Mamk Delphi
-
Upload
hannu-linturi -
Category
Education
-
view
955 -
download
5
description
Transcript of Mamk Delphi
Delfoi, skenaariot ja ennakointi
Mamk 15.9.2009
Hannu Linturi
Teemat1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt• Uskomukset
2. Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit• Tunnuspiirteet• Tekniikat
3. Tutkimuksia• metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi,
Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
• terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
4. Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
Delfoin käyttö Mamkissa?
Session aikana selviää onko Delfoilla käyttöä …
• työyhteisön kehittämisessä, tai• eri toimialojen konsultaatioissa, tai• projekteissa, tai• opetuksessa esim. osana PBL:ää tai lopputyötä, tai• opettajien tai muun henkilöstön jatko-opinnoissa, tai • kenties jossain muussa, missä?
B IF U R K A A TIOm u rro s
m e ts ä s ty s ,p a im en to la is u u s
m aa ta lo u s
teo llis u u s
in fo rm aa tio
Tofflerilaiset aikakaudet
Enemmän enemmästä
Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna
INDUSTRIALISMI
Teollinen yhteiskunta
n. 1970 n. 2020-40
Enemmän ja parempaa
vähemmästä
Myöhäisteollinen murrosaika
INFORMATIONALISMI
Tieto-yhteiskunta
Verkosto-yhteiskunta ?
Tuotannon periaate
Yhteiskunnan toimintalogiikka
Yhteiskunnan malli
Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002
Murroksen kehityskaari
Soft Systems Methodology
2005 2010 2015 2020 2030
nykytila
visio
m aasto
reitit
Peter Checkland, Soft Systems Methodologyhttp://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html
Tulevassa olevan oppiminen
Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole.
”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.”
Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009
Paolo Freire ja ajan teemat
Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.
Paolo Freire 1970-luvun alussa
Futurologia
Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia.
Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin.
Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research.
July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.
Teemat1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt• Uskomukset
2. Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit• Tunnuspiirteet• Tekniikat
3. Tutkimuksia• metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi,
Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
• terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
4. Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
TulevaisuusmetoditFutu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.
Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting).
Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
Futures Research Methodology V2.0
1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games
2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.
3. Delphi 17. Normative Forecasting
4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping
5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)
6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight
7. Structural Analysis 21. Agent Modeling
8. Systems Perspectives 22. SOFI
9. Decision Modeling 23. SOFI Software
10.Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept
11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning
12.Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis
13.Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and
14.Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods
Delfoi -metodi
The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.
After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.
Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
Delfoi -metodi
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)
Asiantuntijamenetelmä, jonka avulla saadaan esille valistuneita ja perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.
Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).
Tunnusmerkit
1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia
2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö
3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin
4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia
5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa
6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana
Prosessi
1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)
2. Tutkimusryhmän kokoaminen3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen
(paneli)5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-
väitteet)6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)7. Analyysi (argumenteista teesejä)8. Toinen kierros (argumentointi)9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)10.Kolmas kierros (fokusointi)11.Analyysi ja raportointi12.Julkaisu
Variaatioita
• Consensus Delphi (Olaf Helmer)• Technology (quantitative) Delphi• Policy Delphi (Murray Turoff)• Argumentative Delphi (Osmo Kuusi) www.edelfoi.fi
http://www.edelfoi.fi/• Disaggregative Delphi (Petri Tapio)• Feedback Delphi (Yrjö Myllylä)• TechCast Delphi www.techcast.org
http://www.techcast.org/• Real Time Delphi (Millennium Project) www.edelphi.fi
http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)
• Communicative, Dialogical, Structured, Social, …
Disaggregative DelphiDelphi features Traditional Disaggregative
SimilaritiesIdeal TransparencyIterativity
Best argument winsAnonymity of arguments
Multiple rounds
DifferencesPhilosophyGoalFeedbackStatistical test
Consensus
Accurate prediction
Median & quartiles
ANOVA between rounds
Dissensus
Alternative scenarios
All responses
eg. Cluster analysis
ExtraCaseTransparencyForm of dataRole of manager
Individual expert
Anonymity
Questionnaire
Passive
Interest group
No anonymity
Questionnaire & interview
Active
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Real Time Delphi (or RT Delphi)• It is “round-less” but cumulative and based on feedback
– a participant can determine how many rounds or times they revise or add responses
– Every time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responses
• Futurists and Planners can use an RT Delphi to:– Systemically collect, store, feedback, and rate the best
thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting
– Define and weight criteria for important & controversial decisions
– Add and rate alternative decision options– Provide logic and traceability to decision making
• RT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient
Possible Development Likelihood by 2030 (%)
National programs for improving collective intelligence• Some richer as well as lower income countries have (by this year of
2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.
