MAASEPPÄ 1

JUNKALANTIE 195 KANNUS

KARIN HYDRAULIIKKA OY

gsm 0400 468 433 puh. (06) 871 664

– Letkut– Liittimet– Tiivisteet– Komponentit

– Neste-, Teboil-öljyt– Oregon-ketjut, -laipat– SKF-, Timken- laakerit– Ilmastointiletkut, -liittimet

Maakunnan laajimmaturakointipalvelut meiltä!

www.koneurakointia.fi

Puupelletin myyKokkolan

Kiertoenergia Oy500 kg:n säkeissä

p. 06-873 003

T. Isokungas Ky KannusLestijokilaakson Jätehuolto (06) 873 003

NOSTOPALVELUTTERÄSMYYNTI

* RHS-palkit

* Lattaraudat/levyt

* Leikkuu/särmäys

* Myös mankelointi

Maasepässä nyt:Kestävää kehitystä.............................2

Puhtia puolustukseen ja laatu avainasemassa .........................4

Teknotalo valmistuu........................... 6

Koulutustarjotin nuorisollehyvässä maaperässä..........................8

Kansainvälisyyttä jakonenäytöksiä koulutilalla .................10-11

Oppijan ikää kaikki ...........................12

Opiskelen homekoiraksi ....................14

Forest-hanke ja turkiksetkäy kaupan........................................16

Koulutilan ja keittiön kuulumisia.......18

Joutsentie 11 Ylivieska, p. 08 410 123Mikko 050 4001 952, Matti 050 4001 955

RENGASALAN ERIKOISLIIKE YLIVIESKASSA

Kaikki renkaat ja vanteetmaatalouden tarpeisiin

KUORMA-AUTON RENKAAT

UUTUUS!

renkaat

KP KONEURAKOINTIA OYHimangantie 578, 69100 KannusHarri Kuusisto puh. 050 567 1825Kyösti Isohanni puh. 0500 121 004

MAATALOUS:- lietteen siirto ja multaus - kylvötyöt - rehunteko - puinti -kaivinkone- suurkanttipaalaus

KORJAAMO:- metallirakenteet ym.

METSÄ:- hakkuutyöt- energiapuun korjuu

Sulassa sovussa ja hyvällä yhteistyöllä Kennel on vahvistanut paikkansa KannuksenMaaseutuopistossa. Vasemmalta Riika Tolonen, Minna Ylen ja Martta Räisänen.Sulassa sovussa ja hyvällä yhteistyöllä Kennel on vahvistanut paikkansa KannuksenMaaseutuopistossa. Vasemmalta Riika Tolonen, Minna Ylen ja Martta Räisänen.

Paikkakunnan LähivakuutusKatu 1, PaikkakuntaPuhelin 020 200 200

www.lahivakuutus.fi

Lähivakuutuksen maatila-vakuutuksista löydät oikean vakuutuksen, joka turvaa tilan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Tule keskustelemaan juuri sinun maatilallesi sopivasta vakuutusturvasta.

Pohjois-Pohjanmaan Lähivakuutusyhdistys 08 420 286Kalajokisuun Lähivakuutusyhdistys 08 464 0800Lestijokilaakson Lähivakuutusyhdistys 06 870 893Lohtajan-Kälviän Lähivakuutusyhdistys 06 877 194

Turvaa maatilasiTurvaa maatilasi

www.lahivakuutus.fi

MAASEPPÄ2

Kiitos kaikilleyhteistyökumppaneillemme

vuoden 2011 Maaseppä-lehden valmistumisesta!

Tuore Maaseppä-lehti on kädessäsi – hyviä lukuhetkiä!Muista, ilmoittajamme ovat A-luokan osaajia!

Vuoden 2011 toimitus, takarivi vasemmalta: Valtteri Hannula, Riku Saari, Ilkka Niemi-Korpi, Ari Leppänen, Niku-Tuomas Takkunen, Samu Hietala, Ma-tias Välikangas ja Ilari Kivimaa. Eturivi vasemmalta: Tero Vuorenmaa, Aleksi Niemi-Korpi, Johannes Peltoniemi, Mikael Tervo ja Antti Roiko-Jokela.

Otsikon termit voisivat ihan hyvin olla jon-kun maatalouskoneita käsittelevän artikkelin tekstistä poimittuja. Jos esimerkiksi vertail-taisiin traktorimallien kestävyyttä johonkin tiettyyn kestävään merkkiin, voitaisiin saada kestävyysvajetta tai lisää. Huoltosuhde voisi olla huoltovälin ja -kustannusten vertailua samalla tavalla.

Vaan kun nämä termit eivät ole konealan aviisista vaan valtionvarainministeriön pa-pereista. Kestävyysvaje kertoo kuinka pal-jon veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Siihen on oikein kaavakin: S

2= RBP

t0– PB

t0. (Jos asia

kiinnostaa enemmin hae Googlesta kestä-vyysvaje). Yksinkertaisesti sanottuna se ku-vaa julkisen talouden tasapainoa, joka on nyt lamavuosien aikana päässyt huononemaan. Eläkerahojen riittävyydestä ja valtiontalou-den tasapainosta on kyse. Johtopäätöksenä on että työuraa pidentävillä ja työllisyyttä lisäävillä toimilla on ratkaiseva merkitys Suomi nimisen valtion pärjäämisessä jat-kossa. Työuran pidentämistä on syytä tehdä molemmista päistä. Varsin selkeitä tavoittei-ta, mutta miten ne toteutetaan? Onko ennen pitkää tavoitteena myös koulutusaikojen lyhentäminen? Joka tapauksessa tämä ja muutkin julkiseen talouteen vaikuttavat tekijät tulevat vaikuttamaan myös meidän kaikkien toimintaan jatkossa.

Otetaanpa sitten tuo huoltosuhde. Huol-tosuhde eli taloudellinen huoltosuhdekuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Jos huoltosuhde on esimerkiksi 2, yksi työssäkäyvä joutuu elättämään kaksi työssä käymätöntä. Huol-tosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lasketaan koko ei-työllinen väestö: työttömät, opiskelijat, eläkeläiset,lapset, omaa kotitaloutta hoitavat sekä varusmiespalvelusta suorittavat. Väestö ikääntyminen on tässäkin tapauksessa asiaa ”huonontava” tekijä.

Tämäkin on herättänyt keskustelua viime aikoina ja erilaisia toimenpiteitä on aloitettu. Tiheällä kammalla perataan esim. alle 25-vuotiaita erilaisilla etsivähankkeilla joko koulutukseen tai työelämään. Toinen keino parantaa huoltosuhdetta on nuorten työikäisten maahanmuuttajien saaminen alueelle ja töihin. Maakunnallisesti on väes-tökehitystä ennakoitu aivan viime vuosina ja ennakointiraportista pisti silmään muutama virke: �Vaikka rakentaisimme kuinka positii-

visen väes-töskenaarion tahansa, las-ten, nuorten ja parhaassa työiässä ole-vien määrä tulee laske-maan lähi-vuosikymme-ninä; ja vain vanhusväes-tön määrä on kasvussa. Nykyisen ikärakennejakauman ylläpitämi-nen olisi vaatinut sitä, että maakunta olisi houkutellut nuorta ulkomaista työvoimaa satoja henkilöitä vuosittain jo kymmenkun-ta vuotta sitten ja jatkaisi sitä edelleen”. Työperäinen maahanmuutto toki ehkäisee tilanteen huononemista, mutta yksin sillä ei huoltosuhdetta ratkaista.

Nämä molemmat tekijät ovat siis haas-teita meille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville. Kun koko ikäluok-kaa pakotetaan opiskeluun, tulee osaltaan ongelmia aidon motivaation ja osaamisen kanssa. Maahanmuuttajien koulutuksessa on taas omat haasteensa kielitaidon ja kult-tuurierojen takia. Homma vaan taitaa olla niin ettei näitä kumpaakaan karkuun päästä. Eli oppilaitosten järjestelmiä ja osaamista on kehitettävä siihen suuntaan että erilaisia asiakkaita voidaan oppimisprosessiin ottaa. Tätä työtä olemme jo tehneet, mutta haastei-ta on edelleen ja henkilöstön kouluttaminen ja tukeminen näissä muutoksissa on tärkeää. Avainasemassa on henkilöstön moniam-matillinen yhteistyö. Tämä tietää yhteisiä palavereita ja aikaa keskustella. Onneksi tiimien välinen yhteistyö on hyvällä mallilla ja aitoa mielenkiintoa työn kehittämiseen on jokaisessa työpisteessä.

Tulokset puhuvat puolestaan. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä porskuttaa edelleen kärkisijoilla ammatillisen koulu-tuksen tuloksellisuutta mitattaessa. Alue on yritteliästä, koulutus laadukasta ja opiske-lijat työllistyvät hyvin. Maaseutuopisto on siis hyvä opiskelupaikka jatkossakin. Tämän lehden tekijät ovat esimerkkeinä osaavista tulevaisuuden tekijöistä, siitä heille Kiitos. Ja myös kiitokset etukäteen otsikon aiheiden hoitamisesta (eli meidän vanhenevien eläk-keiden maksamisesta tulevina vuosina).

Jarmo Matintalo, rehtoriK-P:n maaseutuopisto

Kestävyysvajeja huoltosuhde

Vierivä kivi ei sammaloidu- sanonta on saanut taas yhden merkityksen; opiskelijan op-piminen alkaa tänä päivänä uudestaan saman tien, kun todistus saadaan kouraan ja työura urkenee edessä. Yksi opiskelijan avaintaidoista tänä päivänä on elinikäisen oppimisen taito ja ymmärrys oman osaamisen päivittämi-sen tärkeydestä. Maataloudes-sa osaaminen ja kehitys mene-vät eteenpäin huimaa vauhtia; joidenkin arvioiden mukaan osaamista pitäisi päivittää perusteellisesti joka viiden-nen vuoden jälkeen. Tähän haasteeseen luonnonvara-alan oppilaitosten on pystyttävä vastaamaan ajanmukaista ja työelämää palvelevaa kou-lutusta tarjoamalla. Kannuk-sen maaseutuopistolla haaste on otettu innolla vastaan ja koulutuksen kehittämiseksi meneillään on useita hank-keita, joiden avulla maaseu-dun osaamista päivitetään ja alueen elinkeinolle tarjotaan uusinta ja ajanmukaisinta tie-totaitoa. Tarjolla on luentoja, seminaareja, lyhytkursseja ja tutkintoihin tähtääviä opinto-ja, jokaiselle jotakin periaat-teella; haluamme tarjota kai-kille mahdollisuuden kehittää itseään ja osaamistaan tämän

päivän elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Elinikäinen oppiminen on sisällä myös Kestävän Kehi-tyksen -ideologiassa, jonka mukaan ympäristöä ja ihmisiä säästävät toimintatavat pyri-tään löytämään ja saamaan käyttöön arkipäivän työelä-mässä. Maaseudun elinkei-noilla ja ihmisillä on merkit-tävä osa ympäristön suojelun ja säästämisen saralla, koska työmme ja elämämme on keskellä luontoa ja käytäm-me monia työmenetelmiä, joilla on suuria vaikutuksia ympäristön tilaan. Perintei-sesti maaseudun elinkeinot ovat olleet myös eräitä kuor-mittavimpia ammatteja työn jatkuvan ja fyysisen luonteen vuoksi. Työntekijää ,eli ihmis-tä, säästävien toimintatapojen sisäistäminen on tulevaisuu-dessa erityisen tärkeää, jotta työvoimaa ja työntekijöitä hakeutuu alalle riittävästi ja jo alalla olevat ihmiset jaksavat työssään eläkeikään saakka! Maaseutuopiston menneen ja tulevien vuosien yhtenä kehityskohteena on kestävän kehityksen (KEKE:n) toi-mintatapojen painottaminen ja korostaminen opetuksessa sekä oppilaitoksen arjessa.

Kannuksen maaseutu-

opiston vuosi 2011 näyttää hyvältä, perustutkinto-opiske-lijoita on talossa täydet kurssit neljällä eri opintolinjalla ja lisäksi meiltä valmistuu osaa-jia ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin . Teknotalo vihitään käyttöön vahvan teknologia- ja kone-opetuksemme uusiutuviin tarpeisiin ja Kannuksen kau-pungin kanssa rakennetaan uusi, lemmikkiasumiseen suunniteltu asuntola. Lem-mikki-asuntolasta tulee myös yksi kohde tulevan kesän KyläKelpaa-messuille, tul-kaahan käymään meillä joko messuilla tai tutustumassa oppilaitokseen!

Hanna-Mari Laitala yksikön johtaja

K-P:n maaseutuopistoKannus

Elinikäistä oppimista jaKestävää Kehitystämaaseutuopistolla

Juha Sämpi (vasemmalla) suorittamassa Valtra-koulutuksen ohjelmointi- ja vikadiagnostiikkanäyttöä. Näytön vastaanottaja Jarmo Torppa.

