maitotalous - MVLär garanterad fram till början av 2017. Löntagarna uppvisade än en gång...

TANSSILAVALLE VIE LIIKUNTA S. 20

MAIDONTUOTANTO, MEIJERIT JA KULUTTAJAT ISOSSA-BRITANNIASSA S. 22

MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI

3 | 2015

maitotalous

Juhlaseminaarin katseet tulevaisuudessa s. 8

2 • MAITOTALOUS 3 • 2015

MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI

64. vuosikerta | 1.7.2015

JULKAISIJAMeijerialan Ammattilaiset MVL ry

TOIMITUKSEN OSOITEKalevankatu 54 C, 00180 Helsinki

puhelin: (09) 6156 6227faksi: (09) 6156 6220

sähköposti: [email protected]

PÄÄTOIMITTAJAJuha Yli-Kovanen

puh: (09) 6156 6222sähköposti: [email protected]

TOIMITUSSIHTEERITarja Rauhala

puh: (09) 6156 6227sähköposti: [email protected]

KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVATTuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa

Jaana Stenholm, HelsinkiIrene Ruokonen, Herajoki

Teemu Tuominen, HämeenlinnaEini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa

Satu Kangassalo, Keski-SuomiPentti Määttä, Kuusamo

Johanna Puustinen, Kymi-KarjalaJohanna Moilanen, Oulu

Hannu Ainasoja, Pohjois-PohjanmaaHanna Anttila, SatakuntaMinna Räsänen-Käki, Savo

Desirée Engström, ÖsterbottniskaTaru Nykänen, MVL opiskelijat H-linna

Sofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ryHeikki Lammela, eläkeryhmä

Ilmestyy seuraavan kerran 9.10.2015

PAINOKirjapaino Uusimaa, PorvooISSN 0355-0672 (Painettu)

ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen

KANSIKUVAEntisajan tunnelmaa Pöljän kylällä

Siilinjärvellä! Pöljän kylä on valittu vuoden kyläksi tänä vuonna.

Kuvaaja Tiina Parviainen.

Tässä lehdessä | 3 • 2015

4041 0763 Painotuote

3 Päätoimittajalta

4 Ajassa

6-7 Ajankohtaista: Yhdysmiehet opiskelivat Meipakea ja esiintymistä Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen Valio vähentää 326 henkilötyövuotta Palkkoihin korotuksia

8 Juhlaseminaarin katseet tulevaisuudessa

11 Kakkukahvit meijereissä 27.5.2015

15 Tervetuloa töihin MVL:ään Jeanette!

16 Maailmalta

20 Tanssilavalle vie liikunta

22 Maidontuotanto, meijerit ja kuluttajat Isossa-Britanniassa

24 Maitomaa- laitumella jo vuodesta 1915

26 Työmarkkinoilta: Uuden keskusjärjestön strategia painottaa tulevaisuuden työelämää Juha Heikkalasta palkansaajien keskusjärjestöhankkeen projektipäällikkö Heikki Nivala Kemijärveltä on STTK:n Vuoden luottamusmies

28 Valion historiaa Oulussa

30 Työttömyysturva: Työttömyyden tai lomautuksen uhatessa Maakunnista

31 Opiskelu: Onnea uudet meijeristit

32 Tapaamisia

33 Merkkipäiviä In memoriam

11 MVL tarjosi 70-vuotiskakkukahvit meijereissä ympäri Suomen 27.5.2015! 24 Myös Maitomaa viettää juhlavuottaan 28 Vanhan Valion synty Oulussa MVL:n jäsenetulomakohteet takakannessa

MAITOTALOUS 3 • 2015 • 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

Paha saa palkkansa!Mielelläni toivottaisin pääkirjoituksessani hyvää kesää kaikille MVL:n jäsenille. Mutta mistä löytäisin aihetta siihen tänä kesänä?

Tuntuu siltä, että kaikki paha valtakunnassa laitetaan palkansaa-jan syyksi. Meillä on liian hyvät palkat, teemme liian vähän töitä. Työ-aikaa pitää pidentää. Lisäksi olemme myös joustamattomia. Työttö-myyskorvauksen taso on liian korkea. Ammattiyhdistysliike ja pal-kansaajajärjestöt yritetään leimata yhteiskunnan jarrumiehiksi, joil-le ei sovi mikään.

Samaan aikaan puhutaan yritysten huonosta tilasta. Se varmaan-kin pitää paikkansa, mutta eihän kysynnän heikkoutta voi laittaa pal-kansaajan syyksi. Työnantajia on avitettu tällä vuosikymmenellä Kela-maksun poistolla ja tämän vuoden alusta yhteisöveron laskulla. Kaik-ki sen vuoksi, että saataisiin pyörät pyörimään. Kyse on miljardiluo-kan kustannusalennuksista, vaan eipä ole tulosta näkynyt.

Tulevat ratkaisut naamioidaan kauniiseen viittaan nimeltä yhteis-kuntasopimus. Tähän asti olen lukenut, että yhteiskuntasopimus on yhtä kuin palkanalennus naamioituneena työajan pidentämiseen. Vielä en ole nähnyt yhtään esitystä, jossa yhteiskuntasopimus olisi millään tavalla tasapainoinen ja kohtuullinen ratkaisu tai jossa myös työnantajat kantaisivat oman osansa vastuusta. Esitellessään ideaansa tulevasta yhteiskuntasopimuksesta pääministeri totesi olevan vaikea löytää tai mitata tasapuolisia toimenpiteitä palkansaajien ja työnan-tajien välillä. Jos palkansaajat joutuvat luopumaan, myös työnantajan täytyy luopua. Yksinkertaista.

Työllisyys- ja kasvusopimus syntyi, ja sen lopputulemana histori-allisen pienet palkankorotukset ensi vuodelle. Työkustannusten taso on nyt tiedossa melkein kaksi vuotta eteenpäin. Samoin työrauha on taattu vuoden 2017 puolelle. Palkansaajat osoittivat jälleen yhteiskun-

tavastuuta tyytymällä todella pieniin palkankorotuksiin. Meijerialalla on irtisanottu satoja ihmisiä viimeisen 12 kuukauden

aikana. Kutsuisin sitä meijerialan yhteiskuntasopimukseksi. Yritysten väärät strategiset päätökset kaatuvat myös palkansaajan niskaan. Mo-ni ikänsä töitä meijerialalla tehnyt joutuu hakemaan uutta työpaik-kaa muualta. Irtisanomisten taloudellinen vaikutus ei ole merkittävä meijeriteollisuuden kustannusrakenteessa. Tiedossa on myös, että työpaikkan-sa säilyttäneiden työehdot ovat ki-ristyneet melkoisesti. Aikaisem-min yhden toimen vastuulle on laitettu lisäkuormaa, palkkata-so on pysynyt muuttumattoma-na huolimatta vastuiden lisään-tymisestä. On vaikea nähdä ra-kennetaanko näillä irtisanomis-päätöksillä tulevaisuuden meije-riteollisuutta. Tulevan tekemisessä tarvitaan motivoitunutta henkilös-töä ja eteenpäin puskevia meijeriam-mattilaisia.

Toivotan kuumaa kesää MVL:n porukoille!

Juha Yli-Kovanen

Det onda får sin lön!Jag skulle gärna önska alla MVL:s medlemmar en trevlig sommar i min ledare. Men jag har svårt att hitta en anledning till det i sommar.

Det känns som om allt ont i vårt land anses vara löntagarens fel. Vi har för bra löner och vi arbetar för lite. Arbetstiden måste förlängas. Dessutom är vi oflexibla. Nivån på arbetslöshetsersättningen är för hög. Löntagarcentralorganisationerna, fackföreningsrörelsen, stämplas som samhällets bromskloss som ingenting duger åt.

Samtidigt talas det om företagens dåliga situation. Det stämmer sä-kert att de inte har det så lätt, men det går väl ändå inte att beskylla lön-tagaren för svag efterfrågan. Arbetsgivarnas FPA-avgift har slopats under detta årtionde och i början av innevarande år sänktes samfundsskatten. Allt för att få hjulen att rulla igen. Det är fråga om kostnadsnedskärningar i miljardklassen, hittills dock utan resultat.

Kommande lösningar kamoufleras i en vacker mantel kallad samhälls-fördraget. Hittills har jag läst mig till att detta samhällsfördrag är det-samma som en lönesänkning i form av förlängd arbetstid. Än så länge har jag inte sett ett enda förslag där samhällsfördraget på något sätt skulle vara en balanserad och rimlig lösning eller där även arbetsgivarna skulle bära sin del av ansvaret. När statsministern presenterade sin idé om ett kommande samhällsfördrag konstaterade han att det är svårt att hitta eller mäta jämlika och rättvisa åtgärder mellan arbetstagare och arbets-

givare. Om arbetstagarna tvingas avstå från något, måste arbetsgivaren göra detsamma. Enkelt.

Ett sysselsättnings- och tillväxtavtal blev till och utfallet av det är his-toriskt små löneförhöjningar nästa år. Nivån på arbetskraftskostnaderna vet vi nu för nästan två år framåt. Detsamma gäller arbetsfreden som nu är garanterad fram till början av 2017. Löntagarna uppvisade än en gång samhällsansvar genom att nöja sig med mycket små löneförhöjningar.

Hundratals anställda i mejeribranschen har sagts upp under de se-naste 12 månaderna. Jag vill gärna kalla det mejeribranschens samhälls-fördrag. Löntagaren får axla följderna av företagens felaktiga strategiska beslut. Många som arbetat hela sitt liv i mejeribranschen tvingas söka ett nytt arbete någon annanstans. De ekonomiska effekterna av uppsäg-ningarna är inte betydande för mejeriindustrins kostnadsstruktur. Det vi vet är att arbetsvillkoren har hårdnat märkbart för de som fått behålla sitt arbete. Lönenivån har förblivit oförändrad trots att uppgifterna ökat. Det är svårt att se hur vi skulle bygga framtidens mejeriindustri genom dessa uppsägningsbeslut. För att bygga en framtid behöver vi motiverad personal och framåtsträvande, yrkesskickliga mejeriarbetare.

Jag önskar hela MVL-gänget en riktigt varm sommar!Juha Y-K

AJASSA

www.mvl.fi/tapahtumatTekemisen puutetta? Käy katsomassa liiton

ja alueyhdistyksesi tapahtumat netistä!

MVL:n toimiston kesäaukioloajatMVL:n toimisto on avoinna 1.-26.6.2015 ja 29.7.-31.8.2015 klo 9.00-15.30.

Toimisto on suljettu 29.6.-28.7.2015.

Meijerialan Ammattilaiset toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen

hyvää ja virkistävää kesää!


Farmari maatalousnäyttely tarjoaa asiaa ja elämyksiäFarmari-maatalousnäyttely järjestetään 2.-4.7.2015 Joensuussa. Näyttelyn teemoja ovat maatalous ja sen uudet ratkaisut, metsä ja energia sekä ruoka teemalla Syö hyvin. Pohjois-Karjala lyö leimansa näyttelyyn vahvana maito-, metsä- ja energiamaakuntana unohta-matta kekseliästä yrittäjyyttä ja karjalaista iloa.

Kesäduunari-info auttaa nuoria kesätyöasioissaKesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Kesä-duunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuor-ten lisäksi myös vanhemmat sekä työn-antajat.

Puhelimesta tai netin kautta voi pyy-tää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuo-roihin tai työsopimuksen laatimiseen liit-tyviin asioihin.

Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduu-nari ja Twitterissä https://twitter.com/ke-saduunari.

Puhelinpalvelu on avoinna maanantais-ta perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palve-luun voi soittaa nimettömänä.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info palvele perjantaihin 28. elokuuta saakka.

Teboilin kesäkampanjaTeboil nostaa jäsenkortilla saatavaa alen-nusta koko kesäkauden ajaksi 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. Kampanja on voimassa 1.6.- 31.8.2015 välisen ajan. Alen-nuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta Teboil Express-auto-maattiasemia lukuun ottamatta.

Muistathan tämän vuoden ajan koekäytössä olevan

edullisen Holiday Club Katinkulta Villas -jäsenetukohteemme Vuokatissa sekä muut

edulliset kohteemme kesälomallasi! Tarkemmat tiedot kohteista löydät lehden

takakannesta!


Lähde lavatansseihin!Helsingin Palokunnan Soittokunta tanssittaa lauantaina 8.8. Outokummun Palorannan lavalla klo 19.00 alkaen.Tuubaan puhaltaa MVL:n toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen!

Lue myös lavatanssijuttu sivulta 20 alkaen.


AJANKOHTAISTA

Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksenMVL:N valtuuston sääntömääräinen ke-vätkokous pidettiin 27.5.2015 Helsingissä. Valtuusto käsitteli vuoden 2014 toiminta-kertomusta ja tilinpäätöstä ja hyväksyi ne vietäväksi elokuun liittokokoukseen. Sään-tömääräisten asioiden lisäksi valtuustossa käytiin läpi liiton rahoitus- ja sijoitustoi-mintaa sekä ajankohtaisia asioita. Lisäksi keskustelua käytiin muun muassa Valiolla käynnissä olleista yt-neuvotteluista ja nii-den tiedossa olevista vaikutuksista yksit-täisiin toimipaikkoihin ja MVL:n jäseniin.

Vakituisessa työsuhteessa olevia MVL:n jäseniä irtisanotaan noin 120. Määräaikai-sia työsuhteita ei jatketa, näiden lukumää-rästä ei ole tietoa.

Kokouksen jälkeen valtuuston jäsenet osallistuivat MVL:n 70-vuotisjuhlasemi-naariin. Seminaarista lisää sivulta 8 alkaen.

Valio vähentää 326 henkilötyövuotta VALIO Oy:n Tuotanto ja logistiikka -vas-tuualueella ja joissakin pääkonttoritoi-minnoissa 22.4.2015 alkaneiden yhteistoi-mintaneuvottelujen tuloksena Valio Oy:n henkilöstö vähenee yhteensä 326,5 henki-lötyövuodella.

