Maakuntapuntari 2017 - Kaks.fi · 2017. 3. 14. · Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa...

Maakuntapuntari 2017 Pohjoiskarjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta

Asukkaiden mielestä Pohjois-Karjalan valttikortteja tulevaisuudessa ovat asuinviihtyvyys, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä luonnon ja ympäristön tila. Uhkia puolestaan ovat maakunnan ja kuntien talousongelmat, terveys- ja sosiaalipalveluiden heikentyminen sekä työllisyys- ja toimeentulo-ongelmien lisääntyminen. Hyviin palveluihin ja liikenneyhteyksiin haluttaisiin panostaa alueen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Vain pieni osa Pohjois-Karjalan asukkaista tuntee luottamusta maakunnan ja kotikunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Kaikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi.

Pohjois-Karjalan asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on kuitenkin varsin voimakasta. Maakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti

Pohjois-Karjalan asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on varsin voimakasta Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran (95 %). Enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. Pohjois-Karjalassa samaistutaan varsin vahvasti myös kotikuntaan/-kaupunkiin kokonaisuutena (88 % vähintään jonkin verran ja 47 % erittäin tai melko voimakkaasti). Samaistuminen kunnan-/kaupunginosaan tai sitä pienempiin asuinympäristöihin (välitön asuinalue, kortteli, naapurusto) on vähäisempää. Valtaosa samaistuu ainakin jossain määrin Eurooppaan (71 %) ja kaksi viidestä vähintään melko paljon (39 %). Kiinnittyminen omaan maakuntaan on melko voimakasta. Pohjois-Karjalassa enemmän kuin kaksi kolmesta (70 %) samaistuu maakuntaan vähintään jonkin verran ja kaksi viidestä (38 %) erittäin tai melko voimakkaasti.

Pohjois-Karjalassa samaistuminen omaan maakuntaan on keskimäärää voimakkaampaa verrattuna muiden maakuntien asukkaisiin. Omaan lähiasuinalueeseen (kortteli, naapurusto) kiinnittyminen on puolestaan keskimäärää vähäisempää. Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin maakunnan omaleimaiseen kulttuuriin, perinteisiin ja luontoon Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. Pohjois-Karjalassa haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta maakunnan omaleimaiseen kulttuuriin ja perinteisiin (59 %) sekä esteettisiin tekijöihin, luontoon, maisemiin ja rakennuksiin (52 %). Kolmas tärkeä identiteettitekijä on historia ja perinteet (47 %). Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa, oman maakunnan vahva media tai kansainvälinen ilmapiiri eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. Maakunnan omaleimainen kulttuuri, historia ja perinteet sekä luonto, maisemat ja rakennukset saavat Pohjois-Karjalassa enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Miten maakunta muuttuu?

Pohjoiskarjalaiset näkevät monia kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy peräti seitsemän asiaa, joissa enemmistö Pohjois-Karjalassa odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat maakunnan liikenneyhteydet (65 %), asumisen hinta (64 %), maakunnan (56 %) ja sen kuntien talous (63 %), terveys- ja sosiaalipalvelut (52 %), maahanmuuton ongelmat (51 %) sekä asukkaiden elintaso (51 %). Moni otaksuu myös koulutusmahdollisuuksien heikkenevän tulevaisuudessa. Optimistisemmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, asuinviihtyvyyttä sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Odotukset Pohjois-Karjalassa poikkeavat eräiltä osin suuresti koko maan keskiarvosta. Pohjoiskarjalaiset ovat monilta osin vähemmän optimistisia tulevaisuuden suhteen kuin suomalaiset eri maakunnissa keskimäärin. Pohjois-Karjalaisilla on keskimäärää enemmän synkkiä visioita etenkin työpaikkojen, toimeentulon, koulutusmahdollisuuksien, yritystoiminnan vireyden sekä kuntien talouden osalta. Jos jotain hyvää hakee, niin ne liittyvät näkemyksiin asuinviihtyvyydestä sekä luonnon ja ympäristön tilasta. Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa tarjolla olevien työpaikkojen pelätään vähentyvän ja maakunta- ja kuntatalouden pohjan pettävän, joiden seuraamuksena useimmat muutkin ongelmat lisääntyvät.

