Maailman paras

MAASEUTU

KOKOOMUKSEN TAVOITTEENA on, että Suomessa työn-teon kannustavuus, yrittäminen ja taloudellisen toime-liaisuuden lisääntyminen varmistavat hyvinvointiyhteis-kuntamme myös tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Tämä edellyttää työntekoa, aktiivista yrittäjähenkeä ja menestyviä yrityksiä.

MAASEUTU ELÄÄ TYÖSTÄ. Kokoomus haluaa uudistaa ajattelua ja toimintamalleja, sekä kehittää alueiden omia vahvuuksia. Suo, kuokka ja Jussi eivät tässä ajassa enää riitä. Biotaloudessa ja elintarvikeviennissä on suu-ria mahdollisuuksia, mutta ne eivät toteudu itsestään. Kehitys on suomalaisen maaseudun elinehto.

MAASEUTU MERKITSEE myös puhdasta luontoa. Jotta lapsillamme ja tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia puhtaasta maapallosta, sen resursseista ja puh-taasta luonnosta, on meidän kannettava vastuu ympä-ristöstä.

MAASEUTUA PARANTAMASSAPETTERI ORPO

JANNE SANKELO

TALONPOJAN TYÖLISTA

MAATALOUDEN KILPAILUKYVYN VARMISTAMINEN2

EUROOPAN UNIONIN yhteisessä maatalouspolitiikassa on kehitettävä ennakoivaa vaikuttamista. Huolehditaan siitä, että Euroopan unionin sisämarkkinat ovat mahdol-lisimman yhdenvertaiset ja erilaiset rajoitukset tasapai-nossa muiden maiden kanssa. EU:n elintarvikeomava-raisuutta kehitetään.

VARMISTETAAN, että maataloustuotannolle ei tule sääntelystä lisäkustannuksia. Viedään päätöksentekoa lähemmäs tuottajaa. Omaisuuden suojaa parannetaan. Monialayrittäjyyttä kehitetään tasavertaisesti muiden maatilayritysten kanssa.

MAATALOUSPOLITIIKAN ja sen tukijärjestelmien yksin-kertaistaminen vapauttaa maatalousyrittäjät tuotannol-liseen toimintaan. Uuden CAP:n toimeenpanossa ja valvonnassa on tehtävä yksinkertaistamista ja riskipe-rusteisuus on otettava paremmin huomioon.

SUOMEN TULEE jatkaa neuvotteluja EU-tasolla valvon-tajärjestelmän oikeudenmukaistamisesta ja järkeistämi-sestä. Sääntelyä puretaan ja lupaprosesseja nopeute-taan. Valmistaudutaan seuraavaan CAP-uudistukseen kansallisten tarpeiden pohjalta.

JOKAISELLA SUOMALAISELLA tulee olla mahdollisuus syödä kotimaista kestävästi ja kannattavasti tuotettua puhdasta ja turvallista ruokaa.

RUOAN KYSYNTÄ on maailmalla kasvussa. Elintarvike-vientiä on kehitettävä ja monipuolistettava.

TUOTTEIDEN JALOSTUSASTEEN lisääminen ja suoma-lainen brändi parantavat kannattavuutta. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelman rahoitusta kehitetään.

Haetaan aktiivisesti uusia markkina-alueita. Tarkastel-laan väylämaksujen osuutta vientikustannuksissa.

KASVAVA VIENTI edellyttää toimivia sisämarkkinoita. Tuotannon kannattavuus on saatava kuntoon ja tuotta-jan oikeudenmukainen osuus ruokaketjusta on varmis-tettava. Kehitetään edelleen elintarvikeketjun läpinäky-vyyttä. Lähiruoan ja luomutuotannon mahdollisuuksia parannetaan tilojen suoramyyntiä helpottamalla ja alen-tamalla hallinto- ja valvontakustannuksia.

RUOKA VIENTIVETURIKSI1

3

MENESTYSTÄ METSISTÄ JA BIOTALOUDESTA 3

BIOTALOUS ON uusiutuvien luonnonvarojen tehokas-ta ja kestävää käyttöä ruoan, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Luonnonvarojen kestävä käyttö ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta vaalien avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia niin kotimaas-sa kuin kansainvälisesti.

Pidetään huolta siitä, että kotimaisten biopolttoai-neiden hinta pysyy kilpailukykyisenä tuontipolttoainei-siin verrattuna. Tavoitteena on, että Suomi on maailman johtava biotalousmaa.