Likelihood by 2030
The average group answer: 63.6 Respondents: 189
Just in time knowledge and learning • Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous
computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.
Likelihood by 2030
The average group answer: 72.7 Respondents: 181
Individualized education • Through tests of various sorts, including simulations, the needs of
individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.
Likelihood by 2030
The average group answer: 65.0 Respondents: 179
Education and Learning: Possibilities by 2030
The Matrix
Criteria >>> Quality Feasibility
Weights >>>
Avg.: 2Responses: 25
2
Rationale
Avg.: 2Responses: 23
2
Rationale
Proposed Decision
1…N
Avg.: 6Responses: 24
5
Rationale
Avg.: 8Responses: 25
6
Rationale
Criteria in this row
Average judgments of the group
Number of responses so far
Drop down menu
Your response;
Place for you to enter reasons and see others
Alternate solutions allremaining rows
Red cells mean big difference
CODE
Kiistakysymys
• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)
• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)
• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)
• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a
discourse or of a section of a discourse”)
1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
Väite, arvio ja perustelu
• Tulevaisuusväite, teesi (statement)• Asteikkokysymykset, vuosiarviot,
trendiarviot, avoimet kysymykset• Argumentti, syy (argument, reason)• Vasta-argumentti, lisäperustelu
Delphi approachesInterest of knowledge Method, eg.
Timing of investments Estimate a year when something happens
New innovations Open question for new technologies
Scenarios for ’old’ issues Give background data from the past and draw a line to the future
Policy Delphi Probable and preferred future
Argument Delphi Make them argue
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Paneli
• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)
• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen
• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,
mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)
What will you do with the gathered data?
• Think about it before you gather it!– Concentrate on statements or arguments?
– Gathering of authentic statements/arguments or content analysis?
– Quantitative data? Think about scales!• do not use 5-Likert (or other ordinal scale) scale if you do not
have to• use rather interval scale or relative scale• use only one or two scale types
• Feedback from the first round may include– Answers from the previous round + same questions again
– Separate report and better questions
– Each participant’s own answers related to others
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Delfoi –kehittäjäyhteisö
eDelfoi 3.0
eDelfoi 3.0
MONOLOGI The Wisdom of Crowds
• Diversity of opinion: kullakin panelistilla on oma tieto tai tulkinta
• Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä
• Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia
• Aggregation: ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)
DIALOGI JA DIALEKTIIKKAKaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998)
Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999).
Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas)
Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi.
Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän (Ich–Du) (Buber)
Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)
TRIALOGI
World Café
• The Fifth Discipline: Personal Mastery, Mental Models, Shared Vision, Team Learning, Systems Thinking
• Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology• Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistys
Definition of a Scenario:
A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.
08.04.2023 39
MAHDOLLISET JA TODENNÄKÖISET TULEVAISUUDET
NYKYHETKI
Kaikki mitä voimme kuvitella (science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.)
Kaikki mikä on mahdollista(rajoina mm. luonnonlait jne.)
Kaikki mikä on todennäköistä
Toivottavat asiat
Vältettävät asiat
Neutraalit asiat
Kaikki sellainen,
mikä on olemassa,
mutta mitä emme
osaa kuvitella.
Classic Herman Kahn Scenarios
• Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay
• Worst case scenario based on mismanagement and bad luck
• Best case scenario based on good management and good luck.
“Scenario Space”Defined by Axes
Axes Define “Scenario Space”
Global Political Stability
Global Political Turmoil
Many HighTech Breakthroughs
Scenario 1 Scenario 2
Few HighTech Breakthroughs
Scenario 3 Scenario 4
Teemat1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt• Uskomukset
2. Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit• Tunnuspiirteet• Tekniikat
3. Tutkimuksia• metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi,
Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
• terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
4. Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
08.04.2023 43
Skenaariona ilmenevä tulevaisuudentilan kuvaus (kertomus) muodostuu • nykytilan analyysistä• niiden loogisten tapahtumaketjujen, päätösten,
valintojen ja prosessien kuvauksista, jotka johtavat nykytilasta mahdolliseen tulevaisuuteen (deduktiivinen tai ennakoiva skenaariotyöskentely, forecasting), tai vaihtoehtoisesti mahdollisesta tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (induktiivinen skenaariotyöskentely, backcasting)
SKENAARIOMENETELMÄSTÄ
Skenaarioiden avulla kuvattavan mahdollisen tulevaisuuden maailmaa kutsutaan usein myös tulevaisuuskartaksi ja sinne johtavia mahdollisia tapahtumaketjuja tulevaisuus-poluiksi.
Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset
valinnat Suomessa
Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun
yliopisto
Sisältö
Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?
Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?
Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?
Tausta
Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön
Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)
Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa
Globalisaatio-skenaariot
S1..S4
Metsäsektorinmenestystekijätennen, nyt ja
tulevaisuudessaM1 .. Mn
Delfoi-kysely(tulevaisuus)
Haastattelut, selvitykset ym.(ennen ja nyt)
Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007
Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin
Globaalikehityksen ennakointi
Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä
Laaja ja asiantunteva
joukko ihmisiä metsäalan
sisältä ja liepeiltä
osallistui aktiivisesti
delfoi-kyselyyn
Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)
T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso
Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)
Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),
Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)
Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)
Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)
Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)
Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)
Rohkeat panostukset
nostivat Suomen
metsäsektorin johtavaan
asemaan 1980-90-luvuilla
Missä nyt mättää –
purevatko omat koirat, netti,
jenkit vai kiinalaiset?
FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN
Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa
”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki
Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan
Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
18 %
43 %
32 %
7 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
4 = erittäinepätodennäköistä
3 =epätodennäköistä
2 = todennäköistä
1 = erittäintodennäköistä
Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)
MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:
Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta
Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva
Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on
Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä
Välitilinpäätös uusiutumisesta: Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
Maailman ja metsäalan
tuleva kehitys: paljon
epävarmuutta ja
yllätystekijöitä ilmassa
• Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
• Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla
• Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta
• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi
• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!
Kotipesä (eristäytyminen)
Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus)
McWorld (taloudellinen avoimuus)
Zapatista (tempoilevuus)
Onko tempoileva globalisaatio:
0 %
5 %
61 %
34 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
4 = mahdoton
3 = epätodennäköinen
2 = mahdollinen
1 = todennäköinen
Tarve uudistaa metsäsektoria suuri
Tarve uudistaa metsäsektoria pieni
Näkökulma metsäsektoriinyhteiskunnallinen
Näkökulma metsäsektoriinliiketaloudellinen
Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia
Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä
Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä
Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.
Eri kehityskuluist
a löytyy samojakin
tekijöitä
Onko Suomella ja
metsäsektorilla malttia
varautua?
• Mihin on syytä jatkossa varautua?
• Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
• Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
• Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”
• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä
• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi
HSE: Cemat
“Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
GDP, Road traffic and CO2 from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future?
0
5
10
15
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000
CO2/106tn &
GDP/index1926=1,0
0
20
40
60 Road Traffic Volume
109 vehicle km
GDP
CO2 Emissions fromRoad Traffic
Road Traffic Volume
Fourteen interest groups• AKT Transport Workers’ Federation
• AL Automobile and Touring Club of Finland
• DODO Dodo-The Living Nature of the Future
• ENE Traffic Policy Association Majority
• LILI Traffic League
• LM Ministry of Transport and Communications
• LAL Bus Transport Federation
• RHK Finnish Rail Administration
• STY Finnish Road Association
• TT The Confederation of Finnish Industry and Employers
• TL Finnish Road Administration
• YM Ministry of the Environment
• YTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept.
• ÖKKL* Finnish Oil and Gas Federation
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Delphi with two rounds
• Round I: Questionnaire– drawing the lines for probable and preferable futures of GDP,
road traffic volume and CO2 emissions
– writing down open arguments for ’why’ and ’how’
• Round II: Interview– aspects of a thematic as well as a structured interview
– quantitative estimates of the key factors, and qualitative arguments for ’why’ and ’how’
– open questions, counter-arguments
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
Feedback in the case
P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
The preferable futures of road traffic volume- Organisation X and other responses
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025
Time/yr
Road TrafficVolume/
106 vehicle km
Historia
org x VOL
Arguments …
• Arguments for the upper curves– public transport should be supported
without restricting passenger car traffic– the freedom for private car use should
not be restricted
– the growth of CO2 emissions can be stopped with technical development
P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
… arguments …• Arguments for the middle curves
– the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications
– urban infill is preferable to reduce the need for traffic
– traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic
– economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP
P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
…arguments
• Arguments for the lower curves– telecommunications will and should substitute
physical traffic– local more non-material economy is preferable– railroads should be emphasised in both passenger
traffic and freight transport
– CO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume
P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
Cluster analysis
• Grouping the responses to clusters
• Preferable as well as probable futures of the three key variables
– GDP, road traffic volume, CO2 emissions from road traffic
• Qualitative content analysis – are the arguments for the responses within a cluster similar?
P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
Lisätään talouskasvu …
08.04.2023P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)68
0
50
100
150
200
250
300
350
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Time (Year)
CO2 emissions Index 1971=100
GDP
TransportCO2
Total CO2
+ lin. ekstrapolointi …
08.04.2023 69
y = 3,1931x + 89,261
R2 = 0,9688
y = 5,6973x + 78,684
R2 = 0,9715
y = 2,2463x + 98,815
R2 = 0,9694
0
100
200
300
400
500
600
1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Time (Year)
CO2 emissions
Index 1971=100
GDP
TransportCO2
Total CO2
Linear(Transport CO2)Linear(GDP)
Linear(TotalCO2)
P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
+ eksp. ekstrapolointi …
08.04.2023 70
y = 97,68e0,0213x
R2 = 0,9828
y = 98,717e0,031x
R2 = 0,9953
y = 103,02e0,016x
R2 = 0,9733
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Time (Year)
CO2 emissions
GDPppp
Index 1971=100GDP
TransportCO2
Total CO2
Expon.(TransportCO2)Expon.(GDP)
Expon.(Total CO2)
P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
+ ilmastotavoite (IPCC 2007)
08.04.2023
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Time (Year)
CO2 emissions
Index 1971=100
Transport CO2
Total CO2
+2.0…2.4 C'stabilisationhigh estimate
+2.0…2.4 C'stabilisationlow estimate
P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
+ pitkä aikasarja 1860-2050 …
08.04.2023 72
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
1850 1900 1950 2000 2050
CO2
emissions/
CO2 106 t
öljy
Source: CDIAC & IEA & IPCC
Tarttis tehrä jotain mutta mitä?
• Dematerialisaatio: Pienennetään päästöjä per materiaalinen tuotanto, esim.
– CO2 / sähköntuotanto
– CO2 / henkilöliikenteen määrä
• Immaterialisaatio: Pienennetään materiaalista tuotantoa per BKT, esim.
– Sähköntuotanto / BKT
– Henkilöliikenteen määrä / BKT
• Pienennetään BKT:ta
08.04.2023P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
73P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
74
SWOT ja painotukset
Tekijät
Strategiat
VahvuudetMENESTYS-TEKIJÄT
HeikkoudetKAPEIKKO-TEKIJÄT
MahdollisuudetMENESTYS-STRATEGIA
KEHITTÄMIS-STRATEGIA
Uhat (X)X -STRATEGIA ELIMINOINTI-
STRATEGIA
DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
75
SWOT-innovaatio
Varsinais-Suomen TKTT-prosessin jaDelfoi-sovelluksen vaiheet: • 1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006
• 2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen
• 3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007 (= 2. SWOT-kierros)
DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
76
VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros
DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
77
1 = Erilaisia toimipaikkoja, erilaisia ravintoloita 2 = Hyvät ja puhtaat raaka-aineet lähellä (kalat,
kasvikset, sienet yms.) 3 = Koulutusjärjestelmä (alan kaikki koulutusasteet ja
monipuoliset oppimisen mallit käytössä 4 = ”Mediaseksikäs ala” 5 = Muumimaailma, Viikinkikeskus 6 = Nuori ikärakenne 7 = Oppilaitosten ja yritysten välinen toimiva yhteistyö 8 = Saaristomatkailu 9 = Saariston rengastie Turku-Parainen-Nauvo 10 = Turku 11 = Turun monikulttuurisuus ja etninen keittiö hyvin
esillä 12 = Turun saaristo-Ahvenanmaa -alue 13 = Työnsilta saariston ja Lapin välillä (työvoima
Lapissa talvella, kesällä Saaristossa) 14 = Varsinais-Suomi on elämyksellinen
Ymatkailukohde ympäri vuoden 15 = Muu, mikä?
Suomen polku 1997
Suomen polku 2007
Tietoyhteiskunta
1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja
luovaa toimintaa.8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,
osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.
10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja
yhteiskuntavetoisesti.12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.
Tietoyhteiskunta
1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen,
sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.
2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä
oppimistyylejä ja -tarpeita.
3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen
mielipideilmaston syntyminen.
4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän
perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.
5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin
panostuksin.
6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten
arvojen vahvistumisen turvaaminen.
7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän
teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.
8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen
kasvun edistäminen.
9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.
10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.
11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.
12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.
13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.
14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin
panostuksena.
Elinikäinen oppiminen
Elinikäinen oppiminen
1. Kommunikaatiovalmiudet?
2. Muutoksen sietokyky?
3. Oppimiskyky?
4. Ekologisuus?
5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?
6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?
7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?
8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?
9. Usean kielen hallinta?
10.Ammatti- ja alaspesifi tietotaito
11.Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?
12.Tiedeosaaminen?
13.Fyysinen kuntoisuus?
14."Käden taidot”
15.Esteettisyys?
Avaintaidot
Avaintaidot
Sivistys
Viestintäympäristö
Teemat1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt• Uskomukset
2. Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit• Tunnuspiirteet• Tekniikat
3. Tutkimuksia• metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi,
Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
• terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
4. Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
Teemat1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt• Uskomukset
2. Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit• Tunnuspiirteet• Tekniikat
3. Tutkimuksia• metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi,
Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
• terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
4. Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.
• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.
• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.
• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)
Asiantuntijuus?
Tulevaisuustermit ja -metodit
MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET
• Verkostoituminen (yhteispeli)
• Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat• Teknologinen kehitys (the
net, tietokoneet)• Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,
verkottuminen, teknologioiden konvergenssi
• Individualismi ja privatisoituminen (the self)
• Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut
• Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys
• Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä
• Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen
• Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve
• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha• Joustavuus, säätelyn
purku• Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen
poistuminen• Suureneminen ja integraatio
• Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)
• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia
• Simuloituminen, abstraktisuus
• Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat
• Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus
• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit
• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys
sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota
sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat (tietokannat)
oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)
vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)
kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja
merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)
subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)
jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet
Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen …
”Tower of Test and Generate”
Daniel C. Dennettin evoluutiotorni
Herakleitos (535-474 eaa)• Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan,
sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”
• Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.
• Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.
• Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.