Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KENKÄTEHTAAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

Asemakaavan tunnus: 505 : 193 Asemakaavan nimi: Kenkätehtaan alueen asemakaavan muutos

Asemakaavan laatija:

Mäntsälän kunta, ympäristöpalvelut Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ puh (019) 68901

2

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO..................................................................................................... 2 1 PERUSTIEDOT ........................................................................................................ 3

1.1 Kaavan sijainti ja tarkoitus .......................................................................................... 3 2 TIIVISTELMÄ ........................................................................................................... 3

2.1 Asemakaava ............................................................................................................... 3

2.2 Käsittelyvaiheet........................................................................................................... 4 3 LÄHTÖKOHDAT...................................................................................................... 5

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ............................................................................... 5

3.1.1 Alueen yleiskuvaus..........................................................................................................5

3.1.2 Maanomistus ...................................................................................................................6

3.1.3 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset ...................................................................6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ....................................................... 8

4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja kaavaprosessin vaiheet ............................................ 8

4.2 Vaihtoehtojen vertailu ja valitun ratkaisun perusteet ................................................... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS................................................................................... 12

5.1 Kaavan rakenne........................................................................................................ 12

5.2 Kaavan vaikutukset................................................................................................... 13

Toteutus ............................................................................................................................... 14

LIITTEET.............................................................................................................................. 14

3

1 PERUSTIEDOT

1.1 Kaavan sijainti ja tarkoitus

Kaavamuutosalue sijaitsee aivan Mäntsälän ydinkeskustassa. Alue on merkittävä osa Vanhan Porvoontien ja Kirkonmäen kulttuurimaisemaa. Alueen eteläpuolella virtaa Mäntsälänjoki ja pohjoispuolella alue rajautuu Keskuskatuun. Lännessä alue rajautuu Vanhaan Porvoontiehen ja Idässä Kartanonraittiin. Kaavamuutosalueen koko on yh-teensä n. 7,4 ha. Kaavamuutoksen tarkoituksena on täydentää ydinkeskustaa tiiviillä ja pienimittakaavai-sella asuntorakentamisella. Kaavamuutos mahdollistaa alueella sijaitsevan vanhan ken-kätehtaan purkamisen. Vanhan tehdaskiinteistön paikalle on varattu 2700 k-m2 raken-nusoikeutta asuntorakentamista varten. Korttelialueen reunoille sekä joen varteen voi-daan sijoittaa rivitaloja sekä pienkerrostaloja. Kokonaisuudessaan alueelle on osoitettu uudisrakentamista yhteensä 8380 k-m2. Kaavamuutoksella tarkistetaan myös muilta osin voimassa olevan asemakaavan (vuodelta 1989) ajanmukaisuus. .

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Asemakaava

Asemakaavan muutoksessa alueelle on osoitettu kolme uutta asuinrakennusten kortte-lialuetta (A-3) ks.liitteet 4 ja 6. Kortteleihin voidaan rakentaa kytkettyjä pientaloja, rivita-loja ja pienkerrostaloja. Korttelissa 212 (YS) on huomioitu terveyskeskuksen laajentu-