Luottamus päättäjiin

Luottamus päättäjiin on heikkoa Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. Pohjois-Karjalan asukkaista ainoastaan kymmenesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin (11 %) ja yksi kahdeksasta kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin (13 %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää juurikaan paremmin. Vain kuudesosa antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille (16 %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myös oman kotikunnan päättäjät ovat huonossa hapessa Pohjois-Karjalan asukkaiden keskuudessa. Vajaa kolmannes (30 %) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö (62 %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Pohjois-Karjalan asukkaiden näkemykset poikkeavat jonkin verran koko maan väestön keskiarvosta. Pohjois-Karjalassa asuvat luottavat keskimäärää vähemmän Euroopan unionin sekä kotimaan valtakunnallisiin ja maakunnallisiin päättäjiin. Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa

Pohjois-Karjalassa panostettaisiin etenkin hyviin palveluihin ja liikenneyhteyksiin Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. Pohjois-Karjalassa nousee neljä tekijää ylitse muiden. Asukkaiden mielestä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat hyvät palvelut (42 % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon), hyvät liikenneyhteydet (38 %), pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen maakunnan alueella (37 %) sekä viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt (36 %). Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. jälkeen. Vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi asettuvat työvoiman ja energian edullinen hinta. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin Pohjois-Karjalassa panostettaisiin etenkin viihtyisiin asuinympäristöihin ja maaseudun elinvoimaan. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta 2019 lähtien

Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 2019 maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville 18 maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä. Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Kaksi kolmesta (64 %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen

joukkoon. Varsin tärkeiksi tehtäväalueiksi Pohjois-Karjalan asukkaat arvioivat myös alueiden ja elinkeinojen kehittämisen ml. rahoitus (42 %) sekä pelastustoimen (33 %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen. Pohjois-Karjalan asukkaat pitävät etenkin alueiden ja elinkeinojen kehittämistä sekä pelastustointa keskimäärää tärkeämpinä maakunnan tehtävinä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta

Enemmistön mielestä maakuntaitsehallinto edellyttää vaaleja ja itsenäisiä toimielimiä Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisenä. Kuntien osalta enemmistö Pohjois-Karjalan asukkaista edellyttää kolmen kriteerin täyttymistä. Nämä ovat suorat vaalit (59 %), omat ja itsenäiset toimielimet (55 %) sekä yleinen toimiala (oikeus ja edellytykset kuntalaisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin) (54 %). Joka toinen katsoo itsenäisyyden edellyttävän myös oikeutta omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus (49 %). Maakuntien osalta vaatimukset eivät ole yhtä ehdottomia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys edellyttää vaaleja (59 %) ja omia itsenäisiä toimielimiä (52 %). Oikeus omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsehallinnon edellytys, ei myöskään yleinen toimiala (oikeus ja edellytykset kuntalaisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin). Pohjois-Karjalan asukkaat pitävät kunnallista ja maakunnallista itsehallintoa tarpeellisena Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Enemmistö Pohjois-Karjalan asukkaista (53 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan ” maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin”. Eri mieltä tohtii olla neljännes (25 %). Moni ei osaa ottaa kantaa (22 %). Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Enemmistö Pohjois-Karjalan asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan ”kunnat eivät tarvitse itsehallintoa” (59 %). Kolmannes (33 %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon. Maakunnallisen itsehallinnon tarpeellisuuteen suhtaudutaan kutakuinkin samalla tavoin. Yli neljännes (28 %) kokee, että ”maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa”. Enemmistö (57 %) taklaa moisen väittämän. Pohjois-Karjalan asukkaat suhtautuvat paikalliseen itsehallinnon tarpeellisuuteen lähes samalla tavoin kuin maan väestö keskimäärin. Pohjois-Karjalan asukkaiden keskuudessa hieman keskimäärää useampi kuitenkin pitää maakunnallista itsehallintoa tarpeellisena.

Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista

Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Pohjois-Karjalan asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Enemmän kuin kaksi kolmesta (70 %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laadussa (53 %) ja saavutettavuudessa (60 %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan (54 %). Paljon parempaa ei ole luvassa palveluiden määrän suhteen, jos Pohjois-Karjalan asukkaiden näkemyksiin on luottaminen. Vain reilu neljännes (27 %) uskoo palveluiden määrän lisääntyvän. Pohjois-Karjalan asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat samansuuntaisia kuin koko maan väestön keskimäärin. Tutkimuksen toteutus

KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 2016. Haastatteluja tehtiin Pohjois-Karjalassa 200. Vastaajat edustavat maakunnan 18 - 75 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Pohjois-Karjalassa vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 18 - 75 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan vertailuaineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 4.299 haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.

