LUKKARI, SANNI JA PIIRAINEN, PILVILIINA MUSIIKKILIIKUNTA ... 6.2.5 Kehollinen oppiminen ......

Click here to load reader

download LUKKARI, SANNI JA PIIRAINEN, PILVILIINA MUSIIKKILIIKUNTA ... 6.2.5 Kehollinen oppiminen ... aktivoimaan

of 99

  • date post

    12-Jun-2020
  • Category

    Documents

  • view

    5
  • download

    1

Embed Size (px)

Transcript of LUKKARI, SANNI JA PIIRAINEN, PILVILIINA MUSIIKKILIIKUNTA ... 6.2.5 Kehollinen oppiminen ......

  • KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

    LUKKARI, SANNI JA PIIRAINEN, PILVILIINA

    MUSIIKKILIIKUNTA MUSIIKILLISEN VALMENNUSTOIMINNAN TYÖTAPANA

    SUOMALAISESSA MUSIIKKIOPISTOKONTEKSTISSA

    Musiikkikasvatuksen pro gradu -tutkielma

    Musiikkikasvatuksen koulutus

    2016

  • Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä

    Musiikkikasvatuksen koulutus

    Tekijä Lukkari, Sanni ja Piirainen, Pilviliina

    Työn nimi Musiikkiliikunta musiikillisen valmennustoiminnan työtapana suomalaisessa musiikkiopistokontekstissa

    Pääaine Musiikkikasvatus

    Työn laji Pro gradu -tutkielma

    Aika Huhtikuu 2016

    Sivumäärä 94+3

    Tiivistelmä

    Tutkimuksemme tavoitteena on tutkia musiikkiliikunnan käyttöä musiikillisen valmennustoiminnan työtapana. Musiikkiliikunta toimii työkaluna kokonaisvaltaiselle musiikin oppimiselle ja tarjoaa mahdollisuuden keholliseen kokemukseen. Maailma opitaan tuntemaan lapselle luontaisella tavalla subjektiivisesti kehon kautta muodostettujen kokemusten ja aistimusten avulla. Kehon liike tarjoaa väylän uusien asioiden kokemiseen ja aistimiseen, ja siten asioiden merkityssuhteiden saavuttamiseen. Musiikin varhaiskasvatustoiminta, kuten musiikkileikkikoulu, antaa monelle lapselle ensimmäisen kokemuksen ohjattuun musiikin opiskeluun. Musiikkileikkikoulun jälkeen jotkut lapsista ovat omaksuneet riittävästi taitoja ja valmiuksia siirtyäkseen varsinaisiin instrumenttiopintoihin. Esimerkiksi musiikkioppilaitoksen valintaprosessissa valintojen ulkopuolelle jääminen luo lapselle tarpeen musiikilliselle valmennustoiminnalle. Musiikillinen valmennustoiminta, joka tutkimuksessamme käsittää ennen varsinaisia instrumenttiopintoja tapahtuvan musiikki- ja soitinvalmennuksen, on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Valmentavaa musiikinopetusta on tarjolla lähes kaikissa Suomen musiikkiopistoissa ja useissa yksityisessä oppilaitoksissa. Valmennusmuotojen kehittymisestä ja opetustarjonnan lisääntymisestä huolimatta, musiikillista valmennustoimintaa on tutkittu hyvin vähän. Musiikkiliikunnan ja musiikillisen valmennustoiminnan yhteensovittamisesta ei tiettävästi ole lainkaan tutkimusmateriaalia. Selvitimme musiikillista valmennusta opettavien henkilöiden käsityksiä musiikkiliikunnasta ja sen käytöstä opettamissaan valmennusryhmissä. Saadaksemme mahdollisimman yhtenäisen tutkimusotoksen rajasimme tutkimuksen koskemaan suomalaista musiikkiopistojärjestelmää ja sen tarjoamaa musiikillista valmennustoimintaa. Tutkimukseen osallistui kuusi musiikillista valmennusta opettavaa henkilö ympäri Suomen. Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa syvennymme lapsen sekä musiikilliseen että psykofyysiseen kehitykseen rajaten kehityksen kuvausta koskemaan musiikilliseen valmennustoimintaan yleisimmin osallistuvien lasten ikään, 5–8-vuotiaisiin. Lisäksi keskitymme tarkastelemaan lapsen psykofyysisen kehityksen piirteitä kognitiivisen, motorisen ja sosiaalisen kehityksen osa-alueilta, jotka koemme olennaisina kehitystehtävinä ryhmätoimintana tapahtuvassa musiikinopiskelussa. Viitekehyksen toinen osa kuvaa varhaismusiikkikasvatuksen praktiikkaa. Tutkimuksemme metodologisena lähtökohtana on sekä kerronnallisuus että fenomenografia, sillä pyrimme selvittämään tutkimushenkilöiden käsityksiä musiikillisen valmennustoiminnan ja musiikkiliikunnan leikkauspinnasta sekä myös itse toimintaa (musiikkiliikunta). Lisäksi olimme kiinnostuneita tutkimushenkilöiden taustoista musiikillisen valmennuksen opettajina. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme sekä teemahaastattelua että kirjoitelmia. Muodostimme litteroidun aineiston perusteella tutkimustehtäviemme kannalta olennaisia luokitteluja, joiden pohjalta rakensimme tutkimuksemme analyysin. Tutkimustuloksista kävi ilmi että musiikkiliikunnalla on erittäin tärkeä rooli musiikillisessa valmennustoiminnassa, ja sitä käytetään lähes jokaisella tunnilla musiikinoppimisen työvälineenä. Liike koetaan lapselle luontaiseksi tavaksi oppia ja muodostaa käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Musiikkiliikunnan kehollisen luonteen takia oppimisprosessi nähdään kokonaisvaltaisena tapahtumana. Musiikkiliikunta koetaan tärkeäksi osaksi musiikillista valmennustoimintaa. Siksi pidämme aihepiiriä erityisen tärkeänä jatkotutkimukselle. Erityisesti musiikillisen valmennustoiminnan roolia ennen varsinaisia instrumenttiopintoja tapahtuvana toimintana olisi tarpeellista selvittää sen kasvavan suosion vuoksi.