ilmakuva alueesta

4

minen. Tehokkuusluvulla e=0.70 korttelialueen kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 7125 k-m2. Terveysaseman pohjoispuolelle sijoittuvaa yleistä pysäköintialuetta (LP) on laajennettu Isomäentien suuntaisesti koilliseen. Vanhan Porvoontien varressa sijaitsevilla Rajalan rakennuksilla (nyk. hautaustoimisto ja punatiilinen asuinrakennus) on Mäntsälän kirkonkylän rakennuskulttuurin ja kulttuuri-maisemien inventoinnissa todettu olevan rakennushistoriallista ja maisemallista merki-tystä. Punatiilinen asuinrakennus on merkitty asemakaavassa sr-1 -merkinnällä, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa. Hautaustoimiston rakennus on merkitty sr-2 -merkinnällä, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman ympäristölautakunnan lu-paa. Luvan edellytyksenä on, että tilalle tulevalle uudisrakennukselle on saatu raken-nuslupa. Uudisrakennuksen tulee materiaaleiltaan, muodoltaan ja mittakaavaltaan so-peutua rakennuspaikkaan. Kaava-alueella on pysäköintinormina käytetty asuntorakentamisen osalta 1 ap / 80 k-m2. Toimistorakennuksilla 1 ap / 70k-m2. Autopaikat sijoittuvat pääosin korttelialueiden reunoille merkittyihin autokatoksiin. Kenkätehtaan korttelissa osa asuinkerrostalon vaa-timista autopaikoista on sijoitettu Kenkätehtaankujan varteen sekä korttelin sisäpihalle. Kaavamuutosalueelta on osoitettu tarpeelliset kevyen liikenteen yhteydet ympäröiville alueille. Kirkonmäen suuntaan merkitty ohjeellinen kevyen liikenteen väylä edellyttää Mäntsäläjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan rakentamista. Kenkätehtaankujan reu-nassa on varaus kevyen liikenteen väylälle, joka mahdollistaa yhteyden Vanhan Por-voontien ja Isomäentien välille. Alueelle on tehty maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus (7.7.2003 SCC Viatek), jonka perusteella alueen maaperä tulee kunnostaa ennen asumiskäyttöön ottamista. Asemakaavaan on rajattu saa-merkinnällä alue, jossa maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. Alueelle on tehty meluselvitys, josta ilmenee, että Vanhan Porvoontien varteen sijoittu-vassa uudisrakentamisessa tieliikenteen aiheuttama melu tulee huomioida liikenne-väylien puoleisissa seinärakenteissa ks. liite 7. Rakenteiden ääneneristävyydestä on annettu asemakaavassa määräys. Asemakaava mahdollistaa myös erillisten talousra-kennusten sijoittamisen tielle avautuvien piha-alueiden suojaksi. Asuntojen piha-alueita rajaa Vanhan Porvoontien varteen sijoittuva täysikasvuinen puusto, joka on merkitty asemakaavassa säilytettäväksi.

2.2 Käsittelyvaiheet

Ympäristölautakunta § 87 11.04.2002 (kaavoituksen käynnistäminen)

Kunnanhallitus § 127 13.05.2002 (kaavoituksen käynnistäminen) Kunnanhallitus § 107 11.04.2005 (tarjouskilpailu alueen rakentamisesta) Kunnanhallitus § 227 22.08.2005 (tarjouskilpailun tulokset ja jatkotoimenpi-

teet) Ympäristölautakunta § 159 01.06.2006 (kaavarunkovaihtoehtojen käsittely)

Kunnanhallitus § 205 26.06.2006 (kaavarunkovaihtoehtojen käsittely)

Ympäristölautakunta § 174 13.06.2007 (kaavaluonnos nähtäville) Kunnanhallitus § 241 25.06.2007 (kaavaluonnos nähtäville) Ympäristölautakunta § 292 18.10.2007 (kaavaehdotus nähtäville) Kunnanhallitus § 386 29.10.2007 (kaavaehdotus nähtäville)

5

Ympäristölautakunta § 255 6.11.2008 (ehdotuksen hyväksyminen) Kunnanhallitus § 333 17.11.2008 (ehdotuksen hyväksyminen) Kunnanvaltuusto § 91 1.12.2008 (ehdotuksen hyväksyminen)

