimmista ongelmien aiheuttajista on ai-

nainen kiire ja rahallisten resurssien puute. Verkostossa toimimiseen ei ole aikaa,

koska yhteyden pito pitää tehdä opetustuntien ja muun työn ohessa ilman eri korva-

usta. Tämän vuoksi yhteistyö toteutetaan useimmiten kovalla kiireellä puhelimitse

tai sähköpostilla. Jotta elintarvikealan liikkuvuusmäärät saadaan kohoamaan, pitää

46

myös oppilaitosten tukea hankkeita opettajille ja erityisesti hankkeen koordinaattoril-

le maksettavan palkan muodossa.

Liikkuvuusapurahan maksamisen käytännöt vaihtelevat hyvin paljon eri hankkeissa.

Tämän hankkeen kahden eri vaihtojakson opiskelijoiden apurahat maksettiin eri ta-

valla. Ensimmäisessä vaihdossa apurahasta maksettiin WinNovan organisaation

kautta kaikki kulut ja osa loppurahasta annettiin opiskelijoiden tilille ennen matkaa.

Loppu apurahasta tilitettiin vasta, kun jokainen vaihtojaksolle osallistunut opiskelija

oli tehnyt palautteen Rap4Leo - palautejärjestelmään ja lähettänyt minulle kuvallisen

raportin vaihtojaksosta. Opiskelijoiden kanssa kannattaa tehdä ennen vaihtoon läh-

temistä ja rahojen tilittämistä kirjallinen käyttäytymissopimus, jossa he lupaavat hoi-

taa vaihtojakson loppuun ja käyttäytyä vaihdon aikana niin, että eivät käyttäytymisel-

lään aiheuta hankaluuksia millekään taholle. Tämä käyttäytymissopimus edesauttaa

siinä, että vaihtojakso toteutuu suunnitelmien mukaisesti.

Liettuan vaihdossa opiskelijat tilasivat ja maksoivat itse lentonsa, minä tilasin ja

maksoin majoituksen hankkeen puolesta kaikille keskitetysti. Opiskelijat saivat val-

taosan apurahasta omalle tililleen ensimmäisen viikon aikana. Raha riitti hyvin ku-

luihin kummassakin vaihdossa. Tämä johtui varmasti siitä että sekä Unkari että Liet-

tua ovat elinkustannuksiltaan huomattavasti Suomea halvempia maita. Myös asumis-

järjestelyt ovat tulevien vaihtojen kehittämiskohde. Unkarin vaihtojakson asuntola oli

todella huono. Asuntona oli oppilaitoksen asuntola. Samalla rahalla olisi voinut jär-

jestää parempitasoisen hostellimajoituksen. Unkarin vaihtojakson asumisjärjestelyt

järjestettiin paikallisen yhteistyöoppilaitoksen taholta. Mikäli asunto olisi järjestetty

Suomesta käsin, asumisen taso olisi saattanut olla parempi. Tulevissa vaihdoissa

opiskelijoiden asunnoissa pitää olla keittiö, jossa he voivat valmistaa itse ruokaa.

Unkarin majoituksessa oli todella huono keittiö ja se aiheutti sen, että opiskelijat söi-

vät lähes kuukauden ajan nuudeleita ja muita helposti ilman hellaa valmistettavia ate-

rioita.

47

10.3 Ammatillinen osaaminen

Elintarvikkeiden valmistus vaatii hygienia- ja prosessiosaamista yrityksen sijainnista

riippumatta. Osittain sen vuoksi työvoiman liikkuvuus elintarvikealalla onkin mah-

dollista. Elintarvikehygienia ja toimintatavat elintarvikealan työpaikoilla Unkarissa

ja Liettuassa erityisesti leipomo- ja konditoria-alan työpaikoilla eivät olleet sellaisia,

joihin opiskelijat olivat tottuneet Suomessa. Opiskelijat eivät myöskään saaneet teh-

dä riittävästi omana alansa työtehtäviä työssäoppimisjakson aikana missään vaihtojen

työssäoppimispaikassa. Nämä ongelmat asettavat tulevien ulkomaanjaksojen suunnit-

telun ja vaihtojen kohteen erityisen kehittämisen kohteeksi. Tulevia vaihtojaksoja

suunniteltaessa kannattaisikin harkita mahdollisuutta toteuttaa vaihtoja muissa Eu-

roopan maissa Unkarin, Liettuan ja Latvian sijasta.