Vähennys toteutetaan siten, että 182 henkilöä irtisanotaan, 74 määräaikaista työsuhdetta jätetään uusimatta, 45 hen-kilöä siirtyy eläkkeelle ja 38 henkilöä pois-tuu muista syistä.

Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin Suomessa 13 toimipaikassa sekä joissa-kin Valion pääkonttoritoiminnoissa. Neu-vottelujen piirissä oli noin 2 900 henkilöä Suomessa työskentelevistä noin 3500 hen-kilöstä. Valio työllistää Suomessa ja ulko-mailla noin 4 300 henkilöä ja yhdessä mai-dontuottajien kanssa 25 – 30 000 henkilöä.

Valio joutuu sopeuttamaan kustannuk-siaan vastaamaan nykyisen toimintaym-päristön mahdollisuuksia samoin kuin tuo-tantosuunnissa ja -määrissä tapahtuneita muutoksia. Tuotannon ja logistiikan uudel-leen organisoinnilla pyritään tehokkaam-paan kapasiteetin käyttöön ja tuottavam-piin toimintatapoihin.

Yhdysmiehet opiskelivat Meipakea ja esiintymistäKuluvan yhdysmieskauden ensimmäinen jatkokurssi pidettiin 7.-8.5.2015 Tampereen kylpylässä.

Päivällä pisteytettiin ja tehtiin ryhmätöitä. Ensimmäisen päivän ilta huipentui yhteiseen kok-kailuun kylpylän klubikeittiöllä, missä kurssilaiset saivat kokin opastuksella valmistaa koko po-rukalle illallisen.

ENSIMMÄISENÄ päivänä käytiin läpi ajan-kohtaista työmarkkinatilannetta. Yhdys-miehen perustehtäviin kuuluu muun mu-assa palkkausjärjestelmän hallinta.Tätä varten Meipake-asioista vastaavat esimie-het ja työnantajaliittojen edustajat Jukka Markkanen M2L:stä ja Antti Hakala ETL:stä kouluttivat yhdysmiehiä ja kurssilla mu-kana olleita esimiehiä Meipake-palkkaus-järjestelmän saloihin. Koulutus viritti run-saasti kysymyksiä, keskustelua ja hieman kritiikkiäkin esimerkkitapauksista.

Edellisen yhdysmieskauden päätteeksi

saimme liittoon palautetta, että kurssioh-jelma voisi pitää enemmän sisällään esiin-tymis- ja neuvottelutaidon koulutusta. Toi-sen päivän valtasikin Tampereen Teknillises-tä korkeakoulusta Tapani Lepomäki esiinty-mistaidon koulutuksellaan. Hänen osuu-dessaan käytiin läpi esimerkkien käyttöä esityksen havainnollistamisessa ja esiinty-misjännitystä sen eri muodoissa sekä sen vaikutuksia esiintymiseen. Esiintymistai-don koulutus jatkuu syksyn jatkokurssilla 6.-7.10., joten sinnekin yhdysmiesten kan-nattaa tulla mukaan runsain joukoin.


Palkkoihin korotuksia MEIJERIALAN Ammattilaiset MVL ry:n ja M2L:n välisen Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti palk-koja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jon-ka suuruus on 0,4 %.

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n ja ETL:n välisen Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti palk-koja korotetaan 1.9.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jon-ka suuruus on 0,4 %.

Myös Meipake-palkkausjärjestelmän mukaista pis-teen hintaa korotetaan 0,4 % 1.6.2015 M2L:n työehtoso-pimuksen mukaisesti ja 1.9.2015 ETL:n työehtosopimuk-sen mukaisesti.

Työehtosopimuksen 5 §:ssä mainittujen sopimuspalk-kaisten toimihenkilöiden kuukausipalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavalla määrällä 1.6.2015 M2L:n työeh-tosopimuksen mukaisesti ja 1.9.2015 ETL:n työehtosopi-muksen mukaisesti.

Meijeriharjoittelijoiden palkankorotuksetMeijeriharjoittelijoiden kuukausipalkkoja korotetaan M2L:n työehtosopimuksen mukaisesti 1.6.2015 ja ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti 1.9.2015 tai lähinnä seu-raavan palkanmaksukauden alusta lukien 7 €/kk.

Kuukausipalkat 1.6.2015 (M2L) tai 1.9.2015 (ETL) lukien Meijeristi/ toinen astePerusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1449-1801 €/kkTäydennysharjoittelu (5. kuukaudesta lähtien) 1564-1892 €/kk

Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu

1. vsk:n harjoittelija 1449-1801 €/kk2. vsk:n harjoittelija 1564-1892 €/kk3. vsk:n harjoittelija 1744-2114 €/kk

MVL:n ja M2L:n sopimuksessa on sovittu myös näistäMVL- sopimuspalkkaiset toimihenkilöt Sovitaan paikallisesti, että sopi-muspalkkaa voidaan noudattaa niissä tehtävissä, jotka ovat suo-raan tehtaanjohtajan alaisuudes-sa. Tehtaanjohtajan alaisuudessa olevia tehtäviä ovat johto- tai oh-jausryhmätasoiset tai vastaavan tasoiset tehtävät. Muut tehtävät ovat Meipaken piirissä.

Sopimuspalkkaisista toimihen-kilötehtävistä on sovittava paikal-lisesti.

Sopimuspalkan taso on tehtä-väkohtainen Meipake-palkka (TVL-palkka) korotettuna 10 %-50 %:lla, keskiarvon asettuessa 30 %:iin. Pois luetaan ylityö- ja matka-ajan korvaus.

Perusteet 10 % -50 % palkanli-sälle, joka perustuu henkilön päte-vyyteen ko. tehtävässä.• Kun henkilöllä ei ole työkoke-

musta eikä näyttöä osaamises-ta ko. tehtävässä tulee hänen palkkansa olla palkkahaarukan alapäässä.

• Kun henkilö osaa ja hallitse työn-sä ja saavuttaa tavoitteensa (vä-hintään pääosin), tulee hänen palkkansa olla palkkahaarukan keskivaiheilla.

• Jotta henkilö pääsee palkkahaa-rukan yläpäähän (yli 35 % taso) tulee henkilön hallita työnsä hy-vin tai erinomaisesti ja saavut-taa tai ylittää hänelle asetetut tavoitteet.Sopimuspalkkaisen henkilön

ylityökorvauksen maksutavak-si voidaan sopia erillinen, kiinteä, kuukausittainen ylityökorvaus. Yli-työkorvauksen tulee vastata vähin-tään tehtyä ylityötä ja sen koro-tusosia.

Työnantajan määräämien työ-tehtävien muut lisät maksetaan meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihen-kilöiden työehtosopimuksen mää-räysten mukaisesti.

Mikäli työaika eroaa toimihen-

kilön omasta aloitteesta säännöl-lisestä työ-ajasta, ei lisiä makseta. Ylityön muodostuminen edellyttää työnantajalta pyyntöä, määräys-tä tai muuta selkeää edellytystä ja toimihenkilön suostumusta.

Osastoyhdysmiesjärjestelmän kehittäminen Työpaikkojen toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan osas-toyhdysmies. Ennen valintaa työ-paikalla sovitaan osastoyhdysmie-hen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tällaisia kokonai-suuksia voivat olla kunnossapito, tuotannon eri osastot, laboratorio.

MVL-sopimuspalkkaiset jne. Sa-malla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa osastoyhdys-mies neuvottelujärjestyksen mu-kaisesti edustaa toimihenkilöitä sekä niistä tiedoista, mitä osasto-yhdysmiehelle luovutetaan.

Meijereiden tuotannon toimihenkilöiden tehtäväalueetMeijeriteollisuuden ammattitut-kinnon suorittaneet henkilöt tai vastaavat, jotka työskentelevät pääsääntöisesti tai mikäli vähin-tään 50 % työstä on suoritettu mei-jerialan erityisosaamista vaativissa tehtävissä, ovat tämän työehtoso-pimuksen piirissä. Epäselvissä ta-pauksissa sovitaan tarkastelujak-so, jonka pituus on enintään kuu-si kuukautta. Kahden peräkkäisen tarkastelujakson perusteella muu-tetaan sovellettavaa työehtosopi-musta, mikäli tarkastelujaksojen sovellettavan työehto-sopimuksen osalta tehtävien osuus sitä edel-lyttää.


Juhlaseminaarin katseet tulevaisuudessaMeijerialan Ammattilaiset on

hoitanut meijerialan edun-valvontaa menestyksellises-ti jo 70 vuotta. Merkkipäivää

vietettiin 27.5.2015 MVL:n tarjoamin kak-kukahvein meijereissä ympäri Suomen sekä juhlaseminaarein Helsingissä.

MVL:n juhlaseminaari Mikä yhdistää

maidon ja ay-liikkeen järjestettiin Finlandia-talossa Helsingissä. MVL:n katse on vahvas-ti eteenpäin, ja tulevaisuutta luotasivat myös juhlaseminaarin esitykset. Tampereen yli-opiston professori Harri Melin kertoi muun muassa ay-liikkeen haasteista sekä vallitse-vista megatrendeistä. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava puolestaan visioi tulevaisuutta

esimerkiksi erilaisten teknologioiden tarjoa-min uusin mahdollisuuksin.

Kutsuvierasseminaariin osallistui MVL:n hallinnon lisäksi sidosryhmien ja yhteistyö-kumppaneiden edustajia sekä liiton kunnia-jäseniä.

Meijeri-insinööriopiskelijat Hanna Halla-aho ja Roosa Sario ottivat vieraat vastaan.

Professori Harri Melin.

STTK:npuheenjohtaja Antti Palola.

MVL:n juhlaseminaariin osallistui reilut 80 henkeä.


Katarina Murto STTK:stä ja Johan Ramsland SLPL:stä.

Anneli Jaatinen HAMKista, Tiina Eklund ME-TOsta ja Esko Lappalainen Agrologien Liitosta.

MVL:n kunniavieraita olivat mm. Jorma Ruot-salainen ja Tellervo Ruhkala.

Leila Perälahti Ifistä ja Tapani Tanhuanpää Teboilista.

Annukka Pakarinen HAMKista, Juha Murto-Koivisto Maitokolmiosta ja Jari Latva-Koivis-to HAMIsta.

Pentti Väisänen SealedAirista ja Reijo Kiskola Arlasta.

Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava.

Jussi Kasanen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorisesta, Juri Aaltonen ERTOsta ja Juska Ki-vioja STTK:sta.

Tapio Honkamaa Holiday Clubista ja Juha Yli-Kovanen MVL:stä.

Juhlaseminaarin isäntäväki Kari Harsia, Paula Kyyrönen ja Juha Yli-Kovanen toivottivat vieraat tervetulleiksi.


Juhlaseminaarin katseet tulevaisuudessa

Jukka Rantala KiiltoCleanista ja Jyri Lamme-la Valiosta.

Jouko J. Järvinen, Ilkka Pohjamo MTK:stä ja Aila Seppänen Aavasta.

Pekka Kampman RIAsta, Leila Kurki ja Marja-Liisa Rajakangas STTK:sta.

Lasse Lintilä Valiosta ja Petri Linkoneva ETL:stä. Kunniajäsen Erkki Koski, hallituksen puheen-johtaja Kari Harsia ja kunniapuheenjohtaja Heikki Lammela MVL:stä.

Marsa Bäck ja Mato Mahtava.

Hanna Anttila ja Eija Saharinen MVL:n halli-tuksesta.

MVL:n valtuuston jäsenet Satu Kangasalus-ta, Jaana Stenholm, Tiina Komulainen ja Nii-na Seppälä.

Erkki Heinonen TTK:sta ja Tarmo Tyni MVL:n valtuustosta.

Anni Alakotila, Tiina Forsvik ja Kaija Määttä-nen MVL:n valtuustosta.

Sanna Laine, Erkki Lavonsalo, Päivi Gylling ja Tiina Laurila STTK:sta.

MAITOTALOUS 3 • 2015 • 1 1

Tervehdys Lapinlahdelta!LIITTOMME 70-vuotiskakkukahvit juotiin leppoisissa merkeissä ja kakku oli hyvää. MVL:n yhdysmies piti tilaisuudessa terve-tuliaispuheen. Järjestetyn merkkipäivän an-siosta moni pysähtyi muistelemaan liiton eri vaiheita sekä miettimään tulevaisuu-den tuomia haasteita. Talon ulkopuoliset-kin työntekijät olivat positiivisesti yllätty-neitä heille tarjotuista kakkukahveista. Nyt sitten odotellaan innolla, että pääsemme viettämään liiton 80-vuotiskakkukahveja!Markku Paldanius

VALION Oulun kakkukahvit olivat tarjolla ruokalassa päiväkah-vien ajan. Tontin väkeä eri osastoilta kävi juhlakahvit juomas-sa. Puheensorinaa riitti koko 70-vuotiskakkukahvien tarjoilun ajan. Ilta- ja yövuorolaiset pääsivät myös juhlakakun makuun, kun heille tarjottiin kakkukahvit taukotiloissa vuorojensa ai-kana. Kiitokset maukkaasta juhlakakusta ja hyvästä kahvista ruokalan henkilöstölle.

Vielä kerran onnittelut 70-vuotiaalle Meijerialan Ammat-tilaiset MVL ry:lleJaakko Mäkikallio

70-vuotis-juhlakahvit MaitomaallaJUHLAPÄIVÄN aamu valkeni Suonenjoella sateisena, mutta suhteellisen lämpimänä.

Puoleen päivään mennessä aurinko alkoi kuitenkin pilkistellä pilvien lomasta ja juhlakahvit nautiskeltiinkin lämpimän kevätauringon siivittämänä, tosin sisätiloissa, meijerin ruokalassa.

Kiireisen työpäivän keskellä saatiin viettää leppoisa tilaisuus liiton slideshow:n ja musiikin kera.

