LUULTUA PAREMPI - Evaten mielestä Suomi on tulojaoltaan kuin Viro tai Italia. Näiden...

No 61 • 27.2.2018

ILKKA HAAVISTO

ANALYYSI

Suomalaiset hahmottavat tuloerot todellista jyrkemmiksi ja vähättelevät omia tulojaan

LUULTUA PAREMPI

• Suomalaiset arvioivat alakanttiin keskiluokan koon. Keskiluokkaan uskotaan kuuluvan noin 50 pro-senttia suomalaisista, kun siihen tilastojen mukaan kuuluu 68 pro-senttia suomalaisista.

• Pieni- ja suurituloisia taas usko-taan olevan enemmän kuin heitä tilastojen mukaan on. Kumman-kin tuloryhmän kohdalla arviointi-virhe on noin 8 prosenttiyksikköä.

• Peräti 25 prosenttia suomalaisista uskoo itse kuuluvansa pienitu-loisten ryhmään, vaikka tilastojen mukaan ryhmään kuuluu vain 13 prosenttia suomalaisista.

Suomalaiset hahmottavat yhteiskunnan tulon-jaon eriarvoisemmaksi kuin se todellisuudessa on. Kansa aliarvioi keskituloisten määrän sekä yliarvioi pieni- ja suurituloisten osuudet, sel-viää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Myös oman aseman arviointi tulonjaossa on suomalaisille vaikeaa. Etenkin keskituloiset näyttävät määrittelevän itsensä todellista pie-nituloisemmiksi. Lisäksi juuri kukaan ei kyse-lyssä tunnustautunut suurituloiseksi.

Todellista synkemmät näkemykset tulonjaosta voivat herättää turhaa tyytymättömyyttä ja avata tien tuloeropopulismille. Lähes joka toi-nen (48 %) suomalainen allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan nykyään puhetta yhteiskunnan eriarvioisuudesta lietsotaan, mikä luo politiik-kaan tarpeettomia jakolinjoja ja jännitteitä.

2

Suomalaisten käsitykset tulojen yhteis-kunnallisesta jakautumisesta eivät vas-taa todellista tulonjakoa. Kansalaiset olet-tavat, että tuloerot ovat suuremmat kuin

mitä ne todellisuudessa ovat.Tulos selviää EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asen-

netutkimuksesta, jossa vastaajia pyydettiin valit-semaan viidestä yhteiskunnan tulonjakoa kuvaa-vasta kuviosta parhaiten nykytilaa kuvaava vaih-toehto (ks. tarkemmin artikkeli Näin kysely teh-tiin seuraavalla sivulla).

Kyselyyn vastanneiden valinnoista koottu arvio yhteiskunnan tulojakaumasta poikkeaa selvästi todellisesta tulojakaumasta (kuvio 1). Todellinen

jakauma on piirretty OECD:n käyttä-män luokittelun sekä Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston vuoden 2016 tietojen pohjalta1.

Keskiluokka arvioidaan kooltaan huomattavasti pienemmäksi kuin mitä se todellisuudessa on. Kyselyyn vastan-neet arvioivat, että keskiluokkaan kuu-

luisi noin 50 prosenttia väestöstä, kun todellisuu-dessa keskiluokkaan kuuluu OECD:n ja Tilasto-keskuksen tietojen perusteella noin 68 prosenttia suomalaisista.

Tuntuvimmin suomalaiset aliarvioivat alem-paan keskiluokkaan kuuluvien määrän. Todelli-suudessa tähän ryhmään kuuluu jopa 33 prosent-tia kansasta, mutta kyselyssä ryhmän uskotaan olevan puolta pienempi.

Alemman keskiluokan

koko aliarvioidaan.

Lisäksi suomalaiset uskovat, että sekä pieni- että suurituloisia on maassamme enemmän kuin heitä todellisuudessa on. Nämä tulojakauman päät, kes-kituloisista ylös- ja alaspäin sijoittuvien ryhmien osuudet, arvioidaan noin kahdeksan prosenttiyk-sikköä suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.

Kansalaisten tulojakauma-arviolle voidaan las-kea myös hypoteettinen Gini-kerroin. Sen arvoksi saadaan 33, mikä on 8 yksikköä enemmän kuin todellisen tulonjaon Gini-kerroin 25. Suomalais-ten mielestä Suomi on tulojaoltaan kuin Viro tai Italia. Näiden Gini-kertoimet olivat 32,7 ja 33,1 vuonna 2016.

Nämä EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tulok-set ovat käytännössä samat yhdeksän vuotta sit-ten tehdyssä kansainvälisen ISSP-tutkimuksen eriarvoisuutta koskevassa kyselyssä2. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvi-oimaan yhteiskunnan tulonjakoa samalla tavalla kuin ISSP-tutkimuksessa. Myös vuoden 2009 ISSP-tutkimuksen tuloksista myöhemmissä ana-lyyseissä piirretty kuvio arvioidusta tulonjaosta on muodoltaan samanlainen kuin tässä tutkimuk-sessa saatu3.

Oma tuloluokka arvioidaan alakanttiinKansalaiset näyttäisivät arvioivan oman asemansa tulonjaossa alakanttiin (kuvio 2). Arvo- ja asennetut-kimuksessa vastaajia pyydetiin ilmoittamaan oma tuloluokkansa seitsemän vaihtoehdon joukosta.