MAASEPPÄ 3

• Kauppa • Asiamiesposti• Jauhatus • Viljanmyynti

• Sahaus • Höyläys

WWW.TYNGANMYLLY.FI

TYNGÄNMYLLY

85140 Tynkäpuh. 446 319 tai 0400-689 292

Tervetuloa!

RAKENTAJAT - SANEERAAJAT• Ikkunoita yli 50 vuoden kokemuksella• Vakiokokoisia ikkunoita suoraan varastosta• Ikkunoita myös yksilöllisiin tarpeisiin• kysy mittaus- ja asennuspalvelua

KALAJOKI Rautiontie 344, 85410 Tynkä puh. (08) 466 320, fax (08) 466 343

PALVELEE:

MA-PELASU

Kannus puh. 020 780 8420

6-218-218-21

Meiltäsaat

Bonusta jopa 5%

Kaupunginvirasto, Asematie 1Avoinna ma-ke 12-16,

to 12-17, pe 12-15Toimitusjohtaja Katri Sämpi

puh. 044 2824 500e-mail: katri.sampi@kannus.fi

Palvelusihteeri Maritta Mäki-Korvelapuh. 050 3784 144

e-mail:maritta.maki-korvela@kannus.fi

Löydä kotisi meiltä!

Vahvat kannukset asumiseen

Kannuksen kaupungin ja Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy:n omistamia vuokra-asuntoja voi tiedustella ja hakea asuntopal-velutoimistosta.

KANNUKSENVUOKRA

-ASUNNOTOy

TAKSI JYRKI & KRISTIINA HUUSKO

• Henkilöauto ja bussi 1+8• inva/paarikuljetukset

p. 06-8623 027Sykäräinen/Toholampi

Palvelun verran parempaa kyytiä!

TAKSIVIE PERILLE

Ylivieska 08-4109300 Kannus 06-870681

KANNUS, ESKOLA Puh. (06) 872 682valimo@kolppasen-sementtivalimo.fi

• BETONITUOTTEET• MAATALOUSELEMENTIT• SOKKELIELEMENTIT

• SOKKELIELEMENTIT • ERIKOISELEMENTIT• VALMISBETONI • BETONIPUMPPAUKSET

OSTETAANromuautoja ym. metalliromua

Rekisteristä poisto jaromutustodistus veloituksetta.

VALTUUTETTU VASTAANOTTOPISTE

JÄYKÄN ROMUpuh. 040 8433 487, Kannus

Maanrakennusta, puunajoaLUOMAN

KONEPALVELUJuho p. 050 586 4249

Puh. 08 431 190, 0400 812 197,040 741 6855

RAUTA-, MAATALOUS-JA IKH-TYÖKALUT

MAASEPPÄ4

Nykyaikainen lääketiede tar-joaa laajan valikoiman anti-biootteja tulehdussairauksien hoitoon. Tosin on huomattu, että holtiton antibioottien käyttö johtaa yhä vastusky-kyisempien mikrobikantojen kehittymiseen. Bakteerit siis kulkevat lääketehtaiden edel-lä ja �kauhuskenaarioissa� tämä kilpajuoksu voi jossakin vaiheessa päättyä bakteerien voittoon. Tulehdussairauksien ennaltaehkäisy on jo tuosta-kin syystä järkevää toimin-taa. Eläinten vastustuskyvyn parantaminen on tärkeä osa sairauksien ennaltaehkäisyä, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Vastustuskyvyttö-mästä vasikasta

aktiiviseksipuolustajaksi

Vastasyntynyt vasikka saa vasta-aineet ympäristön tau-dinaiheuttajia vastaan terni-maidosta. Edellyttäen toki, että ensimmäinen reilu annos hyvälaatuista terniä annetaan neljän tunnin sisällä synty-mästä ja ensimmäisen elin-vuorokauden aikana yhteensä ainakin 6-8 litraa. Kunnon ternimaitokuurilla olleet va-sikat pysyvät huomattavasti suuremmalla todennäköisyy-dellä terveenä kuin ne vasik-kakaverinsa, joiden kohtalona on ollut heikompi alku tässä asiassa.

Ternimaidosta tulleet vas-ta-aineet toimivat vasikan eli-mistössä noin 1-2 kk:n ikään saakka. Pikkuhiljaa vasikan oma vasta-ainetuotanto alkaa toimia, mutta todella aktii-vista se on vasta noin 2-3 kk:n iästä eteenpäin. Joten aika

kriittistä aikaa on pikkuvasi-kan elämä ja vaatii hoidolta ja olosuhteilta paljon, kun oma puolustusjärjestelmä vasta harjoittelee toimintaansa. Tärkeää on vähentää taudin-aiheuttajien määrää vasikan ympäristössä ja tukea vasikan vielä kehittyvää puolustus-järjestelmää. Huono karsina-hygienia, vähäinen kuivitus, liian suuri ryhmäkoko, ahta-us, kylmyys, veto ja niukka maidon saanti altistavat tätä pientä kehittymätöntä elimis-töä esim. ripulille ja hengitys-tiesairauksille.

Aktiivinenkinpuolustusjärjestelmä

voi reistailla

Täysikasvuisen lypsylehmän elämässä on myös aikoja, jolloin sen aktiivinen puolus-tusjärjestelmä ei ole parhaim-millaan. Kaikkein kriittisintä aikaa on muutama viikko poi-kimisen molemmin puolin, jolloin lehmä sairastuu her-kästi. On syytä eliminoida täl-löin tärkeimmät rasitustekijät lehmän hoidossa, ruokinnassa ja ympäristössä. Näitä voivat olla esim. siirtäminen uuteen ympäristöön, jossa on uusi mikrobikanta ja mahdollisesti myös uusi outo lauma tai epäsopivat olosuhteet esim. kostea navettailma, puutteet ruokinnassa tai lehmä on liian lihavassa tai laihassa kunnossa.

Pitkäkestoinen stressi laittaa elimistön toimimaan jatkuvasti ylikierroksilla ja kuluttaa energiavaroja. Eli-mistön puolustusjärjestel-mään ei riitä tällöin energiaa ja vastustuskyky heikkenee; seurauksena riski sairastua

erilaisiin tulehdussairauksiin. Pitkäkestoista stressiä voi ai-heuttaa mikä tahansa jatkuva tai toistuva rasitustekijä esim. kylmä, kova makuualusta tai melu tai yksinkertaisesti puute tai kilpailu ravinnosta. Tulehdussairaudet voivat siis osittain olla myös stressipe-räisiä.

Mistä taudin-aiheuttajat pääsevät

elimistöön?

Iho estää vieraiden aineiden ja mikro-organismien pääsyä elimistöön. Karvapeitteen

kuluminen ja ihohankaumat ovat merkkejä esim. makuu-alustan sopimattomuudesta tai muusta ympäristöoloihin liittyvästä ongelmasta. Niihin kannattaa reagoida ja etsiä ja poistaa syy, koska tällaiset ihovauriot altistavat esim. utare- ja niveltulehduksille. Kinnerhankaumat ovat varsin yleisiä lypsylehmillä ja ihan oikeasti niitä tai muita vastaa-via vaurioita ei saisi esiintyä ollenkaan puhumattakaan pikkuvasikoiden erilaisista ihovaurioista. Viime vuosina ovat yleistyneet tartunnalli-set, suuria tappioita aiheutta-

neet sorkkasairaudet. Niiden syntymekanismiin liittyvät myös ihovauriot sorkka-alu-eella yhdistettynä kosteisiin ja lantaisiin kulkukäytäviin pihatoissa.

Vastasyntyneen vasikan ”heikko kohta” on napa. Te-hokkaan ternimaidon juoton lisäksi poikimisympäristön pitää olla puhdas, hyvin kui-vitettu, jotta vältytään napaan liittyviltä ongelmilta. Navan kautta on taudinaiheuttajilla suora valtatie vasikan sisäeli-miin ja seuraukset voivat olla kivulias napatulehdus, nivel-tulehdukset, heikkokuntoiset vasikat tai kauheimmillaan verenmyrkytys.

Utaretulehdusta aiheutta-villa bakteereilla on tunne-tusti neljä reittiä utareeseen: vaurioituneet vetimen päät. Vetimen päitä vaurioittaa tyhjälypsy ja tämän seurauk-sena vetimenpäät saattavat olla auki suurimman osan lypsyjen välisestä ajasta. Ve-timenpäiden pitäisi kunnolla sulkeutua lypsyn jälkeen, jolloin bakteereilla ei ole suurta mahdollisuutta päästä utareen sisälle. Tyhjälypsy ja lypsimen suhinoista aiheutu-vat paineiskut vaurioittavat vedinkanavaa ja vedinontelon limakalvoja. Nämä vaurio-kohdat toimivat mahtavana bakteerien kasvualustana. Hyväkuntoiset vetimenpäät ovat tärkeä osa lypsylehmän puolustusjärjestelmää.

Voivatko ruokinnan puutteet altistaa

utaretulehdukselle?

Kyllä voivat. Poikimis- ja herumisvaiheessa olevan leh-män syöntikyky on yritettävä

pitää mahdollisimman hyvä-nä. Negatiivinen energiatase tuossa vaiheessa heikentää lehmän puolustustoimintoja. Tämän ounastellaan johtu-van elimistön valkosolujen heikentyneestä toiminnasta. Esim. valkosolut muuttuvat hitaiksi ja niiden bakteerien tappamis- ja nielemiskyky heikkenee. Seurauksena on altistuminen utaretulehduk-selle. Ummessaolevien leh-mien ruokinta on taitolaji ja siinä onnistuminen tai epäon-nistuminen näkyy seuraavalla herutuskaudella. Vaikutukset pohjautuvat pitkälti joko leh-män liialliseen lihomiseen tai laihtumiseen. Yksi heikenty-nyttä syöntiä aiheuttava tekijä voi olla myös veren matala kalsiumtaso eli eräänlainen piilevä poikimahalvaus. Veren matala kalsiumtaso löysentää vedinkanavan sulkijalihaksia. Syöntiä voivat heikentää myös pötsi- ja juoksutusmahahäiri-öt. Eräillä hivenaineilla (Cu, Se, Zn) ja E-vitamiinilla on yhteyksiä utareterveyteen. Lypsylehmän ruokinnan pe-rusopit auttavat siis myös utaretulehduksen ennaltaeh-käisyssä ja itse asiassa mui-denkin tulehdussairauksien ennaltaehkäisyssä.

Eläinten vastustuskyvyn parantaminen koostuu siis moninaisista tekijöistä. Se vaatii hoitajalta hyvinkin ko-konaisvaltaista näkemystä ja ajattelutaitoa eläinten hoidon, ruokinnan ja olosuhteiden suunnittelussa ja havainnoin-nissa.

Eija Mäki-Ullakkokoulutuspäällikkö

(maatalousala)

Puhtia puolustukseen

Hyvällä säilörehulla karjan ruokinta on helppo toteut-taa. Ruokinnallisten arvojen ohella on tärkeää, että rehu on myös säilynyt moitteetto-masti. Seosrehuruokinnas-sa säilöntälaatu korostuu. Päivittäinen ruokintatyö on helppoa, kun säilörehusta ei tarvitse erotella pilaantu-neita rehukohtia. Seosrehun raaka-aineeksi eivät kelpaa pilalle menneet rehukom-ponentit.

Seosrehulla karjansa ruokki-vat viljelijät osaavat arvos-taa hyvälaatuista säilörehua. Totuus on, että hyvällä säi-lörehulla eläimet tuottavat paremmin ja pysyvät ter-veempinä. Säilörehu vaikut-taa oleellisesti myös ruokin-takustannuksiin. Säilörehu on seosrehuruokinnan perus-runko, jonka pohjalle rehu-täydennys seokseen laaditaan. Ruokinnan kannalta tärkeää on säilörehun hyvä sulavuus ja riittävä valkuaispitoisuus. Mitä parempaa säilörehua ti-lalla on, sen vähemmän tarvit-see ostaa rehukomponentteja tilan ulkopuolelta.

Säilörehun sulavuus ja val-

kuaispitoisuudet ratkaistaan pellolla rehun niittohetkellä. Sulavuutta ja valkuaispitoi-suutta ei voi enää parantaa rehusiilossa säilönnän aikana. Sen sijaan sulavuus voi hei-kentyä jos rehun säilöntä epä-onnistuu. Valkuaisen laatu voi myös heikentyä virhekäymi-sen myötä, tapahtuu valkuai-sen hajoamista eli säilörehuun muodostuu ammoniakkia ja

amiineja. Nurmi tulee kor-jata säilörehuasteella, jolloin nurmen D-arvo on 68 -70%. Oikeaan aikaan suoritettu korjuu yhdessä hyvän säilön-tätekniikan kanssa varmistaa rehun säilymisen.