Kakun kylkiäisenä jaetut silmälasiliinat tulivat tar-peeseen, sillä toukokuun alussa suojalasien käyttö tuli myös Maitomaalla pakolliseksi.Minna Räsänen-Käki

KAKKUKAHVIT MEIJEREISSÄ 27.5.2015


Kakkukahvittelijoita hillotehtaalla Suonenjoella

VALIO Oy Turengin tehtaalla liiton 70-vuotiskakkukah-vit tarjoiltiin taukotiloissa aamu-, ilta- ja yövuorolle. Maidonvalkoiset täytekakut olivat Laurellin käsialaa ja jaossa olleet linssiliinat tulivat tarpeeseen, vaikkapa älypuhelimen näytön puhdistukseen. Teemu Tuominen

KESKI-SUOMEN kerhon kahvitteluhetki sujui rauhallisissa, sangen suuren suosion saaneissa merkeissä. Kakunsyönnin lomassa keskustelua riitti niin MVL:n menneistä vuosista kuin maittavien kakkujen raaka-aineista.Matti Ylitalo


Tuija Pulkkinen


VALION Seinäjoen tehtaalla kahvitte-lemassa kävi 230 henkilöä. 18 munan kaakkuja kului viisi!

Keskustelua käytiin ajankohtaista asioista, lisäksi kahvittelijat olivat var-sin kiinnostuneita liittomme lomakoh-teista. Kiitoksia Seinäjoen tehtaan ruo-kalan tytöille maittavista kaakuista ja MVL:n yhdysmiehelle Janne Lampiselle ja osastoyhdysmies Sanna Katteluksel-le järjestelyistä. Kari Harsia

VALION pääkonttorilla kakkukahvit tarjottiin ruokailun yhteydessä. Vuorotyöläiset ja henkilöt, jotka eivät käy ruokalassa syömässä, oli huomioitu tarjoamalla kakkua mehutehtaan ja päävaraston tauko-tiloissa. Tarjoilut oli ajoitettu vuoronvaihtojen aikoihin eli klo 12:sta eteenpäin. Kakku maistui hyvälle ja sitä oli riittävästi. Kiitokset liitolle. Tuula Koppelomäki

Kakkukahveilla 70-vuotiaan MVL:n merkeissä Arlalla ja UnileverilläSIPOOSSA saman katon alla toimivilla Arla Oy:lla ja Unileverin Sipoon tuo-tantolaitoksella oli yhteinen kakkukahvitilaisuus. Kakkukahveja tarjoiltiin eri puolella tuotannossa, huomioon ottaen vuorotyön haaste, mutta var-sinainen kahvitus tapahtui tuotantolaitoksen ruokalassa, jolloin oli help-po tavoittaa lounaalla käyvät ihmiset. Kahveille oli tullut myös läheisen Ingmanin ”vanhan tehtaan” porukkaa eli Haltin konttorin väkeä sekä jo-kunen tehtaalla vieraileva ulkomaalainen vieras. Kaiken kaikkiaan ihan leppoisasti päivä meni, voirasiaideaa kehuttiin tyylin ”josko varastaisi ide-an markkinointiin”.Ari Hamina

Kuusamon kakkukahvit!



Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentu-losi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muuta-

malla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?Entä jos toisen euro

010 19 19 19

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

Suomen

EDULLISIN*

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA


Tervetuloa MVL:ään töihin Jeanette!

Jeanette Pitkänen aloittaa elokuun alussa työnsä MVL:n toimistossa osa-aikaisena toimistosihteeri-nä. Tehtävään hän siirtyy Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa JYTK:n, entisen Maa- meri- ja met-säalojen työttömyyskassan, toimistosihteerin tehtävistä. Tulevan työnsä MVL:ssä Jeanette kertoo aloittavansa iloisin ja avoimin mielin.

Uuteen tehtävään siirtymistä osittain helpottaa se, että MVL:n toimiston

henkilökunta - ja osittain jä-senkuntakin - ovat tuttuja Jea-nettelle ennestään. MVL:n jä-senethän kuuluvat JYTK:hon, ja liiton ja työttömyyskassan henkilökunta ovat paljon yh-teydessä keskenään, niin työ-tehtävien kuin muidenkin ta-pahtumien kautta.

- Ehkäpä juuri se, että ol-laan oltu paljon tekemissä en-nenkin, vähentää vähän jän-nitystä. Tiedän, että minua vastassa on todella kiva po-rukka ja työyhteisö, ja on ilo ja kunnia päästä tähän jouk-koon mukaan. Arvostan suu-resti MVL:n minulle tarjoamaa työtilaisuutta, Jeanette sanoo.

Jeanettella on paljon koke-musta toimistotöistä. Työttö-myyskassassa Jeanette on työs-kennellyt vuodesta 2009 saak-ka.

- Työtehtäviini on kuulunut muun muassa postin käsitte-lyä ja skannausta, kassan yk-silöjäsenten ja jäsenrekisterin ylläpitoa sekä toimiston yleis-

tä hoitamista. Lisäksi olen avustanut etuus-käsittelijöitä, jos on tarvittu kirjallista tai suullista apua ruotsinkielisten asiakkaiden tai virkahenkilöiden kanssa. Vuoden vaih-teessa vielä uutena tehtävänä aloitin kassan kotisivujen päivittämisen ja ylläpidon, Jea-nette kertoo.

Uusista töistä lisää haastetta työpäiviinEnnen työtään työttömyyskassassa Jeanette

on työskennellyt muun muassa myyntisih-teerinä autoliikkeessä sekä kassa- ja asia-kaspalvelutehtävissä ja kodinosaston teh-tävissä isossa marketissa. Lukion jälkeen hän työskenteli Tukholmassa kahdessa eri lakitoimistossa tehden muun muassa ko-kousemännän ja keittiöapulaisen tehtäviä sekä asiakirjojen kopiointia.

Kesän jälkeen alkavat uudet työtehtä-vät MVL:ssä.

- Välillä alkaa jo vähän jännittää, kuin-kahan minä kaiken opin, mutta pikkuhil-jaa ja tekemällähän sitä oppii ja pääsee mu-kaan rutiineihin. Toimistonhoitajan Eijan Kousan olen tuntenut jo kuuden vuoden ajan. Tiedän, että minua on opastamassa kyllä todella ihana ja mukava ihminen. Tu-levat työtehtäväni vaikuttavat mielenkiin-toisilta ja odotan, että saan lisää haastet-ta työpäiviini.

Vapaa-ajalla tärkeintä perhe 34-vuotias Jeanette on syntynyt ja asunut lapsuutensa Tukholmassa.

- Ollessani 10-vuotias muutimme Suo-meen Kuopioon, vanhempani ja sukuni ovat sieltä kotoisin. Lukion jälkeen muu-tin hetkeksi takaisin Tukholmaan ja olin siellä töissä reilun vuoden verran ja sitten muutin Suomeen vuonna 2002.

Nykyään Jeanette asuu perheineen Helsingissä. Perheeseen kuuluvat avopuo-liso ja kaksi lasta. Vapaa-ajan Jeanette ha-luaa viettää perheen ja liikunnan parissa.

- Vapaa- ajalla on mielestäni tärkein-tä viettää aikaa perheen ja lasten kanssa. Se, mitä omaa aikaa joskus sitten jää, niin ehdottomasti tärkeintä on oman tervey-den ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Ur-heilu onkin erityisen tärkeä osa elämää-ni ja arkeani.

- Olen luonteeltani tällainen perusrau-hallinen ja iloinen, arvostan arjen tavalli-sia juttuja, Jeanette toteaa.

”Tiedän, että minua vastassa on todella kiva porukka ja työyhteisö, ja on ilo ja kunnia päästä tähän joukkoon mukaan. ”

ESITTELYSSÄ

TEKSTI TARJA RAUHALA


IDF Huippukokous – Early Bird!KANSAINVÄLISEN meijeriliiton – Interna-tional Dairy Feration IDF:n huippukokous pidetään tänä vuonna 20.-24.9.2015 Vilnas-sa Liettuassa. Kokoukseen odotetaan noin 1500 osanottajaa eri puolilta maailmaa.

KOONNUT MARTIN VIRTA

MAAILMALTA

Arla nostaa maidon hintaaARLA nosti maidon tilityshintaa 1,5 sentil-lä 30.3.2015. Positiivinen markkinakehitys on kumminkin heikkoa, Arlasta ilmoitetaan.

Maitokiintiösakko maksuun kolmessa vuodessaEU komissio on esittänyt, että maitokiinti-ösakkoa saaneet maat voivat maksaa sak-konsa kolmessa vuodessa ilman korkoa. Syy-nä tähän on tuottajien maksuvaikeudet. En-simmäinen erä on ehdotettu maksettavak-si 1. lokakuuta 2015. Seuraavat erät olisivat 1.10.2016 ja 1.10.2017. Maitokiintiöiden ylityk-sistä sakkoa ovat saaneet Tanska, Irlanti, Sak-sa, Luxemburg, Puola ja Hollanti.

Kohtalainen vuosi FrieslandillaHOLLANTILAINEN FieslandCampina on saa-vuttanut kohtalaisen hyvän tuloksen vuon-na 2014. Liikevaihto nousi kaksi prosenttia 85 miljardiin Tanskan kruunuun ja tulos oli 2,27 miljardia Tanskan kruunua.

Vuosi 2014 oli hyvinkin vaihteleva, muun muassa kauppasaarto Venäjälle vaikut-ti brändijuuston osalta 14,5 % vähennystä. Toisaalta konserni sai lisämyyntiä Kiinaan ja Hong Kongiin, joihin vietiin 5,7 % enemmän lasten ruokaa.

Miljardisakko meijerikartellilleRANSKAN kilpailuviranomaiset ovat tuomin-neet 11 meijeriyhtiötä 1,45 miljardin Tanskan kruunun sakkoon privat label -kartellista. Tuomion saivat Yoplait, Lactalis Nestlé Ultra Frais, Lactalis Beurres & Cremes Novandie, Senoble, Les Maîtres Laitiers di Contentin, Yeo Frais, Laîta, Asace Lait, Laiteries H Triballat ja Laterie de SaintMalo. Yhtiöt ovat pitäneet salaisia kokouksia eri paikkakunnilla, jotta näitä olisi vaikeata jäljittää.

Omantunnontuskia kumminkin tuli en-simmäisenä Yoplaitille. Jotta välttyisivät ko-vista sakoista, yritys ilmoittautui ensimmäi-senä kilpailuviranomaisille. Senoble tuli heti sen jälkeen omalla ilmoituksellaan. Näin näi-den sakko pieneni: Yoplaitillä 335 miljoonalla ja Senoblella 345 miljoonalla. Kyseiset 11 jä-senmeijeriä hallitsevat Ranskan private label -markkinoita noin 90 prosenttisesti.

Nestlé odottaa menestystäSVEITSILÄINEN elintarvikevalmistaja Nestlé odottaa menestystä tälle vuodelle. Vuonna 2014 liikevaihto oli 636 miljardia Tanskan kruunua, jossa kasvua oli 4,5 %.

Fonterran osto KiinassaUUSI-SEELANTILAINEN Fonterra on ostanut 18,8 % osakkeita Kiinalaiselta Beingmatel-ta. Beingmate valmistaa muun muassa äi-dinmaitokorvikkeita. Ostoarvo on noin 550 miljardia dollaria. Kaupan johdosta yhtiöt voivat jatkaa suunnitelmiaan, jonka pää-määränä on toteuttaa joint-venture sopimus Fonterran kanssa. Fonterralla on valmis teh-das Australian Darnumissa, mistä tuotteet voidaan viedä Kiinaan.

Arlan kaupat hyväksyttyATRIAN omistama Falbygdens Ost on nyt myyty Arlalle ja kaupan ovat myös Ruotsin kilpailuviranomaiset hyväksyneet. Tuotanto siirtyi Arlalle 1. huhtikuuta 2015. Arlan stra-tegia on tuottaa ja kehittää laatujuustoja. Liikevaihto on 470 miljoonaa Ruotsin kruu-nua, henkilökuntaa on noin 100 ja valmistus koostuu 350:stä eri juustoista.

Kraft-Heinz fuusioAMERIKASSA on menossa iso fuusio. Kraft, joka on tunnettu juustoistaan, ja Heinz, jo-ka on tunnettu ketsupistaan, ovat menossa yhteen uudella nimellä Kraft Heinz Com-pany. Kraftin omistus olisi 49 % ja Heinzin loput 51 %. Kun fuusio toteutuu, niin Kraft Heinz Companysta tulee Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurin elintarvike- ja juoma-teol lisuuden valmistaja.

Teemana on ”Closing the Nutritional Gap with Sustainable Dairy”. Painopisteenä tä-nä vuonna on maidontuotanto tiloilla - eri-tyisesti Liettuassa ja muissa Baltian maissa.

Lisätietoa tapahtumasta osoitteessa www.idfwds2015.com.

Early Bird! Jos haluaa osallistua, niin ajoissa ilmoittautuvat saavat alennusta!


Patentti korkeapitoisesta proteiinijuustostaKRAFT Foods on anonut patenttia uudelle korkeaproteiinipitoiselle kermajuuston val-mistustavalle.

Juuston proteiinipitoisuus olisi kaksi ker-taa suurempi kun tavallisessa juustossa.

Enemmän luomuaKULUTTAJIEN ostoskorissa on aina vain enemmän Arlan luomutuotteita. Odotuk-set Arlalla on, että tuotetaan enemmän luo-mutuotteita. Nyt solmitaan lisää luomuso-pimuksia määrätyillä alueilla.

Arlan päämäärä vuodelle 2017 on saada 150-200 miljoonaa litraa lisää luomumaitoa Tanskasta ja Pohjois-Saksasta sekä muis-ta Keski-Euroopan maista. Myös Ruotsista odotetaan 50 miljoonaa litraa lisää maitoa. Tämä vastaisi noin 25-30 % nousua luomu-maidon vastaanotossa Arlan osalta. Arlan toive on, että nykyiset luomutuottajat lisäi-sivät tuotantoa.

Mainoskielto lastenruoalleKIINALAISET viranomaiset harkitsevat äi-dinmaitokorvikkeiden mainostamisen kiel-tämistä.

Kiellon mukaan ”Meijerituotteiden mai-nokset, juotavien tai muiden elintarvikkei-den, jotka osaksi tai kokonaan korvaavat rin-tamaidon, kielletään joukkotiedotusvälineis-sä ja julkisilla paikoilla”.

Jos kieltoa rikotaan, niin korvaukset voivat johtaa 1 miljoonan Tanskan kruunun suurui-seen sakkoon.

Lakiehdotuksella on tarkoitus muistut-taa, että äidit antaisivat lapsille rintamaitoa.

Kreikkalainen jogurtti kouluihinAMERIKKALAISET elintarvikeviranomaiset on nyt virallisesti lisännyt kreikkalaisen jo-gurtin koululaisten aamiaispöytään. Jogurtti on ollut testauksessa vuosina 2013-2014. Tä-män vuoden aikana jogurtti lisätään kaik-kialla Amerikan kouluissa, koska se on ter-veellinen ja proteiinipitoinen ruoka.

Big Milk ArlaltaBRITEISSÄ toimiva Arla UK on tuonut mark-kinoille uuden 1-4-vuotiaille lapsille tarkoi-tetun reilusti energiaa sisältävän maidon, Arla Big Milkin. Maito on brittiläistä alkupe-rää ja kuluu premium segmentiin. Hiljattain lanseerattiin Arla Protein ja Skyr brittiläisil-le markkinoille. Tällä tavoin halutaan tuoda Arlan tuotemerkki tunnetuiksi Britanniassa.

Fonterra hakee maitojauheen valmistajiaFONTERRA hakee nyt yhteistyökumppa-neita Euroopasta maitojauheen valmistuk-sen osalta. Fonterra on aktiivisesti hakenut kumppaneita Puolasta. Nyt haut siellä ovat kumminkin jäissä, joten uusia kumppaneita muualta Euroopasta haetaan.

Tällä hetkellä muun muassa brittiläinen First Milk ja Dairy Crest sekä liettualainen Rokisko tekevät yhteistyötä Fonterran kans-sa. Viimeisin yhteistyö on aloitettu juuston-valmistajan kanssa hollantilaisen A-Ware Foodin kanssa. Tuotanto alkoi tammikuussa 2015, valmistusmäärät ovat noin 5000 ton-nia heraproteiinia ja 25000 tonnia laktoosia.

Hyvä valinta. Taputapa itseäsi selkään.


Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n liittokokousMeijerialan Ammattilaiset MVL ry:n varsinainen liittokokous pidetään

lauantaina elokuun 29. päivänä 2015 klo 12.00 m/s Silja Symphonylla, Tukholma.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat. Yhdysmieskokous pidetään samana aamuna klo 10. Aluekokoukset pidetään edellisenä iltana perjantaina 28.8.2015 klo 17.30 alkaen.

Aluejako ja jäsenmäärät:

Alue Jäsenet 1.1.2015 Lv-paikat 2015 LV-paikat 2016

Etelä 627 jäsentä 5 5 Itä 405 jäsentä 3 3 Länsi 377 jäsentä 3 3 Pohjoinen 330 jäsentä 3 3

Espoossa 17.3.2015Meijerialan Ammattilaiset MVL ryHallitus

TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetäänperjantaina elokuun 28. päivänä 2015 klo 10.00 Tapahtumatalo Bankissa Unioninkatu 20, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Lisäksi käsitellään periaatepäätös TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n fuusioitumisesta Mei-jerialan Ammattilaiset MVL ry:hyn. Käsitellään sääntömuutos pykälään 14 (uusi sääntö):- Yhdistys purkautuu, jos yhdistyksen kokouksessa kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa. - Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi lankeaa sen omaisuus rekiste-röidylle yhdistykselle, joka jatkaa yhdistyksen harjoittamaa sosiaalista toimintaa maidon-jalostusalalla toimivan henkilöstön hyväksi. Päätetään, että TKL:n terveys- ja kuntolomat ry purkautuu ja että yhdistyksen omaisuus siirtyy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle.Espoossa 17.3.2015TKL:n terveys- ja kuntolomat ryHallitus

Meijeriväen eläkeryhmän VUOSIKOKOUS pidetään perjantaina 28.8.2015 klo 17.30 m/s Silja Symphonylla, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: edellisen ja tulevan vuoden toi-minta sekä valitaan toimikunnan jäsenet seuraavalle toimintavuodelle.Meijeriväen eläkeryhmäToimikunta

Mitä päälle juhliin?Mene sellaisena kuin olet. Se ei aina kuitenkaan sovi, vaikka nykyisin pukeu-tuminen onkin varsin vapaata. Ellei kut-sussa ole erityistä mainintaa pukeutu-misesta, jokainen noudattaa tyyliän-sä ja maalaisjärkeä muistaen, että yli-pukeutuminen on yhtä tyylitöntä kuin alipukeutuminen. Kun kutsukortissa on mainittu pukeutumiskoodi, sitä on kohteliasta noudattaa, ja siten osoit-taa kunnioitusta kutsun lähettäjälle ja tilaisuudelle.

Vapaamuotoisilla kutsuilla perheen tai ystävien kesken asu on useimmiten vapaa, mutta jos vieraittesi pukeutuvan tietyllä tavalla, mainitse siitä kutsukor-tissa tai ylipäätänsä kutsun yhteydessä.

Naisen asu noudattelee perinteises-ti miehen asua eli miehen pukeutumis-koodi määrää mitä nainen pukee ylleen. Naisilla on tosin paljon suurempi va-paus valita pukunsa pituus, väri, kuosi, kangas, asusteet jne.

Pukeutumiskoodit eivät tarkoita si-tä etteikö asuissa voisi käyttää myös omintakeisuutta (kuten esimerkiksi vä-rit, kankaat ja asusteet), kunhan vain pe-rusasioita noudatetaan.

Tumma puku on miehen yleisin juh-lapuku. Siihen voi pukeutua sekä päi-vällä että illalla. Tumma puku on joko musta, tumman sininen tai tumman harmaa - joka tapauksessa yksivärinen. Paita ja solmio ovat tilaisuudesta riip-puen juhlavat, hautajaisissa solmio ai-na musta. Naisella on yllään juhlava leninki, hame-pusero yhdistelmä tai housupuku.

Lähteetwww.kaikkijuhlista.fi www.teja.fi/pukeutuminen/37.html


MVL:n 70–VUOTISJUHLA- JA LIITTOKOKOUSRISTEILY TUKHOLMAAN28.-30.8.2015 m/s Silja SymphonyllaMeijerialan Ammattilaisten liittokokousviikonloppua vietetään 28.-30.8.2015 Helsinki-Tukholma-Helsinki –risteilyllä. Risteilyalukse-na toimii m/s Silja Symphony. TKL:n vuosikokous pidetään ennen risteilyä perjantaina 28.8. klo 10.00 alkaen tapahtumatalo Bankissa, Unioninkatu 20, Helsinki.Risteily alkaa perjantaina 28.8.2015 lippujen jaolla Helsingin Eteläsataman Olympiaterminaalissa, (Olympiaranta 1). Laiva lähtee klo 17.00 ja saapuu Tukholmaan lauantaina 29.8.2015 klo 9.30. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee klo 16.45 ja Helsingissä se on sunnuntai-na 30.8.2015 klo 9.55.

Kysy elokuussa vapaita paikkoja liiton toimistosta puh. (09) 6156 611

Lisätietoa www.mvl.fi sekä Tomi Seppä, puh. 040 675 3070 tai [email protected]

Liitto-Orava viihdyttää liittokokousväkeä parhaansa mukaan.

SILLAI KAI!

Sunnuntai 30.8.2015klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjollaklo 09.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Majoitusvaihtoehdot ja hinnat ajalle 28.-30.8.2015: A2-luokka (kahden hengen hytti) 149 €/jäsen, 224 €/avecA4-luokka (neljän hengen hytti) 109 €/jäsen, 184 €/avecPromenade (kahden hengen hytti) 139 €/jäsen, 214 €/avec

Yhden hengen hytti lisähinnasta:lisämaksu A-luokan hyttiin 68 € ja Promenadeen 63 €. Hinta sisältää- risteilymatkat Helsinki-Tukholma-Helsinki

valitussa hyttiluokassa- kaikki ruokailut juomineen (kaksi meriaamiaista, Tervetuloa ti-

laisuuden, kokouslounaan, buffet-illallisen ja juhlaillallisen sekä kokouskahvit ja hedelmät)

Matkalle tarvitset voimassaolevan passin tai kuvallisen henkilökortin.Lisätietoa Silja Symphonysta osoitteessahttp://www.tallinksilja.com/fi/web/fi/silja-symphony

MVL:n 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeilyn ohjelma:Perjantai 28.8.2015klo 10.00 TKL:n vuosikokous, Tapahtumatalo Bankklo 12.00-13.00 lounas TKL:n vuosikokoukseen osallistuneille,

Tapahtumatalo Bank. klo 13.00-14.30 Helsinki-kiertoajelu TKL:n vuosikokoukseen osallistu-

neille. Lähtö Tapahtumatalo Bankilta ja paluu Olympiaterminaalille. TKL:n lounaalle ja kiertoajelulle etukäteen ilmoittautumiset 17.8.2015 mennessä: www.mvl.fi/oheistapahtumat

klo 15.30-16.30 Lippujen jako terminaalissa, laivaan nousu ja majoittuminenklo 17.00 Laiva lähtee. klo 17.00 Tervetuloa risteilylle! Tervetulomaljan tarjoaa Ecolab, kokousosasto, kansi 6.klo 17.30-19.00 Aluekokoukset, kokousosasto, kansi 6. klo 17.30 Eläkeryhmän vuosikokous, kokousosasto, kansi 6. klo 20.00 Buffet-illallinen, illallisen tarjoaa Sealed Air, Grande Buffet, kansi 6.

Lauantai 29.8.2015klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjollaklo 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan klo 10.00-11.00 Yhdysmieskokous, kokousosasto, kansi 6.klo 11.00-12.00 Jäsentarkastus, Atlantis Palace, kansi 7.klo 11.00-18.00 Yhteistyökumppaneiden ja MVL:n yhteinen näyttely,

Atlantis Palace, kansi 7.klo 12.00-14.00 MVL:n 70. liittokokous, Atlantis Palace, kansi 7.klo 14.00 Kokouslounas, lounaan tarjoaa Kiiltoclean, Grande Buffet, kansi 6. klo 15.00-16.00 Juhlapäivätanssit, Atlantis Palace, kansi 7.klo 15.00-16.00 Työttömyyskassan kyselytunti, kokousosasto, kansi 6.klo 16.00-17.00 Näyttelyyn tutustuminen, Atlantis Palace, kansi 7.klo 16.45 Laiva lähteeklo 17:00 Kokousmalja! Maljan tarjoaa Holiday Club, Atlantis Palace, kansi 7.klo 17.15 Liitto-Orava viihdyttää kokousväkeä, Atlantis Palace, kansi 7. klo 21.00 MVL 70 vuotta á la carte -juhlaillallinen, Seaport, kansi 6. Tumma Puku.

198198

Eliel Saarisen tie 200400 Helsinki

Cryovac: 020 74 74 400Diversey: 020 74 74 200


Cryovac: 020 74 74 [email protected]

Diversey: 020 74 74 [email protected]

198198






198198






®

YHTEISTYÖKUMPPANINNE KOKONAISHYGIENIARATKAISUISSA

Pesu- ja desin ointiaineiden lisäksi Ecolab tarjoaa myös kaikki laitteet ja välineet pintojen puhdistukseen ja desin ointiin, kemikaalien turvalliseen annosteluun ja varastointiin, konsentraation määrittelyyn ja seurantaan sekä laaduntarkkailuun.

Kysy lisätietoja laajasta laitevalikoimastamme edustajiltamme.

Oy Ecolab AbPL 80 (Piispanportti 10)

02201 EspooPuh. 020 7561 400Fax 020 7561 498

Myyntipalvelu0800-1-39655

www. .ecolab.eu

Connexx Käyttäjäystävällinen

annostelujärjestelmä

OxyGen - Valmis ClO2 -yksikkö ITEC - “All in One” hygienia-asema

Annonce 176x122.indd 1 19-09-2013 10:26:06


Tanssilavalle vie liikuntaRomantiikallakin on yhä sijansa, laulaja vakuuttaa

Kesään kuuluu tanssilava, mutta kuviot parketilla ovat muuttu-neet. Tanssi on monelle ennen kaikkea sosiaalinen harrastus ja hyvää liikuntaa. Lavatansseihin tullaan iästä, säädystä ja asemas-ta riippumatta. Kaikkia yhdistää halu tanssia.

Aavan meren tuolla puolen, jossa-kin on maa”, lauletaan Unto Mo-nosen tangossa. Oikeasti kaivattu satumaa sijaitsee kesäisen järven

rannalla, siellä missä parketti on liukas, tans-sikengät kiiltävät ja kukkamekot hulmuavat.

Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen, ba-sisti ja laulaja Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja jo yli kolmenkymmenen vuo-den ajan. Tanssilavakulttuuri on hänen mu-kaansa muuttunut.

– Nykyään lavoilla käy entistä enemmän ihmisiä, joille tanssi on nimenomaan harras-tus ja liikuntamuoto.

Hartelinin mukaan perinteisten hump-pien ja tangojen rinnalle ovat tulleet latta-rit, muun muassa salsat, ja hitaat valssit, jot-ka vaativat tanssijoiltaan aikaisempaa enem-män taitoa. Suosioon on noussut myös esi-merkiksi bugg, jivestä jalostettu tanssi.

– Television Tanssii tähtien kanssa -ohjel-malla on ollut varmasti oma vaikutuksensa.

Liikuntasuositus tanssien täyteenTakavuosina tansseissa käytiin ensisijaisesti kumppania etsimässä.

Nykyään parkettien partaveitsillä saat-taa olla päällimmäisenä mielessä se, että tutkimustenkin mukaan lavatanssiliikun-ta riittää täyttämään viikoittaisen terveys-liikuntasuosituksen. Sen mukaan aikuinen tarvitsee 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa kestävyysliikun-taa.