VARMISTETAAN RAAKA-AINEEN SAATAVUUS sekä kor-kean jalostusasteen osalta että energiantuotannossa.

Pidetään huolta metsäteollisuuden kilpailukyvys-tä, sillä suuri osa uusiutuvasta energiastamme syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena ja suuret metsäteol-lisuuden investoinnit ovat myös uusiutuvan energian investointeja.

Parannetaan puumarkkinoiden toimintaa puun liik-kuvuutta edistävillä investoinneilla ja parannetaan logis-tiikan hintakilpailukykyä.

HAETAAN KEINOJA metsätilojen sukupolvenvaihdosten kehittämiseen siten, että metsätilojen pirstaloitumista saadaan ehkäistyä ja edistetään yhteismetsien perus-tamista. Sitoudutaan Metsästrategia 2025:n toteuttami-seen.

VEROTUKSEN ON TUETTAVA metsätalousyrittäjyyden kehittymistä. Maa- tai metsätalousmaalle ei aseteta kiin-teistöveron tapaisia maksuja.

Puurakentamista edistetään ja siihen liittyvää vien-tiä kehitetään. Helpotetaan metsäraaka-ainetta käyttä-vien investointien lupien saantia sekä kehitetään uusia investointirahoitusmekanismeja.

ENERGIAFIKSU SUOMI4

ILMASTONMUUTOKSEN UHKA on todellinen ja kun-nianhimoisia päästövähennystavoitteita on tehtävä. Hii-lineutraali yhteiskunta on ainoa vastuullinen tavoite.

Jotta fossiilisista polttoaineista voidaan luopua, vaatii se niin uusiutuvan energian laajamittaista käyttöä, ydinvoimaa kuin energian säästöäkin.

VIISAAN energia- ja ilmastopolitiikan periaatteita ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustan-nustehokkuus.

Ympäristöarvoista ei tule tinkiä, mutta ympäristöä ja ilmastoa on suojeltava kustannustehokkaimmalla mah-dollisella tavalla. Suomen monipuolinen energiapaletti on vahvuus, josta tulee pitää kiinni jatkossakin.

Energiakapasiteettimme riittävyyteen on kiinnitet-tävä entistä enemmän huomiota.

UUSIUTUVAA ENERGIANTUOTANTOA pitää lisätä rajus-

ti. On pyrittävä nopeasti saamaan aikaan kriittinen mas-sa investointeja, joka synnyttää Suomeen merkittävän uusiutuvan energian liiketoiminnan ja osaamisen kes-kittymän.

Jatketaan turpeen ja metsähakkeen aseman pa-rantamista suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Soiden luokittelujärjestelmä hyödynnetään täysimääräisesti lu-paprosesseissa.

Kehitetään hajautetun energiatuotannon malleja purkamalla hallinnollisia esteitä ja varmistetaan pien-tuottajien asema ketjussa. Edistetään ravinteiden käy-tön tehostamista ja biokaasun tuotantoa.

SAMOIHIN TAVOITTEISIIN voi päästä eri keinoin. Mark-kinoita ei vääristetä ylimääräisillä kilpailueduilla, vaan uusiutuvien energioiden eri tuotantomuodot pyritään saamaan pitkällä tähtäimellä samalle viivalle. Edistetään Suomen tavoitteita energiaunionin toteutuksessa.

4

MONIPUOLISTA MAASEUTUYRITTÄJYYTTÄ5

MAASEUTUYRITYSTEN TYÖLLISTÄMISMAHDOLLI-

SUUKSIA kehitetään alentamalla työllistämiskynnystä ja tekemällä ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta helpompaa. Verokannan on suosittava liiketoimintaa, joka kasvaa ja investoi. Edistetään tavoitteita ja korja-taan nykyisiä ongelmakohtia monialaisesti myös Eu-rooppa 2020 -väliarvion yhteydessä.

HARJOITETAAN ennustettavaa, johdonmukaista ja ko-konaisveroastetta alentavaa veropolitiikkaa. Turvataan turkistarhauselinkeinon jatkuminen ja edistetään turki-seläinten hyvinvointia eduskunnan päätöksen mukai-sesti.

HEVOSTALOUS LUO harrastus- ja elinkeinomahdolli-suuksia. Metsästys ja kalastus antavat mahdollisuuksia myös maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Aselain-säädännön on vastattava sekä harrastajien, aseturvalli-suuden että siihen liittyvien elinkeinojen tarpeita.

TUOTTAJIEN JAKSAMINEN edellyttää toimivia lomitus-järjestelmiä. Oikein kohdennetulla työterveyshuollolla voidaan ehkäistä työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja mielenterveysongelmia. Työssä jaksamiseen on kiinni-tettävä erityistä huomiota.

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN MALLIMAAKSI6

SITOUDUTAAN TEKEMÄÄN Suomesta ravinteiden kier-rätyksen mallimaa, jossa panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen siten, että kaupunkien yhdyskuntajät-teet voidaan palauttaa maahan maaperää likaamatta.

Tavoitteena on tuottava, luonnonvaroja viisaasti käyttävä kotimainen ruoantuotanto, jonka laatuun kulut-taja voi luottaa. Ravinteiden kierrätys on myös loistava esimerkki uuden ajan ympäristönsuojelusta, sillä se luo uutta uskoa työhön puhtaamman Itämeren puolesta.

PARANNETAAN RAVINTEIDEN omavaraisuutta sekä vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin tehostamalla maatalouden ja elintarviketeollisuuden ra-vinteiden talteenottoa sekä kierrättämistä myös sektori-rajat ylittäviä teollisia prosesseja edistämällä.

VARMISTETAAN Suomen erityispiirteiden huomiointi Euroopan komission kiertotaloustiedonantoon liittyvis-sä prosesseissa.

”Sitoudutaan tekemään Suomesta ravinteiden

kierrätyksen mallimaa, jossa panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen siten, että

kaupunkien yhdyskuntajätteet voidaan palauttaa maahan

maaperää likaamatta”

”Tuottajien jaksaminen edellyttää toimivia lomitusjärjestelmiä. Oikein kohdennetulla työterveyshuollolla

voidaan ehkäistä työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja mielenterveysongelmia”

5

KOULUTUS JA TUTKIMUS KEHITTYVÄN MAASEUDUN TUKENA7

KEHITTYVÄ MAASEUTU tarvitsee uusia valmiuksia. Maaseutuyrittäjien osaamista tulee kehittää siten, että ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen maaseutuelin-keinojen koulutus uudistetaan vastaamaan yritysmäi-sesti toimivan maa- ja metsätalouden tarpeita.

VARMISTETAAN korkeakoulujen tutkimusrahoituksen riittävyys edistämään kotimaisen raaka-aineen käytön lisäystä, sekä kehitetään tutkimustiedon hyödyntämistä kaupallisissa sovelluksissa.

TOIMIVA LIIKENNEVERKKO8

TOIMIVA MAASEUDUN liikenneverkko on tulevaisuu-den bio- ja vientitalouden edellytys. Tie- ja rautatielii-kenneratkaisuja kehitetään elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.

MAASEUDUN ELINKEINOT tarvitsevat myös kunnolliset laajakaistayhteydet tulevaisuuden tietoliikennetarpei-den huomioimiseksi. Sujuvien sähköisten palveluiden saatavuus tukee maaseudun elinvoimaisuutta, kun myös etätyömahdollisuudet paranevat.

KAAVOITUSKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN9

MAHDOLLISTETAAN MAASEUTUELINKEINOJEN ke-hittäminen ja parannetaan kaava-alueen ulkopuolelle rakentamisen edellytyksiä. Maankäyttö- ja rakennusla-keja, sekä kaavoituskäytäntöjä on kehittävä niin, että voidaan taata maatalouden ja maaseutualueiden toi-mintaedellytykset. Kaavoituksen yhteydessä tehdään aina myös elinkeinovaikutusten arviointi.

PARANNETAAN KEHITTYVIEN maaseutukylien tiivistä-misen mahdollisuuksia ja kevennetään maaseutualuei-

den rakentamismääräyksiä. Luovutaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden laatimisesta. Kyläkaavoitus tulee saada joustavammaksi rakennuslupamenettelyn kautta. Näin mahdollistamme myös tulevaisuuden pal-velut.

UUDISTETAAN LUNASTUSLAKI ja sen korvauskäytän-nöt. Varmistetaan perinteistä rakennustapaa edusta-vien rakennusten ja kulttuuriperinnön säilyminen ener-giatehokkuutta arvioidessa.

6

KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ

2015