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee vanha kenkätehdas, jolla on rakennushistoriallista ja paikallista teolli-suushistoriallista arvoa. Rakennuksen kerrosala on yhteensä n. 2870 k-m2. Rakennuk-sen vanhin osa (puuosa) on rakennettu 30-luvun alkupuolella. Rakennusta on laajennet-tu useaan otteeseen 1940-, 50- ja 60-luvulla. Kenkätehdas on ollut Mäntsälän kunnan omistuksessa vuodesta 1996. Tehtaan tiloja on vuokrattu erilaisille pienyrityksille ja kulttuuriyhdistysten käyttöön. Kenkätehtaan pihapii-riin sijoittuu vanha asuinrakennus, joka on tarkoitus korvata uudisrakentamisella. Vanhan Porvoontien varressa sijaitsevilla Rajalan rakennuksilla (nyk. hautaustoimisto ja punatiilinen asuinrakennus) on Mäntsälän kirkonkylän rakennuskulttuurin ja kulttuuri-maisemien inventoinnissa todettu olevan rakennushistoriallista ja maisemallista merki-tystä. Kaavamuutosalueella sijaitsee tämän lisäksi mm. liike- ja toimistorakennuksia, seniorita-lo ja terveyskeskus. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen keskelle sijoittuu Isomäen puistoalue. Pinnanmuodoiltaan korke-ampi mäkialue on aikaisemmin hallinnut Kirkonkylän maisemaa. Runsas maanotto 1930-luvulta 1950-luvulle on kuitenkin jättänyt jälkensä Isonmäen rinteeseen ja hävittä-nyt osittain alkuperäisen luonnonmuodon. Alue on tällä hetkellä pääosin täysikasvuisen puuston peittämä. Isomäen pohjoisrinteeseen on rakennettu puistoalue Keskuskadun parannuksen yhteydessä. Kaavamuutosalue rajautuu etelässä Mäntsälänjokeen, joka liittyy koko keskustan läpi kulkevaan viheralueeseen. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue sijoittuu keskeiselle paikalle Mäntsälän ydinkeskustaan, jossa tär-keimmät palvelut ovat kävelymatkan päässä. Liikenne Aluetta rajaa länsipuolella Vanha Porvoontie, jonka ajoneuvoliikenne on n. 5700 ajo-neuvoa / vrk. Ajo kenkätehtaan tontille tapahtuu nykyisin Vanhan Porvoontien kautta. Pohjoisessa aluetta rajaa ydinkeskustan pääkatu (Keskuskatu), jonka liikennemäärät ovat tällä hetkellä n.10 800 ajoneuvoa / vrk. Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet Nykytilanteessa kevyen liikenteen väylä päättyy Kivistöntien päähan. Kaavamuutosalue rajautuu idässä Kartanonraittiin, joka on keskeinen kevyen liikenteen yhteys Keskuska-dun ja Vuotavantien välillä. Vanhan Porvoontien länsireunassa kulkee kevyen liikenteen väylä, josta ei ole järjestetty nykyisin yhteyttä kenkätehtaan tontille. Mäntsäläjoen reu-naan sijoittuvan viheralueen läpi on tarkoitus toteuttaa yhtenäinen virkistysyhteys kes-kusta-alueen läpi.

6

Joukkoliikenne Mäntsälän linja-autoasema sijaitsee n. 400 m etäisyydellä ja Mäntsälän juna-asema n. 1,5 km etäisyydellä kaavamuutosalueesta. Kunnallistekniikka Alue kuuluu kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Kaavamuutosalueen eteläreu-nassa kulkee vesi- ja viemärilinjat. Osa alueen rakennuksista on liitetty kaukolämpö-verkkoon.

3.1.2 Maanomistus

Kunta omistaa pääosan kaavamuutosalueesta. Osa Vanhaan Porvoontiehen ja Kes-kuskatuun rajautuvista kiinteistöistä on yksityisessä omistuksessa. Suunnittelutilanne

