LUOVUUS JA HULLUUS - TOTTA VAI TARUA?

© Juha T Hakala

Tämä johtaakin…

…meidät yhteen kiintoisaan luovuuden erityispiirteeseen:

Ellei Mozart olisi säveltänyt tätä konserttoaan, kukaan ei olisi sitä taatusti säveltänyt.

Ellei Leonardo Da Vinci olisi maalannut Mona Lisaa, ei kukaan muukaan olisi sitä maalannut!

MUTTA: penisilliini olisi kyllä keksitty, vaikka Fleming ei olisi sitä keksinyt.

© Juha T Hakala

Mitä luovuus on?

Luovasti lahjakas näkee itsestään selvän, jota

kukaan muu ei ole nähnyt.

Ihmistä on aina kiehtonut kysymys: miksi jotkut

ylittävät tavanomaisuuden rajat?

Miksi jotkut näyttävät pystyvän siihen toistuvasti?

3

© Juha T Hakala

Luovuus on rajon ylitystä…

…myös ”vaakatasossa”: psykologi Herbert A. Simon, josta tuli taloustieteen Nobelisti.

Tai: naapuriosaston Pekka, joka kertoo

lounaalla oman kokemuksensa, joka synnyttää ahaa-elämyksen minun päässäni!

Viime viikolla hän kertoi minulle ”joka kodin aloitelaatikosta”.

© Juha T Hakala

4

Ylivertainen kyky nähdä toisin?

Toiset ovat sellaisen onnistuneet itselleen

kehittämään:

”Näen unta ja koetan kirjoittamalla päästä

selvyyteen, millaisia unia ne olivat.”

Kirjailija Paul Auster

© Juha T Hakala

Koska

Luovuus on yhä edelleen ”sumea” ilmiö, siihen

liitetään myös ”työläästi todennettavia”

asioita, kuten unia, näkyjä ja

tiedostamattoman toimintaa, inspiraatiota,

intuititota, mutta myös yliluonnollisuutta,

sairaalloista poikkeavuutta ja vammaisuutta.

6

© Juha T Hakala

Professori Heikki Sepän teoria

Luovuus on pitkäaikaisen stressin seuraus. Se

liittyy aivosolujen, nimenomaan niin

sanottujen peilisolujen tuhoutumiseen

sikiövaiheessa.

7

© Juha T Hakala

Myös ahdistus ja kriisit

…on yhdistetty luovuuteen. Esimerkiksi luovuus ja sota, luovuus ja juutalaisuus jne. kuuluvat monien

innovaatiotutkijoiden mielestä yhteen.

Kuten myös talouden käänteet: esimerkiksi meillä Suomessa perustettiin ennätysmäärä yrityksiä 1990-

luvun alun laman aikana ja jälkeen.

Myös yrityskuolemia oli ennätysmäärä.

© Juha T Hakala

Yksilöllisessä mielessä 9

Kriisi on psyykkinen tila, jossa totutut ratkaisut eivät enää toimi. Ehkä juuri se selittää ”hullun

taiteilijan” myytin, tai sen, kuinka neroa pidetään ”murheen lapsena” jne.

© Juha T Hakala

Esimerkkejä on pilvin pimein 10

Runoilijoista: Byron, T. S. Eliot, Ezra Pound, Kailas ja Viita. Romaanikirjailijoista Camus, Conrad, Dickens, Dostojevski, Gogol, Hemingway, Hesse, Hugo, Kafka, Kipling, Melville,

Pasternak, Sartre, Swift, Tolstoi, Kivi, Leino, Mukka, Sillanpää, Saarikoski, ja Waltari. Säveltäjistä Beethoven,

Chopin, Grieg, Händel, Mahler, Mendelssohn, Puccini, Rahmaninov, Rossini, Schumann, Stravinski ja Wagner.

Kuvataiteilijoista Cézanne, Dürer, Gauguin, Goya, Matisse, Michelangelo, Monet, Munch, Picasso ja van Gogh.

Tieteilijöistä Buber, Comte, Freud, Heidegger, James, Jung, Kierkegaard, Mill, Nietzsche, Marx, Russel, Schopenhauer,

Wittgenstein, Bohr, Darwin, Faraday, Kepler, Newton, Pasteur, Röntgen, Tyndall ja Watson. Jne.

© Juha T Hakala

Luovat hullut ovat viehättäneet aina

”Runoilijalla ei ole mitään toivoa löytää

inspiraatiota, ellei hän ole tehnyt (pakollisia)

hulluuden retkiään.”

Sokrates

11

© Juha T Hakala

Salvador Dali 12

”Ainut ero minun ja hullun välillä on se,

että minä en ole hullu.”

© Juha T Hakala

Pablo Picasso

13

Carl Jungin taidekritiikki vuodelta 1932:

”Kaikki nämä katkonaiset viivat ja kaikenlainen

rumuus eivät voi osoittaa muuta kuin taiteilijan

sisäisen mielen äärimmäisiä repeämiä.”