    Asiasanat fenomenografia, musiikkikasvatus, musiikkiliikunta, kehollisuus, musiikkipsykologia, narratiivisuus, soitinvalmennus

  • SISÄLLYS

    1 JOHDANTO ............................................................................................................................. 7

    2 MUSIIKKILIIKUNTA .......................................................................................................... 11 2.1 Katsaus Dalcroze-pedagogiseen musiikkiliikunnan tutkimusperinteeseen ..... 12 2.2 Musiikkiliikunnan isä Émile Jaques-Dalcroze .............................................................. 14

    2.2.1 Historia ................................................................................................................................................. 14 2.2.2 Dalcroze-pedagogiikan tavoitteet ............................................................................................. 15 2.2.3 Kehollisuus Dalcrozen mukaan ................................................................................................. 17

    2.3 Carl Orff -pedagogiikka ......................................................................................................... 18 2.4 Musiikkiliikunnan toimintamuodot ................................................................................. 19

    2.4.1 Säveltapailu ........................................................................................................................................ 20 2.4.2 Rytmiikka ............................................................................................................................................ 21 2.4.3 Improvisointi ..................................................................................................................................... 23

    3 LAPSEN MUSIIKILLINEN JA PSYKOFYYSINEN KEHITYS IKÄVUOSINA 5–8 .............................................................................................................. 25

    3.1 Piaget’n, Vygotskin ja Eriksonin kehityspsykologinen tutkimus ........................... 25 3.2 Lapsen kognitiivinen, motorinen ja sosiaalinen kehitys .......................................... 27 3.3 Katsaus lapsen musiikillisen kehityksen tutkimusperinteeseen .......................... 30

    3.3.1 Gardnerin älykkyysteoria ja musiikillisen kehityksen malli ......................................... 32 3.3.2 Swanwickin ja Tillmanin malli ................................................................................................... 33 3.3.3 Hargreavesin ja Galtonin taiteellisen kehityksen malli ................................................... 35 3.3.4 Paanasen malli .................................................................................................................................. 36

    3.4 Lapsen musiikillinen kehitys ikävuosina 5–8 ............................................................... 37 3.4.1 Säveltason, tonaliteetin, melodian ja harmonian havaitseminen ............................... 38 3.4.2 Rytminen kehitys ............................................................................................................................. 39 3.4.3 Laulutaidon kehittyminen ............................................................................................................ 40

    4 MUSIIKIN VARHAISKASVATUSTOIMINTA ................................................................ 43 4.1 Musiikin alkuopetus - Lapsen ensikosketus musiikkiin ........................................... 43

    4.1.1 Musiikin alkuopetus ....................................................................................................................... 43 4.1.2 Soiton ensiopetus ............................................................................................................................. 44 4.1.3 Musiikin varhaiskasvatuksen tavoitteet ja merkitys ........................................................ 46

    4.2 Lainsäädäntö ja toiminnanohjaus varhaismusiikkikasvatuksen suunnittelun ohjenuorana ............................................................................................................................. 47

    4.3 Musiikillinen valmennustoiminta Suomessa ................................................................ 49

    5 TUTKIMUKSEN METODOLOGIA JA TOTEUTUS ....................................................... 53 5.1 Kerronnallis-fenomenografinen tutkimusote .............................................................. 53 5.2 Tutkimuksen toteutus .......................................................................................................... 56

    5.2.1 Aineistonkeruumenetelmät ......................................................................................................... 56 5.2.2 Tutkimushenkilöiden rekrytointi ja esittely ................................................