3.1.3 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset

Maakuntakaava Alue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavas-sa määritelty keskustatoimintojen alueeksi ks. liite 1. Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.6.2004 aluetta koskevan oikeusvaikutteisen Kirkon-kylän osayleiskaavan 2020. Osayleiskaava on lainvoimainen. Kirkonkylän osayleiskaa-vassa alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen ks. liite 2 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu 6.10.1989 ks. liite 3. Mäntsälän keskustan ideasuunnitelma Ympäristöpalvelut on teettänyt v.2001 keskusta-aluetta koskevan ideasuunnitelman, jo-hon sisältyi kaupallisten palveluiden tarveselvitys sekä jatkotyönä keskustan alueen kortteleita koskeva korttelisuunnitelma. Ideasuunnitelmaan laadittiin 20.5.2005 päivitys, joka sisältää ohjeita keskustan kortte-leiden käyttötarkoituksen muutoksista, rakennusten sijoituksista, kerrosluvuista ja jul-kisivujen olennaisista periaatteista. Arkkitehtikilpailu Mäntsälän kunta, Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosasto ja Woodfocus Oy järjestivät arkkitehtiopiskelijakilpailun puurakenteisten asuinkortteleiden suunnittelusta Isomäen ja vanhan Apposen kenkätehtaan alueelle. Arkkitehtikilpailu ratkaistiin 1.3.2002 ja sen voitti Samuli Ellän ehdotus ” Kenkäpiha ”. Kilpailun tavoitteena oli luoda johdonmukai-sesti jäsentyvä, tiivis ja pienimittakaavainen, Mäntsälän keskustaan soveltuva asuinym-päristö sekä hahmotella modernia puukaupunkimiljöötä, jossa yhdistyvät tiiviin ja oma-kotimaisen asumisen edut. Ympäristölautakunta esitti 11.4.2002 kunnanhallitukselle, että Apposen alueen kaava-muutostyö käynnistetään kilpailun tulosten pohjalta. Mäntsälän keskusta-alueen rakennuskulttuurin inventointi Mäntsälän keskusta-alueen rakennuskulttuurin inventointi laadittiin v.2002 yhteistyössä Päijät-Hämeen maakuntamuseon kanssa. Inventoinnissa vanha kenkätehdas arvioitiin kuuluvan A-luokkaan (Erityisen merkittävät ja hyvin säilyneet kohteet, suuri paikallinen arvo ja intensiteetti). Aposen kenkätehtaan rakennushistoriaselvitys Rakennushistoriaselvityksessä keskityttiin Apposen kenkätehtaan rakennushistoriaan ja sen taajamahistorialliseen sijaintiin kirkon lähiympäristössä. Selvityksessä todetaan, et-

7

tä kenkätehdas rakennuksena on rakennusmateriaalivalinnoiltaan ja –tekniikaltaan sekä tyyliltään rakentamisajankohdalle tyypillistä arkkitehtuuria. Tehtaan vanhin puinen ra-kennusosa on mittakaavallisesti ja rakennustavaltaan luonteva rakennus täydentämään kirkonmäen suojavyöhykkeenä toimivaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten pientalo-asutusta. Selvityksessä todetaan, että kenkätehtaan tontilla tapahtuvat muutokset eivät kuiten-kaan olennaisesti heikennä kirkon miljöön rakennus- ja taajamahistoriallisia arvoja. Tehdasrakennusta ei mainita valtakunnallisesti arvokkaan Mäntsälän kirkon miljöön tunnistettuna arvotekijänä. Kenkätehtaan vaikutuksesta laajemmin keskustan taajamakuvaan ja rakennushistorial-lisiin arvoihin todetaan mm., että kenkätehdas on ydinkeskustassa ainoa jälleenraken-nuskaudelle palautuva suurikokoinen tuotantorakennus, joka säilyessään vahvistaa Keskustien rapattujen liikerakennusten ja linja-autoaseman muodostamaa jälleenraken-nuskauden taajamavaihetta. Kenkätehtaalla (1932-1989) todetaan olevan erityisesti seudullisesti teollisuushistoriallista arvoa. Meluselvitys Aluetta koskevan meluselvityksen on laatinut Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy (päi-vätty 25.4.2006). Meluselvityksessä on esitetty Vanhan Porvoontien varteen sijoittuvien uudisrakennusten julkisivuille 30 dB ääneneristävyysvaatimusta. Asemakaavassa on osoitettu rakennusalan sivut, joilla ulkoseinien ja ikkunoiden ääneneristävyys liikenne-melua vastaan tulee olla vähintään 30 dB. Selvitys pilaantuneista maa-alueista SCC Viatek Oy:n 7.7.2003 laatiman alustavan maaperän pilaantuneisuustutkimuksen mukaan kenkätehtaan alueella on pilaantuneista maa-alueita, jotka tulee kunnostaa tu-levaa maankäyttöä varten. Pilaantuneen alueen laajuuden arvioidaan tutkimuksessa olevan noin 600 m², jolloin pilaantuneen maan määräksi tulisi 0,5 metrin maakerrokset laskettuna noin 300 m³ktr. Pilaantuneesta maasta osa on todennäköisesti vain lievästi pilaantunutta. Alue tullaan kunnostamaan kunnan toimesta ennen käyttöönottoa. Vanhan tehdaskiinteistön kunnostamiseen liittyvät selvitykset Mäntsälän kulttuuriväki (mm. Mäntsälän taideyhdistys) teki v. 2001 aloitteen Apposen kiinteistön peruskorjaamisesta kulttuuritiloiksi. Arkkitehti Jussi Räty laati v. 2001 alusta-vat luonnokset rakennuksen korjaamisesta kulttuuritiloiksi. Rakennukseen oli luonnok-sissa sijoitettu mm. kirjasto, kahvio ja taidenäyttelytilat. Muina mahdollisina käyttötarkoituksina rakennusta on esitetty peruskorjattavaksi mm. lukion käyttöön, asuntokäyttöön tai pienyritystiloiksi. Arkkitehti Pirkko Siitari on 12.2.2003 tehnyt selvityksen kenkätehtaan soveltuvuudesta yritystaloksi, johon Mäntsä-län Yrityskehitys on yhtynyt (muistio 1.2.2005). Koska rakennuksen kunnosta ja korjauskelpoisuudesta ei ollut tarkkaa tietoa, teetti tek-ninen palvelukeskus rakennuksesta v. 2002-2003 rakennusteknisen kuntoarvion, rapat-tujen julkisivujen kuntotutkimuksen ja asbestikartoituksen ASB- yhtiöillä, jossa työstä vastasivat rakennusarkkitehti Unto Kovanen ja rakennusmestari Unto Pusa. Kenkätehtaan alueen kaavoitustyön yhteydessä tutkittiin vaihtoehtoa, jossa vanha ken-kätehtaan kiinteistö voitaisiin osittain säilyttää ja kunnostaa harraste- työ- kulttuuri- ja toimitiloiksi. Tehdaskiinteistön kunnostamisesta tehtiin kustannusarvio, joka sisälsi selvi-tyksen rakennuksen korjaus- ja käyttökustannuksista. Selvityksen laati korjausrakenta-miseen erikoistunut ASB-Consult Oy. Korjauskustannusselvitys osoittaa, että kiviraken-teisen osan peruskorjaus ja perusparannustoimet tulisivat maksamaan n. 1.025 milj. € (alv 0%) ja puurakenteisen osan n. 0.6 milj. € (alv 0%). Lisäksi tulevat rakennuksen käyttökustannukset. Selvityksen yhteydessä arvioitiin myös mahdolliset vuokratulot tilo-jen 80 %:n käyttöasteella.

8

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja kaavaprosessin vaiheet

Ympäristölautakunta 11.04.2002 (kaavoituksen käynnistäminen) Ympäristölautakunta esittää, että apposen alueen kaa-vamuutostyö käynnistetään arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta.

Kunnanhallitus 13.05.2002 (kaavoituksen käynnistäminen) Kunnanhallitus hyväksyy esityksen.

Kaavamuutokseen liittyvä osallistumis- ja arviointi-suunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2005. Kaavamuutosta käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 25.1.2006.

Ympäristölautakunta 01.06.2006(kaavarunkovaihtoehdot)

Kaavoituksen pohjaksi laadittiin 4 kaavarunkovaihtoeh-toa, joissa vertailtiin rakentamistehokkuuden ja talo-tyyppien vaikutusta alueen ympäristökuvaan. Vaihto-ehdot sisälsivät kenkätehtaan säilyttämisen ja jatko-käyttöön perustuvan ratkaisun sekä purkamisen mah-dollistavan ratkaisun. Ympäristölautakunta esittää, että kaavamuutos laadi-taan kaavarunkovaihtoehto 2a:n pohjalta. Esitetty vaih-toehto mahdollistaa kenkätehtaan purkamisen.

Kunnanhallitus 26.06.2006 (kaavarunkovaihtoehdot)

Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakun-nan esityksen, kuitenkin siten, että tutkitaan mahdolli-suutta ottaa osa alueesta tehokkaammin käyttöön.