Tämän liikkuvuusprojektin tavoitteena oli alun perin uusien elintarvikealan perustut-

kinnon tutkinnon perusteiden kymmenen opintoviikon laajuisen tutkinnon osan to-

teuttamismallin laatiminen. Tutkinnon osa on nimeltään elintarvikkeiden valmistaja-

na kansainvälisessä ympäristössä. Ensimmäisten vaihtojaksojen aikana selvisi, että

mikäli tutkinnon osa toteutetaan tavoitteiden mukaan, työpaikka pitää tuntea etukä-

teen. Ainoastaan sen avulla voi tietää, mitä työssäoppimispaikalla pystyy oppimaan.

Työssäoppimissopimusten ja ammattiosaamisen näyttökaavakkeiden käyttö oli lähes

mahdotonta ainakin Unkarissa ja Liettuassa kielivaikeuksien vuoksi.

Teemahaastattelun avulla saatiin kehittämisehdotuksia ulkomailla toteutettavan työs-

säoppimisen toteuttamiseksi. Ennen vaihtojaksoa ei voida tietää, millainen työssäop-

pimispaikka on kyseessä. Ulkomailla toimivat partnerit ovat mahdollisesti käyneet

kartoittamassa työssäoppimispaikat, mutta heille on kuitenkin vaikea selittää, millai-

sia vaatimuksia suomalaisten opiskelijoiden työssäoppimisjaksolle kohdistuu, jotta

tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset pystytään arvioimaan. Tämä on on-

gelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan runsaasti etukäteistyötä. Ongelmaa helpottaisi,

mikäli pystyttäisiin luomaan elintarvikealan ulkomainen työssäoppimispaikkaverkos-

to, jota kaikki käyttäjät sitoutuvat päivittämään. Tämän rekisterin luominen ja päivit-

täminen voisi onnistua opetushallituksen taholta. Tiedän kokemuksesta, että tietoa

ulkomaan työssäoppimispaikkoista voidaan salata, jotta tieto ei leviä. Tiedon avoi-

messa julkistamisessa voi käydä niin, että liian moni taho ottaa yhteyttä samaan ul-

48

komaiseen työssäoppimispaikkaan ja pahimmassa tapauksessa yhteistyökuviot lop-

puvat ylitarjonnan vuoksi kokonaan.

10.4 Kielitaito ja valmennus

Teemahaastattelussa kävi ilmi myös kielitaidon suuri merkitys, se koettiin lähes tär-

keimpänä vaihdon onnistumiseen vaikuttavana asiana. Suomalaiset opiskelijat koki-

vat, että heidän olisi pitänyt osata edes jonkin verran kohdemaan kieltä, koska eng-

lannin kielen osaaminen paikallisten opiskelijoiden, opettajien ja työharjoittelupaik-

kojen henkilöstön keskuudessa oli hyvin heikkoa. Käytännön työ- ja opiskelutilan-

teissa kommunikointi tuotti hankaluuksia. Tämän projektin yhtenä tavoitteena olikin

luoda toimintamalleja kieli- ja kulttuurivalmennusta varten.