Säilöntäaineesta ei kannata tinkiä

Laaturehun valmistus pe-

rustuu säilöntäaineen käyt-töön. Rehuanalyysitilastojen mukaan happosäilöntäaine on säilöntäteholtaan paras kaikissa kuiva-aineluokissa. Laaturehun valmistuksessa kaikkien työvaiheiden on ol-tava kunnossa. Säilöntäaine ei sinällään korvaa puutteellista korjuutekniikkaa tai työtapo-ja. Rehun säilöntä perustuu tavoitehappamuuden saa-vuttamiseen ja rehumassan hapettomuuteen. Säilöntäaine parantaa rehun käymislaa-tua ja säilöö rehuvalkuaisen hyvälaatuisena. Lisäksi hap-pamuus estää tehokkaasti maa- tai lantaperäisten mikro-bien kasvun rehussa. Kuivissa rehuissa säilöntäaineen on myös estettävä homeiden ja hiivojen kasvua.

Säilöntäaineiden hankinta-hetkellä ei ole vielä tiedossa tulevan kesän korjuuolosuh-teet. Valintatilanteessa on muistettava selvittää säilön-täaineen teho eri korjuusäil-lä. Varsinkin suurilla aloilla osa korjattavasta rehusta voi olla hyvin märkää tai toi-saalta pitkälle kuivunutta. Muurahaishappopohjaisen säilöntäaineen etuna on nopea

tavoitehappamuuden saa-vuttaminen. Samalla rehun kuumentumisriski jää todella pieneksi verrattuna maitohap-pobakteerisäilöntään. Säilön-täainemääriä laskettaessa on muistettava suositellut annos-telumäärät. Käyttösuositusten alittaminen merkitsee aina tietoista riskiä rehun laadulle. Happopohjaisten säilöntäai-neiden käyttömäärä on 5 litraa rehutonnille.

Valitse säilöntäaine oikein

Tuoreen tai lievästi esikuiva-tun säilörehun valmistukseen paras valinta on säilöntäaine, jossa on runsaasti muura-haishappoa. Muurahaishappo laskee rehun pH:n nopeasti ja rajoittaa rehukäymistä te-hokkaasti. Kostealla rehulla rehukäymiset ovat voimak-kaampia ja riski virhekäymi-seen on suurempi. Näissä olosuhteissa paras valinta on AIV 2 Plus. Se soveltuu suoraniittoon sekä esikuiva-tun rehun korjuuseen kaikille korjuutavoille.

Esikuivatuissa säilöre-huissa rehukäymiset jäävät

vähäisemmäksi. Kuiva-aineen noustessa kasvaa kuitenkin jälkipilaantumisen riski. Sii-lon avausvaiheessa rehun saadessa ilmaa voi ongelmak-si muodostua hiivojen ja ho-meiden kasvu rehurintamuk-sessa. AIV Novan ja Ässän runsas propionihapon määrä ja bentsoehappo- (Nova) sekä kaliumsorbaatti (Ässä) teke-vät niistä uuden ajan säilöntä-aineen esikuivatuille rehuille. Erityisesti tuotteiden kyky estää rehun lämpeneminen siilon avausvaiheessa sekä ehkäistä homeiden ja hiivojen kasvua on todettu erinomai-seksi. AIV Ässä on käyttötur-vallinen säilöntäaine. Valmis-teen käyttöalue on esikuivattu säilörehu ja sen happoteho on riittävä myös olosuhteissa, joissa esikuivaus ei onnistu. AIV Nova on käyttöturval-linen säilöntäaine, joka ei syövytä ihoa eikä koneita. Novalla säilötty säilörehu on myös hyvä natriumin lähde naudoille. Nova sopii erin-omaisesti korvaamaan bio-logisen säilöntäaineen esim. paalauksessa.

Tuomo LinnakallioKemira Oyj

Seosrehutiloilla säilörehun laatu avainasemassa

Seosrehuruokinnassa säilörehun laatu korostuu. Huo-nolaatuiset rehukomponentit pilaavat koko seoksen maittavuuden.

MAASEPPÄ 5

Jari Alakangas× Pellonraivaukset

järeällä telakone jyrsimellä ja ruuvilla

× Kantokarheiden levitykset

× Vesakkoraivaukset puomikoneella

× Kalkinlevitykset

× Matkailuauton vuokraus

× Maansiirtotyöt teladumpperilla

www.tehourakointi.fi 0400-383 734

Indolantie 10 67700 KOKKOLA0400-266 010 • (06) 8220 222

HIHNALAN KORJAAMO OYPaikkakunnan monipuolisin

auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien

takuuhuollot, korjaukset ja varaosat ym.

Puh. 875 189auto 0400 368 826

044 2861 203

AUTOMYYNTITmi Marko Kallio

Asematie, ent. Agrimarketin tilatpuh. 044 201 7173Soita ja sovi näyttö.

OSTO-MYYNTI-VAIHTO Myös rahoitus!Lisätietoja autoista netissä

www.nettiauto.com/markokallio

Rehuraisio OyKulmakatu 5, 67100 Kokkolawww.rehuraisio.com

Pyydä tarjous lähimmältä rehuraisiolaiseltasi:

Kimmo HolmströmPuh. 040 827 3190Laura TurpeinenPuh. 044 782 1325

Jouko LotvonenPuh. 050 363 6580Eija ViitanenPuh. 044 782 1326

Tuomas KuusinenPuh. 0500 261 791Päivi HeikkiläPuh. 044 781 8961

Kalajokilaaksoja Keski-Suomi(pohjoinen osa):

Pohjois-Pohjanmaa:

Keski-Pohjanmaa:

Johnny Heikkilä

• ilmastoinnin huolto• vaihtojäähdyttäjät ja jäähdyttäjien korjaukset

KOKKOLAN TRAKTORIHUOLTO OY

Kokkola, Kauppakaari 8 p. 830 2550 0400 162 976 Antti Sillanpää, 0400 266 605 Jens Mattsson

Toholampi, Juustotie 14 p. 885 404 0400 347 742 Markku Adler

sopimus-korjaamosopimuskorjaamo

MAASEPPÄ6

Rakentamaantuotantotiloja

Suomalaiset kotieläintuotan-toyksiköt kasvattavat volyy-miaan ja samalla tuotanto keskittyy ja erikoistuu.

Kaikille on kuitenkin yh-teistä se, että investoinnin jälkeen sijoitetulle tuotanto-panokselle saadaan tavoiteltu tuotto ja yrittäjät pystyvät hoitamaan tuotantoon liitty-vät työt eläinyksikköä koh-den käytettävissä olevalla työmäärällä.

Rakentamisessa on hyvä muistaa, että ei rakentamalla aiheuta jokapäiväiseen työ-määräänsä lisäystä. Suun-nittelun lähtökohta on päin-vastainen.

TaloudellinenRakennushankkeen keskeinen peruspilari on taloudellisuus. Jokaisen rakennusinvestoin-nin pitää suunnitteluvaiheessa näyttää kannattavalta. Suun-nitteluun kannattaa panostaa, sillä 80 % rakennushankkeen kustannuksista sidotaan jo suunnitteluvaiheessa. Kus-tannusarvion avulla pystytään arvioimaan rakennusajan kustannuksia, minkä lisäksi on syytä selvittää myös ra-kennuksen käyttöajan kus-tannuksia ja verrattava niitä rakennuksesta saataviin hyö-tyihin. Rakennusinvestointi on pitkäikäinen, ja suunnit-teluhetkellä rakennuksen käyttöajan kustannuksia ja tuottoja pitää ennakolta ar-vioida kriittisesti, ettei yl-

lätyksiä sattuisi tuotannon käynnistyessä.

Nykyajan tuotantoraken-nus on pitkälle koneellistettu. Koneellistamisastetta nosta-malla ihmistyötä pystytään korvaamaan konetyöllä. Ko-nekapasiteetin oikea mitoi-tus kuhunkin kohteeseen on tärkeää parhaan taloudellisen tuloksen saamiseksi, sillä ylimääräisestä konekapasi-teetista aiheutuu aina lisä-kustannuksia. Koneellista-mismahdollisuudet on siten otettava mukaan jo rakennuk-sen suunnitteluun.

ToimivaTuotantorakennuksessa tehtävien töiden sujuvuus vaikuttaa mm. työtehtävien määrään ja töihin kuluvaan aikaan ja sitä kautta tuotan-non taloudellisuuteen. Eläin-ten hoitotyöt (mm. ruokinta, lannanpoisto, lypsy ja eläin-terveys) muodostuvat useiden erillisten töiden ketjuista. Työketjun toimivuus riippuu yksittäisten töiden lisäksi töiden ja niissä käytettävien menetelmien sekä koneiden yhteensopivuudesta. Töiden toimivuuteen vaikuttavat

myös rakennuksen eri tilojen mitoitus ja sijoit-telu.

Kotieläinrakennuksen toiminnallisen suunnittelun merkitys korostuu suurissa tuotantorakennuksissa. Huo-mion kohteina ovat erityisesti eläinten ja materiaalien siirto-ja sisältävät työt. Rakennus-suunnitteluun ja erityisesti rakennuksen toiminnalliseen suunnitteluun panostamalla saada aikaan toimivia koti-eläintuotantorakennuksia. Hyvällä toiminnallisella suunnittelulla voidaan sääs-tää myös rakennus- ja yllä-

pitokustannuksia. Toimivan tuotantorakennuksen rakenta-minen vaatii hyvää yhteistyö-tä viljelijän, suunnittelijoiden ja rakentajien välillä.

Turvallinen ja viihtyi-sä työympäristö

Kotieläintuotantorakennusten yksikkökoko kasvaa jatkuvas-ti. Töiden suunnittelu ja työ-määrän hallinta ovat erityisen tärkeätä tuotantoaan laajenta-villa tiloilla. Vaikka eläinten hoitotöitä koneellistetaan ja automatisoidaan, ne vievät yksikkökoon kasvaessa yhä enemmän työaikaa. Tämä mer-kitsee sitä, että kotieläintiloilla yhä suurempi osa päivittäisestä työajasta kuluu tuotantora-kennuksessa. Työn fyysisen kuormittavuuden vähentämi-sen ja työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen ohella työympäristön viihtyisyyden parantaminen on entistä tär-keämpää työntekijän henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Eläimille hyväelinympäristö

Kotieläinten hyvinvointi ja niiden elinympäristön laatu ovat viime aikoina nousseet tärkeiksi eettisiksi keskuste-lun aiheiksi. Eläimille tulee antaa mahdollisuus mahdol-lisimman luonnolliseen ja lajinmukaiseen käyttäyty-miseen. Hyvä elinympäristö muodostuu tuotantoraken-nuksen riittävästä tilavuu-desta, hyvästä ilmanlaadusta,

valosta, toiminnallisuudesta, liikkumismahdollisuudesta sekä puhtaista ja mukavista pintamateriaaleista.

Kotieläinten terveydellä ja hyvinvoinnilla on myös selvä yhteys tuotantoon: terve tuo-tantoeläin tuottaa parhaiten. Tuotantoeläimen hyvinvoin-nista huolehtiminen on tärke-ää myös kotimaisen elintarvi-ketuotannon hyvän laadun ja imagon säilyttämiseksi.

Ympäristönhuomioonottava

Erityisesti kotieläintuotan-torakennuksesta aiheutuu ympäristöön riskejä, joita pitää pystyä hallitsemaan. Lannan varastointi- ja käsit-telymenetelmien on oltava sellaiset, että lannan joutu-minen maaperään ja vesis-töihin pystytään estämään ja lannasta aiheutuvat hajuhaitat minimoimaan. Tulevaisuu-dessa tuotantorakennuksesta ilmaan kulkeutuvia päästöjä pitää pystyä hallitsemaan entistä paremmin.

Hyvä tuotantorakennus on energiataloudellinen ja sen rakennusosien valinnassa on otettu huomioon niiden aiheuttama ympäristökuor-mitus ja kestävän kehityk-sen vaatimukset. Ympäristön huomioonottava tuotantora-kennus sopii myös esteetti-sesti hyvin sitä ympäröivään maisemaan.

Juha Landin, lehtorirakennustekniikka

Olemme investoimassa oppilaitoksessamme voi-makkaasti koneopetuksen kehittämiseen. Meillä ra-kennetaan uutta konehallia, verstasta, metalliopetustilo-ja, teknotalo (puhujan visi-oista riippuen). Tämä inves-tointi vastaa suuruudeltaan uuden kolmen lypsyrobotin

navetan kustannusarviota. Samalla saamme sisätiloihin mahtumaan huollettavak-si nykyaikaisen leikkuu-puimurin ja noukinvaunun sekä metsäkoneen. Lisäksi kykenemme paremmin tar-joamaan yhteistyökumppa-neillemme tiloja koneiden käyttäjäkoulutuksia varten.

Maatalousalan oppilai-toksissa Suomessa ei tie-tääkseni ole 25 vuoteen rakennettu uusia koneope-tustiloja. Tällainen "ihme" tapahtuu parhaillaan Ollik-kalan tontilla.

Maatalous-, metsä-, ym-päristö-, maansiirto- ja tien-rakennuskoneurakoinnissa

eletään mielenkiintoisia ai-koja. Koneurakointipalvelut elävät murroksessa. Aina ei riitä pelkkä traktori, kuljet-taja ja työkone. Nyt pitää osata palvella työn tilaajaa muilla avustavilla oheistoi-milla mahdollisimman hy-vin, jotta asiakas saataisiin tyytyväiseksi ja tilaamaan

työsuorituksen vielä uudes-taan. Vaaditaan jopa sosiaa-lisia taitoja ja kykyä tehdä raportteja tehdystä työstä. Enkä tarkoita roikkumista sosiaalisessa mediassa tie-tokoneen kanssa vaan ihmis-ten kanssa suoritettavaa kes-kinäistä kommunikointia. Uusia palvelumalleja tulee

urakointiin koko ajan lisää. Se, joka on osaa keskittyä olennaiseen "core business" ja ymmärtää oheispalvelu-jen merkityksen maksavan asiakkaan kannalta vetää yleensä pisimmän korren kilpailutuksissa.

Joni Häkkilä, lehtoritekniset aineet

Maatalousteknologian opetuksen rintamalta

Teknotalo valmis-tuu keväällä 2011 ja opetus aloite-taan ensi elokuus-sa. Talo sisältää uudet ajanmukai-set pesutilat, huol-totilat, metallira-kenneopetustilat, kaksi luokkatilaa ja sosiaaliset tilat. Ratkaisevat mitat ovat 18 m x 48 m, eli n. 860 m2 ja kuutioita onn. 6000 m3.

Kun ammattitaito ratkaiseeUudistuotannosta saneerauksiinOmakotitaloista sairaaloihinTuotantolaitoksista teollisuushalleihinLämmityksestä jäähdytykseenHananvaihdosta vuosihuoltoonSuunnittelun ja konsultoinnin

Teknotalon sähköistää

POINTEL OYTalotekniikan moniosaaja

www.pointel.fi

Leppäojatie 7 Kannus Teollisuustie 3 Kokkola010 42 53 730 010 42 53 731

Tuotantoraken-nusten raken-tamisessa ja si-joittelussa tulisi ottaa ympäris-tön vaatimuk-set huomioon.

Hyvän tuotantorakennuksen rakentaminen

MAASEPPÄ 7

Meilläkäyvätkaikkiluotto-japankki-kortit.

JOKEL

AN

TIE

6

(06) 8778 110

Puh. 08 410 420, 050 5566 982 e-mail: somero-trading@nic.fi

www.somero-trading.fi

-renkaatmaa– ja

metsätalous- käyttöön

Kaivuu-, kivenraivaus ym. maansiirtotyöt, koneellinen hakkuu

2 kpl 21 tn kaivinkoneita, joista toinenlyhytperäinen sinnekin, missä tilaa on vähän

JS-KaivuuHeikki Jokitalo Mikko Somero

040 504 8580 0500 550 382

AVOINNA ark. 7.30-17.00

AUTO-AHONEN OYavaa 5.5. klo 7.30

Autoasi-korjaamon osoitteessa Martinlaaksontie 1

TERVETULOA!

AUTOASI KORJAAMO AUTO-AHONENMARTINLAAKSONTIE 1, VANTAA, PUH. (09) 682 0079

Palveleva ja asiantunteva autokorjaamo –huollamme auton kuin auton.

Kone ja energia Valtonen OyJarmo Valtonen 0500 193 042

VIHERRAKENTAMISEN AMMATTILAINENMULTAA, HIEKKAA, MURSKETTA, MAANSIIRTOURAKOINTI

PIHATYÖ KyPUH. 0400 868 154

NURMIKOT JA ISTUTUKSETKIVITYÖT

Suopellontie 3 84100 YlivieskaPuh. (08) 425 369, 0440 711 793, 0400 283 080

www.ajth.fi • s-posti huolto@ajth.fi

• Ilmastointilaitteiden myynti, asennus ja huolto• Puimureiden varaosat ja huolto• Kaivinkoneiden varaosat ja huolto• Turbojen asennus• Hydrauliikka: myynti ja huolto• Perkins-moottoreiden varaosat• 90 sh O-renkaat ja hydraulisylintereiden tiivisteet• Varaosat ja öljyt ylläoleviin merkkeihin

VARAA AIKA HUOLTOON• Ilmastointilaitteiden myynti, asennus ja huolto• Puimureiden varaosat ja huolto• Kaivinkoneiden varaosat ja huolto• Turbojen asennus• Hydrauliikka: myynti ja huolto• Perkins-moottoreiden varaosat• 90 sh O-renkaat ja hydraulisylintereiden tiivisteet• Varaosat ja öljyt ylläoleviin merkkeihin

KäytössämmeTEHODYNAMOMETRI Maha ZW 500

Tule mittaamaan koneesi tehot!

LUO

NNOLLISESTI POHJAVETTÄ

TAKSIPALVELUPekka Huuki, Kannus

050 329 6622Tilataksi 1+8. Pienporukoille tilaus- ja sopimusajot.

Myös inva - ja paarikuljetukset.

Puh. 020 710 9970Kokkolantie 3, 69600 Kaustinen

MERKILLISET HYVÄT OSAT!

KAUSTISEN VARAOSAT oy

Metalli- ja korjaamotyötTIMO 0400 580 196 | HEIKKI 040 7560 437

HUOLTO JA VARAOSAT

KONEHUOLTO PAAVO LIINAMAA OYSahatie 74, 85500 Nivala. Puh. 0400 385 839

Valtakatu 7, Kannus. Puh. 873500 www.cavaliere.fi

Tervetuloa herkuttelemaan!

Asematie 4, Kannus

Marko Kallio Puh.044 201 7173 | marko.kallio@tapiola.fi

Juha Niemi-Korpi Puh.0400 285 973 | juha.niemi-korpi@tapiola.fi

Meiltä aina sopivasti Polarismönkijät ja moottorikelkat!Tarjous!Kelkka-talousrekiNYT vain..............

Heinolan-kaari 8Kokkolap. 831 4685

365,-Meiltä myös:

- Ajovarusteet

- Varaosat,

kaikki merkit

- Huollot

MAASEPPÄ8

Kalkinlevittimiä uusitaan1970-luvulle saakka kal-kinlevitys Suomessa tapah-tui pääasiassa viljelijöiden omana työnä lannoitteen pintalevittimillä (ns. laa-tikkolevitin). Harvinaista ei ollut sekään, että talon isäntä ajoi traktoria ja pojat tai muu aputyövoi-ma heittelivät kalkkia pe-räkärryn lavalta lapioilla pellolle. Kun kalkin käyttö oli vähäisempää, sitä toi-mitettiin peltokäyttöönkin säkkitavarana.

Kalkitus sai uutta vauhtia 1970-luvulla, kun suurite-hoisia, urakointikäyttöön sopivia kuivan kalkin le-vittimiä tuli markkinoille. Monenlaisia järjestelmiä kokeiltiin, mutta yleisin oli lopulta säiliöautoilla tapahtuva kuljetus tehtaalta tilalle ja levittimen täyttö autosta letkua pitkin pneu-maattisesti. Uudenmaan, Hämeen ja Varsinais-Suo-men alueelle noin puolet kalkista levitetään edelleen tällä menetelmällä.

Pohjanmaalla al-koi yleistyä ns. kos-tean kalkin levitys 1980-luvun lopul-la. Siinä kalkkiin sekoitetaan noin 5 % vettä kalkkiteh-taalla siilosta au-toon lastattaessa. Se mahdollistaa kalkin levityksen keskipa-kolevittimellä, mikä on kuivan kalkin le-vitintä yksinkertai-sempi ja halvempi. Myös kuljetus su-juu edullisemmin tavallisella soraka-settiyhdistelmällä: kuorma voidaan kipata pellon lai-taan eikä auto ole sidottu levityksen odotteluun. Kalkin pieni kosteus kestää muutaman tunnin tai jopa päivänkin odottelun jääty-mättä kasalla myös talvioloissa. Aivan ”tulipalopakkasilla” levitystä kannattaa välttää jo siitäkin syystä, että konei-den hydrauliikka kangertelee.

E n s i m m ä i s e t keskipakolevittimet olivat tuontitavaraa, ja tanskalainen Bre-dal ja venäläinen Tempo ovat edel-leenkin valtamerkit. Monet kotimaiset-kin konepajat teki-vät omia versioi-taan, mutta markki-nat olivat aika pian täynnä – Suomessa

on noin 300 kalkkiurakoit-sijaa. Tällä hetkellä aino-astaan somerniemeläinen KAPU tekee tilauksesta sekä kostean että kuivan kalkin levittimiä. Kaikki urakoitsijathan ovat kovia konemiehiä, joten myös erilaisia omavalmisteita on rakenneltu. Tuontimerkkejä ei saa vetävällä alustalla, mikä Suomen oloissa on usein tarpeen. Niinpä aika yleinen yhdistelmä on Bre-dalin levityslaitteisto ja alus-tana itse tehty kuorma-auton vetävä akselisto.

Vaikka levittimien perus-rakenne on pysynyt samana yli 30 vuotta, on aivan viime vuosina tapahtunut merkit-tävää kehitystä. Hydraulii-kan parantuessa on levitys-määrän säätö helpottunut ja tarkentunut. Renkaiden koko on kasvanut: kun ren-kaan leveys on 80-100 cm ja halkaisija 170 cm pysyy kone paremmin pinnalla ja myös veto on tehokasta. Aivan uusimmat vaunut on varustettu vaa’alla, mikä myös tarkentaa levitystä. Kun yhdistetään vaaka, GPS ja digitaalinen viljavuus-kartta voidaan jo puhua var-sinaisesta täsmälevityksestä. Erityisesti sänkilevitystä helpottaa ajo-opastin. Se vähentää huomattavasti kul-jettajan stressiä, kun pääl-lekkäinajot ja ”haukipaikat” jäävät pois.

Suomen maaperä on luonnostaan hapan, ja tär-keintä on että peltoja kalki-taan – ei se, millä koneella se tapahtuu. Nykytekniikalla voidaan kuitenkin monia asioita tehdä helpommin, tarkemmin ja jopa haus-kemmin!

Agr. Mikko Jylhä / Nordkalk Oy Ab

Sovellettu KAPU tehdasvalmistei-nen levitysyksikkö ja omatekemä ve-tävä alusta.

“Let’s go lehmät, naapurissa on pellot kalkittu!”

www.maanparannus.com

MAASEPPÄ 9

www.konehuoltokivioja.fihannu.kivioja@konehuoltokivioja.fi

Päivystys 0400 279 970, (08) 424 005, 020 455 1303, fax (08) 424 258

Ruutihaantie 11, YLIVIESKA

Velj.

BrandtKONEYHTYMÄ OY

www.koneyhtymabrandt.fi

KONEURAKOINTI K. JÄMSÄKUIVALANNANLEVITYS:uusi, 16 m3

FLIEGEL-tarkkuuslevitinÄESTYS:7,7m leveä s-piikkiäesSÄILOREHUN KORJUU:KRONE-noukinvaunuVESAKOIDEN KAATO:tehokas ILSBO-ketjumurskain

KUIVALANNANLEVITYS:uusi, 16 m3

FLIEGEL-tarkkuuslevitinÄESTYS:7,7m leveä s-piikkiäesSÄILOREHUN KORJUU:KRONE-noukinvaunuVESAKOIDEN KAATO:tehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskaintehokas ILSBO-ketjumurskain

Puh:

050 4330 267

HUOLTOON!HUOLTOON!VARAA AIKA HUOLTOONVARAA AIKA HUOLTOON

Polkupyörien huoltoRuohonleikkureiden huolto ja myynti

Kaateenkangas 11 69100 Kannus

Puh. 044 730 8795 050 372 4610

myynti/varaosat huolto

Seppälä Joni Toholampi

0440 886 571

Suoritan:• PAALAUSTA• KUIVALANNAN LEVITYSTÄ• YM. KONETÖITÄ

www.kalajoenneliveto.fi

■ Traktori- ja kaivinkoneurakointi■ Pihojen hiekoitukset ja harjaukset

■ Traktoreiden ja työkoneidenpesut ja fiksaukset■ Lautasmuokkaukset yms.

TPP Kokko Ay044 5400 972

KODINTEKNIIKAN AMMATTILAINEN

MYY, HUOLTAA JA ASENTAAPALVELUT, MYYNTI, ATK-HUOLTO,

KOTIINKULJETUS,MOBIILIHUOLTO/ASENNUS

KANNUS p. 870 987

MAASEPPÄ10

Maaseutuopiston Kannuk-sen yksikön kansainvälisen toiminnan kuulumisista on koottu tähän juttuun muutamia otoksia. Lippuja on viime aikoina tilailtu mm. Ranskaan, Norjaan, Liettuaan, Serbiaan, Ruot-siin, Hollantiin… Meiltä on lähdetty ulkomaille, ja täällä on käynyt vieraita muualta. Ulkomaalaiset opiskelijamme ovat myös elävöittämässä Kannuksen kylän raittia.

Hollannissarehunteossa

Oulaisista kotoisin oleva Eli-na Röyttä oli kesällä 2010 kolme viikkoa Jan de Vriesin maatilalla Hollannissa. Ti-lalla oli kahden Lely-lypsy-robotin pihatto, noin 100 holsteinlehmää ja poneja.

”Opin ajamaan yhden ponin valjakkoa ja työsken-telemään etu- ja takaniitto-murskainyhdistelmän kanssa yksin”, Elina kertoo. ”Lisäksi opin paljon Hollannin maa-tilojen rehustuksesta, joka pohjautuu pitkälti maissista ja erittäin kuivasta säilöre-husta tehtyyn appeeseen.”

Eroja Suomen maatalo-uteen löytyi Elinan mukaan paljon. ”Ensimmäisenä mie-leen tulevat eläinlääkinnälli-set erot. Hollantilainen isäntä saa esimerkiksi itse antaa poikimahalvauslehmälle kal-siumin suoraan suoneen ja hakea ilman bakteerimääri-tystä antibiootteja apteekista utaretulehduspotilaille.”

”Uutta minulle oli erityi-sesti se miten perinteinen työnjakokäsitys modernissa maatalousmaassa Hollan-

nissa edelleen on”, Elina hämmästelee. ” Miehet hoi-tivat pääasiassa karjan, naiset huolehtivat ainoastaan vasta-syntyneet vasikat. Tilan isän-täkin koki pienen herätyksen todistaessani hänelle osaava-ni hitsata ja porata! Sellainen ei kuulemma ole Hollannissa tavallista naiselle.”

Kiinnostavinta oli kuun-nella tilan väen mietteitä karjan jalostuksesta ja tuo-toksesta. Elinan mukaan Hollannissa lehmiltä ei haeta niinkään maitoa vaan val-kuaista, josta myös meijerit tilittävät. Tilalla käytettiin vuosittain noin kolmea eri holsteinsonnia lehmille, ja

hiehot astutettiin omalla sonnilla. Tästä huolimatta lehmät olivat yllättävän hy-värakenteisia.

Elina totesi, että Suomeen hän toisi ”minä haluan tehdä kaikki työt ja omistaa kaikki koneet itse”-periaatteen tilal-le hollantilaisten ”teetetään urakoitsijalla”-periaatteen.

”Ja jos joskus suunnittelisin navetan rakentamista, ha-luaisin sinne sairaskarsinan hiekkapohjalla. Totesin, että tällainen karsina on saanut monet ”jalattomat” lehmät nousemaan paremmin ylös kuin kiinteäpohjainen kar-sina.”

Ranskan koira-toimintaan

tutustumassa

Kennelalan opiskelija Vilma Vestelin Oulusta on ollut koko ikänsä kiinnostunut näkemään maailmaa ja tutus-tumaan uusiin maihin, kieliin ja kulttuureihin. Vilma oli opiskelujensa ensimmäisenä kesänä työssäoppimisjak-solla Saksassa, ja viimei-

senä opiskeluvuotena tuli otollinen tilaisuus lähteä vaihtoon omaa kouluamme vastaavaan oppilaitokseen Ranskaan. ”Alkutalvesta 2010 lähdin kolmeksi vii-koksi Keski-Ranskaan pik-kuruiseen Saint Gervaisin kaupunkiin luokkakaverini Johanna Kekäläisen kanssa”,

Vilma kertoo.�Ranskan koulussa opin-

not keskittyivät ainoastaan koiriin ja opiskelijoista valmistui joko kasvattajia, trimmaajia tai vartiokoira-ohjaajia. Me osallistuimme oppitunneille ja pääsimme sekä kouluttamaan, trimmaa-maan, että työskentelemään koulun kennelillä. Paikalliset opiskelijat taas keskittyivät vain omaan erityisalaansa, ja se sopikin heille varmasti hyvin”, Vilma kuvailee ko-kemuksiaan.

Toiminta koirien ympä-rillä eroaa Ranskassa, kuten monessa muussakin maassa, Suomesta melko lailla. Esi-merkiksi kennelit ovat huo-mattavasti suurempia kuin

Suomessa, ammattitrimmaa-jia on enemmän ja kilpailu on kovempaa. ”Opiskelijoilla oli korkeat tavoitteet. Vaikka he olivat suunnilleen saman ikäisiä kuin me, hämmäs-tyttävän monilla oli hyvin tarkat suunnitelmat tulevai-suudesta. He tiesivät mitä rotuja aikovat kasvattaa tai

Kuulumisia Hollannista, Ranskasta, Norjasta, Ruotsista… ja Suomesta

Kolmiviikkoinen villakoiranpentu pääsi Ranskassa Vilma Vestelinin hoitoon.

Työnäytös Elho Tube 2020 ACI -käärijällä, varteenotettava vaihtoehto perintei-selle käärijälle, jopa 40-50% säästöt muovikustannuksissa ja 120 pyöröpaalia tunnissa.

K-Maatalouden esittely/työnäytös säilörehun valmistuksesta eri työmenetelmillä koulutilan pelloilla elokuussa 2010. Kuvassa Massey Ferguson 6490 valjastettuna Elhon VT600 Flex -karhottimella ja Elho Onliner -paalain/käärintäyhdistelmällä.

Työnäytöksiä ja tapahtumia

Ranskalaista ja suomalaista tyttöenergiaa. Ranskalaisopiskelijoiden päättä-jäistilaisuus Himangalla kesäkuussa 2010.

MAASEPPÄ 11

Kuulumisia Hollannista, Ranskasta, Norjasta, Ruotsista… ja Suomesta

millaisen trimmausliikkeen aikovat perustaa.”

Ammatillisen opin lisäksi reissu sinänsä on aina koke-mus ja elämys, etenkin kun elää kolme viikkoa tiiviisti samanikäisten nuorten paris-sa ja näkee heidän arkeaan. Vilma kertoo, että englan-ninkielen taito Ranskassa ei ole kovin vahva, mutta kommunikointi onnistui ja se on pääasia. �Meidän otettiin erittäin lämpimästi vastaan, ja myös sellaiset opiskelijat, joiden englanti oli hieman heikompaa, tulivat juttele-maan ja yrittivät parhaansa.�

Matkasta jäi arvokkaita muistoja sekä ystäviä joi-den kanssa Vilma on pitä-nyt yhteyttä vielä kotiinpa-luun jälkeenkin. �Seuraavan kerran taidammekin nähdä ranskalaisia kavereitamme Suomessa.

Norjassa avaamassa yhteistyösuhteita

Yritystalouden lehtori Antti Kippo oli lokakuussa 2010 neljän muun opettajan kans-sa opintomatkalla Norjassa. Matka liittyi VSSC-projek-tiin, jossa ovat lisäksemme mukana oppilaitokset Nor-jasta ja Puolasta. Projektissa haetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muiden maiden maatalousopetuksesta sekä etsitään uusia työssäoppi-mispaikkoja opiskelijoille. Vierailun kohde oli Mo og Jølster vidaregåande skule,joka on keskisessä Norjassa Fordessa sijaitseva maatalo-usalan oppilaitos.

Antin mukaan norjalainen oppilaitos ei suurestikaan eronnut omastamme Kannuk-sessa. Oppiaineet ovat hyvin samantyyppisiä ja opetus

käytännönläheistä. ”Jossa-kin määrin laaja-alaisempaa opiskelu kuitenkin oli, eli kai-killa oli puutarhatuotteiden kasvatusta, lehmien lypsyä ja hoitoa sekä kanojen, sikojen, lampaiden ja hevosten hoi-toa”, Antti kertoo. ”Alueen maatilat ovat melko pieniä, mutta monilla oli jotain muu-ta sivuansiotoimintaa aina sähköntuotannosta maatila-matkailuun.”

Norjassa käyneet maaseu-tuopiston opettajat totesivat, että norjalainen oppilaitos yhteistyökumppaneineen soveltuisi meidän maatalo-usalan opiskelijoillemme työssäoppimispaikaksi.

Ruotsissaperehtymässä

koirien koulutukseen

Käytännön kennelkouluttaja Michaela Grönlund ja pro-

jektipäällikkö Anu Pajalaja vierailivat Ruotsin Hälle-forssissa sijaitsevalla Hund-Campuksella keväällä 2010. HundCampus on johtavia koirakouluja Euroopassa ja on erikoistunut mm. koirien hajutunnistuskoulutukseen. Isäntänä vierailun aikana toi-mi HundCampuksen johtaja Lennart Wetterholm, jolla on lähes 50 vuoden kokemus koirien kouluttamisesta.

Mikaela kertoo, että mat-kan aikana kerättiin tietoa koirien hajutunnistuskou-lutuksesta sekä kokemuk-sista homekoiratoiminnasta

Ruotsissa. ”Koulutus Hund-Campuksella tapahtuu lähes laboratorio-olosuhteissa eikä näin ollen ole suoraan ver-rattavissa ns. purkkiradalla kouluttamiseen”, Mikaela arvoi. Erityisesti kiinnitettiin huomiota koiran tarkkuuteen hajutunnistuksessa. �Saimme muun muassa nähdä, miten koiria koulutettiin tunnista-maan eri hajunäytteistä syö-pää sisältävät näytteet.”

Kansainvälistätunnelmaa

Kannuksessa

Maaseutuopiston käytävillä

kuulee silloin tällöin mm. ve-näjän, serbian, englannin ja ranskan kieltä. Venäjän Kar-jalasta kotoisin olevia miehiä opiskelee oppisopimuksella maatalouslomittajiksi, ja he käyvät lähiopintojaksoilla Kannuksessa. Ranskalaisia maatalous-, metsä- ja ken-nelalan nuoriso-opiskelijoita oli viime keväänä useamman viikon opissa Kannuksessa. Uusimpana ryhmänä ovat syksyllä 2010 tulleet 8 ser-binuorta, jotka opiskele-vat maataloutta ja suomen kieltä. Heillä on taustallaan maatalousalan sekä suomen opintoja Serbiassa, ja nyt he täydentävät ammatillista osaamistaan sekä vahvistavat kielitaitoaan. Syksyllä 2011 on Serbiasta tulossa uusi opiskelijaryhmä.

Maasepäntekijät

maailmalla

Edellisen Maaseppä-lehden toimituskunta eli maatalous-teknologian viimeisen vuo-sikurssin opiskelijat kävivät keväällä 2010 opintomatkal-la Ranskassa ja Belgiassa tu-tustuen mm. Massey Fergu-sonin tehtaisiin, Normandian maihinnousurannikkoon, EU-parlamenttiin ja NATOn päämajaan. Myös tämänvuo-tinen maatalousteknologian opiskelijaryhmä lähtee en-nen opintojen päättymistä hakemaan uusia kokemuksia ulkomailta. Aina jotakin op-pii kun reissuun lähtee!

Ritva Jaakkolaprojektikoordinaattori K-P:n maaseutuopisto

Norjalaista maalaismaisemaa oppilaitoksen pihapii-ristä. Vesivoimaa Norjassa riittää.

Elina Röyttä valjastaa Polly-ponia valjakkoajelua varten.

Kesäkuussa 2010 opistolla järjestettiin Agrimarketin toimesta Nurmipäivät, jossa nähtiin mm. Nurmifarmin työnäytös rehunkorjuusta Aki Perttulan ohjastamalla John Deeren 7350 -ajosilppurilla. Taustalla Kronen 450 GL -rehuvaunu veturinaan 7930 Jontikka.

Pilvisestä säästä huolimatta väkeä Nurmipäivillä oli runsaasti, tunnelma ja kiinnostus olivat huipussaan. Ilahduttavaa oli huomata, että myös nuorta väkeä oli paikalla paljon.

MAASEPPÄ12

kpedu.fi

Kysy lisää! p. 040 807 3521/toimisto

Metsäalan perustutkintoMetsätalouden osaamisala, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

Maatalousalan perustutkintoMaatilatalouden osaamisala, maaseutuyrittäjäEläintenhoidon koulutusohjelma, eläintenhoitaja

Maatalousalan perustutkintoTurkistalouden osaamisala, turkistarhaaja

Eläintenhoitajan ammattitutkintoMaatalouskoneasentajan ammattitutkintoSeminologin ammattitutkintoKarjatalouden ammattitutkinto, karjatalousyrittäjäKarjatalouden ammattitutkinto, maatalouslomittajaMetsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto

Tarhaajamestarin erikoisammattitutkintoMaaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto

Metsäalan perustutkinto

Aikuisille oppijoille!Metsätalouden osaamisala, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

Hyvä nurmisato on kaikkien saavu-tettavissa. Itsestä riippumaton tekijä kuten sää vaikuttaa toki pellolta saa-tavaan satoon ja aiheuttaa tilojen ja vuosien välillä ero-ja, mutta sen vai-kutuksia vähentää esimerkiksi hyvä pellon kasvukun-to. Ensimmäisenä nyrkkisääntönä ta-voiteltaessa hyviä satoja voidaankin pitää pellon lait-tamista hyvään kasvukun-toon. Tärkeintä on hoitaa maan rakenne, vesitalous- ja pH kuntoon, minkä jälkeen suurten ja hyvälaatuisten nurmisatojen saaminen on hyvin mahdollista. Pellon kasvukunnon ollessa kun-nossa valitaan uusimpia nurmilajikkeita perustami-seen ja täydennyskylvöön, torjutaan rikat ja hoidetaan tasapainoinen lannoitus ko-timaisilla YaraMila lannoit-teilla!

Lannoitus onkannattava sijoitus!

Nurmen Kasvuohjelmako-keiden mukaan suositusten mukaisia maksimi typpilan-noitus määriä käyttämällä

100kg+ 100kg/ha verrattuna vähennettyyn lannoituk-seen, saadaan 1500- 2000 ry/ha korkeampia satotasoja. Kahdentuhannen rehuyk-sikön sadon nousu tarkoit-taa 6 senttiä edullisempaa säilörehun rehuyksikköä. Suositusten mukaisella lan-noitusmäärällä, 50 lehmän karjassa lisäkustannus on 4000 euroa. Tällä saavu-tetaan 12000 euron hyö-ty tuotantokustannuksissa. Käytännössä siis 4000 eu-ron panostuksella saadaan 12000 euron hyöty. Voi-daankin todeta että lannoitus kannattaa, euro peltoon tuo kaksi takaisin!

Käyttämällä kotimaisia YaraMila lannoitteita suo-situsten mukaan varmistat

huippulaadukkaat ja runsaat säilörehusadot! Karjatila tarvitsee kattavan lannoite-valikoiman, jonka vain Yara Suomi pystyy tarjoamaan viljelijälle. Valikoimasta löydät kaikkiin viljavuus-luokkiin sopivat tuotteet. Myös karjanlannan täyden-nykseen on useita hyviä vaihtoehtoja. Karjanlannan täydentämisessä kannattaa muistaa, että pelkkä typpi ei aina riitä tavoiteltaessa hyviä satotasoja 6000- 8000 ry/ha.

Suomalaisen ruoantuotta-jan kumppani, suomalaisen lannoitteen valmistaja Yara Suomi.

Kalle PiirainenYara Suomi

Aamun lehdessä kutsui in-vestointinsa valmiiksi saa-nut nuori viljelijäpariskunta vieraita katselemaan työn tuloksia. Uusi parin sadan eläimen navetta, kahdella robotilla ja muuta tekniikkaa talo täysi. Kutsun alla oli parikymmentä liikemerkkiä ELY-keskuksesta betonifir-maan. Pari päivää aiemmin toinen samanikäinen viljeli-jäpariskunta kertoi jo seuraavan navet-tansa suunnitelmis-ta. Tulokulma asi-aan oli tarvittavat rahasitoumukset ja kokoluokka oli miljoonissa.

Lehtijutut todis-tavat kouriintuntu-vasti, että elinkei-no harppoo pitkin askelin eteenpäin. Tuotantotavat ke-hittyvät, teknologia uusiintuu ja niitä pal jonpuhuttuja verkostoja pitää olla joka suuntaan. Kun asiaa katsoo täältä kouluttamisen vink-kelistä, vauhti on kiivasta ja mukana pysyminen vaatii jatkuvaa hereillä olemista. Selkein viesti on, että pelkällä nuor-ten perustutkintokonstilla tässä ei mukana pysytä. Joku tieteilijä on laskenut, että nykyisellä kehitysrytmillä osaaminen pitäisi uudistaa perusteellisemmin noin joka kahdeksas vuosi, jos aikoo elinkeinonsa piirissä säilyt-tää kilpailukykynsä. Yleensä kai uusintaminen kuitenkin etenee vuosien myötä vai-heittain, pala kerrallaan, sen mukaan, miten oma elinkei-no tai työura etenee.

Asian ymmärtäminen ja

sisäistäminen on koulujen elinehto. On oltava valmi-udet siihen, että kehittyvän elinkeinon osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan sii-nä tahdissa kuin ne vastaan tulevat. Oikeastaan pitäisi olla jo ennakkoon näkemys siitä, mihin suuntaan ja millä vauhdilla osaamistarpeet muuttuvat. Ja ennen muuta se tarkoittaa, että koulutuk-

sen keinojen pitää mukautua siihen, että uutta osaamista ovat hakemassa he, jotka samanaikaisesti ovat mukana työelämässä. Kuten ohei-set kaaviot osoittavat, tämä joukko on lisääntynyt nope-asti myös MSO:ssa v. 2006 – 2010. Pelkistäen voi sanoa, että viime vuosien vahva op-pilaskasvumme selittyy juuri tällä joukolla.

Tilanne tarkoittaa myös sitä, että opettajuuden sisältö on menossa uuteen kuosiin. Isoin kysymys kuuluu, että

mistä löytyy se osaaminen, jota kehittyvä elinkeino tar-vitsee? Ja mitä on se osaa-minen, jota koululta tässä toiminnassa tarvitaan? Uutta osaamista tarvitaan yksittäi-sillä tuottamisen sektoreilla, olipa kyse sitten pelloista, metsistä tai navetasta. Mutta ennen kaikkea osaamista tarvitaan koko paletin pyö-rittämisessä, johtamisessa,

tilan verkostojen hallinnassa. Tähän tarvitaan koulu-tuksen verkostoja, uusinta testattua ja tutkittua tietoa, niin meiltä Suomesta kuin rajojen ta-kaakin. Pelikenttä kun laajenee koko ajan, niin ostojen, myynnin kuin työ-voiman liikkumi-senkin osilta. Kou-lujen kielellä tätä toiminta-aluetta nimitetään työelä-män kehittämis- ja palvelutehtäväksi ja sen kunnolla hoi-taminen tulee tar-vitsemaan varmaan aivan oman lääni-tyksensä perustut-kintokoulutuksen rinnalla. Yksinään

koulun asiaksi tämä asia ei varmaan voi jäädäkään. Tarvitaan kumppaneita yli-opistoista, tutkimuksesta, neuvonnasta, järjestöistä jne. Meillä tämä kehys rakentuu koko ajan yhä toimivam-maksi ja sen nimi on LUO-VA-verkosto. Pikapuoliin voidaan kertoa enemmän myös niistä toimenpiteistä, joilla asiaa hoidetaan.

Pekka Huovinenkehitysjohtaja

K-P maaseutuopisto

Oppijan ikää kaikki

Hyvä nurmisato on kannattavuuden

perusta!

Huhtikuun kolmantena sunnuntai-na pidettävissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan, millaiseksi maatalouden ja maaseutuyrittämisen toimintaym-päristö muotoutuu seuraavan neljän vuoden ajaksi. MTK on esittänyt eduskuntavaaliehdokkaille yhdek-sänkohtaisen vaaliohjelman Vihreää kasvua maalta. Siinä tuodaan esille tosiseikat, joiden avulla Suomea ke-hitetään ekologisempaan suuntaan, samalla maaseudun elinmahdolli-suuksia parantaen. Kaikki suomalaiset hyötyvät ruokaturvasta, laadukkaasta ruoasta, elinvoimaisesta metsätalou-desta ja maaseutuyrittäjien tuotta-mista palveluista. Bioenergian käytön lisääminen tuo Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. Samanaikaisesti maaseudun infrastruktuurista ja pal-velutasosta on huolehdittava niin, että maalla asuvien ja lomaansa viettävien käytössä on toimiva tie-, vesi-, viemä-ri- ja tietoliikenneverkosto.

Huhtikuun kolmannen sunnun-tain vaaleissa vaikutetaan siihen, valitaanko eduskuntaan ja seuraavan hallitukseen ne henkilöt, joilla on ai-van oikeasti vaikutusvaltaa ja tahtoa

yhteisten asioiden hoitamiseen. Huh-tikuun vaalit eivät ole protestivaalit. Nukkuvien puolueeseen liittyminen on kaikista huonoin vaihtoehto. Aku-ankan tai jonkin komeljanttarin äänes-täminen protestimielellä ei rakenna maailmaa sen enempää. Kiinnitä huomiota siihen, mitä eduskuntavaa-liehdokkaat sanovat maataloudesta, metsätaloudesta tai vaikkapa bioener-gian tuotannosta. Ja käytä ääntäsi, myös vaaliuurnan äärellä!

Jouni Ingalsuokenttäpäällikkö

MTK Keski-Pohjanmaa

Käytäääntäsi!

MAASEPPÄ 13

Paikallinen

maidonjalostaja

Hyvää alusta alkaen

OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITOTeollisuustie 4 86600 Haapavesi

puh. 010 381 148

ESKOLAN KORJAAMO• New Holland-Case-Ursus-Belarus/Tempo

HUOLTO ja VARAOSAT

• FORT - heinätyökoneiden varaosat

Kytöpuhontie 125, 85500 NivalaPuh. 08-441 545

SÄILÖREHU-URAKOINTIA- 2 noukinvaunulla - Niitto - Karhotus 8,5 m- Tarvittaessa kokonaisurakointina

Jari Junttila 040 5741 628Teemu Peltoniemi 044 5676 864 Heikki Rahkola 040 5476 082

MUUTA:- Kyntö- Äestys- Traktorityöt- Kaivinkonetyöt

Kannus

Miilutie 20, 69100 Kannus, puh/fax 06 870 850.www.keskuspesula.fi

Välityspisteet löytyvät nettisivuiltamme

– täyden palvelun maatalouskauppaa!

Tutustu yritykseemme ja tuotteisiimme osoitteessa: www.yrma.net

Reijo 0440 850 876 Heikki 0440 850 877

Lammasojantie 6, Kannus

Rambo myös ruiskutettuna!!31.8. mennessä tilatut kalkit vielä kesähintaan!!

Kun Rambo tulee

Täyden palvelunmaatalouskauppaa!

– täyden palvelun maatalouskauppaa!

Ostetaan ja myydään

PERUNAA

Lapinojan peruna OyKalajoki, puh. 050 5555 881

lapinojanperunaoy@kotinet.com

Veljekset NisulaJanne puh. 0400 768 323

Lietteen levitys, maanrakennus-, ym. traktorityöt

MAASEPPÄ14

Hau!

Marraskuussa 2010 alkoi Kannuksen maaseutu-opistossa homekoiraoh-jaajien koulutus. Tämä koulutus on ensimmäinen Suomessa järjestettävä virallinen homekoiraoh-jaajien koulutus, jossa tarkoituksena on tuottaa osaavia sekä luotettavia rakennuksissa olevien home- ja kosteusvauri-oiden etsijöitä ja paikal-listajia.

Homekoiraohjaajan koulutuskurssia edelsi

homekoiratoiminnan kehittämishanke, joka tavoitteena oli lisätä eri alojen asiantuntijoiden sekä yksityisten ihmis-ten tietämystä home- ja kosteusvaurioista. Tär-keimpiä tavoitteita oli myös lisätä tietoa koirien käytöstä homeiden etsin-nässä.

Koulutukseen valittiin 18 opiskelijaa. He tulevat eri puolilta Suomea ja heidän taustansa on hyvin vaihteleva, mutta monella

on vankka osaaminen ja kokemus rakennus- tai ra-kennusterveysalalta, kun opiskelijoiden joukossa on rakennusinsinöörejä ja terveystarkastajia.

Koulutukseen valit-tujen koirien rodut vaih-televat ; joukossa on labradorinnoutajia, sak-sanpaimenkoira, belgi-anpaimenkoira, novasco-tiannoutajia, jackrusselin-terrieri ym. Homekoirana voi siis toimia rodultaan hyvin erilaisia koiria,

mikään rotu ei ole ylitse muiden. Koiralta vaadi-taan kuitenkin peruster-veyden ja hyvän liikku-miskyvyn lisäksi myös halua ja kykyä käyttää nenäänsä pitkäjänteisesti. Ohjaajalta vaaditaan taas hyvää koiranlukutaitoa, sillä koira voi osoittaa homevauriokohdan hyvin pienieleisesti.

Reilut kaksi vuotta kestävästä ammatillisena lisäkoulutuksena järjes-tettävästä homekoira-

ohjaajien koulutuksesta huomattavan osan muo-dostaa koirien koulutus, mutta sen lisäksi siihen kuuluu mm. rakennustek-niikkaa, yritystoimintaa ja homeiden mikrobio-logiaa. Kouluttajien ja luennoitsijoiden joukossa on oman alansa kokeneita ammattilaisia ja huip-pututkijoita. Koulutus järjestetään monimuoto-opintoina. Kannuksessa järjestettäviä lähiviikkoja on noin kerran kuukau-

dessa, jonka lisäksi opis-kelijat tekevät tehtäviä verkko-opintoina sekä tietenkin treenaavat run-saasti koiriensa kanssa vaihtelevissa ympäris-töissä.

Sari Kokkokoulutussuunnittelija

(kennel)

Lisätietoja:www.kpedu.fi/homekoiraohjaajahttp://www.hometalkoot.fi/

Homekoirakoulutusta Kannuksessa

Olen labradorinnoutaja Muisku, viral-liselta nimeltäni Namusillan Kanerva. Olen syntynyt 7.3.2008 Oravasaaressa.Alun perin minun piti alkaa harras-tamaan Nomea (noutajien metsäs-tyskokeita) emäntäni Hennan kanssa ja sen lisäksi olla mallikas sohvava-lio, mutta minäpäs pääsinkin kouluun ja minusta tulee isona homekoira!Autan siis Hennan kanssa muun muassa ihmisiä, jotka epäilevät omassa kodis-saan homevauriota. Paikannan ongelma-kohdan nopeasti ja tarkasti, eikä raken-teita tarvitse availla. Kun olen paikan-tanut ongelmakohdan, päästään vauriot

korjaamaan pian eikä aikaa tuhlaannu turhaan esimerkiksi terveiden rakentei-den aukomiseen ongelmaa etsittäessä.Olen marraskuun alusta opiskellut home-koiraksi emäntäni ohjauksessa ja osaan jo tunnistaa muutamia homelajeja. Kou-lutuksen alussa etsin piilosta vain lelua, seuraavaksi piiloon lisättiin lelun lisäksi homeinen puupalikka ja tällä hetkellä etsin pelkkää homeen hajua, jonka löy-dettyäni saan emännältäni palkan; nakki ja pallo ovat ehdottomia suosikkejani!Minun kouluttamiseni lisäksi Henna opiskelee koulussa muun muassa raken-nustekniikkaa ja homeiden mikrobiolo-

giaa. Hänen on osattava tulkita minun ilmai-suni ja yhdistää tieto erilaisiin rakennusteknisiin asioihin.Opiske luumme s i sä l tyy 5 l äh i -päivää kuukaudessa, silloin Henna pääsee luennoille ja yhdessä käymme ohjatuissa hometreeneissä, joissa meille opetetaan mitä harjoittelemme seuraa-van etäjakson aikana. Muuten treenai-lemme homeen etsintää itsenäisesti.Koulutus on tähän asti ollut hy-vin opettavaista ja antoisaa. Innol-la odotamme tulevia lähiviikkoja!Valmistumme koulusta keväällä

2012, ja tulevaisuudessa tulemme työskentelemään joko omassa yri-tyksessä tai vaihtoehtoisesti esimer-kiksi jossain kosteusmittausfirmassa.Tärkeintä kuitenkin on että saam-me työskennellä yhdessä, työparina.Suunnitelmissa on myös, että reilun vuoden päästä laumamme kasvaa yh-dellä mustalla homekoiran alulla :)

Nuuhkimisiin!

Muisku & Henna

Sohvavalio(raskas työ vaatii

raskaat huvit).Muiskun kuvat:

Jenna Knuutinen

Ilmoittajamme ovatalojensa ammattilaisia!

MAASEPPÄ 15

LVI-KIVELÄPajalantie 3, 68100 Himanka

puh. 06 - 875 901, 0500 923 834AVOINNA: MA - PE 8 - 17, LA 9 - 13

Veljekset Kuusisto

Hillilä, puh. 876 218

KONEURAKOINTIJ.PERÄLÄ

Juha Perälä 040-701 3798

KAFFELI

Kälviänkatu 16 68300 Kälviä

Puh. (06) 8350 750

LOUNAS arkisin 10.30-14.00

Avoinna ark. 06-22, Su 07-22

• Bosch diagnostiikka vikailmoitusluku• Huoltovälinollaukset• Kats. moottori, vaihteisto,

alustakorjaukset• Syl.kans. oikaisut• Jakohihnan vaihd.• PK-testit • OBD-testit• Teboil- ja Mobil-öljyt

AUTO- JA KONEKORJAAMO

K. PELTOLA OyOuluntie 11, Kalajoki, p. 08 460 502

Avoinna:ma-to 8.00-16.30pe 8.00-15.30

www.fixus.fi/korjaamot

Autokorjaamo

AUTOJEN HUOLLOT KAIKKI MERKIT

Huoltopalvelu Korjaus/Asennus Pakokaasut Diagnostiikka

Suuntaus/säätö Katsastuspalv. IlmastointiNouto/Vienti

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Suomen olosuhteisiin soveltuvat GSI-viljankuivaus- siilot myydään NYT ensi kesän sadonkorjuulle!

KYSY TARJOUS LÄHIMMÄSTÄ K-MAATALOUDESTASI.

Tehokkuutta

viljan kui-

vaukseen ja

varastointiin!

LESTINTIE 19069300 TOHOLAMPI

0400 878 667, 885 964

LVI- JA PELTITYÖRUTANEN

MTY AnnalaToholampi050 3277 217 Suoritan

kasvinsuojelu-ruiskutuksia,

lumenaurausta, ym. traktori-

urakointia

Suoritankasvinsuojelu-ruiskutuksia,

lumenaurausta, ym. traktori-

urakointia

MAASEPPÄ16

Turkisten vahva asema muotimallistoissa, kylmä sää päämarkkina-alueilla ja Venäjän markkinoiden selvä piristyminen ovat luoneet turkisnahoille voimakkaan kysynnän kauden ensim-mäisissä huutokaupoissa. Nahkojen hinnat ovatkin ol-leet ennätysmäisen korkeita. Esimerkiksi Turkistuottajat Oyj:n joulukuun 2010 huu-tokaupassa suomalaisten minkinnahkojen keskihinta oli 44 euroa ja siniketunna-han keskihinta 119 euroa. Vain pari vuotta sitten sini-ketunnahkaa myytiin 45 eu-ron keskihinnalla ja mink-kiäkin puolet halvemmalla. Hintakehitystä valaisee se, että minkinnahan tuotanto-kustannus on noin 25 euroa ja siniketunnahalla se on noin 60 euroa. Varsinkin ke-tunnahan tuottajille hinnan-nousu oli elintärkeä, koska ketunnahkaa on myyty lähes seitsemän vuoden ajan alle tuotantokustannusten.

Turkisnahkojen tuotanto on erityisesti ketunnahkojen osalta vähentynyt merkittä-västi, ja matalasuhdanteen aikana kertyneet nahkava-rastotkin on käytännössä purettu. Myös minkinnah-

kojen tuotanto on lähtenyt lievään laskuun. Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että turkismarkkinat pysy-vät hyvinä pitemmän aikaa, mikäli ei isompia talous-romahduksia maailmalla tapahdu.

Kiinassa turkisten ky-syntä on kovaa ja muoti on leviämässä alueille, jossa ei aikaisemmin ole ollut ky-syntää. Jotakin kertoo myös

se, että Kiinassa avattiin viime syksyn aikana 1500 turkisliikettä. Myös venä-läiset asiakkaat palasivat huutokauppoihin heti maan taloustilanteen käännyttyä nousuun.

Yhä useammat maailman johtavista muotisuunnitteli-joista New Yorkissa, Mila-nossa, Pariisissa ja Lontoos-sa käyttävät turkista mal-listoissaan. Keväällä 2010

New Yorkin muotiviikkojen aikana esitellyistä mallis-toista kaksi kolmasosaa si-sälsi turkista. Viime vuosien aikana kuluttajista on tullut yhä kiinnostuneempia vaat-teidensa alkuperästä, mikä aiheuttaa uusia haasteita muotialalle. Yhä useamman kuluttajan ostopäätöksessä painavat eettiset seikat, joita ovat muun muassa lapsi-työvoiman käyttö, vaat-

teiden tekijöiden työolot, käytettävät materiaalit sekä valmistusprosessin ympä-ristövaikutukset.

Talvimuodintähtituote on kettu

Muotisuunnittelijoiden en-nennäkemätön turkisten käyttö ja kylmä talvi ovat vaikuttaneet positiivisesti ketunnahkojen myyntiin. Valtaosassa kansainvälisiä muotimallistoja raaka-ai-neena ovat Suomessa tuo-tetut Saga ® -ketunnahat. Muotisuunnittelijat ovat olleet edelläkävijöitä ke-hittäessään uusia turkisten käyttötapoja. Raskaiden ket-tuturkkien ajat ovat jääneet taakse, nykypäivän kettu-

turkki on kevyt ja muodikas. Niin kotimaisten kun ul-komaalaisten muotilehtien sivut ovat täynnä kettupu-kineita. Kettua on näytös-lavoilla, lehtien kansissa ja katukuvassa. Huippusuun-nittelijoiden lisäksi myös halpavaateketjut ovat käyt-täneet valikoimissaan paljon turkiksia. Muotisuunnitteli-jat ovat viimein huomanneet turkisten luonnonläheisyy-den sekä kestävyyden ja yhdistelleet sitä nahan, vil-lan ja muiden luonnonma-teriaalien kanssa. Turkiksia käytetään nyt enemmän kuin vuosikymmeniin.

Tapio Hernesniemikoulutussuunnittelija

(turkistalous)

Turkikset ovat taas kysyttyjä maailmalla

Syksyllä 2010 alkoi kuuden maan yhteistyöhanke metsä-alan koulutusten vertailusta ja hyvin käytänteiden vaihdosta eri maiden välillä. Hankkeen työnimenä käytetään osuvasti metsäistä nimeä FOREST. Suomesta hankkeeseen osal-listuvat Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuk-sen yksikkö ja Metsäntut-kimuslaitoksen Kannuksen yksikkö. Hanketta koordinoi Ranskassa yhteistyöoppilai-tos Lysee Agricole Balcon Ardennes ja hankkeen toteu-tusaika on noin kaksi vuotta. Hanke päättyy kevättalvella 2012 Ranskassa pidettävään päätösseminaariin. Yhteis-työmaina hankkeessa ovat Ruotsi, Puola, Belgia, Tš ekki ja Ranska. Hanke alkoi aloi-tusseminaarilla Ranskassa Charleville-Mezieresin kau-pungissa marraskuun puoli-välissä. Seminaarissa sovittiin hankkeen toimintamallista ja ohjeista hankkeen toteutuk-seen ja samalla tutustuttiin paikallisen luonnonvara-alan oppilaitokseen, joka tarjosi hyvät puitteet seminaarin järjestelyihin. Oppilaitoksen metsäalan koulutuksiin kuu-

luivat koneellisen ja manu-aalisen puunkorjuun opetus. Ranskassa on vahva tarve manuaaliselle puunkorjuulle, koska suurten lehtipuiden

hakkuu ei onnistu koneelli-sesti.

Matkan aikana tutustut-tiin koulun toiminnan lisäksi paikallisiin metsätalouden toimintaympäristöihin ja metsänomistusrakenteeseen. Ranskassa on noin 16 milj. ha metsämaata, joka on noin 29 % kokonaismaa-alasta. Rans-ka onko tärkeysjärjestyksessä neljäs maa Euroopassa met-säpinta-alan mukaan, Ruot-

sin (28 milj. ha), Suomen (22 milj. ha) ja Espanjan (18 milj. ha) jälkeen. Väkilu-kuun suhteutettuna Ranskassa on metsää 0,26 ha/asukas ja

Suomessa on 4,18 ha/asu-kas. Yksityisomistuksessa Ranskassa on 74 % metsistä ja metsäalueiden pirstaloitu-minen on suuri ongelma. Eri puulajien suuri määrä aihe-uttaa ongelmia puukaupassa ja korjuussa. Ranskassa on noin 150 eri puulajia, joista 20–30 ovat taloudellisesti merkittäviä. Metsätalouden suunnittelu on kohtuullisen vaikeaa puulajien määrän ja

pienen tilakoon takia.Matkaan kuului myös vie-railuita erilaisiin metsäalan kohteisiin. Kävimme mm. katsomassa MDF-tehtaan levytuotantoa kuitupuusta valmiiseen levyaihioon sekä paikallisen sahalaitoksen toi-mintaa. Suomalaisittain tun-tui villille ajatukselle sahata tammesta ratapölkkyjä, sillä luulisi arvokkaalle puulle ole-van muutakin käyttöä. Sahan pääartikkeli oli kuitenkin ratapölkyt ja raaka-aineena tammi ja muut vastaavat jalot lehtipuut. Metsätyökohteel-la kävimme tutustumassa koulun koneellisen puunkor-juun opetukseen. Kalustona oli John Deeren hakkuu- ja metsäkuljetuskone kuusikon harvennuksella. Kyseiseltä leimikolta hakattiin kahta pituutta sahatukkeja ja kahta laatua kuitupuuta. Hankkeen seuraava tapaaminen on Bel-giassa maaliskuun lopussa ja Suomeen ryhmä saapuu vierailulle kesäkuussa.

Jani Lehtimäkikoulutussuunnittelija

(metsätalous)

Metsäalan kumppanuus-hanke FOREST

Vierailulla MDF-tehtaalla Ranskassa.