Ympäristölautakunta 13.06.2007 Ympäristölautakunta esittää kunnanhalli-

tukselle, että kaavarungon pohjalta laadittu kaavamuu-tosluonnos asetetaan alustavasti nähtäville.

Kunnanhallitus 25.06.2007 Kunnanhallitus hyväksyy ympäristölauta-

kunnan esityksen. Kaavaluonnos nähtävillä 29.06. – 30.07.2007 välisen

ajan. Ympäristölautakunta 18.10.2007 Ympäristölautakunta esittää kunnanhalli-

tukselle kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kunnanhallitus 29.10.2007 Kunnanhallitus hyväksyy ympäristölauta-

kunnan esityksen. Kaavaehdotus nähtävillä 9.11. – 10.12.2007 Ympäristölautakunta 6.11.2008 Ympäristölautakunta esittää kunnanhallituk-

selle kaavaehdotuksen hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus 17.11.2008 Kunnanhallitus hyväksyy ympäristölauta-

kunnan esityksen ja esittää kunnanvaltuustolle ehdo-tuksen hyväksymistä.

Kunnanvaltuusto 1.12.2008 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituk-

sen esityksen.

9

4.2 Vaihtoehtojen vertailu ja valitun ratkaisun perusteet

Kunnanhallitus käsitteli 26.6.2006 kokouksessaan alueen kaavoituksen pohjaksi laadit-tuja kaavarunkovaihtoehtoja. Yhteenveto vaihtoehdoista : KAAVARUNKOVAIHTOEHTO 1 (ks.sivu9) Asuntorakentamista n. 5600 k-m2 Työ- / toimisto- / liiketiloja n. 2500 k-m2 Vaihtoehto perustuu pitkälti alkuperäiseen ideasuunnitelmaan, jossa uudisrakentaminen sijoittuu vanhan kenkätehtaan ympäristöön muodostaen suhteellisen pienimittakaavais-ta ja tiivistä ympäristöä. Ratkaisu mahdollistaa vanhan kenkätehtaan säilyttämisen ja ti-lojen uusiokäytön. Rakennus voidaan saneerata mm. työ- / toimisto / liiketiloiksi. Asun-torakentamista voidaan alueelle kaavarunkovaihtoehdon mukaisesti sijoittaa n. 5600 k-m2. KAAVARUNKOVAIHTOEHTO 1

10

KAAVARUNKOVAIHTOEHTO 2a Asuntorakentamista n. 6600 k-m2 Kenkätehtaan tilalle on sijoitettu asuntorakentamista n. 2400 k-m2. Muilta osin vaihtoeh-to on yhdenmukainen VE 1:n kanssa. KAAVARUNKOVAIHTOEHTO 2b Asuntorakentamista n. 4800 k-m2 KAAVARUNKOVAIHTOEHTO 2b Asuntorakentamista n. 4800 k-m2 Päiväkoti n. 900 k-m2 Terveyskeskuksen tonttiin rajautuva korttelialue on varattu päiväkodille. Liikennöinti ja pysäköinti tapahtuvat Isomäentien puolelta.

11

KAAVARUNKOVAIHTOEHTO 3 Asuntorakentamista n. 7200 k-m2 Kerrostalovaihtoehto, jossa alueen rakennustehokkuutta on lisätty muuttamalla eteläi-simmässä korttelissa talotyyppi pistemäiseksi kerrostaloksi. Rakennusoikeuden ja mit-takaavan kasvaessa alueen luonne muuttuu ratkaisevasti. Pientalomaisesta korttelira-kenteesta on säilytetty Isomäen rinteelle sijoittuva tontti. Maanpäällinen pysäköinti muo-dostuu hallitsevaksi tekijäksi katukuvassa. Osallistuminen ja yhteistyö Kunnanhallitus päätti valita kaavarunkovaihtoehdon 2a:n alueen kaavaluonnoksen poh jaksi kuitenkin siten, että tutkitaan mahdollisuutta ottaa osa alueesta tehokkaammin käyttöön. Vanhan tehdaskiinteistön säilyttämisen katsottiin vaikeuttavan alueen tehokasta käyt-töönottoa. Tämän lisäksi rakennuksen korjaus- ja käyttökustannukset nousevat lisäksi liian korkeiksi. Ympäristöpalvelut laati kaavarunkovaihtoehto 2a:n pohjalta kaavaluonnoksen, jossa vanha kenkätehtaan rakennus esitettiin purettavaksi. Kaavaluonnoksessa alueen raken-tamistehokkuutta nostettiin kenkätehtaan tontilla 1700 k-m2 kaavarunkovaiheeseen nähden. Asemakaavan muutoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Tekninen lautakunta Mäntsälän Sähkö Mäntsälän Vesi Päijät-Hämeen maakuntamuseo Uudenmaan ympäristökeskus Lausunnot ja niihin annetut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä olevassa pöytäkir-janotteessa. Osallisia ovat tämän lisäksi kaavamuutosalueen ja siihen rajautuvien alueiden asukkaat ja maanomistajat, sekä ne henkilöt joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaa-vahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisilla on mahdollisuus lausua suullisesti