Kiire haittaa myös valmennusta. Vastaanottavan organisaation ja vieraan kulttuurin

toimintatavat voivat myös aiheuttaa yllättäviäkin ongelmia. Näitä voivat olla esimer-

kiksi se, ettei kumppaniin saada mitenkään tarvittavaa yhteyttä. Tällainen aiheuttaa

hankalia tilanteita. Tulevissa hankkeissa onkin syytä kiinnittää erityinen huomio etu-

käteisvalmennukseen. Etukäteen saatu informaatio on tärkeä asia siinä, millä mielellä

opiskelijat lähtevät vaihtoon. Kun opiskelijat ovat olleet yhteydessä toisiinsa sähköis-

ten viestimien kautta ennen vaihtoa, ryhmähenki on parempi heti vaihdon alussa ja

vaihto onnistuu todennäköisesti paremmin kuin siinä tapauksessa että opiskelijat ovat

täysin outoja toisilleen. Tulevissa vaihdoissa on tärkeää, että ryhmä voisi hyvissä

ajoin ennen vaihtoa keskustella sosiaalisessa mediassa ja olla yhteydessä toisiinsa.

Myös kieli- ja kulttuurivalmennuksen järjestäminen onnistuu parhaiten kasvokkain.

Valmennus pitää hoitaa joko oppilaitosten taholta tai järjestämällä yhteinen tilaisuus

ennen vaihtojaksoa. Valmennusmateriaalia ja -käytäntöjä pitäisi ehdottomasti kehit-

tää ja se olisi hyvä tehdä yhdessä verkoston jäsenien kanssa. Siitä voidaan keskustel-

la hanketapaamisen ja uuden hankkeen valmistelun yhteydessä. Yhteisestä opiskeli-

ja- ja tukihenkilötapaamisesta olisi varmaan paljon hyötyä. Tapaamisessa voisi käsi-

tellä kieli- ja kulttuuriasioiden lisäksi mm. ulkomaanjakson pelisääntöjä, tutustua

ryhmän jäseniin ja selvittää työssäoppimisen toteuttamista, tavoitteita ja keskustella

mahdollisesta ammattiosaamisen näytöstä.

49

10.5 Opiskelijavalinta

Opiskelijavalintaan pitää kiinnittää erityistä huomiota ja siihenkään ei valitettavasti

ainakaan tämän hankkeen aikana ollut riittävästi aikaa. Yksi tärkeimmistä vaihtojak-

son onnistumisessa on onnistunut opiskelijavalinta. Kansainvälisessä vaihdossa ollut

opiskelija lähtee todennäköisesti tulevaisuudessa helpommin ulkomaille töihin kuin

sellainen, jolla ei ulkomaan työkokemusta ole. Se, onko opiskelija tottunut aikai-

semmin matkustamaan ja toimimaan erilaisissa ympäristöissä, voi osaltaan myös

vaikuttaa vaihdon onnistumiseen. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla. Tärke-

ämpää on se, kuinka ennakkoluulottomasti opiskelija suhtautuu uusiin asioihin. Ai-

emmista kokemuksista saattaa kuitenkin olla hyötyä siinä, miten opiskelija pystyy

sitoutumaan vieraaseen kulttuuriin ja toimimaan osana isoa opiskelijaryhmää. Kan-

sainvälisessä vaihdossa ollut opiskelija suhtautuu myös Suomessa oleviin maahan-

muuttajiin ja vaihto-opiskelijoihin ennakkoluulottomasti koska hän on ollut tekemi-

sissä vieraiden kulttuurien edustajien kanssa vaihtojaksolla. Tärkein ja motivoivin

asia ulkomaanjaksojen toteuttamisessa onkin se, että opiskelijat ovat aidosti erittäin

tyytyväisiä vaihtojaksoihin.

50

LÄHTEET

Aaltola, J. & Valli, R. 2007. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Juva. PS - kustannus.

Anttila, P. 2001. Se on projekti - vai onko?. Hamina. Akatiimi

Alhojärvi, E. 2000. Kansainvälisyys toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Opetusministeriö.

European Meatpro Student-projektisuunnitelma. 2009.