Suomi

Kotikunta/ kotikaupunki

Eurooppa

Maakunta

Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa

Koko maailma

Asuinalue (kortteli tai naapurusto)

Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.)

0 25 50 75 100

26

12

8

8

5

5

9

2

43

35

31

30

29

26

16

12

26

41

32

32

44

29

38

42

0

2

1

2

0

3

1

5

5

10

29

27

23

37

38

38

ERITTÄIN VOIMAK-KAASTI

MELKO VOIMAK-KAASTI

EIOSAA

SANOA

JONKIN VER-RAN

EI KÄY-TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN

Kunnallisalan kehittämissäätiö 2016-2017

Kuvio 1-11. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO-NAISUUKSIIN: POHJOIS-KARJALA (%).

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

0 25 50 75 100

9

7

5

8

12

15

2

5

8

5

26

39

8

13

5

8

16

26

29

31

35

36

12

21

30

19

43

37

31

33

26

19

38

45

44

43

41

36

42

40

32

37

26

20

32

36

29

38

1

2

0

2

2

1

5

4

2

3

0

1

1

2

3

6

38

20

23

17

10

12

38

30

27

36

5

4

29

16

37

29


Asuinalue (kortteli tai naapurusto)

Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa

Kotikunta/ kotikaupunki

Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.)

Maakunta

Suomi

Eurooppa

Koko maailma

MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO-NAISUUKSIIN: POHJOIS-KARJALA (P-K) vs. KOKO MAA (KM, %).

ERITTÄIN VOIMAK-KAASTI

MELKO VOIMAK-KAASTI

EIOSAA

SANOA

JONKIN VER-RAN

EI KÄY-TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN

Kuvio 1-11v.

59

52

47

21

16

16

12

8

7

7

7

3

2

1

0

7

Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre)

Luonto, maisema, rakennukset

Maakunnan historia ja perinteet

Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset

Maakunnan hyvät palvelut

Menestyvät yritykset maakunnassa

Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla

Vahva aluetalous

Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa

Maakunnan vahvat kaupungit, veturit

Maakuntahenki

Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä

Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa

Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet

Ei mihinkään

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


Kuvio 2-11. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: POHJOIS-KARJALA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %).

6

7

3

0

2

1

4

2

3

3

13

7

13

7

9

7

19

8

12

12

16

16

30

16

12

21

39

47

43

52

39

59Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre)

Luonto, maisema, rakennukset

Maakunnan historia ja perinteet

Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset

Maakunnan hyvät palvelut

Menestyvät yritykset maakunnassa

Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla

Vahva aluetalous

Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa

Maakunnan vahvat kaupungit, veturit

Maakuntahenki

Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä

Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa

Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet

Ei mihinkään

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


Kuvio 2-11v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS-TUA: POHJOIS-KARJALA vs. KOKO MAA (kolmen tärkeimmän joukkoon, %).

KOKO MAAPOHJOIS-KARJALA

Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt.

Asuinviihtyvyys

Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet

Kansainvälisyys

Vetovoima matkailukohteena

Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet

Luonnon ja ympäristön tila

Yritystoiminnan vireys

Koulutusmahdollisuudet

Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen

Elinolot maakunnassa kokonaisuutena

Elämisen laatu maakunnassa

Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne

Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa

Asukkaiden elintaso, toimeentulo

Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus

Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat

Maakunnan taloudellinen tilanne

Maakunnan liikenneyhteydet

Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne

Asumisen hinta

0 25 50 75 100

42

41

35

28

28

28

24

22

22

20

19

19

18

18

15

13

13

11

9

9

9

7

7

34

33

41

39

41

33

43

26

25

39

38

40

31

32

28

44

27

29

30

26

22

19

21

7

6

5

11

6

10

5

13

6

17

9

10

10

10

6

7

20

8

10

9

4

11

8

18

20

19

22

24

29

28

39

48

24

34

32

41

41

51

36

40

52

51

56

65

63

64

HUONOM-PAAN

SUUNTAAN

EIOSAA

SANOA

MIKÄÄNEI

MUUTU

PAREM-PAAN

SUUNTAAN


Kuvio 4-11. JOS AJATTELEE 10 VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN-TANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: POHJOIS-KARJALA (%).

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

0 25 50 75 100

18

42

22

30

15

29

7

10

11

16

28

47

35

42

22

34

41

33

20

31

18

22

7

18

9

23

9

37

24

24

28

37

9

13

19

29

13

15

42

39

13

16

28

39

19

31

31

23

25

29

28

28

21

16

29

15

33

25

41

32

26

27

33

33

39

28

32

31

19

20

26

20

22

21

43

29

41

36

30

25

40

34

27

30

34

25

44

28

39

33

38

33

10

7

6

6

6

8

8

7

8

8

10

6

5

8

13

15

6

9

17

12

10

14

11

12

9

12

4

7

5

8

6

10

10

15

10

10

20

17

7

15

7

10

11

11

9

11

41

28

48

35

51

35

64

67

52

61

29

22

19

19

39

25

20

25

24

30

41

33

63

51

56

46

65

35

28

39

24

17

51

47

32

27

40

38

18

21

36

46

22

17

34

26

HUONOM-PAAN

SUUNTAAN

EIOSAA

SANOA

MIKÄÄNEI

MUUTU

PAREM-PAAN

SUUNTAAN


Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne

Koulutusmahdollisuudet

Asukkaiden elintaso, toimeentulo

Asumisen hinta

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet

Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet

Yritystoiminnan vireys

Asuinviihtyvyys

Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen

Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa

Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne

Maakunnan taloudellinen tilanne

Maakunnan liikenneyhteydet

Luonnon ja ympäristön tila

Vetovoima matkailukohteena

Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat


Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa

Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus

Kansainvälisyys

Elinolot maakunnassa kokonaisuutena

Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd.

Kuvio 4-11v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: POH-JOIS-KARJALA (P-K) vs. KOKO MAA (KM, %).

Oman kotikunnan päättäjät

Oman maakunnan päättäjät

Valtakunnalliset päättäjät

Euroopan unionin päättäjät

0 25 50 75 100

2

2

2

1

28

14

11

10

8

15

4

8

57

60

57

49

5

9

27

32

EI OSAASANOA

ERITTÄINPALJON

MELKOPALJON

EI LAIN-KAAN

EI KOVINK.PALJON


Kuvio 5-11. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: POHJOIS-KARJALA (%).

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

0 25 50 75 100

2

3

2

2

2

2

1

1

28

30

14

24

11

24

10

17

8

8

15

14

4

5

8

7

57

49

60

48

57

50

49

48

5

11

9

12

27

20

32

27


EI OSAASANOA

ERITTÄINPALJON

MELKOPALJON

EI LAIN-KAAN

EI KOVINK.PALJON

Oman kotikunnan päättäjät

Oman maakunnan päättäjät

Valtakunnalliset päättäjät

Euroopan unionin päättäjät

Kuvio 5-11v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: POHJOIS-KARJALA (P-K) vs. KOKO MAA (KM, %).

42

38

37

36

23

17

17

15

13

12

10

9

3

0

0

6

Hyvät palvelut (määrä ja laatu)

Hyvät liikenneyhteydet

Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella

Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt

Maaseudun elinvoima

Monipuolinen koulutustarjonta

Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset

Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu

Työvoiman korkea osaaminen

Energian edullinen hinta

Työvoiman edullinen hinta

Jokin muu

Ei mikään näistä

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


Kuvio 11-11. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN-NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: POHJOIS-KARJALA (kuuluu kolmen tärkeim-män joukkoon, %).

7

6

1

0

1

0

3

3

12

9

9

10

14

12

12

13

16

15

20

17

16

17

16

23

26

36

33

37

41

38

45

42Hyvät palvelut (määrä ja laatu)

Hyvät liikenneyhteydet

Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella

Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt

Maaseudun elinvoima

Monipuolinen koulutustarjonta

Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset

Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu

Työvoiman korkea osaaminen

Energian edullinen hinta

Työvoiman edullinen hinta

Jokin muu

Ei mikään näistä

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


KOKO MAA

Kuvio 11-11v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN-NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: POHJOIS-KARJALA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %).