12

ja kirjallisesti mielipiteensä kaavasta kaavamuutostyön eri vaiheissa. Asemakaavasta ja sen etenemisestä tiedotetaan lehdistötiedottein sekä virallisin ilmoituksin

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Aluevaraukset Asemakaavan muutos koskee kortteleita 226, 227, 243, 212, 211, katualueita, puistoalueita ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 226, 227, 243, 212, 211, katualueita, puisto-alue ja vesialuetta. Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkintä pinta-ala tehokkuus rakennusoikeus A-3 13663 m2 0,61 8380 k-m2(uudisrak.) AL 10291 m2 0,70 / 0,36 6683 k-m2 Y 5837 m2 0,60 3502 k-m2 YS 10180 m2 0,70 7126 k-m2 VP 13608 m2 W 4300 m2 LP 4148 m2 katualue 11942 m2 Yht. 73969 m2 25691 k-m2 A-3 alueelle voidaan rakentaa kytkettyjä pientaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja. Korttelialueella asuin – ja talousrakennuksen rakennusoikeus on merkitty kiinteänä lukuna. Rakennukset tulee sijoittaa kaavaan merkityn rakennusalan rajan sisäpuolelle. Ohjeellinen ra-ja (katkoviivaa) osoittaa rakennuksen tarkemman sijainnin rakennusalan sisällä. Autopaikat sijoittuvat pääosin korttelialueiden reunoille. Autokatoksille varattu alue on merkitty asemakaavaan a-merkinnällä. Tämän lisäksi asemakaavassa on osoitettu p-merkinnällä alu-eet, johon voidaan sijoittaa avopaikkoja. Asemakaava mahdollistaa myös autotallien rakenta-misen rakennusrungon sisään. Pohjakerroksen julkisivut eivät saa olla kokonaan umpinaisia. Kaikille asunnoille tulee järjestää asuntoon liittyvä ulko-oleskelutila (parveke tai maantasopi-ha). Kerrostalossa yhteisportaiden ja porrashuoneiden muodostamista tiloista lasketaan ker-roksittain kerrosalaan kuuluvaksi vain 15 m2. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus ja/tai puuverhoilu. Korttelialueella kaavan mukainen rakennusoikeus sisältää vss-tilat. Autojen säilytystä-, jätehuoltoa- ja kierrätystä palvelevat tilat saadaan rakentaa kaavan merki-tyn rakennusoikeuden lisäksi. Vanhan Porvoontien reunassa, korttelissa 227 on merkitty rakennusalan sivu, jonka puoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 30 db (A). Vanhalle Porvoontielle avautuvien piha-alueiden suojaksi voi-daan rakentaa myös erilliset talousrakennukset.

13

Korttelialueelle on merkitty istutettavan alueen osa, jossa olemassa olevaa puustoa tulee säi-lyttää.

AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Keskustien ja Vanhan Porvoontien var-teen sijoittuviin kortteleihin voidaan sijoittaa sekä asuntoja että liiketiloja. Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon liittyvä ulko-oleskelutila. Y Yleisten rakennusten korttelialue. Korttelialueella sijaitsee tällä hetkellä vanhusten palveluta-lo. Korttelialuetta tulee pyrkiä kehittämään nykyisen toiminnan ehdoilla. LP Yleinen pysäköintialue. Pääasiassa ympäröiviä yleisten rakennusten korttelialueita palve-leva pysäköintialue. Katualueet Kaavamuutoksella muodostuu yksi uusi katualue. Kenkätehtaankuja palvelee korttelin 226 tontin 3 ja korttelin 227 tontin 1 asukasliikennettä. Katualueen reunaan varataan kevyen liiken-teen yhteys Vanhan Porvoontien ja Isomäentien välille. VP Puisto. Kaava-alueen keskellä säilytettään rakentamaton vihervyöhyke, joka toimii jokivar-sipuistoon liittyvänä virkistysalueena. Puistoalueen läpi on osoitettu ohjeelliset kevyen liiken-teen yhteydet. W Mäntsälänjoki on merkitty asemakaavassa vesialueeksi.

5.2 Kaavan vaikutukset

Asukkaat Asemakaavassa alueelle on osoitettu uutta asuinkerrosalaa yhteensä 8380 k-m2. Kaavamuu-toksen mahdollistaman rakentamisen myötä alueelle sijoittuu n.200 - 250 uutta asukasta. Liikenne Kaavamuutos lisää ajoneuvoliikennettä pääasiassa Keskuskadun ympäristössä. Asukasliiken-ne suuntautuu todennäköisesti Keskuskadun ja Kivistöntien kautta Vanhan Lahdentien suun-taan. Kaavamuutos mahdollistaa kevyen liikenteen poikittaisyhteyden Isomäentien ja Vanhan Porvoontien välillä.

Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutos täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Asuntorakentaminen sijoit-tuu lähelle olemassa olevia palveluja hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Keskustakuva ja rakennettu ympäristö Uudisrakentaminen sijoittuu suojaisalle alueelle Isomäen ja Mäntsäläjoen väliselle alueelle. Vanhan Porvoontien ja Mäntsäläjoen reunassa kasvava puusto suojaa ja pehmentää näky-mää Kirkonmäen ja keskustan suuntaan. Kaavamuutos mahdollistaa vanhan kenkätehtaan purkamisen. Erityisesti tehtaan vanhin puinen rakennusosa on mittakaavallisesti ja rakennus-tavaltaan täydentänyt kirkonmäen suojavyöhykkeenä toimivaa 1900-luvun alkuvuosikymmeni-en pientaloasutusta. Kaavamuutoksen seurauksena kenkätehtaan rakennus korvataan asuin-kerrostalolla. Apposen Kenkätehtaalla (1932-1989) on seudullisesti teollisuushistoriallista ar-voa. Kaavamuutoksen seurauksena menetetään osa jokivarren historiasta kertovaa rakennus-kantaa.

14

Luonnonolot Asemakaavassa osoitettu uudisrakentaminen edellyttää alueella tasaus ja täyttötoimenpiteitä. Uudisrakentaminen sijoittuu Isonmäen etelärinteeseen, jossa runsas maanotto on jättänyt jäl-kensä Isonmäen rinteeseen ja hävittänyt osittain alkuperäisen luonnonmuodon.

Toteutus

Alueen toteutuminen ei edellytä merkittävien katuyhteyksien tai kunnallistekniikan rakentamis-ta. Alueen rakentaminen voidaan aloittaa kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman ja pi-laantuneet maa-alueet on kunnostettu. Tavoiteaikataulun mukaisesti kaavamuutos tulee kun-nanvaltuuston hyväksyttävänä vuoden 2008 alussa.

______________________________________________________________________ Mäntsälässä 06.11.2008 Lauri Pouru kaavoitusjohtaja

LIITTEET

1 Ote maakuntakaavasta 2 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4 Kaavakartta 5 Asemakaavamääräykset 6 Havainnekuva 7 Meluselvitys

15

LIITE 1 Ote maakuntakaavasta

16

LIITE 2 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta

17

LIITE 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta

18

LIITE 4 Kaavakartta

19

LIITE 5 Kaavamääräykset

20

LIITE 6 Havainnekuva

21

LIITE 7 Ote meluselvityksestä