Garam, I. & Korkala, S. Faktaa. Tietoa ja tilastoja. Kansainvälinen liikkuvuus amma-

tillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa 2008. CIMO 2009.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja

käytäntö. Helsinki. Yliopistopaino.

Helakorpi, S. 2005. Kohti verkostoituvaa ja verkottuvaa koulutusta. Hämeenlinna.

HAMK.

Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut. Viitattu

5.4.2010.

http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/organisaatio.htx


5.4.2010.

http://www.leonardodavinci.fi/publications/ideasta/ideasta_projektiksi_2painos.pdf


5.4.2010.

http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Leonardo+da+Vinci/leo_bp00_03.

pdf


23.10.2010.

http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Leonardo+da+Vinci/hallintoMOB/

Rap4Leo-opas.pdf


5.4.2010.

http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/raportit.htx


23.10.2010.

https://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/leonardo-da-

vinci/liikkuvuushankkeet.htx

Kettunen, S. 2009. Onnistu projektissa. Juva. WSOYpro.

http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/organisaatio.htx

http://www.leonardodavinci.fi/publications/ideasta/ideasta_projektiksi_2painos.pdf

http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Leonardo+da+Vinci/leo_bp00_03.pdf

http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Leonardo+da+Vinci/leo_bp00_03.pdf

http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Leonardo+da+Vinci/hallintoMOB/Rap4Leo-opas.pdf

http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Leonardo+da+Vinci/hallintoMOB/Rap4Leo-opas.pdf

http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/raportit.htx

https://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/leonardo-da-vinci/liikkuvuushankkeet.htx

https://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/leonardo-da-vinci/liikkuvuushankkeet.htx

51

Korkala, S. Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2008.

CIMO

Korkala, S. Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2009.

CIMO

Opetushallitus. 2009. Elintarvikealan perustutkinto 2009. Vaasa. Oy Fram Ab.

OPH:n ja CIMO:n työryhmä. 2008. Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen

johtamiseen.

Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 5.4.2010.

http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_p

erusteet


http://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta


http://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta viitattu 9.10.2010


http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_p

erusteet


http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot


http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet

/ammatillisten_perustutkintojen_tarkistaminen


http://www.oph.fi/europassi


http://www.oph.fi/ laatua ja vaikuttavuutta kansainvalistymisen johtamiseen


http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2009/028

Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivut. Viitattu 23.10.2010.

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2002/11/ammatillisen_yhteistyon_edistamista

_euroopassa_koskeva_julistus_?lang=fi

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä.

Gummerus Kirjapaino Oy.

Vilkka, H. 2007. Tutki ja kehitä. Vaajakoski. Gummerus Kirjapaino Oy.

http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet


http://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta

http://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta%20viitattu%209.10.2010



http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ammatillisten_perustutkintojen_tarkistaminen

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ammatillisten_perustutkintojen_tarkistaminen

http://www.oph.fi/europassi

http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2009/028

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2002/11/ammatillisen_yhteistyon_edistamista_euroopassa_koskeva_julistus_?lang=fi

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2002/11/ammatillisen_yhteistyon_edistamista_euroopassa_koskeva_julistus_?lang=fi

52

WinNovan www-sivut. Viitattu 5.4.2020.

http://www.winnova.fi/sivu.aspx?taso=1&id=239

http://www.winnova.fi/sivu.aspx?taso=1&id=239

53

LIITE 1

HAASTATTELUN TEEMAT

EUROPEAN MEATPRO STUDENT- hankkeen vaihtojakso Unkarin Szegedis-

sä 6.4. – 1.5.2010

AIKAISEMMAT KANSAINVÄLISET KOKEMUKSET

ENNAKKOTIETO VAIHTOJAKSOSTA

KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYJEN TOTEUTTAMINEN

TYÖHARJOITTELUN ONNISTUMINEN

TUKIHENKILÖN ROOLI

VAIHTOJAKSON HYÖDYNTÄMINEN TULEVAISUUDESSA

PALAUTE MATKAN ONNISTUMISESTA

VASTAAVANLAISTEN VAIHTOJAKSOJEN TOTEUTTAMISEN

KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA

54

LIITE 2

Valmennustehtäviä kansainvälistä työssäoppimista varten.