POHJOIS-KARJALA

64

42

33

21

21

21

21

18

14

0

10

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen

Pelastustoimi

Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen

Maaseudun kehittäminen

Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen

Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät

Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen

Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus

Ei mikään näistä ole tärkeä

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT:POHJOIS-KARJALA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %).

Kuvio 10-11.

10

10

1

0

19

14

11

18

18

21

30

21

16

21

29

21

27

33

33

42

65

64Sosiaali- ja terveydenhuolto

Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen

Pelastustoimi

Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen

Maaseudun kehittäminen

Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen

Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät

Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen

Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus

Ei mikään näistä ole tärkeä

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


KOKO MAA

Kuvio 10-11v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT:POHJOIS-KARJALA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %).

POHJOIS-KARJALA

59

55

54

49

38

28

8

3

13

Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla

Omat ja itsenäiset toimielimet

Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin

Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus

Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen

Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan

Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella

Jokin muu

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


Kuvio 7-11. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: POHJOIS-KARJALA (%).

15

13

1

3

14

8

35

28

40

38

52

49

43

54

58

55

57

59Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla


Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin


Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen

Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan

Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella

Jokin muu

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


KOKO MAA

Kuvio 7-11v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: POH-JOIS-KARJALA vs. KOKO MAA (%).

POHJOIS-KARJALA

59

52

46

42

41

35

10

1

17

Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla


Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin


Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen

Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan

Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella

Jokin muu

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


Kuvio 8-11. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: POH-JOIS-KARJALA (%).

20

17

1

1

17

10

34

35

38

41

37

42

41

46

54

52

52

59Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla


Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin


Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen

Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan

Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella

Jokin muu

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


KOKO MAA

Kuvio 8-11v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: POHJOIS-KARJALA vs. KOKO MAA (%).

POHJOIS-KARJALA

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

0 25 50 75 100

7

9

3

5

6

8

46

45

30

19

22

24

22

22

9

16

16

19

18

19

47

37

42

36

7

6

12

23

15

14


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ

TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA

"Maakunnilla tulee olla samanlainenitsehallinto kuin kunnilla nykyisin"

"Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa"

"Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa"

Kuvio 9-11v. SUHTAUTUMINEN ITSEHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: POHJOIS-KARJALA (P-K) vs. KOKO MAA (KM, %).

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

0 25 50 75 100

0

2

1

5

9

8

5

7

16

28

40

44

58

55

53

53

55

34

30

22

17

21

26

23

10

15

7

6

2

5

3

7

16

18

14

17

6

8

11

8

3

4

9

4

8

2

2

2

ERITTÄINTYYTY-VÄINEN

MELKO TYYTY-VÄINEN

MELKO TYYTY-MÄTÖN

ERITTÄIN TYYTY-MÄTÖN

EIOSAA

SANOA

NEUT- RAA-

LI

Terveys- ja sosi-aalipalvelut


Elinolot maakunnas-sa kokonaisuutena

Maakunnan talou-dellinen tilanne


Kuvio 12-11v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI-HIN MAAKUNNASSAAN: POHJOIS-KARJALA (P-K) vs. KOKO MAA(KM, %).

Palveluiden määrä

Palveluketjun toimivuus*

Palveluiden saavutettavuus

Palveluiden laatu

Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla

0 25 50 75 100

27

23

21

18

11

22

14

13

20

11

9

10

6

9

8

43

54

60

53

70

PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA


*Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin

Kuvio 6-11. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI-SUN MYÖTÄ: POHJOIS-KARJALA (%).

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

P-K

KM

0 25 50 75 100

18

18

21

21

27

24

11

11

23

20

20

18

13

15

22

18

11

10

14

15

9

9

6

8

9

9

8

10

10

13

53

55

60

56

43

49

70

69

54

52


PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA

Palveluiden laatu

Palveluiden saavutettavuus

Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla

Palveluiden määrä

*Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin

Palveluketjun toimivuus*

Kuvio 6-11v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI-SUN MYÖTÄ: POHJOIS-KARJALA (P-K) vs. KOKO MAA (KM, %).

Maakuntapuntari 2017 - Kaks.fi · 2017. 3. 14. · Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa...

Documents

Transcript of Maakuntapuntari 2017 - Kaks.fi · 2017. 3. 14. · Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa...