29.5.2020

Muistio

Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

Faksi 09 160 33123

PL 28, 00023 Valtioneuvosto

valtiovarainministerio@vm.fi

www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9 Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11

(vaihde)

Manner-Suomen kuntakonsernien, kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2019

29.5.2020

1 (11)

1

Manner-Suomen kuntakonsernien, kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpäätökset vuonna 2019 Tässä muistiossa kuvataan 29.5.2020 julkistettujen ennakollisten tilinpäätöstietojen pohjalta Manner-Suomen kuntatalouden kehitystä. Tarkastelu kattaa peruskuntien lisäksi kuntayhtymä- ja kuntakonsernitarkastelun. Ahvenanmaan kuntatalous on tarkastelun ulkopuolella. Tarkastelun perusteena ovat kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ulkoiset laskelmat, joissa sisäiset erät on eliminoitu ja liikelaitokset yhdistetty rivi riviltä. Asukaskohtaisissa luvuissa käytetään viimeisintä virallista eli 31.12.2019 väkilukua. Kuntalain 114 §:n mukaan kuntien tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntakon-serni sisältää kunnan oman organisaation, mukaan lukien kunnan liikelaitokset, sekä eri yhteisöt, joissa kun-nalla on kirjanpitolain (1336/1997) tarkoittama määräysvalta. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi suh-teellisella yhdistelyllä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä ja siinä otetaan huomioon kunnan osakkuusyh-teisöt. Vuodesta 2017 lähtien kriisikuntamenettely on perustunut kunnan taseeseen kertyneen alijäämän lisäksi myös kuntakonserneja koskeviin tietoihin. Kuntalain 118 §:n mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää kunta-konsernin taseeseen kertyneen alijäämän perusteella tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnuslukujen perusteella.

2 (11)

2

NOSTOT JA KESKEISET HAVAINNOT

Kuntakonsernien nettomenot eli toimintakate kasvoi noin 4,1 prosentilla vuoteen 2018 verrat-tuna. Kasvun taustalla oli erityisesti toimintakulujen 3,7 prosentin kasvu.

Konsernien vuosikate oli noin 4,48 mrd. euroa (815 euroa/asukas). Vuosikate heikkeni vuodesta 2018 noin 260 milj. eurolla ja vuosikate oli negatiivinen 21 kunnalla. Tilinpäätöstietojen perus-teella sekä alijäämäisten konsernien määrä (39 -->61) että taseeseen kertyneen alijäämän määrä (-96,0 milj. euroa --> -180,1 milj. euroa) nousivat selvästi.

Konsernien lainamäärä kasvoi peräti noin 3,1 mrd. eurolla noin 39,1 mrd. euroon (7 105 eu-roa/asukas).

Vuonna 2017 käyttöönotetut kuntakonsernin arviointimenettelyn kriteerit toteutuvat taseen ker-tyneellä alijäämällä tarkastellen kuudella kunnalla. Honkajoen kunnalla, Jämijärven kunnalla, Kyy-järven kunnalla, Teuvan kunnalla ja Vehmaan kunnalla toteutui alijäämäkriteeri edelleen vuosien 2018 ja 2019 tilinpäätöstietojen perusteella. Uutena kuntana mukaan tulee Lapinjärven kunta.

Kuntien toimintakate heikkeni 4,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2018.

Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä nousi vuoden 2018 tapaan voimakkaasti. Vuonna 2019 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 65, kun vuonna 2018 niitä oli 44 ja vuonna 2017 ainoas-taan 4. Vuosikate-poistot mittarilla kunnista ainoastaan noin 21 prosenttia oli taloudellisesti tasa-painossa vuonna 2019 kun vuonna 2018 tasapainossa oli noin 32 prosenttia ja vuonna 2017 vielä noin 82 prosenttia kunnista.

Kuntien lainakanta jatkoi nousua vuodesta 2018. Lainakanta nousi 10,1 prosenttia edellisestä vuo-desta noin 18,42 mrd. euroon eli 3 352 euroon/asukas (kasvua noin 1,7 mrd. euroa).

Myös kuntien investointimenot jatkoivat nousuaan nousten viime vuosien korkeimmalle tasolle. Investointimenot olivat 2,87 mrd. euroa vuonna 2018, kun edellisvuonna ne olivat noin 2,78 mrd. euroa. Investointimenojen kasvun taustalla vaikuttavat eritoten korjausrakentaminen ja suuret liikennehankkeet.