Olet lähdössä European Meatpro Student liikkuvuushankkeen apurahan mahdollis-

tamana opintoihisi kuuluvalle kansainväliselle työssäoppimisjaksolle Unkarin Sze-

gediin 6.4.2010 – 1.5.2010.

Tämän virtuaalisessa oppimisympäristössä Moodlessa järjestettävän valmennuspake-

tin tavoitteena on saada osallistujille sekä kieli- ja kulttuurivalmennusta sekä amma-

tillista valmennusta. Valmennuksen tavoitteena on tehdä ulkomaanjaksostasi mah-

dollisimman onnistunut kokemus.

Hanke, joka mahdollistaa Unkariin lähtösi, on verkostohanke eli tarkoittaa sitä, että

hanketta koordinoi WinNova (entinen Porin ammattiopisto) ja vaihtojaksolle Unka-

rin Szegediin lähtee tämän hankkeen puitteissa Porista (2 opiskelijaa), Kokkolasta (2

opiskelijaa), Tampereelta (2 opiskelijaa), Turusta (2 opiskelijaa).

1. tehtävä tutustuttaa ryhmän jäsenet toisiinsa ja auttaa miettimään omia kan-

sainvälisiä ja monikulttuurisia kokemuksia sekä odotuksiasi ulkomaiselta työs-

säoppimisjaksolta. Tehtävä kirjoitetaan word-muotoon ja palautetaan Moodleen.

Kerro itsestäsi.

- kuka olet ja mistä

- mistä puhelinnumerosta ja sähköpostiosoitteesta Sinut tavoittaa vaihtojakson

aikana

- missä vaiheessa opintosi ovat ja millainen on työkokemustaustasi

- onko tuleva ulkomaanjaksosi ensimmäinen pidempi ajanjakso poissa kotoa

- kerro kansainvälisistä kokemuksistasi (oletko matkustellut paljon, onko su-

vussasi tai ystäväpiirissäsi ulkomailta Suomeen muuttaneita, kerro, jos Sinul-

la on kokemuksia eri kulttuurien tavoista)

- miten arvioit omia kielellisiä valmiuksia ja valmiuksia opiskella neljän viikon

ajan unkarilaisessa oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa

- laita valokuvasi tälle kurssille osallistuvien kohtaan

2. tehtävä perehdyttää Sinut Unkariin ja Szegedin kaupunkiin

- katso Unkarin eri kaupunkien säätiedotusta (Szeged tästä linkistä, muita kau-

punkeja valittavissa sivun oikeassa reunassa)

http://freemeteo.com/default.asp?pid=23&gid=715429&la=10

- Unkarin valuutta on forintti, perehdy valuuttalaskurin avulla Euron ja forintin

suhteeseen

http://www.taloussanomat.fi/laskurit/valuutta

http://freemeteo.com/default.asp?pid=23&gid=715429&la=10

http://www.taloussanomat.fi/laskurit/valuutta

55

- Finpro on yritysten kansainvälistymistä auttava organisaatio Suomessa. Finp-

ron nettisivuilla on hyvät maakansiot eri maista. Tulosta Unkarin maakansio

ja lue se osana valmennustasi Unkarin jaksolle.

http://www.finpro.fi/fi-

FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Unkari/Unkari

(maaraportin saa auki klikkaamalla sanaa maaraportti, tulostusversion saa au-

ki klikkaamalla sanaa tulostusversio oikealla ylhäällä)