© Juha T Hakala

Tutkimuksia on tehty 14

Weisberg (1994): ”Maanisessa vaiheessa tuotetaan

paljon mutta tuotokset eivät välttämättä

ole erityisen laadukkaita.”

Mutta: esimerkiksi depressiotason ja luovuuden

yhteyttä ei kyetty aukottomasti osoittamaan.

© Juha T Hakala

Sinuhe egyptiläisen synty

Mika Waltari kirjoitti suurromaaninsa

”syöksysynnytyksellä” sodan jälkeen

1945.

1936 1945

”Ei mitään!”

© Juha T Hakala

Akhnaton, auringosta syntynyt (1936)

779 sivua kolmessa

kuukaudessa!

Löyhiä viittauksia toki on

Felix Post, brittiläinen psykiatri, selvitti vuonna 1994

tunnettujen taiteilijoiden mielenterveyttä käyttäen

tutkimusmateriaalina elämänkertoja ja

henkilökohtaisia kirjeitä. Tutkimuksessa selvisi, että

jopa 46 prosentilla kirjailijoista ja 38 prosentilla

kuvataiteilijoista oli ilmennyt joko vakava depressio

tai jokin muu psyyken häiriö.

16

© Juha T Hakala

Ja joitakin vahvempia viitteitä

Islantilainen Karlsson (1970, 1983) totesi laajassa

(171000 henkilöä) epidemiologisessa

väestötutkimuksessa, että psykoottisten häiriöiden vuoksi

sairaalahoidossa olleiden ryhmässä oli keskimääräistä

enemmän akateemisesti tai luovilla aloilla menestyneitä

henkilöitä. Myös pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa

tehty tutkimus tukee oletusta, jonka mukaan lahjakkuus voi

lisätä alttiutta skitsofreniaan (Lauronen ym. 2004).

17

© Juha T Hakala

Silti ristiriitoja jää

A.M. Ludvig (1995) teki vuosikymmenen ajan merkintöjä

yli 1000 eriskummallisesta, kulttuurien eri aloilla

toimineista, mainetta niittäneistä henkilöistä.

Lopputulos: tutkimus karkottaa monia sellaisia

mysteerejä, joita on usein liitetty henkisen sairauden ja

luovuuden välille.

Kaikki näyttää vaikuttavan kaikkeen ts. suoria

johtopäätöksiä on mahdoton vetää.

18

© Juha T Hakala

Miksi myytti on niin sinnikäs?

Hyvin luova uppoutuu, sulkee ympäristön itsensä

ulkopuolelle. Intohimoinen keskittyminen antaa viitteitä

”vimmaisesta maanisuudesta”.

Hypomanialle ominaisia piirteitä ovat ajatuksenriento,

assosiatiivisuus, energisyys ja vahva usko omiin kykyihin,

jotka ovat kaikki tärkeitä tuotteliaalle luovuudelle.

Skitsotyyppiselle ajattelulle ovat tyypillisiä

tavallisuudesta poikkeavat ja omintakeiset mielikuvat.

19

© Juha T Hakala

Muita selityksiä

Olemme valikoivia. ”Mieleltään horjahtaneita

luovia” on taiteen ja tieteen historiassa sadoittain.

Kaikkien luovien joukossa määrä on mitätön. Myös

tutkijoilla on taipumus saada positiivisia tuloksia.

20

© Juha T Hakala

Hampurilaisjournalismi viehättyy

Myytti hellii luontaista tirkistelyn tarvettamme.

Ihmisellä on aina ollut viehtymys seurata ”outoja

neroja”, paljon intensiivisemmin kuin muita. Tätä

kuvaa myös media tehokkaasti ruokkii.

21

On niinkin, että rakastamme

”hullun taiteilijan” -teesiä. Se on selityksenä sekä

helppo että mystisyytensä takia viehättävä.

Tämäkin vielä: monet postmodernit

taidesuuntaukset suosivat ja jopa houkuttelevat

skitsofreenisia piirteitä ilmentäviä yksilöitä.

© Juha T Hakala

Hulluudelle on tilausta…

…myös taiteen ulkopuolelta: ”Nyt tarvitaan

rohkeutta erottautua muista ja uskallusta luopua

järkevistä tavoista, siis hulluutta…”

Alf Rehn

Monet uskovat vakavissaan, että järkevyyden

ideologia ja siihen liittyvä ”insinöörimentaliteetti”

ovat viimein tulleet tiensä päähän.

23

© Juha T Hakala

Mutta eivät kaikki

”Kammoan juhlapuheista tuttua muka-luovuuden

ylistystä ja loputonta innovaatiopuhetta. Sitä, että

tarvitaan "luovia hulluja" ja muita kärkiyksilöitä, jotka

riehuvat ilmoille ihan mitä vain.”

Kari Uusikylä Hesarissa 7.6.2015

24

© Juha T Hakala

Kysymys luovuudesta…

…jää siis edelleen

houkuttelevan mystiseksi.

25

Lisää aiheesta

Oheisissa teoksissa:

© Juha T Hakala

26