Kuntayhtymien talous heikkeni edelleen toimintamenojen kasvun olleessa toimintatulojen kasvua nopeampaa edellisvuosien tapaa. Kuntayhtymien tilikauden tulos heikkeni yli 60 milj. euroa edel-lisvuodesta ollen kokonaisuudessaan noin 35 milj. euroa negatiivinen. Tilikauden tulos oli negatii-vinen yhteensä 59 kuntayhtymällä, joiden yhteenlaskettu tilikauden tuli oli lähes -110 milj. euroa.

Kuntayhtymien nettoinvestoinnit ja lainakanta kasvoivat vuonna 2019 voimakkaasti. Kuntayhty-mien nettoinvestoinnit kasvoivat edellisvuodesta lähes 260 milj. eurolla yhteensä 1,3 mrd. euroon ja lainakanta lähes 800 milj. eurolla yhteensä lähes 4,7 mrd. euroon. Kuntayhtymien investointien ja lainakannan kasvu selittyy suurelta osin sairaanhoitopiirin toiminnalla ja pitkään kiivaana jatku-neella sairaalarakentamisella.

Alijäämäisten kuntayhtymien ja kuntayhtymien taseen kertyneen alijäämän määrä vähentyivät tasaisesti vuosina 2014–2017, mutta on kääntynyt viime vuosina jälleen kasvuun. Vuoden 2019 tilinpäätöstietojen perusteella 21 kuntayhtymällä olisi taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 100 milj. euroa.

Kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan kuntien lisäksi myös kuntayhty-miin. Vuoden 2019 tilinpäätöstietojen perusteella kymmenellä kuntayhtymällä olisi taseessa yhä vuoden 2015 taseeseen kertynyttä alijäämää, jotka tulisi kattaa vuoden 2020 loppuun mennessä.

3 (11)

3

Kuntakonsernit – vuosikate heikkeni edelleen ja lainakanta kasvoi selvästi Manner-Suomen kuntakonsernien talouden keskeiset tunnusluvut vuosilta 2015-2019 sekä tunnuslukujen muutoksia on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuntakonsernien talouden muutos vuosina 2015–2019, mrd. euroa

Kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 4,48 mrd. euroa eli 815 euroa/asukas, heikennystä vuoteen 2018 oli noin 260 milj. euroa (kuvio 1). Vuosikate oli negatiivinen 21 konsernilla, kun vuonna 2018 oli sitä 13 kunnalla. Vastaavasti vuonna 2017 vuosikate oli positiivinen kaikilla. Negatiivisen vuosikatteen kuntakonsernit olivat lähes kaikki alle 6 000 asukkaan maaseutumaisia ja väestöään nopeasti menettäviä kuntia. Vuosikate laski kaikissa kuntakokoryhmissä ja paras se oli (vuosikate euroa/asukas tarkastellen) yli 100 000 asukkaan ryhmässä (1 265 €/as) ja heikoin alle 2 000 asukkaan ryhmässä (221 €/as). Alueellisesti eniten negatiivisen vuosikatteen kuntia oli Keski-Suomen maakunnassa, jossa 23 kunnasta yhdek-sälle vuosikate oli miinuksella. Muutoin negatiiset vuosikatteet eivät kerääntyneet määrättyihin maakuntiin. On kuitenkin muistettava, että kun tarkastellaan kuntakokoryhmiä, niin yksittäisen kunnan kehitys voi muuttaa koko ryhmän tulosta. Yli 100 000 asukkaan kokoryhmässä on Helsingin kaupungin vuosikate, tilikauden tulos ja taseen kertynyt ylijäämä niin hyviä, että ne vaikuttavat selvästi ryhmän ja myös koko Manner-Suomen vastaa-viin tietoihin. Ainoastaan yli 100 000 asukkaan ryhmässä vuosikate riitti kattamaan poistot. Missään kuntakokoryhmässä vuosikate ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Vuosikate riitti vain 73 konsernilla poistojen ja 60 yksittäi-sellä konsernilla nettoinvestointien kattamiseen, luvut heikkenivät edelleen vuodesta 2018. Vuonna 2017 vuo-sikate riitti 255 konsernilla poistojen ja 154 nettoinvestointien kattamiseen. Verorahoituksessa sekä verotulot että valtionosuudet kasvoivat myös vuoteen 2017 verrattuna. Verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen vaikuttivat vuonna 2019 kunnallisverojen tilityksissä esiintyneet maksatusvaikeu-det ja vuodelta 2020 vuodelle 2019 aikaistettu valtionosuuksien maksatus (240 milj. euroa). Ilman tätä aikais-tusta olisi valtionosuuksien kasvu ollut negatiivinen. Kunnallisverot kasvoivat maksatusvaikeuksista huolimatta 2,6 prosenttia vuonna 2019.