- Perehdy seuraavan linkin kautta Unkarin eri alueisiin

http://www.hungary.com/main.php?folderID=884, Szeged sijaitsee kartan

alueella Puszta and Lake Tisza

- Opettele Unkarin naapurivaltiot

-

- Euroopan unioinin sivustolla on hyvä Euroopan kartta,

http://europa.eu/abc/european_countries/index_fi.htm

- vie hiiren nuoli kartassa Unkarin päälle ja klikkaa auki, löydät perustietoja

Unkarista, opettele

-

- Szegedin kaupungin kotisivut ovat osoitteessa

http://tip.szegedvaros.hu/index.php?option=com_static&Itemid=5

Tutustu sivujen avulla Szegedin kaupunkiin ja mieti mitkä nähtävyydet siellä

Sinua eniten kiinnostavat

- Kaksi ensimmäistä viikkoa ulkomaanjaksollanne saatte olla oppimassa unka-

rilaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Perehdy linkin kautta avautuvaan

materiaaliin

http://www.fodorj-szeged.sulinet.hu/~dombovari/fodor/English_version.htm

- Osa teistä menee työssäoppimaan ulkomaanjakson kahdeksi viimeiseksi vii-

koksi Pick salamitehtaalle. Salami on maailmankuulua, joten perehtykää

kaikki yrityksen nettisivuihin http://www.pick.hu/en/

- Katsele lisää Unkari-aiheisia nettisivuja kiinnostuksesi mukaan. Sen jälkeen

keskustele aktiivisesti Moodlen keskustelualueella toisten kanssa tuntemuk-

sistasi.

3. tehtävä perehdyttää Sinut unkarin kieleen

Ylen opettaja-tv:ssä olevien videoiden ja tehtävien avulla. Katso videot ja tee tehtä-

vät. Paina mieleesi tavallisia sanontoja unkariksi, unkarilaiset ilahtuvat varmasti vai-

vannäöstäsi.

http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Unkari/Unkari

http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Unkari/Unkari

http://www.hungary.com/main.php?folderID=884

http://europa.eu/abc/european_countries/index_fi.htm

http://tip.szegedvaros.hu/index.php?option=com_static&Itemid=5

http://www.fodorj-szeged.sulinet.hu/~dombovari/fodor/English_version.htm

http://www.pick.hu/en/

56

Videot:

http://oppiminen.yle.fi/haku?str=unkari&g5=on&age=&sub=&cri=2&sort=2

- Unkari, turistina

- Unkari, perhe

- Unkari, ravintolassa

- Unkari, ostokset

- Unkari, lukusanat, ravintola, voinnin kysyminen

- Unkari, tervehdykset

Tehtävät:


- Unkarin lukusanat

- Unkarin perussanat

- Tunnetko Unkarin sanoja

- Unkari tietoutta

- Unkarin kielen sanoja 1

- Unkarin kielen sanoja 2

4. tehtävä valmentaa Sinua viemään Unkariin positiivista tietoa Suomesta, opis-

kelupaikkakunnastasi ja oppilaitoksestasi.

Tee Power Poin esitys, jossa kuvaat omaa maatasi, kotikaupunkiasi ja oppilaitostasi.

Palauta tehtävä Moodleen. Varaudu esittämään esityksesi vaihtojakson aikana. Tee

esitys englannin kielellä. Esitystä tehdessäsi harjaannutat myös sanoja, joita tulet to-

dennäköisesti tarvitsemaan keskusteluissa Unkarissa.

Suomesta löydät tietoa englanniksi mm. osoitteesta

http://finland.fi/public/default.aspx?nodeid=41797&contentlan=2&culture=en-US

http://www.visitfinland.com/en tai

http://www.finlandforyou.com/en/web/guest/finland-guide/home

http://www.suomi.fi/suomifi/english/in_focus/finland_essentials/index.html

Finpron sivuilla on Suomen maaraportti englanniksi http://www.finpro.fi/fi-

FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Suomi/Suomi

(Country profile Finland). Se kannattaa myös tulostaa ja ottaa ulkomaanjaksolle mu-

kaan.



http://finland.fi/public/default.aspx?nodeid=41797&contentlan=2&culture=en-US

http://www.visitfinland.com/en

http://www.finlandforyou.com/en/web/guest/finland-guide/home

http://www.suomi.fi/suomifi/english/in_focus/finland_essentials/index.html

http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Suomi/Suomi

http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Suomi/Suomi

57

Täältä löytyy tietoa Makujen Suomesta

http://www.tasteoffinland.fi/In_English/Background_Information

Kotikaupungillasi ja oppilaitoksellasi on varmastikin omat kotisivut. Hyödynnä myös

niitä. hae kotikaupunkisi matkailuinfosta aluettasi koskevia englanninkielisiä esitteitä

matkalle mukaan.

5. tehtävä – check list

- Onhan Sinulla voimassa oleva Salmonellatodistus

- Olethan tulostanut itsellesi matkalle mukaan Marja-Leena Loukkolalta tul-

leesta sähköpostista oman matkalippusi

- Ota mukaasi yksi pieni valokuva (passikuva tai muu samankokoinen kuva)

unkarilaista väliaikaista opiskelijakorttia varten

- Ota mukaasi uimapuku ja pyyhe

- Onhan Sinulla voimassa oleva passi tai EU.n virallinen henklökortti

- Onhan Sinulla skannattuna sähköpostiisi passi tai EU:n virallinen henkilö-

kortti ja vielä paperikopio laitettavaksi matkatavaroihisi

- Onhan Sinulla Eurooppalainen sairaanhoitokortti,( saa KELAsta maksutta)

- Onhan Sinulla tärkeitä puhelinnumeroita puhelimesi muistissa ja lisäksi pape-

rilla kaiken varalta

- Olethan tietoinen millainen vakuutus omalla oppilaitoksellasi on Sinun ulko-

maanjaksoasi varten

- Onhan Sinulla itse hankittu matkustajavakuutus ja matkatavaravakuutus (jos

haluat vakuuttaa matkatavaroita), jos nämä eivät kuulu oppilaitoksesi otta-

maan vakuutusturvaan

- Jos käytät jotain säännöllistä lääkitystä, onhan Sinulla lääkettä riittävä määrä

mukaan otettavaksi ulkomaanjakson ajaksi

- Onhan Sinun rokotussuojasi kunnossa Unkarissa oleskelua varten

http://www.rokote.fi/matkaajanrokoteopas/maasivu.html?maa=210#

- Olethan tietoinen omasta vastuustasi jakson aikana, viet viestiä itsesi lisäksi

myös omasta oppilaitoksestasi ja Suomesta

http://www.tasteoffinland.fi/In_English/Background_Information

http://www.rokote.fi/matkaajanrokoteopas/maasivu.html?maa=210

58

RAP4LEO – arviointikaavake LIITE 3

Arviointiasteikko 0 – 5

VALMENNUS JA PEREHDYTYS

Kielivalmennus auttoi minua selviämään arkipäivän tilanteissa vaihdon aikana.

Saamani kielivalmennus hyödytti minua työssäoppimis/harjoittelupaikassa

Sain tarvittavan perehdytyksen sopeu-tuakseni uuteen ympäristöön kohdemaas-sa.

VALMENNUS JA PEREHDYTYS VASTASIVAT ODOTUKSIA

Kuvaa saamaasi valmennusta: kielikurssi, kulttuurivalmennus, tietoa kohdemaan työkulttuurista, jne.

Miten itse valmentauduit vaihtojaksoasi varten?

SISÄLTÖ

Sain apua harjoittelu/ työssäoppimispaikan etsimisessä.

Harjoittelu/työssäoppimispaikkani vastasi opiskelutarpeitani.

Minulle oli selvää mitä minun piti tehdä ja oppia vaihdon aikana.

Harjoittelu oli riittävän pitkä opiskeluta-voitteiden saavuttamiseksi.

Työtehtäväni liittyivät suoraan opiskelu-tavoitteisiini.