Kuvio 1Todellinen tulojakauma ja arvioitu tulojakauma

Todellisen jakauman prosenttiosuudet on laskettu Tilastokeskuksen Tulonjaon kokonaistilaston tiedoista.Arvioidun jakauman prosenttiosuudet on johdettu vastaajien viiden eri kuviovaihtoehdon välillä tekemistä valinnoista.

Suurituloiset

Arvioitu

Keskituloisen ja suurituloisen välillä

Ylemmät keskituloiset

Keskituloiset

Alemmat keskituloiset

Pienituloisen ja keskituloisen välillä

Pienituloiset

Todellinen

KUVIO 1 Todellinen tulojakauma ja arvioitu tulojakauma

Todellisen jakauman prosenttiosuudet on laskettu Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston tiedoista.

Arvioidun jakauman prosenttiosuudet on johdettu vastaajien viiden eri kuviovaihtoehdon välillä tekemistä valinnoista.



Suurituloiset

Arvioitu



Keskituloiset



Pienituloiset

Todellinen



Suurituloiset

Arvioitu



Keskituloiset



Pienituloiset

Todellinen

3

E VAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin kansalaisten käsityksiä yhteiskunnan tulonjaosta kahdella kysymyksellä.

Ensimmäinen kysymys oli sama, joka on esitetty Suo-messakin vuonna 2009 toteutetussa maailmanlaajui-sen ISSP-tutkimusohjelman eriarvoisuutta koskeneessa tutkimuksessa.4 Kysymyksessä vastaajille esitettiin alla olevat viisi kuviota, jotka kuvaavat yhteiskuntia, joissa vallitsee erilainen tulonjako.

Kaksiosaisen kysymyksen ensimmäisessä osassa kysyttiin, mikä kuvio vastaajan mielestä vastaa eniten nykyistä tilannetta Suomessa. Kuvion A valitsi 6 pro-senttia vastaajista ja kuvion B 21 prosenttia. Kuviot C ja D vastasivat kumpikin noin kolmanneksen (36 % ja 34 %) näkemystä. Vain yksi prosentti valitsi kuvion E.

Toisessa osassa kysyttiin, mikä kuvio vastaa eniten sitä, millainen tilanteen Suomessa pitäisi olla. Enem-mistön valinta oli kuvio D (64 %) perässään kuvio E (25 %). Kuvion A valitsi pyöreät nolla prosenttia ja vain harva valitsi kuvion B (2 %) tai C (6 %).

Tulosten havainnollistamiseksi kullekin viidelle kuvi-olle laskettiin niiden pinta-alojen perusteella 7-luok-kaiset tulojakaumat, joiden avulla vastaajien valinnat voitiin yhdistellä yhdeksi kuvioksi. Saadun summaku-vion muotoa voidaan vertailla Tilastokeskuksen tulon-jaon kokonaistilastosta lasketun todellisen tulojakau-man muotoon. Vastaavaa menetelmää on käytetty muun muassa saksalaisen IW Köln -instituutin tutkimuksissa.5

Toisessa kysymyksessä vastaajille esitettiin lista seit-semästä yhteiskunnallisesta tuloryhmästä pienimmästä suurimpaan ja kysyttiin, mihin hän katsoo itse kuulu-vansa. Ryhmät olivat:

• suurituloiset,• suurituloisen ja keskituloisen välillä olevat,• ylemmät keskituloiset,• keskituloiset,• alemmat keskituloiset,• keskituloisen ja pienituloisen välillä olevat sekä

pienituloiset.Jako seitsemään tuloluokkaan perustuu yleisesti käy-

tettyihin pieni-, keski- ja suurituloisuuden määritel-miin.6 Siksi saatuja vastauksia voidaan vertailla Tilas-tokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta laskettuihin todellisiin tulojakaumiin.7 Kysymyksessä tuloryhmät esitettiin siis ilman tulorajoja, eikä tietoja ryhmien rakenteesta tai niiden välisistä etäisyyksistä annettu.

Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset perustuvat kaik-kiaan 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyk-sikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

Vastaajat edustavat koko maan aikuisväestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja pai-notettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puo-luekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatko-analyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan.

Tulokset ja niiden väestöryhmittäiset erittelyt löy-tyvät EVAn kotisivuilta internetistä osoitteessa www.eva.fi. EVAn aiempien, vuodesta 1984 lähtien tehty-jen tutkimusten kaikki tulokset löytyvät EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tietokanta Arvopankista: www.eva.fi/arvopankki.

NÄIN KYSELY TEHTIIN

Näin kysely tehtiin

Kuvio A Kuvio CKuvio B Kuvio EKuvio D

Enemmistö ihmisistä lähellä huippua ja vain

pieni vähemmistö pohjalla.

Pieni eliitti huipulla, vähän

ihmisiä keskellä ja suurin osa pohjalla.

Pieni eliitti huipulla,

enemmän ihmisiä keskellä ja eniten

pohjalla.

Muutoin kuin Kuvio B, paitsiettä alin kerroson pienempi.

Useimmat sijoittuvat

keskivaiheille.