Tanssilla on todistetusti monia terveys-vaikutuksia lihaskoordinaation kehittämi-sestä aina psyykkiseen hyvinvointiin asti.

Vievätkö siis otetut askeleet, anaerobi-nen liikunta sekä poltetut kalorit päähuo-mion – ja romantiikka jää kakkoseksi?

– Ei kyllä ihan näinkään. Ainakin soit-tajien korokkeelta näkee hyvin, että tans-silavalla ihmiset kohtaavat toisiaan. Siellä syntyy kauniita tarinoita, Hartelin toteaa.

Ujollekin mahdollisuusHartelin pohtii, että tanssi tarjoaa ujommalle ja jäyhemmällekin miehelle tyylikkään tavan lähestyä vastakkaista sukupuolta.

– Tämä perusasetelma ei tule varmaan muuttumaan ihan pian. Se lupaa jatkossa-kin töitä meille lavoja kiertäville muusikoil-

TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI, UPTANSSIKUVAT: PEKKA SIPOLA

le, hän myhäilee. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n tie-

dottaja Kirsi Suoniemi vahvistaa havainnon. Tanssilavakulttuuri on voimissaan, mutta se muuttuu.

– Tanssitaito ei siirry enää perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Tilalle ovat tulleet tans-sikurssit ja leirit, joita ei ennen ollut.

Tansseja ei ole enää jokaisella seurojen-talolla. Lavoja on vähemmän, mutta ne ovat isompia. Nykyään suuren huvikeskuksen la-valle saattaa mahtua kerralla vaikkapa tu-hat tanssijaa.

Myös kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on

Mies vie ja nainen seuraa. Siinä ovat pa-ritanssin suola ja sokeri, sanoo Seura-tanssiliiton tiedottaja Kirsi Suoniemi.


koventunut. Toisin kuin vaikkapa isovan-hempiemme aikaan, tanssilava ei ole mikään itsestäänselvyys. Muita ihmisiä voi tavata vaikkapa liikuntasalissa tai somessa.

– Tanssi pärjää kuitenkin kilpailussa. Sii-nä yhdistyy mainiolla tavalla musiikki, lii-kunta ja sosiaalisuus, Suoniemi vakuuttaa.

Perinteiset roolit kunniassaTanssilavan romantiikasta osa saattaa liittyä siihen, että bändin aloittaessa esiin nousevat perinteiset sukupuoliroolit. Mies hakee ja vie, nainen antaa luvan. Naiset saavat hakea peri-aatteessa vain omalla vuorollaan.

– Se, että toinen osaa viedä ja toinen seu-rata, on lavatanssin suola ja sokeri. Sopivassa suhteessa niistä syntyy tanssin hurmio, Suo-niemi miettii.

Vieläkö on lopuksi esitetään klassikkoky-symys: Pääsiskös saatille?

– Sitä taidettiin käyttää enemmän siihen aikaan, kun daameja kuskattiin polkupyörän tarakalla. Nykyään tanssilavoille tullaan taval-lisesti omilla autoilla ja usein jopa satojen ki-lometrien päästä, Kirsi Suoniemi naurahtaa.

– Nykyaikana kysytään ennemmin: Mis-sä huomenna tanssitaan?

Katso lavatanssi-ilmoitus sivulla 5.

Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja yli kolme-kymmentä vuotta.

Maidontuotanto, meijerit ja kuluttajat Isossa-Britanniassa

TEKSTI ANNA MARIE THØGERSENALKUPERÄINEN TEKSTI JULKAISTU MAELKERITIDENDE 6/2015KUVAT: COLOURBOX

Maitotilat ja maidontuotantoMaitotilojen määrän väheneminen ja tilo-jen koon kasvu on nähtävissä lähes kaikis-sa teollisuusmaissa. Tilojen lopettamisaste on Isossa-Britanniassa kuitenkin alhaisem-pi (-3,2 %) EU-27-keskiarvoon (-6,5 %) ver-rattuna. Vuonna 2010 maassa oli 15 000 mai-totilaa, kun taas vuonna 2013 niiden määrä oli 14 000. Tilojen karjalauman keskimääräi-nen koko kasvoi näiden neljän vuoden aika-na 121 lypsylehmästä 126 lehmään.

Vuosi 2013–2014 oli erittäin hyvä mai-dontuotannon kannalta hintojen nousun, sääolojen ja kohtuullisten ruokintakustan-nusten suhteen. Näiden ansiosta maidon-tuotanto kasvoi vahvasti ja nousi korkeim-malle tasolle yhdeksään vuoteen, 13,8 mil-jardiin litraan.

MeijeriteollisuusMonen Ison-Britannian meijerin omistajana on kansainvälinen yritys, kuten Arla Foods, Müller Wiseman Dairies, Glanbia Cheese (Irlanti ja Yhdysvallat) tai Caledonian Chee-se Company (ranskalainen Lactalis).

Meijereitä on Isossa-Britanniassa yhteen-sä 400, joista 85 prosenttia käsittelee vain yh-den prosentin Isossa-Britanniassa tuotetusta 13,8 miljardista maitolitrasta. Toisaalta viisi

Ison-Britannian suurinta meijeriä käsittelee yli 60 prosenttia maassa tuotetusta maidosta.

Viisi suurinta Ison-Britannian meijerite-ollisuutta johtavaa yritystä (sekä niiden ar-vioitu vuosina 2013–2014 käsittelemä mai-tomäärä miljoonina litroina) ovat seuraavat:• Arla Foods, eurooppalainen maitotilojen

omistama osuuskunta (3 200 miljoona lit-raa).

• Müller Wiseman Dairies, saksalainen yk-sityisomisteinen meijerialan yritys (2 800 miljoonaa litraa).

• Dairy Crest, julkinen brittiläinen osakeyh-tiö (2 500 miljoonaa litraa).

• First Milk, brittiläinen maitotilojen osuus-kunta (700 miljoonaa litraa).

• United Dairy Farmers, brittiläinen meije-riosuuskunta (500 miljoonaa litraa).Yrityksissä on kuitenkin tapahtunut muu-

toksia. Dairy Crest myi viime vuoden mar-raskuussa noin 1 300 miljoonan litran mai-toliiketoimintansa Müller Wiseman Dairie-sille. Kaupan vahvistumisen jälkeen Dairy Crest keskittyy juuston, pakatun voin ja le-vitteiden sekä herapohjaisten tuotteiden tuo-tantoon. Juuston tuotantoon kuuluu Dai-ry Crestin markkinajohtaja, Cathedral Ci-ty -tuotemerkki. Ison-Britannian kilpailuvi-ranomaiset eivät kuitenkaan ole vielä hyväk-syneet kauppaa.

Sekä osuuskuntana toimivat että yksi-tyiset meijeriteollisuuden yritykset tekevät merkittäviä sijoituksia Isossa-Britanniassa. Viiden suurimman meijeriteollisuuden yri-tyksen vuosittainen pääomasijoitus on ylit-tänyt 100 miljoonaa Ison-Britannian puntaa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.

Maitotuotteiden valmistusLähes puolet Ison-Britannian meijereiden ostamasta maidosta käsitellään nestemäi-seksi maidoksi. Maidon jälkeen tärkeimpiä kulutustuotteita ovat juusto, maitojauhe, voi, kerma ja maitotiiviste.

Suurin osa Isossa-Britanniassa valmistet-tavista maitotuotteista on tarkoitettu ihmis-ravinnoksi, ja niistä yli 70 prosenttia paka-taan myyntiin kuluttajille. Tästä suurin osa on tuoretuotteita, nestemäistä maitoa tai jo-gurttia, jotka toimitetaan myyntiin kylmäja-

keluketjun kautta. Ison-Britannian maidontuotanto ei rii-

tä vastaamaan paikalliseen kulutukseen, ja maitotuotteiden maahantuontimäärät ovat suhteellisen suuret.

Markkinat ja jälleenmyyjätElintarvikemarkkinoita hallitsee neljä suurta jälleenmyyjää, joiden osuus koko Ison-Bri-tannian myynnistä on 73 prosenttia. Suurim-pana on Tesco (markkinaosuus 28 %), jonka jälkeen tulevat Asda (18 %), Sainsbury’s (17 %) ja Morrisons (11 %). Niiden yhteenlas-kettu osuus on kuitenkin pienenemässä hal-paketjujen, kuten Aldin (4,8 %) ja Lidlin (3,6 %) kasvattaessa myyntiään.

Viime vuosina useat suuret jälleenmyyjät ovat ottaneet käyttöön niin kutsutut integ-roidut hankintajärjestelyt (Integrated Supp-ly Arrangements), jotka ovat ainutlaatuisia Ison-Britannian meijeriteollisuudessa. Täs-sä järjestelmässä jälleenmyyjä saa tilaaman-sa nestemäisen maidon yksinomaan tietyil-tä maitotiloilta.

Maitotuotteet ja kuluttajatIson-Britannian meijeriteollisuuden pää-osaaminen keskittyy kuluttajamarkkinoiden tarpeisiin vastaamiseen. Suurin osa tuotteis-ta on valmiiksi pakattuja, suoraan nautitta-vaksi tarkoitettuja tuotteita.

Erilaisia maitolaatuja tarkasteltaessa ke-vytmaidon markkinaosuus jatkaa kasvu-aan, ja sen osuus kotitalouksien maidon-kulutuksesta on tällä hetkellä 59 prosent-tia. Rasvattoman ja vähärasvaisen maidon osuus on noussut viimeisen 15 vuoden ai-kana 13 prosentista 18 prosenttiin. Pitkään jatkuneen laskun jälkeen täysmaidon osuus on ollut korkeampi viimeisen kolmen vuo-den aikana, johtuen osittain määräalennuk-sista ja mahdollisesti myös suuresta synty-vyydestä, sillä maassa suositellaan täysmai-toa 1–5-vuotiaille.

Pakkausmateriaaliin liittyen muovipak-kauksissa myytävän nestemäisen maidon osuus jatkaa kasvua ja on lähes 88 prosent-tia jälleenmyyjien myymistä maitopakkauk-sista.

Juuston myynti jatkaa kasvuaan, tosin vii-



me vuosia maltillisemmin. Juuston myyn-timäärä kotitalouksiin kasvoi 1,1 prosentil-la. Pehmeän juuston sektori kasvoi voimak-kaasti vuonna 2013 (13,5 prosenttia määräs-sä ja 14,9 prosenttia arvossa mitattuna), ja miedon cheddar-juuston myynti jatkaa las-kuaan heijastaen kuluttajien mieltymystä pi-dempään kypsytettyihin juustoihin.

Jogurtin myyntiluvut ovat suuria, sil-lä tuoremaitotuotteiden myynti jatkaa va-kaata kasvuaan. Vaikka jogurtin myynti las-ki vuonna 2012, sen kulutus kuitenkin nou-si 30 prosenttia kymmenen vuoden aikana vuodesta 2002 vuoteen 2012. Tähän ovat vai-kuttaneet merkittävästi probioottiset ja pre-bioottiset jogurtit ja juotavat jogurtit.

Lähteet:Vuoden 2014 päivitetty versio Dairy UK:n jul-kaisusta The White Paper 2013.Viiden suurimman meijerin verkkosivustot.

(Miljoona litraa) 2013 %

Yhteensä saatavana 13 541 +0,7Nestemäinen maito 6 862 +0,7Voi 298 +0,1Juusto 3 553 -4,5Kerma 297 +21,5Maitotiiviste 290 +0,3Maitojauhe 1 111 +19,9

Jogurtti 276 +3,5Muut 398 +16,0Vienti 473 +1,3

Raakamaidon käyttö maitotuotteiden val-mistukseen ja muutos prosentteina vuodesta 2012 vuoteen 2013.

Tuote Yhteensä

Nestemäinen maito 90 340Jogurtti 132 306Voi 66 330Juusto 468 154

Isoon-Britanniaan vuonna 2013 maahantuo-dut maitotuotteet: nestemäinen maito, jo-gurtti, voi ja juusto tonneissa, pääasiassa muista EU-maista.

Tuote Yksikkö Määrä

Tuore nestemäinen maito ml 1 503- Täysmaito ml 294- Kevytmaito ml 1 051- Rasvaton maito ml 158Iskukuumennettu maito ml 3Juusto, yhteensä g 114- Kovat juustot, cheddar g 64- Kovat juustot, muut paikalliset g 7- Kovat juustot, ulkomaiset g 8- Pehmeät juustot g 35Kerma ml 25Jogurtti ml 195Tuoreet jälkiruoat ml 41Voi g 41

Maitotuotteiden kulutus keskimäärin henkilöä kohti viikossa vuonna 2012.

Jälleenmyyjä Määrä

Marks & Spencer 40Waitrose 60Asda 250Sainsbury’s 300+Osuuskunta 200+Tesco 700

Integroidut hankintaketjusuhteet nestemäi-sen maidon markkinoilla: maitotilat (määrä) suhteessa tiettyyn jälleenmyyjään.

Ison-Britannian maidontuotanto keskittyy yhä enemmän Lounais- ja Luoteis-Englantiin, ja määrissä on tapahtunut merkittävä siirtymä Eng-lannista Walesiin, Skotlantiin ja Pohjois-Irlantiin. Tämän kehityksen voi-daan olettaa jatkuvan.

Maitomaa – laitumella jo vuodesta 1915

TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ, MINNA RÄSÄNEN-KÄKI

Vuosi 2015 on juhlavuosi myös Maitomaalla. Meijeri täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Historiansa aikana meijeri on käynyt läpi monta maatalouden murrosvaihetta, mutta selvinnyt niistä kaikista menestyksekkäästi vankan ammattitaitonsa ja epäilemättä myös savolaisen luovuutensa ansiosta.

Osuuskunta Maitomaa sai alkunsa Suonenjoella vuonna 1915, kun joen yli vievän sillan korvaan perustettiin Suonenjoen Osuus-

meijeri (SOM). Se oli ensimmäiset vuosi-kymmenensä paikallinen maidon jalostaja, jonka tärkein tuote oli voi. 1950-luvulla toi-mialue kasvoi naapurimeijereiden sulkies-sa ovensa, osa näistä fuusioitiin Suonenjoen Osuusmeijeriin. Tuotevalikoima monipuo-listui ja meijeri vastasi toisesta Naarajärvellä sijainneesta toimipaikastaan myös Pieksämä-en seudun maitohuollosta.

1980-luvun alussa osuuskunnan nimi muutettiin vastaamaan laajentunutta toi-mialuetta. Suonenjoen Ympäristön Osuus-

meijeri oli yksi Valion rakenne-muutoksen ensi vaiheen voittajis-ta. Maidon pakkaamisen lopet-tamisen jälkeen toiminta kes-kitettiin Suonenjoelle, missä valmistetuilla erikoistuotteilla raejuustolla ja Voimariinilla oli markkinoita kautta maan.

Suomen liittyminen Euroopan Unioniin sai 1990-luvulla aikaan perusteel-lisia muutoksia. Valion aloitteesta jalostavi-en meijereiden lukua pyrittiin nopeasti vä-hentämään. Suonenjoen meijerin tuotanto-tilat oli kaksi vuotta vuokrattuna Valiolle ja tuotanto suunniteltiin ajettavaksi alas vuo-den 1996 loppuun mennessä. Meijerin hal-

linto ja maidontuottajat halusivat kuitenkin jatkaa jalostusta, mi-

kä merkitsi irtautumista Valio-yhteistyöstä.

Uutta itsenäistä alkua vuonna 1997 korosti osuus-

kunnan nimen muutos, syntyi Osuuskunta Maitomaa. Meije-

rin tuotevalikoimaa laajennettiin uu-delleen tuoretuotteisiin. Toiminnan volyymi kasvoi riittäviin mittoihin, kun markkinoin-tiyhteistyö Ingman Foodsin kanssa alkoi toi-mia täysillä.

Arlan tulo Ingman Foodsin omistajaksi muutti Osuuskunta Maitomaan asemaa vä-hitellen.



2010-luvulle tultaessa Arla ilmoitti lopettavansa Suonenjoella valmistettu-jen tuotteiden markkinoin-nin. Yhteistyön kariuduttua meijeri joutui omin voimin hakemaan uudelleen sijansa kaupoissa.

Osuuskunta Maitomaa on viime vuosina tehnyt histo-riansa suurimmat investoin-nit ja laajentanut tuotevalikoi-maansa UHT-tuotteisiin. Uu-sien tuotteiden ja yhteistyö-kumppaneiden avulla meijeri

on vahvistanut asemiaan ko-timaan markkinoilla. Vien-tikanavatkin ovat auki sekä voille että UHT-tuotteille.

Edelleen Suonenjoel-la toimiva Maitomaa on parin viime vuosi-kymmenen aikana kas-vanut perustamisaikojen

paikallismeijeristä val-takunnalliseksi toimijak-

si. Osuuskunta on maam-

me itsenäisistä jalostavista meijereistä suu-rin. Meijeri on saanut parin viime vuoden aikana runsaasti uusia tuottajia. Omilta tuot-tajilta kerättävä maitomäärä riittää lähitu-levaisuudessa täyttämään meijerin jalostuk-sen tarpeet.

Tänään Maitomaa on innovatiivinen, vahva ja monipuolista maidonjalostusta harjoittava meijeriosuuskunta, johon kuu-luu noin 170 jäsentä Etelä- ja Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Karjalan alueelta. Mai-tomaa jalostaa noin 70 miljoonaa litraa mai-toa vuodessa ja meijerissä työskentelee 53 maidonjalostuksen ammattilaista. Näiden monipuolisten osaajien käsissä puhdas suo-malainen maito muuttuu raejuustoksi, voik-si, nestemaidoksi, terveellisiksi välipaloiksi sekä kuntoilijoiden suosimiksi palautusjuo-miksi. Osuuskunta Maitomaan liikevaihto vuonna 2014 oli noin 54,5 miljoonaa euroa.

Juhlavuoden kunniaksi Maitomaan lo-go ja omien tuotteiden ulkoasut uudistettiin.

100-vuotisen taipaleen pääjuhla järjeste-tään elokuun puolessa välissä ja juhlavuotta juhlistetaan myös heinäkuussa Suonenjoel-la järjestettävien Mansikkakarnevaalien ava-jaiskulkueessa näyttävällä kokoonpanolla.

Maitomaa jalostaa noin

70 miljoonaa litraa maitoa vuodessa ja meijerissä

työskentelee

53 maidonjalostuksen

ammattilaista.


Uuden keskusjärjestön strategia painottaa tulevaisuuden työelämää

Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitys-työhön osallistuvat ammattiliitot kokoontui-vat 25.5.2015 Helsingissä. Tapaamisessa lii-tot tarkensivat hankkeen aikataulua ja päät-tivät järjestön strategiasta.

Aiesopimus uudesta keskusjärjestös-tä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016. Toiminnan aloittamiseen liittyvät val-mistelut ajoittuvat syksyyn 2016. Varsinaisen toimintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa.

Hanketta vetävä projektipäällikkö Juha Heikkala painottaa, että suomalaisen pal-kansaajakentän rakenneremontin taustal-la vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työnteossa ja työmarkkinoilla.

– Uuden keskusjärjestön toiminta-ajatus

on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevaisuudessa. Palkansaajat katsovat eteenpäin, ja näkymää työelämäs-tä muokataan kymmenen vuoden päähän.

– Järjestöä synnyttäville liitoille on tärke-ää, että nuoret ottaisivat muutoksen omak-seen. Moniarvoisuus, sitoutumattomuus ja digitalisaation verkottamassa maailmassa kansainvälisyys ovat hankkeen avainsanoja. Keskiöissä ovat myös koulutus ja merkityk-sellinen työ.

Heikkala muistuttaa, että selvitystyöhön ilmoittautuneet 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa.

– Hankkeeseen osallistuu liittoja kaikis-ta nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ul-kopuolelta. Mukaan voi edelleen liittyä myös

uusia liittoja. Seuraava liittojen kokous pidetään mar-

raskuussa. Ennen sitä hanketta vievät eteen-päin työryhmät.

Selvityshanketta ohjaavan ryhmän pu-heenjohtajana toimii Julkisten ja hyvinvoin-tialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, varapuheenjohtajina Vakuutusvä-en Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Po-rokari. Tulevaisuus- ja strategiatyöryhmää vetää Julkis- ja yksityisalojen toimihenki-löliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlaja-mäki.

Uuden keskusjärjestön selvitystyö-tä voi seurata hankkeen verkkosivuilta www.uusikeskusjarjesto.fi.

TYÖMARKKINOILTA

Kunnon työn päivää vietetään syksyllä 7. lokakuuta, jo kah-deksatta kertaa. Kampanjapäivän taus-talla ovat SAK, STTK, Akava, SASK sekä TEM:n Työelämä2020 -hanke. Kansain-välisesti päivän on lanseerannut ay-liik-keen maailmanjärjestö ITUC ja sitä vie-tetään yli 60 maassa.

Haluamme innostaa työpaikkoja, työporukoita ja ihan yksittäisiä ihmisiä

viettämään Kunnon työtä! Haastamme teidät mukaan 7.10.2015 juhlimaan, pal-kitsemaan kunnon työn tekijöitä tai kes-kustelemaan hyvästä työelämästä. Tyy-li on vapaa!

Lisätietoja ja ideoita Kunnon työn päivän viettoon löydät verkkosivuilta www.kunnontyo.fi

Työllisyys- ja kasvusopimus luo vakautta ja turvaa ostovoimaaSTTK:n hallitus hyväksyi 15.6.2015 neuvot-telutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson, vuoden 2016, palkkaratkaisus-ta. Palkkojen yleiskorotus on 16 euroa kuu-kaudessa, kuitenkin vähintään 0.43 prosent-tiyksikköä. Myös työttömyysvakuutusmak-sun korotuksesta sovittiin.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on

tyytyväinen ratkaisuun.– Yleiskorotus tulee kaikille. Sopimus tur-

vaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa vai-keana jatkuvassa taloustilanteessa ja edistää palkkatasa-arvoa. Sopimus tuo työmarkki-noille vakautta ja ennustettavuutta sekä tu-kee talouskasvua ja työllisyyttä.

Työttömyysvakuutusmaksut nousevat en-

si vuonna työnantajilla ja palkansaajilla 0,5 prosenttiyksikköä

Korotukset toteutetaan toisen sopimus-jakson alusta lukien. Ratkaisu sitoo kaikkia työ- ja virkaehtosopimusosapuolia, jotka il-moittivat omille keskusjärjestöilleen vuon-na 2013 solmineensa työllisyys- ja kasvuso-pimuksen mukaisen ratkaisun.


Juha Heikkalasta palkansaajien keskusjärjestöhankkeen projektipäällikkö

Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvityshank-keen projektipäällikkönä aloitti huhtikuussa yh-teiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala.

Heikkala työskentelee ennakoinninasiantun-tijana valtakunnallisessa liikunta- ja urheiluor-ganisaatiossa Valossa. Hän on ollut mukana pe-rustamassa vuonna 2013 toiminnan aloittanut-ta Valoa.

Hankkeen ohjausryhmä perustelee Juha Heikkalan valintaa vahvalla käytännön osaami-sella järjestöjen kehittämisessä. Heikkala on jul-kaissut lisäksi useita tutkimuksia järjestöjen joh-tamisesta ja strategioiden luomisesta.

Juha Heikkala työskentelee selvitykseen mu-kaan ilmoittautuneista liitoista muodostetun oh-jausryhmän alaisuudessa.

Vuoden STTK-laiseksi luottamusmiehek-si valittiin pääluottamusmies Heikki Niva-la Kemijärveltä. Nivala on METO - Metsä-alan Asiantuntijat ry:n jäsen. Hän työsken-telee pääluottamusmiehenä Suomen metsä-keskuksessa, joka on valtakunnallinen run-saan 500 työntekijän organisaatio.

Heikki Nivalan luottamusmiehen ura on kestänyt jo 37 vuotta. Palkinnon perusteluis-sa Nivalaa kiitetään kollegoiden ja työnanta-jan arvostamaksi edunvalvojaksi luonnonva-ra-alalla. Neuvotteluissa hän on määrätietoi-nen, sinnikäs ja luovia ratkaisuja etsivä. Hän on myös yhteiskunnallisesti aktiivinen toi-mija ja kuulijat mukaansa tempaava puhu-

Heikki Nivala Kemijärveltä on STTK:n Vuoden luottamusmies

ja. Henkilöstön edustajana häntä kiitetään lämpimäksi ja ihmiset aidosti huomioon ot-tavaksi.

STTK-lainen vuoden luottamusmies pal-kittiin 7.5.2015 Helsingissä keskusjärjestön suuressa luottamusmiestapahtumassa, joka kerää vuosittain satoja luottamus-henkilöitä. Palkinnolla halutaan korostaa henkilöstön edustajien tärkeää ja vaati-vaa työtä työelämän muutoksissa. Valin-nan tekee jäsenliittojen ehdotusten perus-teella STTK:n työelämän kehittämisen val-misteluryhmä

STTK SuomiAreenalla PorissaSTTK ja osa jäsenliitoistakin ovat taas vahvasti mukana Porin kesäisellä SuomiAreenalla.15.7.2015STTK:n pääkeskustelu Areenalla teemalla Elääkö Suomi-neito tulevaisuudessa palkalla, pääomilla vai perustulolla. Ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta teemasta keskustelevat Elin-keinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Matti Apunen, Per-heyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala ja apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Isännän ääntä käyttää STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja keskustelun vetää Finanssialan keskusliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula. Keskustelu käydään SuomiAreenan pihalla, osoitteessa Antinkatu 2.

16.7.2015Työministeriön järjestämä Työelämä 2020 -hankkeen keskustelu Eetunaukion lavalla. Myöhemmin samassa paikassa Veronmaksa-jain keskusliiton tilaisuudessa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola

ja muut keskustelijat pohtivat, nousevatko tällä vaalikaudella verot vai talous.

Samana päivänä Antti Palola on myös mahdollista nähdä hieman harvinaisem-massa yhteydessä, kun Tekstiili- ja vaate-tusteollisuus järjestää Porin Raatihuoneen puistossa catwalkin.

STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Emma Koskimaa puoles-taan on Porin torilla pohtimassa, mistä näitä rikkaita opiskelijoi-ta oikein tulee.

STTK:lla on Porissa myös muun muassa oma sidosryhmätilai-suus ja torstaina suuri, perinteinen aluetoimikuntien tapaaminen, jossa paikalla on useiden jäsenliittojen johtoa, aktiiveja ja jäseniä.Ajantasaista tietoa tapahtumista, paikoista ja kellonajoista löydät osoitteesta www.suomiareena.fi


Valion historiaa Oulussa

Idea juttuumme syntyi kevätkokouksessamme. Olemme useasti työpaikalla puhuneet vanhan Valion olemassa olosta ja sen aikaisista työtehtävistä. MVL: kin täyttää tänävuonna kunnioitettavat 70 vuot-ta, joten tuntui luontevalta kurkistaa Oulun alueen meijerihistoriaan.

Vanhan Valion synty

Ennen toista maailmansotaa Oulun alueen maidon tuotannosta huolehti pääasiassa neljä meijeriä. Nämä meijerit olivat Oulun Osuuskaupan meijeri, Limingan meijeri se-kä Oulujoen Kiviniemen ja Ylikylän osuus-kunta. Kaupankäynti maidolla oli silti villiä. Liminkalaiset myivät maitoa kaupunkilaisil-le ohi meijerin ja markkinoille pyrki yksityi-siä maitokauppiaita. Osa myyjistä myi tuot-teitaan myös ovelta ovelle. Villi kaupankäyn-ti johti lopulta siihen, että maidon hinta las-ki kovan kilpailun vuoksi. Kauppiaat pyrki-vät myymään tuotettaan naapurikauppiasta halvemmalla ja helposti pilaantuvaa tuotetta ei saanut jäädä myymättä. Kuluttajalle maito oli edullista kilpailusta johtuen, mutta tuot-tajat menettivät maidon halpuuden vuoksi tuloja. Oli uhka, että maidontuotanto kävisi

kannattamattomaksi. Tuottajilta alkoi kuu-lua soraääniä ja paine kaupan tervehtymi-seen alkoi kasvaa.

Oulun alueen meijeriosuuskunnat olivat jo 1930-luvulla neuvotelleet yhden isom-man osuuskunnan perustamisesta. Neuvot-telut eivät olleet tuottaneet tulosta. Ongelmia tuotti Limingan osuusmeijeri, joka halusi, et-tä liminkalaisten piti vuosisataiseen maidon-tuotantoon vedoten saada myydä maitonsa ensin. Tämä malli ei muille osuuskunnille kelvannut. Niinpä toiset neuvotteluissa mu-kana olleet osuuskunnat ehdottivat Valiolle, että se ryhtyisi huolehtimaan Oulun maito-markkinoista.

Sopimuksen synnyttyä vuonna 1937 Va-lio osti Oulujoen maidonmyyntiosuuskun-nan ja sen omistaman meijerin sekä asunto-lan. Kauppaan kuului myös Peltokadun ra-

kentamaton meijeritontti. Tuotanto jatkui vanhoissa tiloissa vuoteen 1939, jolloin uu-det tilat valmistuivat.

Valion kanssa tehty järjestely lopetti mai-don halpamyynnin, mutta oululaiset pääsivät nauttimaan uusista tuotteista. Tuotevalikoi-maan tulivat maitojen lisäksi jäätelö ja uuden meijerin valmistumisen myötä Edam-juus-to. Uutta meijeriä laajennettiin 1950-luvul-la. Maito pakattiin aluksi pulloihin. Piimää pakattiin Perga-pahvitölkkiin siihen saak-ka, kunnes 1960-luvulla nestemäisissä mai-totuotteissa siirryttiin PurePak -pakkauksiin. Jonkin aikaa maitotuotteet pakattiin myös muovipusseihin. Edamin valmistus sai uudet laitteet 60-luvulla ja sen valmistus jatkui Ou-lussa 1970-luvun alkuun. Jäätelön valmistus jatkui aina 80-luvun alkuun, jolloin uusi, ny-kyinen Maikkulan meijeri otettiin käyttöön.

TEKSTI: JOHANNA MOILANEN, KAISA HAURU


Entisen työntekijän muistelmia vanhalta ValioltaKävimme juttuamme varten haastattelemas-sa vanhalla Valiolla työskennellyttä työnteki-jää. Halusimme kerätä omakohtaisia tarinoi-ta entisajan työstä maidon parissa. Vierai-limme myyntimies Pasi Ojalla.

Pasi Oja tuli Valion palvelukseen 50-lu-vun lopulla. Työura piti sisällään kaksi työn-antajaa, Arinan ja Valion. Valiolla palvelus-vuosia kertyi 36 vuotta. Valiolle hän päätyi nuorena poikana työhönottajan kautta. Sii-hen aikaan eri tehtailla oli ns. työhönotta-jat, joilta käytiin kyselemässä töitä. Pasi Oja pääsi liuosvarastolle töihin AIV-rehusäiliöi-tä siirtelemään. Työ oli raskasta ja välillä hä-nen piti työskennellä jokapaikanhöylänä eri osastoilla. Ajan myötä, kauppakoulun käy-tyään, Pasi Oja yleni myyntitehtäviin, joissa työskenteli uransa loppuun saakka.

Vanhasta Valiosta Pasi Oja muistelee seu-raavaa. Työntekijöitä Valiolla oli noin 300. Ruokalassa ruoka oli työntekijöille ilmais-ta ja sillä katettiin pientä palkkaa. Hän ker-too, että maito tuotiin meijeriin maitoau-toilla, joiden kuskit nostelivat tonkat radal-le. Tonkat olivat hyvin painavia. Osa veti jo-pa 50-litraa maitoa. Vastaanotossa työsken-teli tonkankannenavaaja, joka työnkuvaan kuului kansien avaaminen valmiiksi, ennen kuin tonkka päätyi kaatolaitteeseen ja siitä meijeriin ja jatkokäsittelyyn.

Maitoautoilla oli jatkuva jono meijeril-le. Valion yläkerrassa tehtiin voita ja alhaal-la juustoa ja jäätelöä. Juuston valmistus oli rankkaa ja tehtiin käsityönä. Esimerkiksi pallojuustot pyöriteltiin vahassa käsin.

Koska työntekijöillä ei tuohon aikaan ol-lut yleisesti ammattikoulutusta, opetti työ-paikka tekijänsä. Töissä meijerillä oli paljon maaseudun tyttöjä ja poikia.

Tehtaanjohtajia Pasi Oja myös muiste-lee hymyssä suin. Ehkä suuripana ja näky-vimpänä erona nykyisiin tehtaanjohtajiin oli se, että entisajan johtajilla oli autokuski sekä koppalakki.

Lopuksi voitaneen sanoa, usean tapaa-miemme entisten valiolaisten perusteella, että ihminen voi lähteä Valiolta mutta Valio ei lähde ihmisestä.


Työttömyyden tai lomautuksen uhatessaIlmoittautuminen työnhakijaksiKaikkien työttömien ja lomautettujen tu-lee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon (TE) itse viimeistään ensimmäisenä työttö-myys-/ lomautuspäivänä. Työhakemus on pidettävä voimassa koko työttömyyden/ lo-mautuksen ajan.

Ilmoittautua voi sähköisesti osoittees-sa www.te-palvelut.fi tai käymällä TE-toi-mistosta. Ilmoittautuessa tulee muistaa ker-toa mihin työttömyyskassaan kuuluu. TE-toimiston lausunto työnhausta ja työttömyy-destä on päivärahan saamisen perusta. TE-toimisto toimittaa lausunnon suoraan työt-tömyyskassalle.

Päivärahan hakeminenPaperisia ansiopäivärahan hakulomakkeita saa TE-toimistosta, kassasta tilaamalla tai ne-tistä osoitteesta www.tyj.fi.

Hakemus tulee lähettää kassaan jälki-käteen kolmen kuukauden kuluessa liittei-neen postitse (JYTK, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki) tai sähköisen asiointipal-velun kautta, www.jytk.fi.

Päivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa jälkikäteen. Ensim-mäinen hakemus voi olla lyhyemmältä ajalta kuitenkin siten, että hakujakso päättyy sun-nuntaihin. Jokaisen päivän kohdalle on hake-mukseen merkittävä onko ollut työtön, työs-sä, sairas ym.

Hakemuksen liitteet:1. Palkkatodistus vähintään 26 työttömyyt-

tä edeltäneen työssäoloviikon ajalta, erik-seen: lomakorvaus, lomaraha, palkatto-mat poissaolot, viikkotyöaika ja työsuh-teen kesto.

2. Jos työsuhde ei ole kestänyt 6 kuukautta,

palkkatodistus koko työsuhteen ajalta se-kä niiden aikaisempien työsuhteiden palk-katiedot ja työsopimukset, jotka sisältyvät päivärahahakemusta edeltävään 28 kuu-kauden aikaan, mikäli niitä ei ole toimitet-tu kassaan aikaisemmin.

3. Irtisanomisilmoitus tai lomautusilmoitus.4. Etuuspäätös eläkkeestä, äitiys-, isyys- tai

vanhempainrahasta, kotihoidontuesta tai muusta etuudesta.

5. Työsopimuskopio ja palkkatiedot työttö-myyden aikaisista tuloista esim. keikka- tai osa-aikatöistä.

6. Lomautetuilla kopio sen kuukauden palk-kalaskelmasta, josta kyseisen hakujakson lomautuspäivät on vähennetty; mikäli kyse ei ole kokoaikaisesta lomautuksesta.

7. Sivutoimisilla yrittäjillä tai hakijoilla, joilla on yritystuloa kopio viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätöksestä.

TYÖTTÖMYYSTURVA

MAAKUNNISTA

MVL Keski-Suomen kerho ry

MVL Keski-Suomen sääntömääräinen syys-kokous pidetään näillä näkymin viikolla 39. Lisätietoa lomien jälkeen sähköpostilla/il-moitustaululla. Terveisin johtokunta.

MVL Etelä-Pohjanmaa veikkausliigaotteluisäntänäMVL Etelä-Pohjanmaa toimi otteluisäntänä, kun veikkausliigan joukku-eet Seinäjoen Jalkapallokerho SJK ja Rovaniemen Palloseura ROPS koh-tasivat 7.6.2015 Seinäjoella. Ottelua seuraamaan saapui 15 kerhon jäsen-tä. Ennen peliä otteluisäntä tarjosi vierailleen Vip-tiloissa maittavan lou-naan hyvien juomien kera. Ja jottei nälkä päässyt yllättämään, tarjottiin tauolla välipalaksi makkaraa ja juomaa!

Ottelu päättyi lopulta 0-1 lukemin ROPSille, mutta siitäkin huolimat-ta tilaisuudesta poistuttiin hyvillä mielin.Kari Harsia


Hakuaika 10.8 – 23.10.2015. Koulutus alkaa tammikuussa 2016.

Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi

Valiolaisessa organisaatiossa työskentelevien on ennen koulukseen hakemista keskusteltava asiasta lähimmän esimiehen kanssa.

AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO

Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on työpaikka meijerissä, mutta ovat vailla alan ammatillista koulu-tusta. Koulutus antaa valmiudet työskennellä meije-reiden mm. vastaanotto/yhteiskäsittelyn, eri meijeri-tuotteiden valmistuksen, laadunvalvonnan tehtävissä.

MEIJERISTI – AIKUISKOULUTUS

Hämeen ammatti-instituutista 24.4.2015 ja 12.6.2015 valmistuneet meijeristit:

Jenna Halla-ahoKirsi HärkönenPetri Karjalainen

Jukka MikkonenTaija NevalaMira NevalainenArttu OjalaRoosa Oja-Lipasti

Veli-Pekka OksanenAnni TamminenMiro Wadhwa

MVL:n stipendin sai Roosa Oja-Lipasti. Onnea ja me-nestystä uusille meijeris-teille!

Valmistujaiset 24.4.2015 HAMissa.

Onnea uudet meijeristit!

OPISKELU


Keväällä 1985 valmistuneet meijeristit kohtasivat Seinäjoella

Keho rapistuu mutta luonne pysyy samana

TEKSTI REIJO NAUSKA

Mallaskosken Panimoravintolassa: ylärivi vasemmalta Pentti Piirto, Hannu Laiho, Reijo Nauska, Juha Tikkala, Timo Panula, Tiina Kosonen, Jussi Jauhi-ainen, Tauno Lösönen ja Leila Säkkinen. Eturivissä vasemmalta Seija Oravainen, Anne Kautiainen, Anne Meriläinen, Iiris Ylöstalo ja Päivi Perttu.

Vuonna 1985, keväällä, suoma-lainen meijerimaailma sai käyt-töönsä uutta intoa ja osaamista. Vuonna 2015 suurin osa tuosta

intomielestä, mittavalla elämänkokemuk-sella vahvistettuna, kokoontui viikonlopun ajaksi Seinäjoelle tunnistamaan toinen toi-siaan sekä muistelemaan menneitä aikoja.

Kuusitoista meistä valmistuneista pääsi paikalle lauantaina 18.4. Innokkaimmat tu-livat Seinäjoen yötä ihailemaan jo edellisenä iltana ja osa asuikin jo valmiiksi paikkakun-nalla. Loput paikalle lupautuneista kerättiin yhteen tilaan Valion Seinäjoen toimipistee-seen, missä oli hetki aikaa katsella toisiam-me sekä muistin virkistimiä eli valokuvia.

Näin löytyi oppivuosien aikaisia ni-miä, joita yhdisteltiin kuvien kasvoihin, se-kä vaihdettiin tietoja ja muistikuvia kuvien henkilöistä ja mitä heille nykyisin mahtaa kuulua. Vuosia oli vierinyt meijerioppilai-toksesta poistumisen jälkeen ja jokaisella oli kerrottavaa väliin jääneistä vuosista.

Monenlaisia urapolkuja ja elämän-

vaiheita on koettu. Toisia työ oli kuljetta-nut enemmän ja kauemmas kun taas toi-set olivat edenneet pienemmillä muutok-silla. Osa meistä on luopunut meijerialasta omasta tahdostaan ja osa olosuhteiden pa-kosta toisten onnistuessa pitäytymään mai-donjalostuksen parissa. Työn lisäksi jokai-nen on saanut elää monivivahteista elämää, mikä on kuitenkin tärkeintä antia meille jo-kaiselle.

Koska olimme jo kouluaikoina innok-kaita ja oppimishaluisia, ei tapaamisem-me sisältänyt pelkästään vanhojen asioiden muistelua vaan yhdistimme tapaamiseen ly-hyen katsauksen Seinäjoen Valiosta sekä tu-tustumisen Mallaskosken Panimoon, joka myös ansiokkaasti ylläpitää elintarvikealan osaamista Seinäjoella. Tutustumiskäynnillä meitä valistettiin panimon historiasta ja ny-kytilasta sekä itse tuotteiden valmistuksesta. Panimoesittelyn päätteeksi saimme lyhy-en esittelyn itse tuotteista, joita Mallaskos-ken panimolla valmistetaan. Tosin osa nois-ta tuotteista jäi kokematta tällä vierailulla.

Riittoisan tietoiskun jälkeen siirryimme Uppalan Kartanolle aterioimaan sekä en-nen kaikkea jatkamaan hyvin alkanutta seu-ranpitoa. Kartanolta poistumista ennen tai-simme vielä pyörähtää yhden hitaan vals-sinkin.

Loppuiltakin sujui mukavassa seurassa Seinäjoen yössä musiikin parissa.

Runolliset savolaispojat jättivät meille myös muistoksi paitsi otsikon kuolematto-man viisauden niin myös Tauno Lösösen kiitosviestistä lainattuna:

”Matka Seinäjoelle oli mieleenpainuva ja toki tuli todistettua montakin asiaa itselleni, muun muassa se, että joskus vuonna 1982 alkanut ystävyys jatkuu yhä niin savolaisten, hämäläisten, pohjalaisten ja ”lappilaisten” kanssa. Jatkukoon se tästä eteenpäinkin.”

Toki muutkin osallistujat jättivät toisten-sa muistoihin viisaita sanoja hiljaisuudessa tutkiskeltaviksi.

Tapaamisesta kiitos kuuluu kaikille meille ja luonne pysyy ennallaan. Jälleen-näkemistä odotellen.

TAPAAMISIA


Juustomestari Stig Kaarlo (Kalle) Linde-man syntyi Myrsky-lässä 2.8.1920. Kalle oli kolmannen pol-ven juustomestari. Isoisänsä Karl toimi useilla paikkakun-nilla meijerinvuok-raajana ja juuston-valmistajana kuo-

lemaansa (1926) asti. Isänsä Martti toimi myöskin juustonvalmistajana, viimeksi apu-laisjuustomestarina Koskiston Osuusmei-jerissä Elimäelllä. Koskistoon Kallekin me-ni 17-vuotiaana ensimmäiseen meijerityö-hönsä. Jatkosota katkaisi tämän vaiheen. Kalle joutui heti sodan alettua kesällä 1941, 21-vuotiaana pioneeripataljoona 26 (10.Div.) mukana sotaan, josta hänet kotiutettiin marraskuussa 1944 kersanttina.

Sodan jälkeen Kalle hakeutui opiskele-maan meijerialalle. Hän suoritti meijeri-harjoittelun Loviisan, Kuninkaankylän ja Koskiston Osuusmeijereissä. Valmistuttu-

aan meijeriteknikoksi Valtion Maitotalous-opistosta vuonna 1950, Kallelle tarjoutui juustomestarin paikka Iitin Vuolenkosken Nikkilän Kartanomeijeriin. Hieman yli vuo-den kuluttua Kalle muutti Tekla-vaimonsa ja Brita-tyttärensä kanssa Iisalmeen Iisal-men Osuusmeijerin juustomestariksi. Seu-raavana vuonna syntyi perheeseen toinen tytär Pirjo. Iisalmessa Kalle työskentelikin 34 vuotta aina eläkkeelle siirtymiseensä vuon-na 1985 saakka.

Kallen tullessa taloon meijerissä tehtiin vielä tahkoemmentaljuustoa. Edamjuus-ton valmistuksen alkaessa 60-luvun alussa Iisalmi otti ensimmäisenä juustomeijerinä Suomessa käyttöön ns. perfora-menetel-män. Ehkä tästä johtuen Kallea ruvettiinkin juustomiespiireissä kutsumaan Perfora-Kal-leksi. Edamista siirryttiin Turunmaa-juus-toon vuonna 1981. Iisalmessa valmistetun Turunmaa-juuston laatu oli erinomaista heti alusta alkaen. Syksyllä 1981 Turunmaa voitti valtakunnallisessa juustonäyttelyssä ensimmäisen palkinnon ja vuonna 1983 se saavutti vastaavassa näyttelyssä näyttelyn

korkeimman pistemäärän ollen näyttelyn paras juusto.

Kalle oli monilla palkinnoilla palkittu juustonvalmistaja ja sosiaalisen luonteen-sa ansiosta hyvin pidetty ja arvostettu kolle-ga. Kallelle tärkeitä asioita perheen ja juus-ton lisäksi olivat isänmaa, musiikki ja teat-teri. Hän toimi Iisalmen Sotaveteraanien puheenjohtajana ja oli kutsuttu yhdistyk-sen kunniajäseneksi. Iisalmen vanhan kir-kon kirkkokuorossa Kalle lauloi 47 vuotta ja oli kuoron puheenjohtaja 20 vuotta. Lions-toiminta ja näytteleminen Iisalmen Nuori-soteatterissa olivat myös hänelle rakkaita harrastuksia. Teatterissa Kalle näytteli pa-rissakymmenessä roolissa ja hänet kutsut-tiin sen yhdistyksen kunniajäseneksi nro 1.

Juustoväki ympäri Suomen muistaa kai-pauksella iloista haitarinsoittajaa.

Muistokirjoituksen laativatJorma Linnarinne (Kallen serkku), emeritusjuustomestari ToholampiHeikki Riihimäki, emeritustoimitusjohtaja Iisalmi

MERKKIPÄIVIÄ

MeijeristiPAULA VASTAMÄKI

70 v. 26.7.2015 Urheilukentänkatu 3 C 54

30100 Forssa ei vastaanottoa

KäyttöpäällikköKALEVI SARIKKA

80 v. 28.7.2015 Saunakuja 16

60320 Seinäjoki ei vastaanottoa

AgrologiTATU TOLVANEN

80 v. 21.8.2015 Rauhankatu 13 C

50170 Mikkeli ei vastaanottoa

KoneenhoitajaLASSE MÄKINEN

75 v. 18.9.2015 Ristilammentie 13

50600 Mikkeli

MeijeristiKAIJA FORSBLOM

80 v. 3.10.2015 Lohentie 11 C 14 06150 Porvoo

ei vastaanottoa

In memoriam

JuustomestariStig K. Lindeman

2.8.1920 - 11.4.2015

9.10.201511.12.2015

Ilmoitushinnat: 4-väri aukeama 2 000 €1/1 sivu 1 200 €1/2 sivu 750 €1/4 sivu 500 €1/8 sivu 400 €

Ilmestyminen:

Maitotalous 2015

Aineistot: Tiedostomuoto: painokelpoinen pdf sähköpostina [email protected] ja faksivedokset 020 770 3023. Leikkuuvara 5 mm aineistoissa, jotka menevät leikkauksiin saakka.Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä 3 viikkoa ennen ilmestymistä.

MVL:n kerhot:Kerhon myymien ilmoitusten hinnasta 70 % tulee kerhon käyttöön.


■ Muistathan ilmoittaa jäsentiedoissasi tapahtuneista muutoksista liittoon. ■ Jos vaihdat työpaikkaa, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Laadi uuden työnantajasi kanssa

jäsenmaksun perintäsopimus sekä päättymisilmoitus entisen työnantajasi kanssa ja toimita ne liittoosi viikon kuluessa työpaikan vaihtumisesta. Voit myös pyytää yhdysmiestäsi hoitamaan asian. Häneltä saat tarvittaessa lisätietoja asiasta.

■ Eläkkeelle jäävien on itse ilmoitettava asiasta liittoon. ■ Jäsentietomuutosilmoituslomake löytyy MVL:n internet sivuilta www.mvl.fi kohdasta

lomakkeet.

Joko saat MVL:n uutiskirjeen?MVL:n sähköinen uutiskirje tarjoaa kat-sauksen MVL:n ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa www.mvl.fi/tilaa_kirje

Muutoksia jäsentiedoissa?

MVL FacebookissaSeuraa Meijerialan Ammattilaisia Facebookissa: https://www.facebook.com/Meijerialan.Ammattilaiset.MVL

MVL:n jäsenedutMaitotalouden ja edullisten loma-kohteiden lisäksi MVL:n jäsenenä saat monia erikoishintaisia palve-luja yhteistyökumppaneiltamme. Katso jäsenedut osoitteessawww.mvl.fi/jasenyys_ja_jasenedut

MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsiJoko sinulla on käytössäsi MVL:n tekstivies-tipalvelu? Sen kautta saat MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi. Tekstiviestipalveluun voit liittyä osoitteessa www.mvl.fi


MVL:N ALUEYHDISTYKSET

PUHEENJOHTAJAT 2015

ETELÄ-POHJANMAAKari Harsia, Valio Seinäjoki, puh. 050 384 0741

HELSINKITuula Koppelomäki, Valio Helsinki, puh. 040 594 0503

HERAJOKIEero Hynynen, Valio Riihimäki, puh. 050 384 2515

HÄMETeemu Tuominen, Valio Turenki, puh. 050 380 6823

KESKI-POHJANMAABirgitta Jämsä, Valio Toholampi, puh. 050 384 1179

KESKI-SUOMIMatti Ylitalo, Valio Jyväskylä, puh. 050 384 0345

KUUSAMOUlla Nivala, Kuusamon Juusto Oy, puh. 050 545 1173

KYMI-KARJALATarja Loppi, Valio Joensuu, puh. 050 384 2575

OULUJaakko Mäkikallio, Valio Oulu, puh. 050 384 0224

POHJOIS-POHJANMAAJussi Viitala, Valio Haapavesi, puh. 050 398 3211

SATAKUNTAHanna Anttila, Osuuskunta Satamaito Pori, puh. 050 364 0492

SAVOTiina Parviainen, Valio Lapinlahti, puh. 050 384 0000

ÖSTERBOTTNISKA KLUBBENDesirée Engström, Valio Kaitsor, tel. 050 573 5406

MEIJERIALAN OPISKELIJOIDEN KERHO MVL RYTaru Nykänen puh. 040 841 3408

MEIJERI-INSINÖÖRIT MVL RYOlli Ruotsalainenpuh. 050 407 8705

MVL-ELÄKERYHMÄHeikki Lammela puh. 0400 593 331

HALLINTOValtuuston puheenjohtaja Paula Kyyrönen Valio Oy Lapinlahden tehdas, puh. 040 734 8642, [email protected]

Hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia Valio Oy Seinäjoen tehdas, puh. 050 384 0741, [email protected]

Hallituksen ja valtuuston kokoonpanot löytyvät osoitteesta www.mvl.fi

TOIMISTOKalevankatu 54 C, 00180 Helsinki, puh. (09) 6156 611sähköposti: [email protected]

Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen puh. (09) 6156 6222, 0400 602 398Järjestöpäällikkö Tomi Seppä puh.(09) 6156 6224, 040 675 3070Tiedottaja Tarja Rauhala puh. (09) 6156 6227, 0400 656 522Toimistonhoitaja Eija Kousa puh. (09) 6156 611, 040 577 2815Toimistosihteeri Jeanette Pitkänenpuh. (09) 6156 6225 (3.8.2015 alkaen)

Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puh. (09) 6156 611 www.mvl.fi/tklToiminnanjohtaja: Juha Yli-Kovanen (oto)Toimistonhoitaja: Eija Kousa (oto)

JÄSENPALVELUJA

TKL:N TERVEYS- JA KUNTOLOMAT RY

Kausikämpät: Vapaa-ajan asuntojen vuokraus.Varaukset:• Rönnäs, puh. 0400 714 673• Levi, puh. 0207 630 820

OIKEUSPALVELUAMeijerialan Ammattilaisten jäsenenä saat maksutonta oikeuspalvelua puhelimitse. Työsuhdekysymyksissä yhteys ensin liittoon. Puhelin (09) 8770 400, faksi (09) 8770 4040 Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy

VAKUUTUSETU JÄSENILLE:LIITTOVAKUUTUS on vapaa-ajan turvana kaikille Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Liittovakuutuksen numero on 201-2037214. Lisätietoja lähimmästä Ifin konttorista tai If-Palvelusta, puhelin 010 191919.

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry pitää jäsenrekisteriä sääntöjensä mukaisen toiminnan ylläpitämistä varten. Rekisterin jäsentiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA - JYTKAsemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki

Puhelin 020 789 3871Faksi 020 789 3872Puhelinpalvelu 020 690 069 (ma- pe klo 9.00 - 15.00)Sähköposti [email protected] www.jytk.fi Kassanjohtaja Anja Tikka 020 789 3875

MVL:n jäsenille vähintään 15 % alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 % alennus loma-asuntojen päivän hinnoista.

UUTTA!

Varaa Terme itse suoraan kalenterista

osoitteessa www.mvl.fi/

varauskalenteri

Hinnat ja lisätietoja kohteista osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet

Laatuaikaa edullisesti liiton jäsenetukohteissa

Katinkulta Villas VuokatissaVuoden 2015 alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa sijaitseva kahden makuuhuoneen lomahuoneisto Katinkulta Villas. Vuokraus viikoksi kerrallaan, la-la, hinta 450 euroa/viikko. Varaukset: www.mvl.fi/katinkultavillas käyttäjätunnus: MVL salasana: lomavaraus

MVL:n jäsenille vähintään 15 %:n alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 %:n alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. Varaukset: www.holidayclub.fi - kampanjakoodi: mvl15

UuttaKatinkulta

Villas

Levin Kausikämpät ja Levin OrigoTiedustelut ja varaukset: Polarmeetings, puh. 0207 630 820 tai [email protected] Levin kohteiden hinnat osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet

Rönnäsin KausikämpätTiedustelut ja varaukset: Rönnäsin Kausikämpät, puh. 0400 714 673 tai [email protected] Hinnat osoitteessa www.ronnas.fi

Hotelli Terme Ikaalisten KylpyläVaraukset 3 vkr (pe-ma) tai 4 vrk (ma-pe) puh. (09) 615 6611 tai www.mvl.fi/varauskalenteri

Tahkonpellon loma-asunnot TahkovuoressaTiedustelut ja varaukset: varauskalenterista https://omistajaliittyma.tahko.com/ - käyttäjätunnus : jytypellot - salasana : pellot234 TAHKOcom Oy, myyntipalvelu Marje Toom, puh. 017 481 400 tai sähköposti: marje.toome(at)tahko.com

Levin Kausikämpillä tai Origossa ja Rönnäsin

Kausikämpillä majoittuvat MVL:n jäsenet saavat 35 %:n ja

TKL:n jäsenet 45 %:n alennuksen ohjehinnoista. Lisäksi Levin kohteissa majoittuvat MVL:n tai TKL:n jäsenet

saavat kaksi lippua Hotelli Levitunturin kylpylään.

Liput Polarmeetingsistä.

Muistathan myös muut Holiday Clubin lomakohteet:

maitotalous - MVLär garanterad fram till början av 2017. Löntagarna uppvisade än en gång...

Documents

Transcript of maitotalous - MVLär garanterad fram till början av 2017. Löntagarna uppvisade än en gång...