Minulla oli käytössäni tarpeelliset työväli-neet.

Tiesin kuka oli nimetty ohjaajakseni työ-paikalla.

Sain apua tarvittaessa koululta-ni/lähettävältä organisaatiolta Suomessa.

HARJOITTELU/TYÖSSÄOPPIMISPAIKKANI VASTASI ODOTUKSIA

59

Kerro miten harjoittelu/työssäoppiminen valmisteltiin. Olitko mukana valmistelussa?

Kuvaa harjoittelu /työssäoppimispaikkaasi, työtehtäviäsi, ohjausta, jne.

HYVÄKSILUKU

Sain työtodistuksen ulkomaisesta harjoit-telu/työssäoppimispaikasta vaihdon pää-tyttyä.

Sain todistuksen välittävältä organisaati-olta (jos mukana hankkeessa)

Sain todistuksen vaihdosta koululta-ni/lähettävältä organisaatiolta.

Vaihtoni luettiin täysimääräisenä osaksi opintojani.

Sain Europassin.

VAIHDON TUNNUSTAMINEN VASTASI ODOTUKSIA

Omat kommentit:

TULOKSET

Opin uusia työtapoja ja tekniikoita.

Ammattitaitoni parani.

Osaan ilmaista itseäni paremmin vieraalla kielellä.

Sain itsevarmuutta.

Ymmärrän nyt muita ihmisiä ja kulttuure-ja paremmin.

Harjoittelu lisäsi kiinnostustani opiskelu-alaani kohtaan.

Voisin tulevaisuudessa harkita työskente-lyä ulkomailla.

60

Harjoittelu edistää opintojani (kysymys tarkoitettu niille jotka jatkavat vielä opintojaan).

Harjoittelu ulkomailla voi auttaa minua löytämään työpaikan.

Kuvaa miten ulkomailla viettämäsi aika hyödytti sinua ammatillisesti ja miten ole-tat sen vaikuttavan tulevaisuudensuunni-telmiisi:

TYYTYVÄISYYTENI VAIHDON TULOKSIIN

VAIHDON KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT

Majoitukseen ja elinkustannuksiin saa-mani rahoitus oli riittävä.

Olen tyytyväinen saamaani työturvalli-suutta koskevaan tietoon.

Olen tyytyväinen matkajärjestelyihin.

Olen tyytyväinen harjoittelua varten ot-tamaani/saamaani vakuutukseen.

Olen tyytyväinen saamaani sosiaaliturvaa koskevaan tietoon.

Olen tyytyväinen saamaani apuun koskien vaihdon käytännön järjestelyjä.

Minulle tarjottiin mahdollisuuksia tutus-tua paikallisiin ja paikalliseen elämään kohdemaassa.

Tein harjoittelusopimuksen kouluni ja työpaikan kanssa ja ymmärsin sopimuk-sen sisällön.

Sain harjoittelupaikastani palkkaa. Jos kyllä, kuinka paljon?

LÄHETTÄVÄN ORGANISAATION KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT VASTASIVAT ODOTUKSIA

KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT

HARJOITTELU/TYÖSSÄOPPIMISPAIKASSA VASTASIVAT ODOTUKSIA

LEONARDO-APURAHA OLI RIITTÄVÄ

Kuvaa ulkomaanjaksosi käytännön järjes-telyjä (matkat, vakuutus, majoitus, pai-

61

kallismatkat). Miten raha-asiat järjestet-tiin? Oliko ongelmia ja miten ne ratkais-tiin?

Kuvaa vapaa-aikaasi kohdemaassa.

SUOSITUKSENI MUILLE HARJOITTELUUN LÄHTIJÖILLE

MITEN ULKOMAANHARJOITTELUA VOISI KEHITTÄÄ?

Marja-Leena Loukkola KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUSHANKE … · Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen...

Documents

Transcript of Marja-Leena Loukkola KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUSHANKE … · Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen...