Luomukanapäivä Loimaa

19.11.2011

Ulla Maija Leskinen

Puh. 040- 5045591

luomukotieläinasiantuntija

Luomukanatilan viljelykierto

• Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu

• Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

• Viherlannoitusnurmi ( sinimailas/ valkoapila/ raeheinä

• Viherlannoitusnurmi juurimassa yhtä pitkä kuin kasvusto maan päällä

• Syyrypsi tai syysrapsi (raeheinä syksyksi jota voi lannoittaa raeheinää karjanlannalla)

• Seosvilja/ herne+ aluskasvi tai puhdas kaura

• Herne tai h-papu täyttää palkokasvivelvoitteen +ns

Lupiini kokeet Jokioisilla

• 2011 puitu valkolupiinista 2500 kg/ ha satoa.

• Heikki Jalli Mtt- tutkimus Jokioinen

• HAAGS BLAUS

• Sinilupiini

• Korkeatasoinen valkuaisen laatu ja tuo monipuolisuutta sikatilan viljelykiertoon.

Syysrypsi penkit

2010/TH

Kylvö• ajankohta

• siemen

• kylvömäärä

• vakoharjat

• pölyttäjät

Talvehtiminen

• kolme vaatimusta

pitäisi täyttyä

2010/TH

Heinäkuun puolivälissä kylvö 6-8 kg/ ha

syysrypsin siementä.

Rypsi maksaa luomuna 540-620 €/tn

Syysrypsistä saatu satoa 1400- 2100 kg/ ha. Puinti heinäkuun

loppupuoli . Raeheinä yksi vaihtoehto rypsin tai viljan jälkeen

josta saa rehua kanoille sekä rikkahuolto samalla.

Rypsin jälkeen nurmi tai kevätrypsille

keväästä

• 8 kg timoteita Iki

• 8 kg ruokonata Kora

• 6 kg Englannin raeheinää ( monivuotista)

• 6 kg rehumailasta tai sinimailasta

• Laitumen seos: Frida alsike- apilla 2 kg ja valko-apilaa Sonjaa 2 kg, ruis 5% siemenistä, niittynurmikka

keltamaite, nurminata , niittynurmikka.

• Säilörehunurmi: Mars puna-apilaa 4 kg, valkoapilaa 2 kg,

• Multamaille ja turvemaille sama määrä 6-7 kg

Sonjaa valko- apilaa ja Frida alsike -apilaa

Herneen viljely: kärhelliset lajikkeet, tiuha kasvusto

280-320 kg/ ha siementä

Herne ( uusi lajike) 95- palkoa varressa

Härkäpapu hyvä vaihtoehto 3800-4200 kg / ha

Laitumet

Vankka nurmi takaa puhtaat laitumet

Laitumessa rehumailanen

Laidun ja säilörehuseokset

• Laidun( valko-apila Sonja 2-4 kg, Alsike - apila Frida2kg/ ha,

raeheinä 15 kg/ ha, kestävyyttä laidunnurmeen puhtaana ja niittynurmikka. Sinimailanen 3 kg ja rehumailanen 3 kg tai 6 kg jompaakumpaa siementä. Kaura ja ruis ovat nopeita keväästä. Härkäpapu ja lupiini hajakylvö jolla saa varjoa ja suojaa kanoille sekä virna / kaura on hyvä vaihtoehto.

• Laitumen aloituksen vaiheessa kuivia heiniä tai säilörehua.

• Laitumen kaistasyöttö.

• Säilörehu: Puhdas sinimailaskasvusto 25 kg/ ha, raeheinä 15 kg ha, valkoapilaa 2-4 kg kuivaheinää voi tehdä myös tästä nurmesta. Tai II-vaihtoehtonurminata multava maa 6kg, raenata Hygor 6kg.

Rehunurmi Englannin raeheinä 6 kg, Kora - ruokonata 12 kg ja

Mars Puna-apila 4 kg/ ha. Multa ja turvemaalle Alsike - apila Frida 4 kg tai Valko-apilaan Sonja 4

kg yli 10000 k-a/ kg niittoa.

Nämä kuvat samana päivä otettuja 18.06.

Se pellon peruskunto on tärkeä !!

Ei lannoitusta pH 6,2

30 tn sian

lietettä, ei kasvun

voimaa

sittenkään.

Hapan maa 5,4

pH.

Mangaanin puute

Kaurasato mangaanin puutteesta 500-

1500 kg/ ha

Ohran viljely luomussa

• Soveltuu maille jossa kaura kärsii mangaanin puutetta.

• Siemenmäärä 230-260 kg/ ha

• Aluskasvi ehdoton 15 -20 kg/ ha raeheinä

• Rikkaäestystä ei voi tehdä jos aluskasvi laitetaan. Seokseen voi valita kaksitahoinen 50 % kumpaakin

• Lajikkeet mahdolliset: Kaksitahoisia Minttu, Justiina, Saana ja monitahoisia Wolmari Uutuus, Voitto ja Elmeri, Aukusti.

• Ellei ole luomuna haetaan siemen lupa käyttöön Ely-Keskuksesta.

• Reaheinän tai nurmen voi lannoittaa jo osin ennen ohran viljelyä syksyllä.

Vertaa viljan ja raeheinän juurta

Vilja vähentää humusta

Aluskasvit

• Auttaa ettei koneet painu peltoon märkänä syksynä

• Aluskasvin juurimassa sitoo lannan ja käyttää pellon ravinteiksi.

• Aluskasvit sitoo ylimääräisen lannan ravinteen.

• Aluskasvi helpottaa muokkausta ja vähentää hiesu ja moreenimaiden muokkaus sekä kynnön tarvetta.

• Aluskasvit vähentää rikkaongelmia ja sitä kautta muokkaustarvetta.

• Aluskasvi nurmella voi laiduntaa

• Vähentää liettymistä ja veden valuntaa

• Vähentäähajuhaittoja

Seosvilja 60 kauraa, 60 vehnää, 60 ohraa ja herne 150 Karita hernettä sato

viherlannoituksella 14 ha 5000 kg/ha. Tavoite valkuainen 16 %

Seosviljat• Tilasiemenellä saat nyt

luomuna on 2011

• Venla -kaura

• Aslak -kaura

• Roope -kaura

• Anniina –kevätvehnä

• Seoskasvustokylvöohje:

• Roope kaura 40 kg,

Artturi ohra 40 kg,

• Anniina vehnä 40 kg

• Bruttus herne 150 kg.

• Raeheinää 15 kg

aluskasviksi

Eri kasvien valkuaispitoisuus

• Rapsi 40, 0 %

• Rypsi 35,0 %

• Pellava 34,0 %

• Virna 34,0 %

• H-papu 28,0 %

• Pellava jauho 27,0 %

• Mäski 27 %

• Jauhettu rapsi 26,7 %

• Soija 38,6 %

• Kalajauho 70,1 %

• Herne 26,0 %

• Hamppu 20-26 %

• Vehnän lese 17,5 %

• Ruisvehnä 17,3 %

• Vehnä 15,5 %

• Kaura 13,0 %

• Ohra 11,5 %

• Ruis 11,0 %

• Peruna 8,9 %

• Sokeri juurikas 5.9 %

Luomun puolelle terveydenhoitoa pitäisi kehittää

viljelijöiden tarpeita vastaavaksi neuvontapaketiksi

• Nautakarja sairaudet ja niiden merkinnät/ hoitokerrat luomu

• Siipikarjanliha ( terveyden hoitokäytännöt, rokotukset sallitut, eläinsuojelusäännöt ja Ett- torjuntaohjelma kansallinen taso/ yhteistyössä Ett-kanssa.

• Kanat samoin kuin muu siipikarja

• Siat samoin kuin muut yksimahaiset

• Yhteistyössä Ett: kanssa

• Tuontirehut jos tuottaja tuo käsikirja

Rehuja

• Hamppu puriste

• Pellava puriste

• Auringonkukka kakku

Neuvontaa ja ohjeistusta sopimuksen

mukaan kanatiloille

• Kanatiloille rehun hankintaa

• Yhteistilojen hankinta

• Nurmi ja viljaseimenseoksen laatiminen kanatilankohtaiseen tarpeeseen.

• Yhteistiedot:

• Etelä-Pohjanmaan Proagria.fi

• Ulla-maija.leskinen@proagria.fi

• Puh. 040- 5045591