0

20

40

60

80

100

120

1999

2001

2003

2005

2007

2009

Vuosi

Euroa Ketunnahat

Minkinnahat

Ketun- ja minkinnahkojen keskihintakehitysvv. 1999-2010.

MAASEPPÄ 17

www.maatalousapu.fi

Maatalousapu Sami Pahikka-aho

POHJAN TAIMI OY • Kannuksen taimitarha, 69100 Kannus • P. 020 7939 812, f. 020 7939 813

Parhaat taimetsuomalaiseen metsään.Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi!

69150 ESKOLAPuh. 020 7769 200, fax 06-8744 220Niitto & rehunkorjuu

- Niitto

- Karhotus

- Paalaus (paalikoko 1,0-1,6m, 3D-käärintä)

- Paalien silppuaminen

- Myös olkien korjuu

A. Hannula 0500-580 233, Sievi

Puh. 050 586 7873 www.uusitalogroup.fi

Konepaananen Oy~ Lietteen levitykset multaimella ja pintaan

~ Siirtoajot ~ Maansiirto~ Rehunteko noukinvaunulla

~ Vesakoiden niitto ~ Viljan litistys~ Kurottajatyöt

040 5760 821

-HUOLTOHUOLTOPALVELU

MIKANISKAKOSKI

Savolanmäentie 4 REISJÄRVI

Puh. 050 567 6346

Jarmo Somero

Kukonkyläntie 156 85310 Sievi as.

P. 0400 617 738

PUUTAVARANLÄHIKULJETUSTA

JA KAIVINKONETYÖTKivioja Power ky

TURVETUOTANTOAPuh. 0400 395 300

MAASEPPÄ18

Keski-Pohjanmaan maa-seutuopiston Kannuksen yksikön opetusmaatilalla oli kasvukaudella 2010 peltoa viljelyssä n. 100 hehtaaria. Tulevalla kasvukaudella peltoala hieman pienenee. Kehittyvän Kannuksen kau-pungin tarpeisiin vastattiin vaihtamalla Museokankaan palsta metsäpalstaan. Leh-mien määrä pysyi edellisten vuosien lukemissa, kolmen-kymmenen molemmin puo-lin. Sademäärät vaihtelevat vuosittain ja viime vuonna sademäärä touko-syyskuulla oli noin 270 milliä, kun se vuonna 2006 oli noin 150 milliä. Ohran sato viime vuonna oli parhaimmilla lohkoilla noin 5000 kiloa hehtaarilta, lajikkeena oli mm. Voitto, Vilde ja Jyvä. Suurimpia muutoksia aikai-sempiin vuosiin oli rypsin viljely reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen. Myös vehnää oli aikaisempien vuosien tapaan viljelyssä muutamalla hehtaarilla. Laitumet perustetaan nyky-ään ainoastaan suojaviljan kanssa siitä saatujen hyvien kokemusten myötä.

Rypsin satotaso oli reilun seitsemän hehtaarin alalla noin 1900 kg hehtaarilta. Säilörehun satotaso oli hyvä ja korjuu sujui ilman suu-rempia ongelmia. Syksyllä

puinteja tai lähinnä kui-vausta haittasi kuivaajan hajoaminen tulipalon yh-teydessä. Lähes neljäkym-

mentä vuotta uskollisesti palvellut kuivaaja on tiensä päässä ja uuden hankinta ajankohtainen.

Palkintokorokkeella

Oppilaitoksen lehmien kes-kituotos ylitti vuoden ai-

kana hienon 10 000 kg:n haamurajan. Tällä hetkellä keskituotos on noin 10 600kg ja matka jatkuu. Taipa-leelle on toki kuulunut myös vastuksia, utaretulehduksia ja muita valitettavan tuttuja lypsykarjan ongelmia.

Maatilan tukihakemus palautettiin ensimmäisen kerran sähköisesti keväällä 2010. Helpostihan se kävi ja ei voi kun antaa positiivista palautetta järjestelmästä ja sen toimivuudesta.

Kohti uuttakasvukautta

Tulevalla kasvukaudella kasvilajivalikoima säilyy suurin piirtein ennallaan, koska näyttää siltä, että laa-dukkaalle viljalle ja rypsille on tällä hetkellä hyvä kysyn-tä. Peltojen kasvukunnon parantaminen on edelleen ajankohtaista, vaikka ope-tusmaatilalla siihen on aina kiinnitetty huomiota. Tämän talven aikana on jo levitetty biotiittia pelloille kohotta-maan alhaisia kaliumlukuja, samalla aineella toki pide-tään yllä myös pellon riittä-vää pH:ta. Myös salaojien toiminnasta huolehtiminen

huuhtelemalla on ajankoh-taista tulevan kasvukauden aikana.

Konehankintoja toteut-tamalla pyritään pitämään maatilan konekanta ajanmu-kaisena niin että se vastaa maatilan ja opetuksen tar-peisiin. Vuoden aikana on tarkoitus hankkia mm. uusi s-piikkiäes ja pienkuormaa-ja navetalle. Traktorikan-nan uudistaminen jatkuu, ja tarkoituksena on vaihtaa hyvin palvellut Valmet 455 uudempaan traktoriin. Ko-nehankinnoissa yhtenä mah-dollisuutena on käytettyjen koneiden hankinta. Keväällä 2010 hankittiin oppilaitok-selle toinen kylvölannoi-tin ja hankinta toteutettiin hankkimalla käytetty Simul-ta 2500 KH suoraan tilalta. Lähitulevaisuudessa myös tarkkuussilppurin uusimi-nen tulee ajankohtaiseksi.

Opetusmaatilaa kehite-tään tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi monipuoliseksi oppimisympäristöksi, jossa opiskelijoilla on mahdolli-suudet opiskella maatalou-den perusasioita.

Jari Orjalakasvituotannon lehtori

Opetusmaatilan kuulumisia

Taakse jäänyt kesä 2010

Kannuksen maaseutuopis-ton Ollikkalan ruokala on jo vuosikymmenten ajan tarjonnut monipuolista ja terveellistä ruokaa.

Ruoka ja ravinto ovat paljon enemmän kuin vi-tamiineja, kaloreiden ja hi-venaineiden yhteenlaskettu summa tai oikea suhde. Toki ravintosisällöt ovat tärkeitä, mutta tulisi myös muistaa varata aikaa ruokailuun sekä oppia ymmärtämään, mikä on terveellistä ruokaa ja oikea ateriarytmi. Tämä kokonaisuus on osa hyvää arkea ja elämänhallintaa.

Maaseutuopisto opettaa maatalousalan ammattilai-sia, joten ruuan tuotanto ja se ketju, jossa ruoka liikkuu pellolta pöytään on kiinnos-tava aihe oppilaidenkin nä-kökulmasta. Kotimaisuus, lähiruoka, luomutuotteet ja kestävä kehitys ovat haas-teita keittiöhenkilökunnalle tulevaisuudessa.

Kestävän kehityksen mu-kaisilla ruokavalinnoilla voimme osallistua ilmas-totalkoisiin ja samalla vas-

taamme myös koulumme asettamiin kestävän kehi-tyksen tavoitteisiin. Ruoka-listalla otetaan huomioon paikalliset, kansalliset ja vuodenaikojen mukaiset elintarvikkeet. Ruokalisto-ja ja ruokalajeja sekä ate-rioiden osia vaihdellaan ja uudistetaan oppilaiden

makutottumuksia vastaa-viksi. Arkea piristäviä tee-moja sekä suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvia juhlapyhiä myös toteute-taan, samalla tutustutetaan oppilaat uusille ruoka- ja makutottumuksille. Ruoan valmistuksessa taloudelli-suus, hyvä maku, ulkonäkö

ja oikea valmistusmäärä varmistavat sen, ettei ruoka mene biojätteeseen vaan oikeaan osoitteeseen, op-pilaiden suuhun ja mahan täytteeksi. Elintarvikkeiden hankinnassa kiinnitämme huomiota pakkausmate-riaalin määrään ja esim. maitotölkeistä on siirrytty isoihin maitoautomaatti-laatikoihin. Pienillä teoilla saadaan paljonkin aikaa ja kehittelemme uutta ja muu-tetaan vanhaa.

Sinä kuulut arkipäivään jokaiseen, siksi päivittäinen kohtaaminen saa meidät iloiseksi ja ravitsemisalan ammattilaisina haluamme tehdä parhaamme edistäen hyvinvointiasi. Meille on kunniaasia palvella sinua: Iloksi aterioita ja siisteyttä – tekoja terveyden puo-lesta!!

Tiina Kenttäläruokapalveluesimies

Ruokaa kotoisasti –tekoja terveyden puolesta

Ritva Kiviniemi aamupuuron keitossa opiston ny-kyaikaisessa keittiössä, jossa annoksia valmistuu parhaimmillaan n. 400 päivässä, mukaanlukien aamupalat. Tämän lisäksi keittiöhenkilökunta val-mistelee myös kokous- ja juhlakahvitukset.

KOTIMAINEN

ruoka tuo

leivän moneen

pöytään!

Tuoreesta Keski-Pohjalaisesta maidosta Jukkolanleipäjuustoa olkaa hyvä!

MAASEPPÄ 19

Soita 044 3700 611

...kerromme lisää

Kaustinenpuh. 861 1590

• Huolto• Polttoaineet

• Kahvio & kauppa

Avoinna ma-la. 6-22, su 7-22

Nurmifarmi onKeski-Pohjanmaan

alueella toimiva yrittäjätiimi,

joka tarjoaa maa-talouden palveluja

nykyaikaisellaja tehokkaalla

kalustolla.

Palveluitamme ovat mm:

SÄILÖREHUN KORJUU LIETTEEN LEVITYS PUINTIURAKOINTIA MAANSIIRTOTYÖT

Ouluntie 30 (PL 44)84101 YLIVIESKAPuh. 010 2320 540 Fax 010 2320 541

www.TARVIKEMOTTI.com

08 463 110 / Kalajoki

HYDRAULIIKKAPALVELUTURBOTARVIKKEET

Kesla tuotraktoriisi

metsä-varustuksen!

KONEURAKOINTIT. ESKOLA

0400 617 759 lumityöt kylvöurakointia lautasmuokkausta raivausta risukouralla kaivuutyöt

Ouluntie 43, 67100 Kokkola Puh. 06 8241 100, fax 06 8241 130

Alan ammattilainen vuodesta 1980!

Autojen varaosat ja tarvikkeet edullisestiKAIKKIIN

automerkkeihin.

MAASEPPÄ20

• Metsäkonehuolto• Ilmastointi- laitteiden huolto• Eberspächer myynti/huolto• Hydrauliikka- palvelut, letkut ym.

www.konehuoltohannula.fi

Mäntylänmäentie 285200 Alavieska

P. 08-430 443

K

ONEHUOLTO

RAIMO HANNULA OY

POHJOIS-SUOMENTURKISELÄINTENKASVATTAJAT r.y.

Uunilanrantatie 2,68100 Himanka

Puh. 06 875 405Fax 06 875 498

Toimiva huoltomme tarvitsee ammattitaitoisia asentajia. Huoltoasentajakoulutus Kannuksen maaseutuopistossa.

Lisätietoja:Ilkka Ervasti, 040 5043741 Antti Roiko-Jokela, 044 5131550

ilkka.ervasti@valtra.fi antti.roiko-jokela@kpedu.fi

Poikkitie 19, Sykäräinen 06 862 3003040 5104090, jiipee@toholampi.fi.

- Elintarvikkeet - Rauta- ja

rakennustarvikkeet- Posti

- Alko tilauspalvelu- REX-suksivoiteet

Myös kisavoiteet, pulverit, geelit, napit, ym.

Palveleva lähikauppa!

Nyt on paras aika kalkita pellot kuntoon tulevaa satokautta varten. Kun kalkitset hangelle jäiseen maahan, pelto kestää hyvin konetta. Ja vältät myös kiireiset kevätkalkitukset.

Kysy kalkitustarjouskauppiaaltasi.

Kalkituslaskuri:www.ruukki.fi/maatalous

"Isä kalkitseetalvella hangelle. Se sanoo, että silloin se on viisainta, kun ei ole ruuhkaa."

Korpelan VoimaJunkalantie 15, 69100 Kannus www.korpelanvoima.fi

Asiakaspalvelu (ma-pe klo 8-16) 06 8747 311Palveluneuvoja Jani Vetoniemi 044 7747 248

Vikailmoitukset 24 h 06 873 222

PPO Kuitu on uuden sukupolven tietoliikenneverkko, joka siirtää kodin tieto-liikennepalvelut aivan uudelle tasolle. PPO Kuitu tuo kotiin muun muassa erittäin nopeat internet- ja puhepalvelut sekä television teräväpiirtolähetykset ja laajan kanavatarjonnan. PPO Kuitu on tulevaisuutta jo nyt.

Kysy rakennusaikatauluista ja tee liittymissopimus.

p. (08) 429 1400asiakaspalvelu@ppo.fiwww.ppo.fi