4

Peräti 25 prosenttia vastaajista arvelee kuulu-vansa kaikkein pienituloisimpien ryhmään, vaikka tuloluokkaan todellisuudessa kuuluu vain 13 pro-senttia suomalaisista. Myös toiseksi pienituloisim-pien ryhmän palkki piirtyy leveähköksi. Yhteensä itsensä keskituloista pienempituloisiksi ilmoitta-vien osuus muodostuu kyselyssä noin 20 prosent-tiyksikköä todellista suuremmaksi.

Alimpien tuloryhmien painottuminen vastauk-sissa selittyy sillä, että melko harva vastaaja lukee itsensä alemmat keskituloiset -ryhmään. Vastaa-

jista 18 prosenttia katsoo kuuluvansa alempiin keskituloisiin, kun todelli-suudessa tämä ryhmä on tuloluokista suurin 31 prosentin väestöosuudel-laan.

Ylemmät keskituloiset ja keskitu-loiset valitsevat oman tuloluokkansa kaikkien tuloluokkien joukosta varsin

hyvin. Tulojakauman yläpäässä tarkkuus heikke-nee, sielläkin oma tuloluokka arvioidaan alakant-tiin.

Keskituloisten yläpuoliset ryhmät jäävät kyse-lyssä yli puolet todellista pienemmiksi. Juuri kukaan ei kyselyssä arvioinut kuuluvansa suuri-tuloisten ryhmään, johon todellisuudessa kuuluu kuitenkin 3 prosenttia väestöstä.

Tulokset kertovat siitä, että väestötason tulon-jaon hahmottaminen ja arvioiminen on vaikea teh-tävä. Yhtään sen helpompaa ei näytä olevan oman aseman hahmottaminen tulonjaon kokonaisuu-dessa.

Toiveissa vauraampi yhteiskunta

Vaikka suomalaisten käsitys tulonjaosta on todel-lisuutta synkempi, toiveissa siintää huomattavan vauras yhteiskunta, jossa suomalaisten enemmistö olisi tulojakauman puolivälin yläpuolella. Tästä kertovat vastaukset kysymykseen, millainen suo-malaisen yhteiskunnan tulisi olla tulonjaon osalta (kuvio 3).

Suomalaiset haluaisivat kolmen korkeimman tuloluokan olevan yhteensä kooltaan yli 20 prosent-tiyksikköä suuremmat kuin ne todellisuudessa ovat.

Lisäksi alempien keskituloisten ryhmästä suu-rimman osan tulisi kavuta ylempiin tuloryhmiin. Näin siksi, että myös kaksi pienituloisinta ryhmää olisivat merkittävästi nykyistä pienemmät.

Toivotun jakauman prosenttiosuudet on joh-dettu vastaajien viiden eri kuviovaihtoehdon välillä tekemistä valinnoista. Todellisen jakauman prosenttiosuudet on laskettu Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston tiedoista.

Mistä tiedämme, että toiveissa on nimenomaan vauraampi yhteiskunta, eikä vain tasa-arvoisempi yhteiskunta, jossa pienituloisia olisi mahdollisim-man vähän ja mahdollisimman monella kohtuulli-sen hyvät tulot? Vastausjakaumathan eivät sinänsä anna osviittaa tulotasosta vaan ainoastaan tulojen jakautumisesta. Toivottuun jakaumaan voitaisiin – ainakin teoriassa – päästä vaikkapa negatiivisen talouskasvun kautta ja tasaamalla tuloja rajusti nykyistä enemmän.

Kuvio 2Todellinen tulojakauma ja oman aseman perusteella arvioidut, ilmoitetut tuloluokat (18–70-vuotias väestö)

Todellisen jakauman prosenttiosuudet on laskettu Tilastokeskuksen Tulonjaon kokonaistilaston tiedoista.Ilmoitetun jakauman prosenttiosuudet perustuvat tutkimukseen vastanneiden omiin arvioihin.

Suurituloiset

Ilmoitettu



Keskituloiset



Pienituloiset

Todellinen

0 %

KUVIO 2 Todellinen tulojakauma ja oman aseman perusteella arvioidut, ilmoitetut tuloluokat (18–70-vuotias väestö)


Ilmoitetun jakauman prosenttiosuudet perustuvat tutkimukseen vastanneiden omiin arvioihin.

Väestötason tulonjaon

hahmottaminen on vaikeaa.

5

Ensiksi, tuloerot olisivat suomalaisten toivo-massa tulojakaumassa selvästi nykyistä todellista jakaumaa suuremmat. Toivotulle jakaumalle las-kettu hypoteettinen Gini-kerroin on 30, eli viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin todellinen Gini-kerroin 25. Toivottu yhteiskunta ei siis välttämättä olisi tulonjaoltaan nykyistä tasa-arvoisempi.

Toiseksi, vain 29 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi päästä tilanteeseen, jossa tuloja tasattaisiin nykyistä paljon voimakkaammin ja kaikkien käytettävissä olevat tulot olisivat osapuil-leen samat (kuvio 4 seuraavalla aukeamalla).

Enemmistö (53 %) on asiasta eri mieltä, eikä siir-tyminen tulojen tasajakoon saa taakseen enem-mistön tukea kuin vasemmistoliittoa äänestävien ryhmässä.

Radikaalista muotoilustaan huolimatta aja-tus jakaa mielipiteet ja saa merkittävää jalansijaa monessa väestöryhmässä. Näihin kuuluvat mui-den muassa vähemmän koulutettujen työntekijöi-den ryhmät, eläkeläiset, työttömät sekä SDP:tä tai vihreitä äänestävät.

Kuitenkaan esimerkiksi alle keskituloisten ryh-miin kuuluvat eivät anna ajatukselle varauksetonta tukeaan. Heidänkin joukossaan on yhtä paljon aja-tusta vastustavia kuin sitä tukeviakin.

Lisäksi suomalaisten selvä enemmistö osoit-taa tuloeroille jonkin verran ymmärrystä. Kansa näkee niiden olevan – ainakin osittain – seurausta tulosta kouluttautumisesta ja osaamisesta.

Vastaajista 68 prosenttia katsoo, että on oikein, että huippuosaajille maksetaan työstään sel-

västi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja. Eri mieltä on vajaa viidennes (18 %). (Kuvio 5 seuraavalla aukeamalla.)

”Puhetta yhteiskunnan eriarvoisuudesta lietsotaan”Kansalaisten tulonjako-käsityksillä on merkitystä, koska niillä on suora yhteys tulonjakoa koskeviin asenteisiin, toiveisiin ja vaatimuksiin.8 Suomalais-ten tuloeromielipiteet voidaan tiivistää seuraavasti:

– tulonjako arvioidaan epätasa-arvoisemmaksi kuin mitä se todellisuudessa on

– oma asema tulonjaossa arvioidaan tyypilli-sesti heikommaksi kuin mitä se todellisuu-dessa on

– ihanteellinen tulonjako vallitsisi, jos Suomi olisi nykyistä vauraampi

– tuloeroja pidetään liian suurina ja niiden kaventamista pidetään tärkeänä

Kannat pitävät sisällään useita ristiriitoja ja jän-nitteitä, joiden voidaan ajatella sisältävän myös myönteisiä piirteitä. Voidaan esimerkiksi kysyä, onko siitä suurta haittaa, jos kansalaiset ovat eri-tyisen huolissaan tuloeroista? Ovathan tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen tärkeitä yhteis-kunnallisia tavoitteita.

On kuitenkin ongelmallista, jos kansalaisten käsi-tykset tuloeroista ovat kovin erilaiset kuin tulon-jaon todellisuus. Mielikuvat voivat herättää aihee-

Kuvio 3Todellinen tulojakauma ja toivottu tulojakauma

Todellisen jakauman prosenttiosuudet on laskettu Tilastokeskuksen Tulonjaon kokonaistilaston tiedoista.Toivotun jakauman prosenttiosuudet on johdettu vastaajien viiden eri kuviovaihtoehdon välillä tekemistä valinnoista.

Suurituloiset

Toivottu



Keskituloiset



Pienituloiset

Todellinen

KUVIO 3 Todellinen tulojakauma ja toivottu tulojakauma


Toivotun jakauman prosenttiosuudet on johdettu vastaajien viiden eri kuviovaihtoehdon välillä tekemistä valinnoista.

6

S uomalaisista 60 prosenttia ajattelee, että tuloerot ovat kasvaneet väestöryhmien välillä liian suuriksi. Yli puolta pienempi joukko (28 %) on asiasta

toista mieltä. Tuloskuvaaja (alla) kertoo, että suoma-laisten huoli tuloerojen kasvusta on jatkunut suurena vuosikymmenestä toiseen.

Tämänkertaiseen tulokseen liittyy kuitenkin myös näkyvä muutos: tuloeroista huolissaan olevien määrä on laskenut noin 10 prosenttiyksiköllä aiemmasta. Huo-len hienoinen hellittäminen voi liittyä siihen tosiasiaan, että tuloerojen kehitys on ollut hyvin maltillista viime parinkymmenen vuoden aikana.

Silti asenteet tuloeroja kohtaan ovat meillä tiukat suhteessa tilastollisiin tuloeroihin, jotka eivät ole kas-vaneet miesmuistiin. Gini-kertoimella9 mitatut tuloerot kasvoivat meillä yhtäjaksoisesti viimeksi vuosina 1994–2001. Selvä enemmistö suomalaisista on koko 2000-luvun arvioinut, että tuloerot ovat kasvaneet liian suu-riksi, vaikka tuloerot eivät siis käytännössä ole kasva-neet lainkaan.

Tiukkaa asennoitumista tuloeroihin ei myöskään selitä tuloerojen taso. Kymmenen viime vuotta tuloerot ovat Suomessa pysytelleet samalla tasolla kuin muissa Poh-joismaissa. Kaikki Pohjoismaat taas ovat kansainväli-sesti vertaillen matalien tuloerojen maita.

Sitä vastoin tuloeroja ja tulonjakoa koskevat asenteet ovat Suomessa olleet koko ajan muita pohjoismaita ankarammat. Suomessa vuosina 2006–2016 yli 70 prosenttia vastaajista on mittauksesta toiseen ollut samaa mieltä väittämän kanssa, jossa esitetään, että valtiovallan pitäisi ryhtyä toimiin tuloerojen vähentä-miseksi.10

Muissa Pohjoismaissa vaateet tuloerojen vähentämi-sestä ovat olleet selvästi alemmalla tasolla, jos kohta myös Ruotsissa ja Norjassa enemmistö on vaatinut tuloeroihin puuttumista. Eri Pohjoismaissa asenteet ovat mittauksesta toiseen pysytelleet omilla tasoillaan, mikä vihjaa melko syvään juurtuneista kansallisista eroista tavoissa ottaa kantaa tuloeroihin.11

TULOEROASENTEET OVAT TIUKAT

Vaikka Suomi on muiden Pohjoismaiden tapaan matalien tuloerojen maa, suomalaisia tuloerot huolestuttavat.

”Tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi” (%)

Talvi 2018

Talvi 2017

Talvi 2016

Talvi 2015

Talvi 2014

Talvi 2011

Syksy 2006

Syksy 2002

Syksy 1994

0 25 50 75 100

28

35

37

33

27

39

39

37

37

32

35

35

36

41

34

36

39

36

12

12

9

15

16

12

13

12

12

20

12

15

13

14

13

10

11

12

8

7

4

4

3

2

2

2

2

*Kysymysmuoto muuttunut. Ennen vuotta 2015 kysymys kuului: "Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liian suureksi". Vuoden 1994 tutkimuksessa oli lisäksi määre 'laman aikana'.

Arvo- ja asennetutkimus / EVA 2018

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ

TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA

Kuvio 1. ”Tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi” (%)*.

Kuvio 1

(näissä foxit-tislatuissa tekstit siis eläviä..)

"TULOEROT VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLÄ OVAT KASVANEET MAASSAMME LIIAN SUURIKSI" (%)*.

Kuvio v11.

Talvi 2018

Talvi 2017

Talvi 2016

Talvi 2015

Talvi 2014

Talvi 2011

Syksy 2006

Syksy 2002

Syksy 1994

0 25 50 75 100

28

35

37

33

27

39

39

37

37

32

35

35

36

41

34

36

39

36

12

12

9

15

16

12

13

12

12

20

12

15

13

14

13

10

11

12

8

7

4

4

3

2

2

2

2

*Kysymysmuoto muuttunut. Ennen vuotta 2015 kysymys kuului: "Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liian suureksi". Vuoden 1994 tutkimuksessa oli lisäksi määre 'laman aikana'.


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA

Kuvio 1. ”Tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi” (%)*.

Kuvio 1

(näissä foxit-tislatuissa tekstit siis eläviä..)

"TULOEROT VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLÄ OVAT KASVANEET MAASSAMME LIIAN SUURIKSI" (%)*.

Kuvio v11.

7

KUVIO 4 ”Suomessa pitäisi päästä tilanteeseen, jossa tuloja tasattaisiin nykyistä paljon voimakkaammin ja kaikkien käytettävissä olevat tulot olisivat osapuilleen samat” (%)

KUVIO 5 ”On oikein, että huippuosaajille maksetaan työstään selvästi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja” (%)

Kuvio 8. ”On oikein, että huippuosaajille maksetaan työstään selvästi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja” (%).

Talvi 2018

Talvi 2017

Talvi 2016

Talvi 2015

0 25 50 75 100

25

18

17

16

43

40

38

37

14

17

12

16

14

21

24

23

4

4

8

7

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA


Kuvio v12. "ON OIKEIN, ETTÄ HUIPPUOSAAJILLE MAKSETAAN TYÖS- TÄÄN SELVÄSTI PAREMPAA PALKKAA, VAIKKA SE KAS- VATTAISIKIN TULOEROJA" (%).

Kuvio 8Koko väestö

MiehetNaiset

Ei amm. koulutustaKurssi, lyhyt koulutus

Ammattikoulu tms.Opistotason tutkintoAmmattikorkeakoulu

Akateeminen

Johtavassa asemassaYlempi toimihenkilöAlempi toimihenkilö

TyöntekijäYrittäjä/ammatinharj.

OpiskelijaEläkeläinen

Työtön

SAKSTTKAkava

Alle keskituloinenKeskituloinen

Yli keskituloinen

KESKKOKSDPSINPS

VIHRVASLRKP

KRIST

29

23

35

46

34

43

23

29

20

11

10

27

42

17

26

38

38

46

24

19

39

21

12

19

3

37

32

32

40

62

26

18

18

16

21

11

29

25

23

11

10

7

11

21

20

21

10

21

41

26

30

12

21

17

3

21

7

26

8

10

19

14

4

23

53

61

45

44

37

32

54

61

70

81

79

52

38

62

63

41

21

28

46

69

39

61

85

61

90

37

60

58

41

24

70

59

SAMAAMIELTÄ

VAIKEASANOA

ERIMIELTÄ

Kuvio v15. "SUOMESSA PITÄISI PÄÄSTÄ TILANTEESEEN, JOSSA TULOJA TASATTAISIIN NYKYISTÄ PALJON VOIMAK- KAAMMIN JA KAIKKIEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TU- LOT OLISIVAT OSAPUILLEEN SAMAT" (%).

0 25 50 75 100


Kuvio 7

Kuvio 7. ”Suomessa pitäisi päästä tilanteeseen, jossa tuloja tasattaisiin nykyistä paljon

voimakkaammin ja kaikkien käytettävissä olevat tulot olisivat osapuilleen samat” (%).

Koko väestö

MiehetNaiset



Akateeminen




Työtön

SAKSTTKAkava


Yli keskituloinen

KESKKOKSDPSINPS

VIHRVASLRKP

KRIST

29

23

35

46

34

43

23

29

20

11

10

27

42

17

26

38

38

46

24

19

39

21

12

19

3

37

32

32

40

62

26

18

18

16

21

11

29

25

23

11

10

7

11

21

20

21

10

21

41

26

30

12

21

17

3

21

7

26

8

10

19

14

4

23

53

61

45

44

37

32

54

61

70

81

79

52

38

62

63

41

21

28

46

69

39

61

85

61

90

37

60

58

41

24

70

59

SAMAAMIELTÄ

VAIKEASANOA

ERIMIELTÄ

Kuvio v15. "SUOMESSA PITÄISI PÄÄSTÄ TILANTEESEEN, JOSSA TULOJA TASATTAISIIN NYKYISTÄ PALJON VOIMAK- KAAMMIN JA KAIKKIEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TU- LOT OLISIVAT OSAPUILLEEN SAMAT" (%).

0 25 50 75 100


Kuvio 7

Kuvio 7. ”Suomessa pitäisi päästä tilanteeseen, jossa tuloja tasattaisiin nykyistä paljon

voimakkaammin ja kaikkien käytettävissä olevat tulot olisivat osapuilleen samat” (%).

tonta huolta ja tyytymättömyyttä, joka taas voi tarjota elintilaa poliittiselle populismille.12 Välitön seuraus tällaisesta kehityskulusta voisi olla yhteis-kunnallisen keskusteluilmapiirin kiristyminen.

Lähes joka toinen (48 %) suomalainen otaksuu tällaisen kehityskulun olevan jo täydessä käynnissä ja on sitä mieltä, että tällä haavaa meillä suorastaan

lietsotaan puhetta yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Kolmasosa on asiasta eri mieltä. (Kuvio 6.)

Mielipide-erot kärjistyvät kaikkein voimak-kaimmin – esimerkiksi selvästi tuloryhmiä enem-män – juuri puolueiden kannattajaryhmien koh-dalla. Esille nousee perinteinen jakolinja vasem-mistoa ja porvaripuolueita äänestävien välillä.

KUVIO 6 ”Nyky-Suomessa lietsotaan puhetta yhteiskunnan eriarvoistumisesta, mikä luo yhteiskuntaan tarpeettomia jakolinjoja ja jännitteitä” (%)

Kuvio 9. ”Nyky-Suomessa lietsotaan puhetta yhteiskunnan eriarvoistumisesta, mikä luo yhteiskuntaan tarpeettomia jakolinjoja ja jännitteitä” (%).

Koko väestö

MiehetNaiset

48

55

41

19

16

22

33

29

37

SAMAAMIELTÄ

VAIKEASANOA

ERIMIELTÄ

Kuvio v16. "NYKY-SUOMESSA LIETSOTAAN PUHETTA YHTEIS- KUNNAN ERIARVOISTUMISESTA, MIKÄ LUO YHTEIS- KUNTAAN TARPEETTOMIA JAKOLINJOJA JA JÄNNIT- TEITÄ" (%).


Yli keskituloinen

KESKKOKSDPSINPS

VIHRVASLRKP

KRIST

43

52

57

64

79

31

61

48

27

14

61

61

24

14

22

15

13

18

7

19

19

13

26

11

33

34

20

20

8

51

33

34

54

73

13

28

0 25 50 75 100


Kuvio 9

8

KUVIO 7 ”Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua” (%)

Kuvio 10. ” Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua” (%).

Kuvio 10

Väestö

Ekonomistit

0 25 50 75 100

19

4

29

10

27

30

17

45

7

10

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

VAI-KEA

SANOA


"SUOMALAISTEN TULOEROJEN KASVU NYKYISESTÄ HAIT- TAISI TALOUSKASVUA" (%).

Kuvio v21e.

Vahvimmin väitteeseen jännitteitä lietsovasta eriarvoisuuskeskustelusta yhtyvät kokoomuksen kannattajat, joista 79 prosenttia allekirjoittaa sen.

Lisäksi selvä enemmistö keskustaa, sinisiä, RKP:tä ja kristillisdemokraat-teja äänestävistä yhtyy kantaan. Perus-suomalaisten kannattajista samoin tekee lähes joka toinen.

Eniten eri mieltä eriarvoisuuden liet-somisesta ovat vasemmistoliiton kan-nattajat, joista 73 prosenttia torjuu

väittämän. Myös vihreitä tai SDP:tä äänestävistä hieman yli joka toinen torjuu käsityksen.

Tuloeropopulismi voisi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös politiikan sisältöihin. Tämä voisi luoda jälleen uusia jännitteitä. Esimerkiksi pyr-kiminen lähemmäs suomalaisten toivomaa tulo-jakoa (kuvio 3 sivulla 5) edellyttäisi laaja-alaisen talouden kasvun lisäksi ainakin hienoista tuloero-jen kasvua.

Tässä kohtaa suomalainen asenneilmapiiri on jo valmiiksi kireä. Esimerkiksi lähes joka toinen (48 %) suomalaisista uskoo, että tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua. Vain 24 prosent-tia torjuu väittämän. (Kuvio 7.)

Kansalaisten mielipiteet ovat lähes päinvastaiset kuin akateemisten taloustieteilijöiden. Kun sama kysymys esitettiin syksyllä 2017 Suomalaisen eko-nomistipaneelin kyselyssä 50 johtavalle taloustie-teilijälle, heistä 14 prosenttia oli samaa mieltä väit-tämän kanssa ja 55 prosenttia eri mieltä.13 Kansa-laiset ottivat kysymykseen kantaa yhtä varmasti kuin taloustieteilijät, vaikka aihe ei ole yksinker-tainen ja siitä julkisuudessa käyty keskustelu on ollut rajallista.14

Oma toimeentulo koetaan melko niukaksi

Ihanteellisen tulonjaon lisäksi kasvun tavoitte-lulle olisi myös arkisempia perusteita. Suomalai-set nimittäin kuvailevat toimeentuloaan melko niukaksi.

Vain 30 prosenttia suomalaista kertoo elävänsä vähintään melko mukavasti, kun kysymys koskee oman kotitalouden toimeentuloa. Yli puolet ker-too pärjäävänsä tuloillaan, kun käyttää niitä har-kiten. 14 prosenttia ilmoittaa, että kotitaloudella on vaikeuksia tulla toimeen (kuvio 8 seuraavalla sivulla).

Väestöryhmittäiset erittelyt kertovat, että kai-killa koulutustasoilla enemmistö ilmoittaa par-haimmillaankin pärjäävänsä tuloillaan. Keskitu-loisten enemmistö pärjäilee, mutta heistä vain 5 prosenttia kertoo tule-vansa erinomaisesti toimeen. Väestö-ryhmistä selvästi tyytyväisiä toimeen-tuloonsa ovat vain johtavassa asemassa olevat sekä ylemmät toimihenkilöt.

Suomalaisten toimeentulon kehitys näyttää myös polkeneen paikallaan. Vastausjakauma on käytännössä yhtäpitävä edel-lisen, neljätoista vuotta sitten tehdyssä kyselyssä saadun tuloksen kanssa.

Lisäksi joka toinen vastaa väittämään ”käytettä-vissä olevilla tuloillani on nyt vaikeampaa tulla toi-meen kuin aiemmin” myöntävästi. Reilu kolmas-osa (36 %) torjuu ehdotelman.

Sen lisäksi, että yhteiskunnan tulonjako arvi-oidaan todellista eriarvoisemmaksi, saattaa myös toimeentulon koettu niukkuus osaltaan selittää kielteisyyttä tuloeroja ja niiden kasvua kohtaan. Tuloerojen ei ainakaan haluta kasvavan siten, että pienituloisten määrä kasvaisi ja heidän toimeen-tulonsa heikkenisi.

Populismi voisi vaikuttaa

myös politiikan sisältöihin.

Toimeentulon kehitys näyttää polkeneen paikoillaan.

9

KUVIO 8 Miten luonnehtisi kotitaloutensa tuloja/nykyistä taloudellista toimeentuloa (%)

Koko väestö



Akateeminen




Työtön

SAKSTTKAkava


Yli keskituloinen

4

4

0

3

2

5

8

21

10

2

2

8

3

1

1

1

2

7

0

5

32

26

33

14

14

22

33

38

64

50

27

19

26

18

20

9

14

20

38

7

39

45

2

2

2

1

2

3

2

0

1

0

1

4

2

2

7

0

0

2

4

0

0

54

35

68

60

61

51

43

14

36

61

60

52

60

61

39

61

66

46

60

52

22

14

27

16

22

12

9

9

1

2

10

18

10

17

16

43

24

12

8

29

4

0

TULEEERINOMAI-

SESTITOIMEEN

EIOSAA/HALUASANOA

PÄRJÄÄ,KUN KÄYT-TÄÄ HAR-

KITEN

VAIKE-UKSIATULLA

TOIMEEN

ELÄÄMELKO MUKA-VASTI

MITEN LUONNEHTISI KOTITALOUTENSA TULOJA/NYKYISTÄ TALOUDELLISTA TOIMEENTULOA (%).

Kuvio 7e.

Kuvio 11

0 25 50 75 100


Kuvio 11. Miten luonnehtisi kotitaloutensa tuloja/nykyistä taloudellista toimeentuloa (%).

10

LIITE Tutkimuksessa käytetty 7-luokkainen tulojakauma

Koko väestö 18–70-vuotiaat

Pienituloiset alle 0,6 x mediaanitulo 682 369 459 111

Pienituloisen ja keskituloisen välillä 0,6–0,75 x mediaanitulo 715 320 403 686

Alemmat keskituloiset yli 0,75–1,1 x mediaanitulo 1 777 509 1 119 909

Keskituloiset yli 1,1–1,5 x mediaanitulo 1 316 540 969 595

Ylemmät keskituloiset yli 1,5–2 x mediaanitulo 575 803 457 356

Keskituloisen ja suurituloisen välillä yli 2–2,5 x mediaanitulo 169 738 135 828

Suurituloiset yli 2,5 x mediaanitulo 139 820 110 438

5 377 099 3 655 923

Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto 2016.

11

KIRJALLISUUS

Blom, R., Kankainen, T. & Melin, H. (2012). Jakaantunut Suomi – Raportti ISSP 2009 Suomen aineistosta, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopisto.

Cingano, F. (2014). Trends in income inequality and its impact on economic growth, OECD Publishing.

European Social Survey (ESS) 2006–2016 (2017). Politics, http://www.europeansocialsurvey.org/ ja data http://nesstar.ess.nsd.uib.no/webview/

Gimpelson, V. & Treisman, D. (2017). Misperceiving Inequality, NBER Working Paper No. 21174, National Bureau of Economic Research.

Haavisto, I. (2017). ”Protesti meissä kaikissa – Populismin päähaarat löytyvät suhtautumisesta maahanmuuttoon ja tuloeroihin”, teok-sessa Populismin siemenet – Mistä populismi tulee?, EVA Raport-ti, Taloustieto.

International Social Survey Programme (ISSP) (2009). Social Inequa-lity IV, http://www.issp.org/menu-top/home/ ja data http://zacat. gesis.org/webview/index.jsp?object=http://zacat.gesis.org/obj/ fStudy/ZA5400

Kallio, J., Kangas, O. & Niemelä, M. (2013). ”Intohimo tasa-arvoon – Tuloero- ja maahanmuuttoasenteet erottavat suomalaiset muista pohjoismaalaisista”, teoksessa Politiikan sekahaku – Mitkä asiat yhdistävät ja erottavat puolueita, EVA Raportti, Taloustieto Oy.

Kauhanen, A. (2015). Tuloerot ja talouskasvu, ETLA Muistio nro 41.

Niehues, J. (2014). Subjective Perceptions of Inequality and Redistri-butive Preferences: An International Comparison, IW-Trends, The German Economic Institute (IW).

OECD (2016). The squeezed middle class in OECD and emerging countries – myth and reality, OECD Issues paper, OECD Publis-hing.

VIITTEET

1 Väestön 7-luokainen tulonjako perustuu OECD:n keskituloisuuden määritelmään (75–200 prosenttia mediaanitulosta), minkä lisäksi pienituloisuuden ylärajana on käytetty 60 ja suurituloisuuden ala-rajana 250 prosenttia mediaanitulosta. Todellinen jakauma on las-kettu Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta. Tulokäsittee-nä laskelmissa on käytetty käytettävissä olevaa rahatuloa kulutus-yksikköä kohti. Jaon tarkka määritelmä liitteessä.

2 Ks. Blom, Kankainen & Melin (2012), s. 9.

3 Ks. Niehues (2014), s. 20.

4 Vuoden 2009 International Social Survey Programme (ISSP) -kyselyn Suomen tuloksista raportoivat Blom, Kankainen & Melin (2012). He käsittelevät erilaisen tulonjaon yhteiskuntia koskevaa kysymystä raporttinsa sivulla 9.

5 Ks. Niehues (2014).

6 Ks. OECD (2016), Niehues (2014). Pienituloiset: tulot alle 60 % mediaanitulosta, keskituloiset: tulot 75–200 % mediaanitulosta (jaettuna kolmeen alaluokkaan), suurituloiset: tulot yli 250 % mediaanitulosta. Ks. liite 1.

7 Laskelmissa käytetty tulokäsite on ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo, mikä lasketaan jakamalla kotitalouden käytettävissä ole-va tulo kotitalouden kulutusyksikköjen määrällä (kulutusyksikköjä yhteen laskettaessa talouden suurituloisin henkilö saa arvon 1, jo-kainen muu yli 13-vuotias arvon 0,5 ja alle 13-vuotias arvon 0,3).

8 Ks. Niehues (2014), Gimpelson & Treisman (2017).

9 Gini-kerroin on sitä suurempi, mitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi (tai 100 %), jolloin yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret.

10 Väittämää on kysytty Eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa (European Social Survey, ESS)

11 Ks. Kallio, Kangas & Niemelä (2013).

12 Esimerkiksi Kallio, Kangas & Niemelä (2013) erittelevät muihin Pohjoismaihin vertaillen suomalaisten suhtautumista tuloeroihin ja maahanmuuttoon ja pohtivat asenteiden ja poliittisen populis-min kasvun yhteyttä. Haavisto (2017) avaa EVAn arvo- ja asenne-tutkimuksen tuloksista tehtyä analyysiä, jonka mukaan suomalai-sessa mielipideilmastossa on kasvualusta egalitaristiselle populis-mille, joka perustuu tuloerojen, markkinatalouden, globalisaation ja eliitin vastustamiselle.

13 http://www.ekonomistikone.fi/kysymys-12/

14 Viime vuosien keskeinen julkisessa keskustelussa käytetty lähde on ollut OECD:n loppuvuodesta 2014 julkaisema tutkimus, Cinga-no (2014), jonka tulokset osoittautuivat sittemmin Suomen osalta ongelmallisiksi, ks. Kauhanen (2015).

ELINKEINOELÄMÄN VALTUUSKUNTA

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän ajatuspaja,

jonka tavoitteena on edistää yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.

EVA toimii elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajien kohtaamispaikka.

EVA tuottaa tietoa ja uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun.

EVA Analyysit ottavat kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin

ja tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Analyysit löytyvät EVAn kotisivuilta www.eva.fi.

ISSN 2342-0774 (Painettu) • ISSN 2342-0782 (PDF)

ILKKA HAAVISTO on Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tutkimuspäällikkö.

LUULTUA PAREMPI - Evaten mielestä Suomi on tulojaoltaan kuin Viro tai Italia. Näiden...

Documents

Transcript of LUULTUA PAREMPI - Evaten mielestä Suomi on tulojaoltaan kuin Viro tai Italia. Näiden...