2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 2019 TPMuutos mrd.

euroa 2018-2019

Muutos %

2018-2019

Toimintakate -26,30 -26,45 -25,97 -26,92 -28,03 1,11 4,1 %

Verotulot 21,63 21,94 22,39 22,27 22,85 0,58 2,6 %

Käyttötal. valtionosuudet 9,44 10,05 9,70 9,61 9,78 0,17 1,8 %

Verorahoitus yht. 31,07 31,99 32,09 31,89 32,63 0,74 2,3 %

Rahoituserät, netto 0,40 0,29 0,22 0,23 -0,13 -0,36

Vuosikate 4,45 5,29 5,91 4,74 4,48 -0,26 -5,5 %

Poistot 3,82 3,94 4,15 4,28 4,47 0,19 4,4 %

Vuosikate - poistot 0,63 1,35 1,76 0,46 0,01

Nettoinvestoinnit -5,37 -5,64 -5,83 -6,24 -6,83 0,59 9,5 %

Vuosikate - nettoinvestoinnit -0,92 -0,35 0,08 -1,50 -2,35 -0,85

Lainakanta 32,69 33,72 34,62 35,99 39,05 3,06 8,5 %

Rahavarat 6,59 6,85 7,56 7,37 7,78 0,41 5,6 %

Taseen kertynyt yli-/alijäämä 9,19 10,81 12,31 12,55 12,67 0,12 1,0 %

Veroprosentti, painotettu 19,85 19,89 19,92 19,87 19,90 0,03 %-yksikköä

4 (11)

4

Kuvio 2. Kuntakonsernien vuosikatteen riittävyys poistoihin 2015 - 2019, %

Kuntakonsernien vuosikatteiden riittävyys poistoihin on kahtena viime vuonna laskenut selvästi (kuvio 2). Pie-nimmässä kuntakokoryhmässä vuosikate riittää enää alle 40 prosenttiin poistoista. Yli 100 000 asukkaan suu-rimmalla osalla kaupungeista vuosikate riitti poistoihin, parhaiten Helsingillä (165 prosenttia) ja vähiten Jyväs-kylällä (prosenttia %) Kuvio 2. Kuntakonsernien talouden tunnuslukuja 2015 - 2019, euroa/asukas

Kuntakonsernien lainakanta oli vuoden 2019 lopussa noin 39,05 mrd. euroa eli 7 105 euroa/asukas (kuvio 3). Lainakanta kasvoi yli 3,0 mrd. euroa vuodesta 2018 eli 8,5 prosenttia. Euromääräisesti eniten lainanmäärä kas-voi yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmässä, mutta prosentuaalisesti ja euroa/asukas tarkastellen vähiten. Prosentuaalisesti ja euroa/asukas tarkastellen eniten lainaa otti 20 000 – 40 000 asukkaan kuntakokoryhmä. Kuntakokoryhmittäiset osuudet konsernien lainakannasta ovat viime vuosina säilyneet lähes samoina. Yli 100 000 asukaan kuntaryhmällä on lähes 50 prosentin osuus ja alle 2 000 asukkaan ryhmällä alle prosentin osuus. Kuntakonsernien suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi 84,4 prosenttiin ja omavaraisuusaste laski 41,9 prosenttiin. Luvut olivat huomattavasti heikommat kuin peruskunnilla ja konsernitasollakin heikommat kuin vuosina 2015-2018. Kuntakonsernien nettoinvestoinnit eivät kuitenkaan kasvaneet velkoja vastaavalla mää-rällä, vaan nettoinvestoinnit kasvoivat noin 590 milj. eurolla 6,83 mrd. euroon. Kuntakonsernien velkaantumiskehityksessä näkyy myös merkittävien investointien ja toimintojen siirtyminen peruskunnista konserniyhtiöissä, kuntayhtymissä ja muissa yhteisöissä toteuttavaksi. Konsernien velkamääriä tarkasteltaessa on myös otettava huomioon, että esitettyihin velkamääriin sisältyvät mm. suurten kaupunkien

5 (11)

5

erittäin merkittävät infrahankkeet, kuten Länsimetro- ja raitiotiehankkeet sekä esimerkiksi sairaanhoitopiirien merkittävät rakennushankkeet. Kuntien takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta (jäljellä oleva summa) vähenivät hieman jälleen vuonna 2019. Takaukset laskivat 8,51 mrd. eurosta 8,42 mrd. euroon, tämän lisäksi takaukset muiden puolesta vähenivät hieman ollen 1,44 mrd. euroa. Kuvio 3. Kuntakonsernien lainakannan kehitys 2008 – 2019, euroa/asukas ja mrd. euroa

Kuntakonsernien yhteenlaskettu tilikauden tulos heikkeni edelleen ja laski 0,45 mrd. eurosta 0,34 mrd. euroon. Edellisten tilikausien yli-tai /alijäämät huomioiden konserneilla oli yhteenlaskettuna taseeseen kertynyttä yli-jäämää noin 12,67 mrd. euroa (2 306 euroa/asukas). Vuoden 2019 tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen peräti 218 kuntakonsernilla (186 vuonna 2018 ja 44 vuonna 2017). Tilinpäätöstietojen perusteella 61 konser-nilla oli taseessa kertynyttä alijäämää yhteensä noin 181 milj. euroa. Kertynyttä alijäämää omaavat kunnat oli-vat lähes 90 prosenttisesti alle 20 000 asukkaan kuntia ja näistä 38 oli alle 6 000 asukkaan kuntia. Vaikka vuonna 2019 luvut edelleen heikkenevät, niin sekä alijäämäisten konsernien määrä, että taseeseen ker-tyneen alijäämän määrä oli laskenut selvästi vuosien varrella, sillä vielä vuonna 2014 oli 103 konsernilla ta-seessa kertynyttä alijäämää yhteensä noin 771,7 milj. euroa. Tilanne on kuitenkin kääntynyt heikompaan suun-taan. Kuntakokoryhmittäin tarkasteltuna konsernien taseen kertyneestä ylijäämästä (noin 12,67 mrd.) kuului noin 8,98 mrd. euroa yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmälle. Tästä Helsingin osuus on noin 5,72 mrd. euroa. Hel-singin ylijäämä kasvoi noin 475 milj. euroa. Jyväskylän, Espoon, Lahden, Vantaan ja Kuopion ylijäämät väheni-vät, mutta muutos oli vähäistä. Tämä ryhmä oli myös ainoa, jossa ylijäämä kasvoi. Eniten sekä prosentuaali-sesti ja euromäärältään ylijäämä väheni 2 000 - 5 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Toiminnan ja investointien rahavirta oli kuntakonserneilla noin -2,95 mrd. euroa eli -536 euroa/asukas (-2,16 mrd. euroa eli -393 euroa/asukas vuonna 2017) negatiivinen. Se oli 51 konsernilla positiivinen, määrä väheni 24 vuodesta 2018. Rahavirran negatiivisuus ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia rahavaroja vähentämällä taikka ottamalla uutta lainaa. Yli 100 000 asukkaan kuntakonsernit erottuvat selvästi muusta kuntakentästä. Suurten kaupunkien osuus kon-sernien vuosikatteesta on lähes 60 prosenttia, taseen kertyneestä ylijäämästä noin 65 prosenttia, lainakan-nasta noin 50 prosenttia ja nettoinvestoinneista yli 50 prosenttia. Suurten kaupunkien kuntaryhmä oli myös ainoa ryhmä, jonka tilikauden tulos oli positiivinen. Toimintakatteesta suurten kaupunkien osuus on kuitenkin vain noin kolmasosa. Tämä johtuu osittain siitä, että toimintatuloista tästä kuntakokoryhmästä tulee noin 43 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa erottuu noin 30 prosentin osuudella keskeisistä talouden tunnusluvuista.

6 (11)

6

Kunnat ovat voineet vuodesta 2017 lukien päätyä kuntakonsernien taloudellisten tunnuslukujen perusteella arviointimenettelyyn. Vuosien 2018 ja 2019 käytössä olevien konsernitilinpäätöstietojen perusteella arviointi-menettelyn tunnusluvut täyttäviä kuntia oli kuusi. Vuonna 2017 arviointimenettelyssä olleet Jämijärven kunta ja Teuvan kunta täyttävät edelleen alijäämäkriteerin (yli -500 euroa/asukas ja yli -1 000 euroa/asukas). Myös vuonna 2019 mukana olleet Honkajoen kunta, Kyyjärven kunta ja Vehmaan kunta täyttivät alijäämäkriteerin. Uutena kuntana menettelyyn tulee Lapinjärven kunta Uusimaalta. Arviointimenettelyyn tulevien kuntien määrä on kuitenkin pysynyt oletettua matalammalla tasolla, sillä kunta-lakia uudistettaessa arvioitiin mukaan tulevan jopa 20 kuntakonsernia vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätösten pe-rusteella. Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätösten perusteella menettelyyn olisi tullut noin 13 kuntaa ja vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätösten mukaan kahdeksan kuntaa. Vuosien 2015 ja 2016 kuntakonsernitilinpäätösten mu-kaan yhdelläkään konsernilla ei toteutunut kaikkia neljää kriteeriä ja vain yhdeksällä konsernilla täyttyi laina-määrää kuvaava kriteeri. Vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätösten mukaan ei aloitettu arviointimenettelyjä. Tilanne on kuitenkin nyt muuttumassa, sillä niiden kuntien lukumäärä, joilla on yli 1 000 euroa/asukas tai lähellä sitä, on kasvussa.

Kuntien talouden keskeiset tunnusluvut heikkenivät, verorahoituksessa myönteistä kehi-tystä Kuntien talous jatkoi heikkenemistään vuonna 2019. Sekä peruskuntien toimintamenoissa että lainakannassa oli nähtävissä nousua viime vuoden aikana samalla kun kuntien vuosikate aleni. Kuntien verorahoituksessa oli havaittavissa myönteistä kehitystä. Taulukko 2. Manner-Suomen kuntien talous vuosina 2016–2019 ja muutos vuosina 2018–2019, mrd. euroa

Kuntien vuosikate oli noin 1,75 mrd. euroa, jossa oli vuoteen 2018 verrattuna heikennystä 0,3 mrd. euroa. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja ja nettoinvestoinnit ylittivät vuosikatteen yli 1,1 mrd. eurolla. Vuosikate heikkeni kaikissa kuntakokoryhmissä. Yli 100 000 asukkaan ryhmän vuosikate oli edelleen selvästi korkein (1,2 mrd. €, 534 €/as.). Asukaslukuun suhteutettuna vuosikate laski vähiten keskisuurissa, 10 000‒20 000 asukkaan kunnissa. Maakunnittain tarkasteltuna vuosikate heikkeni kolmessatoista maakunnassa 18:sta. Matalimmat vuosikatteet olivat Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa. Uudenmaan kunnat muodostivat vuonna 2019 Manner-Suomen kuntien vuosikatteesta peräti noin 58 prosenttia, mikä oli niiden osuus myös vuonna 2018.

Tunnusluku TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 2019muutos mrd.

euroa

Muutos 2018-

2019, %

Toimintakate -28,45 -28,12 -29,10 -30,36 -1,26 -4,3

Verotulot 21,99 22,43 22,32 22,91 0,59 2,7

Käyttötal. valtionosuudet 8,79 8,50 8,46 8,64 0,18 2,1

Verorahoitus yht. 30,78 30,93 30,78 31,55 0,77 2,5

Rahoituserät, netto 0,36 0,45 0,39 0,55 0,16 41,4

Vuosikate 2,695 3,266 2,065 1,748 -0,32 -15,4

Poistot ja arvonalentumiset 2,114 2,196 2,192 2,306 0,11 5,2

Vuosikate - poistot 0,581 1,070 -0,127 -0,558 -0,43 -339,5

Nettoinvestoinnit -2,43 -2,38 -2,78 -2,87 -0,09 -3,3

Vuosikate - nettoinvestoinnit 0,27 0,89 -0,72 -1,12 -0,41 -57,1

Lainakanta 16,09 16,13 16,73 18,42 1,69 10,1

Rahavarat 4,59 5,18 4,88 5,06 0,18 3,7

Veroprosentti, painotettu 19,89 19,92 19,87 19,90 +0,03 %-yksikköä

7 (11)

7

Vuosikatteen ohella myös kuntien toimintakate jatkoi heikkenemistään: vuonna 2019 toimintakate heikkeni 1,3 prosenttia vuodesta 2018, kun vuonna 2018 se heikkeni 3,5 prosenttia vuodesta 2017. Sen sijaan verora-hoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) vahvistui 0,8 prosenttia vuonna 2019, kun verorahoituksen hei-kennys vuonna 2018 oli -0,5 prosenttia. Kuntien verotulot olivat vuonna 2019 yhteensä 22,91 mrd. euroa ja ne nousivat 2,7 prosenttia verrattuna edel-liseen vuoteen (vuonna 2018 laskua -0,5 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen). Kasvua oli kaikkien verola-jien kertymissä: tuloverokertymä kasvoi noin 2,6 %, yhteisöverokertymä noin 2,0 prosenttia ja kiinteistöveron kertymä kasvoi noin 4,2 prosenttia. Kuntien käyttötalouden valtionosuudet olivat noin 8,6 mrd. euroa ja ne nousivat noin 18 milj. euroa edellisestä tilikaudesta. Kuntien investointimenot nousivat viime vuosien korkeimmalle tasolle. Ne olivat noin 2,87 euroa vuonna 2019, kun vuonna 2018 investointimenojen taso oli 2,78 mrd. ja vuonna 2017 noin 2,38 mrd. euroa. Investointime-nojen kasvun taustalla vaikuttavat mm. suuret liikennehankkeet ja sairaalarakentaminen. Vuonna 2017 kuntien lainakanta ei käytännössä kasvanut. Lainakanta kääntyi vuonna 2018 uudelleen kasvu-uralle, ja lainakannan kasvu jatkui edelleen vuoden 2019 aikana. Lainakanta nousi vuoden 2019 aikana 3,7 pro-senttia noin 16,73 mrd. euroon eli 3 352 euroon/asukas (kasvua noin 604 milj. euroa vuoteen 2018 verrat-tuna). Vuonna 2019 lainakanta ylitti maan keskiarvon 63 kunnassa (vuonna 2018 keskiarvo ylittyi 138 kunnassa ja 131 kunnassa vuonna 2017). Lainakantaansa vähensi viime vuonna 81 kuntaa (143 kuntaa vuonna 2018 ja 145 kuntaa vuonna 2017). Yhdeksän suurimman kaupungin lainakanta oli aikaisempien vuosien tasolla eli se kattoi noin 37 prosenttia Manner-Suomen kuntien lainoista. Kuvio 3. Kuntien lainakanta 1995-2019, €/asukas.

808

722

781

784

764

746

781

862 999 1

173 1347

1461

1545

1629 1838

1956

2038 2262 2

542

2695

2840

2939

2941

3048

3352

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

3200

3400

3600

1995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019

Kuntien lainakanta 1995-2019, €/as

Keskiarvo

Rahavarat

Nettovelka

8 (11)

8

Viime vuonna negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä nousi vuoden 2018 tapaan huomattavasti (kuvio 4). Vuonna 2019 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 65, kun vuonna 2018 niitä oli 44 ja vuonna 2017 ainoas-taan 4. Yhteenlaskettu negatiivinen vuosikate oli vuonna 2019 noin -91,7 milj. euroa, kun se oli vuonna 2018 noin -36,5 milj. euroa ja 2017 vain noin -1,2 milj. Vuonna 2019 negatiivisen vuosikatteen kunnista 35 oli alle 6 000 asukkaan kuntia (vuonna 2018 alle 6000 asukkaan kuntia oli 29). Yhteensä 202 kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, kun luku oli 53 kun-taa vuonna 2017 ja 100 kuntaa vuonna 2016. Vuosikate-poistot mittarilla kunnista ainoastaan noin 32 prosent-tia oli taloudeltaan tasapainossa, kun tasapainossa oli edellisvuotena 82 prosenttia kunnista. Kuvio 4. Negatiivisen vuosikatteen kunnat ja negatiivinen vuosikate 1995-2019.

Vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan kuntien tulee kattaa vuoden 2015 taseen kertynyt alijäämä neljässä vuodessa tai jos sitä oli yli 500 euroa/asukas, niin kuudessa vuodessa. Taseeseen alijäämää kerryttä-neiden kuntien määrä on noussut: Vuoden 2017 tilinpäätösten mukaan 23 kunnalla oli taseessa kertynyttä ali-jäämää, vuoden 2018 tilinpäätöksissä kertynyttä alijäämää oli 40 kunnalla ja vuoden 2019 tilinpäätöksissä ker-tynyttä alijäämää oli 56 kunnalla, joista 24 kunnalla oli alijäämää yli 500 euroa/asukas. Kertyneen alijäämän kunnista 38 oli alle 10 000 asukkaan kuntia. Vuonna 2019 kertyneen alijäämän määrä oli yhteensä noin -252 milj. euroa. Kuntien keskimääräinen painotettu kunnallistuloveroprosentti nousi 0,04 prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 ol-len 19,90 prosenttia. Vuonna 2019 manner-Suomen kunnista 44 nosti ja kaksi kuntaa alensi kunnallisveropro-senttiaan.

Kuntayhtymien lainakanta ja alijäämät kasvoivat merkittävästi Manner-Suomen kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2019 noin 660 milj. euroa ja se heik-keni edellisvuoteen verrattuna noin 10 milj. eurolla. Kuntayhtymien toimintakate on heikentynyt tasaisesti jo useamman vuoden ajan. Kehitystä selittää jo pitkään jatkunut toimintamenojen suhteellisen nopea kasvu, jota toimintatuottojen kasvu ei ole viime vuosina riittänyt enää kattamaan. Vuonna 2019 kuntayhtymien toiminta-menot kasvoivat noin 7,8 prosenttia ja toimintatulot noin 7,4 prosenttia. Toimintamenojen ja -tulojen epätasapaino sekä siitä johtuva toimintakatteen heikentyminen on heijastunut myös kuntayhtymien yhteenlaskettuun vuosikatteeseen, joka niin ikään on heikentynyt viime vuosina tasai-sesti. Vuonna 2019 kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni noin 9 milj. eurolla yhteensä 580 milj. euroon. Vuosikate oli negatiivinen 19 kuntayhtymällä.

9 (11)

9

Toimintakatteen ja vuosikatteen heikentyminen on heijastunut myös kuntayhtymien tilikauden tuloksen kehi-tykseen viime vuosina. Vuonna 2019 kuntayhtymien tilikauden tulos heikkeni yli 60 milj. euroa edellisvuodesta ollen kokonaisuudessaan noin 35 milj. euroa negatiivinen. Tilikauden tuloksen heikentymistä selittää osittain vuonna 2018 kuntayhtymille maksetut satunnaiset tulot, jotka nostivat vuoden 2018 tilikauden tulosta suh-teessa vuoden 2019 tulokseen. Tilikauden tulos oli negatiivinen yhteensä 59 kuntayhtymällä, joiden yhteenlaskettu tilikauden tuli oli lähes -110 milj. euroa. Edeltävänä vuonna tilikausi oli negatiivinen 52 kuntayhtymällä, mutta näiden yhteenlaskettu negatiivinen tilikauden tulos oli selvästi pienempi, noin -80 milj. euroa. Kuntayhtymien investoinnit ovat pysynyt jo useamman vuoden korkealla tasolla. Vuonna 2019 kuntayhtymien investoinnit kasvoivat kuitenkin poikkeuksellisen voimakkaasti. Kuntayhtymien nettoinvestoinnit olivat vuonna 2019 lähes 1,3 mrd. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta lähes 260 milj. eurolla, eli lähes 25 prosentilla. Inves-toinnit ovat kasvattaneet viime vuosina merkittävästi kuntayhtymien lainakantaa. Vuonna 2019 lainakanta kas-voi lähes 800 milj. eurolla yhteensä lähes 4,7 mrd. euroon. Vielä vuonna 2016 kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli noin 3,2 mrd. euroa, joten lainakanta on kasvanut neljän viimeisen tilinpäätösvuoden aikana noin 1,5 mrd. eurolla. Taulukko 3. Manner-Suomen kuntayhtymien talous vuosina 2017–2019 ja muutos vuosina 2018–2019

Kuntayhtymien talouden muutoksia voidaan selittää yleensä sairaanhoitopiirien talouden muutoksilla, koska esimerkiksi kuntayhtymien yhteenlasketuista toimintatuotoista- ja kuluista sairaanhoitopiirien osuus on yli 65 prosenttia ja kuntayhtymien lainakannasta selvästi yli 50 prosenttia. Vuonna 2019 sairaanhoitopiirien yhteen-laskettu toimintakate ja vuosikate pysyivät lähestulkoon edellisvuoden tasolla. Sairaanhoitopiirien yhteenlas-kettu tilikauden tulos heikkeni kuitenkin noin 20 milj. euroa, ollen noin yli 60 milj. euroa negatiivinen. Muu-tosta selittää ainakin osittain vuonna 2018 maksetut satunnaiset tuloerät, jotka paransivat kyseisen vuoden tilikauden tulosta. Merkillepantavaa on negatiivisen tilikauden tuloksen tehneiden sairaanhoitopiirien määrän kasvu. Tilikauden tulos oli vuonna 2019 negatiivinen 15 sairaanhoitopiirillä, ja niiden yhteenlaskettu tilikauden tulos oli noin yli 70 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2018 tilikauden tulos oli negatiivinen kymmenellä sairaan-hoitopiirillä yhteensä noin 60 milj. euroa ja tätä vuotta aikaisemmi vain kolmella sairaanhoitopiirillä noin 3 milj. euroa. Kuntayhtymien investointien ja lainakannan kasvu selittyy niin ikään suurelta osin sairaanhoitopiirin toimin-nalla. Sairaanhoitopiirin nettoinvestoinnit kasvoivat vuonna 2019 noin 135 milj. eurolla yhteensä yli 870 milj. euroon. Samanaikaisesti sairaanhoitopiirien lainakanta kasvoi lähes 680 milj. eurolla yhteensä yli 2,7 mrd. eu-roon. Näin ollen yli 50 prosenttia kuntayhtymien nettoinvestointien ja yli 80 prosenttia lainakannan kasvusta

Muutos Muutos

2018-2019, 2018-2019,

mrd. euroa prosenttia

Toimintatuotot 14,33 15,41 16,55 1,14 7,4 %

Toimintakulut -13,58 -14,75 -15,90 1,15 7,8 %

Toimintakate 0,75 0,67 0,66 -0,01 -1,3 %

Vuosikate 0,67 0,59 0,58 -0,01 -1,5 %

Poistot ja arvonalentumiset -0,61 -0,62 -0,62 0,01 1,3 %

Vuosikate – poistot 0,06 -0,03 -0,04

Tilikauden tulos 0,08 0,03 -0,04 -0,06 -230,2 %

Taseen kertynyt yli- /alijäämä 0,81 0,82 0,79 -0,02 -3,0 %

Nettoinvestoinnit -1,06 -1,04 -1,30 -0,26 -24,9 %

Vuosikate – nettoinvestoinnit -0,39 -0,45 -0,71

Lainakanta 3,46 3,88 4,67 0,79 20,6 %

Rahavarat 1,17 1,11 1,21 0,10 8,9 %

TP 2017 TP 2018 TP 2019

10 (11)

10

vuonna 2019 selittyy sairaanhoitopiirien toiminnalla. Sairaanhoitopiirien lainakannan voimakasta kasvua selit-tänee jo pitkään kiivaana jatkunut sairaalarakentaminen. Sairaanhoitopiirien lisäksi tilikauden tulos oli heikko myös monilla koulutuskuntayhtymillä. Negatiivisen tilikau-den tuloksen tehneistä kuntayhtymistä 18 oli ammatillisen koulutuksen kuntayhtymiä ja niiden yhteenlaskettu tilikauden tulos oli yhteensä lähes 23 milj. euroa negatiivinen. Kaikkien 33 koulutuskuntayhtymän yhteenlas-kettu tilikauden tulos oli noin 6 milj. euroa negatiivinen. Alijäämäisten kuntayhtymien ja kuntayhtymien taseen kertyneen alijäämän määrä vähentyivät tasaisesti vuo-sina 2014–2017, mutta kääntyi vuonna 2018 jälleen kasvuun. Tämä kehitys näyttää jatkuneen vuonna 2019. Vuoden 2019 tilinpäätöstietojen perusteella 21 kuntayhtymällä olisi taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 100 milj. euroa. Vuotta aikaisemmin alijäämää oli 19 kuntayhtymällä yhteensä hieman yli 50 milj. euroa. Valtaosa kuntayhtymien alijäämästä selittyy sairaanhoitopiirien kertyneellä alijäämällä. Alijäämäisiä sairaan-hoitopiirejä on kymmenen ja niiden yhteenlaskettu kertyneen alijäämän määrä on yli 90 milj. euroa. Taulukko 4. Kuntayhtymät, joilla taseessa kertynyttä alijäämää vuosina 2013–2019 sekä kertyneen alijää-män määrä, milj. euroa

Kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan kuntien lisäksi myös kuntayhtymiin. Vuoden 2019 tilinpäätöstietojen perusteella kymmenellä kuntayhtymällä olisi taseessa yhä vuoden 2015 taseeseen kertynyttä alijäämää. Näiden kuntayhtymien tulisi kattaa tämä taseeseen kertynyt alijäämä kuntien tapaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Euromääräisesti merkittävimmät vuoden 2020 loppuun mennessä katettavat alijäämät ovat Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä (17,6 milj. euroa), Länsi-Pohjan Sairaanhoito-piirin kuntayhtymällä (7,9 milj. euroa) sekä Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä (7,2 milj. euroa).

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Alijäämäiset kuntayhtymät 39 34 28 22 16 19 21

Kertyneen alijäämän määrä, milj. euroa -217,0 -192,1 -129,8 -70,4 -35,0 51,5 -100,2